Eurooppalainen Suomi ry

1 /2012 EU on tähdellinen

Euroviisut, ikkuna Eurooppaan

sivu 10

Aina on oikea ikä!

sivu 4

ACTA kuumentaa tunteita

sivu 14

Hyvinvointi, demokratia, rauha ja kansalaisvapaudet.EU on, koska sitä tarvitaan.

Täydellinen? EiTähdellinen? Kyllä

Eurooppalainen on Eurooppalainen Suomi ry:n kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Eurooppalainen Suomi on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin, puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö ja osa kansainvälistä Euroop-pa-liikettä. Tervetuloa tutustumaan järjestöömme ja toimin-taamme osoitteessa www.eurooppalainensuomi.fi.

Julkaisija Eurooppalainen Suomi ryPäätoimittaja Hannu-Pekka IkäheimoToimitussihteeri Nelli RuotsalainenTaitto Indicio Oy, HelsinkiPainopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, TuusulaPainos Painos 5 000 kpl, painettu huhtikuu

ISSN 1799-1293

Kannen kuvat: Lauri Laavakari

www.eurooppalainensuomi.fi

EU on, koska sitä tarvitaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2

Erittäin hyvä, lähes täydellinen? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Aina on oikea ikä osallistua . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Aina oikea ikä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Vanhat voimavarana!. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

Kolme pointtia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Euroviisut, ikkuna Eurooppaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Demokratia keskiössä Maailma kylässä -festivaalilla . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

Huoli eurooppalaisista intellektuelleista . . . . . . . . . . . . 13

ACTA kuumentaa tunteita. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14

EU kansalaisoikeuksien turvana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Digitaalinen kasvu syntyy vapaudesta murtaa vanhojen ajatusmallien kahleet. . . . . . . . . . . . . 16

Kärnvapendiplomatins våndor . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Prostituutio: ihmiskauppaa vai seksityötä? . . . . . . . . . . 19

”How to Prevent and Combat Sex Trade in Finland In the Light of Practical Experiences from Other European Countries” –seminaari . . . . . . . 20

Ihmistä ei voi ostaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Vertaistuella osaksi EU-perhettä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Eurooppalainen Suomi ry

Pääkirjoitus

Viime kevään eduskuntavaalien jälkeises-sä EU-kriittisyyttä uhkuvassa ilmapiirissä Eurooppalaisessa Suomessa koettiin tarvet-ta ryhtyä vastatoimiin. Syntyi Tähdellistä

-kampanja, jolla on tuotu esiin eurooppalaisen yhteis-työn tärkeyttä aikana, jolloin EU on käynyt läpi yhtä historiansa syvimmistä kriiseistä.

Kriisin pahin vaihe tuntuu jo hieman hellittävän, mutta euroalueen ongelmat voivat jatkua vielä pit-käänkin. Sen vuoksi Tähdellistä -kampanja on valittu myös tämän lehden teemaksi. Haluamme yhä koros-taa sitä, että vaikeuksista huolimatta EU-yhteistyö on nyt ja tulevaisuudessa paras tapa turvata hyvinvointi, demokratia, rauha ja kansalaisvapaudet Euroopassa. EU ei ole täydellinen, mutta se on tähdellinen.

Tähdellistä -kampanja tulee näkymään Eurooppa-laisen Suomen toiminnassa läpi vuoden ja pyrimme levittämään sitä myös pääkaupunkiseudun ulkopuo-lelle yhteistyössä alueyhdistystemme kanssa. Kam-panjan symboliksi olemme valinneet EU:n tähdillä kuvioidun silkkinauhan, joita on jaettu ja tullaan jaka-maan Eurooppalaisen Suomen ja Eurooppanuorten tulevissa tapahtumissa, messuilla ja katutempauksis-sa.

Vuoden 2012 aika kampanjalle on jo haettu näky-vyyttä Helsingin rautatieasemalla ja Educa-messuil-la toteutettujen tempausten avulla. Näissä tempauk-sissa kuvasimme ihmisiä tähden muotoisen tyynyn ja liitutaulun kanssa ja pyysimme heitä kirjoittamaan tauluun ensimmäiset asiat, jotka EU:sta tai Euroopas-ta mieleen tulevat. Osa tempauksissa otetuista kuvis-ta on nostettu tämän lehden kanteen, loput ovat kat-sottavissa Eurooppalaisen Suomen Facebook-sivuilta.

Seuraavat Tähdellistä -kampanjan tempaukset tul-laan järjestämään Eurooppa-päivän juhlatapahtumien yhteydessä 9.5. eri puolilla Suomea. Tuolloin Euroop-palaisen Suomen ja sen alueyhdistysten sekä Euroop-panuorten esittelypisteiltä voi noutaa oman tähtinau-hansa ja kuvauttaa itsensä tähtityynyn kanssa. Kiinnit-tämällä nauhan vaatteeseesi muistutat vastaantulevil-le, että EU on, koska sitä tarvitaan.

Hannu-Pekka Ikäheimo

Päätoimittaja

hannu-pekka.ikaheimo@eurooppalainensuomi.fi

Eu on, koska sitä tarvitaan

Eurooppalainen2

ylätunnistESisällys

”Kiinan ja USAn rinnalle tarvitaan ei vain

taloudellista vaan myös poliittista EU:ta!”

PuhEEnvuoro

Eu on toiminut kaksi vuotta talousmyller-ryksessä, jossa on vaadittu toimia, joihin ei oltu valmistauduttu. EU voi kehittyä myös myllerrysten kautta, kun kriiseistä

otetaan opiksi ja ehkäistään tulevia samanlaisia ongelmia.Euron kriisiä siedetään kannatusmittausten mukaan yllättä-

vänkin hyvin. Suuri osa ymmärtää, etteivät valtioiden taloudet, tai taloushistoria ylipäänsä, ole montaa vuosikymmentä saa-neet rauhassa auringosta nauttia. ”Kymmenen vuoden aurin-koisen piknikin jälkeen tuli sadepäivät”, eräs eurovaikuttaja totesi. Tuoreen EVA:n asennetutkimuksen mukaan puolet suo-malaisista on sitä mieltä, että eurosta on Suomelle hyötyä ja 55 % kannattaa EU-jäsenyyttä vain 18 % vastustaessa sitä. Sitoutuminen jäsenyyteen on laajempaa ja vahvempaa kuin kertaakaan jäsenyy-den aikana.

EU on tuonut vakautta ja vauraut-ta. Maailman mittakaavassa meille itsel-lemme tärkeät kriteerit täytetään EU:ssa hyvin. Erittäin hyvä. Mutta nyt esimer-kiksi euroalueen työttömyys on korkeampi, kuin mitä se on ollut euron aikana. Kuten alussa totesin, aina ei paista. On löydettävä uutta tulevaisuuden rakentamiseen. Euroopassa on tulevaisuu-dessakin työtä ja hyvinvointia, jos toimimme yhdessä viisaasti niin kansallisella kuin ylikansallisellakin tasolla.

Kilpailu on maailmassa entistä kovempaa, hyvässä ja pahas-sa. EU-maat ovat yksinään pieniä, mutta yhdessä jo paljon vakuuttavampi kokonaisuus. Kiinan ja USA:n rinnalle tarvitaan, ei vain taloudellista, vaan myös poliittista EU:ta!

EU kehittyy ja sitä pitää kehittää. Nyt on siihen hyvä - ja pakol-linen – hetki. Kriisi on tuonut esille kipupisteitä ja ongelmakoh-tia, joista neuvottelemalla pääsemme taas nytkähdyksen eteen-päin. Keskinäisriippuvuus on tosiasia, ilman EU:ta tai sen kans-sa. EU:ssa voidaan luoda sääntöjä mutta sen ulkopuolella nii-hin ei voi juuri vaikuttaa. Suomalaiset puhuvat vieläkin usein eurooppalaisista toisina, eivätkä liitä itseään tähän joukkoon. EU on edelleen ”ne”, ei ”me”. Olemme kuitenkin mukana ja olem-me eurooppalaisia, ei mantereemme tai lähinaapurimme mihin-kään häviä.

Poliittinen ja taloudellinen EU merkitsee demokraattista ohjausta, sillä siihen perusarvoon EU nojaa.

Euroopan parlamentin valta on kasvanut ja suoraan valituil-la mepeillä on todellista merkitystä direktiivien muotoutumises-

Erittäin hyvä, lähes täydellinen?

sa ja vuotuisissa budjeteissa. Neuvoston valta on myös lisään-tynyt, ei niinkään pysyvän puheenjohtajan kuin maiden oma-valtaisen eurokriisitoiminnan kautta. Komissio on edelleen moottori, mutta sen käynnistymisessä ja pyörimisvauhdissa on ”Merkozy”- säätöä, kun suurten maiden johtajat ovat linjanneet tulevaa.

Parlamentin kansallisesti valitut edustajat järjestäytyvät puolueryhmittäin ja liian monessa maassa ”katoavat” Brysse-liin. Ja äänestysprosentti on surkea, meilläkin. Henkilökohtai-sesti innostun yhteisestä vaalilistasta. Ei voi olla vaarallista, jos kansallisten meppien lisäksi valittaisiin 25 meppiä ylikansalli-

selta listalta. Minusta olisi hienoa saada äänestää eurooppalaista, oman mepin lisäksi. Aloite on jo moneen kertaan kaadettu jäsenmaissa ja parlamentissa-kin sen eteneminen on tahmeaa. Minus-ta sen symboliarvo on vasta-argument-teja suurempi. Asioistamme päättävät muutkin kuin kansalliset edustajamme.

Eurooppalainen, miljoona nimeä vaa-tiva kansalaisaloite tuli voimaan huhti-

kuun alussa. Eurooppalaiset kansalais- ja edunvalvontajärjestöt ovat olleet hyvin valmistautuneita uudistuksen voimaantuloon. Ensimmäisen aloitekeräyksen rekisteröi eurooppalaisten julkis-ten alojen ammattiliittojen yhteenliittymä ja sen tavoitteena on tehdä oikeudesta veteen ihmisoikeus. Myös muita keräyksiä on runsaasti tekeillä. Miljoonan nimen keruuseen on aikaa vuosi, minkä jälkeen komissiolla on kolme kuukautta aloitteen tarkas-teluun ja jatkotoimenpiteiden pohtimiseen.

Eurooppalaisen kansalaisaloitteen sääntöjä on jo kritisoitu hankaliksi. Yksi nimien keruun hidaste on se, että kaikilla EU-mailla on oikeus päättää itse miten se tarkistaa nimien oikeelli-suuden. Näin eri maissa vaatimukset kerättäviksi tiedoiksi ovat erilaisia. Toisaalta henkilötietojen kerääminen on haasteellista myös tietosuojan näkökulmasta.

Alkukankeuksista huolimatta kansalaisaloitekin voi luoda uudella tavalla eurooppalaista kansalaisyhteiskuntaa, demosta ja identiteettiä. Se tukee eurooppalaista edustuksellista demo-kratiaa, ei poista eikä korvaa sen tarvetta. Eurooppalainen kan-salaisaloite on kuin EU itse: ei täydellinen, mutta tähdellinen.

Miapetra Kumpula-Natri

Eurooppalainen Suomi ry, puheenjohtaja

Eurooppalainen 3

Taloudenhoitaja, Mannerheimin lasten-suojeluliiton aktiivi, kylämummi, mummi – Rauni Jääskeläinen on malliesimerkkiaktiivisesta ikääntyjästä.

rauni Jääskeläinen, Itä-Vantaan alueen Man-nerheimin Lastensuoje-luliiton hallituksenjäsen ja kylämummi ja -vaa-ri toiminnasta vastaa-

va, odottaa minua Korson monitoimita-lo Lumon aulassa. Ostettuamme kahvit istumme rauhalliseen nurkkaan isojen ikkunoiden viereen, joista tulvii häikäi-sevä kevätaurinko. Aurinkoinen on myös Raunin tarttuva hymy, kun hän aloittaa tarinansa Itä-Vantaan alueen ensimmäi-senä kylämummina toimimisesta. Hän kertoo, että aloittaessaan kylmämummi-na, jotkut koulut ja päiväkodit olivat hie-man epäluuloisia: mikä tämä tällainen mummi oikein on?

Koulujen ja päiväkotien tavoin myös lapset olivat alkuun varautuneita. Raunin mukaan on tärkeä lähestyä heitä ennakko-luulottomasti, odottamatta mitään – ettei pety: ”Alkuun ihmisen pitää mennä roh-keasti mukaan lasten keskuuteen, esitel-lä itsensä lapselle, eikä olettaa, että lapset heti piirtävät sinulle kuvia ja halaavat!”

Neljän kylämummi vuoden jälkeen, kun Rauni saapuu Vallinojan päiväko-tiin tai Ryhmäperhepäiväkoti Varpuseen, lapset juoksevat hihkuen vastaan: ”Rau-ni mummi tuli! Hippaa! Pulkkamäkeen!”.

Lapset ovat innoissaan, koska tietävät, että Rauni-mummi tosiaan lähtee niin hippasille kuin pulkkamäkeenkin. ”Vii-me viikolla olin lapsien kanssa pulkka-mäessä. Minun arvovaltani ei kärsi siitä, että leikin lasten kanssa kontallani maas-

sa. Joku voi katsoa, että mikä pöljä, mutta mitäs siitä”, hän naurahtaa.

Raunin ote lapsiin on maanläheinen ja hän korostaa, miten tärkeää on kohda-ta lapset tasavertaisina. Liian usein lasta pidetään ”idioottina” ja katsotaan ylhääl-tä päin. Hänen mukaansa lapselle pitää puhua niin, että lapsi ymmärtää: ”Lapsel-le sormessa oleva pieni haava, jota minä en näe edes silmälasit päässä, saattaa olla maailman vakavin asia. Aikuisen on osat-tava ottaa se huomioon.”

Kylmämummin ja -vaarin rooli lapsen arjessa onkin nimenomaan stabilisoiva. Pelkkä koulutus lastenhoitajanammattiin ei vielä takaa, että lapsiin osataan suh-tautua asianmukaisesti, eikä pelkkä halu vapaaehtoiseksi takaa menestystä lasten kanssa. Päiväkodit kärsivät henkilöstö-vajeista ja sijaisuuksista, jotka horjutta-vat lasten sopeutumista ja rutiineja. Kylä-

mummit ja -vaarit tuovat jatkuvuutta ja turvaa lastenhoitopaikoille, ja helpotta-vat täten myös lastenhoitajien jaksamista.

Yhteiskunnan yksilö- ja materiaalikeskeisyys näkyy myös lastenhoidossaKun kysyn Raunilta, miten yhteiskunta- ja perherakenteet ovat muuttuneet ajois-ta, jolloin hän oli nuori, vastaus on paina-va ja kriittinen: ”Kaikista tuuteista työn-netään sitä, miten köyhiä olemme. Meillä

Teksti: Nelli Ruotsalainen

Aina on oikea ikä osallistuaItävantaalainen Rauni Jääskeläinen toimii Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummina

”Minun arvovaltani ei kärsi siitä, että

leikin lasten kanssa kontallani maassa.

Joku voi katsoa, että mikä pöljä, mutta

mitäs siitä!”

Eurooppalainen4

Eu:n tEEmavuosi 2012

Aktiivisen ikääntymisen teemavuosiVuosi 2012 on Euroopassa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen

solidaarisuuden teemavuosi. Ennusteiden mukaan noin joka kolmas eu-

rooppalainen on vuonna 2060 yli 65-vuotias. Teemavuosi haluaa herättää

päättäjät ja kansalaiset toimimaan ja huomaamaan, että mielekäs työura,

mahdollisuus oppia ja terve ikääntyminen onnistuvat missä iässä tahansa.

Suomessa teemavuodesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön

koordinoinnista Työterveyslaitos.

Teemavuoden taustalla on ajatus aktiivisesta ikääntymisestä, siitä että myös

vanhemmilla ihmisillä on oikeus osallistua täysillä yhteiskunnan ja yhteisön-

sä toimintaan, jatkaa työuraansa ja saada tukea itsenäiseen elämään. Eri-

ikäisten yhteistyö ja kohtaamiset halutaan nostaa arvoonsa.

Suomessa ikääntyneen väestön määrä kasvaa lähivuosina nopeammin kuin

useimmissa muissa maissa. Samalla työikäisten määrä vähenee. Tämä aset-

taa haasteita yhteiskunnalle. Esimerkiksi työvoima, eläkkeet, terveyshuolto-

järjestelmä on sopeutettava uusiin tarpeisiin ja talouden realiteetteihin.

Teemavuoden viralliset nettisivut löytyvät osoitteesta: www.ttl.fi/activeaging

on kuitenkin puhdasta vettä, raikas ilma, koti, kouluruoka ja kulkuyhteydet”.

Yhteiskunnan yksilö- ja materiaali-keskeisyys näkyy myös lastenhoidos-sa. Raunin mukaan ennen pidettiin itses-täänselvyytenä, että isovanhemmat osal-listuvat lasten hoitoon, jotta vanhemmille jää aikaa omiin askareihinsa. Tänä päivä-nä isovanhemmat tuntuvat yhä useam-min ajattelevan, että he ovat kasvattaneet jo yhdet lapset, eivätkä halua enää ruve-ta mitään vaippoja vaihtamaan. Kysymys paljon puhutusta lapsen parhaasta hau-tautuu toissijaisten asioitten alle. Laatu-aika lapsen kanssa keskittyy harrastuk-sesta toiseen kuskaamiseen ja ”romppu-jen” (videopelien) pelaamiseen.

Uhkana Rauni näkee myös lasten mielikuvituksellisen kasvun tyssäämi-sen, kun kaikki annetaan heille valmii-na. Lisäksi sukupolvien yli kantautuvien tukiverkkojen rappeutuminen on huoles-tuttavaa, lapsi voi jäädä yksin murheit-tensa kanssa. ”Lasta pitää kuunnella, ei ainoastaan kuulla”, hän muistuttaa.

Ikä ei ole se este, vaan me itse! Euroopan Union teemavuodelle tuskin on oivempaa edustajaa kuin Rauni Jääskeläi-nen. Kuusikymppisenä uuden koulutuk-sen hankkinut, pitkälle yli tavanomaisen eläkeiän työskennellyt ja vielä eläkkeellä-kin taloudenhoitajan töitä hoitava Rauni on malliesimerkki aktiivisesta ikääntyjäs-tä. ”Mikä ihmeen vanhuuseläke? Miksei pelkkä eläke? Ihminen on niin vanha kuin itsensä kokee!”, hän huudahtaa.

Oman kuuden lapsenlapsen ja kahden lapsenlapsenlapsen mummina olemi-sen lisäksi Rauni toimii kahdesti viikossa kylämummina ja toimii aktiivisesti Man-nerheimin Lastensuojelu Liitossa. Hänen toiminnassaan korostuu omien sanojen-sa mukaan aito antamisen halu. Aika ei maksa eläkkeellä olevalle mitään.

MLL:n toiminta on sivistystoimintaa ja tähtää oppimiseen. Niin Rauni, kuin hänen kanssaan pulkkamäkeä laskevat lapsetkin, ovat elinikäisiä oppijoita. ”Suo-messa meillä on mahdollisuus opiskella vaikka hautaan saakka”, toteaa Rauni. On helppo uskoa, että juuri niin hän aikoo-kin tehdä.

Lisätietoja Kylämummi ja

-vaari – toiminnasta:

http://www.mll.fi/perheille/kylamummit/

Eurooppalainen 5

Eu:n tEEmavuosi 2012

Pohjoismaiden laajalevikkisin sanomalehti Helsingin Sano-mat arveli taannoin pääkirjoi-tuksessaan ikääntymisen vai-

vaavan Eurooppaa. Vaivaavan? Vaikka nyt ollaan Euroopan historiassa ensim-mäistä kertaa tilanteessa, että suurin osa ihmisistä voi odottaa viettävänsä aktiivis-ta elämää pitkälle vanhuusvuosiin saakka.

Jostain syystä ikääntymistä kuitenkin pidetään uhkana eikä saavutuksena, jol-la on merkitystä sekä yksilön että yhteis-kunnan kannalta. Ikääntyneiden mää-rän kasvu nähdään taakkana, joka rasit-taa nuorempia, työtätekeviä sukupolvia. Näin siitäkin huolimatta, että nykyään ihmiset säilyvät hyväkuntoisina pidem-pään kuin ennen. He ovat myös koulu-tetumpia, varakkaampia, tottuneita mat-kustamaan, kuluttamaan, osallistumaan.

Ikääntyvät tarvitsevat tarpeisiinsa mukautettuja palveluja ja tavaroita, mikä tarjoaa uusia bisnestilaisuuksia. Varttu-neemmilla on myös arvokasta kokemus-ta ja osaamista, joista nuoremmat voivat hyötyä ja ottaa oppia.

Näitä tosiasioita tuodaan turhan har-voin esiin. Ikäsyrjintä sen sijaan on yhä yleisempää ja näkyvämpää. Ikäihmisten arvostus on suomalaisessa kulttuurissa moniin muihin kulttuureihin verrattuna vuosien saatossa rapautunut. Epäkunni-oittava vitsailu rollaattorijengistä on arki-päivää.

Euroopan unioni pyrkii petraamaan tilannetta 2012 vuositeemallaan ”Aktiivi-nen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus”. Teemavuoden ydinajatus on, että myös vanhemmilla ihmisillä on oikeus osallistua täysillä yhteiskunnan ja yhteisönsä toimintaan, jatkaa työuraansa ja saada tukea itsenäiseen elämään. Eri-ikäisten yhteistyö ja kohtaamiset halu-taan nostaa arvoonsa. Yksi tärkeimmis-tä tavoitteista on parantaa kansalaisten asenteita ikäkysymyksissä.

Tavoitteena on levittää Euroopan laa-juisesti tietoa alan haasteista, toimivista

ratkaisumalleista ja hyvistä käytännöistä. Lisäksi halutaan saada eri hallintotasojen ja elinten päättäjät sekä muut asianosai-set ryhtymään toimiin aktiivisen ikäänty-misen hyväksi.

Jos halutaan, että ihmiset jäävät eläk-keelle nykyistä myöhemmin, on myös huolehdittava siitä, että he jaksavat työs-kennellä pidempään. Tämä tarkoittaa, että on luotava työpaikkoja ja muokatta-va ne sellaisiksi, että työtä voi tehdä sää-dettyyn eläkeikään asti. Tämä edellyttää johdonmukaista muutosta kohti ikäänty-misen huomioon ottavaa työelämää.

Suomi on maailman johtavia maita ikääntyvät ja erilaiset elämäntilan-teet huomioivien työelämän toi-mintatapojen kehittelyssä. Työpai-koille asti nämä hienot innovaatiot eivät kuitenkaan etene.

Ikääntyneiden työssäkäynnis-tä voisimme ottaa oppia Ruotsista: miksi siellä 70 prosenttia 64 täyttä-neistä on yhä töissä? Meillä Suomessa 55-64 vuotiaista työelämässä on noin puolet. Virossakin ikäänty-vien työssäkäynti on meitä yleisempää.

Liisa

Jaakonsaari,

Euroopan

parlamentin jäsen

Aina oikea ikä

Eurooppalainen6

Eu:n tEEmavuosi 2012

kuljen usein puhumassa van-henemisesta ikäihmisten ker-hoissa, Martoissa, seurakun-nissa ja muissa kuppikun-

nissa. Joskus saan ihanat käsin kudotut sukat lähtiäisiksi, mutta tätäkin enem-män voimaannun itse. Mikä ilo ja into! Mikä kokemus! Mikä huumorintaju ja yhteiskunnallinen ote! Täällä tuotetaan sosiaalista pääomaa ja vankennetaan suomalaista yhteiskuntaa. Tulisivatpa nekin paikalle, jotka nykyisin valittelevat ikääntymistä kustannukseksi ja taakak-si. Meitä vanhoja on paljon ja meillä on paljon annettavaa. Väestön ikääntyminen on suuri voitto ihmiskunnalle. Sitä paitsi se on ainoa varma asia tulevaisuudesta, muut ennusteet tulevat ja menevät. Tur-ha väittää, että ikääntyminen olisi yllät-tänyt meidät.

Tämä vuosi on taas nimetty Euroo-pan Unionissa aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden vuodeksi. Edellisen kierroksen aikana 1990-luvulla vedin 17 EU- maan yhteistä tutkimushanketta ”Ikääntyminen ja tek-nologia”. Suomalaisia ihailtiin ja ihmetel-tiin. Meillä vanha väki uskaltaa ajaa pol-kupyörällä. Vanha väki kuntoilee, käve-lee ja harrastaa. Meillä ikäihmiset tuke-vat lastenlapsiaan eivätkä odota heiltä vanhuuden turvaa. Turvapuhelimia oli käytössä ja uusia asumisratkaisuja etsit-tiin. EU:n tutkimuksen viidennessä pui-teohjelmassa panostettiin sitten ikätutki-mukseen peräti miljardi mummonmark-kaa. Hyvä kehitys kuitenkin taittui mui-den huolien alle.

Nyt otetaan asiat paremmin haltuun. Euroopan innovaatiokumppanuus kut-suu! Aktiivinen ikääntyminen on valit-tu yhdeksi lippulaivaksi Eurooppa 2020- strategiassa Tämä nimikkovuosi antaa hyvän pontimen jatkuvalle työlle. Suo-malainen osaaminen on taas nostettava esille hankkeina ja tutkimuksina, mei-dän on tartuttava tilaisuuteen. Sosiaali-sia innovaatioita suomalaisilla on tarjo-

ta maailmalle runsaasti. Vanhat ihmiset itse lähtevät myös liikkeelle, osoittaak-seen merkitystään ja voimaansa: järjestö-jen yhteinen nimikkovuoden tapahtuma on 15.9. Senaatintorilla. Tervetuloa kaik-ki mukaan!

Vappu Taipale,

Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Valli

ry:n puheenjohtaja

Vanhat voimavarana!

Eurooppalainen 7

Eu:n tEEmavuosi 2012

ISTo

cK

PH

oTo

Eurooppalainen8

Eu vaikuttaa arkEEn

Euroopan talouskriisin yksi harvoista hyvis-tä asioista on, että EU-aiheinen uutisointi on lisääntynyt Suomen tie-dotusvälineissä. Se on tuonut EU-aiheet osak-

si kansalaisten arkea ja luontevaksi osak-si kahvipöytäkeskusteluja.

Usein tiedotusvälineissä esiin nou-sevat aiheet antavat kuitenkin kape-an kuvan EU-politiikan arjesta. Huomio

kolme pointtiaEU:n aikaansaamat arkiset edistysaskeleet jäävät usein uutismedioilta huomioimatta. Eurooppalainen Suomi ry pyrkii paikkaamaan tätä vajetta. Tällä kertaa kolmen pointin verran.

kiinnittyy lähinnä EU-byrokratian tehot-tomuutta alleviivaaviin päätöksiin – esi-merkkinä direktiiviehdotukset säädellä kurkkujen käyryyttä tai kalakukon val-mistustapaa Brysselistä käsin – tai huip-pukokousten suuriin linjauksiin, jos-sa keskenään eripuraiset kansallisvaltiot yrittävät löytää pienintä yhteistä nimittä-jää saadakseen päätöksiä aikaan.

EU:n todellisuus on kuitenkin paljon muutakin. Suurin osa EU:n tekemistä päätöksistä on pieniä konkreettisia edis-

tysaskelia, jotka vaikuttavat kansalaisten arkeen eri puolilla Eurooppaa.

Näiden arkisten vaikutusten korosta-minen on tärkeä osa Eurooppalainen Suo-mi ry:n toimintaa. Kuluneen vuoden aika-na se on näkynyt toiminnassamme erityi-sesti Elämää Euroopassa -verkkotiedotus-hankkeen ja Meppivahti -palvelun kaut-ta. Elämää Euroopassa -hankkeen avulla olemme tehneet Euroopan parlamentin päätöksiä tutuiksi kertomalla niiden vai-kutuksesta arkeen ja Meppivahdin olem-

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo

Eurooppalainen 9

Eu vaikuttaa arkEEn

me seuranneet suomalaisten europarla-mentaarikkojen äänestyskäyttäytymistä.

Keräsin yllä mainituilta sivustoilta stubbmaisesti kolme konkreettista point-tia, joihin EU on vaikuttanut tämän vuo-den aikana. Pidemmät taustoittavat jutut päätöksistä löytyvät alla olevien linkki-en takaa.

1. Elektroniikkaromun keräys ja kierrätys tehostuu

Euroopan parlamentti hyväksyi 19.1.2012 elektroniikkaromua koskevan lakiuudis-tuksen, joka lisää sähkö- ja elektroniikka-laitteiden korjausta ja kierrätystä. Uuden direktiivin tarkoituksena on varmistaa käytöstä poistettujen laitteiden tehokas erilliskeräys ja uudelleenkäyttö sekä lait-teiden sisältämien materiaalien kierrätys ja hyödyntäminen.

Nykyisen lainsäädännön mukaan jä - senmaiden tavoitteena on kerätä vähin-tään 4 kg elektroniikkaromua asukasta kohden vuodessa. Uudessa direktiivis-sä tavoitetta nostetaan siten, että vuoteen 2016 mennessä useimpien valtioiden on kerättävä 45 tonnia elektroniikkaromua jokaista sataa elektroniikkalaitetonnia kohden, jotka on saatettu markkinoille edellisen kolmen vuoden aikana.

Vuoteen 2019 mennessä suurimman osan jäsenmaista on kerättävä 65 pro-senttia markkinoille laskettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden painosta.

Jotta kaikki voivat osallistua elektro-niikkajätteen keräämiseen, parlamentti vaati, että kuluttajien on voitava palaut-taa pienet laitteet (kuten kännykät) mihin tahansa suurehkoon elektroniikkaliikkee-seen ilman, että heidän on ostettava uut-ta tuotetta.

http://www.elamaaeuroopassa.fi/page/7

2. Kohti yhtenäistä euromaksualuetta

Euroopan parlamentti hyväksyi helmi-kuussa 2012 niin sanotun SEPA end-date –asetuksen. SEPA tulee sanoista Sing-le European Payment Area ja nimensä mukaisesti asetuksella edistetään yhte-näisen euromaksualueen syntymistä. Yhtenäisen euromaksualueen tavoittee-na on, että maksaminen koko euromak-sualueella olisi yhtä helppoa ja edullista kuin kotimaassa.

SEPA end-date –päätöksen myötä EU-kansalaisten näkökulmasta ei ole enää väliä, missä EU-maassa hänen pankkiti-linsä on. Tämä edesauttaa etenkin kan-salaisia, jotka liikkuvat säännöllisesti eri EU-maiden välillä. He voivat nyt käyt-tää yhtä ainoaa europankkitiliä, ja saa-da sinne esimerkiksi toisessa jäsenmaas-sa ansaitun palkkansa. Myös pankkien asiakkaat hyötyvät, koska kansainväli-sen kilpailun pitäisi laskea palveluiden hintoja. Lisäksi pankkien välisen kilpai-lun pitäisi myös leikata nykyisiä ylisuu-ria maksuja tai pitää ennestään kohtuul-lisen hinnan samana.

Kansalaisten lisäksi myös liike-elä-mä hyötyy yhtenäisestä euromaksualu-eesta. Yritykset voivat nyt tehdä euroissa suoritettavia rajat ylittäviä suoravelotuk-sia minkä tahansa kahden pankin välillä kaikkialla unionin alueella. Tämä mah-dollistaa mm. asiakkaiden säännöllisen laskutuksen yhdestä tilistä toiseen. Yri-tykset voivat myös perustaa maksukes-kuksia mihin tahansa EU-maahan ja suo-rittaa kaikki rajat ylittävät maksutapahtu-mansa yhdeltä tililtä missä tahansa valit-semassaan EU-maassa. Tämä helpottaa rahan käsittelyä ja nopeuttaa kassavirtaa.

http://www.elamaaeuroopassa.fi/page/3

3. Perinnönjako EU:n sisällä helpottuu

Euroopan parlamentti hyväksyi 13.3.2012 lainsäädännön, jonka odotetaan helpotta-van perinnön saamista toisesta EU-maas-ta ja vähentävän oikeusistuinten välisiä ristiriitoja perintöasioissa. EU:n laajuiset säännöt määrittelisivät, minkä maan lain-säädäntöä noudatetaan silloin, kun use-amman eri maan lakien soveltaminen oli-si perustellusti mahdollista. Näin voitai-siin vähentää kalliita oikeusriitoja sekä turhaa perintöihin liittyvää byrokratiaa.

Esittelijä Kurt Lechnerin (EPP, Sak-sa) mukaan jopa 10 prosenttia perinnöis-tä EU:n alueella jaetaan useampaan kuin yhteen EU-maahan. Tapauksia on vuodes-sa lähes 450 000. Rahassa mitattuna kyse on noin 123 miljoonasta eurosta vuosittain.

Jatkossa valinnan voisi tehdä synty-mäpaikan ja asuinpaikan perintölakien välillä, jolloin esimerkiksi suomalainen nainen, joka menee naimisiin saksalaisen kanssa ja asettuu asumaan Ranskaan, voi-si jatkossa päättää, sovelletaanko hänen perintönsä jaossa Suomen vai Ranskan lakeja. Ensisijaisesti perimykseen sovel-lettaisiin sen valtion lakia, jossa perittä-vän asuinpaikka oli kuolinhetkellä. Halu-tessaan henkilö voisi kuitenkin valita, että hänen perimykseensä sovelletaan sen val-tion lakia, jonka kansalaisuus hänellä on.

Uudet säännöt eivät johtaisi kansal-listen lakien yhdenmukaistamiseen, eikä niillä siten olisi vaikutusta niihin ihmi-siin, jotka asuvat synnyinmaassaan.

Parlamentti ja neuvosto ovat jo pääs-seet epävirallisesti sopimukseen tekstin sisällöstä. Nyt neuvoston on annettava muodollinen hyväksyntänsä, jotta lain-säädäntö voi astua voimaan.

http://www.eurooppalainensuomi.fi/meppivahti/

Teksti: Mia Välimäki

Eurooppalainen10

tähtihaastattElussa

vassa pidetyissä Euroviisuissa, Georgi-an vähemmän hienovaraisesti nimetty edustuskappale ”We Don´t Wanna Put In” ei läpäissyt Euroopan yleisradiounio-nin EBU:n seulaa ja kiellettiin kilpailusta.

Venäjää suomittiin myös Ukrainan Vjerka Serdjutskan kappaleessa ”Dancing lasha tumbai” jossa lasha tumbain saattoi kuulla myös Russia goodbyena – EBU tosin koki asian tulkintakysymykseksi ja Ukrai-na sai kappaleen laulaa. Varsin menestyk-sekkäästi lauloikin, ”Dancing lasha tum-bai” sijoittui toiseksi. Israelin ”Push the button”-kappaleen vuodelta 2007 koet-tiin ottavan kantaa Iranin ydinaseohjel-maan, mutta suotiin osallistuvan kilpai-luun – Iran kun ei ole kilpailussa mukana protestoimassa.

Suomen viisumenestys on jo legendaa-rinen, ikuisesta altavastaajasta voittoon kaikista epätodennäköisimmän viisukap-paleen, Lordin ”Hard Rock Hallelujahin” kanssa. Tänä vuonna viisuihin etsittiin

Euroviisut, tuo mysteerinen laulukilpailu, jota kukaan ei katso, tai josta ainakaan kukaan ei myönnä tykkää-vänsä. Kuitenkin joka vuo-si noin 125 miljoonaa kat-sojaa tapittaa TV:n ääres-

sä finaalia katsellen. Tapahtuma tuo yhteen riitaisia valtioita ja kohdentaa koko maanosan huomion viisuja isännöi-vään maahan. Euroviisujen vetovoima on maaginen, joskus jopa maaninen. Euroo-pan mahtavin show tuo Euroopan kansat yhteen sekoituksella ihmetystä, myötähä-peää ja iloa.

Siinä missä kansalliset poliitikot voi-vat aina sysätä vastuun epämieluisista päätöksistä EU:lle, euroviisuissa mielui-sin syntipukki huonolle menestykselle on naapurien puute. Britit ovat katkeria, etteivät edes irlantilaiset äänestä heitä. Suomessakin älähdetään, ellei Ruotsis-ta tule vähintään kahdeksaa pistettä. Vii-sut tuovat kuitenkin myös naapurivaltioi-ta yhteen. Vaikka Kreikka ja Turkki ovat-kin ajoittain tukkanuottasilla, ei se kes-tä näitä kahta vahvaa viisumaata äänes-tämästä toisiaan. Jopa Makedonia, jota FYROM:ksi joudutaan viisuissa ja maail-malla Kreikan takia tituleeraamaan, antaa äänensä aina ajoittain eteläiselle naapuril-leen. Musiikki ylittää rajoja.

Rauha ja rakkaus ovat suosittuja vii-suteemoja, mutta viisut ottavat usein myös kantaa ajankohtaisiin tapahtu-miin. Georgian ja Venäjän välisen sodan jälkipyykkiä käytiin vielä 2009 Mosko-

Euroviisut, ikkuna Eurooppaan

Rauha ja rakkaus ovat suosittuja

viisuteemoja, mutta viisut ottavat

usein myös kantaa ajankohtaisiin tapahtumiin.

uutta nostetta Uuden Musiikin Kilpailun myötä, josta voittajaksi selviytyi uusi artis-ti, siuntiolainen Pernilla Karlsson kappa-leellaan ”När jag blundar”. Suomenruot-salainen Pernilla on vasta toinen Suomea edustava artisti joka laulaa ruotsiksi. Voit-taessaan ”När jag blundar” olisi kolmas ruotsiksi laulettu euroviisu – tehden näin ruotsista kolmanneksi voitokkaimman kielen englannin ja ranskan jälkeen.

Pernilla ei itse koe kappaleen kie-len olevan poliittinen: ”Se oli luonnol-lista mulle, että laulu oli ruotsiksi, sillä me ollaan ruotsinkielinen perhe. Äiti on ruotsinkielinen ja hänelle tämä laulu teh-tiin. En mä pystyisi laulamaan tätä laulua muulla kielellä kuin ruotsiksi.”

Suomi-Ruotsi asetelma puhuttaa aina joka yhteydessä ja ovelasti yritinkin haas-tattelun lomassa ujuttaa kysymyksen, että jos hän ei edustaisi Suomea, mikä maa olisi mieluisin. Pernilla ei kuitenkaan ollut ihan eilisen teeren tyttö ja vastasi: ”No ohhoh mikä kysymys! Kyllä mä var-maan Suomea edustaisin, en vastaa aina-kaan Ruotsia jos sä sitä oisit halunnut.”

Aina artistit eivät koe, että pelkäl-lä lavakarismalla ja hyvällä laululla vie-dään voitto. Tapahtuma on tunnettu mah-tailevista lavashow-ohjelmistaan, venäläi-sen Dima Bilanin kanssa lavalla on ollut valkoiseksi maalattu pianosta kavunnut balettitanssija ja minijäärata, jossa olym-pia-voittaja Sergei Plushenko veti run-dia. Pernilla naureskeli kysymykselleni ihmeellisistä lavasteista, ja mikä on hänen salainen aseensa: On tuulikone! Mutta mä

Eurooppalainen 11

tähtihaastattElussa

olen koko ajan halunnut pitää tämän aika pienenä. Mä luulen ainakin itse, että jos on tosi monta showta, jossa on stroboja ja pyroa, että ehkä on ihan kiva siinä välis-sä, että tulee ihan vaan tyttö joka laulaa.”

Tänä vuonna Euroviisut pidetään Azerbaidžanissa, jonka demokraattinen kehitys junnaa paikallaan. Maan poliitti-nen tilanne on ollut kartalla myös Euro-viisujen järjestämisen yhteydessä. Uusi mahtava areena, joka tapahtumaa varten rakennettiin, pakkohääsi tieltään paikal-lisia asukkaita. Human Rights Watch on kritisoinut areenan rakentamista ja pak-kohäätöjä.

Azerbaidžanin ja Armenian suhteet ovat olleet koetuksella jo kaksi vuosi-kymmentä Vuoristo-Karabahin alueen johdosta, minkä takia Armenia boikotoi-kin Bakussa järjestettäviä kisoja. Pernil-la odottaa kisoja ja matkaa innolla, vaik-ka häädöt arveluttavatkin. ”Mä oon tosi kiinnostunut, että millaista se on, ja toi maakin on aika jännä,” hän kertoo tun-temuksistaan.

Tämän vuoden kisat eivät siis tule ole-maan pelkkää rauhaa ja rakkautta, mut-ta se on varmaa, että Bakussa tullaan näkemään mahtava show. Odottakaam-me siis innolla pisteiden julkistamista ja kuinka eri juontajat vääntävät tuskissaan azerbaidzanin kielellä kohteliaisuuksia. Yaxşı axşam Avropa! A

NA

ToM

ALLS

TAR

Pernilla Karlsson edustaa Suomea tämän vuoden Eurovision laulukilpailussa

kappaleella När jag blundar.

maailma kylässä -fes-tivaalilla on vuosit-tain vaihtuva teema. Tämän vuoden tee-mana on demokra-

tia, joka on myös yksi festivaalia järjestä-vän Kepa ry:n pääteemoista. Festivaali tarjoaa alustan, jossa järjestöt ja ohjelma-tuottajat voivat tänä vuonna tuoda esille omaa demokratiaan liittyvää toimintaa ja työtään. Maassamme tänä vuonna järjes-tettävien presidentinvaalien sekä kunnal-lisvaalien kautta teema on myös erittäin ajankohtainen.

Toivomme, että festivaalivieraat löytä-vät tietoa ja uusia näkökulmia Demokra-tia-teemaan liittyen. Festivaalilla demo-kratiaa käsitellään monipuolisesti. Tee-maa voi lähestyä esimerkiksi asiaohjel-man, elokuvien, esiintyvien artistien sekä osallistavan äänestyskokemuksen kautta.

Vuoden teema näkyy erityisesti demo-kratiapainotteisessa asiaohjelmistossa. Asiaohjelmaa tarjotaan Taiga-, Mekong-, ja Amazon-lavoilla, ja teemaa tuodaan esille myös Mahdollisuuksien tori -tel-tan Demokratia-osaston kautta. Teemaan

Desert bluesia soittava tuareg-bändi Kel Assouf nousee Monsuunilavalle sunnuntaina 27.5 klo 13.30.

Demokratia keskiössä Maailma kylässä -festivaalillaMaailma kylässä on jo vuodesta 1995 lähtien järjestetty koko perheen ilmaisfestivaali. Tapahtuma on kaikille avoin kylä ja kohtaamispaikka, joka esittelee kulttuurin makupaloja ja yllätyksiä eri puolilta maailmaa.

pääsee tutustumaan myös Rautatiento-rille nousevassa, sirkustelttaa muistutta-vassa House of Democracy -äänestyssir-kuksessa, joka on toteutettu yhteistyös-sä taiteilija Jani Leinosen kanssa. House of Democracy -teltan tarkoitus on asettaa kyseenalaiseksi festivaalivieraiden käsi-tys demokratiasta ja sen toteutumisesta maailmanlaajuisesti.

Euroopan Komissio on yksi festivaa-lin pääyhteistyökumppaneista ja myös EU:ta käsitellään asiaohjelmassa tänäkin vuonna kattavasti. Ohjelmistosta löytyy esimerkiksi asiaohjelmanumeroita, jossa keskustellaan EU:n maatalouspolitiikas-ta, EU:n varojen käytöstä, sekä mahdolli-suudesta, että EU:ta ei olisikaan.

Festivaalilla menotärppeinä kannattaa ehdottomasti yrittää käyttää äänioikeut-taan House of Democracy -teltassa, jossa demokratian toteutuminen ei välttämät-tä ole itsestäänselvyys. Samaten kannat-taa katsastaa desert bluesia soittavan tua-reg-bändi Kel Assoufin keikka. Ruokaa ei myöskään sovi unohtaa. Kaisaniemen suihkulähteen kupeeseen nousee tänä vuonna uusi ruokamyyjien keskittymä.

Tänä vuonna festivaalilla on yhteensä liki 450 näytteilleasettajaa, joten jokainen festivaalivieras löytää varmasti itselleen jotain kutkuttavaa ja kiehtovaa!

Tervetuloa festivaalille toukokuun vii-meisenä viikonloppuna!

Maailma kylässä -festivaaliorganisaatio

Eurooppalainen Suomi osallistuu

Maailma kylässä –festivaaleille

näytteilleasettajana.

Festivaalikansaa

IVAN

PU

T

INK

A S

oV

ER

I, MA

AILM

A K

yLä

SS

ä

Eurooppalainen12

DEmokratia

Euroopan historia on pul-lollaan tunnettuja intel-lektuelleja: Aristoteles, Erasmus, Voltaire, Goet-he, Rousseau, Hegel ja Sartre ovat nimiä, jotka useimmat eurooppalai-set tunnistavat. He ovat

malliesimerkkejä aatteita muotoilleista intellektuelleista, joiden ajatukset ovat levinneet Euroopan joka kolkkaan.

Mutta ketä voisimme lisätä tähän listaan omasta ajastamme?

Eurooppalaisen Suomen ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 19.3. järjestämään Eurooppalaisen kirjallisuuden iltaan osallis-tunut kirjailija Virpi Hämeen-Anttila ei kylmiltään löytänyt vastausta tähän ylei-sön joukosta esitettyyn kysymykseen. Hänen mielestään koko maanosaa yhdis-tävät intellektuellit ovat katoava luon-nonvara Euroopassa. He ovat katoamas-sa suuret sodat nähneiden sukupolvien mukana, joille Eurooppa – sen yhtenäis-täminen ja jälleenrakentaminen – oli ajat-telun ja toiminnan tärkein kiinnekohta.

Tilaisuudessa esittämässään puheessa Hämeen-Anttila esitti huolensa Euroopan henkisestä nykytilasta. Hänen mielestään aikaamme leimaa kollektiivinen muistin-menetys, joka ilmenee juurettomuutena ja välinpitämättömyytenä sekä aatteiden ja sivistyksellisten arvojen katoamisena. Ihailemme ja ihmettelemme – yliarvos-tamme – nykyaikaa, koska olemme kat-kaisseet siteemme menneisyyteen. Kui-tenkin koulutus, kulttuuri, taide ja hen-gellisyys ovat Euroopan vahvimpia omi-naisuuksia. Hän ihmettelee, miksei niihin panosteta enemmän.

Vaikka Hämeen-Anttila suhtautuu aikakautemme kulttuurilliseen ja älylli-seen ilmapiiriin pessimistisesti, on tun-ne jaetusta eurooppalaisuudesta hänelle tärkeä. Hän kokee itsekin olevansa huma-nisti ja eurooppalainen intellektuelli. Se ei tarkoita muiden yläpuolelle asettumista, vaan klassisten eurooppalaisten sivistys-ihanteiden kannattamista ja ylläpitämis-tä. Hämeen-Anttila uskoo, että euroop-palainen humanismi elää niin kauan kuin on ihmisiä, jotka sen ihanteita vaalivat ja kokevat kuuluvansa sen pitkään perin-teeseen.

huoli eurooppalaisista intellektuelleista Virpi Hämeen-Anttila on huolissaan koko maanosaa yhdistävien intellektuellien katoamisesta

ISTo

cK

PH

oTo

Eurooppalainen 13

EurooPan aatEPErintö

Kirjailija Virpi Hämeen-Anttila on huolissaan Euroopan henkisestä nykytilasta.

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo

Teksti: Nelli Ruotsalainen

Eurooppalainen14

Eu-Politiikka

Anti-Counterfeiting Tra-de Agreement (ACTA) on ehdotettu kansainvälinen, väärentämisenvastainen kauppasopimus immate-riaalioikeuksien standar-

disoinniksi osallistuvien maiden välille. ACTA-sopimuksen osapuolina ovat EU:n ja sen jäsenvaltioiden lisäksi Yhdysval-lat, Australia, Kanada, Japani, Meksiko, Marokko, Uusi-Seelanti, Singapore, Etelä-Korea ja Sveitsi (joista Meksiko ja Sveitsi eivät ole vielä allekirjoittaneet sopimusta).

Sopimusta kannattavien tahojen mu - kaan ACTA:n tarkoituksena on ehkäistä väärennettyjen tuotteiden sekä tekijänoi-

keuksia loukkaavan materiaalin levitys-tä sopimusmaissa. Sopimuksen puoltajat katsovat sen myös vahvistavan teollis- ja tekijänoikeuksia, mukaan lukien tekijän-oikeuksia verkossa. ACTA nähdään mm. keinona taistella luksusmerkkien, vaat-teiden, lääkkeiden, elektroniikan sekä musiikin ja elokuvien väärentämistä ja piratismia vastaan.

Sopimusta vastustavat katsovat sopi-muksen loukkaavan EU:n perusoikeuksia ja rajoittavan sanavapautta. Sopimuksen soveltaminen internetissä nähdään uhka-na yksityisyydelle ja ihmisoikeuksille sen väljän muotoilun takia. Juuri väljän muo-toilun takia sopimuksen pelätään suosi-

van suuria yrityksiä kansalaisten oikeuk-sien ja ilmaisemisvapauden kustannuk-sella. Sopimuksen neuvotteluita on myös moitittu läpinäkyvyyden puutteesta, sillä kansalaisyhteiskunta tai kehitysmaat eivät osallistuneet niihin EU-maista. ACTA:a eivät toistaiseksi ole allekirjoittaneet Sak-sa, Slovakia, Viro, Kypros ja Alankomaat. (Sen sijaan Puola, Bulgaria, Latvia ja Tshek-ki ovat jo allekirjoituksensa antaneet.)

ACTA:a vastaan on osoitettu mieltä niin verkossa kuin kadullakin. Proteste-ja on järjestetty lukuisissa kaupungeissa ympäri Eurooppa kevään mittaan, Suo-messakin Helsingissä ja Tampereella. Kansalaisaktivismi ja joidenkin jäsenval-

aCta kuumentaa tunteitaKiistelty väärentämisenvastainen kauppasopimus (AcTA) pyrkii vahvistamaan immateriaalioikeuksia tehokkaammin kansainvälisellä tasolla

(Anti-Counterfeiting Trade Agreement)

Mielenosoitus ACTA:a vastaan Maltan pääkaupungissa Valletassa. Vallatkaa Wall Street –liikkeen tavoin protestoijat ovat peittäneet kasvonsa Guy Fawkes –naamioin.

ISTo

cK

PH

oTo

Eurooppalainen 15

Eu-Politiikka

tioiden tiukka kritiikki ja vastustaminen ovat vaikuttaneet ACTA:n etenemiseen. Helmikuussa 2012 Euroopan komissio päättikin pistää ACTA:n vahvistamisen jäihin ja viedä sen selvitettäväksi EU-tuomioistuimeen, jotta saataisiin selvil-le onko se ristiriidassa unionin perusoi-keuksien kanssa.

Euroopan parlamentti ei kuitenkaan hyväksynyt komission päätöstä lait-taa ACTA lepäämään, vaan päätti pysyä alkuperäisessä aikataulussaan ja äänestää sopimuksesta kesäkuussa 2012. Tuolloin kiistelty sopimus joko hylätään tai hyväk-sytään.

Ennen lopullista parlamentin äänes-tystä, ACTA:n on kuljettava useiden Euroopan Parlamentin valiokuntien kautta. Mikäli ACTA hylätään äänestyk-sessä, se ei tule voimaan EU:n alueel-la. Tällöin kuusi EU:n ulkopuolista maa-ta voi silti ratifioida sopimuksen, ja se astuu sen myötä voimaan ratifioinnin tehneissä maissa. Mikäli äänestys hyväk-syy ACTA:n Kyproksen, Viron, Slovaki-an, Saksan ja Alankomaiden täytyisi sil-ti allekirjoittaa sopimus ja kaikkien jäsen-valtioiden täytyisi edelleen ratifioida se ennen sopimuksen voimaantuloa.

Eu kansalais- oikeuksien turvana

muutama vuosi sitten Yhdysvallat aloitti vää-rennösten vastaisen kauppasopimuksen eli

ACTA:n (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) neuvottelun Eurooppaan. Nimestään huolimatta se ei kuitenkaan keskity vain väärennettyjen tuot-teiden vastustamiseen, vaan koskee myös muun muassa yksityistä kopiointia. Sopimus valmistel-tiin salassa Yhdysvaltojen ja Euroopan komissi-on kesken. Lopulta Euroopan Unionin parlament-ti joutui vaatimaan itselleen nähtäväksi sopimuk-sen sisältöä ja sai pitkän väännön jälkeen sopi-muksen luonnoksen. Parlamentti teki linjaukset, joiden mukaan sopimuksen ei ole hyväksyttä-vää kajota sananvapauteen ja yksityisyyden suo-jaan. Lisäksi sopimuksen valmistelutavat keräsi-vät epäluottausta useissa piireissä. Tammikuussa 2012 suurin osa EU-maista kuitenkin allekirjoitti ACTA-sopimuksen omalta osaltaan.

Euroopan Unionin rooli ACTA-sopimuksessa korostuu tällaisena hetkenä, kun intressit lainsää-dännön muuttamiseen tulevat toiselta talousmah-dilta. Yksittäinen maa ei voisi seurauksetta viita-ta kintaalla sopimukselle, oli se kuinka tahansa haitallinen. Euroopan Unioni sen sijaan on riit-tävän suuri ja voimakas huomioidakseen ympäri Eurooppaa järjestetyt kymmenet mielenosoituk-set ja keskustelut. Sopimuksen hylkäämistä vaa-tiva adressikin on kerännyt jo vajaa kolme mil-joonaa allekirjoitusta huolestuneilta kansalaisilta.

Euroopan komissio olisi halunnut kierrättää ACTA-sopimuksen EU-tuomioistuimen kautta, jolloin myös sen vastustus olisi ehtinyt helpom-min unohtua. Vaikka sopimuksessa vaadittu kan-salaisten verkkoyhteyksien rampauttamismah-dollisuus on suorassa ristiriidassa EU-tuomiois-tuimen nykyisen kannan kanssa, päätti EU-par-lamentti jättää tuomioistuimen kuulemisen ja ottaa sopimus käsittelyyn vielä kuluvan vuoden aikana. Todennäköiseltä näyttääkin, että Euroo-pan Unioni koituu kansalaistensa pelastuksek-si sananvapauden ja yksityisyyden suojan vartijana sekä salamyh-käisten sopimusten lyttääjänä.

ACTA on vastustettu hanakasti Internetissä esimerkiksi huumorin keinoin

Pasi Palmulehto,

Varapuheenjohtaja,

Piraattipuolue

Eurooppalainen16

Euroopan peliala on syntymäs-tään asti toiminut digitaalisten markkinoiden uranuurtajana. Juuri sen piirissä syntyneet tai sen innoittamat uudet liike-toimintamallit, interaktiivisen

kerronnan metodit sekä jakelukanavat ja –teknologiat ovat keskeisin osin Angry-Birdsin tai Minecraftin tapaisten menes-tystarinoiden takana.

Siinä missä pelialan menestys on vauhdittanut digitaalista kasvua ja luo yhä kiihtyvällä vauhdilla uusia luovia korkeanteknologian työpaikkoja Euroop-paan, on se samaan aikaan ajanut van-hat vähittäiskauppaan nojaavat kansain-väliset jättiläiset ahtaalle. Niin julkaisijat, jakelijat, pelien vähittäiskauppiaat kuin teleoperaattoritkin ovat päätyneet tilan-teeseen, jossa heidän roolinsa arvoket-jussa kutistuu. Euroopalle tämä on hyvä uutinen, sillä aikaisempaa suurempi osa pelimarkkinoiden voitoista jää tänne.

Immateriaalioikeuksien hyödyntä-minen ja turvaaminen ovat keskeisessä asemassa alan tulevaisuuden kannalta. ACTA-sopimuskuitenkin tarjoaa tähän keinoja, joiden seurannaisvaikutukset voivat lopulta olla niiden tuomaa turvaa haitallisemmat.

ACTA-sopimuksen piirissä tämä kysy-mys nivoutuu tietoverkkojen neutraa-liuden (netneutrality) ympärille. Mikä-li teleoperaattoreille annetaan mahdol-lisuus laillisesti tutkia verkossaan liik-kuvaa dataa, siitä on erittäin lyhyt askel tietoliikenteen priorisoimiseen ja ope-

raattorin tai sen yhteistyökumppanien markkina-asemaa uhmaavien palvelui-den estämiseen, kuten on jo käynyt esi-merkiksi Skypen suhteen joissain Euroo-pan maissa.

Digitaalinen kasvu Euroopassa perus-tuu juuri siihen, että pienellä start-up yrit-täjällä on mahdollisuus luoda uusi Face-book tai Twitter. Mikäli hänen täytyy maksaa palveluunsa kohdistuvasta data-liikenteestä jokaisessa Euroopan maas-sa jokaiselle teleoperaattorille suojelura-haa sen sulavan toiminnan takaamiseksi, markkinoille palaavat jälleen suuret ei-Eurooppalaiset julkaisijat, joilla on varaa ja kykyä pakottaa teleoperaattorit ympäri Eurooppaa itselleen edullisiin sopimuk-siin. Käytännössä tämä tarkoittaisi paluu-ta vanhaan vähittäiskaupan aikaiseen jär-jestelmään, jossa pelien arvoketjusta vain murto-osa jäisi Eurooppaan.

Vaikka ACTA itsessään ei tähän pako-takkaan, kannustaa se voimakkaasti tie-verkkojen neutraaliuden höllentämiseen. ACTA:ssa ja siihen liittyvissä kysymyk-sissä ei siis ole kysymys pelkästään sinän-sä kannatettavasta immateriaalioikeuksi-en turvaamisesta, vaan myös lainsäädän-nön käyttämisestä horjuvien markkina-asemien raadollisesta pönkittämisestä.

Jari-Pekka Kaleva

Projektipäällikkö ja politiikka-analyytikko

European Games Developer Federation

(EGDF)

Digitaalinen kasvu syntyy vapaudesta murtaa vanhojen ajatusmallien kahleet

Eu-Politiikka

ACTA Eduskunnan kansalais- infossa:

aCta-sopimusta koskien

pidettiin myös MEP Liisa Jaa-

konsaaren järjestämänä avoin

keskustelutilaisuus eduskunnan

Kansalaisinfossa maaliskuussa.

Paikalle pyydetyt puhujat esitti-

vät puheenvuoroja sekä ACTA:n

puolesta että vastaan. Selkeim-

min ACTA:a kannatti Musiikin-

tuottajat IFPI Finland ry:n Lauri

Rechardt. Piraattipuolueen vielä

silloinen puheenjohtaja Pasi Pal-

mulehto ja SDP:n kansanedus-

tajat Mikael Jungner kritisoivat

ACTA:n uhkana kansalaisoike-

uksille. Euroopan pelinkehittäjät

EGDF:n Jari-Pekka Kaleva puhui

internetin neutraalina pysymisen

puolesta. Tilaisuuden alkuun

kuultiin esitelmä ulkoasianmi-

nisteriön, oikeusministeriön.

opetus- ja kulttuuriministeriön,

työ- ja elinkeinoministeriön sekä

valtiovarainministeriön ACTA:aa

esittelevästä muistiosta. Minis-

teriöiden valmistelema muistio

perusteli ACTA:n puoltamista

kuluttajien näkökulmasta väären-

nettyjen lääkkeiden ja elektronii-

kan vaarallisuuden takia.

http://www.europarl.euro-

pa.eu/news/fi/headlines/

content/20120220FCS38611/1/

html/Perustietoa-ACTA-sopimuk-

sesta

Ännu för 25 år sedan överskuggades världen av ett ständigt hot om kärnvapenkrig. Kalla kri-get är redan långt bakom oss men detta till trots är många länder ännu beväpnade till tänderna. Man uppskattar att USA har cirka 8 500 kärn-stridsspetsar kvar medan Ryssland har kring

10 000. Trots att detta är en bråkdel av de arsenaler länderna upprätthöll under kalla kriget så är mängden fortfarande allde-les absurd. USA:s president Barack Obama har glädjande nog upprepade gånger uttalat sig för en kärnvapenfri värld och för-handlingar pågår mellan Ryssland och USA om att ytterligare minska existerande arsenaler.

Samtidigt som de stora strävar efter att minska antalet kärn-vapen strävar ett antal mindre länder till att bli kärnvapenmak-ter. Sedan kalla krigets slut har både Pakistan och Nordkorea utvecklat egna kärnvapen och det mesta tyder på att även Iran försöker bygga upp en kärnvapenarsenal. Det här är en oroan-de utveckling då vi vet att det räcker men en kärnstridsspets för att försätta hela världsfreden i gungning. Rådande uppfattning är dessutom att ju färre kärnvapen ett land har, desto större är risken för att det används.

Redan innan Nordkorea testade sitt första kärnvapen år 2006 hade resten av världen belagt landet med stränga ekonomiska sanktioner. Efter provsprängningen skärptes sanktionerna ytter-ligare och landet är isolerat av alla utom Kina. Parallellt med sanktionerna har man gjort diplomatiska ansträngningar för att få landet att avstå från sitt kärnvapenprogram. Processen bar delvis frukt i början av det här året då Nordkorea meddelade att

de avstår från att anrika uran för fler bomber i utbyte mot livs-medelshjälp till sin svältande befolkning. Tyvärr gick utveck-lingen nyligen tillbaka då landet meddelade att det ämnar tes-ta en ny missil nu i april. Det här har bland annat lett till starka reaktioner i Japan.

Det allra mest akuta problemet idag är dock Iran. Israel fruk-tar att Iran strävar efter att utveckla kärnvapen för att utplåna Israel. Fruktan är inte helt obefogad om man följer med i vilka tongångar Irans president Mahmoud Ahmadinejad uttalat sig. USA, som traditionellt stöder Israel, har understrukit att ett mili-tärt angrepp är möjligt som sista utväg om inte Iran upphör med sitt kärnvapenprogram. Ett krig i Mellanöstern skulle dock ha katastrofala följder både för regionen och för den redan svaga världsekonomin. De humanitära och mänskliga följderna skul-le självfallet vara omfattande inte minst i ljuset av vad krigen i Irak och Afghanistan fört med sig.

Europeiska unionen har strävat efter att tvinga Iran till för-handlingsbordet genom allt skarpare ekonomiska sanktioner samtidigt som man tagit avstånd från ett militärt angrepp. Det-ta är klokt. Diplomati och internationellt samarbete är och för-blir de viktigaste verktygen i kampanjen för en kärnvapenfri värld, såväl för att avveckla existerande vapen som för att hin-dra att nya byggs. Låt oss hoppas att de försiktiga framgångar-na i fallet Nordkorea skulle ge förnyat hopp om att detta skulle lyckas även i fallet Iran.

carl Haglund

Europaparlamentariker

kärnvapen- diplomatins våndor

Eurooppalainen 17

Eu-Politik

Eurooppalainen18

ihmisoikEuDEt

ISTo

cK

PH

oTo

Eurooppalainen 19

ihmisoikEuDEt

la tasolla. Huomioimatta jää seksityön moninaisuus ja se, että seksiteollisuudes-sa työskentelevillä naisilla on hyvin eri-laisia asemia ja lähtökohtia. Julkinen kes-

kustelu välttelee kannanottoa siirtämäl-lä huomion institutionaalisista tekijöistä ja valtion roolista yksittäisiin ”riistäjiin”. Esimerkki tästä on lainsäädäntö, joka kri-minalisoi seksin ostajat. Seksinostajat nähdään syynä seksikaupan ja seksityön olemassaololle, jolloin tilanteen laajem-pi konteksti haihtuu taustalle. Retorisen keskustelun keskellä on unohdettu tär-

Teksti: Nelli Ruotsalainen

Prostituutio: ihmiskauppaa vai seksityötä?Suhtautuminen prostituutioon jakaa mielipiteitä niin akateemisten feministien, poliitikkojen, sosiaalityöntekijöiden kuin mediankin keskuudessa.

Jo 1980-luvulta lähtien sek-siradikaalit ja radikaalife-ministit ovat ajautuneet erimielisyyksiin seksuaa-lisuuteen liittyvissä kysy-myksissä. Radikaalifemi-nisteiksi itseään kutsuvien

aktivistien mukaan prostituutio on aina naisiin kohdistuvaa väkivaltaa riippu-matta siitä, miksi sitä kutsutaan. Heidän mukaansa seksityön salliminen heiken-tää yhteiskunnassa naisten asemaa. Niin sanotut seksiradikaalit, tahot jotka puhu-vat seksityön puolesta, taas katsovat, että naisten vapaus valintaan hautautuu hel-posti vallalla olevan uhri-mielikuvan taakse. Heidän mukaansa seksin myy-mistä tulisi nimenomaan lähestyä yhtenä työnä muiden joukossa ja lähteä määrä-tietoisesti parantamaan tämän työn teki-jöiden oikeuksia.

Tänäkin päivänä jatkuvan vastakkain-asettelun suurin ongelma on se, että kes-kustelua käydään yleisellä, ideologisel-

Retorisen keskustelun keskellä on unohdettu tärkein, eli seksityössä

toimivat ihmiset.

kein, eli seksityössä toimivat naiset. Hei-dät nähdään usein joko laittomina siirto-laisina tai pelastusta kaipaavina uhreina.

Tällaisten leimaavien kannanottojen sijaan olisi paikallaan kiinnittää huomio-ta siihen, miten sekä lainsäädäntö että eurooppalainen rajakontrolli väistämät-tä tuottavat prekaareja työsuhteita. Pre-kaareilla työsuhteilla tarkoitetaan tila-päisiä, epävarmoja ja epätyypillisiä työ-olosuhteita. Erotuksena pätkätyön käsit-teeseen prekariaatti tarkoittaa laajemmin toimeentulon ja elämäntilanteen epävar-muutta, joka vaikuttaa niin materiaali-seen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Prekariaatin ongelmia kuvaakin tyypilli-sesti taloudellinen epävarmuus, joka joh-tuu tilapäisistä työsuhteista saadun pal-kan ja sosiaaliturvan riittämättömyydes-tä ja epävarmuudesta. Voidaanko lain-säädännöllä vähentää seksikauppaa, ja täten ihmiskauppaa, ilman, että siinä toi-mivat ihmiset ajetaan ahtaalle tai nipute-taan uhreiksi?

Eurooppalainen20

ihmisoikEuDEt

Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja Euroopan Komission Anti-Trafficking Coordinator Myria Vassiliadou

How to Prevent and Combat Sex Trade in Finland –seminaari

Eduskunnan Pikkuparlamentissa 15. maaliskuuta järjestettyyn ”How to Prevent and Combat Sex Trade in

Finland” -seminaariin oli kutsuttu kat-tava edustus eri alojen asiantuntijoita. Ihmiskauppakysymystä ratkomaan oli-vat saapuneet vähemmistövaltuutet-tu muun muassa Eva Biaudet, professo-ri Johanna Niemi Helsingin yliopistos-ta, Project Exitin toiminnanjohtaja Tanja Auvinen, sisäasianministeriön kanslia-päällikkö Ritva Viljanen ja Pro-tukipis-te ry:n Jaana Kauppinen. Kansainvä-listä perspektiiviä tapahtumaan toivat European Women’s Lobby:n Pierret-te Pape, Euroopan Komission Anti-traf-ficking -koordinaattori Myria Vassilia-dou ja Ruotsin rikospoliisin rikostarkas-taja, kansallinen ihmiskauppa-raportoija Kajsa Wahlberg sekä Viron sosiaaliminis-teriön asiantuntija Kristiina Luht.

Puhujista ruotsalainen Kajsa Wahlberg sekä European Women’s Lobby:n Pier-rette Pape toivat esiin abolitionistisen, eli prostituution lakkauttamista ajavan,

Seminaariin oli kutsuttu kattava edustus eri alojen asiantuntijoita. Seminaarin puheenjohtajana toimi RKP:n kansanedustaja ja eduskunnan naiskansanedustajien verkoston puheenjohtaja Astrid Thors

näkökulman prostituution. European Women’s Lobby:n (EWL) mukaan prosti-tuutio on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, joka ylläpitää sukupuolten välistä epäta-sa-arvoa. Tärkeintä EWL:n mukaan on rikkoa prostituutiota ympäröiviä myyt-tejä, herättää tietoisuutta prostituutiosta väkivallan muotona sekä toimia yhteis-

JyR

KI V

ES

A

JyR

KI V

ES

A

työssä kansalaisjärjestöjen, europarla-mentaarikkojen ja päättäjien kanssa. Hei-dän kampanjansa slogan on ”Together for

Eurooppalainen 21

Ihmistä ei voi ostaa

Kansallisen ihmiskaupparaportoijan tuoreimman selvityksen mukaan Suomessa on suuria haasteita ihmiskaupan uhrien tun-nistamisessa. Näyttää siltä, että tunnistamisen vaikeuksia liittyy

aivan erityisesti prostituutioon pakottamiseen. Suomessa myös jul-kisuudessa käyty keskustelu on kietoutunut pääasiassa työperäiseen ihmiskauppaan. Voi kysyä, onko meillä Suomessa tässä kohdin kult-tuurisesti sokea piste.

Suomessa auttamisjärjestelmän piiriin kulkeutuneista uhreista vain kolmannes on prostituutioon pakotettuja henkilöitä. Luvut ovat kan-sainvälisesti poikkeuksellisia, sillä Euroopassa useimmissa maissa val-taosa auttamistoimien piirissä olevista on seksuaaliseen hyväksikäyt-töön liittyvän ihmiskaupan uhreja.

Suomalaiset naisjärjestöt ovat tässä yhteydessä pitäneet esillä sek-sin oston kriminalisoimista yhtenä välineenä puuttua ihmiskauppaan. Se ei tietenkään ole ainoa lainsäädännöllinen hake, jota tarvitaan, eikä se kohdistu vain ihmiskauppaan, vaan prostituutioon laajemmin. Jo vuonna 1999 seksin oston kriminalisoineen Ruotsin kokemuksista tie-dämme, että lainsäädännön muutos on vähentänyt katuprostituutio-ta sekä seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää ihmiskauppaa Ruot-sissa. Katuprostituutiossa määrä on vähentynyt puoleen vuodesta 1999. Huoli, että prostituutio siirtyisi maan alle, ei ruotsalaisten selvi-tysten mukaan ole käynyt toteen. Viimeisen kymmenen vuoden aika-na prostituutio on lisääntynyt muissa Pohjoismaissa, mutta Ruotsissa ei ole näyttöä vastaavasta kasvusta. On järkeenkäypää uskoa, että syy-nä on seksipalvelujen oston kriminalisointi. Myös asennetutkimukset ja tutkimukset seksin ostamisesta osoittavat että asenneilmapiiri sek-sin oston suhteen on tiukentunut. Erityisesti nuoret miehet ovat entis-tä enemmän seksin ostamista vastaan. Suomessa naisjärjestöt katsovat, että myös meillä yhteiskunnan on aika antaa lainsäädännöllään selkeä viesti siitä, että ihmistä ei voi ostaa.

Johanna Pakkanen

Vs. pääsihteeri, Nytkis ry

Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NyTKIS

ry on yhteiskunnallinen järjestö, johon kuuluvat eduskunnassa edustettuina

olevien puolueiden naisjärjestöt sekä Naisasialiitto Unioni, Naisjärjestöjen

Keskusliitto ja Suomen Naistutkimuksen Seura.

ihmisoikEuDEt

a Europe free from prostitution”. Ruotsis-sa prostituutiota vastaan on kamppailtu jo vuodesta 1999 voimassa olevalla lailla, joka kriminalisoi seksin ostamisen. Suo-messakin seksin osto on kriminalisoitu, mikäli palveluita tarjoava on ihmiskau-pan uhri. Kysymys, ja lain suurin ongel-ma onkin, miten voimme määritellä, onko palvelun tarjoaja uhri vai mukana vapaas-ta tahdostaan. Pro-tukipisteen Kauppi-nen, joka työskentelee suoraan seksityös-sä toimivien naisten kanssa edustaa abo-litionismista eroavaa näkökantaa. Hänen mukaansa tiukennettu lainsäädäntö vain vaientaa seksityössä toimivia ihmisiä ja lisää epäluottamusta poliisia kohtaan.

Riippumatta eroavista näkökannois-ta seksikauppaan ja sen lopettamiseen Suomessa, seminaarin ilmapiiri oli avoin ja puhujia yhdisti päättäväisyys. Semi-naarissa paneuduttiin myös nyt ratifi-oitavana olevaan Euroopan neuvoston yleissopimukseen, joka käsittelee ihmis-kauppaa entistä kattavammin ja koros-taa erityisesti uhrien asemaa ja heidän tunnistamistaan. Tähän liittyvän sisäasi-anministeriön lainsäädäntöhankkeen teh-tävä on laatia ehdotukset ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä, tunnista-mista koskevasta sääntelystä sekä näiden koordinoimisesta. Oikeusministeriön työ-ryhmä tarkastelee samaan aikaan EU:n keväällä 2011 antamaa direktiiviä ihmis-kaupan ehkäisemisestä ja sen tuomia lain-säädännön muutostarpeita. Nähtäväksi jää, miten nämä ponnistelut prostituuti-ota ja siihen kytkeytyvää ihmiskauppaa vastaan tulevat vaikuttamaan.

Seminaarimateriaalit ovat ladattavissa: http://www.tane.fi/fi/julkaisut/semi-naarimateriaalit/15032012

Kirjoittaja on sukupuolentutkimuksen maisteriohjelman opiskelija Helsingin

yliopistolla ja Eurooppalainen Suomi ry:n korkeakouluharjoittelija.

European Women’s Lobby:n (EWL) mukaan

prostituutio on naisiin kohdistuvaa

väkivaltaa, joka ylläpitää sukupuolten välistä epätasa-arvoa.

Eurooppalainen22

Eu:n laajEntuminEn

twinning on termi, jolle ei ole toimivaa suomennosta. Se on hyvin kuvaavaa EU-kielelle, joka vilisee jargonia ja monimut-kaisia akronyymeja.

Useimmiten termit ovat kuitenkin hanka-lampia kuin itse asia. Niin tässäkin tapa-uksessa.

Lyhyesti sanottuna Twinning on hal-lintojen välistä yhteistyötä, jonka avulla EU:n jäsenmaat sparraavat hakijamaita jäsenyyskuntoon. Päästäkseen EU:n jäse-niksi hakijamaiden hallinnon ja lainsää-dännön on vastattava EU-standardeja. Twinning-yhteistyö on tehokas keino saa-vuttaa nuo standardit, koska siinä oppi-minen tapahtuu EU:n vaatimukset tunte-vien vertaisviranomaisten avulla.

Twinning käynnistyi vuonna 1998, jol-loin komissio kutsui jäsenehdokasmai-den valmennustalkoisiin silloiset jäsen-maat. Pyrkimys oli innostaa jäsenmai-den viranomaisia siirtämään jäsenyyden kannalta merkityksellistä osaamistaan ja kokemuksiaan hakijamaiden käyttöön.

Käytäntö osoittautui menestykselli-seksi. Aiemmin vastaavaa työtä oli teh-ty erilaisten konsulttiryhmien toimesta, mutta työ jäi usein keskeneräiseksi. Yhtei-sissä hankkeissa vertaisviranomaisten kanssa työskentely jämäköitti jäsenyys-valmentautumista alusta alkaen ja jäsen- ja ehdokasmaiden viranomaisten välille

Vertaistuella osaksi Eu-perhettäEU-yhteistyö on sekoitus yleviä puheita ja konkreettisia tekoja. Hallintojen välinen kumppanuustoiminta Twinning on osoitus jälkimmäisestä.

syntyi jo varhaisessa vaiheessa hyödylli-siä yhteistyöverkostoja.

Twinning osoittautui niin tehokkaak-si välineeksi, että vuonna 2002 toimintaa laajennettiin myös EU:n naapuruuspoli-tiikan maihin. Tällä toiminnalla pyritään luomaa rauhaa ja vakautta EU:n lähialu-eille, muun muassa Kaukasukselle ja Poh-jois-Afrikkaan, jonka suuren merkityk-sen viimeistään arabikevät on osoittanut.

Lähialueiden ongelmat ovat myös EU:n ongelmia.

Twinning on täysin kysyntäpohjais-ta toimintaa, jossa aloitteentekijöinä toi-mivat kehityshaluiset jäsenyyden haki-jamaat tai EU:n naapuruuspolitiikan pii-rin kuuluvat maat. EU:n tähän tarkoituk-seen varaaman budjetin rajoissa he voi-vat ehdottaa projekteja kustannettavaksi Twinning-ohjelman kautta. Mikäli EU-

Ulkoasiainministeriön Twinning-koordinaatiotiimin Eija-Leena Linkola ja Matti Tervo neuvovat suomalaisvirastoja hanketarjousten valmistelussa ja hankkeiden toteutuksessa.

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo

Eurooppalainen 23

Eu:n laajEntuminEn

rahoitus löytyy, projekti lähetetään tar-jouskierrokselle, johon voivat ottaa osaa kaikki EU:n jäsenmaat. Edunsaajamaa valitsee tulleista hakemuksista itselleen mieleisen partnerin.

Ulkoasianministeriössä Suomen Twin-ning-koordinaatiotiimiä vetävä Eija-Lee-na Linkolan mukaan kilpailu projekteis-ta on kovaa, mutta Suomen jättämät tar-joukset ovat menestyneet erittäin hyvin. Suomi on osallistunut Twinning toimin-taan aktiivisesti alusta alkaen ja ollut mukana jo 146 hankkeessa 21 maassa. ”Suomalaisilla on maine jämpteinä han-ketoimijoina. Se helpottaa hankkeiden läpimenoa”, Linkola kertoo.

EU on laajentumassa Länsi-Balkanil-le, joten viime vuosien aikana siellä on ollut erityisen paljon Twinning-hankkei-ta. Suomalaisesta virkamiesosaamises-ta on oltu kiinnostuneita erityisesti Kro-atiassa, jossa Suomi on ollut 2000-luvun aikana mukana 14 hankkeessa. Hanketoi-minta on ollut monipuolista: meriturval-lisuuden kehittämisestä korruption vas-taisten toiminnan tehostamiseen.

Twinning-hankkeen mukana yleensä yksi asiantuntija siirtyy projektin keston ajaksi työskentelemään kohdemaahan. Viranomaisen lähettämisestä aiheutuvat

kustannukset korvataan virastolle täy-sin, joten taloudellista tappiota asiantun-tijoiden lähettämisestä ei koidu. Sen sijaa hankkeista on monenlaista hyötyä hallin-nolle ja laajemminkin.

Ensinnäkin muita kehittäessä kehit-tyy itsekin. Ulkoministeriön Linkolan mukaan useissa hankkeissa, joissa suo-malaisvirastot ovat olleet mukana, kotiin tuomisina on ollut monia vinkkejä oman toiminnan kehittämiseen.

Toiseksi yhteistyön avulla luodaan tärkeitä verkostoja ja parannetaan suo-malaisen julkisen hallinnon imagoa. Ima-golla voi olla merkitystä esimerkiksi Suo-men luottoluokituksen kannalta – ei siis mikään pikkuseikka.

Kolmanneksi Twinning-hankkeet luo - vat pohjaa kaupalliselle yhteistyöl-le. Ilmanlaadun parantamiseen tähtää-vän hankkeen tuloksena saattaa syntyä kysyntää esimerkiksi suomalaisten yri-tysten tarjoamille tietojärjestelmille ja mittareille.

Lopuksi hallintojen välisen yhteistyö johtaa askel askeleelta kohti tiiviimpää ja yhtenäisempää eurooppalaista hallin-tokulttuuria. EU-yhteistyön tulevaisuu-den kannalta sekään ei ole mikään pik-kuseikka.

Suomalaisvirkamiehet ovat olleet

aktiivisesti mukana valmentamassa

Kroatiaa EU-kuntoon. Kroatian

liittyminen EU:hun tapahtunee

kesällä 2013.

SP

LIT, © E

c

Eu

roo

pp

a-ri

stik

ko: M

itkä

ova

t si

nis

ellä

mer

kity

t av

ain

san

at?

30.9

.201

2 m

enn

essä

oik

ein

vas

tan

nei

den

ke

sken

arv

ota

an t

ällä

ker

taa

Eu

roo

pp

a-h

enki

siä

yllä

tysp

alki

nto

ja. V

asta

uks

et v

oit

myö

s lä

het

tää

oso

ittee

seen

es@

euro

op

pal

ain

ensu

om

i.fi

Mikä on ristikon ratkaisu? Sinisellä merkityt avainsanat ovat _________________________________________________

Haluan liittyä Eurooppalainen Suomi ry:n jäseneksi Syntymävuoteni____________

Nimi: _________________________________________________________________________________________________

Lähiosoite: ____________________________________________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: _____________________________________________________________________________

Puhelin: ___________________________ Sähköpostiosoite: _________________________________________________

Mahdolliset terveisesi Eurooppalaiselle Suomelle: _________________________________________________________

Jäsenmaksu vuonna 2012: 20,-/hlö, työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset 10,-/hlö.

olen lisäksi kiinnostunut:

Eurooppanaisten jäsenyydestä Eurooppanuorten jäsenyydestä Eurooppafederalistien jäsenyydestä

Eurooppalainen

Suomi maksaa

postimaksun

Eurooppalainen Suomi ry

Tunnus 5001258

00003 VASTAUSLÄHETYS