Työmaana maailma 1/2015

AJATELTAVAA KAIKEN MAAILMAN POMOILLE JA DUUNAREILLE SASK – SUOMEN AMMATTILIITTOJEN SOLIDAARISUUSKESKUS

1/2015

KOVIA KOKENUT KOLUMBIA

PALEFACE RÄJÄYTTÄÄ DECENT WORK CLUBIN

BENETTONILTA KORVAUKSIA RANA PLAZAN UHREILLE

FILIPPIINIEN AY-LIIKE VIRITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ

SASK tukee muutosta parempaan

TYÖMAANAMAAILMA

MAALISKUU 2015

Toimitus

Jukka Pääkkönenvastaava päätoimittaja

Laura Ventä

Katri Blomster

Aleksi Vienonen

TuotantoUnionimedia / Risto Paananen

UlkoasuUnionimedia / Mikko Taipale

Kannen kuvaPirita Tolvanen

PainopaikkaWellprint Oy, Espoo 2015

Painos 10 000 kpl

Julkaisija

3 Pääkirjoitus: Mihin liittoa tarvitaan

4 Ajankohtaista

7 Aleksi Vienosen kolumni: Lakko-oikeus tulilinjalla

8 Etelä-Afrikan kattila kuohuu

11 Rana Plazassa tuhoutui moni elämä

12 Tuhansien tunteiden Kolumbia

14 Filippiinien ay-liike virittää yhteistyötä

17 Ay-aktiiveja ahdistellaan Filippiineillä

18 Harri Seesranta, lempeä raudanvääntäjä

20 Valtiotieteilijät paremman maailman puolesta

21 Tulossa

22 Anna lahjaksi oikeus kuulua ammattiliittoon

Sisältö 1/2015

Paleface tähdittää SASKin järjestämää Maailma kylässä -festivaalin Decent Work -klubia 23. toukokuuta.

SAARA AUTERE

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry

Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinkip. 0207 6998 20fax 09 4789 2222

[email protected]

Osoitteenmuutokset ja tilaukset: [email protected]

ISSN 1456-2030

Työmaana maailma postitetaan SASKin jäsenjärjestöille ja kannatusjäsenille,

lähettiläille ja jäsenjärjestöjen aktiiveille sekä lehden yksityistilaajille. Lehti on tilaajille maksuton.

Rahankeräyslupa: POL-2014-16830

Lehden kirjoittajien mielipiteet ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä

edusta SASKin kantaa

Pääkirjoitus /// Jukka Pääkkönen

Mihin liittoa tarvitaanIsuzun autotehtaalla Filippiineillä voi hetken aikaa kuvitella tulleensa

työläisten paratiisiin. Tehtaan ammattiliiton puheenjohtaja käy yksityiskohtaisesti läpi uusimman työehtosopimuksen, jonka liitto

on neuvotellut johdon kanssa. Palkat ylittävät roimasti laillisen minimin, ja sopimukseen sisältyy etuja, jotka saavat ulkopuolisen kohottelemaan yllättyneenä kulmiaan.

Onneksi paikalla vierailevalle suomalaisryhmälle näytetään myös paratiisin rajat. Niistä ensimmäinen kulkee jo saman tehtaan sisällä: liittoon voivat lain mu-kaan kuulua vain vakinaiset työntekijät. Tehtaan satoja vuokra- ja pätkätyöläisiä sopimuksen edut eivät koske. Eivät vielä, ammattiliiton puheenjohtaja täsmentää.

Liitto vaatii taas seuraavissa neuvotteluissa, että osa nykyisestä prekaariväestä vakinaistetaan ja vuokraväen osuus tehtaan työvoimasta rajataan pienemmäksi. Seuraava askel on avata sopimukseen oma kohtansa myös vuokra- ja pätkätyöläisten vä-himmäisoikeuksille. Postialan liitto jo onnistui siinä, joten miksei se voisi onnistua myös autotehtaassa, liitossa päätellään.

Autotehtaan porttien ulkopuolelta alkaa todel-lisuuden seuraava aste. Ollaan samalla vapaatuo-tantoalueella, jota kauniisti teknologiapuistoksi kutsutaan, mutta paratiisin sijasta mieleen tulevat viidakon lait. Kymmenissä alueella toimivissa yri-tyksissä minkäänlaiset sopimusneuvottelut eivät tule kyseeseen – saati että niitä kävisi työntekijöitä aidosti edustava ammattiliitto. Tämän lehden sivulla 17 kerrotaan, miten kävi kahden elektroniikkatehtaan naisille, jotka yrittivät käyttää laillisia oikeuksiaan ja vaatia parannusta palkkoihin ja työoloihin.

Apuun on kutsuttu alan valtakunnallinen yhteenliittymä, jota vahvim-mat liitot parhaillaan rakentavat kansainvälisten kumppaniensa, myös suomalaisten tuella. Kansallisella järjestöllä ei ole oikeutta neuvotella

yhdenkään tehtaan työehdoista, mutta se voi valjastaa vahvempien liittojen kokemukset heikompien avuksi. Näin tehdäänkin Lagunan teknologia-puistossa. Isuzun ja Toyotan tehtaiden liitot tukevat jo ahdinkoon ajettuja elektroniikkatehtaiden liittoja sekä rahallisesti että moraalisesti.

Filippiinien kongressissa avautuu näkymä ammattiliittojen toiselle työmaalle. Maan työlainsäädäntö pyrkii pitämään am-mattiliitot erossa yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja karsinoimaan kunkin liiton toiminnan tiukasti vain työpaikan sisälle. Silti liittojen verkostot pyrkivät jo aktiivisesti vaikuttamaan myös yhteiskunnallisten hankkeiden valmisteluun. Niistä tärkeimmät liittyvät eriarvoisuuden pysäyttämiseen.

Ferdinand Marcosin diktatuurin kaatumisesta on jo lähes kolme vuosikymmentä. Filippiineillä on edustukselliseen demokratiaan pohjaava perustus-laki, eikä sotilasvallankaappauksen uhkakaan ole leijunut ilmassa enää vuosiin. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus on silti vähintään yhtä räikeää kuin diktatuurin vuosina. Kuilu rikkaan vähemmistön ja köyhän enemmistön välillä on pikemmin kasvanut kuin kaventunut.

Akbayan-puolueen kongressiedustaja, maailmalla tunnettu globalisaatiokriitikko ja professori Walden Bello tiivistää asian sarkastiseen tyyliinsä: ”Tämän maan eliitti ei ole enää uhka demokratialle”, hän arvioi työhuoneessaan. ”Se on oppinut käyttämään demok-

raattista päätöksentekoa tehokkaasti oman asemansa vahvistamiseen.”Kansan köyhä enemmistö alkaa sen sijaan jo kysyä, mitä teemme

koko demokratialla, jos se ei ole lähes 30 vuodessa parantanut meidän asemaamme, Bello huomauttaa. ”Ja meillä on syytä olla erittäin hyviä vastauksia siihen kysymykseen.” TM

Jukka Pääkkönen

Viestintäpäällikkö

TYÖMAANA MAAILMA 1/2015 3

Decent Work Club sekoittaa pakan

Olen… Paleface, räppäri ja aktivisti, kahden lapsen isä Helsingin Lauttasaaresta.

Luova tuho -levyä tehdessä… muistin taas, miten kaikki on yhtä. Silti on hätkähdyttävää saada valmis levy käteensä ja todeta kuinka räpit, joiku, kaaleenlaulut, itäafrikkalainen musiikki, dub reggae, drum’n’bass ja Tapio Rautavaaran vanha vankilalaulu muodostavat tarvittaessa eheän ja kestävän kudoksen, oman elinkelpoi-sen planeettansa, joka elää harmoniassa muun universumin kanssa. Lisäksi muistin taas, että musiikki on näkymätöntä ja tarvitaan asioita, jotka tekevät sen näkyväksi.

Mull’ on lupa -biisi… pohdiskelee yksilön paikkaa muuttuvissa yhteiskunnissa, niin kuin valtaosa mun tuotannosta. Se muistut-taa meitä kansalaisten perusoikeuksista ja sai alkunsa vappumarssin 2014 surkuhupaisista tapahtumista.

Sen jälkeen biisin teemat ovat toistuneet mediassa – niin meillä kuin ulkomaillakin – muun muassa kun poliisi kehotti Länsi-Pasilan ala-asteen oppilaita poistamaan rauhanlipun näkyvistä matkalla kiusaamisenvastaisesta jalkapallo-ottelusta.

Poliisin kommentti siteerasi tahattomasti kappaleen lyriikoita: ”Suomessa saa marssia,

kantaa lippua ja mieltäkin saa osoittaa.” Kansa-laisaktivismi on entistä tärkeämpää aikana, jol-loin päätöksenteko tapahtuu osin suljettujen ovien takana.

Juuri nyt parasta on… pitää sylissään 13 päivää vanhaa vauvaa. Tuo pieni, hauras ja puolus-tuskyvytön olento on toisaalta myös väkevä, elämäntaikaa uhkuva voimapesä, joka pystyy jo nyt vaikuttamaan ympäristöönsä. Maailma pelastuu vielä.

Jos elämä heittelee, laitan soimaan… Odet-tan karhean äänen, Eero Koivistoisen jazz-levyn tai Joseph Kamarun kenialaista kikuyu-kantria. Tai sitten säestän vanhempaa tytärtäni kitaralla. Hänen äänensä balsamoi haavat.

Toukokuussa järjestettävän Decent Work Clubin pääesiintyjä on Paleface & Räjäh-tävä Nyrkki, lämmittelijöinä maineikas

kuoro Koiton Laulu sekä vauhdikas coverbändi Komea Seppo & Rytmiorkesteri. Klubi-illan juon-taa Dj TyTTi, joka on tuttu levynpyörittäjä ja radioääni. Näin he ajattelevat maailman asioista juuri nyt.

Toivoisin, että… ihmiset havahtuisivat ym-märtämään, mikä valta pienellä ihmisellä on valtioiden, rakenteiden ja korporaatioiden edessä. Pienistä puroista ja niin edelleen… Toi-voisin myös, että solidaarisuuden käsite kokisi jonkinlaisen uuden tulemisen ja se päivittyisi meidän aikaamme yhtenä uuden järjestyksen keskeisimmistä arvoista. Kun antaa pyyteet-tömästi, saa varmasti jotain tilalle. Afrikassa on hieno bantu-kielen sana ”ubuntu”, joka merkitsee samaa.

Vahvan tehtävä on… kuunnella, jeesata ja tukea heikkoa.

Palefacen albumi ”Luova tuho” julkaistiin marraskuussa.

Paleface

Räppiä, kuorolaulua ja parhaita covereita. SASKin järjestämällä Maailma kylässä -festariklubilla nähdään kolme aivan erityyppistä esiintyjää – ja kolme tunnelmaa.

Jere Niem

inen

TYÖMAANA MAAILMA 1/20154

[ Ajankohtaista ]

Olen... Anna Paju, Koiton Laulu -kuoron toinen altto vasemmalta.

Odotan… SASKin Decent Work Clubilta hyviä bileitä! Koiton Laulun yli 60-vuotiseen histori-aan mahtuu monenlaisia huippuhetkiä. Niistä viimeisimpiä olivat yhteiskeikat Palefacen kans-sa Huvila-teltassa ja Tampere-talossa. Palefacen keikkaa odottanee koko kuoro innoissaan.

Juuri nyt parasta on… villasukat.

Jos elämä heittelee, laitan soimaan… PMMP:n levyn. Minkä tahansa niistä. KOM-teatterin le-vyttämä Kaj Chydeniuksen Riistäjän lait svengaa nimestään huolimatta kuin hirvi ja antaa potkua ankeimpaankin päivään.

Kuorotreeneissä… lauletaan, nauretaan, teh-dään virheitä ja opitaan. Onnistutaan ja innos-tutaan. Joskus myös väsytään ja hermostutaan.

Hyvän keikan jälkeen… posket punoittavat ja sydäntäkin laulattaa. Adrenaliinipiikki on huikea. Hyvän keikan tekevät yhdessä esiintyjä ja kannustava, mukana elävä yleisö.

Toivoisin että… kevään eduskuntavaaleissa fakta voittaisi kuulopuheet, sosiaalinen oi-keudenmukaisuus kovuuden ja viidakon lait, ympäristö sokean taloususkon, ihmisoikeudet ja tasa-arvo rasismin.

Vahvan tehtävä on… puolustaa heikompaa: käyttää voimaansa myös muiden hyväksi. Vah-van tehtävä ei ole jyrätä. Vahvuutta on myös se, että uskaltaa paljastaa oman heikkoutensa ja pyytää apua.

Olen… Tytti Viljanen eli DJ TyTTi.

Maailma kylässä -festivaalilla aion… nauttia kaupunkifestivaalin tunnelmasta.

Odotan SASKin Decent Work Clubilta… iltaa kera ystävien, hyvän hassuttelun merkeissä.

Juuri nyt parasta on… alkava kevät ja tulevan kesän odotus – kesä 2015!

Jos elämä heittelee, laitan soimaan… sieluk-kaita jazz-mamoja, Dinah Washington, Sarah Vaughan, Billie Holiday. Levyjä, jotka ovat olleet elämässä läsnä vuosikymmeniä.

Toivoisin että… ystävällisyys ja kunnioitus erilaisuutta kohtaan kokisi renessanssin.

Vahvan tehtävä on… tukea heikompaa, sillä herkkyys on vahvuutta sekin.

Olen… Vili Orava, Komea Seppo & Rytmior-kesteri -yhtyeen suoraselkäisen sukkela solisti.

Maailma kylässä -festareilla… aion kierrellä kojuja ja fiilistellä musiikkia.

Hyvä keikka on… sellainen, joka jää kutitte-lemaan mieleen.

Rentoudun parhaiten… veden äänestä.

Aamuisin… torkutan aivan liikaa.

Jos elämä heittelee, laitan soimaan… Bruce Springsteeniä.

Toivoisin että… vanhana nauran katsoessani taakse.

Vahvan tehtävä on… avata korvat ja alkaa kuunnella.

Maailma kylässä -festivaalin virallinen klubi

Decent Work Club Virgin Oilissalauantaina 23. toukokuuta

Dj TyTTi.Anna Paju, Koiton Laulu Vili Orava.

Tuo

mo

Man

nin

en

Mitro

Härkö

nen

Stud

io Sem

pre



[ Ajankohtaista ]

Benetton taipui maksamaan Rana Plazan uhreille

Moni Rana Plazan uhreista

on joutunut odottamaan

korvauksia jo kaksi vuotta.

Laaja kansainvälinen kampanja on tuottanut tulosta.

Italialainen vaatejätti Benetton on viimein luvannut maksaa korvauksia Rana Plazan vaatetehtaan romahduksen uhreille Bang-

ladeshissa. Tehdas romahti kaksi vuotta sitten huhtikuussa.

Kansainväliset ammattiliitot ja muut jär-jestöt ovat siitä lähtien kampanjoineet ympäri maailmaa sen puolesta, että uhrit ja heidän omaisensa saisivat asianmukaiset korvaukset vaatevalmistajilta, jotka aiheuttivat romah-duksen laiminlyömällä tehtaan turvallisuuden valvomisen.

Benettonin päätöstä saatiin odottaa kaikkein pisimpään. Muut tehtaalla vaatteitaan valmis-tuttaneet isot vaateketjut sitoutuivat jo aiemmin maksamaan korvauksia.

Setelien väri ratkaisee

Benettonia painostaneet kansainväliset ammat-tiliitot, palvelualojen UNI ja teollisuusalojen

IndustriALL, suhtautuivat Benettonin ilmoi-tukseen varovaisen kiitollisena. Pieni varaus johtuu siitä, että korvaussumma on vielä auki.

– Nyt Benettonin on aika näyttää, minkävä-risillä seteleillä korvaukset maksetaan, sanoo IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina.

Myös UNIn pääsihteeri Philip Jennings vetoaa Benettoniin, jotta se hoitaisi velvolli-suutensa vielä ennen kuin onnettomuudesta tulee kuluneeksi kaksi vuotta 24. huhtikuuta.

– Yhtiö, jonka voitto on yli 200 miljoonaa ja liikevaihto 1,6 miljardia dollaria, saa nyt näyttää reiluimmat värinsä.

Tehtaan romahduksessa kuoli 1 134 ihmistä ja loukkaantui parituhatta. Korvauksia on makset-tavana yhteensä 30 miljoonaa dollaria. Yrityksiltä perittävästä summasta puuttui viime vuoden lopussa vielä yhdeksän miljoonaa dollaria. TM

///////////////////////////////////"Yhtiö saa

nyt näyttää reiluimmat värinsä."

[ Kolumni ]


[ Hyvä uutinen ]

Villi vuokratyö aisoihin AfrikassaMitä yhteistä on Suomen ja Afrikan työmarkki-noilla? Esimerkiksi ongelmallinen vuokratyö. Yhä useampi työntekijä joutuu tekemään vuok-ratyötä, jossa eivät aina päde muista työsuhteista tutut ehdot.

Afrikassa epätyypilliset työsuhteet koettiin kymmenisen vuotta sitten niin suureksi on-gelmaksi, että kansainvälinen ay-liike aloitti monta maata kattavan projektin tilanteen pa-rantamiseksi. Suomesta hanketta ovat SASKin kautta tukeneet teollisuusalojen ammattiliitot TEAM ja Pro.

Viime vuonna päättyneessä hankkeessa saa-vutettiin erittäin hyviä tuloksia.

– Monissa maissa onnistuttiin neuvottele-maan hallitusten kanssa vuokratyöntekijöiden aseman parantamisesta. Lisäksi kampanjoimalla saatiin paljon julkisuutta, kertoo useita kertoja hankemaissa vieraillut TEAMin kansainvälinen sihteeri Nina Laine.

Uskoa tulevaan

Hankkeen alkaessa edes työntekijät itse eivät Laineen mukaan olleet kiinnostuneita ajamaan omia etujaan. Työttömyyttä oli valtavasti ja työläiset pelkäsivät työpaikan menettämistä niin paljon, että olivat valmiita tekemään töitä lähes millä ehdoilla tahansa. Myöskään ammattiliitot eivät tienneet, kuinka tarttua ongelmiin.

Kuulostaako edelleen tutulta? Laine kertoo-kin, että hankkeen aikana havahduttiin hyvin samanlaiseen kehitykseen Suomessa: työttö-myys lisääntyi ja työsuhteet alkoivat muuttua yhä epävarmemmiksi.

Afrikan kymmenessä hankemaassa vuok-ratyöntekijöiden oikeuksien puolustaminen saatiin niin hyvälle mallille, että hanke voitiin lopettaa hyvillä mielin, ja toiminta jatkuu paikal-lisin voimin – niin kuin hyvän kehityshankkeen jälkeen kuuluukin.

– Tämä antoi rohkaisua ja opittavaa myös tuleviin hankkeisiin. Aihe oli vaikea, toiminta-alue laaja ja tavoitteet hyvin kunnianhimoisia. Silti hanke arvioitiin onnistuneeksi. TM

Laura Ventä

Lakko-oikeus tulilinjallaSyyskuun 27. päivä vuonna 2014 kolumbialainen Fernando Flórez sai kuulan kalloonsa omassa kodissaan. Hänet murhattiin, koska hän oli kuljetusalasta vas-tannut liittosihteeri CTC-Valle-ammattiliitossa. Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUCin mukaan murhan motiivina oli Flórezin taistelu järjestäytymisvapauden ja lakko-oikeuden puolesta.

Ay-aktiivit ja liittojohtajat joutuvat maailmalla usein pelkäämään pahoin-pitelyitä ja jopa murhia vain siksi, että heidän mielestään jokaisella on oltava oikeus kuulua liittoon ja ajaa omia etujaan yhdessä muiden kanssa.

Meillä Suomessa lakko-oikeus ja järjestäytymisvapaus koetaan itsestäänselvyyk-siksi, mitä ne eivät ole. Nämä vapaudet ovat meilläkin taistelemalla ansaittuja.

Ajasta, jolloin lakko-oikeus ja järjestäytymisvapaus eivät olleet itsestäänsel-vyyksiä, on kulunut kuitenkin jo liian monta sukupolvea. Suomalainen ay-liike puhuu kuitenkin myyntipuheissaan mielellään historiasta. Syy on selvä. Suu-rimmat saavutukset kun ovat melko kaukana menneisyydessä.

Vähän aikaa sitten eräs ammattiliitossa työskentelevä asiantuntija purki minulle tuskaansa näin: ”Mitä konkreettista tarjottavaa minulla on tavalliselle työntekijälle, jotta saan hänet liittymään liittoon? Minulla on tarjota hänelle hautausavustus – ei mitään muuta.”

Hänet tunnetaan melko kovana kärjistäjänä, mutta hänen kärjistyksessään on ehkä perää.

Hän korosti tavallisen työntekijän ymmärtävän, että samat työsuhteen ehdot ja lähes kaikki muutkin ay-liikkeen hänelle taistelemat edut pätevät, vaikkei tämä liittoon kuuluisikaan. Ja historiasta ei kukaan välitä.

Silloin saimme oivalluksen. Ehkäpä ay-liikkeen suuri tarina pitäisikin kertoa juuri tässä hetkessä. Suuren tarinan pitää tulla iholle. Se tarina sijaitsee tälläkin hetkellä sinun ihollasi kehitysmaissa tuotetuissa vaatteissasi. Ja jos parhaillaan syöt tai juot jotain kehitysmaissa tuotettua, esimerkiksi kolumbialaista kahvia, tämä tarina löytyy myös sinun sisältäsi. Tarina saattaa olla myös käsissäsi, jos luet tätä tekstiä kännykän tai tabletin ruudulta.

Suomalainen ay-liike voisi ehkä parhaiten kertoa omista saavutuksistaan tuomalla esille, millainen meidän arkemme olisi ilman ay-liikettä. Ja esimerkit voidaan kaivaa historian sijaan elävästä elämästä. Siihen maailmaan voi myös vaikuttaa vahvistamalla ay-liikkeen toimintaedellytyksiä halpatuotantomaissa – eli tukemalla Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen toimintaa. TM

Aleksi Vienonen

Varainhankinnan suunnittelija

TEKSTI JA KUVAT ANNU KEKÄLÄINEN

Etelä-Afrikan kattila kuohuuEtelä-Afrikan ammattiliittojen keskusjärjestö erotti suurimman jäsenliittonsa. Myös maan demokratia- kehityksen käynnistänyt poliittinen liittouma on hajoamassa.

Etelä-Afrikan ammattiliittojen keskus-järjestö COSATU erotti suurimman liit-tonsa NUMSAn viime marraskuussa.

NUMSAn kapkaupunkilainen piirisihteeri Vuyo Lufele kritisoi voimakkaasti maan ammatti-yhdistysjohtoa.

– Keskusjärjestön puheenjohtaja puolustaa talouselämää, ei työläisten etuja. Sen kumppa-ni ANC-puolue on hallinnut Etelä-Afrikkaa 20 vuotta, mutta slummissa syntynyt poika on edelleen köyhä ja kouluttamaton, Lufele sanoo ja viuhtoo käsillään.

Keskusjärjestön hajaannus johtaa väistämät-tä uuteen poliittiseen tilanteeseen. Silloin hajo-aa keskusjärjestön, kommunistisen puolueen ja vasemmistosta kohti keskustaa siirtyneen

valtapuolue ANC:n pitkään kestänyt keskinäi-nen liittoutuma. ANC on vähitellen siirtynyt vasemmistosta kohti keskustaa.

Metalliliitto NUMSA on jo pitkään syyttä-nyt kolmikkoa oikeistolaisesta politiikasta eli talouselämän ja työnantajien etujen ajamisesta sekä työntekijöiden laiminlyömisestä. Numsa-laiset taas kannattavat muun muassa kaivosten siirtämistä valtion omistukseen.

Protestiliikkeet yhteistyössä

Viime kevään eduskuntavaaleissa metalliliitto sanoutui irti valtapuolueen tukemisesta. Jou-lukuussa se perusti New Front -liikkeen yhdis-tämään protestiliikkeet, jotka ovat toimineet spontaanisti kymmenen viime vuotta.

Köyhät ovat vastustaneet sähkön hinnannou-suja ja hökkelikylien purkamista sekä vaatineet vesijohtoja ja vessoja. Uuteen liikkeeseen on liittynyt myös älykköjä, kuten ANC:n vasemman siiven pitkäaikainen jäsen ja entinen ministeri Ronnie Kasrils.

Kasrils perusti kevään vaaleja varten Äänestä ei -kampanjan, jossa hän kehotti eteläafrik-kalaisia olemaan äänestämättä valtapuolue ANC:tä. Puolue menettikin kolme prosenttia kannatuksestaan.

Samalla eduskuntaan nousi kokonaan uusi puolue EFF, joka poimi peräti seitsemän pro-senttia äänistä. Puolue vaatii muun muassa keskeisten yritysten sosialisoimista.

EFF:n puoluejohtaja Julius Malema on suuri

Etelä-Afrikka uudistuu hitaasti● Etelä-Afrikka on perustuslaillinen demokratia, jossa rotuerottelu

päättyi vuonna 1994. Apartheid näkyy kuitenkin edelleen esimerkiksi työn, tulojen ja asuinalueiden jakautumisena ihonvärin mukaan.

● Maata on jo yli 20 vuotta hallinnut ANC-puolue. Se on tehnyt yhteistyötä kommunistisen SACP-puolueen sekä ay-keskusjärjestö COSATU:n kanssa.

● Väkiluku lähes 53 miljoonaa (2013).

● Etelä-Afrikan metalliliitto NUMSAssa jäseniä on 330 000.

New Front -liike on koonnut yhteen köyhille oikeuksia vaativan sosiaalisen liikehdinnän. Kuva Kapkaupungin Khayelitshasta.


Kumppaneita alusta astiCOSATU on ollut SASKin tär-keimpiä yhteistyökumppaneita alkuvuosistaan lähtien.

Hankeyhteistyö COSATUn ja sen jäsenliittojen kanssa on jatkunut monin eri muodoin myös vuonna 1994 tapahtuneen rotusortohallinnon kaatumisen jälkeen, 2000-luvun alkuvuosiin saakka. Useat SASKin jäsenlii-tot ovat rahoittaneet COSATUn kanssa toteutettuja koulutus- ja tutkimusohjelmia.

Keskusjärjestö oli viimeksi mukana yhteistyöohjelmassa, jota toteutettiin sen alaisuu-dessa toimineen tutkimus-laitoksen NALEDIn kanssa. Ohjelmassa tehtiin selvitykset muun muassa Metso-konsernin toiminnasta Etelä-Afrikassa sekä eteläafrikkalaisten kauppaketju-jen työsuhdepolitiikasta Afrikan maissa.

NALEDI oli mukana myös afrikkalaisen tutkimusverkos-ton ALRN:n vuonna 2009 jul-kaisemassa raportissa ”Chinese Investments in Africa”. Maineikas tutkimushanke selvitti Kiinan tekemien investointien vaiku-tuksia työoloihin kymmenessä eri Afrikan maassa.

COSATUa pidetään koko Af-rikan mantereen vahvimpana ammattijärjestönä, joka on ollut eteläisen Afrikan heikommille veljesjärjestöille esikuva, mut-ta myös liiaksi määräilemiseen taipuvainen isoveli.

Jukka Pääkkönen

populisti. Hänellä menevät sekaisin omat ja valtion varat, mutta uusi puolue on raikastanut Etelä-Afrikan poliittista ilmapiiriä ja tuonut eduskuntaan karnevalistista menoa. Se on luonut uskoa puoluekentän uusiutumiseen ja puhaltanut puhtia poliittiseen keskusteluun.

Moni poliittinen kommentaattori uskoo, että myös protestiliike New Frontin piirissä syntyy pian uusi puolue. Samaa sanoo metalliliiton piirisihteeri Lufele.

– Uusi puolue vapauttaa työläiset köyhyy-destä, kapitalismista ja uusliberalistisesta po-litiikasta, Lufele visioi.

Mikä on ay-liikkeen rooli?

Tutkija Leonard Gentle tapailee toisenlaisia kehityskulkuja. Hän ei usko New Frontista tule-van puoluetta ainakaan vuoden 2016 paikallis-vaaleihin, mutta arvelee sen jäsenten ryhtyvän muiden puolueiden ehdokkaiksi.

Gentleä kiehtovat uudenlaiset politiikan tekemisen ja ammatillisen järjestäytymisen muodot.

– Politiikassa ja ay-liikkeessä on kehkeyty-mässä jotakin aivan uutta. Sitä ei pidä yrittää tulkita vanhasta käsin, Gentle sanoo.

Hän pohtii, onko ammattiyhdistysliike tänä aikana paras tapa puolustaa työläisten oikeuksia. Hän viittaa kaivostyöläisten lakosta vuonna 2012 alkaneeseen liikehdintään.

Lakossa tapettiin kymmeniä kaivostyöläisiä, eikä valtapuolue ottanut siihen selvästi kantaa. Etelä-Afrikassa on sen jälkeen ollut lukuisia lakkoja, joita ammattiyhdistysliikkeen johto ei ole tukenut. Platinakaivosten työläiset saivat kuitenkin huomattavan palkankorotuksen kol-me kuukautta jatkuneella laittomalla lakollaan.

Gentlen mukaan laiton lakkoilu onkin kaivos-lakosta lähtien ollut työmarkkinoiden tehokkain keino saada tavoitteensa läpi. TM

Vuyo Lufele halusi lääkäriksi, mutta joutui elättämään perhettään isoveljen sairastuttua. Hän meni telakkatyöhön ja toimii nyt metalliliiton piirisihteerinä.

///////////////////////////////////”Politiikassa ja ay-liikkeessä on

kehkeytymässä jotakin aivan uutta.”



JULIA WIRAEUS KUVAT LAURA BÖÖK KÄÄNNÖS SANNA KARLSSON

Romahdus tuhosi monta elämääKohta kaksi vuotta on kulunut tekstiilitehtaan romahtamisesta Bangladeshissa. Uhrit odottavat edelleen korvauksia.

Vihreä leväkerros peittää vesilammikon, jonka kohdalla kaksikerroksinen raken-nus Rana Plaza sijaitsi 24. huhtikuuta

2013 asti. Romahdusta edeltävänä iltana työn-tekijät oli lähetetty kotiin, koska talon seinässä oli halkeamia. Sähköt eivät enää toimineet, vaan sähköä tuotettiin generaattorein, kun

tekstiilityöntekijät seuraavana päivänä aloit-tivat työvuoronsa.

– Pelkäsin enkä halunnut tehdä töitä, mutta pomot uhkasivat, että palkkaa ei sitten makseta, kertoo Hazarat Bhegum, joka istuu käperty-neenä sängyllään betonihökkelissä Rana Plazan lähellä, Bangladeshin pääkaupungin Dhakan

Bangladeshin tekstiiliteollisuus numeroin● 5 000 tehdasta● 4,2 miljoonaa työntekijää● 85 prosenttia naisia● 79 prosenttia maan viennistä● Vähimmäispalkka 58 euroa

● Koneenkäyttäjän vähimmäispalkka 75 euroa

Rana Plazan romahdus Tehtaan romahdus 24. huhtikuuta vuonna 2013 vaati yli tu-hat kuolonuhria. Pelastustyöt jatkuivat 13. toukokuuta asti.

Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa tuotettiin vaat-teita merkeille kuten italialainen Benetton, brittiläinen Primark, espanjalainen El Corte Inglés ja amerikkalainen Walmart. Ketjut ovat mm. ay-järjestöjen painostuksen jälkeen sitoutuneet maksamaan korvauksia romahduk-sen uhreille.

Onnettomuuden jälkeen ammattiliitot ja 190 kansain-välistä tekstiilialan yritystä ovat allekirjoittaneet turval-lisuussopimuksen, The Accord on Fire and Building Safety in Bangladesh. Sopimus on voimassa viisi vuotta.

ulkopuolella.Hän oli seitsemännessä kerroksessa, kun

generaattorit sammuivat ja rakennus romahti.Bhegumin mustat kangashousut peittävät

isot arvet kohdissa, joissa rautatangot lävistivät ihon. Tunto palasi jalkoihin vasta pitkän ajan päästä, eivätkä ne tule koskaan toimimaan niin kuin ennen.

Kännykässään Bhegumilla on epätarkkoja kuvia, joissa hän makaa sairaalasängyssä si-teiden peittämänä. Se oli yhden elämän lop-pu. Elämän, jossa hän eli työlleen. Työvuorot kestivät joskus aamukahdeksasta kahteen tai kolmeen aamuyöllä.

Toivoton tulevaisuus

Jaheda Khatum ei koskaan unohda päivää, jona hänen tyttärensä Saleha ei tullutkaan kotiin. He elivät yhdessä 25 vuotta. Pienen huoneen sän-gyllä makaa kasoittain asiakirjoja ja muovitettu etsintäkuulutus, jossa on Salehan kuva. Seinällä on sama muotokuva tyttärestä kultakehyksissä.

Brittiläinen vaateketju Primark on maksanut Khatumille avustusta noin 490 euroa. Niiden pitäisi riittää siihen asti, kunnes varsinaiset korvaukset maksetaan. Rahoilla hän pystyy ostamaan ruokaa. Toistaiseksi tyttären mies asuu vielä hänen kanssaan.

– Jos hän menee naimisiin, minä menetän kotini, hän sanoo kyynelten valuessa poskia pitkin. TM

Työ täytti ennen Hazarat Bhegumin koko elämän. Nyt sitä elämää ei enää ole.


Vaarallisia tehtaita suljettu BangladeshissaNational Garments Workers Federationin tiloissa Dhakassa on ahdasta, joten piha muovituoleineen toimii kokoustilana. Zahidul-Islam on yksi noin viidestäkymmenestä tekstii-lityöntekijästä, joka on tullut tänne heidän työpaikkanaan toimineen tehtaan suljettua ovensa.

Rakennus luokiteltiin turvallisuusriskiksi. Talon perus-tukset oli tehty kantamaan kolme kerrosta, mutta kerroksia oli kahdeksan.

Vasta Rana Plazan romahduksen jälkeen ensimmäinen ulkomainen tekstiiliyritys allekirjoitti turvallisuussopi-muksen Bangladeshissa. Nyt kuitenkin lähes 200 yritystä on allekirjoittanut Bangladesh Accordin, jossa ne sitoutuvat valvomaan tehtaiden turvallisuutta. Määrä kasvaa koko ajan.

– Tämä todistaa, että vapaaehtoisuus ei toimi turvallisuus-kysymyksissä. Tarvitaan pakko, jotta muutosta tapahtuu, sa-noo ammattiliitto National Garments Workers Federationin puheenjohtaja Amirul Haque Amin.

Korvaukset edelleen maksamatta

Bangladeshissa on noin 5 000 tekstiilitehdasta. Rana Plazan tragedian jälkeen yli 2 000:ssa on tehty turvallisuustarkas-tus, jonka seurauksena jo 29 on suljettu joko pysyvästi tai väliaikaisesti.

– Rakennukset eivät olleet sopivia teollisuuskäyttöön, sanoo Amirul Haque Amin.

Kansainvälinen työjärjestö ILO on painostanut kansain-välisiä yrityksiä maksamaan korvauksia Rana Plazan onnet-tomuuden jälkeen, mutta vielä kahden vuoden jälkeenkään korvauksia ei ole maksettu.

– Tekstiiliyritykset tulevat Bangladeshiin tavoitteenaan suurempi voitto. Kun vaatimuksia työntekijöiden oikeuksista esitetään, ne siirtyvät toisiin tehtaisiin tai maihin, sanoo Nazma Akter. Hän on toiminnanjohtaja Awaj-järjestössä, joka toimii naispuolisten tekstiilityöntekijöiden oikeuksien puolesta.

– Haluamme koko ajan halvinta, mutta silloin ei ole mah-dollista tarjota kunnollisia työolosuhteita. Joku kärsii aina.

Tekstiilitehtaan paikalla on vesilammikko.

Jaheda Khatum ei unohda päivää, jolloin hänen tyttärensä ei tullutkaan töistä kotiin.

Monoara Akter elätti ennen koko perheensä ompelutyöstä saamallaan palkalla. Nyt hän ei ole pystynyt maksamaan vuokraa ajallaan.


● Kolumbiassa on pinta-alaansa nähden eniten kasvi- ja eläinlajeja maailmassa. Kansalliseläin on andienkondori, maailman suurin lentotaitoinen lintu.

● Huumekartellit piinaavat maata yhä.

● Kolumbia on yksi maailman suurimmista kahvintuottajista.

● Kansantansseista tunnetuin on cumbia.

● Kolmannes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka talous on kasvanut nopeasti. Kolumbia on yksi maailman epätasa-arvoisimmista maista.

● Maan ay-liikkeen historia on pitkä ja verinen.

Vuonna 1928 Kolumbian armeija tukahdutti

banaanityöläisten lakon tappamalla

useita työntekijöitä. Tapaus päätyi Gabriel García Márquezin teokseen Sadan vuoden yksinäisyys.

● Kolumbiassa toimivista monikansallisista yrityksistä Coca Cola on sekä tunnetuin että pelätyin. Kansainvälinen ay-liike on arvostellut yhtiötä työehtojen polkemisesta ja tehtailla tapahtuneista murhista.

Tuhansien tunteiden

KolumbiaSASKin opintomatka suuntautuu tänä vuonna Kolumbiaan. Vaikka maa tunnetaan lähinnä levottomuuksistaan, matkalaiset yleensä rakastuvat siihen iäksi.

Kolumbia● Väkiluku: 46 miljoonaa ● Pääkaupunki: Bogota● Uskonto: roomalaiskatolinen (90 %) ● Elinajan odote: 74 vuotta ● Tärkeimmät vientituotteet: öljy, kivihiili, kulta, kahvi

● Vuonna 2007 banaaniyhtiö Chiquita tuomittiin Yhdysvalloissa 25 miljoonan dollarin sakkoihin puolisotilaallisten joukkojen tukemisesta.

● Ruoka on tuhtia ja sitä syödään runsaasti.

● Perinneherkku on bocadillo, guava-hedelmästä tehty marmeladi.

● Musiikki on kerännyt vaikutteita niin Afrikan, Euroopan, Jamaikan kuin Karibiankin rytmeistä. Tunnetuimpia artisteja ovat Shakira ja Alejo Durán.

● Virallinen kieli on espanja, mutta maassa puhutaan jopa 65 alkuperäiskieltä ja

yli 300 murretta.

Pirita To

lvanen


SASKin hankkeita

Oikeutta lapsille

Maaseudun pienviljelijät kärsivät

aseellisten ryhmittymien, maan-

omistajien ja yritysten ylivallasta.

SASK tukee työtä lapsityön käytön

vähentämiseksi sekä pienviljelijöi-

den oikeuksien lisäämiseksi.

Tukea toimihenkilöille

Erityisesti toimihenkilöt kärsivät ay-

vastaisuudesta. SASK tukee paikal-

lisia liittoja.

Työsyrjintää vastaan

Työmarkkinoilla syrjitään mm. etni-

sen taustan, ihonvärin, sukupuoli-

sen suuntautumisen ja iän perus-

teella. SASK tukee maatyöläisiä,

kotitalousnaisia ja nuoria.

Ihmisarvoista työtä vartijoille

Turvallisuusalan palkat eivät riitä

elämiseen, työ on vaarallista eikä

oikeuksia tunneta. SASK tukee pai-

kallisia ammattiliittoja vartijoiden

elinolojen parantamiseksi.

Mukaan opintomatkalle!Hae SASKin opintomatkalle Kolumbiaan

osoitteessa www.sask.fi. Kaksiviikkoisella

matkalla tutustutaan Kolumbian työelämään

ja yhteiskuntaan – ja tietysti paikallisiin ihmi-

siin. Matkalle lähdetään marras-joulukuussa,

näillä näkymin se vie viikot 48–49. Tarkat päi-

vämäärät varmistuvat lentovarausten myötä.

Haku on auki 29. maaliskuuta asti.


Hajota ja hallitse -periaate on pirstonut Filippiinien ammattiliitot heikoiksi ja keskenään kilpaileviksi kuppikunniksi. Nyt liitot yrittävät yhteisvoimin niskalenkkiä työnantajienvallasta ja sitä pönkittävästä byrokratiasta.

TEKSTI JA KUVAT JUKKA PÄÄKKÖNEN

Nagkaisa!– uusi yhteisrintamaFilippiinit puskee ulos lakien ja liittojen viidakosta

Kun Joshua Matan äiti soittaa pojal-leen Yhdysvalloista, keskustelu kulkee alussa aina samaa ympyrää.

”Kuinka voit poikani”, äiti huolehtii. ”Etkö jo vihdoin lopettaisi tuota työtä?”

”Minkä takia?”, Joshua kysyy.”Nehän vielä tappavat sinut”, äiti parahtaa.Filippiiniläiseen tapaan Joshua yrittää lyödä

asian leikiksi: ”Etkö haluakaan pojastasi sanka-ria?”, hän kiusoittelee.

”En kuollutta sankaria”, äiti toruu. ”Muuttaisit jo sinäkin tänne.”

”Mitä hyötyä siitä olisi? Tunnethan sinä minut: alkaisin sielläkin kampanjoida työläisten puolesta ja oikeuksien polkemista vastaan.”

”Mutta täällä on sentään paremmat vankilat”, äiti lohduttaa. ”Ja sitten voisin käydä katsomassa sinua joka päivä.”

Vahvin vastustaja on lakiviidakko

Äidin huoli Filippiineillä ammattijärjestöä joh-tavan poikansa hengestä ja turvallisuudesta ei ole liioittelua. Rekisteröityjen murha- ja pahoinpitelytapausten perusteella Filippiinit on Irakin jälkeen maailman toiseksi vaarallisin

maa journalisteille ja Kolumbian jälkeen toiseksi vaarallisin maa ammattiliittoaktiiveille.

Vuosien 2006–2012 aikana Filippiineillä kirjattiin 62 ay-aktiivin murhaa tai epäselvää kuolemantapausta. Sen jälkeen tutkinnan koh-teeksi on noussut jo useita uusia tapauksia.

Joshua Matalla on vanhastaan henkilökoh-taista kokemusta painostuksesta ja uhkailusta. Maan uuden ammattikeskusjärjestön SENTROn vastavalittuna pääsihteerinä hän joutuu otta-maan asian vakavasti.

Paikalliseen tyyliin tosin kuuluu vitsailla myös kuolemanvakavilla asioilla. ”Miksi gangs-teripomon sukulainen on hyvä valinta ammat-tiliiton johtoon? Siksi ettei tehtailija voi enää tilata gangstereilta liittojohtajan murhaa.”

Maan nykyisen presidentin Benigno Aqui-non hallituskaudella suoranainen väkivallalla uhkailu on ollut vähenemään päin. Myös ay-liikkeen suhteet poliittisiin päättäjiin näyttävät paranemisen merkkejä. Monia ammattiliittojen tavoitteita kannattava Akbayan-puolue on il-moittautunut maan kongressissa presidenttiä tukevaan puolueryhmään.

Joshua Matan mielestä Filippiinien lainsää-

///////////////////////////////////”Etkö jo lopettaisi

tuota työtä? Nehän vielä

tappavat sinut”

däntö ja työelämän käytännöt ovat ammattilii-toille jo kovempi vastus kuin palkkamurhaajat ja gangsterit konsanaan. Malli on Yhdysvalloista: liittojen toimintakenttä rajataan lakiviidakolla mahdollisimman pieneksi.

Runsas vuosi sitten perustetun uuden keskus-järjestön SENTROn missio olikin koota yhteen Filippiinien pirstaleinen ammattiyhdistyslii-ke ja opetella kiertämään lakeihin rakennetut sudenkuopat. Tunnus on lainattu jo olemassa


olevalta löysältä yhteenliittymältä – Nagkaisa, yhtenäisyys.

Vain neljä sadasta kuuluu liittoon

Filippiineillä jokaisella tehtaalla tai työpaikalla on oma, itsenäinen ammattiliittonsa, jos on liittoa lainkaan. Valtakunnallisia liittoja tai yh-teenliittymiä saa kyllä perustaa ja niihin kuulua, mutta vain yhdellä, työyksikön sisälle rajatulla liitolla on oikeus neuvotella ja sopia työnantajan

kanssa palkoista ja muista työehdoista. Liit-toon voivat kuulua vain vakinaiset työntekijät. Pätkä- ja vuokratyöläisillä ei käytännössä ole järjestäytymisoikeutta.

Sekä liiton perustaminen että sopimusoikeu-den rekisteröinti vaativat äänestystä työpaikalla. Äänestystä edeltää epäröivien työntekijöiden taivuttelu, pelottelu ja uhkailu, monesti myös keskenään kilpailevien liittojen kampanjointi. Työnantaja pystyy riitauttamaan lopputuloksen

useassa eri vaiheessa ja viemään sen vuosia kestävään oikeusprosessiin.

Paljon käytetty esimerkki Filippiinien liit-toviidakosta on Coca-Colan tehtaiden tilanne. Brändin juomia pullottaa Filippiineillä yksi ja sama yhtiö 17 eri tehtaassa. Niihin on rekisteröity

Jeepney-kuskit odottavat työkeikkoja Lipa Cityn laitamilla. Säkki riisiä kuukaudessa kuuluu autokaapelitehtaan työehtosopimukseen.

Filippiinien postilaitos houkutteli erorahapakettien avulla tuhannet vakinaiset työntekijänsä irtisanoutumaan ja korvaa heitä nyt määräaikaisilla vuokratyöläisillä. Manilan pääpostin lajitteluhallissa vain vakinaiset saavat kuulua ammattiliittoon ja käyttää postin sinikeltaista työasua.


53 erillistä ammattiliittoa ja työehtosopimusta. Useimmat liitot eivät tunne toistensa sopimuk-sia eivätkä juuri tee yhteistyötä.

Joshua Matan mukaan lopputulos näkyy työntekijöiden tilipussissa, jonka paksuudesta ammattiliitot eivät saa kiitosta. Työvoimaan kuuluu yli 40 miljoonaa kansalaista, mutta vain vähän yli 200 000 työntekijällä on turvanaan työehtosopimus. Liittoihin kuuluu vain nelisen

prosenttia työikäisistä filippiiniläisistä.SENTROn pääsihteeri esittelee luvut itse,

mutta ei näytä hätkähtävän haasteen suuruutta, päinvastoin. Pohja on nyt saavutettu, hän uskoo.

– Aika on kypsyttänyt liitot tajuamaan, ettei keskinäisen kilpailun tiellä voi jatkaa.

Vahvat tukevat heikompia

Yhtenäisyyttä rakennetaan nyt yhtä aikaa mo-nella tasolla. SENTRO perustettiin Filippiinien uuden ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestök-si, joka kokoaa keskenään kilpailleita järjestöjä yhteisten tavoitteiden alle. Samaan aikaan eri

aloille rakennetaan kansallisia federaatioita, joihin saman alan erilliset liitot voivat liittyä jäseniksi.

– Federaatioilla ei ole sopimusoikeutta, mutta niiden kautta paikalliset liitot pystyvät sopimaan yhteisistä neuvottelutavoitteista ja vertailemaan työehtoja, Joshua Mata huomauttaa.

Airueita ovat hyvin järjestäytyneet ja työ-paikallaan tuloksia saavuttaneet vahvat liitot, jotka vetävät esimerkillään mukaan heikompia ja auttavat niitä alkuun. Hankkeet saavat tukea alan kansainvälisiltä järjestöiltä – ja SASKin kautta niiden suomalaisilta jäsenliitoilta. TM

Joshua Matan mielestä Filippiinien lainsäädäntö ja työelämän käytännöt ovat rikollisjoukkioitakin pahempi vastustaja ay-liikkeelle.

///////////////////////////////////"Liitot tajuavat,

ettei keskinäistä kilpailua

voi jatkaa. "

Filippiinien ammattiliitot kokoontuivat yhtenäisyystunnusten alle Andres Bonifacio –päivän mielenosoituksessa Manilassa.

Tukea Suomesta● SAK ja STTK tukevat keskusjärjestö SENTROa● Metalliliitto ja Insinööriliitto tukevat paikallista

metalli- ja elektroniikka-alan liittoa● Tehy tukee sairaaloiden pätkätyöläisten

järjestäytymisoikeuksia ja paikallisia liittoja ● JHL on mukana kampanjassa, jolla julkisen alan

liitot hakevat sopimus- ja neuvotteluoikeuksia


Ay-aktiiveja ahdistellaan FilippiineilläElektroniikkavalmistajat irtisanovat laittomasti ay-aktiiveja Filippiineillä. Ammattiyhdistyksen puheenjohtajan jälkeen irtisanomislistalla on usein varapuheenjohtaja ja lopulta myös muut johtokunnan jäsenet.

Japanilaisten elektroniikkavalmistajien Katolecin ja Morirokun työntekijöitä on juuri palannut yövuorosta ja kokoontu-

nut Santa Rosan kaupunkiin. He ovat ammatti-yhdistyksen aktiiveja työpaikoillaan ja joutuneet sen takia työnantajansa ahdistelemaksi.

Kummankin yhdistyksen puheenjohtajat on irtisanottu laittomasti. Katolecissa työskennellyt Fermin Galicia jäi työttömäksi ja Morirokussa työskennellyt Joseph Aplicador ajaa mopotak-sia. Muut aktiivit pelkäävät, milloin he joutuvat irtisanotuiksi.

Katolecin varapuheenjohtaja Marites Mon-tera kertoo päättäneensä, ettei hän painostuk-sesta huolimatta aio erota vapaaehtoisesti.

Kaikilla kolmella aktiivilla on takanaan pitkä työsuhde. He ovat olleet niin sanotusti hyviä työntekijöitä – kunnes pari vuotta sitten päät-tivät perustaa työpaikoilleen ammattiliitot.

Monteran työnantaja Katolec kieltäytyi neu-vottelemasta yhdistyksen kanssa. Samalla se aloitti voimakkaan kampanjan liittoa vastaan, ja jäsenet joutuivat tarkkailun alle.

Ammattiyhdistykset auttavat toisiaan

Filippiinien metalliliiton PMA:n järjestäjä Daday Bati-on on huolissaan ay-aktiiveista. Liitto on nostanut työtuomioistuimessa useita kanteita laittomista irtisanomisista ja työla-kien rikkomisesta, mutta oikeuskäsittelyissä menee vuosia.

Lagunan teknologiapuistossa toimii 120 yri-tystä, joista vain kuudessa on ammattiyhdistys. Jäsenhankinta on Filippiinien elektroniikkayri-tyksissä vaikeaa.

Työntekijöistä 85 prosenttia on naisia. Lii-ton pääsihteerin Ralfy Medranon mukaan he suhtautuvat yleensä epäluuloisesti ammatti-yhdistyksiin.

Autovalmistaja Isuzulla työskentelevä Medrano kertoo liiton keskittyvän sellaisiin monikansallisiin yhtiöihin, joiden kotimaissa

liitot voivat tukea järjestäytymistä Filippiineillä. – Esimerkiksi autoteollisuudessa olemme

saaneet tukea japanilaisilta työntekijöiltä. TM

Marites Montera on Katolecin ammattiyhdistyksen varapuheenjohtaja. Irtisanominen olisi hänelle katastrofi, sillä hän on perheensä ainoa elättäjä.

Jovito Paradina, Daday Bati-on ja Ralphy Medrano suunnittelevat Lagunan teknologiapuiston järjestäytymistä.

Yövuorosta tulleet Katolecin ja Morirokun ay-aktiivit kokoontuvat Santa Rosassa.

TEKSTI JA KUVAT: STOORISOPPI


Lempeä raudanvääntäjäMeriteollisuus ei ollut nuoren miehen unelma. Vielä 15 vuotta sitten Harri Seesrannan päivät kuluivat kädet mullassa.

Pohjois-Savossa syntynyt ja kasvanut Harri Seesranta oli aina nauttinut käsillä tekemisestä. Nuorimies päätyi

Ilomantsiin opiskelemaan puutarhuriksi ja erikoistui tomaatinviljelyyn.

– Kun muutin Turkuun, opiskelin vielä floris-tiikkaa ja valmistuin puutarhateknikoksi, Sees-ranta kertoo. Hän erikoistui kukka-asetelmiin ja kimppuihin, mutta ne taidot ovat sittemmin ruostuneet.

Puutarhanviljelyssä elettiin vuodenaikojen mukaan: keväällä tehtiin kylvöhommat ja kou-linta, kesällä korjattiin satoa. Talvella ei juuri ollut töitä, mikä alkoi harmittaa. Perheen pe-rustaminen oli silloin ajankohtaista.

– Telakalla luvattiin vakituinen työ, jos kävi vuoden koulutuksen. Kyllähän sellainen houkutti.

Laiva kuin pieni kaupunki

Laskeudumme jyrkkiä portaita Mein Schiff 4 -aluksen makeanveden puhdistamoon Meyerin telakalla Turun Pernossa.

– Tässä on minun maailmani, Seesranta toteaa ja hymyilee leveästi.

Käytäviä kävellään leveitä rakennustelineitä pitkin, putket juoksevat laivan rakenteissa ja maali haisee. Uuden laivan rakennustyöt ovat jo pitkällä, eikä hitsauspöly juuri enää lennä. Nyt porataan kulkutasoja ja koeajetaan säh-köpumppuja.

– Nämä laivat vastaavat pieniä kaupunkeja. Vaikka on kolmen miljoonan litran vesitankit, ne eivät riitä silloin, kun matkaa tehdään yli viikko pysähtymättä. Suolavedestä puhdistetaan täällä juomavettä käänteisen osmoosin avulla.

Valmistuessaan liki 300 metriä pitkässä lai-

vassa on yhteensä 1 253 hyttiä. Matkustajia mah-tuu yhtä monta kuin Turun naapurikunnassa Vehmaalla on asukkaita, noin 2 800. Kyseessä ei ole vaatimaton paatti.

– Kyllä täällä vois joku eksyä, Seesranta naurahtaa, kun seikkailemme pitkin ahtaita käytäviä kohti konehuonetta.

– Kun puhutaan autoista, puhutaan moot-toreista, mutta laivoissa konehuone on sydän.

Luottamusmiehestä sukeutuu Jeesus

Seesranta on paitsi puutarhuri, putkimies ja käyttöönottaja, myös Meyerin telakan kone-osaston luottamusmies ja SASKin kunnon työn lähettiläs. Onpa hän innokas harrastelijanäyt-telijäkin. Tänä pääsiäisenä Seesranta nähdään neljättä kertaa Mikael-teatterissa Jeesuksena.

– Kutsun aina työkavereita katsomaan, ja on sinne muutama tullutkin.

Seesranta otti luottamustoimen vastaan kun sitä kysyttiin, SASKin lähettiläskoulutukseen hän päätyi uteliaisuuttaan.

– Oli se mulle järkytys, että tilanne on noin paha, Seesranta kertoo, kun puhe kääntyy ke-hittyvien maiden työoloihin.

– Olen aina ajatellut siinä mielessä raadol-lisesti, että ihminen on vastuussa itsestään, jos menee esimerkiksi karuun paikkaan töihin. Mutta että lapset joutuvat kadunvarteen kerjää-mään, kun perhe ei muuten pärjää, se on väärin.

Koulutuksen jälkeen Seesranta on puhunut

Lähettiläs esittelyssäNimi: Harri Seesranta

Ikä: 45

Kotipaikka: Turku

Ammatti: putkimies/käyttöönottaja

Vinkki solidaarisuustyöstä puhuville:

Käytä esimerkkejä. Kun kiinnostus herää, voit siirtyä faktoihin.

[ SASK-aktiivi ]

KATRI BLOMSTER


SASKin toiminnasta ja kehittyvien maiden työn-tekijöiden oloista koneosaston saunailloissa. Viesti solidaarisuudesta uppoaa hänen mie-lestään hyvin osaston jäseniin; putkimiehiin, konemiehiin ja levyseppiin.

– Olen saanut vain myönteistä palautetta. Jotkut ovat jääneet esityksen jälkeen keskustelemaan.

Jutut eivät telakalla muutenkaan kesken lopu. Lohkovarusteluhallin kahvihuoneessa puhutaan

niin maailmantilasta, kaavioista, politiikasta kuin perhe-elämästä. Jos erimielisyyksiä tulee, niistä selvitään puhumalla.

– Välillä kielenkäyttö on aika ronskia, mutta kilttejä koti-isiä täällä silti ollaan, Seesranta vakuuttaa.

Robotti ei väännä rautaa

Kierros päättyy työpaikkaruokalan ovelle. Kirkas aurinko ei lämmitä, kun merituuli vihmoo. Lai-van sisällä tehdään jo putkistojen painetestausta ja vesi valuu luukuista runkoa pitkin maahan.

Seesranta iloitsee siitä, että saa edelleen tehdä töitä käsillään. Se ei nykypäivänä ole itsestään selvää edes perinteisissä duunariammateissa.

Telakalla saa asentaa putkia, pumppuja ja venttiilejä, kun räntä pieksee selkää. Siinä missä puutarhoissa elettiin vuodenaikojen mukaan, telakalla paiskitaan töitä niistä huolimatta.

Työ vaatii luonnetta, Seesranta uskoo. Pitää tehdä töitä epämukavissa asennoissa ja ryömiä tankkeihin. Selkä saattaa vihoitella ja silmät siristellä hitsaussäteilystä.

– Tämä on puhdasta raudanvääntämistä. Sitä ei voi robotisoida, hän sanoo.

Siirrymme ruokalaan, missä Seesranta va-litsee salaattipöydän.

– On täällä toinenkin entinen puutarhuri. Ja autonasentajia ja Nokian tehtaan sakkia. Vaikka ketä, hän kuvailee kollegoitaan. TM

///////////////////////////////////"Raudan vääntämistä

ei voi robotisoida."

Nämä laivat ovat kuin pieniä kaupunkeja, Harri Seesranta kuvailee työmaataan.

Vesa-M

atti Väärä

Pekka Sipo

la


TIINA TENKANEN

Valtiotieteilijät paremman maailman puolesta

[ Jäsenliitto ]

Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen joukossa on paljon globaaleihin kysymyksiin perehtyneitä, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen arvioi.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut● Jäseniä 12 000, joista opiskelijoita 2 500.● Liittyi SASKiin vuoden alusta.● Perustettiin vuonna 1947. Korkeasti koulutettujen

työmarkkinajärjestön Akavan perustajajäsen.● Liiton aiempi nimi oli Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto.

Nykyinen nimi otettiin käyttöön vuonna 2012.

Akavalainen liitto haluaa kantaa globaalia vastuuta.

Akavalainen Yhteiskunta-alan korkeakou-lutetut liittyi SASKin jäseneksi tämän vuoden alusta.

– Valtiotieteilijät haluavat luoda parempaa maailmaa, toiminnanjohtaja Simo Pöyhönen perustelee jäsenyyttä.

Hänen mielestään liittyminen oli luonteva päätös.

– Osoitamme jäsenyydellä tukea SASKille ja sen työlle rakentaa tasapainoisia työmarkkinoita maailmanlaajuisesti.

Pöyhönen perustelee maailmanlaajuista vastuunkantoa takaisin päin maksamisella: Suomikin on tarvinnut apua.

Globaalit asiat kiinnostavat

Toiminnanjohtaja Pöyhönen arvioi, että liitossa on paljon ihmisoikeusasioihin ja muihin glo-baaleihin kysymyksiin perehtyneitä jäseniä. Osa heistä tekee myös vapaaehtoistyötä.

– Globaalit asiat ovat meille tärkeä paino-piste, Pöyhönen sanoo.

Pöyhönen ei usko, että Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ryhtyy perustamaan omia hankkeita, koska liiton perustoiminta on jä-sentensä laadukas palvelu. Liitto kuitenkin tukee aktiivisia jäseniään, jotka haluavat osallistua

SASKin järjestämille opintomatkoille. – Kysymys ei ole vain siitä, mitä liitto tekee,

vaan mitä Akava, työmarkkinajärjestöt yhdessä ja maan hallitus tekevät kehittyvien maiden työmarkkinoiden hyväksi, hän määrittelee.

Liiton jäseniä on jo ennen SASKiin liittymistä osallistunut sen järjestämille opintomatkoille muun muassa Mosambikiin. Kokemukset ovat toiminnanjohtajan mielestä olleet positiivisia.

Koko palkansaajaliikkeen asia

Pöyhönen arvioi, että SASK on ollut monelle hieman etäinen, SAK:laiseksi profiloitunut toi-mija. Se on kuitenkin kokoava voima kaikille liitoille ja keskusjärjestöille.

Pöyhönen pitää outona ajatusta, että kaikil-la keskusjärjestöillä olisi oma organisaationsa maailmanlaajuisen työelämän parantamiseksi. Kansainvälisen vaikuttamisen kanavia on mui-takin. Jotkut liitot tekevät yhteistyötä suoraan esimerkiksi yritysten yhteiskuntavastuuta tut-kivan Finnwatchin kanssa.

– Lisäksi meillä on eurooppalaiset ja kan-sainväliset palkansaajien kattojärjestöt. Toivon, että jollakin aikavälillä tasapainoiset työmark-kinat ja palkansaajien asema maailmanlaajui-sesti olisivat koko palkansaajaliikkeen asioita,

Pöyhönen pohtii. Pöyhönen sanoo liittonsa jäsenten tietävän,

ettei heidän toiminnallaan välttämättä paranne-ta esimerkiksi Chilen valtiotieteilijöiden asemaa.

– Kysymys on globaalista vastuusta. TM

Decent Work -klubiVirgin OilissaSuomalaisen räpin kukkahattudädi Paleface valtaa SASKin ja Maa-ilma kylässä -festivaalin virallisen Decent Work Clubin lauantaina 24. toukokuuta. Lavalla nähdään myös laululiiketaustastaan tunnettu helsinkiläinen sekakuoro Koiton Laulu.

Tapahtumapaikkana on Helsingin keskustan musiikkiklubi Vir-gin Oil, jonne on vapaa pääsy. Esiintyjiä lämmittelee tuttuun tapaan SASKin oma house band Komea Seppo & Rytmiorkesteri. TM

Äänestä parasta juttua!Mikä oli mielestäsi tämän lehden paras juttu? Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Arvomme vastaajien kesken reilun kaupan tuotepaketin.

Mielipiteesi ovat meille arvokkaita. Voit samalla helposti antaa muutakin palautetta lehdestä. Mikä siinä on hyvää tai mistä et pidä? TM

SASKin lähettiläiden joukko kasvaaSASK kouluttaa huhtikuussa 50 uutta kunnon työn lä-hettilästä. Viikonlopun aikana puhutaan SASKin työstä maailmalla sekä tutustutaan eri vaikuttamistapoihin. Koulutuksessa vierailee myös Namibian metalli- ja ra-kennusalan liiton pääsihteeri Justina Jonas, joka kertoo ay-aktiivien elämästä yhdessä maailman eriarvoisim-mista maista.

Koulutuksen jälkeen kunnon työn lähettiläät osallis-tuvat SASKin tapahtumiin ja toimivat viestinviejinä ay-liikkeen kansainvälisestä työstä. Lähettiläskoulutuksen jatkokurssi järjestetään syksyllä. TM

Maailma kylässä -festivaalille SASKin taikamaaSASK ja 14 suomalaista ammattiliittoa valtaavat jäl-leen Maailma kylässä -festivaalin 23.–24. toukokuuta Helsingissä. Tänä vuonna SASKin teltoilla sukelletaan tarunhohtoiseen maailmaan, josta poistuttuaan näkee myös todellisuuden uusin silmin. Teltta- ja lavaohjelman kantavana teemana on Vahvan tehtävä on tukea heikkoa.

SASK on tänä vuonna yksi festivaalin pääyhteistyö-kumppaneista, mikä tuo näkyvyyttä festivaalin lavoilla ja mainoksissa. TM

Yleisötunnelmia viime kesän maailmankylästä.

Ram

i Aap

asuo

Pekka Sipo

la

Kunnon työn lähettiläät toimivat solidaarisuustyön äänitorvina omilla työpaikoillaan ja erilaisissa tapahtumissa.


[ Tulossa ]

[ SASK toimii ]

Anna lahjaksi oikeus kuulua ammattiliittoonIhmiset tarvitsevat työpaikkoja, joissa maksetaan elämiseen riittävää palkkaa – myös kehitysmaissa. Se on kaikkien etu. Liittymällä SASKin lahjoittajaksi tuet heikossa asemassa olevia työntekijöitä köyhissä maissa.

Lahjoitusvaroilla tuetaan Suomen Am-mattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen hanketyötä kehittyvissä maissa. SASKilla

on käynnissä useita kymmeniä kehitysyhteistyö-hankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Hankkeiden tavoitteena on lopettaa työvoiman halpamyynti sekä taata työntekijöille turvalliset ja inhimilliset työolot.

Tänä vuonna käynnistyvän Vahvan tehtävä on tukea heikkoa -kampanjan päämäärä on lisätä liittojen jäsenten ja ay-aktiivien tietoisuutta ay-liikkeen työstä niissä maailman kolkissa, joissa oikeus kuulua liittoon on vain hauras unelma. Suomalaisille tarjotaan mahdollisuuksia osal-listua tähän työhön.

Kampanja kannustaa tukemaan SASKin toi-mintaa eri tavoin: esimerkiksi lahjoittamalla kertasumman tai ryhtymällä kuukausilahjoit-tajaksi SASKin verkkosivuilla. Kymmenen eu-ron lahjoituksen voi tehdä myös lähettämällä tekstiviestin numeroon 16499.

Halpatyö etsii tekijöitä

Nämä kaksi tarinaa konkretisoivat, millaisessa todellisuudessa SASKin hankemaissa eletään ja mitä SASK niissä tekee.

Samiah on intialainen kirjanpitäjä Bangalo-resta. Aikaisemmin hän työskenteli 12–14-tunti-sia työpäiviä firmassa, jolle moni eurooppalai-

nenkin yritys on ulkoistanut taloushallintonsa. Kunnes hän sai tarpeekseen.

Työ oli nopeatempoista ja kilpailu kovaa. Hän ymmärsi, että ulkoistukset ovat loputon tie. Edes ulkoistuksista aluksi hyötyneet intialaiset taloushallinnon ammattilaiset eivät olisi niiltä suojassa tulevaisuudessa, koska aina löytyy vielä halvempi maa.

Samiah tienasi nettona noin 660 euroa kuu-kaudessa, mutta työnantajan mielestä hänes-täkin tuli liian kallis. Nyt hänen työnsä ovat siirtymässä Intiasta Indonesiaan.

SASK tekee työtä Intiassa, jotta Samiahil-la olisi oikeus kuulua ammattiliittoon ja ajaa omia etujaan yhdessä muiden kanssa. Tuemme ammattiliittojen toimintaa, jotta kaikilla olisi oikeus elämiseen riittävään palkkaan ja inhi-millisiin työoloihin.

Jo pienellä summalla voi saada paljon aikaan, kun tehdään oikeita asioita oikeassa paikassa. SASKin työssä keskitytään työpaikkatason am-mattiliittoaktiivien ja luottamusmiesten kou-

lutukseen. Se on paras tapa taata Samiahille ja muille työntekijöille mahdollisuus liittyä liittoon ja ajaa omia oikeuksiaan.

Vääristynyttä tulonjakoa vastaan

Sergido on ay-aktiivi Dominikaanisesta tasa-vallasta. Kahden viime vuoden ajan maan talous on ollut yksi maailman nopeimmin kasvaneis-ta. Siitä huolimatta äärimmäistä köyhyyttä on paljon.

Vaikka maa rikastuu, väestö köyhtyy. Rikkain kymmenen prosenttia väestöstä omistaa jo lähes puolet varallisuudesta, ja tuloerot ovat edelleen kasvussa. Onneksi tilanteeseen on hyvä lääke: vahvemmat ammattiliitot. Kuitenkin vain 13 prosenttia Dominikaanisen tasavallan työvä-estöstä kuuluu ammattiliittoon.

SASK tekee yhdessä jäsenliittojensa kanssa töitä, jotta Sergidon ja hänen kaltaistensa tilanne Latinalaisessa Amerikassa paranee. Tavoitteena on Latinalainen Amerikka, jossa ammattiliitot vahvistuvat ja pystyvät paremmin valvomaan jäsentensä etuja.

Avain liittojen vahvistamiseen on koulutus. Paikalliset ay-aktiivit tarvitsevat parempia taito-ja ja tietoja. Näin he voivat rakentaa liitoistaan vahvan edunvalvojan. Jo kymmenellä eurolla kuukaudessa kustannat yhden ay-aktiivin kou-lutuksen. TM


///////////////////////////////////Lahjoita osoitteessa www.sask.fi/lahjoita

Tämä on SASKSuomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus

1,7 miljoonaa solidaarista suomalaista● Suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen kehitysyhteistyöjärjestö

● Jäsenjärjestöinä 36 ammattiliittoa ja keskusjärjestöä

● 1,7 miljoonaa suomalaista mukana oman ammattiliittonsa kautta

● Kymmeniä hankkeita Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa

● Rahoittajina ulkoministeriö, jäsenjärjestöt sekä yksityiset lahjoittajat

Ammattiliitot – avain reiluun työelämään ● Kestävin tapa vähentää köyhyyttä on ihmisarvoinen työ,

josta maksetaan elämiseen riittävää palkkaa.

● Parhaiten työoloja valvoo vahva ja itsenäinen ammattiliitto.

● Kehitysmaissa liitot ovat usein heikkoja.

Siksi meidän tukeamme tarvitaan.

Tule mukaan● Kampanjoi kanssamme

● Osallistu tapahtumiin

● Ryhdy Kunnon työn lähettilääksi

● Liity kannatusjäseneksi

● Hae opintomatkalle


Työmaana maailma 1/2015

Documents

Transcript of Työmaana maailma 1/2015