Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 - Savonia · MTK SLL Sitra PIRELY JLY Evira MMM...
Transcript of Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2022 - Savonia · MTK SLL Sitra PIRELY JLY Evira MMM...
Valtakunnallinen jätesuunnitelmavuoteen 2022
KOKOEKO-seminaari 18.2.2016, KuopioJohanna Laaksonen
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Valtakunnallinen jätesuunnitelma (Valtsu)
• Jätedirektiivin mukainen suunnitelma, kuuden vuoden välein uusittava
• Nykyinen voimassa vuoden 2016 loppuun tai kunnes uusi valmistuu
• Sisältää jätehuollon tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2022 sekä jätteensynnyn ehkäisy –suunnitelman
• Hallituksen kärkihankkeiden toteuttamis-suunnitelmassa (Kiertotalouden läpimurto)
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Taustaa• Nykyisen VALTSUn määrälliset tavoitteet
on vain osin saavutettu
• Toimenpiteet kohtuullisesti edenneet
• Uuden Valtsun taustaselvityksiä: • Jätemäärän ennakointi vuoteen 2030 (YM raportteja 17/2015)
• Yhdyskunta- ja pakkausjätteen kierrätyksen tavoitteet ja niiden vaikutusten mallintaminen, Gaia Consulting Oy
• Tulossa VN TEAS -hanke: Yhdyskuntajätteiden ja rakennusjätteiden kierrätyksen edistävien ohjauskeinojen selvitys ja tilastoinnin parantaminen
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Jätealan strateginen yhteistyöryhmä: YTP Kuntaliitto KKV
Rakennusteollisuus
Kiinteistöliitto STM
MTK SLL Sitra
PIRELY JLY
Evira MMM Jätehuoltoyhdistys
Aalto-yliopisto EK POPELY SYKE VTT
Tekes YM TEM Kaupan liitto Pakkausyhdistys
Työvaliokunta- YM- SYKE- ELY-keskukset (KES, PSO)
Valtsu-koordinaattori
Uusi Valtsu: organisoituminen
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Valtsun tavoitetila vuoteen 2030
• Jätehuolto on osa suomalaista kiertotaloutta.
• Materiaalitehokas tuotanto ja kulutus säästävät luonnonvaroja ja tuovat työpaikkoja.
• Jätteen määrä on vähentynyt nykyisestä ja kierrätys on noussut uudelle tasolle.
• Kierrätysmarkkinat toimivat hyvin.
• Kierrätysmateriaaleista saadaan talteen myös pieninä pitoisuuksina esiintyviä arvokkaita raaka-aineita.
• Vaaralliset aineet saadaan turvallisesti pois kierrosta ja tuotannossa käytetään yhä vähemmän vaarallisia aineita.
• Jätealalla on laadukasta tutkimusta ja kokeilutoimintaa ja kansalaisten sekä yritysten jäteosaaminen on korkealla tasolla.
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Painopisteet
1. Rakennus- ja purkujäte (sis.
maarakentamisen jätteet)
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
(koko tuotanto-kulutusketjussa , sis.
lietteet)
3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
4. Yhdyskuntajäte
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Tavoitetilan määrittäminen
Painopistealueidenmäärittäminen
Tavoitteiden määrittäminen
Kesä 2015 Syksy 2015 Kevät 2016
Painopistekohtaiset työpajat
Painopistekohtaiset keskustelut
Alueelliset keskustelutilaisuudet
Aikataulu
Otakantaa.fi -keskustelu
käyntiin
TVK kokoontuu 1 x kkOhRy 1 x 2 kk
Aktiivinen sidosryhmäviestintä mm. verkossa, somessa, tilaisuuksissa, s.postilla jne.
Toimenpiteiden määrittäminen
Syksy 2016
Valtioneuvosto hyväksyy Valtsun
Kuuleminen
Vaikutusten arviointi
Asiantuntija-keskustelut
Valtsun kirjoitustyö
Tilanne 18.2.2016
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Valtsun tavoite-ehdotukset painopisteittäin
• Seuraavissa kalvoissa olevat tavoite-ehdotukset ovat työpajoissa tulleita ehdotuksia eivät siis lopullisia tavoitteita
• Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan tässä: vakinaisessa, vapaa-ajan tms. asunnossa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
1. Rakennus- ja purkujäte 1/2
2. Tavoite-ehdotus: Uudisrakentamisessa jätemäärä suhteessa rakennettuihin kerrosneliömetreihin vähenee 20% vuodesta 2014 vuoteen 2022 mennessä
– uudisrakentamisessa syntyy lajitelluista jätteistä suhteessa eniten puu- (27-30%) ja mineraalijätettä (14-26%) (betoni ja tiilet), isoin ”jae” on kuitenkin sekajäte noin 40-51%. Kokonaisjätemäärä rakennettuja neliöitä kohden on noin 22 kg/m2. 20% vähenemä tarkoittaisi 17,6 kg/m2
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
1. Tavoite-ehdotus: Rakennus- ja purkujätteiden materiaalina hyödyntämisaste 70% ( sama kuin EU-tavoite vuoteen 2020)
– Tällä hetkellä saavutettu ~65%.
– EU-tavoite vuoteen 2020, mutta Valtsu 2022, pitäisikö olla korkeampi?
1. Rakennus- ja purkujäte
4. Tavoite-ehdotus: Tieto ja tietoisuus materiaalisisällöistä sekä hyvistä rakennusjätehuollon käytännöistä paranee (myös maarakentamisessa)
5. Tavoite-ehdotus: Rakennus-, purku- ja maarakentamisen jätteissä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
3. Tavoite-ehdotus: Maarakentamisen jätteiden kierrätystavoite x%
– Tarvitaan vielä lisää dataa maarakentamisen jätteiden kierrätyksestä ja synnystä
– Vaihtoehtona voisi olla myös maarakentamisen jätteiden vähentämistavoite y %
– Maarakentamisen jätteiden hyödyntämisen on arvioitu lisääntyvän, kun niitä koskeva VN:n asetuksen valmistelu saadaan päätökseen keväällä 2017 (maa-ainesjätteiden hyötykäyttöasetus eli MASA)
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
1. Tavoite-ehdotus: Ruokahävikin määrä (syötäväksi kelpaava, jätteeksipäätyvä ruoka) vähenee kotitalouksissa, ravitsemuspalveluissa,alkutuotannossa, sekä kaupan ja teollisuuden aloilla
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Vältettävissä oleva ruokajätteen määrä Suomen elintarvikeketjussa
Toimiala KotitaloudetRavitsemus-
palvelutKauppa Teollisuus Yhteensä
Yhteensä milj kg/vuosi
120 - 160 75 - 85 65 - 75 75 - 140 355 - 460
Henkilöä kohti kg/vuosi
22 - 30 14 - 16 12 - 14 14 - 26 62 - 86
Lähde: MTT Raportti 41. Ruokahävikki suomalaisessa ruokaketjussa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti41.pdf
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto2. a) Tavoite-ehdotus: Biojäte syntypaikkalajitellaan niin tehokkaasti, että sekajätteessä biojätteen osuus on alle 10% tai2. b) Tavoite-ehdotus: Vähennetään biojätteen määrää sekajätteessä x paino -%, sekajätteessä/asukas.
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
36 %
7 %10 %
1 %
19 %
2 %
3 %6 %
1 %
0 %
15 %
Sekajätteen koostumusJLY
Biojäte
Paperi
Karonki ja pahvi
Puu
Muovi
Lasi
Metalli
Tekstiilit ja jalkineet
Sähkölaitteet ja akut
Vaaralliset kemikaalit
Sekalaiset jätteet
2013 vuoden luvuillla• Sekajätettä: 1 372 350 t• Bio sekajätteessä 36%: 492 674 t• Bio sekajätteessä 10% 97 742 t• Bio 36%: 90 kg/asukas/vuosi• Bio 10%: 17,9 kg/asukas/vuosi
Keski-Suomessa 2015 biojätteen osuus sekajätteessä oli noin 19%
• Vähenemä painoprosenteissa 80%
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
3. Tavoite-ehdotus: kierrätys + 25%
Taustaa:• 2014, 60 % yhdyskuntien biojätteestä hyödynnettiin
kompostoimalla ja mädättämällä
Kommentteja:• Tämä tavoite voisi olla myös vaihtoehtoinen edelliselle ja
seuraavalle tavoitteelle• Päätavoitteena kuitenkin saada sekajätteessä oleva biojäte
erilliskeräykseen.• Prosentti saattaa olla suurehko mikäli tavoitteena samalla vähentää
biojätteen määrää ylipäätään.
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
43 %
17 %
40 %
Biojäte 2014Lähde: SYKE ja Jäte-ennakko
Kompostointi
Mädätys
Kaatopaikka / poltto
Biojäte (t/a) Liete (t/a) Muu Yhteensä (t/a)
Honkajoen biotehdas 10000 50000 60000 Käynnistynyt 2014
Heinälamminrinteenbiokaasulaitos 8000 52000 60000 Käynnistynyt 2014
HSY Ämmässuonmädätyslaitos 44000 60000
Kujalan biokaasulaitos 12000 22000 30000 64000
Lohjan biokaasulaitos Biotehdas 10 000 60000
Rovaniemen biokaasulaitos -Napapiirin Residuum 2000 - 6000 60 000 - 65 0000 900 - 23 700 68 000 - 95 000
Yhteensä 86 000 - 90 000 134 000 - 139 000 80 900 - 103 700 372 000 - 399 000
Suunnitteilla ja rakenteilla olevia biokaasulaitoksia. Lähde: JLY ja ympäristöluvat
• 2014 mädätykseen meni 109 247t biojätettä
• 30 – 40% tarkoittaisi 189 351 t – 252 468 t
4. Tavoite-ehdotus: 30%-40% yhdyskuntien biojätteestä mädätykseen tai muihin kiertotaloutta edistäviin käsittelyjärjestelmiin
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto5. a) Tavoite-ehdotus: Mädätyslaitosten lopputuotetta hyödynnetään x määrä
tai5. b) Mädätyslaitoksilta tulevien lannoitevalmisteiden määrä kasvaa
• Lannoitteita saa myydä ja markkinoida, jos ne löytyvät kansallisesta lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelosta
• Jätevedenpuhdistamojen lietteille on tiukemmat vaatimukset ja rajoituksia kuin muille orgaanisille materiaaleille
• http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/lannoitevalmisteet/lainsaadanto/tyyppinimiluettelo
Kommentteja:• Tätä varten tarvitaan vielä lisää dataa ravinteiden hyödyntämisasteista • Tarvitaan vielä lisää tutkimuksia ”terveellisyydestä” ja haitta-aineiden
kulkeutumisesta• Tavoitteet kuitenkin ehkä mieluummin jätevesilietteelle, lannalle ja
yhdyskuntajätteen biojätteille erikseen • Evira seuraa hyväksynnän saaneiden lannoitevalmisteiden määrää• Millä tätä voisi edistää turvallisesti?
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
6. Tavoite-ehdotus: Keinolannoitteiden käyttö vähenee 10% korvaamalla niitä kierrätysraaka-aineista valmistetuilla
lannoitevalmisteilla vuodesta 2014 vuoteen 2022
Kommentteja:
• Seuranta: ei varmuutta tietopohjasta
• Raaka-ainepohjana biojätteet vs. yhdyskuntajätevesilietteet – haitalliset aineet?
Alatavoitteita ja/tai toimenpiteitä, ehdotuksia:
• Esimerkiksi: Lisätään tutkimuspanostuksia fosforin ja erityisesti typen talteenottoon jätevesilietteistä (katso Sitran raportti: Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle, ss.32-33)
2. Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto
7. Tavoite-ehdotus: Haitalliset aineet pois kierrosta (erityisesti yhdyskuntajätevesilietteet)
tai tarkemmin
• Jätevesistä puhdistetaan xx aineet vuoteen xx mennessä, erityisesti
– POP-yhdisteet
– Antibiootit
– Hormonit
– muut, mitkä?
Kommentit:
• Yhdyskuntajätevesien lietteissä on paljon haitallisia aineita. Näistä kuitenkaan ei vielä ole paljoa tutkimustietoa eikä menetelmiä niiden erottamiseen, jolloin tarkkojen tavoitteiden asettaminen on haasteellista
• Vaihtoehtona ravinteiden erotus lietteistä
3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu
1. Tavoite-ehdotus: Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70% vuoteen 2022 mennessä
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
SER kotitalouksien sekajätteessä
• JLY:n arvio: 0,6% (SER + akut = 823 kt v. 2013)
70% = 576 kt
• HSY 2012: 0,9%
SER palvelualojen sekajätteessä
• HSY 2012 (ei sis. Akkuja)
– Kaupat 0,1%
– Koulut 0,3%
– Ravintolat 0,3%
– Sairaalat 1,9%
– Toimistot 0,2%
3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2. Tavoite-ehdotus: Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden korjattavuus tulee kannattavammaksi ja houkuttelevammaksi
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
• Valtsun osa-alue valittiin Aalto-yliopiston kurssin aiheella: “Waste prevention by extending (electronic product) lifecycles”
• Opiskelijat etsivät hallinnollisia keinoja, joilla esimerkiksikorjaus-, lainauskulttuuria saataisiin houkuttelevammaksi
• http://dfg-course.aalto.fi/
3. Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu 2/2
• 3. Tavoite-ehdotus: Saadaan kierrätettyä x määrä SER:stä
• 4. Tavoite-ehdotus: SER:ssä olevat haitalliset aineet saadaan pois kierrosta
• 5. Tavoite-ehdotus: Kansainvälisistä SER jätteensiirroista tarkastetaan pistokokein X%
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
4. Yhdyskuntajäte
• 1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022
• YLÄTAVOITE: KIERRÄTYKSEN LISÄYS JA TEHOSTAMINEN
2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä
• 3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
4. Yhdyskuntajäte 2/2
• 4. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä
• 5. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä jätteestä esikäsitellään 50% prosenttia
• 6. Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Haja-asutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat
KOKOEKO 18.2.2016 - Johanna Laaksonen
Tavoitteet - Yhdyskuntajäte
• Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022
• 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä– Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys kasvanut
kaksinkertaiseksi nykytilanteeseen nähden– Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä– Vähennetään elektroniikkajätteen osuutta sekajätteessä 70%
vuoteen 2022 mennessä. – Polttoon menevästä (elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään
50% prosenttia – Tai vaihtoehtoisesti tai molemmat: Syntypaikkalajittelu
tehostunut / painopisteenä väestökeskittymät. Haja-asutusalueille myös tavoitteet, vaikka vaatimattomammat
1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022
0
100
200
300
400
500
600
kg/a
sukas/v
Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v (Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT)
Kertymä Suomessa,kg/as/v
Kertymä EU27-maissa(keskiarvo), kg/as/v
15% vähenemä
= 72 kg / asukas
vähemmän jätettä
vuodessa 2022 kuin
vuonna 2014
409
481
4. Yhdyskuntajäte
1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022
0
50
100
150
200
250
300
350
19
75
19
77
19
79
19
81
19
83
19
85
19
87
19
89
19
91
19
93
19
95
19
97
19
99
20
01
20
03
20
05
20
07
20
09
20
11
20
13
20
15
20
17
20
19
20
21
20
23
20
25
20
27
20
29
Ind
eks
i, vu
osi
19
75
= 1
00
Yhdyskuntajätteen, BKT:n ja väestön kehitys ja ennusteet vuoteen 2030 indeksinä
Yhdyskuntajäte, mennyt kehitys
Yhdyskuntajäte, v. 2002-2012 kehitys (T = 0,11%)
Yhdyskuntajäte, v. 1975-2012 kehitys (T = - 0,07%)
Yhdyskuntajäte, v. 1997-2012 kehitys (T = - 1,02%)
Yhdyskuntajäte, v. 1997-2007 kehitys (T = - 2,11%)
BKT v. 2000 hinnoin *
Väestö**
Ennuste
** Tilastokeskuksenväestöennuste 2012
* Tutkimuslaitosten, pankkien ja VM:n laatimienBKT:n kasvuennusteiden keskiarvo
Yhdyskuntajätteen määrä 2030 = 3,027 milj.t
1. Tavoite-ehdotus: Yhdyskuntajätteen määrä pienenee 15% / asukas vuodesta 2014 vuoteen 2022
481
409
503
0
100
200
300
400
500
600
kg/a
suka
s/v
Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa ja EU27-maissa keskimäärin asukasta kohden vuodessa, kg/as/v
(Lähde: Tilastokeskus, SYKE ja EUROSTAT)
KertymäSuomessa,kg/as/v
Jäte-ennakko(T= -1,02%)
Kokonaisjätemäärä-arvio = 2 855 kt
Kokonaisjätemäärä-arvio = 2 323 kt
Yhdyskuntajätteen %-jakautuminen hyödyntämiseen ja käsittelyyn vuosina 2006-2014 sekä vuodelle 2016 asetettu tavoitetaso ja kiertotalouspaketin tavoitteeseen tähtäävä kierrätystavoiteLähde: Tilastokeskus ja VALTSU
24
24
24
24
20
22
22
19
18
30
55
9
11
8
12
13
13
12
13
15
20
9
12
17
18
22
25
34
42
50
30
40
58
53
51
46
45
40
33
25
17
20
5
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Nykyisen Valtsuntavoite 2016
Kierrätystavoite 55%2022
Hyödyntäminen materiaalinapl. kompostointi ja mädätys
Hyödyntäminen materiaalina,sisältäen kompostoinnin jamädätyksen
Kompostointi ja mädätys
Hyödyntäminen energiana
Kaatopaikkasijoitus ja muukäsittely
Vuosi 2022 Jäte-ennakko luvuillaKierrätys:2014 = 0,856 milj. t2022 = 1,6 milj.t
Energiahyödyntäminen:2014 = 1,3 milj. t2022 = 1,1 milj. t
2. Tavoite-ehdotus: 55% syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään 2022 mennessä
3. Tavoite-ehdotus: Tekstiilien ja tekstiilijätteen erilliskeräys (uudelleenkäyttö ja materiaalina hyödyntäminen) kasvanut 2-kertaiseksi nykytilanteeseen nähden
Lähde: Dahlbo ym. 2015
X 2 = 33,16 milj kgSuomen tekstiilivirrat vuonna 2012
3. Tavoite-ehdotus: Muovipakkausten kierrätysaste 50% vuoteen 2022 mennessä
Pakkaus-materiaali
Suomenraportoimakierrätysaste2013paino-%
Yhdistettuykierrätys jauudelleenkäyttö 2013paino-%
nykyisendirektiivintavoitepaino-%
ehdotusv. 2025paino-%
ehdotusv. 2030paino-%
kaikkipakkaukset
58 (83) 55 65 75
muovi 23 (74) 22,5 55 —
puu 15 (62) 15 60 75
rautametalli 82 (98) 50 75 85
alumiini 75 85
lasi 77 (83) 60 75 85
paperi jakartonki
98 (98) 60 75 85
Pakkausjätteen tavoitteet kiertotalouspaketissa
4. Tavoite-ehdotus: Polttoon menevästä (Elinkeinoelämän) jätteestä esikäsitellään 50%
• Vaihtoehtoisesti: Syntypaikkalajittelun tehostaminen
• Painopisteenä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin sekajäte väestökeskittymissä ja osassa pienempiä taajamia
• Haja-asutusalueille omat tavoitteet, vaikka vaatimattomammat
Mitä seuraavaksi?• Aluetilaisuudet
– (Tampere )
– Kuopio 19.2.
– Oulu 3.3.
• Tavoitteet ja toimenpiteet– Asiantuntijahaastattelut
– Ohjausryhmän kommentit
– Aluetilaisuuksien kommentit
• Valtsun ensimmäinen versio kommenteille Hallitukselle – Valtioneuvosto hyväksyy valtsun
Lisätietoja• Verkkosivut:
– http://www.ym.fi/fi-fi/Ymparisto/Jatteet/Valtakunnallinen_jatesuunnitelma
– www.ymparisto.f/valtsu
• Otakantaa:
https://www.otakantaa.fi/valtsu
• Yhteydenotot: [email protected]
+358 50 599 6380, +358 2 952 51878