VAIVANA VERENPAINE

VIHJEITÄ JA VINKKEJÄ KOHONNEEN VERENPAINEEN

HOITOON

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

orionsydan.fi

Suomessa väestön verenpaine on viime vuosikymmeninä kehittynyt suotuisaan suuntaan, mikä on yksi tärkeä tekijä verisuonisairauksien vähenemisen taustal-la. Kuitenkin 40 prosentilla suomalaisista miehistä ja joka viidennellä naisella on liian korkea verenpaine. Lääkehoitoa saa vähemmistö tarvitsevista: 40 % naisista ja neljännes miehistä. Hoidossa olevillakin paineet ovat usein tavoitearvoja kor-keammat.

2

25 % 40 %

KUITENKIN...

LÄÄKEHOITOA SAA VÄHEMMISTÖ SITÄ TARVITSEVISTA*

40 % 20 %

VERENPAINE HALLINTAANKohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti tärkein terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä. Se aiheuttaa vuosittain lähes 10 miljoonaa ennen aikaista kuolemaa. Sydän jaksaa aikansa pumpata kovaa painetta vastaan, mutta väsyy aikanaan: seuraa sydämen vajaatoiminta. Korkea verenpaine on myös yleisim-män rytmihäiriön, eteisvärinän, tärkein taustatekijä. Valtimoiden seinämiin koh-distuva suuri paine saa aikaan suonten ahtautumista monine seurauksineen. Aivot, sydän ja munuaiset ovat tulilinjalla.

*Hoidossa olevillakin paineet ovat usein tavoitearvoja korkeammat.

LIIAN KORKEA VERENPAINE SUOMESSA

3

Verenpaine ei luotettavasti tunnu, joten kohonneen verenpaineen haittojen tor-juminen alkaa verenpaineen mittauksesta. ”Tunne arvosi” pätee tähänkin. Tarkat ja hinnaltaan edulliset verenpainemittarit tuovat mittauksen jokaisen ulottuvil-le, mutta mittaus on tehtävä oikein.

Verenpaineen nousua on syytä ehkäistä nuoresta pitäen terveellisillä elintavoil-la: liikkumalla, syömällä oikein ja välttämällä muita verisuonia rasittavia tekijöi-tä kuten tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä.

Elintapojen merkitys korostuu entisestään verenpaineen noustua ihannetasolta, joka on niinkin matala kuin alle 120/80 mmHg. Silloinkin, kun kyseessä on jo ko-honneen verenpaineen hoito, elintavat ovat arvossaan. Verenpaineelle ystävälli-nen elämäntapa ei ole vaikea noudattaa, vaikka haitallisten tottumusten muut-taminen voi aluksi tuntua rasittavalta.

Verenpainetta alentavaa lääkehoitoa käyttää miljoona suomalaista. Valitetta-vasti liian usein tyydytään siihen, että ”on lääkkeet”, vaikka pienellä vaivalla hoi-don saisi tehostetuksi vastaamaan tavoitteita. Ilman potilaan omaa panosta – elintapahoitoa ja verenpaineen omaseurantaa – hyvää tulosta ei voida saavuttaa.

Lisätietoa verenpaineesta ja kohonneen verenpaineen hoidosta on tarjolla osoit-teissa www.orionsydan.fi ja www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpaine.

Mikko Syvänne, professori, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikois-lääkäri.

4

VALTIMO

VERI

PAINEKOHDISTUUVALTIMONSEINÄMIIN

VERENPAINEVerenpaineella tarkoitetaan valtimoissa vallitsevaa painetta, jonka voimasta veri virtaa eteenpäin. Sen mittayksikkö on elohopeamillimetri (mmHg). Veren- paine ilmaistaan kahdella luvulla: ylä-paine/alapaine, esim. 120/80 mmHg.

YLÄPAINEPaine on suurimmillaan, kun sydämen supistuksen aikaansaama pulssiaalto etenee valtimoissa. Tätä kutsutaan systoliseksi eli yläveren paineeksi.

ALAPAINEPulssiaaltojen välillä vallitsevaa alinta painetta kutsutaan diastoliseksi eli alapaineeksi.

MIKÄ ON VERENPAINE?

Verenpaine vaihtelee luonnostaan hetkestä toiseen. Kovassa rasituksessa on aivan normaalia, että systolinen (ylä-)verenpaine nousee hetkellisesti 200 elo-hopeamillimetriin (mmHg), jotta työskentelevät lihakset saavat riittävästi verta.

Myös pelästyminen, suuttuminen, kipu tai muu stressi nostavat verenpainetta ja tihentävät sykettä. Tämä on osa luonnollista ”hyökkää tai pakene” -reaktiota. Nämä verenpaineen nousut jyrkkenevät, jos myös lepopaine on korkea.

Jatkuvasti korkea verenpaine on rasitus sydämelle ja verisuonille. Hoitamatto-mana se altistaa aivoverenkierron häiriöille, sepelvaltimotaudille, sydämen vajaatoiminnalle, eteisvärinälle ja munuaisten toiminnan heikkenemiselle.

Hyvä uutinen on, että kohonnutta verenpainetta voi ehkäistä ja hoitaa elämän-tavoilla. Jos tämä ei riitä, on tarjolla erilaisia lääkehoitoja.

5

SÄÄNNÖLLINEN MITTAAMINEN ainoa tapa seurata

verenpaineen kehitystä

< 120/80 mmHgIHANTEELLINEN ARVO

> 140/90 mmHgKOHONNUT ARVO

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito –suositus, 22.9.2014. Haettu 7.12.2015, www.kaypahoito.�

OIREETON VAIVAJÄÄ HELPOSTI HUOMAAMATTA

Kohonnut verenpaine ei tyypillisesti aiheuta oireita. Joskus hoidon aloittamisen jälkeen huomataan, että epämääräiset huimaustuntemukset tai pään raskaus ovat helpottaneet, ja mikäs sen parempi. Mutta ei toisin päin: ei voi luottaa sii-hen, että hyvä vointi merkitsee normaalia verenpainetta. Verenpaine selviää vain mittaamalla.

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80 mmHg, koska tällöin korkeaan verenpai-neeseen liitettäviä haittoja esiintyy kaikkein vähiten. Mitä enemmän verenpaine tästä nousee, sitä suuremmaksi käy haittojen riski. ”Normaaliksi” hyväksytään vielä alle 135/85 mmHg. Selvästi kohonneen rajaksi on sovittu useiden mittaus-ten keskiarvo 140/90 mmHg.

Ikä ei vaikuta verenpaineen normaaliarvoihin. Meidän oloissamme on kuitenkin tavallista, että valtimoiden jäykistyminen iän myötä nostaa jonkin verran yläpai-netta. Kohonnut verenpaine lisääntyy voimakkaasti iän myötä, mutta tämä ei olekaan normaali ilmiö.

Kohonneelle verenpaineelle on vain harvoin yksiselitteinen syy. Näitä harvinaisia syitä etsitään aina kohonneen verenpaineen alkuselvittelyissä, koska esimerkiksi suolahormoneja tuottavan lisämunuaiskasvaimen poisto saattaa korjata koko verenpaineongelman.

Kohonnut verenpaine onkin lähes aina perintöte-kijöiden ja elintapojen yhteisvaikutusta. Tyypilli-nen taustatekijä on keskivartalolihavuus, johon liittyy kohonneen verenpaineen lisäksi sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä.

6 5

STRESSI, MASENNUS

LAKRITSI JA SALMIAKKI

RUNSAS SUOLANKÄYTTÖ

VÄHÄINEN LIIKUNTA ALKOHOLIN

RUNSAS KÄYTTÖ/TUPAKOINTI

KOHOTTAVATVERENPAINETTA

LIHAVUUS, ETENKIN VYÖTÄRÖLLE KERTYVÄ LIIKAPAINO

TULEHDUSKIPULÄÄKKEIDEN RUNSAS KÄYTTÖ (ESIM. IBUPROFEENI JA NAPROKSEENI)

HORMONIEN KÄYTTÖ (EHKÄISYPILLERIT, VAIHDEVUOSIEN HORMONIHOITO)

5 G = NOIN YKSI TEELUSIKALLINEN

SUOLAA

MIESTEN KESKIMÄÄRÄINEN SUOLAN SAANTI 9-10 G/VRK*NAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN SUOLAN SAANTI 7-8 G/VRK*

SUOLANSAANNIN SUOSITUS ON

ENINTÄÄN 5 G/VRK

VÄHÄSUOLAINEN LEIPÄ < 0,9 % SUOLAA**

VÄHÄSUOLAINEN JUUSTO < 1,0 % SUOLAA**

VÄHÄSUOLAINEN LEIKKELE < 1,3 % SUOLAA**

7

VÄHEMMÄN SUOLAA – MATALAMPI VERENPAINE

Suola sisältää natriumia, joka nostaa verenpainetta. Runsaalla suolankäytöllä onkin selvä yhteys sydän- ja verisuonitauteihin.

Suolan merkitys korostuu edelleen, jos verenpaine on jo koholla. Samoin ylipai-noisilla ja iäkkäillä suolan vaikutus on suurempi kuin normaalipainoisilla ja nuo-rilla.

Vähentämällä suolankäyttöä voi vähentää verenpainelääkityksen tarvetta ja li-sätä käytetyn verenpainelääkityksen tehoa. Verenpainepotilailla kohtuullinen suolarajoitus alentaa verenpainetta keskimäärin 7/4 mmHg, mikä vastaa yhden verenpainelääkkeen tehoa. Suola rajoittaminen jo ennen kuin verenpaine on ko-holla voi estää tai lykätä ongelman syntyä.

Suolankäytön suositus on enintään 5 grammaa vuorokaudessa. Tämäkin on sel-västi enemmän kuin ihanteellinen saanti. Viisi grammaa vastaa teelusikallista, mutta tämä ei tarkoita, että suolaa tulisi lisätä päivittäin ruokaan tämä määrä. 80 % saamastamme suolasta on elintarvikkeissa olevaa piilosuolaa, joten vähä-suolaisten tuotteiden suosiminen on avainasemassa. Sydänmerkki auttaa näiden vaihtoehtojen valinnassa. Suolan saantiaan voi testata osoitteissa www.orionsydan.fi ja www.sydan.fi/suolatesti.

STRESSI, MASENNUS

LAKRITSI JA SALMIAKKI

RUNSAS SUOLANKÄYTTÖ

VÄHÄINEN LIIKUNTA ALKOHOLIN

RUNSAS KÄYTTÖ/TUPAKOINTI

KOHOTTAVATVERENPAINETTA

LIHAVUUS, ETENKIN VYÖTÄRÖLLE KERTYVÄ LIIKAPAINO

TULEHDUSKIPULÄÄKKEIDEN RUNSAS KÄYTTÖ (ESIM. IBUPROFEENI JA NAPROKSEENI)

HORMONIEN KÄYTTÖ (EHKÄISYPILLERIT, VAIHDEVUOSIEN HORMONIHOITO)

* KOHONNUT VERENPAINE. KÄYPÄ HOITO –SUOSITUS 2O14. ** TARKKAILE SUOLANSAANTIASI! ELINTARVIKETURVALLISUUSVIRASTO EVIRA 2OO8.

8

YLIPAINONOSTAA VERENPAINETTA

Ylipaino ja lihavuus nostavat riskiä sairastua kohonneeseen verenpaineeseen 1,3–2,5 -kertaisesti. Erityisesti vyötärölihavuus vaikuttaa verenpaineeseen. Voit tarkastaa oman painoluokkasi taulukosta sivulta 22. Jo neljän prosentin painon-pudotus vähentää yläpainetta keskimäärin 6 mmHg ja alapainetta 3 mmHg.

PAHEETOVAT PAHASTATupakan polttaminen nostaa verenpainetta aina hetkellisesti. Tupakoinnin lopettaminen hidastaa sykettä ja alentaa päiväajan verenpainetta. Kokonaisvaikutukset verisuoniterveyteen ovat kuitenkin vielä paljon suuremmat, puhumattakaan tupakoi-mattomuuden muista terveyshyödyistä. Myös savuttomat ni-kotiinituotteet ovat epäterveellisiä, lukuun ottamatta vieroi-tukseen tarkoitettujen korvaushoitojen tilapäistä käyttöä.

Kohtuulliset alkoholimäärät laskevat verenpainetta hetkellisesti, mutta myö-hemmin verenpaine nousee. Alkoholin suurkulutus nostaa selvästi verenpainet-ta. Alkoholi ei koskaan ole terveystuote. Niille, jotka haluavat käyttää alkoholia, suositellaan miehille enintään kahta annosta päivässä (14 annosta viikossa) ja naisille enintään noin yhtä annosta (9 annosta viikossa). Suuret kertamäärät (yli 5 annosta) tai päivittäinen käyttö eivät koskaan ole suositeltavia. Alkoholijuo-mat sisältävät myös runsaasti energiaa, mikä vaikeuttaa painonhallintaa.

Lakritsia voi tuskin pitää paheena, mutta sen sisältämä gly-kyrritisiini vaikuttaa hormonin tavoin pidättäen elimistös-

sä natriumia. Osa ihmisistä on niin herkkiä lakritsille ja muille mustille makeisille, että niiden käytön

lopettaminen ratkaisee koko verenpaineongel-man.

9

HYVEET OVAT HYVÄSTÄVerenpaineesta huolehtiminen ei suinkaan ole pelkkiä rajoituksia. Hedelmien ja vihannesten runsas käyttö alentaa verenpainetta muun muassa niiden sisältä-män kaliumin vuoksi. Myös kala ja vähärasvaiset maitotuotteet ovat terveellisiä.

10

JOS KÄYTÄT SUOLAA, RIPAUTA SITÄ VASTA VALMIIN ANNOKSEN PÄÄLLE - NÄIN SE MAISTUU VOIMAKKAAMMIN

MAUSTAMATTOMAT RAAKA- AINEET OVAT VERENPAINEEN KANNALTA PAREMPIA KUIN MARINOIDUT

YRTIT JA MUUT MAUSTEET SEKÄ VOIMAKKAAN MAKUISET KASVIKSET, KUTEN SIPULI ANTAVAT MAKUA

RUOKA- VINKKEJÄ

11

TUMMA SUKLAA ON HYVÄ HERKKUPÄIVIEN VALINTA

VÄLTÄ LAKRITSIVALMISTEITA

LEIVO ITSE, NIIN TIEDÄT LISÄÄMÄSI SUOLAN MÄÄRÄN

MUISTA TARKISTAA VALMISRUOKIEN, LEIKKELEIDEN, JUUSTON JA LEIVÄN SUOLAMÄÄRÄ. SAATAT YLLÄTTYÄ.

SUOSI TUOTTEITA, JOISSA ON SYDÄNMERKKI

HUOLEHDI RIITTÄVÄSTÄ KALSIU-MIN SAANNISTA KÄYTTÄMÄLLÄ RASVATTOMIA TAI VÄHÄRASVAI-SIA MAITOVALMISTEITA

KASVISTEN, HEDELMIEN JA MARJOJEN RUNSAS KÄYTTÖ ON VERENPAINEELLE HYVÄKSI

KALAA KANNATTAA SYÖDÄ VÄHINTÄÄN KAHDESTI VIIKOSSA

12

VÄHÄINENKIN LIIKUNTAON HYVÄKSI VERENPAINEELLE

Liikunta on luonnollisesti terveellistä, oli verenpaine koholla tai ei. Esimerkiksi reipas kävelylenkki päivässä tai jokin muu kohtalaisesti kuormittava laji on sydä-melle hyväksi. Muista, että jo 30 minuuttia päivässä auttaa ja sen voi tarvittaes-sa jakaa kymmenen minuutin pätkiin.

Liikunta alentaa kohonnutta verenpainetta eri tavoin. Se lisää verenkiertoelimiä säätelevän hermoston aktiivisuutta, jolloin veren virtaus lihaksistoon lisääntyy. Liikunta vähentää verisuoniston ääreisvastusta ja myös muuttaa verenpainetta säätelevien solujen toimintaa. Painonhallinnalla voidaan vähentää kehon rasva-kudoksen määrää, mikä vaikuttaa verenpainetta alentavasti.

Suositusten mukaisen päivittäisen terveysliikunnan vaikutus yläpaineeseen on keskimäärin 5 mmHg ja alapaineeseen 2 mmHg kohonnutta verenpainetta sai-rastavalla. Kuntoliikunta vaikuttaa vieläkin tehokkaammin.

TAITERVEYSLIIKUNTAATerveysliikunta ylläpitää terveyttä ja kohentaa aloittelevan liikkujan kuntoa. Esimerkkejä terveysliikunnasta ovat 30 minuutin päivittäinen kävelylenkki, erilaiset koti- ja pihatyöt ja arkiliikunta.

KUNTOLIIKUNTAKuntoliikunta kohottaa kuntoa ja pa-rantaa elimistön toimintaa. Kevyt päi-vittäinen lenkki höystettynä pari kertaa viikossa tehtävällä rasittavammalla lii-kuntajaksolla parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa.

13

OTA HUOMIOONJAKSAMINEN

Stressiä koetaan tyypillisesti tilanteissa, joissa haasteet ja vaatimukset ylittävät henkilön voimavarat. Pieninä määrinä stressi voi parantaa suorituskykyä, mutta liiallisena ja jatkuvana se saattaa altistaa fyysisille ja psyykkisille sairauksille. Stressi oireilee monin eri tavoin. Yksi merkki voi olla kohonnut verenpaine.

On vaikea sanoa, minkä verran stressi vaikuttaa verenpaineeseen. Mikäli kohon-nut verenpaine on stressin aiheuttamaa, palautuu paine usein normaaliksi stres-sitilan lauettua. Fyysiseen ja psyykkiseen jaksamiseen kannattaakin kiinnittää huomioita ja pyrkiä reagoimaan heti, jos havaitsee ongelmia jaksamisessa.

Unenaikaiset hengityskatkokset eli uniapnea kohottavat erityisesti yö- mutta hoitamatta jäädessään myös päiväajan verenpainetta. Vihjeinä tästä sairaudesta voivat olla päiväväsymys – jopa aiheeton nukahtelu –, kuorsaus ja huonosti hoi-toon reagoiva kohonnut verenpaine. Lihavuus on riskitekijä, mutta tautia esiin-tyy hoikillakin.

NUKU HYVIN, TOIVOO SYDÄNUnen merkitys terveydelle on valtava. Riittämättömän nukkumisen tiedetään vaikuttavan erilaisten sairauksien ilmenemiseen, myös sydän- ja verisuonitauteihin.

Univaje nostaa verenpainetta ja unettomuus lisää stressiä. Hyvässä unessa puolestaan hengitys rauhoittuu, verenpaine laskee ja pulssi hidastuu. Kun fyysinen väsymys poistuu, paranee elämänlaatu. Hyvän unen merkitystä ei siis voi liikaa korostaa.

14

VERENPAINEEN MITTAUS

Verenpainetta mitataan lääkärin ja hoitajan vastaanotolla, omamittauspisteis-sä, apteekeissa ja joskus joukkotapahtumissa. Omaseuranta kotona eli kotimit-taukset ovat nousseet keskeiseksi verenpaineen seurantamenetelmäksi. Olipa mittauspaikka mikä tahansa, laadukas mittari ja oikea mittaustapa ovat avain-asemassa luotettavien tulosten saamiseksi. Joskus on hyödyksi tehdä verenpai-neen vuorokausi rekisteröinti automaattilaitteella.

Kotimittauksiin suositetaan olkavarsimittaria. Rannemittari on vaihtoehto, jos olkavarteen sopivaa mansettia ei ole saatavissa. Rannemittauksessa mitattavan käden on oltava sydämen tasalla.

Aluksi on varmistettava, että verenpaine on sama molemmista käsistä mitat-tuna. Jos yläpaineet eroavat keskimäärin yli 10 mmHg, jatkossa mitataan kor-keamman paineen puoleisesta kädestä. Muuten voidaan mitata kummasta kä-destä tahansa. Useimmiten oikeakätisille on luontevampaa mitata vasemmasta olkavarresta ja vasenkätisille oikeasta.

Mittaus tehdään rauhallisessa tilanteessa. Puolen tunnin ajan ennen mittaamis-ta tulee välttää fyysistä ponnistelua, tupakointia ja kofeiinipitoisten juomien, kuten kahvi, tee ja kolajuomat, nauttimista.

JOHTUUKO HUONO OLONI VERENPAINEESTA?Yleensä on syytä vastustaa kiusausta mitata huonon olon aikana. On näet lähes mahdotonta päätellä, onko mahdollinen korkea mittaus-arvo oireiden syy vai niiden aiheuttaman stressin seuraus. Poikkeukse-na voi pitää huimausta. Jos sen yhteydessä mitataan selvästi matala verenpaine (esim. yläpaine alle 100 mmHg), on syytä keskustella lääkärin kanssa hoidon keventämisestä.

15

Mittausjännityksen aiheuttaman harhan välttämiseksi verenpaine mitataan aina kahdesti peräkkäin. Verenpaineen luontaisen vaihtelevuuden vuoksi oikea kuva vallitsevasta painetasosta saadaan mittaamalla useita kertoja. Käyttökelpoinen tapa seurannassa on mitata aamulla kello 6–9 ja illalla kello 18–21 neljänä pe-rättäisenä päivänä. Aamumittaus ennen lääkkeiden ottoa kertoo siitä, kattaako lääkevaikutus koko vuorokauden. Kaikista ylä- ja alapaineiden tuloksista laske-taan keskiarvot. Apuvälineenä voi käyttää laskentataulukkoa, jonka voi ladata omalle tietokoneelle osoitteesta www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/verenpai-ne#verenpaineen-kotimittaus. Tärkeää on viedä tulokset lääkärin tai hoitajan vastaanottokäynneille.

Neljän vuorokauden mittaussarjojen tiheys sovitaan lääkärin kanssa. Hoidon alkuvaiheessa on tarpeen mitata kuukausittain, vakiintuneessa tilanteessa 3–6 kuukauden välein.

Kotimittaukset antavat yleensä hieman matalammat tulokset kuin ammattilais-ten mittaukset. Siksi tärkeintä verenpaineen raja-arvoa, 140/90 mmHg, vastaa kotimittauksissa 135/85 mmHg.

16

Istu selkänojalliseen tuoliin, nojaudu selkäno-jaan ja istu rennosti. Kiedo mansetti paljaan olkavarren ympärille siten, että sormi mahtuu mansetin ja olkavarren väliin. Katso, että ilmaletkun kiinnityskohta on ylöspäin ja että letku kulkee vapaasti.

Tue käsivarsi noin 90o kulmaan siten, että mansetti ja sydän ovat samalla tasolla. Kun olet kiinnittänyt mansetin olkavarteen, rau-hoitu ennen mittausta noin viiden minuutin ajaksi.

Suorita mittaus. Ole aivan rento. Älä puhu tai liiku mittauksen aikana. Toista mittaus 1-2 minuutin kuluttua ja merkitse molemmat tulokset muistiin. Vie aina mittaustulokset vastaanotolle.

1 2

3

KOTIMITTAUS

1

2

3

MANSETIN VALINTA AIKUISELLA

PIENI KESKISUURI SUURIKumipussiosan leveys 12 cm Kumipussi 14–15 cm Kumipussi 18 cm

Olkavarren ympärysmitta yli 41 cm

Olkavarren ympärysmitta 33–41 cm

Olkavarren ympärysmitta 26–32 cm

17

KOHONNEENVERENPAINEEN HOITO

Kun kohonnut verenpaine on todettu, suoritetaan perustutkimukset (veri- ja virt-sakokeet), sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden kartoitus ja valtimosaira-uksien kokonaisriskin arvio. Niiden perusteella tehdään hoitosuunnitelma, jonka tärkeä osa on yksilöllinen verenpaineen hoitotavoite. Yleisin tavoite on päästä ammattilaismittauksissa keskimäärin alle 140/90 mmHg, mitä kotimittauksissa vastaa 135/85 mmHg. Diabeetikoilla ja munuaissairauksissa pyritään usein hieman matalammalle tasolle. Ikääntyneillä (esimerkiksi yli 80-vuotiailla) tavoite voi olla korkeammalla, ainakin jos tiukemmasta hoidosta aiheutuu haittavaikutuksia.

Hoitoon kuuluu aina verenpainetta nostavien elintapojen kartoitus ja tarvittaes-sa niiden korjaaminen: lakritsi, naisilla e-pillerit, liiallinen suolan tai alkoholin käyttö, muut ravintotekijät mukaan luettuna ylipaino, tupakointi, liikunta. Mitä lievemmin verenpaine on koholla, sitä enemmän annetaan aikaa elintapamuu-tosten vaikutukselle ennen päätöstä lääkehoidon tarpeellisuudesta.

Jos verenpaine on huomattavan korkea (toistetuissa mittauksissa yli 160/100 mmHg) tai on jo todettavissa kohonneen verenpaineen aiheuttamia vaurioita, lääkitys aloitetaan rinnan elintapahoidon kanssa.

MANSETIN VALINTA AIKUISELLA

PIENI KESKISUURI SUURIKumipussiosan leveys 12 cm Kumipussi 14–15 cm Kumipussi 18 cm

Olkavarren ympärysmitta yli 41 cm

< 140/90 mmHgYLEISIN TAVOITEARVOammattilaismittauksissa

< 135/85 mmHgkotimittauksissa

HOITOTAVOITE

13585

18

LÄÄKEHOITOON YKSILÖLLISTÄ

Kohonneen verenpaineen lääkehoitoon on viisi yleisesti käytettyä lääkeryhmää ja lisäksi erityistilanteisiin muita lääkkeitä. Lääkkeitä joudutaan usein yhdistele-mään, ja näin saadaankin parempi tulos vähäisemmin haittavaikutuksin. Joskus on erityinen syy valita tai sisällyttää hoitoon lääke tietystä ryhmästä, tai toisaal-ta välttää jonkin lääkkeen käyttöä. Muutoin lähes ”kaikki keinot ovat sallittuja”, kunhan saadaan tavoitteiden mukainen tulos ilman merkittäviä haittoja. Joille-kin sopivat yhdistelmävalmisteet, joissa on kaksi tai kolme vaikuttavaa ainetta samassa tabletissa.

Joskus hoidoksi riittää yksi lääke

Joskus tarvitaan useamman lääkkeen yhdistelmä

19

Angiotensiinikonvertaasia (ACE) estävät lääkkeet vähentävät verisuonia supista-van angiotensiinin tuotantoa, jolloin ve-risuonet rentoutuvat, verenpaine laskee ja sydämen työ kevenee. Haittavaiku-tuksena noin joka kymmenes käyttäjä saa kuivan ärsytysyskän, joka helpottaa, kun lääke vaihdetaan toiseen. Suomessa käytettyjä ACE:n estäjiä ovat enalaprii-li, kinapriili, lisinopriili, perindopriili ja ra-mipriili. Lisätietoja: www.sydan.fi/sydan-sairaudet-ja-hoito/acen-estajat.

ACE:NESTÄJÄT

ATR:NSALPAAJAT

ENSISIJAINEN ALOITUS- LÄÄKE USEILLE ERI POTILASRYHMILLE

VAIKUTTAVAT VERISUONIA LAAJENTAMALLA

19

Angiotensiinireseptorin (ATR) salpaajat eli sartaanit vaikuttavat samaan tapaan kuin ACE:n estäjät, koska ne estävät veri-suonia supistavan angiotensiinin sitou-tumisen vaikutuskohtaansa verisuonen seinämässä. Ne eivät aiheuta yskää. Suo-messa käytettyjä ATR:n salpaajia ovat eprosartaani, kandesartaani, losartaani, olmesartaani, telmisartaani ja valsartaa-ni. Lisätietoja: www.sydan.fi/sydansairau-det-ja-hoito/atrn-salpaajat.

20

DIUREETITELI NESTEENPOISTO LÄÄKKEET

Diureetit poistavat elimistöstä nat-riumia ja nestettä. Kohonneen veren-paineen hoidossa käytetään useimmi-ten pieniä annoksia pitkävaikutteisia tiatsidi- ja niiden kaltaisia diureetteja, joista käytetyimpiä ovat hydrokloo-ritiatsidi ja indapamidi. Usein nämä yhdistetään niin sanottuun kaliumia säästävään diureettiin, jolloin välty-tään veren kaliumarvon haitallisel-

ta pienenemiseltä. Muita diureettien haittoja voivat olla kihdin pahenemi-nen ja sokeritasapainon huononemi-nen. Jos munuaisten toiminta on sel-västi heikentynyttä, tiatsidityyppiset diureetit eivät toimi, vaan tarvitaan voimakas- ja lyhytvaikutteista furose-midiä. Lisätietoja: www.sydan.fi/sy-dansairaudet-ja-hoito/nesteenpoisto-laakkeet-diureetit.

KALSIUMIN-ESTÄJÄTELI KALSIUMKANAVAN SALPAAJAT

Kalsiuminestäjät vaikuttavat suoraan valtimoiden seinämien lihaskudosta rentouttavasti, jolloin valtimot laaje-nevat ja verenpaine laskee. Koska vai-kutuskohta on eri kuin ACE:n estäjillä tai ATR:n salpaajilla, jompikumpi näis-tä sopii yhdistettäväksi kalsiumines-täjään. Kalsiuminestäjien aiheuttama valtimoihin painottuva laajeneminen voi johtaa turvotuksiin, koska verta pääsee kudoksiin enemmän kuin laski-mot jaksavat vetää eteenpäin. Turvo-tus ei ole vaarallista, mutta runsaana esiintyessään voi olla kohtuuttoman haitallista.

Haitta on usein vähäisempi edellä mainitussa yhdistelmähoidossa, kos-ka valtimo- ja laskimosuonten laaje-neminen on tasapainoisempaa. Muita valtimoiden laajenemisesta johtuvia haittavaikutuksia voivat olla ihon pu-noitus ja kuumotus sekä päänsärky, jotka usein lievittyvät hoitoa jatket-taessa. Suomessa ensisijaisesti kohon-neen verenpaineen hoitoon käytetty-jä kalsiuminestäjiä ovat amlodipiini, felodipiini, isradipiini, lerkanidipiini, nifedipiini, nilvadipiini ja nisoldipiini. Lisätietoja: www.sydan.fi/sydansairau-det-ja-hoito/kalsiuminestajat

21

BEETA-SALPAAJAT

Beetasalpaajat hidastavat sykettä ja hillitsevät sydämen supistusvoimaa. Niitä käytetään verenpaineen alenta-miseen ensisijaisesti silloin, kun käy-tölle on muukin aihe, kuten sepelval-timotauti tai rytmihäiriöt. Lisäksi niitä käytetään yhdistettynä muihin veren-painelääkkeisiin. Beetasalpaajat voivat aiheuttaa väsymystä ja jaksamatto-muutta ja olla sopimattomia astmaa-tikoille. Beetasalpaajia ovat asebuto-loli, atenololi, betaksololi, bisoprololi, metoprololi, pindololi ja seliprololi

sekä eräät vähemmän verenpaine-lääkkeinä käytetyt. Nebivololi on beetasalpaaja, jolla on myös verisuo-nia laajentavaa vaikutusta. Verisuonia laajentavia ovat myös yhdistetyt alfa- ja beetareseptorien salpaajat karve-diloli ja labetaloli, joista jälkimmäistä käytetään erityisesti raskauden ajan kohonneen verenpaineen hoitoon. Lisä tietoja: www.sydan.fi/sydansairau-det-ja-hoito/beetasalpaajat.

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSILääkehoidon lisäksi kohonneen verenpaineen hoidon kulmakivi on elintapojen muuttaminen terveellisemmäksi. Tärkeä on myös seurata verenpainearvojen kehittymistä säännöllisesti.

Vain mittaamalla tiedät arvosi.

22

BM

I-TA

ULU

KK

O

AIK

UIS

TE

N P

AIN

OIN

DE

KS

I

NO

RM

AA

LIA

ALH

AIS

EMPI

PA

INO

NO

RM

AA

LIPA

INO

LIEV

Ä L

IHA

VU

US

MER

KIT

TÄVÄ

LIH

AV

UU

SVA

IKEA

LIH

AV

UU

S

SA

IRA

ALL

OIN

EN L

IHA

VU

US

BM

I (B

od

y M

ass

Ind

ex)

=PA

INO

(kg

)p

itu

us

x p

itu

us

(m2 )

22

23

LÄHTEITÄDuodecim lääketietokanta. www.terveysportti.fi. Haettu 21.10.2015.

Jula Antti. Alkoholinkäytön vähentämisen vaikutus verenpaineeseen. Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus 2014. Näytönastekatsaus 30.6.2014.

Kohonnut verenpaine (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014 (viitattu 15.10.2014). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi

Kukkonen-Harjula Katriina. Liikunta ja kohonnut verenpaine.www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Duodecim 22.6.2015.

Laatikainen Tiina ym. Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISK-tutkimusalueella 1982-2012. Suomen Lääkärilehti 24/2013: 1803-1809.

Lihavuus (aikuiset) (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 13.9.2013). Saatavilla internetissä: www.käypähoito.fi.

Majahalme Silja. Verenpainelääkkeet. Sydänsairaudet. www.ebm-guidelines.com. Kustannus Oy Duodecim 16.6.2014.

Mitä tarkoitetaan kohonneella verenpaineella? Sydänsairaudet. www.ebm-guidelines.com. Kustannus Oy Duodecim 16.6.2014.

Mustajoki Pertti. Kohonnut verenpaine (verenpainetauti). www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 5.5.2015.

Nikkilä Matti. Kohonneen verenpaineen tutkiminen ja hoidon aloitus. Lääkärin käsikirja. www.terveysportti.fi. Kustannus Oy Duodecim 12.4.2013.

orionsydan.fi www.orionsydan.fi/verenpaine/kohonneen-verenpaineen-hoito/itsehoito-ja-terveet-elamantavat/ruokavalio-ja-suolankaytto/

Saarelma Osmo. Tupakoinnin lopettaminen. www.terveyskirjasto.fi. Lääkärikirja Duodecim. Kustannus Oy Duodecim 3.12.2014.

UKK-instituutti. Terveysliikunnan suositukset. www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/ terveysliikunnan-suositukset. Haettu 15.10.2015.

23

Sisällön on tarkastanut oppaan kustantajasta riippumattomana asiantuntijana MIKKO SYVÄNNE, professori, kardiologian, sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri.

24

4/20

20, k

oodi

1001

5607

Orion Oyj, Orion Pharma, PL 65, 02101 Espoo

Orionin tarina jatkuu… Orion on rakentanut hyvinvointia jo sadan vuoden ajan. Olemme

suomalainen lääkeyhtiö, joka toimii maailmanlaajuisesti. Kehi-

tämme, valmistamme ja markkinoimme ihmis- ja eläinlääkkeitä

sekä lääkkeiden vaikuttavia aineita. Suomalainen hyvinvointi on

luotu yhdessä – teoilla ja tunteella. Panostamme jatkuvasti uusien

lääkkeiden sekä hoitotapojen tutkimiseen ja kehittämiseen. Työllis-

tämme ja investoimme kotimaassa, sinivalkoisella sydämellä.

orion.fi