Työkaluja ja näkyvyyttä asiaviestintään - vesientila.fi · Valtakunnallinen luonnon...
Transcript of Työkaluja ja näkyvyyttä asiaviestintään - vesientila.fi · Valtakunnallinen luonnon...
Työkaluja ja näkyvyyttä
asiaviestintään
10.4.2017
Hilkka PeltolaHanketiedottaja
Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho (CC BY 2.0)
●Valtakunnallinen luonnon etujärjestö
●Noin 30 000 jäsentä●15 luonnonsuojelu-piiriä ja 180 paikallisyhdistystä
●Toimii, vaikuttaa, viestii
Suomen luonnonsuojeluliitto
Miksi viestit?VIESTINNÄN TARKOITUS
Mitä viestit?YDINVIESTI
Kenelle viestit?KOHDERYHMÄ
Missä viestit?KANAVAT
Kuka viestii ja milloin?
Kuva: Eija Laakkonen ja Mika Lappalainen
Missä viestit?
Lähde: Axia Public Relations
Monikanavaisuus
Tutkimusraportti > tiedote lehdistölle + kuvat
> tiedote kuvineen verkkosivuille > jako facebookissa kiinnostavalla kärjellä
> jako sopivissa facebook-ryhmissä> päättäjille kohdistetut nasevat twiitit
> lehtijuttujen ja uutispätkien jako omissa kanavissa
Miten yhteys mediaan?
yle.fi/uutiset/yhteystiedotsanomalehdet.fi/sanomalehdetAikakauslehdet: mediakortit.fi
freeluettelo.fi
Facebook Twitter Instagram Flickr Youtube Periscope Vimeo LinkedIn Slideshare MySpace Google+ Suomi24 Tinder Wikipedia Snapchat WhatsApp Pinterest Kuva: mkhmarketing (CC BY 2.0)
#vesiensuojelu #järvet #talous #talvi
#periaatteessaihanmikävaan
@mmm_fi @Tiilikainen @luonnonsuojelu
Kuva: Teemu Talja
Mistä kuvia?
Mistä kuvia?
Mistä kuvia?
Kuva: Janne (CC BY-SA 2.0)
Hauskoja viestintähetkiä!
Työkaluja ja näkyvyyttä
asiaviestintään
10.4.2017
Hilkka PeltolaHanketiedottaja
Kuva: Miguel Virkkunen Carvalho (CC BY 2.0)
●Valtakunnallinen luonnon etujärjestö
●Noin 30 000 jäsentä●15 luonnonsuojelu-piiriä ja 180 paikallisyhdistystä
●Toimii, vaikuttaa, viestii
Suomen luonnonsuojeluliitto
Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on edistää luonnonsuojelua ja parantaa ympäristön tilaa
Suurin osa Luonnonsuojeluliiton toiminnasta on itse asiassa viestintää:
- suoraa vaikuttamista päättäjiin (vaikuttajatiimi)- paikallistasolla retket ja yleisötapahtumat, lausunnot- jäsen- ja varainhankinta, yritysyhteistyö- valtakunnallinen viestintä: tiedotteet ja
mediayhteydet, verkkosivut, sosiaalinen media, jäsenlehti, Suomen Luonto
Miksi viestit?VIESTINNÄN TARKOITUS
Mitä viestit?YDINVIESTI
Kenelle viestit?KOHDERYHMÄ
Missä viestit?KANAVAT
Kuka viestii ja milloin?
Kuva: Eija Laakkonen ja Mika Lappalainen
TÄMÄ KYSYMYSLISTA AUTTAA VIESTINNÄN SUUNNITTELUSSA!
1) MIKSI? miksi organisaatio ylipäänsä viestii?ulkoinen viestintä1) auttaa saavuttamaan järjestön itselleen asettamia päämääriä
- esim. vaikuttamisviestintä, jäsenien ja tukijoiden hankinta2) sitouttaa jäseniä ja yhteistyökumppaneita järjestön toimintaan- viestintää ei kannata mieltää muusta toiminnasta kokonaan erillisenä asiana, vaan olennaisena
keinona tavoitteiden saavuttamiseksiYKSITTÄISEN VIESTIN TARKOITUS kannattaa myös pitää kirkkaana mielessä: esim. saada
osallistujia luontoretkelle tai edistää ympäristöystävällistä jäteveden käsittelyä 2) MITÄ? - YDINVIESTI (kun tiedetään miksi viestitään, voidaan muotoilla ydinviesti)- voi olla koko organisaation tai hankkeen viestinnän ydinsanoma- esim. Freshabit LIFE -hankkeella laitetaan Suomen sisävedet parempaan kuntoon!- tai yksittäisen viestintätehtävän ohjenuora, esim: Vesistöystävällinen kuivakäymälä säästää myös
rahaa VIESTINNÄN SISÄLTÖJÄ: kannanotto ajankohtaiseen asiaan, vuodenaikaan liittyvä
luontohavainto, kampanja, uutinen, asiantuntijan blogi, retkitiedote3) KENELLE? viestinnän tärkeimmät kohderyhmät? Mieti esim neljä tärkeintä kohderyhmää (mutta
kaikki kannattaa jossain vaiheessa listata!)- keitä sinun pitää tavoittaa, jotta tavoitteesi toteutuvat?● Luonnonsuojeluliitolla esim. päättäjät, jäsenet, potentiaaliset jäsenet, yritykset,
yhteistyökumppanit > hankkeilla jne. kohderyhmät tarkennetummat esim freshabit: maanomistajat, ranta-asukkaat
● Kysymys yleisölle: Mitkä ovat oman viestintänne kohderyhmiä?● Erilaiset (ydin)viestit eri kohderyhmille: esim hyötyviesti ”Freshabit-hanke työllistää
koneurakoitsijoita”, tunneviesti ”suojelemme suomalaisille rakkaita vesistöjä”4) KUKA JA MILLOIN? Vastuunjako organisaatiossa – mietitty viestintä vie aikaa! Aikaa pitää
erikseen budjetoida viestinnälle; illuusio, että SOME-sisältöjen tuottaminen on kevyttä ja nopeaa – ei pidä paikkaansa.
Missä viestit?
Lähde: Axia Public Relations
Viestinnän kenttää ja kanavia voi hahmottaa PESO-mallin avulla1) Omistettu – owned: omat verkkosivut, jäsenlehdet, esitteet, muut julkaisut.
Täysin omassa kontrollissa, viestinnän perusta.2) Jaettu – shared: sosiaalisen median palvelut. Huom, ei täysin omassa
kontrollissa! Hyötynä interaktiivisuus ja laajan yleisön tavoittaminen3) Maksettu – paid: perinteinen mainos tai vaikka sponsoroitu facebook-julkaisu.
Vaatii resursseja. Viestin uskottavuus? Harkitusti käytettynä paljon hyötyä.4) Ansaittu – Earned: perinteinen medianäkyvyys, tarvitaan mediasuhteiden
hoitoa, ei täyttä kontrollia, mutta pidetään uskottavampana kuin organisaation omia lähteitä tai maksettua mediaa
Monikanavaisuus: viestintä harvoin vain yhdellä alueella (esim lehdistötiedote facebook-jakona ja vielä sponsoroituna)
Monikanavaisuus
Tutkimusraportti > tiedote lehdistölle + kuvat
> tiedote kuvineen verkkosivuille > jako facebookissa kiinnostavalla kärjellä
> jako sopivissa facebook-ryhmissä> päättäjille kohdistetut nasevat twiitit
> lehtijuttujen ja uutispätkien jako omissa kanavissa
Monikanavaisuus voi tarkoittaa vaikkapa tätä!
Samasta aiheesta jalostetaan eri kanaviin sisältöjä.
Resurssit: toisaalta säästää aikaa, mutta toisaalta joka kanavaan mietittävä sisältö hiukan eri kulmasta (esim. erilaiset kohdeyleisöt)
Hyvä tiedote: menee heti asiaan, sisältää yhden ydinviestin>jos liikaa asiaa, tee useampi tiedote, jotta kärki pysyy terävänä
Varsinkin verkkotoimitukset kiireisiä; parasta on jos tiedotteen pohjalta voidaan suoraan kirjoittaa juttu:
-Sisältää asiantuntijoiden sitaatteja ja yhteystiedot haastattelupyyntöjä varten
-Sisältää mielellään kuvan/kuvia lehdistön käyttöönEi useita tiedotteita jakoon per päivä
Joskus tiedote tai juttuvinkki kannattaa kohdentaa suoraan tietylle toimittajalle: esim. jos huomaatte että tietty toimittaja kirjoittaa vesistöasioista hyvin, kannattaa yhteystiedot panna mieleen
- jos haluat varmistaa medianäkyvyyden, soita tiedotteen perään
VERKKOSIVUJEN SISÄLLÖN KEHITTÄMINEN (iso aihe, mutta tässä muutama huomio)
- kannattaa miettiä erilaisia viestinnän alustoja / kanavia: asiantuntijoiden blogi, uutiset, tiedotteet, lehtijutut verkossa
- kannattaa miettiä myös somen kannalta: ovatko tiedotteet ja uutiset kivasti jaettavan oloisia, esim. sisältävätkö kuvia?
Miten yhteys mediaan?
yle.fi/uutiset/yhteystiedotsanomalehdet.fi/sanomalehdetAikakauslehdet: mediakortit.fi
freeluettelo.fi
Tiedotteet ja juttuvinkit
YLE: paikallistoimitukien yhteystiedotValtakunnalliset uutiset: yhteydenotto esim.
sisältöpäälliköihin
Maakuntalehdet, paikallislehdet
Mediakortti.fi: voi hakea lehtiä aihepiirin perusteella
Freeluettelo: vapaita toimittajia, voi hakea erikoistumisalojen mukaan
Facebook: - laajimmin tavoittava viestintäkanavamme: lähes 90
000 tykkääjää (vrt. jäsenmäärä)- suomessa yli 2 miljoonaa käyttäjää, maailmalla reilusti
yli miljardi – vai onko jo kaksi- nuoret siirtyneet muihin some-palveluihin, mutta keski-
ikäisissä kasvua - ei täysin omassa kontrollissa, FB omistaa sisällön ja
hallitsee algoritmeja, voi muuttaa esitystapaa jne. mutta: ei varaa jättää tätä kanavaa käyttämättä!
Tärkeää Facebookissa:-säännöllisyys (tavoite ainakin viikoittain, max 1-2 per
päivä)-ajoitus: unohda virka-aika ja ajasta: milloin
kohdeyleisösi on ruudun ääressä?
Tärkeää päivityksissä:1) kuva mukaan: avataan helpommin2) lukemaan, jakamaan, tykkäämään houkutteleva lyhyt
teksti, ”sisäänheitto” >nimenomaan jaot lisäävät julkaisun kattavuutta- pitkät tekstit toiselle alustalle, josta jaetaan FB:iin3) kiinnostava ja ajankohtainen sisältö
(ajankohtaisuuden vaatimus riippuu toki tapauksesta)- painavammat ja kevyemmät sisällöt, vaihtelevuus
Tiedotteiden jaot somessa-kuvien tärkeys-monikanavaisuus
Tiedotejako + kampanjointia
#ärjänhakkuut
Jaamme jäsenlehden juttuja FB:ssä – jotkut jutut kestävät aikaa!
> onko sinulla kiinnostavia juttuja arkistossa?
Esimerkki verkkoon syötetystä Luonnonsuojelija-jäsenlehden jutusta > helppo jakaa somessa, saatu lehdelle lisää lukijoita
Ajankohtaisuuden ja vuodenaikojen hyödyntäminen + kiva kuvavalinta (cc-lisenssillä eli vapaasti jaettavalla kuvalla)
Uutisjaot omalla kärjellä
Yksi suosituimmista postauksistammeNs meemitTehokkaita tunneviestijöitä, helposti
jakamaan houkutteleviaMetsähallituslaki-kampanjoinnin aikana
paljon lisää FB-näkyvyyttä ja tykkääjiä meille
Meemien taustalla paljon vaikuttamistyötä ja perusteellisesti asiaa avaavia artikkeleita verkkosivuillamme – pelkkä meemi ei riitä
Lopputulos: pystyimme vaikuttamaan metsähallituslakiin! (yhdessä muiden järjestöjen ja toimijoiden kanssa)
#vesiensuojelu #järvet #talous #talvi
#periaatteessaihanmikävaan
@mmm_fi @Tiilikainen @luonnonsuojelu
Kuva: Teemu Talja
- ns. mikroblogipalvelu:140 merkin mittaiset tiiviit ja nasevat twiitit, myös kuvien ja linkkien jako toimii
- twitterin käyttäjäkunta paljon suppeampi kuin esim FB:n, mutta täältä löydät ja tavoitat päättäjät ja jossain määrin myös toimittajat
- twiitin elinkaari on lyhyt; ajankohtaisuus!- # ja @
- sopiva määrä tunnisteita on 3- #tunnisteiden alla käytävät ajankohtaiskeskustelut- Luonnonsuojeluliitolla noin 13 600 seuraajaa; myös itse
seuraamme noin puoltatoistatuhatta profiilia- asiantuntijat vai organisaatio twitterissä? - meillä
molemmat (retwiittaukset); WWF:llä vain pääsihteeri Liisa Rohweder
- alku voi olla turhauttava; asema ja olemassaolo twitterissä pitää ansaita jatkuvalla aktiivisuudella
- seuraa muita niin heistä osa alkaa seurata sinua- retwiittaa sopivia sisältöjä-reagoi, kun sinulle twiitataan
Jaoimme twitterissä HS:n mielipidekirjoituksen ja kohdistimme sen päättäjille
”perustwiitti” jossa jaetaan linkki tiedotteeseemme,
Kohdistus ministeri Tiilikaiselle-jaettiin myös facebookissa kuvan
kanssa, yli 100 jakoa
Omaan työhömme liittyvä uutisjako, sidottu kamapanjaamme #norppahaaste
Myös kuvat toimivat twitterissä
Myös twiitit ilman linkkijakoa toimivat, kunhan sisältö on timanttia
älypuhelimella toimiva kuvien jakopalvelu, voi selata myös tietokoneella
käyttäjät keskimäärin nuorempia kuin Facebookissa; mahdollisuuksia houkutella uusia ihmisiä luonnon- ja vesiensuojelun pariin
-sosiaalisuus/interaktiivisuus: lisää tykkääjiä voi houkutella tykkäämällä toisten profiileista: näin uudet ihmiset löytävät oman sivusi
Meillä toimii hienot luontokuvat, kevyemmät positiiviset sisällöt
Esimerkkipostaus: löydetty hieno vapaasti käytettävä valokuva, paljon tykkäyksiä
Huom, # ja @ toimii täälläkin ”hakusanoina”, tunnisteiden käytölle ei ylärajaa – mitä enemmän, sitä useampi löytää kuvasi
Mistä kuvia?
Mistä kuvia?
Kuvien merkitys suuri verkko- ja etenkin someviestinnässä – mutta mistä niitä saa?
Työpaikan yhteinen valokuvatietokanta?Vapaasti käytettävien kuvien halupalvelut,
ns. creative commons -lisenssit
Creative Commons -sivustolta löytyy useita kuvien hakupalveluita
mm. Flickr, PixabayMyös Googlen kuvahaku: asetukset >
tarkennettu haku > voi valita vapaasti käytettävien kuvien lisenssin
Esimerkkinä Flickr: voi hakea kuvia myös suomen kielellä ja saada suomalaista luontokuvaa
Mistä kuvia?
Creative commons, esimerkkejä palveluista, flickrMuista mainita kuvaajan nimi ja lisenssiOikea kuvakoko
Resoluutio (tarkkuus):verkkoon 72 ppilehtiin 300 ppi(sanomalehteen voi riittää 170 ppi)Resoluutio (kuvan koko):Facebook 1200x900Twitter 600x335 jne.> ohjeita löytyy verkosta
Kuva: Janne (CC BY-SA 2.0)
Hauskoja viestintähetkiä!