VÄKIVALTAKASVATUS KOULUIHIN?

Sanna Jokinen, 2016, LuonnosSannjok @ outlook.com

Suomesta puhutaan lintukotona, turvallisena maana. Mutta mikä on totuus? Julkinen ”herääminen” koulujen väkivaltaan tuntuu alkaneen vasta väkivaltaisuuksien muuttuessa raaemmaksi, lehdistön herätessä ja nuorten asenteiden muuttuessa yhä välinpitämättömiksi.

Huomattavaa kuitenkin oli, että tilastot näyttivät puuttuvan täysin. Tilannetta yritettiin korjata pikaisesti, eikä vanhoja tapauksia edes yritetty nostaa esiin(?). Keskustelupalstoja seuraamalla löytyy kuitenkin vaikka mitä muistoja. Puukotuksia, tappoja, vakavaa väkivaltaa, vammautumisia, itsemurhia… Kaikki koulussa tapahtuneita. Asummeko sittenkin kuplassa, jota emme halua puhkaista?

Mielestäni ongelmallisin kohta Suomen kouluissa on paljon tutkittu ja keskusteltu koulukiusaaminen. Tutkimus tuntuu alkaneen kiertää kehää ja toistaan itseään. Tietyin väliajoin tulee ja menee kampanjoita. KiVa-koulun kaltaisilla materiaaleilla rahastetaan kouluja, mutta vuosikausien ongelmiin ei ole ilmeisemmin esitetty pysyvämpää ratkaisua esimerkiksi opetussuunnitelman kautta? Eikö halvempaa olisi lisätä kouluväkivalta kurssiksi ja laittaa opettajat opiskelemaan aihetta jo opiskeluaikanaan pakollisena osana?

Mielestäni toinen ongelma on termin ”kouluväkivalta” jääminen toiselle sijalle suhteessa koulukiusaamiseen, vaikka sen pitäisi olla päätermi jonka alle erinäiset tapahtumat sijoittuvat. Termin suosiminen korostaisi teon luonnetta paremmin. Koulukiusaaminen ei ole pätevä päätermi, koska jokainen meistä on ollut joskus enemmän tai vähemmän kiusaaja tai kiusattu. Lisäksi kiusaaminen liittyy yleensä subjektiiviseen kokemukseen tilanteesta.

Työssäni väkivaltakasvatuksella viittaan erityisesti Tomi Kiilakosken (2009) teoksessa esiintyvään määrittelyyn.

MIKSI VÄKIVALTAKASVATUS?Nykyinen Salmivallin, C., ajatus riittämätön: ”Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä oppilasta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamista on se, että yhdelle ja samalle oppilaalle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä”

Miksi? Mielestäni kiusaaminen on jo liian pitkällä kun kuvaus toteutuu. Aikuisilla on tapana huomata tapaukset myöhään. Yleensä huomatessa kyseessä on jo määrittelyn toteutuessa väkivaltaa.

”Jos aikuinen pahoinpidellään työmatkalla kerran tai toistuvasti, kysymys on rikoksesta. Jos sama tapahtuu lapselle, sitä pidetään koulukiusaamisena. Se jää usein pimentoon ja ilmitullessaan sitä voidaan vähätellä.” Lehikoinen, A. 8.4.2015

Miksi väkivaltakasvatus olisi hyvä lisä kouluille? Esimerkiksi psykologi Mika Hatakka korostaa artikkelissa (8.9.2012), että nykyaikana asenteisiin ei voida vaikuttaa käskemällä tai pelottelemalla, vaan asioista pitää löytyä yhteyksiä omaan elämään. Kuvien lisäksi tarvitaan siis myös keskustelua.

Yhä syvemmin somessa eläville nuorille kuvat (infromatiset) kuitenkin tuntuvat olevan tärkeässä asemassa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimivat useat koulusurmaajat joilla tuntuu olevan nykyisin mieltymys ladata itsestään kuvia nettiin keräten julkisuutta.

Lähteet: Shokkikuvat eivät riitä, tarvitaan myös keskustelua. Halme. 8.9.2012 http://www.nokianuutiset.fi/Uutiset/1194766177488/artikkeli/shokkikuvat+eivat+riita+tarvitaan+myos+keskustelua.html http://www.turvallisuuskomitea.fi/index.php/fi/component/k2/28-turvallinen-koulu-ja-kestava-yhteiskunta

KiVa-koulu ja lukemattomat muut kampanjat…

KIVA-KOULU

KiVa Koulu (kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma, Turun yliopiston psykologian oppiaineen ja Oppimistutkimuksen keskuksen yhteistyönä opetusministeriön rahoituksella (2006-2009).

KiVa Koulu voitti Euroopan rikoksentorjuntakilpailun vuonna 2009. (http://www.kivakoulu.fi/)

Nousu 2010, jolloin 800 uutta koulua mukaan.

Saanut kuitenkin paljon kritiikkiä mm. koskien lapsen omaehtoista reagointia onnistuakseen (esim. google: ”KiVa koulu ei toimi”).

SHOKKIKUVAT

Termi ”väkivaltakasvatus” ei ehkä suoraan sano lukijalle mitään. Kuitenkin tarkemmin muistellessa nuoruuttaan saattavat etenkin 80-luvun koulussa sijainneet shokkikuvat tulla mieleen. Vesiautomaatin reunassa saattoi olla veritahra -tarra ja siinä muistutus pienenkin pilan saattavan aiheuttaa ison vamman. Samaa logiikkaa käyttävät nykyisin esimerkiksi ajokoulut ja tupakka-askien varoitukset (Halme, 8.9.2012).

Shokkikuvien tarkoituksena oli herätellä oppilaita ja pistää miettimään omaa toimintaa. Kuvien voidaan sanoa olleen tehokkaita sillä yhä useat muistelevat niitä kauhuissaan esimerkiksi keskustelupalstoilla tai keskustelun lomassa. Mihin tarrat kuitenkin hävisivät?

Kampanjoita…#Kutsumua –KAMPANJA

#kutsumua-kampanjassa kehotettiin kirjoittamaan paperille kaksi sanaa: ”se sana, jolla sinua haukutaan, ja se sana, jolla itse haluat sinua kutsuttavan.” Tämän jälkeen nimittelysanan päälle vedetään viiva, ja paperi otetaan mukaan selfieen.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kutsumua-kampanja-on-ollut-menestys/4336974

BEAT THE VIOLENCE -KAMPANJA” Plan ja Planin lastenhallitus toteuttavat kevään ja loppukesän aikana lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan ja koulukiusaamiseen keskittyvän Beat the Violence -kampanjan.Kampanjan yhteydessä toteutetaan konserttikiertue, jonka keulakuvana on Planin yhteistyökumppani espoolaisbändi The Winyls. Bändi vierailee Plan Suomen ja Planin lastenhallituksen kanssa huhti-toukokusssa yli 20 yläkoulussa pääkaupunkiseudulla.”

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/231714-plan-kampanjoi-kouluissa-kiusaamista-vastaan

Kampanjoita…Prätkät pärähtivät koululle kitkemään kiusaamista – kiertävä kampanja ensi kertaa Helsingissä

” Tamperelaislähtöinen yhdistys kiertää kaksirenkaisilla Suomen kouluja ja kampanjoi kiusaamista vastaan. Näin on tehty parin vuoden ajan "Torniosta pöljänperälle", kuskit kuvailevat. Maanantaina ollaan ensimmäistä kertaa Helsingissä.”http://www.hs.fi/kaupunki/a1305990665115

Duudsonit kiusaamista vastaan!

” Me harvoon vakavoidutaan minkään asian eressä, mutta yks asia minkä ehkäämisessä halutaan olla mukana on kiusaaminen. Yksinkertaasesti se on perseestä ja ihan turhaa vie kaikkien osapuolten, niin kiusatun ku kiusaajanki energiaa, minkä vois käyttää moneen, paljo järkevämään, asiaan. Meillä on Duudsoneissa myös omakohtaasta kokemusta asiasta eli tiedetään mistä puhutaan.”http://duudsonit.com/duudsonit-kiusaamista-vastaan/

KAMPANJOIDEN SIJAAN SISÄLLYTTÄMINEN OPETUSSUUNNITELMAAN SÄÄSTÄISI RAHAA

• Tomi Kiilakosken tutkimusraportissa Viiltoja. Analyysi kouluväkivallasta Jokelassa termi ensimmäistä kertaa Suomessa esillä.

• Kiilakoski perustelee kasvatuksen tärkeyttä väkivallan arkipäiväisyydellä lasten tulisi oppia ymmärtämään, mitkä tekijät aikaansaavat väkivaltaa, miten väkivaltaa kohdataan ja mikä on oma suhde väkivaltaan.

• Kiilakosken (2008) raportissa erilaisia väkivaltakasvatuksen tasoja ja suosituksia, kuinka väkivaltakasvatusta voitaisiin toteuttaa.

Mielestäni väkivaltakasvatuksen keskeisenä ideana tulisi olla lasten ja nuorten auttaminen kohtaamaan ja käsittelemään väkivaltaa niin koulussa kuin vapaa-ajalla. Tunteiden hallintaa ja järkyttävien materiaalien purkua. Mikä on totta/mikä on keksittyä/mitä saa tehdä/mitä seurauksia toiminnalla voi olla/mistä voi saada apua.

• Vakavan ja pitkäaikaisen kouluväkivallan seurauksista tiedetään jo paljon: Vakavimmillaan mielenterveysongelmia, syrjäytymistä, työelämästä luisumista.

• Kustannukset on tiedossa (kts. Aiempi diat) halvempaa sijoittaa kunnolla kouluun oppiaineena kuin myöhemmin kuntoutukseen.

Väkivaltakasvatuksen ei tarvitsisi olla joka viikoista. Aiheet voisivat vaihdella ikäluokan mukaan. Nuoremmille koulukiusaamisen vaikutuksia vanhemmille väkivallan vaikutuksia. Yhteishengen ”pakollista” nostamista, tilanteita missä opettaja voi huomata oppilaiden keskinäiset suhteet.

Mahdollisesti jo päiväkoteihinkin opetusta?

HAASTEITAVäkivaltakasvatuksesta puhuessa on hyvä muistaa ettei lasten kohtaama väkivalta rajoitu pelkästään koululle. Koulun päättyessä lapsi kohtaa arvaamattomasti tilanteita. Tapahtumista vastuussa voi olla media, ulkopuolinen henkilö tai oma perhe.

”Yleisiä lapsiin kohdistuvia väkivallan muotoja ovat myös eristäminen, nimittely, väkivallalla tai hylkäämisellä uhkailu sekä mykkäkoulu. Sekä ruumiillista että henkistä väkivaltaa käyttävät yhtälailla äidit ja isät.” Rantala 5.9.2014

Lähteet: Lapsiin kohdistuva väkivalta 05.09.2014, Rantala, J. http://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/11/30/lapsiin-kohdistuva-vakivaltaLasten ja nuorten väkivaltakokemukset , Ellonen, et., Al. 2008. http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimustiedonantoja-sarja/u4lLYOupz/Lasten_ja_nuorten_vakivaltakokemukset.pdf Kenen äänellä väkivallasta puhutaan? Niemi, R. 21.8.2009 http://www.kommentti.fi/kolumnit/kenen-%C3%A4%C3%A4nell%C3%A4-v%C3%A4kivallasta-puhutaan

Kuten Niemi (21.8.2009) on listannut, uusiin kasvatustavoitteiden- ja käsitteiden toteuttamiseen liittyy aina useita haasteita. Näitä ovat hänen mielestään:1. Kenen äänellä ilmiöistä puhutaan? 2. Miten saada kuulija ottamaan aihe vakavasti? 3. Oikean näkökulman valinta aiheeseen. 4. Opettajalle ja opetukselle uusi lähestymistapa nuorten kokema maailma lähtökohtana esille voi tulla ihan mitä vaan (myös tabuja). 5. Opettajien auktoriteetti vs. media

Ihanteellista olisi Niemen (21.8.2009) mukaan vuoropuhelu, reflektiivinen ääni. Niin että oppilas toisi opiskeluun osan itseään. Tämä vaatii opettajalta rohkeutta heittäytyä aiheeseen.

Lapsia ei tulisi pyrkiä kasvattamaan välineinä, jotka saavat yhteiskunnassa olevan väkivallan loppumaan. väkivaltakasvatuksen tavoitteeksi määrittyy se, kuinka hyvin oppilaat oppivat kasvatuksen avulla ymmärtämään väkivallan ilmiötä ja vaikutuksia ympäristössään, ja sitä kautta elämässään.

Niemi määrittelee tekstissään onnistuneen tunnin seuraavanlaisesti: ”Näin ollen jos opettaja on oppituntiensa aikana onnistunut herättämään oppilaissaan kysymyksiä väkivallan olemassaolosta, onnistunut lisäämään oppilaittensa itseymmärrystä suhteestaan väkivaltaan ja auttanut heitä tarkastelemaan itseään reflektiivisesti, opettajan saamia väkivaltakasvatuksen tuloksia voi pitää merkittävinä. ” Niemi 21.8.2009

POHJAA…Mitä olemassa olevaa voisi jo hyödyntää?

SANNA JOKINEN, 2016

Kehitystä…”Koulujen turvallisuuden parantamista pohtinut Turvallisuus perusopetuksessa -ohjausryhmä ehdottaa useita toimenpiteitä koulujen turvallisuuskasvatuksen ja -opetuksen parantamiseksi. Ohjausryhmä luovutti raporttinsa sisäasiainministeri Päivi Räsäselle ja opetusministeri Jukka Gustafssonille tänään 14.3.”

” Ohjausryhmän mukaan perusopetuksen turvallisuutta edistävä koulutus edellyttää opetushallinnon ja useiden viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä ja toimenpiteitä. Tuleekin luoda yhteistyö- ja kehittämisverkosto turvallisuuden edistämiseksi. Turvallisuuteen liittyviä tietoja ja taitoja tulee sisällyttää kaikkien opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen. Opetustoimen henkilöstökoulutuksessa turvallisuus tulee nostaa koulutuspoliittisesti merkittäväksi alueeksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin tulisi lisäksi sisällyttää koko koulun turvallisuutta edistäviä tavoitteita.”

Raportti: http://www.intermin.fi/julkaisu/062012

Lähteet: Turvallisuusopetuksen lisäksi kouluissa kiinnitettävä huomiota turvallisuuskulttuuriin, Sisäministeriö 14.3.2012 http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/turvallisuusopetuksen-lisaksi-kouluissa-kiinnitettava-huomiota-turvallisuuskulttuuriin

2015: Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen

”Erityisasiantuntija Virpi Fagerström Työterveyslaitokselta katsoo, että opettajien kokemassa väkivallassa tai sen uhassa näkyy yhteiskunnallinen muutos. Vapautta arvostetaan entistä enemmän ja opettajien auktoriteetti ei ole enää niin vahva.

OAJ ja Työterveyslaitos ovat nyt koonneet alalle ohjeet väkivallan varalta. Niissä opastetaan, miten opettajan pitää toimia väkivaltaa kohdatessaan, miten tilanteita käsitellään ja millaisiin jatkotoimiin tulee ryhtyä.”

” Koulut ja päiväkodit varautuvat sisäisten häiriötilanteiden lisäksi myös ulkoiseen uhkaan. Konkreettisena esimerkkinä tästä on ulko-ovien lukitseminen.”

” Opettajista nuorilla ja miehillä suurin riski”

Lähteet: Koulujen ja päiväkotien turvattomuuteen puututaan aiempaa herkemmin. Tampere 26.1.2015 http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/7578/ngid/2

” Turvattomuus ja väkivalta ovat lisääntyneet opetus- ja kasvatusalalla. Päivittäisestä väkivallasta kärsivät eniten erityisopettajat, kouluavustajat ja lastentarhaopettajat. Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa -hankkeessa kehitettiin opetus- ja kasvatusalan väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelymenettelyä, jotta esimiesten on helpompi tarttua tilanteisiin ja parantaa koulujen ja päiväkotien turvallisuutta.”

” Työturvallisuuslaki velvoittaa työpaikkoja ennaltaehkäisemään väkivaltaa ja sen uhkaa. OAJ arvioi, että puuttumattomuus väkivaltatilanteisiin aiheuttaa kunnille yli kahden miljoonan euron sairauspoissaolo- ja sijaiskustannukset. ”

Ilmoitus-, käsittely- ja seurantaohjeet käyttöön:-testaus 30 opetus- ja kasvatusalan työpaikassa-tilanteiden läpikäynti; toiminta ja kokemukset.-yhteiset ohjeet ja lomakkeet väkivaltatilanteen ilmoittamiseen ja käsittelyyn kuvaus väkivallan hallinnan prosessista-huomioitu erityislainsäädäntö (esim. tietoturva)

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Stop_vakivallalle.aspx Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa. Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen. Loppuraportti. Virpi Fagerström, Riina Länsikallio ja Jouni Sipponen. Työterveyslaitos 2015.

Lähteet: Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa 26.1.2015 http://www.turvallisuusuutiset.fi/sitenews/view/-/nid/7581/ngid/2

Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa. Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden

kehittäminen:

Linkki: http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Sivut/Stop_vakivallalle.aspx Stop väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa. Väkivaltatilanteiden ilmoitus- ja käsittelylomakkeiden kehittäminen. Loppuraportti. Virpi Fagerström, Riina Länsikallio ja Jouni Sipponen. Työterveyslaitos 2015.

Oppilashuolto osana turvallisuutta

• Tärkeä osa ennaltaehkäisyä

• PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN:

http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/e10496004e9cfb9cbc42bf47367d8ad1/140810_Perusopetuksen+opetussuunnitelman+perusteiden+muutos+%2827+3+2014+OHT%29.pdf?MOD=AJPERES&CACHEID=e10496004e9cfb9cbc42bf47367d8ad1

Turvallisuussuunnitelmien tuloEsimerkkejä turvallisuussuunnitelmista (Julkaistu 5.2.2013):

http://www.turvallisuussuunnittelu.fi/fi/index/hyvatkaytannot/elinymparisto/oppilaitokset.html

Turvallisuuskävelyistä: Asemanlapset ry, 2013. http://www.asemanlapset.fi/fi/toimintamuotomme-walkers-bussi/turvallisuuskavelyt , Rikoksentorjuntaneuvosto, 28.10.2013. http://www.rikoksentorjunta.fi/fi/index/tyontueksi/turvallisuuskavelyt.html , Opas turvallisuuskävelyn järjestämiseen, Kytömäki, L. 2011. http://www.lapsenjanuorenhyvaarki.fi/Materiaalipankkiin/Turvallisuuskavely/Turvallisuuskavely1.pdf

ESIMERKKI VAASA 2014 - turvallisuuskävely

Oppilaiden turvallisuuskävely• Vaasan kaupunki kevät 2014• Oikeusministerin rahoittama hanke• Kolme alakoulua• Oppilaiden mielipiteitä ja havaintoja kouluympäristön

turvallisuudesta.• Hyödynsi/sovelsi Ruotsissa ja Espoossa aikaisemmin toteutettuja• Tavoitteena muiden vastaavien toteutus• Edetessä myös oppilaiden perehdyttäminen yhteisten asioiden

hoitoon ja julkiseen päätöksentekoon.• Erona muihin voimakas oppilaiden osallistaminen.• Eri mallien kokeilu parhaiden toimintatapojen löytämiseksi.• Lähtökysely: kartoitettiin oppilaiden turvallisuuteen liittyviä

asioita.• Selkeä kysely, opettajat tukena.• Teemat: välitunti, tapaturmat, kiusaaminen, koulumatka ja

ilkivalta.• Sisätilat erikoistarkkailussa: kameroita ja tablet-tietokoneita

LÄHTEET: Koulujen turvallisuus - rinnakkaissessio Oppilaiden turvallisuuskävelyt Vaasassa

• http://www.rikoksentorjunta.fi/material/attachments/rtn/rtn/jseminaarit/vantaa2014/KQVca8vkd/Koulujen_turvallisuus_-rinnakkaissessio.pdf

Parannus ehdotukset jaoteltiin seuraavasti: • 1. Tehdyt tai tekeillä olevat parannukset• 2. Tehokkaat, nopeat ja edulliset parannukset• 3. Aikaa ja resursseja vaativat parannukset• 4. Tiedoksi saatettavat asiat

Turvallisuustyö Vantaan sivistystoimessa: Keskeisiä kysymyksiä ovat:• Millaisia tilanteita tapahtuu?• Millä kynnyksellä ilmoitetaan poliisille (akuutti tilanne,

tutkintapyyntö)?• Millä kynnyksellä ilmoitetaan lastensuojeluun?

Turvallisuusasiantuntija tekee yhteistyötä kaupungin hyvinvointiasiantuntijan kanssa.

Turvallisuusasiantuntijan keskeisiä toimintoja ovat: • Koulujen hyvinvointikansio → tavoitteena on saada yhdenmukaisesti

koottu turvallisuusasiakirja• Päiväkodin turvallisuuskansio •Riskien arviointi •oppilaitosten

iltakäytön valvonta ja turvallisuusohjeet• Varhaiskasvatuksen työryhmä koulumatkaturvallisuus• tiivis verkostoyhteistyö (yleiset toimintamallit eri viranomaisilla)• Vanhemmat ovat tärkeä yhteistyötahoTulisi pohtia, miten vanhempia saataisiin aktivoitua nykyistä tehokkaammin• Yhteistyö poliisin kanssa: lähipoliisi → laillisuuskasvatus

Koulujen ohjeistukset…

• Koulujen toimintaohjeissa on ollut paljon eroja.

• Tutkiessa ja vertaillessa eri pohjia erityisesti nousi esille kattava pohja: JOKIOISTEN KUNTA, TOIMINTAOHJEET KOULUN ONGELMA-, TURVALLISUUS- JA KRIISITILANTEISSA. PERUSOPETUKSEN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA (LIITE)