Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
-
Upload
mari-jaervenmaeki -
Category
Education
-
view
296 -
download
0
Transcript of Työelämälähtöisyys pedagoginen kehittämistyö
Työelämälähtöisyys
Pedagoginen kehittämistyö
Ammatillinen opettajakoulutus
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Mari Järvenmäki ja Pirjo Kivijärvi
19.4.2013
Johdatus aiheeseen
Toisen asteen ja ammattikorkeakoulujen
opetuksessa korostuu nykyisellään yhä enemmän
ammattiosaamisen kehittäminen, työelämäyhteys ja
alueellinen vaikuttavuus
Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhdeksi
tavoitteeksi on asetettu yhteistyö alueellisten
pienten ja keskisuurten yritysten ja
hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa sekä
alueellinen kehittäminen
Työelämäyhteistyötä tarvitaan koulutustarpeiden
ennakoinnissa, koulutuksen suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioinnissa
Johdatus aiheeseen
Toteutuuko työelämälähtöisyys
ammatillisessa opetuksessa?
Mitä työelämälähtöisyys tarkoittaa
oppilaitos- ja työelämäkontekstissa?
Pystyvätkö oppilaitokset vastaamaan
työelämän nopeasti muuttuviin tarpeisiin?
Työelämälähtöisyyteen
vaikuttavat tekijät – TOP TEN
1. Pienenevät ikäluokat >työvoimapula >vain halutut alat
saavat hyviä opiskelijoita >koulujen välinen kilpailu
opiskelijoista ja rahoituksesta kiihtyy
2. Ammatit muuttuvat > elinikäinen oppiminen, joustavuus
3. Tekniset valmiudet ja osaamisvaatimukset kasvavat
4. Uusien yhteistyömuotojen luominen/löytäminen;koulu-
työelämä
5. Rahoitusperusteet; läpäisy
6. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen; työkierto
7. Uusien opetusmenetelmien ja –välineiden käyttöönotto,
opettajan työn kehittäminen
8. Projektiosaaminen; TKI
9. Työelämän vaatimusten tason täyttyminen; harjoittelun
sisällön/vaatimusten tason määrittäminen ja
varmistaminen
10. Kielitaidon kartuttaminen; työelämän kansainvälistyminen
Työelämälähtöisyys - SWOT
Oppilaitosten sitoutuminen
alueen elinkeinojen
kehittämiseen (strategiat)
Elinikäinen oppiminen ja itsensä
kehittäminen
Harjoittelu/työssä oppiminen
tuttua
Uudet ammatit luovat
koulutustarpeita
Koulutuksen ja työelämän
vuorovaikutuksen lisääntyminen
Uudet opetusmenetelmät
Projektit, TKI
Täydennyskoulutus
Kansainvälistyminen
Useat opettajat etääntyneet
työelämästä
Projektiosaaminen heikkoa,
TKI ei palvele elinkeinoelämää
Kielitaito
Viive uusien osaajien
kouluttamisessa
Pystyykö koulutus vastaamaan
työelämän haasteisiin?
Ammatteja katoaa
Työpaikat vähenevät teknologian
kehittyessä
Pienenevät ikäluokat >
työvoimapula
Uudet teknologiat
Kansainvälistyminen
Mahdollisuudet Vahvuudet
Heikkoudet Uhat
Työelämälähtöisyyden
kehittäminen: oppilaitos/opettaja
Oppilaitos/opettaja tiiviimmin mukaan harjoitteluun vastuun lisääminen
harjoittelun ohjaus
resursseja harjoittelun ohjaukseen ja työpaikoilla käymiseen
harjoittelu tiiviimmin sidoksiin talven aikana opittujen teoriaopintojen kanssa
Projektiosaamisen kehittäminen projektikoulutus
projektit paremmin palvelemaan yritysten ja paikallisen elinkeinoelämän tarpeita
Opettajien työelämäjaksot säännöllisiksi
Vuorovaikutuksen lisääminen työelämän kanssa työpaikka/yritysvierailut
vierailevia luennoitsijoita eri organisaatioista ja yrityksistä
alumnitoiminta
Vuorovaikutuksen lisääminen toisten oppilaitosten kanssa
Strategian rinnalle konkretisoitu toimintasuunnitelma työelämäyhteistyön kehittämiseksi (rakenteellinen yhteistyö, ei saa olla henkilöriippuvainen)
Kolmikantayhteistyön toteuttaminen; koulutusohjelma-opiskelija-työelämä seuranta: miten pian opiskelija työllistyy valmistumisen jälkeen, työllistyykö oman
alan töihin, vastaako koulutus työelämän tarpeita
seurannan raportointi: toimii työkaluna oppilaitoksen laatutyössä
Työelämälähtöisyyden
kehittäminen: yritys/organisaatio
Työnohjaajakoulutus/perehdytyskoulutus
Ohjatun harjoittelun toimintamallin luominen
yhdessä oppilaitosten kanssa
Vuorovaikutuksen lisääminen oppilaitosten kanssa
vierailut oppitunneilla
neuvottelukunnat
Aktiivinen mukanaolo oppilaitosten kehittämis- ja
tutkimusprojekteissa
Opettajien/oppilaitosten mentorointi
Aktiivinen ote opetussuunnitelmien kehittämiseen
Työelämälähtöisyys opiskelussa: esimerkkejä Etelä-Savosta
”Projektihässäkkä” (Mamk)
Talonrakentajat (Esedu)
Kampusfestari (Mamk)
Learning Cafe-toimintamalli
”Projektihässäkkä”
Ympäristöteknologian opintoja
työelämälähtöisissä projekteissa
Eri yhteistyöyritykset esittelevät toimintojaan
ja mahdollisia tutkimus/selvitysaiheita
Opiskelijat valitsevat aiheet ja muodostavat
ryhmät
Työskentely kestää kevätlukukauden
Opinnot kuuluvat vaihtoehtoisiin
ammattiaineisiin
Opettajat (useita) ohjaavat opintoja omien
ammattialojensa mukaisesti
Valtakunnallista tunnustusta…
Teknologiateollisuus ry:n
stipendi ja kunniakirja
Ympäristöteknologian opintoja työelämälähtöisissä projekteissa
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Yhteyshenkilö: yliopettaja Pia Haapea
Talonrakentajat
Etelä-Savon koulutuksen
työssäoppimishanke
Kuuluu Etelä-Savon ammattiopiston
rakennusalan perustutkintoon
Kolmessa vuodessa rakennetaan
omakotitalo
Rakentajia jokaiselta vuosiluokalta
Kaikki tekevät kaikkea ja oppivat
Kampusfestari
Monipuolinen kaupunkitapahtuma Mikkelissä
Levittäytyy mikkeliläisiin oppilaitoksiin, ravintoloihin, liiketiloihin,
kaupunkiympäristöön
Musiikkia laidasta laitaan, nuorisoteatteritapahtuma
Ramppikuume, surmanajoa, lastenohjelmaa, luentoja…
Järjestäjät:
Mikkelin ammattikorkeakoulu
Etelä-Savon ammattiopisto
Suomen nuoriso-opisto
Mikkelin kaupungin kulttuuripalvelut
Mikkelin Tuomiokirkkoseurakunta
Mikkelin yliopistokeskus
Järjestelyistä vastaa pääasiassa oppilaitosten opiskelijat
Kampusfestari 19. – 30.4.2013, päätapahtuma 27.4. hallitustorilla
www.mamk.fi/kampusfestari
Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
toimintamallista
Toimintamallissa sovelletaan Learning Cafe-menetelmää
tavoitteena oppia yhdessä
jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat ajatuksensa
ideoiden tuottaminen, reflektoiminen ja edelleen kehittäminen tapahtuu ryhmissä, joissa kussakin oma vetäjä (emäntä/isäntä, kirjuri, keskustelun ylläpitäjä)
luodaan ja jaetaan uutta tietoa, kokemuksia, rakennetaan yhteistä näkemystä
ryhmiin jaetaan otsikot/aihealueet, joita käsitellään (jokaisessa ryhmässä omat aihealueet)
keskusteluaika /ryhmä 10-20 min
ajan päätyttyä kaikki ryhmät vaihtavat paikkaa, ryhmän emäntä/isäntä jää paikoilleen
ryhmät vaihtavat paikkaa niin monta kertaa, että jokainen ryhmä on vieraillut kerran kaikissa ryhmissä
lopuksi yhteinen keskustelu, asioiden tiivistys ja jatkosta päättäminen
ryhmissä tuotettu materiaali toimitetaan myöhemmin koostettuna osallistujille
Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta
Aihe
käynnissä olevan kehittämishankkeen sisällön ja toiminnan fokusointi
koulutustarpeiden kartoitus
Tilaisuuden kesto 4 h (kahvipausseja tarvittaessa)
Kutsu tilaisuuteen lähetetty viikkoja ennen
Osallistujat: maaseutuyrittäjiä, yrityksen edustaja (Humuspehtoori), Otavan
maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen opettaja ja opiskelijoita, HY Ruralia-
instituutin kouluttajia ja tutkijoita, MTT:n tutkijoita ja projektityöntekijöitä
(tilaisuuden järjestäjä)
Ryhmiä kolme, joissa käsiteltäviä aiheita 2-3, keskusteluaika/ryhmä 10 min
Alussa yritysedustajan puheenvuoro, joka liittyi päivän teemaan
Ohjeistus työskentelytavasta ja ryhmiin jako
Ryhmien kirjurit sovittu etukäteen
Ryhmätyöskentelyn päätyttyä loppukeskustelu kaikista ryhmän aiheista,
loppuyhteenveto ja jatkosta päättäminen
Puhtaaksi kirjoitettu kooste toimitettiin myöhemmin osallistujille
Osaamisen kehittäminen yhteistyössä
työelämän ja oppilaitosten kanssa: esimerkki
Learning Cafe-toimintamallin toteutuksesta
Pohdintaa toimintamallin toimivuudesta
odotukset ja tavoite täyttyivät: lyhyessä ajassa saa paljon aikaiseksi
helppo tapa saattaa yhteen työelämän ja oppilaitoksen ja
koulutusorganisaatioiden edustajia
vaatii huolellisen etukäteisvalmistelun
tiedottaminen riittävän ajoissa, jolloin myös oppilaitos ehtii suunnitella
opetuksen niin, että se mahdollistaa osallistumisen
ryhmien maksimikoko noin 5 henkilöä, jolloin jokainen halukas saa
äänensä kuuluviin
Kirjallisuutta Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen. Valtiontalouden
tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 188/2009. http://www.vtv.fi/files/1783/1882009_AMKkoulutuksen_tyoelamalahtoisyyden_kehittaminen_NETTI.pdf
Kallberg, K. ja Hallila, M. (toim.) Osaamisen kohtaaminen. Näkökulmia työelämälähtöiseen koulutukseen. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja C: Tiedotteita, 26. http://www.karelia.fi/julkaisut/sahkoinenjulkaisu/C26_verkkojulkaisu.pdf
Keskitalo, Juhani (toim.). Insinöörikoulutuksen uusi maailma III – INSSI –hanke kilpailukykyä parantamassa. Hämeen ammattikorkeakoulu. HAMK:n e-julkaisuja 5/2011.http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/Tutkimus_ja_kehitys/Valtakunnalliset_verkostohankkeet/tekniikan_alan_ammattikorkeakoulutuksen
Mattila, Erkki. Opetuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.2008. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu. Kehittämishankeraportti. http://publications.theseus.fi/handle/10024/20099
Neuvonen-Rauhala, M-L. 2009. Työelämälähtöisyyden määrittäminen ja käyttäminen ammattikorkeakoulun jatkotutkintokokeilussa. Väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Sosial Research: 367. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/21622/9789513936594.pdf?sequence=1
Väisänen, P. 2003. Työssäoppiminen ammatillisissa perusopinnoissa. Ammatillinen osaaminen, työelämän kvalifikaatiot ja itseohjautuvuus opiskelijoiden itsensä arvioimina. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja n:o 83. 197 s. ja 59 s. liitteitä.