Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus:esimerkkitapauksia ja tutkimushanke

Matti KortteinenKaupunkisosiologian professori

Helsingin ylopisto

• New urban poverty and the renovation ofprefabricated high-rise suburbs in Finland(PREFARE)

• Tieteellinen johto: Matti Kortteinen,kaupunkisosiologian professori, ja Mari Vaattovaara,kaupunkimaantieteen professori.

• Tutkimushankkeen kesto: neljä vuotta, elokuunloppuun 2015.

Johdanto

• Nopea teollistuminen ja kaupungistuminentuotti 1960- ja 70 –lukujen betonilähiöt

• 20 vuodessa lähes 600 000 asuntoa, jotkamuodostavat Suomen rakennuskannanenergiatehottomimman osan (Jyri Nieminen,VTT)

Asuntokanta rakennusvuodenmukaan

50

100

150

200

250

300

350

-1920 1921-1939 1940-1959 1960-1969 1970-1979 1980-1989 1990-1999 2000-

Erilliset pientalotDetached houses

AsuinkerrostalotBlock of flats

Rivi- ja ketjutalotAttached houses

1 000 kpl Yhteensä n. 2,6 miljoonaa asuntoa

Lähde:Tilastokeskus

Lähde: Hannu Rossilahti/ Ara

• Koko suomalaisen asuntokannan rakenne onkansainvälisesti vertaillen hyvin poikkeuksellinen:1960- ja 1970 –luvun tuotannon osuus on hallitseva.

• Kolmannes kerrostalokannasta ja viidennes väestöstäasuu 1960- ja 70 –luvuilla rakennetussakerrostalokannassa, josta suurin osa on ns. lähiöitä.

• Nyt tämä rakennuskanta on tullut teknisenkäyttöikänsä loppupäähän, ja edessämme onperuskorjausprojekti, joka mitaltaan löytäävertaisensa sotien jälkeisestä jälleenrakennustyöstä.

• Samalla tämän rakennuskannan sosiaalisia oloja leimaaiso yhteiskunnallinen taite: lähiöt rakennettiinmaamme myöhäisen ja äkillisen teollistumisen oloissa- deindustrialisaatioon liittyvä sosioekonominen laskukeskittyy vastaavasti samoille alueille.

Miesten työllisyysaste 2007

Opiskelijat mukana työllisissä. Ikävakioitu, vakioväestönä vuoden 2007 miehet

HelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinki

VantaaVantaaVantaaVantaaVantaaVantaaVantaaVantaaVantaa

EspooEspooEspooEspooEspooEspooEspooEspooEspoo

PKS 81,8Helsinki 79,4Espoo 85,7Vantaa 83,4Kaun. 87,1

© Helsingin kaupunki, Kaupunkimittausosasto 056/2008

Miesten työllisyysaste, %Ikävakioitu

85,7 - 94,783,4 - 85,679,4 - 83,375,0 - 79,363,0 - 74,9

• Edessämme on kaksijakoinen haaste: lähiöidenrakennuskanta pitäisi peruskorjata uudenkaupunkiköyhyyden leimaamissa oloissa.

• Kysymys on mitaltaan kansallisesta ongelmasta, jonkamitta ja muodot todennäköisesti vaihtelevat suurestimaan eri osissa, ja talousalueilla.

• Tuore selvitys (Antikainen 2010) jakaa maan 52erilaiseen seututyyppiin, joiden kehityskuvat ovathyvinkin erilaisia. Suomen kunnista noin puolessaväkiluku kasvaa ja puolessa vähenee.Muuttotappioalueiden raja on valumassa kohti etelää.

• Kaiken sen nojalla, mitä nyt tiedämme, on syytäolettaa, että myös lähiöiden tilanne on erityisen huonomaan syrjäisemmissä osissa.

• Kortteinen & Tuomikoski (1998): Työtön. Tutkimuspitkäaikaistyöttömien selviytymisessä. - Fokusyksittäisissä putoamis- tai selviytymiskertomuksissa.

• Nyt kysymys on joukkomittaisesta köyhyyteenasettumisesta. Vrt. tiedot Helsingin vuokratalokannantyöllisyysasteen kehityksestä (lähes puolettyöikäisestä väestä elää arkensa käymättä töissä).

• Mitä tämä merkitsee ihmisten hyvinvoinnille ja mitentämä tulisi ottaa huomioon alueiden tulevassaperuskorjauksessa?

• Ei ajantasaista kattavaa tutkimustietoa lähiöidentilanteesta kansallisella tasolla, ja erityisen huonostitunnemme väestön hyvinvointiin ja sosiaaliseenelämään liittyvät kysymykset.

• Esittelen kaksi tapausta ja tutkimushankkeen, jonkaon tarkoitus paikata tätä puutetta.

Tapaus 1: Peltosaari

• Vaattovaara, Kortteinen,Ratvio (ed.):

• Miten kehittää lähiötä?• Tapaustutkimus Riihimäen

Peltosaaresta, metropolinlaidalta.

• Suomen ympäristö 46/2009

Peltosaaren asukasrakenteesta: vertailu VantaanHavukoskeen.

Peltosaari Havukoski

Asukasluku (31.12.2006) 2292 5439

0-17-vuotiaat 16,9 16,2

18–64-vuotiaat 69,9 71,1

65-vuotiaat ja sitä vanhemmat 13,3 12,7

lapsiperheiden osuus asuntokunnista 17,4 18,8pienituloisten kuluttajatalouksien (- 25 999€/v) suhteellinen osuuskaikista kuluttajatalouksista 67 48,4

pienituloisten (-13 999€/v)osuus kuluttajista 53,1 33,6

vain perusasteen suorittaneet yli 18-vuotiaista 44,8 39,5

opiskelijat (v. 2004) 9 7,3

eläkeläiset (v. 2004) 22,5 17,2

työttömät (v. 2004) 27 12,1

omistusasuntojen osuus asuntokannasta 30,7 50,9

vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta 64,3 46,2

Peltosaari on metropoliseudun sisällä aivan omassaluokassaan

• 1990-luvun puolivälistä alkaneiden nousukausien nosteei ole lainkaan ulottunut Peltosaareen,pääkaupunkiseudun lähiöt ovat tässä olleetparemmassa asemassa.

• Työttömien ja työikäisten eläkeläisten yhteenlaskettuosuus Peltosaaressa keskimäärin n. 50%,vuokratalosektorissa tätä korkeampi: alueenvuokratalosektorissa työikäisen väestön työssäkäyntion poikkeavaa käyttäytymistä.

• Paikallisen tulkinnan mukaan alueen pääasiallinenongelma liittyy alueen ”huonoon maineeseen”, ja sentaustalla nähdään alkoholiongelmia, sosiaalistaepäjärjestystä ja turvattomuutta.

• Näin on ennen muuta alueen asukkaiden näkökulmasta.Suuri osa asukkaista on asettunut ja viihtyy alueella,vaatien samalla, että kaupunki tekee jotakin alueenturvallisuuden kohentamiseksi.

• Turvattomuuden tunteet ovatkin mitatusti selvästikorkeammalla kuin pääkaupunkiseudun ns. Urban –alueilla.

• Reilu neljännes asukkaista (27%) ei pidä pihojaturvallisina lapsille.

• Noin neljännes pelkää kuukausittain väkivallankohteeksi joutumista (24%).

• Kaikki tämä keskittyy alueen sisällävuokrataloklusteriin, joka sijaitsee isona keskittymänäalueen läntisellä reunalla.

Alueelliset erot suuria

• Kuvatut mittaluvut ovat vähintään kaksinkertaisiaverrattuna pääkaupunkiseudun heikoimpiin alueisiin(alimpaan alueelliseen tuloviidennekseen).

• Turvattomuus lisää muuttohalukkuutta (Kortteinenym. 2005), ja tämä on erityisen korostunuttakoulutetun väestönosan keskuudessa (51% ylioppilaistaja 55% korkeakoulututkinnon suorittaneista haluaamuuttaa alueelta pois).

• 10% asunnoista on tyhjillään (kasvavan kaupunginkeskustassa). Hintataso pysyvästi seudun muitavastaavia alueita alempi.

• Erillinen selvitys alueen kehityksestä,väestörakenteesta ja sosiaalisesta elämästä:

• Maantieteen ja sosiologian laitosten yhteinen kurssi,opiskelijatyöt, ja niiden yhteenveto.

• Vaattovaara, Kortteinen, Ratvio (ed.): Miten kehittäälähiötä? Tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta,metropolin laidalta. Suomen ympäristö 46/2009.

• Asukkaat eivät juuri arvosta ekologista näkökulmaavaan korostavat alueen sosiaaliseen elämään liittyviäongelmia.

• Riihimäen kaupungin näkökulmasta ongelmat liittyvättyhjien asuntojen korkeaan osuuteen, paikallisenkoulun ongelmiin, sosiaali- ja terveydenhuollonkokemiin ongelmiin, ja poliisitoimeen.

• Kysymys on samalla kaupungin keskustankehittämisestä.

• Pitkä historia, valmius rakenteellisiin muutoksiin, jaalueen ”rakenteelliseen kehittämiseen”.

• Riihimäen kaupunki on käynnistänyt mittavan, alueenperusrakenteiden muuttamiseen tähtäävänkehityshankkeen, joka sisältää (1) vanhanasuntokannan valikoidun peruskorjauksen (vrt.Ecodrive), (2) kv arkkitehtikilpailuntäydennysrakentamisesta (vrt. suunnitelma edellä), ja(3) vanhan rakennuskannan purkamista (tehdään tilaauudisrakennuksille), (4) vuokra-asumisenhajauttamista (osa-alueen iso vuokrataloklusterihajotetaan muun kaupungin sekaan).

Väliyhteenveto:tapauksen yleisempi merkitys

• Kaupunkiympäristössä koettu turvattomuus vaihteleeennen muuta miesten työllisyysasteen mukaan (ns.kadunkulmien yhteisöt).

TURVATTOMUUDEN KOKEMINEN OMALLA ASUINALUEELLA 2003 JA2006 PERUSPIIREITTÄIN (Tuominen 2010)

Turvallisimmiksi koetut alueet (7 kpl)Turvattomimmiksi koetut alueet (6 kpl)

Graph 1: Age-standardized male employment rate in theHelsinki Capital Region in 2003/2007

• Asukkaiden kokema turvattomuus on voimakkaassayhteydessä muuttohalukkuuteen (Kortteinen ym.2005).

• Herkimpiä lähtemään ovat lapisperheet ja koulutettuväestö (sama).

• Ilmiö siis on keskeinen segregaatioprosessienpaikallinen, kokemuspohjainen ajuri.

• On kuitenkin toisenkinlaista köyhyyteen asettumista,selllaista, joka tarjoaa kuvattuun ongelmiinpaikallisesti toimivia ratkaisuja.

Tapaus 2:Kontulankaari (Helsinki), Jyrkkälä (Turku)

• Kummakin rakenteellisesti (arkkitehtuurinsa,hallintasuhteidensa ja väestöpohjansa osaltasamankaltaisia kuin Riihimäen Peltosaari.

• Kummatkin kuitenkin erottuvat sitä kautta, ettäasukastyytyväisyys on korkealla tasolla. Jyrkkälässäsuoritetun kyselun mukaan myös kokemukset alueenturvallisuudesta ovat aivan erityisen hyviä (80% pitääaluettaan turvallisena liikkua).

• ”Enemmistö jyrkkäläläisistä ei kyselyä edeltäneen kuukaudenaikana ollut havainnut naapureiden metelöintiä, meteliä yöaikaan,huumeiden käyttöä tai kauppaa, tai häiritseviä jengejä. Hyviäpuolia sen sijaan osataan luetella paljon: asuinalueenpuistomainen suunnittelu, vehreys, hoidetut nurmikot, kukat japensaat; luottamus, rauhallinen asua, turvallisuus; viihtyisät jakauniit piha-alueet; kirjasto ja monitoimitalo lähellä,lähipalvelut, ala-aste ja päiväkoti lähellä; puhtaus,juopottelijoiden katoaminen; asukastupa, pesutupa; Jyrkkäläntorialue; lasten leikkipaikat ja kaupungin puistotäti; Jyrkkälänpäivät.” (Kortteinen & Vaattovaara 2011.)

• Miten ero on selitettävissä?• Kontulankaaren pohjoispää 1990 –luvun lopulla: lyhyt

tapausselostus (asukkaiden keskuuteen rakentuu eläväja voimakas yhteisöllisyys, jonka sisältönä onpuolustautuminen päälle kaatuvia järjestyshäiriöitävastaan).

• Ote tutkimuspäväkirjasta.• Kolmen sukupolven, naisvaltainen ja rakenteeltaan

matriarkaalinen yhteisö (ns. mummelit,yksinhuoltajaäidit, ja lapset), joka puolustaa lapsia jaitseään ennen muuta paikallisia juoppoja vastaan.

• Jyrkkälän asukasvalinnassa on harjoitettu politiikkaa,joka tukee tällaisen yhteisöllisen elämänmuodostumista. Tulos näkyy kyselyssä:

• Jyrkkälässä vastaajien sosiaalinen elämä liittyy piha-alueisiin. Tähän liittyvät myös ilonaiheet, vehreys,kukkaistutukset ja puistomaisuus ja ystävyyssuhteet.Ystävyyssuhteita on alueella paljon. Kolmanneksellavastaajista on Jyrkkälässä viidestä kymmeneenystävää, ja vähintään kolmesta viiteen ystävää onlähes kahdella kolmanneksella.

• Jos tulokset yhdistää, syntyy kuva elämästä, jossaasukkaat tapailevat toisiaan pihoilla, ja viettävätaikaansa yhdessä, ja osa suhteista on hyvinkin läheisiä.Alue on siis täynnä sellaisia pieniä paikallisia yhteisöjä,jotka pystyvät valvomaan ympäristöään ja pitämäänsiitä huolta.

• On tärkeää huomata, että alueen sosiaalisellaelämässä on suurta merkitystä siltä kannalta, millaisiinkehittämistoimiin alueella on syytä tarttua: siinä missäPeltosaaressa on järkevää tähdätä todella mittavaanrakenteelliseen kehittämiseen, Jyrkkälässä selvitäänvähemmällä (ja halvemmalla).

Väliyhteenveto:ilmiön yleisemmästä merkityksestä

• Emme toistaiseksi tiedä ilmiöiden yleisyyksistäSuomessa paljoa (vrt. kaksi kolmesta).

• Serge Paugam, Pariisi, EHESS.• SIRS: ”Sante, Ingelites et Ruptures Sociales”.• Haastattelututkimus Pariisin huonomaineisissa

lähiöissä (n. ”getoissa”), edustava otos (N=3000,kerätty 2005, 2007, 2009)

• Järjestyshäiriöt ja psykososiaalinen pahoinvointi(masennus) ei vaihtele yksikätteisesti taloudellisendeprivaation (segregaatioindeksin) mukaan.

• Keskeiseksi rakenteelliseksi piirteeksi nousee näidenalueiden (erilainen) sosiaalinen elämä, senrakenteelliset ominaispiirteet.

• Paugam (2011, tulossa): jos erotetaan toisistaan”sosiaalisten suhteiden esiintyvyys” (onko sosiaalisiasuhteita vähän/paljon) ja ”normatiivinen regulaatio”(onko sellaisia paikallisia arvoja, jotka antavatyhteistä sisältöä ja merkitystä – vähän/paljon), syntyykaksiulotteinen avaruus, joka selittää sitä, kuinkaväestön (masennuksella indikoitu) psykososiaalistahyvinvointi vaihtelee syvän köyhyyden oloissa.

• Oscar Lewis (1968): Mexico City ja”köyhyyskulttuurin” käsite.

• Gerald D. Suttles (1972): The Social Order of theSlum. - Tutkimus Chicagon slummeista 1950 –luvulla:erilaiset paikalliset yhteisöt (Chicagossa ennen muutaetniset ryhmät) ja niiden väliset suhteet ratkaiseviapaikallisen järjestyksen muodostumisen kannalta.

• Kortteinen, Matti (1982): Lähiö. Tutkimuselämäntapojen muutoksesta. - Tutkimus yhdestäkorttelista Vantaan lähiössä: korttelien sosiaalisenelämän keskeisyys.

• Tapaukset tyyppiä 2 näyttäisivät viittaavan siihen,että aiempien ulkomaisten analyysien kuvaama rakennetoimii myös meillä: päiväväestön keskuuteen rakentuuerilaisia paikallisia yhteisöjä; nämä ovat erittäinmerkityksellisiä ihmisten hyvinvoinnin kannalta(Paugam); ja sosiaalinen järjestys/epäjärjestys syntyysellaiseksi kuin syntyy näiden yhteisöjen välistensuhteiden perustalta (kuka tai mikä on paikallisestihallitsevassa asemassa, ja määrittää ne normit, joidenmukaan eletään).

• Tällä tavalla tulkittuna Jyrkkälän ja Kontulankaarenmerkitys on itseään isompi: nämä tapaukset kuvaavatsitä, millä tavalla kaupunkiköyhyyteen asettuminentapahtuu järjestyneesti, jos tapahtuu.

• Vrt. jatkokertomus Kortteisen (1982) kuvauksenpatriarkaalisuuden hajoamisen tavasta työväestönkeskuudessa

• Ymmärryksemme etnisistä ryhmistä tällaisessaasetelmassa on toistaiseksi lähes olematon.

Uusi tutkimushanke

• Kolme perusosaa:• (1) Koko kansakuntaa koskeva, väestötilastoihin

nojaava tilastollinen analyysi lähiöiden väestöpohjanja elinolojen kehityksestä 20 viime vuoden aikana.

• Tiedot GIS –koodattuja: pystymme leikkaamaan irtilähiöalueet erikseen ja tekemään niiden kehitystäkoskevia vertailevia tarkasteluja.

• Kysymys sosioekonomisen putoamisen mitasta,muodosta ja sen alueellisesta vaihtelusta (vrt.Peltosaaren erityinen heikkous, sen etäinen sijainti)

• (2) Kyselytutkimuksia asukkaiden hyvinvoinnistavalikoiduissa lähiöissä (N= 6-8).

• Valinta nojaa em. tilastollisen analyysin tuottamaankuvaukseen, mahdolliseen tyypittelyyn.

• Kysymys elinolojen (deprivaation) ja koetunhyvinvoinnin välisestä yhteydestä.

• Lomake laaditaan niin, että syntyy vertailuasetelmaHelsingin seudulla toteutettavaan kyselytutkimukseen(N=20 000). Samalla varmistetaan vertailtavuusPariisissa tehtyihin analyyseihin (SIRS).

• (3) Paikalliset etnografiset kenttätyöt. Kyselyjätäydennetään etnografisilla kenttätöillä ja asukkaidenns. syvähaastatteluilla.

• Näiden nojalla etsitään sosiaalisia tulkintojakyselyaineiston tuottamille tuloksille (vrt. oletussuoran yhteyden puuttumisesta).

• Kortteinen (1982) korttelielämää koskevan analyysinpäivitys ja replikaatio.

• Kysymys etnisten vähemmistöjen paikallisestamerkityksestä korttelien elämässä.

• Tulokseksi on tarkoitus tuottaa paitsi kaksiväitöskirjaa (vrt. tutkimustehtävät) myös käytännönmittavälineitä, joita lähiöiden peruskorjauksessa olisimahdollista hyödyntää laajemminkin.

Tutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä

• Yksin teknis-taloudellinen näkökulma lähiöidenperuskorjauksessa ei ole riittävä, jos tähdätäänsiihen, että tulokset ovat kestäviä.

• Köyhyyden tasoon, taloudelliseen deprivaatioon taiväestörakenteeseen kohdistuvat tarkastelut eivätmyöskään todennäköisesti ole riittäviä.

• Paikallisilla sosiaalisilla oloilla on (oletustemmemukaan) keskeinen merkitys sekä asukkaidenhyvinvoinnin kannalta että tarvittavienperuskorjaustoimien luonnetta harkittaessa.

• Tulema 1: mittavälineistö sosiaalisen elämänkuvaamista varten.

• Hankkeen tavoitteena on tuottaa joukkoindikaattoreita, siis mittavälineitä, joiden avulla olisimahdollista (karkeasti) määrittää ja tunnistaaperuskorjauksen kohteena olevan asuinalueensosiaalisen elämän luonne. Tällainen apuväline -teknis-taloudellisen kehittämisen ohessa – voisi auttaamäärittämään sitä, minkä mittaluokan ongelmienkanssa peruskorjaus on tekemisissä.

• Tulema 2: kysymys järjestyneen köyhyyskulttuurinrakenteellisesta taustasta.

• Kuvatunkaltaisen köyhyyskulttuurin (tapauksettyyppiä 2) esiintyvyys todennäköisesti vaihteleeerilaisten rakenteellisten seikkojen (sijainti,arkkitehtuuri, hallintasuhdetyyppi, asuntojenkokojakauma, väestöpohja [erilaisten väestöryhmienmääräsuhteet]) mukaan.

• Jos tällaisia yhteyksiä löytyy, niitä olisi viisastakäyttää lähiöiden uudelleen- jatäydennysrakentamista koskevan harkinnan pohjana.