Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 - Savonia · MTK SLL Sitra PIRELY JLY Evira MMM...

32
Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 KOKOEKO-seminaari 18.2.2016, Kuopio Johanna Laaksonen KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Transcript of Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 - Savonia · MTK SLL Sitra PIRELY JLY Evira MMM...

Valtakunnallinen jätesuunnitelmavuoteen 2022

KOKOEKO-seminaari 18.2.2016, KuopioJohanna Laaksonen

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu)

• Jätedirektiivin mukainen suunnitelma, kuuden vuoden välein uusittava

• Nykyinen voimassa vuoden 2016 loppuun tai kunnes uusi valmistuu

• Sisältää jätehuollon tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2022 sekä jätteensynnyn ehkäisy –suunnitelman

• Hallituksen kärkihankkeiden toteuttamis-suunnitelmassa (Kiertotalouden läpimurto)

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Taustaa• Nykyisen VALTSUn määrälliset tavoitteet

on vain osin saavutettu

• Toimenpiteet kohtuullisesti edenneet

• Uuden Valtsun taustaselvityksiä: • Jätemäärän ennakointi vuoteen 2030 (YM raportteja 17/2015)

• Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ja niiden vaikutusten mallintaminen, Gaia Consulting Oy

• Tulossa VN TEAS -hanke: Yhdyskuntajätteiden ja rakennusjätteiden kierrätyksen edistävien ohjauskeinojen selvitys ja tilastoinnin parantaminen

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Jätealan strateginen yhteistyöryhmä: YTP Kuntaliitto KKV

Rakennusteollisuus

Kiinteistöliitto STM

MTK SLL Sitra

PIRELY JLY

Evira MMM Jätehuoltoyhdistys

Aalto-yliopisto EK POPELY SYKE VTT

Tekes YM TEM Kaupan liitto Pakkausyhdistys

Työvaliokunta- YM- SYKE- ELY-keskukset (KES, PSO)

Valtsu-koordinaattori

Uusi Valtsu: organisoituminen

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Valtsun tavoitetila vuoteen 2030

• Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta.

• Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja.

• Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle.

• Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin.

• Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.

• Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.

• Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Painopisteet

1. Rakennus- ja purkujäte (sis.

maarakentamisen jätteet)

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

(koko tuotanto-kulutusketjussa , sis.

lietteet)

3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

4. Yhdyskuntajäte

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Tavoitetilan määrittäminen

Painopistealueidenmäärittäminen

Tavoitteiden määrittäminen

Kesä 2015 Syksy 2015 Kevät 2016

Painopistekohtaiset työpajat

Painopistekohtaiset keskustelut

Alueelliset keskustelutilaisuudet

Aikataulu

Otakantaa.fi -keskustelu

käyntiin

TVK kokoontuu 1 x kkOhRy 1 x 2 kk

Aktiivinen sidosryhmäviestintä mm. verkossa, somessa, tilaisuuksissa, s.postilla jne.

Toimenpiteiden määrittäminen

Syksy 2016

Valtioneuvosto hyväksyy Valtsun

Kuuleminen

Vaikutusten arviointi

Asiantuntija-keskustelut

Valtsun kirjoitustyö

Tilanne 18.2.2016

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Valtsun tavoite-ehdotukset painopisteittäin

• Seuraavissa kalvoissa olevat tavoite-ehdotukset ovat työpajoissa tulleita ehdotuksia eivät siis lopullisia tavoitteita

• Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan tässä: vakinaisessa, vapaa-ajan tms. asunnossa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

1. Rakennus- ja purkujäte 1/2

2. Tavoite-ehdotus: Uudisrakentamisessa jätemäärä suhteessa rakennettuihin kerrosneliömetreihin vähenee 20% vuodesta 2014 vuoteen 2022 mennessä

– uudisrakentamisessa syntyy lajitelluista jätteistä suhteessa eniten puu- (27-30%) ja mineraalijätettä (14-26%) (betoni ja tiilet), isoin ”jae” on kuitenkin sekajäte noin 40-51%. Kokonaisjätemäärä rakennettuja neliöitä kohden on noin 22 kg/m2. 20% vähenemä tarkoittaisi 17,6 kg/m2

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

1. Tavoite-ehdotus: Rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisaste 70% ( sama kuin EU-tavoite vuoteen 2020)

– Tällä hetkellä saavutettu ~65%.

– EU-tavoite vuoteen 2020, mutta Valtsu 2022, pitäisikö olla korkeampi?

1. Rakennus- ja purkujäte

4. Tavoite-ehdotus: Tieto ja tietoisuus materiaalisisällöistä sekä hyvistä rakennusjätehuollon käytännöistä paranee (myös maarakentamisessa)

5. Tavoite-ehdotus: Rakennus-, purku- ja maarakentamisen jätteissä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

3. Tavoite-ehdotus: Maarakentamisen jätteiden kierrätystavoite x%

– Tarvitaan vielä lisää dataa maarakentamisen jätteiden kierrätyksestä ja synnystä

– Vaihtoehtona voisi olla myös maarakentamisen jätteiden vähentämistavoite y %

– Maarakentamisen jätteiden hyödyntämisen on arvioitu lisääntyvän, kun niitä koskeva VN:n asetuksen valmistelu saadaan päätökseen keväällä 2017 (maa-ainesjätteiden hyötykäyttöasetus eli MASA)

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

1. Tavoite-ehdotus: Ruokahävikin määrä (syötäväksi kelpaava, jätteeksipäätyvä ruoka) vähenee kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa,alkutuotannossa, sekä kaupan ja teollisuuden aloilla

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Vältettävissä oleva ruokajätteen määrä Suomen elintarvikeketjussa

Toimiala KotitaloudetRavitsemus-

palvelutKauppa Teollisuus Yhteensä

Yhteensä milj kg/vuosi

120 - 160 75 - 85 65 - 75 75 - 140 355 - 460

Henkilöä kohti kg/vuosi

22 - 30 14 - 16 12 - 14 14 - 26 62 - 86

Lähde: MTT Raportti 41. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto2. a) Tavoite-ehdotus: Biojäte syntypaikkalajitellaan niin tehokkaasti, että sekajätteessä biojätteen osuus on alle 10% tai2. b) Tavoite-ehdotus: Vähennetään biojätteen määrää sekajätteessä x paino -%, sekajätteessä/asukas.

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

36 %

7 %10 %

1 %

19 %

2 %

3 %6 %

1 %

0 %

15 %

Sekajätteen koostumusJLY

Biojäte

Paperi

Karonki ja pahvi

Puu

Muovi

Lasi

Metalli

Tekstiilit ja jalkineet

Sähkölaitteet ja akut

Vaaralliset kemikaalit

Sekalaiset jätteet

2013 vuoden luvuillla• Sekajätettä: 1 372 350 t• Bio sekajätteessä 36%: 492 674 t• Bio sekajätteessä 10% 97 742 t• Bio 36%: 90 kg/asukas/vuosi• Bio 10%: 17,9 kg/asukas/vuosi

Keski-Suomessa 2015 biojätteen osuus sekajätteessä oli noin 19%

• Vähenemä painoprosenteissa 80%

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

3. Tavoite-ehdotus: kierrätys + 25%

Taustaa:• 2014, 60 % yhdyskuntien biojätteestä hyödynnettiin

kompostoimalla ja mädättämällä

Kommentteja:• Tämä tavoite voisi olla myös vaihtoehtoinen edelliselle ja

seuraavalle tavoitteelle• Päätavoitteena kuitenkin saada sekajätteessä oleva biojäte

erilliskeräykseen.• Prosentti saattaa olla suurehko mikäli tavoitteena samalla vähentää

biojätteen määrää ylipäätään.

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

43 %

17 %

40 %

Biojäte 2014Lähde: SYKE ja Jäte-ennakko

Kompostointi

Mädätys

Kaatopaikka / poltto

Biojäte (t/a) Liete (t/a) Muu Yhteensä (t/a)

Honkajoen biotehdas 10000 50000 60000 Käynnistynyt 2014

Heinälamminrinteenbiokaasulaitos 8000 52000 60000 Käynnistynyt 2014

HSY Ämmässuonmädätyslaitos 44000 60000

Kujalan biokaasulaitos 12000 22000 30000 64000

Lohjan biokaasulaitos Biotehdas 10 000 60000

Rovaniemen biokaasulaitos -Napapiirin Residuum 2000 - 6000 60 000 - 65 0000 900 - 23 700 68 000 - 95 000

Yhteensä 86 000 - 90 000 134 000 - 139 000 80 900 - 103 700 372 000 - 399 000

Suunnitteilla ja rakenteilla olevia biokaasulaitoksia. Lähde: JLY ja ympäristöluvat

• 2014 mädätykseen meni 109 247t biojätettä

• 30 – 40% tarkoittaisi 189 351 t – 252 468 t

4. Tavoite-ehdotus: 30%-40% yhdyskuntien biojätteestä mädätykseen tai muihin kiertotaloutta edistäviin käsittelyjärjestelmiin

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto5. a) Tavoite-ehdotus: Mädätyslaitosten lopputuotetta hyödynnetään x määrä

tai5. b) Mädätyslaitoksilta tulevien lannoitevalmisteiden määrä kasvaa

• Lannoitteita saa myydä ja markkinoida, jos ne löytyvät kansallisesta lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta

• Jätevedenpuhdistamojen lietteille on tiukemmat vaatimukset ja rajoituksia kuin muille orgaanisille materiaaleille

• http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/lannoitevalmisteet/lainsaadanto/tyyppinimiluettelo

Kommentteja:• Tätä varten tarvitaan vielä lisää dataa ravinteiden hyödyntämisasteista • Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia ”terveellisyydestä” ja haitta-aineiden

kulkeutumisesta• Tavoitteet kuitenkin ehkä mieluummin jätevesilietteelle, lannalle ja

yhdyskuntajätteen biojätteille erikseen • Evira seuraa hyväksynnän saaneiden lannoitevalmisteiden määrää• Millä tätä voisi edistää turvallisesti?

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

6. Tavoite-ehdotus: Keinolannoitteiden käyttö vähenee 10% korvaamalla niitä kierrätysraaka-aineista valmistetuilla

lannoitevalmisteilla vuodesta 2014 vuoteen 2022

Kommentteja:

• Seuranta: ei varmuutta tietopohjasta

• Raaka-ainepohjana biojätteet vs. yhdyskuntajätevesilietteet – haitalliset aineet?

Alatavoitteita ja/tai toimenpiteitä, ehdotuksia:

• Esimerkiksi: Lisätään tutkimuspanostuksia fosforin ja erityisesti typen talteenottoon jätevesilietteistä (katso Sitran raportti: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle, ss.32-33)

2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

7. Tavoite-ehdotus: Haitalliset aineet pois kierrosta (erityisesti yhdyskuntajätevesilietteet)

tai tarkemmin

• Jätevesistä puhdistetaan xx aineet vuoteen xx mennessä, erityisesti

– POP-yhdisteet

– Antibiootit

– Hormonit

– muut, mitkä?

Kommentit:

• Yhdyskuntajätevesien lietteissä on paljon haitallisia aineita. Näistä kuitenkaan ei vielä ole paljoa tutkimustietoa eikä menetelmiä niiden erottamiseen, jolloin tarkkojen tavoitteiden asettaminen on haasteellista

• Vaihtoehtona ravinteiden erotus lietteistä

3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

1. Tavoite-ehdotus: Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70% vuoteen 2022 mennessä

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

SER kotitalouksien sekajätteessä

• JLY:n arvio: 0,6% (SER + akut = 823 kt v. 2013)

70% = 576 kt

• HSY 2012: 0,9%

SER palvelualojen sekajätteessä

• HSY 2012 (ei sis. Akkuja)

– Kaupat 0,1%

– Koulut 0,3%

– Ravintolat 0,3%

– Sairaalat 1,9%

– Toimistot 0,2%

3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2. Tavoite-ehdotus: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjattavuus tulee kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

• Valtsun osa-alue valittiin Aalto-yliopiston kurssin aiheella: “Waste prevention by extending (electronic product) lifecycles”

• Opiskelijat etsivät hallinnollisia keinoja, joilla esimerkiksikorjaus-, lainauskulttuuria saataisiin houkuttelevammaksi

• http://dfg-course.aalto.fi/

3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2/2

• 3. Tavoite-ehdotus: Saadaan kierrätettyä x määrä SER:stä

• 4. Tavoite-ehdotus: SER:ssä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta

• 5. Tavoite-ehdotus: Kansainvälisistä SER jätteensiirroista tarkastetaan pistokokein X%

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

4. Yhdyskuntajäte

• 1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022

• YLÄTAVOITE: KIERRÄTYKSEN LISÄYS JA TEHOSTAMINEN

2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä

• 3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

4. Yhdyskuntajäte 2/2

• 4. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä

• 5. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä jätteestä esikäsitellään 50% prosenttia

• 6. Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Haja-asutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen

Tavoitteet - Yhdyskuntajäte

• Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022

• 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä– Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut

kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden– Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä– Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70%

vuoteen 2022 mennessä. – Polttoon menevästä (elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään

50% prosenttia – Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu

tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Haja-asutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022

0

100

200

300

400

500

600

kg/a

sukas/v

Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT)

Kertymä Suomessa,kg/as/v

Kertymä EU27-maissa(keskiarvo), kg/as/v

15% vähenemä

= 72 kg / asukas

vähemmän jätettä

vuodessa 2022 kuin

vuonna 2014

409

481

4. Yhdyskuntajäte

1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022

0

50

100

150

200

250

300

350

19

75

19

77

19

79

19

81

19

83

19

85

19

87

19

89

19

91

19

93

19

95

19

97

19

99

20

01

20

03

20

05

20

07

20

09

20

11

20

13

20

15

20

17

20

19

20

21

20

23

20

25

20

27

20

29

Ind

eks

i, vu

osi

19

75

= 1

00

Yhdyskuntajätteen, BKT:n ja väestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2030 indeksinä

Yhdyskuntajäte, mennyt kehitys

Yhdyskuntajäte, v. 2002-2012 kehitys (T = 0,11%)

Yhdyskuntajäte, v. 1975-2012 kehitys (T = - 0,07%)

Yhdyskuntajäte, v. 1997-2012 kehitys (T = - 1,02%)

Yhdyskuntajäte, v. 1997-2007 kehitys (T = - 2,11%)

BKT v. 2000 hinnoin *

Väestö**

Ennuste

** Tilastokeskuksenväestöennuste 2012

* Tutkimuslaitosten, pankkien ja VM:n laatimienBKT:n kasvuennusteiden keskiarvo

Yhdyskuntajätteen määrä 2030 = 3,027 milj.t

1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022

481

409

503

0

100

200

300

400

500

600

kg/a

suka

s/v

Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v

(Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT)

KertymäSuomessa,kg/as/v

Jäte-ennakko(T= -1,02%)

Kokonaisjätemäärä-arvio = 2 855 kt

Kokonaisjätemäärä-arvio = 2 323 kt

Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006-2014 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso ja kiertotalouspaketin tavoitteeseen tähtäävä kierrätystavoiteLähde: Tilastokeskus ja VALTSU

24

24

24

24

20

22

22

19

18

30

55

9

11

8

12

13

13

12

13

15

20

9

12

17

18

22

25

34

42

50

30

40

58

53

51

46

45

40

33

25

17

20

5

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Nykyisen Valtsuntavoite 2016

Kierrätystavoite 55%2022

Hyödyntäminen materiaalinapl. kompostointi ja mädätys

Hyödyntäminen materiaalina,sisältäen kompostoinnin jamädätyksen

Kompostointi ja mädätys

Hyödyntäminen energiana

Kaatopaikkasijoitus ja muukäsittely

Vuosi 2022 Jäte-ennakko luvuillaKierrätys:2014 = 0,856 milj. t2022 = 1,6 milj.t

Energiahyödyntäminen:2014 = 1,3 milj. t2022 = 1,1 milj. t

2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä

3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys (uudelleenkäyttö ja materiaalina hyödyntäminen) kasvanut 2-kertaiseksi nykytilanteeseen nähden

Lähde: Dahlbo ym. 2015

X 2 = 33,16 milj kgSuomen tekstiilivirrat vuonna 2012

3. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä

Pakkaus-materiaali

Suomenraportoimakierrätysaste2013paino-%

Yhdistettuykierrätys jauudelleenkäyttö 2013paino-%

nykyisendirektiivintavoitepaino-%

ehdotusv. 2025paino-%

ehdotusv. 2030paino-%

kaikkipakkaukset

58 (83) 55 65 75

muovi 23 (74) 22,5 55 —

puu 15 (62) 15 60 75

rautametalli 82 (98) 50 75 85

alumiini 75 85

lasi 77 (83) 60 75 85

paperi jakartonki

98 (98) 60 75 85

Pakkausjätteen tavoitteet kiertotalouspaketissa

4. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä (Elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään 50%

• Vaihtoehtoisesti: Syntypaikkalajittelun tehostaminen

• Painopisteenä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekajäte väestökeskittymissä ja osassa pienempiä taajamia

• Haja-asutusalueille omat tavoitteet, vaikka vaatimattomammat

Mitä seuraavaksi?• Aluetilaisuudet

– (Tampere )

– Kuopio 19.2.

– Oulu 3.3.

• Tavoitteet ja toimenpiteet– Asiantuntijahaastattelut

– Ohjausryhmän kommentit

– Aluetilaisuuksien kommentit

• Valtsun ensimmäinen versio kommenteille Hallitukselle – Valtioneuvosto hyväksyy valtsun

Lisätietoja• Verkkosivut:

– http://www.ym.fi/fi-fi/Ymparisto/Jatteet/Valtakunnallinen_jatesuunnitelma

– www.ymparisto.f/valtsu

• Otakantaa:

https://www.otakantaa.fi/valtsu

• Yhteydenotot: [email protected]

+358 50 599 6380, +358 2 952 51878