TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 6/2011

Kehityskeskusteluttärkeä osa

johtamista s. 4

Kilpailu kaupungin parhaasta palvelusta s. 3

Esimieskoulutus tarjoaa työkaluja arkeen s. 5

Pelastuslaitos räätälöi kuntoremontin s. 6

6/2011Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltningen

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Vastaava toimittaja/

Ansvarig redaktör

Seppo Kemppainen

(seppo.kemppainen@turku.fi)

Päätoimittaja/

Huvudredaktör

Hannu Waher

(hannu.waher@turku.fi)

Taitto/Layout

Zeeland

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Outi Santonen

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 1/2012 viikolla 6 (6.–10.2.2011).

Aineiston deadline 27.1.2012

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

Positiivisuus tarttuuPositivitet smittar av sig

Positiivisuus tarttuu

Kuluvan vuoden menestystarina on lähenemässä loppuaan. Kulttuuripääkaupunkivuo-si on ollut Turun kaupungille ja turkulaisille menestys kaikilla mittareilla mitattuna. On-nistuminen on nostanut Turun uuteen nousuun, toivottavasti alati ylöspäin kurkotta-

vaan kierteeseen, jossa nousemme uudelleen ja uudelleen ylemmälle tasolle. Kulttuuripääkaupunkivuoden onnistumisesta kuuluu kiitos useallekin taholle ja ennen kaik-

kea kaupungin työntekijöille. Tuhannet ihmiset ja sadat yhteisöt ovat antaneet panoksensa vuoden aikana, mutta ilman kaupungin eri yksiköiden ja henkilökunnan aktiivisuutta tulos ei olisi tullut näin onnistunut. Iso kiitos kaikille kaupungin työntekijöille!

Kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen Turku ei ole entisensä. Positiivisuus tarttuu. Tältäkin osin olemme saavuttaneet päättyvään vuoteen asetetut tavoitteet.

Tarvitsemme jatkossakin samaa henkeä, joka on siivittänyt meitä tänä vuonna. Tarvitsem-me uusia tapoja ajatella ja oivalluksia järjestää asiat uudella tavalla. Tarvitsemme uutta toi-mintakulttuuria, jossa yhdistyvät osaava henkilökunta, kustannustehokas toiminta ja selkei-siin tavoitteisiin perustuva johtaminen.

Haasteenamme on katsoa rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tulevaan. Aikaisemmat on-nistumiset eivät riitä, vaikka ne antavatkin hyvän pohjan eteenpäin. Yhden menestystarinan päälle voimme rakentaa uusia.

Edessä oleviin haasteisiin palaamme loppuvuoden juhla-ajan jälkeen. Joulun tarina antaa meille mahdollisuuden hiljentyä ja rauhoittua. Ilman sitä meistä ei jaksa kukaan. Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Positivitet smittar av sig

Årets framgångshistoria närmar sig sitt slut. Kulturhuvudstadsåret har varit framgångs-rikt för Åbo stad och åboborna med alla mått mätt. I och med framgången har Åbo fått ett nytt uppsving, förhoppningsvis håller det här uppsvinget i sig och når allt

högre nivåer om och om igen. Flera instanser och framför allt stadens anställda förtjänar ett tack för det framgångsrika

kulturhuvudstadsåret. Tusentals människor och hundratals gemenskaper har gett sitt bid-rag till året. Om inte stadens olika enheter och anställda hade varit aktiva skulle resultatet inte ha blivit så lyckat. Ett stort tack till alla stadens anställda!

Efter kulturhuvudstadsåret är Åbo sig inte likt. Positivitet smittar av sig. Även i fråga om kulturhuvudstadsåret som lider mot sitt slut har vi nått de uppsatta målen.

Även i fortsättningen behöver vi samma anda som gett oss lyft i år. Vi behöver nya tänke-sätt och insikter för att vi ska kunna ordna saker och ting på ett nytt sätt. Vi behöver en ny verksamhetskultur där yrkeskunnig personal, kostnadseffektiv verksamhet och ledarskap byggande på tydliga mål förenas med varandra.

Vår utmaning är att modigt och fördomsfritt kunna blicka framåt. Framgångarna i det för-flutna räcker inte till även om de utgör en bra grund för nya framgångar. Utgående från en framgångshistoria kan vi skapa nya sådana.

Vi ska återkomma till de utmaningar som vi står inför efter julhögtiden. Julens berättelse ger oss möjlighet att stanna upp och lugna ner oss. Utan den orkar ingen av oss. God jul och ett lyckligt nytt år!

Aleksi Randellkaupunginjohtaja/stadsdirektör2 Turun pualest

3Turun pualest

Kaupunginjohtaja haluaa innostaa hen-kilöstöä kehittämään kaupungin pal-veluita ja levittämään hyviä toiminta-

tapoja koko kaupunkiin.

Kilpailussa haetaan kaupungin parasta pal-velu-uudistusta vuosina 2011–2012. Palkit-tavaa palvelua tarjotaan tai toteutetaan uu-della tavalla, mikä tuottaa selvää lisäarvoa kuntalaisille.

Toisena kilpailusarjana on kaupungin pa-ras palvelusuoritus. Tässä sarjassa etsitään kuntalaisten parhaita palvelukokemuksia kau-pungin palveluista.

Kisan avulla nostetaan henkilöstön ja kun-talaisten tietoisuuteen mielenkiintoisia uudis-tuksia ja palvelusuorituksia Turun kaupungin palveluista. Tavoitteena on tukea kaupungin ajankohtaisia tavoitteita; parempaa johtamis-ta, toiminnan tuottavuuden parantamista sekä ennen kaikkea asiakaslähtöisyyden lisäämistä.

Ehdota kaupunginjohtajan kilpailulle nimeäEhdota uudelle kilpailulle nimeä 13.1.2012 mennessä. Jätä ehdotuksesi Netkussa ole-valla sähköisellä lomakkeella.

Voittaneen nimiehdotuksen jättänyt henki-lö palkitaan muhkealla sadan euron (100 €)

Keksi kilpailulle nimi

Kilpailu kaupungin parhaasta palvelustaKaupunginjohtaja käynnistää keväällä 2012 kilpailun kaupungin parhaista palveluista. Kilpailussa on kaksi

sarjaa: paras palvelu -uudistus ja paras palvelusuoritus. Ensi hätään kilpailulle tarvitaan myyvä nimi.

arvoisella tykysetelinipulla! Tykyseteleitä voi käyttää lukuisissa liikunta-, kulttuuri- ja ym. palveluissa ympäri Suomenmaan (lisätietoja: http://www.tyky-kuntoseteli.fi).

Miten edetään?Kilpailu julkistetaan Netkussa ja henkilöstö-lehdessä avoimeksi helmikuussa 2012, jol-loin kaupungin hallintokuntien eri yksiköt voi-vat ilmoittautua kilpailuun omilla palveluillaan.

Kaupungin asiakaspalvelun kehittäjäver-kostosta muodostetun raadin tehtävänä on nimetä 10 parasta palvelu-uudistusta kilpai-luun ilmoittautuneista ehdokkaista. Arviointi on yhdistelmä palveluiden kirjallisesta kuva-uksesta sekä mahdollisesta arviointikäynnistä, jonka raati tekee. Raati valitsee kuntalaisten äänestettäväksi asetettavat palvelu-uudistuk-set keväällä 2012.

Kuntalaiset pääsevät äänestämään kau-pungin parhaasta palvelu-uudistuksesta sekä

parhaasta palvelusuorituksesta kesällä 2012. Äänestys toteutetaan kaupungin internetsi-vuilla sekä sosiaalisessa mediassa ”tykkää-mällä” parhaasta ehdokkaasta ja kertomalla omasta erinomaisesta palvelukokemukses-taan.

Kaupungin paras palvelu-uudistus ja pa-ras palvelusuoritus julkistetaan Turun päivänä 2012. Kuntalaisten eniten tykkäämä palvelu voittaa. Parhaan palvelusuorituksen valitsee kilpailun raati. Parhaat palvelut toteuttaneet yksiköt palkitaan ruhtinaallisesti. •

i Lisätietoa kilpailusta saatavilla NeTkusta ja henkilöstölehdestä helmikuussa 2012.

3Turun pualest

Laihana lohdutuksena meille turkulaisille lie-nee se, ettei tutkimuskuntien yhteinen keskiar-vokaan ole kovin korkea. Sen sijaan yksittäiset tutkimuskumppanimme ovat jo saavuttaneet 80 %:n tasonkin. Seuraava Kunta 10 -tutki-mus tehdään syksyllä 2012. Siihen mennessä ehdimme muuttaa suuntaa ja ottaa käyttöön hyväksi tunnustetun johtamisen välineen. •

Teksti: Eija Kavanti

Kehityskeskustelua koskevat päätökset, ohjeet ja lomakkeet löytyvät NeTkusta (Henkilöstöopas -> palvelussuhdeasiat -> kehityskeskustelu). Ne koskevat koko organi-saatiota ja niitä saa ja tulee soveltaa yksiköihin sopivalla tavalla.

Kehityskeskustelukoulutusta Turun kaupungin esimiehille on tarjolla henkilöstökoulu-tuksena. Kevään 2012 kehityskeskustelukoulutuksen aikataulusta ilmoitetaan Netkun ja koulutusyhdyshenkilöiden kautta heti vuoden vaihteessa.

Uutena yhteistyökumppanina kehityskeskusteluja kanssamme kehittää Finnish Consul-ting Group Oy. Koulutusta voi jatkossa tilata myös organisaatiokohtaisesti omalla kus-tannuksella. •

4 Turun pualest

Kehityskeskustelut ovat tärkeä osa henkilöstöjohtamista

Kehityskeskusteluilla organisaation työntekijät pyrkivät saavuttamaan yhteisiä tavoitteita. Vaikka kehitys-

keskustelut ovat vain runsaan tunnin mittai-sia, hyvin toimiessaan ne tukevat koko or-ganisaatiota ja jokaista siinä työskentelevää.

Kehityskeskustelut antavat esimiehelle ja työntekijälle mahdollisuuden tarkastella sitä kuinka työ liittyy kokonaisuuteen. Lisäksi ne tarjoavat tilaa ja aikaa ideoida ja vaihtaa nä-kemyksiä.

Aito esimiehen ja työntekijän vuoropuhe-lu johtaa tuloksiin ja lisää todistetusti myös työhyvinvointia.

Kehityskeskustelu on johtamisjärjestelmäs-sä suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen vä-line, jonka avulla

• selkiytetään kauden tärkeimmät tehtä- vät, tavoitteet ja odotukset, • keskustellaan työtilanteesta ja osaami- sen kehittämisestä, • arvioidaan suoritusta, annetaan ja saa- daan rakentavaa palautetta • sovitaan konkreettisista toimenpiteistä.

Keskustelut vaativat harjaantu-mista ja aikataulutustaTurussa virastopäällikkö käynnistää kehitys-keskustelukierroksen joko johtoryhmässä tai laajemmin organisaatiossa. Tämän pohjalta muu johto ja esimiehet saavat omat kehitys-keskustelunsa vastaamaan ko. yksikön ja or-ganisaation tavoitteita ja tarpeita.

Esimies ja työntekijä sopivat keskusteluis-sa jokaisen työsuorituksen suuntaamisesta työyksikön onnistumisen kannalta parhaal-la mahdollisella tavalla.

Kehityskeskustelut vaativat molemminpuo-lista harjaantumista ja toistoja jotta ne voivat juurtua käytännöksi. Tämä tarkoittaa mm. keskustelujen aikatauluttamista työaikasuun-nitelmiin ja sovittujen asioiden toteutumisen aktiivista seurantaa.

Kunta 10 -tutkimus yhtenä mittarinaKunta 10 -tutkimuksen tulokset osoittavat, että Turussa pitää katsoa kriittiseesti peiliin – erityisesti esimiesten ja muun johdon. Vii-meisen kyselyn vastaajista vain 54 eli 10 %

Keskusteleva johtaminen ja laadukkaat kehityskeskustelut ovat keskeisiä hyvin toimivassa ja tuloksellises-

sa henkilöstöjohtamisessa.

oli käynyt esimiehensä kanssa sellaisen kes-kustelun, jonka koki kehityskeskusteluksi ja heistä useimmat eivät pitäneet keskustelua hyödyllisenä.

Tavoitteena on ollut jo 90-luvun lopulta, että jokainen käy vuosittain kehityskeskus-telun esimiehensä kanssa. Tulos korostaa, että keskustelujen aikatauluttaminen, niihin valmistautuminen ja seuranta ovat tärkeitä.

Parhaimmillaan esimiehen ja työntekijän väliset kehityskeskustelut• kehittävät toiminnan tavoitteellisuutta ja tavoitteisiin sitoutumista• auttavat löytämään olennaiset kehittymiskohteet• edistävät työyhteisön toimivuutta ja tuloksellisuutta• parantavat ilmapiiriä• lisäävät työviihtyvyyttä ja jaksamista työssä• lisäävät tietämystä ja yhteistä ymmärrystä työhön liittyvistä tärkeistä asioista • antavat mahdollisuuden sopia henkilökohtaisista kehittymistarpeista• tehostavat ajankäyttöä

Kunta 10, Turku, Kehityskeskustelut100,00

80,00

60,00

40,00

20,00

0,00

Turku 2000

Turku 2004

Turku 2006

Turku 2008

Turku 2010

Kunta 10 2010

Turku 2000 Turku 2004 Turku 2006 Turku 2008 Turku 2010 Kunta 10 2010

40,78

55,73

58,88

54,90

54,10

64,36

Kehityskeskustelun käyminen (%)

Kehityskeskustelun hyödyllisyys (%)

Ryhmäkehityskeskustelun käyminen (%)

Ryhmäkehityskeskustelun hyödyllisyys (%)

49,53

41,05

41,03

39,49

38,52

41,35

18,56

21,45

39,23

42,01

4 Turun pualest

Katsekontaktissa on arvaamatonta voimaa

Esimieskoulutus antaa eväitä hyvään johtamiseen

Esimiehen käyttämä sanaton viestintä on arvaamattoman voimakas keino ja siihen kiteytyy paljon esimiehen roo-

lista työyhteisössä. Kun roolilapussa lukee-kin: ole kiinnostunut, on tunnelma oitis toinen.

– Voiko omaa ajatteluaan kääntää näin hel-posti, työyhteisövalmentaja Eija Pelkonen kysyy ryhmältään.

Esimieskään ei aina voi olla superihminen, mutta on tiedostettava, miten pienistä asiois-ta rakentuu hyvä johtaminen. Pelkonen käy parinkymmenen Turun kaupungin keskijoh-don esimiehen kanssa läpi työyhteisöviestin-tää sähköposteista palavereihin. Enää ei riitä perinteinen sata vuotta vanha ”valutusmalli”, jossa esimiehen tehtävä on tuoda viesti ylem-mältä johdolta ja tuupata se alaisille.

– Viestinnässä näkyy, arvostanko toisia ih-misiä ympärillä. Arvostus näkyy, vaikkei avaisi suuta ollenkaan, Pelkonen painottaa Osaava esimies -koulutuksessa.

Oman johtamisen tuuletusta– Sinänsä koulutuksessa ei ole tullut uut-ta, mutta on tärkeää kerrata johtamiseen ja osaamiseen liittyviä vastuita ja muita asioita. Tämä on kiinteä hyvä paketti, joka on tosi hyvin vastannut odotuksia, kertoo Nuoriso-asiainkeskuksen osastopäällikkö Ritva Jy-

Parissakymmenessä sekunnissa selviää, miten vahvaa on sanaton viestintä. Osaava esimies

-koulutuksen ryhmätyössä ”esimies” on saanut roolilapun: älä ota katsekontaktia. Muut eivät

tätä tiedä, mutta välittömästi kaikilla on vaikea olo.

Ritva Jykelä Lari Haapala Johanna Nieminen

Teksti: Sini SilvánKuvat: Hannu Waher

kelä, jolla on esimiestyöstä pitkä kokemus.– Tässä on saanut vähän itsetutkiskelua sii-

hen, mihin oikein työssäni pyrin. Koska kou-lutuksessa on mukana paljon muitakin kuin oman alan ihmisiä, asioita nähdään eri näkö-kulmasta, Jykelä pohtii.

Apua muutoksen läpiviemiseenLari Haapala, Turun Kunnallistekniikkaliike-laitoksen varikolta on ollut huoltopäällikkönä puolitoista vuotta.

– Täältä olen saanut perusohjeita selviyty-miseen esimiestyössä. Koulutus auttaa ym-märtämään itseään ja myös työntekijöitä.

Haapala uskoo, että koulutuksesta on apua erityisesti, kun vuodenvaihteessa on edessä liikelaitoksen yhtiöittäminen.

– Tästä on apua muutosten läpiviemises-sä, miten yritetään inspiroida työntekijöitä. Se on käynyt selväksi, että informaatio on tär-keää, kertoo sen, mitä tietää. Jos ei ole tie-toa, kertoo senkin, ettei sitä ole.

– Eteen tulee joskus myös kiperiä tilantei-ta ja konflikteja ja nyt tajuan, että niihin pitää tarttua ajoissa.

Johanna Nieminen on perus IT-palve-lutiimin vetäjä ja astuu esimiehenä remmiin käytännössä vuoden alusta. Hänelle koulu-tus toimii sisäänajona tehtäviin.

– Hyvä kokonaispaketti esimiehen vas-tuista, Nieminen arvioi. Todella loistava kou-lutus, kun on niin hyvä porukka. Olen saanut tietoa velvollisuuksista, mutta myös ideoi-ta johtamiseen.

Uudet ryhmät ensi vuonna– Turun kaupungin henkilöstökoulutus toteut-taa Osaava esimies Turun kaupungissa -kou-lutusta yhdessä Turun ammattikorkeakoulun kanssa, henkilöstön kehittämispäällikkö Eija Kavanti kertoo.

Koulutuksen selkärangan muodostavat esi-miehen moraalisen ja juridisten vastuiden tar-kastelut sekä työhyvinvoinnin käsitteen avaa-minen. Koulutus rakentuu neljän teemapäivän kokonaisuudesta. Päivien aikana käydään läpi mm. lainsäädäntöä, esimiehen roolia työhyvin-voinnin ohjaajana ja kunkin omia vahvuuksia.

Lisäksi ohjelma tarjoaa työkaluja esimiehen arkeen: valmentavaa johtamista, ongelman-ratkaisutaitoja, motivoinnin merkitystä – ja työ-yhteisöviestintää. Koulutuksen viimeinen tee-mapäivä tarkastelee työyhteisöä voimavarana ja miten esimiehen tulee johtaa myös itseään, jotta oma kipinä säilyisi ja voimat riittäisivät.

Esimiesvalmennukset jatkuvat vuonna 2012. Lisätietoja heti alkuvuodesta Netku/Henkilöstökoulutus •

5Turun pualest

Aluepelastuslaitos räätälöi oman

kuntoremontin

6 Turun pualest

P Pelastuslaitoksen ilmapiirissä hyvä fyy-sinen kunto on merkittävässä roolissa ja palomiehiä testataan joka vuosia,

pelastuspäällikkö Mika Kontio kertoo. Kun palomiehiä on operatiivisella puolella noin 270, on lähes 300 henkilöä muissa tehtävissä: en-sihoidossa, sairaankuljetuksissa, palotarkas-tuksissa sekä hallintotehtävissä.

Henkilöstön terveys on aivan yhtä tärkeää kaikissa tehtävissä: jos pomo ei jaksa, se heijastuu muihinkin. Syntyi ajatus siitä, että myös muun kuin palohenkilöstön fyysiseen kuntoon voitaisiin satsata. Tavoite oli myös toimia ajoissa, ettei liikuntaa aloitella vasta viiden kympin korvilla siksi, että keho on jo remonttikunnossa.

– Lähdettiin täällä miettimään asiaa osana työhyvinvoinnin kokonaisuutta, Kontio kertoo. Hanke on luonteeltaan sellainen, että sekä työnantaja että työntekijä hyötyvät.

Työntekijät testiin ja liikkeelleToiminta alkoi Pomo kunnossa eli BossFit -kuntoremontilla. Siinä tarkoitus oli auttaa pe-lastuslaitoksen esimiehiä kehittämään omaa fysiikkaansa ja sitä kautta jaksamaan vaati-vassa työssä paremmin. Mukaan pääsi, mi-käli asian koki itselleen hyödylliseksi. Yhtä

Pelastusjohtaja Jari Sainio haastoi aikanaan Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksen johtoryhmän

– voittamaan itse itsensä. Alkusysäyksestä lähdettiin takomaan ideaa siitä, miten oikeasti voitaisiin

satsata henkilöstön hyvinvointiin. Laitos aloitti kuntoremonttiprojektin, pelastusoperaation, jossa

kohde on ollut oma henkilöstö. Tavoite on motivoida ihmisiä liikunnalliseen elämäntapaan ajoissa.

lailla oli myös tarkoitus näyttää mallia alaisil-le, että pomokin voi vielä kehittyä.

Toteutukseen lähdettiin yhteistyössä lii-kuntalääketieteeseen erikoistuneen Paavo Nurmi -keskuksen kanssa, jossa testataan myös palomiehiä.

Ensimmäiset BossFit-ryhmät aloittivat 2009 ja heti perään seurasivat toimistotyöntekijöi-den LadyFit-ryhmät.

Sisäistä rasvaa ja ulkoisia hauiksia Projekti alkaa kuntotestauksella kehonkoos-tumusmittauksineen, minkä jälkeen osallistuja saa henkilökohtaisen harjoitussuunnitelman. Projekti sisältää kuusi päivän kokonaisuutta, jossa tutustutaan eri lajeihin, saadaan ravit-semustietoa ja kuullaan vaikka venyttelyn merkityksestä. Ja kuinkas sitten kävikään -tyyppinen tapaaminen on vuoden lopulla eli osallistujat testataan vielä toistamiseen.

– Tällä kaikella on haettu pilkettä silmään, Kontio kertoo. Ketään ei ole pakotettu mu-kaan, mutta innokkaita on riittänyt ja projek-ti jatkuu edelleen.

Henkilöstö itse on saanut vaikuttaa päivi-en sisältöön. On kokeiltu uusia lajeja sauva-kävelyä, potkunyrkkeilyä, melontaa ja golfia.

– Idea on että pääsee kokeilemaan jotain uutta, aluepalopäällikkö Kari Alanko kertoo.

– Daamiporukalla olemme innokkaas-ti odottaneet näitä päiviä, toimistonhoitaja Kirsi Koskinen lisää.

Koskinen sanoo pudottaneensa muuta-man kilon painoaan projektin myötä, samoin on käynyt monelle muulle.

Bodypump olikin täyttä rautaa– Uutena lajina olen kokeillut joogaa ja huo-mannut, että se on oikeasti tehokasta. Toi-nen uusi laji on melonta, Koskinen kertoo.

Alanko kertoo pitäneensä ennakkoon bo-dypumppia naisten lajina, mutta levytanko-jen kanssa tehtävä jumppa osoittautui olevan ”jotain ihan muuta”. Alanko ja Kontio kerto-vat, miten jopa vain pimeään aikaan salaa harrastettavasta sauvakävelystäkin tuli hei-dän lajinsa.

– Vanhojen rouvien ryhmä painoi meis-tä ohi ja kun kiihdytimme sitten vuorostam-me heidän ohitsemme, niin kaikkien pohkeet kramppasivat, Alanko nauraa. Viimeistään sil-loin valkeni, ettei kysymyksessä olekaan mi-kään sunnuntaikävelylaji.

– Erittäin positiivinen kuva tästä on synty-nyt. On yritetty nipistää muusta ja kohdistaa varat työhyvinvointiin. On katsottu, että tämä on hanke, jossa ei kannata säästää Hyvin vä-hän meillä on sairaslomia, porukka on hyvän-tuulista ja töissä, Kontio summaa.

– Kaupassakäynti on hidastunut, kun on ravintoluennon jälkeen pitänyt tutkia tark-kaan tuoteselosteita, että mitä ostaa. Vaimo on niistä puhunut, mutta viimeistään nyt olen oppinut, Alanko sanoo.

Kaikkiaan 40 on käynyt jo läpi aluepelas-tuslaitoksen kuntoremontin. Projektia jatke-taan niin kauan kuin innokkaita riittää, van-hoille järjestetään ainakin uusintamittauksia.

Uudet ryhmät aloittavat jälleen tammikuus-sa 2012.

– Viisitoista oli tarkoitus ottaa, mutta ilmoit-tautuneita oli 32, joten jaamme ryhmän kah-tia, Kontio kertoo. •

-

Mika Kontio (vas.), Kirsi Koskinen ja Kari Alanko ovat saaneet itsekin uutta virtaa Varsinais-Suo-men aluepelastuslaitoksen omasta kuntoremont-tiprojektista.

Teksti ja kuva: Sini Silván

6 Turun pualest

I T-toiminnan organisaatiorakenteessa on kolme ydintoimintoa, jotka muodostavat perustan kaikelle IT-työlle. Arkkitehtuu-

rit määrittelevät kehittämisen suuntaviivat ja käytettävät teknologiat, kehitys toteuttaa teh-dyt linjaukset ja palvelutuotanto huolehtii val-miiden lopputuotteiden toimivasta jakelusta. Näiden lisäksi tarvitaan kokoavia toimintoja, jotka ottavat huomioon asiakasnäkökulman sekä palvelujen ja tavaratoimittajien tarpeet.

Kun organisaatiorakenne on perusajatuk-seltaan riittävän yksinkertainen, on toden-näköistä, että siihen kuuluvat ihmiset ym-märtävät paremmin mitä heiltä odotetaan ja osaavat toimia sen mukaisesti. Ihmiset eivät kuitenkaan toimi kuten muurahaisyhdyskunta, jossa käyttäytymismallit periytyvät geneetti-sesti sukupolvelta toiselle. Jos näin olisi, var-sinaista johtamista ei tarvittaisi lainkaan (olisi tosin hauska leikitellä ajatuksella, että suu-rissa ihmishautomoissa kasvatettaisiin oh-jelmoijia, projektipäälliköitä ja miksei joku-nen IT-johtajakin).

Johdon tuki tärkeääJohdon pitää varmistaa, että roolit ja vastuut ovat ymmärrettävät ja että niissä pysytään. Kaikkien ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea ja olla kaikessa mukana. Riittää, kun ymmärtää oman vastuualueensa ja sen suhteet muihin organisaation osiin.

Syvyyksien sylistäRakennemuutos tuo tehokkuutta IT-toimintaanIT-strategian toteutus etenee suunnitellusti parhaillaan hyvää vauhtia.

Tavoitteena on kasvattaa IT-toiminnan kykyä tukea kaupungin ydintoi-

mintojen tuottavuutta. Tarvittava muutos on rakenteellinen ja se ulottuu

läpi koko IT-organisaation.

Erilaiset roolit varmistavat, että organisaati-osta löytyy riittävä määrä sekä horisontaalis-ta että vertikaalista näkemystä. Täytyy uskal-taa heittäytyä organisaation varaan ja luottaa siihen, että se kantaa. Juuri luottamus on se asia, joka on avain tehokkaaseen ja tuotta-vaan yhteistyöhön ja siksi johdon tulee omal-la avoimella toiminnallaan luoda edellytykset luottamuksen ilmapiirin syntymiselle

Häiriöt nopeasti kuriin IT-toiminta on täynnä intohimoisia ihmisiä, jotka haluavat kaupungin IT-palveluiden toi-mivan joten vastuunkantajia löytyy.

IT-palvelutuotannon tehtävänä on tuottaa ja ylläpitää edellytyksiä IT-palveluille. Jos häi-riöitä ilmenee, palvelutuotanto reagoi niihin ja korjaa tilanteen mahdollisimman nopeas-ti. Vaikka vastuu kustakin palvelusta kuuluu kunkin sektorin vastaavalle IT-palvelupäälliköl-le, tarvittaessa käytetään avuksi koko IT-tuo-tantoa. Tätä vastuuta ovat jakamassa sopi-musten kautta sitoutetut alihankkijat.

Alihankkijoiden kanssa luonteva toimimi-nen on osa palvelutuotantoa. Joskus eri-koisosaamista ei kannata itse opetella vaan se kannattaa hankkia ulkoa. Tällöin on tärke-ää että osaamme vaatia sen, mihin alihank-kija on sitoutunut. •

Teksti: Jari Nevalainen, Jussi Vira

IT-toiminnan organisaatiorakenne ja vastuualueet

Tietohallinnon ohjausja tukipalvelut

Arkkitehtuurit Kehitys Palvelutuotanto

IT-johtaja

Tieto-,sovellus- jateknologia-

arkkitehtuurit

SovelluskehitysSovellukset

Perus-IT-palvelut

IT-tukipalvelut

KonesalipalvelutInfrastruktuuri

Kumppanuuksien hallinta

Toimittajahallinta

Pysyvää piristystä katukuvaan

Taide innoittaa liikkumaan Aurajokirannassa

K ulttuurikuntoilun keskuspuisto on tuo-nut taidetta Aurajokirannassa liikku-vien iloksi. Hanke tilasi kolme käyt-

tötaideteosta eri taiteilijoilta ja lokakuussa viimeinenkin teoksista pystytettiin jokirantaan.

Käyttötaideteokset ovat tulleet kaupun-kiin jäädäkseen ja ne ovat nyt osa kaupun-gin taidekokoelmaa. Hankintatyöryhmässä oli mukana kaupunkisuunnittelun, kulttuu-rin, kuvataiteen ja liikunnan ammattilaisia. Yhteistyömalli koettiinkin hedelmälliseksi ja eri hallintokuntien välistä yhteistyötä tullaan mahdollisesti tekemään myös jatkossa vas-taavissa hankinnoissa.

Taiteilija Oona Tikkaojan suunnittelema ja hänen yhdessä turkulaisten lasten kanssa toteuttamansa Piiloleikki-teos koostuu kym-menistä pikkuisista pronssipatsaista. Nämä lasten omakuvapatsaat on piilotettu jokiran-taan Martinsillan ja Turun linnan puiston välil-le. Reittikartan vihjeiden ja koordinaattien tai netistä ladattavien äänivihjeiden avulla voi et-siskellä patsaita jokirannasta.

Kuvanveistäjä Sakari Peltolan Koppi ja kova luu on teos, joka ottaa huomioon myös ihmisen parhaan ystävän – koiran. Graniittinen iso luu toimii myös kuntoilijan levähdyspaik-kana ja venyttelyapuna Nummenrannassa.

Jokirannassa entisen Barkerin kutomon kohdalla välkkyvät Eero Merimaan Joitakin teknokukkia -teoksen komeat värivalot. Teos koostuu kymmenistä kukkamaisesti taipuvista värivalotolpista, jotka on varustettu hämärä-kytkimellä sekä liiketunnistimella. Pimeän ai-kana teos reagoi ohikulkijoiden liikkeisiin sy-tyttämällä kuhunkin kukkaansa valon parin sekunnin ajaksi. •

Teksti: Sini LundgrénKuvat: Katja Tättäläinen

7Turun pualest

Keskeisenä periaatteena kaikessa työsuhdetta koskevassa lainsää-dännössä on työsuhteen heikom-

man osapuolen, työntekijän, vähimmäisetu-jen turvaaminen.

Hyvät työyhteisötaidot rakentavat luotta-musta työyhteisössä. Esimiehellä on kes-keinen merkitys työpaikan luottamuksen ra-kentajana ja ylläpitäjänä. Luottamusta ei voi syntyä, ellei niin työnantajien edustajilla kuin työntekijöilläkin, ole siihen tahtoa ja ellei tämä tahto näy käytännön teoissa.

Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien luot-tamus on ollut ajankohtainen aihe koko maa-ilmassa. Tuolloin riskiluotot romuttivat ame-rikkalaisen rahoitusjärjestelmän ja sysäsivät kansainvälisen talouden kaaokseen. Pank-kimaailmassa luottamuspula pysäytti rahalii-kenteen ja samankaltaisesti se voi vaikuttaa työyhteisössä.

Arki rullaa luottamuksen toimiessaKun työntekijät luottavat toisiinsa, ongelmis-ta uskalletaan puhua, ja arki sujuu työpaikoil-la melko kitkattomasti. Luottamus luo myös turvallisuutta, ja turvallisessa työympäristös-sä voidaan hyvin.

On tärkeää, että päättäjät ja virkamiehet sekä kunnan eri toimintojen ja yksiköiden työntekijät luottavat toisiinsa. Toisin kuin or-ganisaatioiden ja tiimien väliset luottamus-suhteet, esimiehen ja työntekijän välinen luottamus toimii kahden ihmisen välillä ja muo-dostaa työyhteisöjen toimivuuden perustan.

Esimiesten ja alaisten välinen hyvä yhteis-työ auttaa rakentamaan luottamussuhdetta, mutta ”pomotus” heikentää työntekijän mo-tivaatiota sekä vähentää hänen oppimis- ja kehittymispotentiaaliaan. Työpaikoilla vallitse-va epäluottamus ja pelko vähentävät tehok-kuutta, kun taas luottamuksellinen ilmapiiri lisää sitä. On tärkeätä muistaa ettei luotta-mukseen voida pakottaa.

LUOTTAMUS työsuhteen kulmakivenä

Mukana tietoa ja tunnettaMonille työpaikan sosiaaliset suhteet ovat arjen keskeinen sosiaalinen verkosto, joten ilmapiiri vaikuttaa merkittävästi työssä viih-tymiseen. Luottamus rakentuu toimivasta tie-don välityksestä ja toisaalta tunnetekijöistä.

Luottamus rikkoutuu, jos puolin tai toisin toimitaan tietoisesti vastoin yleisiä ja yhteisiä pelisääntöjä. Esimiehen ja työntekijän välises-sä suhteessa on kuitenkin erityistä se, että siihen liittyy aina määräämisvalta. Luottamuk-

sen syntymiseen vaikuttaa mm. se, johtaa-ko esimies työntekoa asioiden vai ihmisten kautta. Ongelmia voi syntyä esimerkiksi sel-laisessa matriisiorganisaatiossa, jossa ihmis-ten ja työn sisällön johtaminen on vastuutet-tu eri henkilöille.

Keva on julkaissut oppaan Luottamus esi-miehen ja työntekijän välillä. Opas pyrkii ker-tomaan, miten työpaikan luottamussuhteita rakennetaan (www.keva.fi > Julkaisut > Työs-sä jaksamisen julkaisut). •

Työsuhteen peruselementtejä ovat keskinäinen vastuu ja luottamus.

Vastuu työsuhteessa tarkoittaa sitoutumista toimia niin kuin on sovittu ja ohjattu.

Luottamus sopimuskumppaniin syntyy sopimusehtojen ja lupausten pitämisestä.

TULO KULMIATulokulmia on lehden vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

1. Luottamuksen synty: Millainen on luotettavaksi koettu henkilö?

2. Luottamus esimiehen ja työntekijän välillä

Teksti: Tarmo Järvinen, pääluottamusmies, Tekniikka ja Terveys KTN Turku ry

Kuva: Hannu Waher

Millaisista tekijöistä muodostuu luotettava henkilö?

Hyvät aikeet ja hyvät tavoitteet

Hyvä tahto

epäilys > luottamus

Kaavio 1. Luottamuksen syntymisen ainesosia (Kevan materiaali - T. Järvinen / 11-11)

Kaavio 2. Luottamuksen ydinasiat työntekijän ja esimiehen välillä (Keva - N. Laine / 2008)

yhteistyö-osaaminen vaikutusvalta omaan työhön

TA:lla = riski TT:lla = valintatoteutuksen suhteen

Lopputulos

Osaaminen eli kompetenssi tieto ja yhteistyötaito

Yhteistyökyky

luottamustunne tieto

viestintä

esimehentuki

aika

8 Turun pualest

EU-rahoitteisen Cities for a Healthier Sea -hankkeen tavoite on tarjota han-kekumppaneille keinoja keskinäisen

yhteistyön rakentamiseksi. Tärkeää on, että kumppanit opettavat toinen toisensa näke-mään ne asiat, joihin heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Marraskuun kolmipäiväisen ohjel-man aikana keskusteltiin vapaamuotoises-ti vesiensuojeluratkaisuista, joita kaupungit Virossa, Latviassa ja Suomessa voivat to-teuttaa.

Vierailun aikana tutustuttiin Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoon, Biovakassa tehtä-vään lietteenkäsittelyyn, satamien ja venesata-mien ympäristöratkaisuihin, öljyntorjunta-asi-oihin, kosteikkoihin ja laskeutusaltaisiin sekä kaupunkien hulevesiratkaisuihin. Vierailun jär-jestivät Turun kaupungin ympäristönsuojelu-toimisto ja Centrum Balticum.

Sama tavoite, monta keinoaNoin 15 hengen vierailuryhmään osallistui virolaisia Tallinnasta, suomalaisia Turusta ja Helsingistä ja latvialaisia Jurmalasta, Kuldi-gasta ja Ventspilsistä. Kaikki osallistuneet

Vesiensuojelu puhutti vierailijoita BaltiastaMarraskuussa Turussa vieraili Cities for a Healthier Sea -hankkeen kutsumana suomalaisia, virolaisia ja

latvialaisia vesiensuojelualan ammattilaisia. Puhetta Itämerestä ja sen vesien suojelusta riitti, kun ryhmä

vieraili useissa vesiensuojelukohteissa Turun lähialueilla.

toimivat kaupunkiensa tai kuntiensa ympä-ristöhallinnossa.

Erilaiset konkreettiset ratkaisut ja tarpeet puhuttivat osallistujia, mutta ehkä hiukan yl-lättäenkin keskusteluissa nousi esille tarve saada lisää tietoa ympäristöhallintojen erilai-suuksista ja vastuunjaon eroista maiden ja kaupunkien välillä.

Satojen työntekijöiden organisaation toi-minta ja resurssit eroavat merkittävästi yh-den ihmisen toimiston työstä. Eroavien läh-tökohtien tunteminen on tulevan yhteistyön rakentamisen kannalta tärkeää.

Keskustelua pyöreän pöydän ympärilläCities for a Healthier Sea -hankkeen kan-sainvälinen päätösseminaari ja siihen liittyvä pyöreän pöydän keskustelu järjestetään hel-mi-maaliskuun taitteessa 2012 Turussa. Tuol-loin tarkastellaan hankkeen tuloksia ja koo-taan yhteen ryhmä asiantuntijoita ja päättäjiä, jotka voisivat hahmotella yhteisiä tavoitteita ja suuntaviivoja tulevaisuuden yhteistyölle.

Hanke liittyy tiiviisti Itämerihaaste-aloittee-

seen, jonka Turun ja Helsingin kaupungit aloit-tivat vuonna 2007 sitoutumalla julkisesti konk-reettisiin Itämeren suojelutoimenpiteisiin ja haastamalla muut organisaatiot tekemään vastaavan sitoumuksen Itämeren hyväksi. Tällä hetkellä verkostossa on mukana yli 170 toimijaa Suomesta ja muista Itämeren mais-ta. Puhe jalostuu moneksi toimenpiteeksi Itä-meren suojelemiseksi. •

www.citiesforahealthiersea.net

Vierailuryhmä tutustumassa vesiensuojeluratkaisuihin Liedossa.

Teksti ja kuva: Salla-Maria Alanen, Centrum Balticum, Itämerihaasteen

koordinaattori, Turku

9Turun pualest

Työkykykoordinaattorit Vuokko Pulju-järvi-Seila ja Eva Antero ovat työ-kyvyn hallintamallin kehittäjinä täynnä

intoa. Turun kaupungin ydin on sen 13 000 hengen henkilöstö. Tämän pääoman kohte-lulla on merkitystä, joka näkyy työkyvyssä, ih-misten hyvinvointina ja euroina. Nyt kehitetään yhtenäistä toimintatapaa työkyvyn hallintaan. Avainsana on välittäminen ja vieläpä ajoissa.

– Mallit jäävät usein pöytälaatikkoon, mut-ta nyt luodaan työkyvyn hallintaan toimintata-paa, jossa ennalta ehkäisy on punainen lan-ka, Vuokko Puljujärvi-Seila linjaa.

– Nyt halutaan tehdä asioista selkeitä ja systemaattisia, Eva Antero täydentää. Edis-tetään työpaikan pitkäaikaisterveyttä. Olen-naista on se, että työpaikoilla on tieto toimin-tatavoista ja ne ovat käytössä.

Pilotti vanhuspalveluissa, jatkossa kaikki mukanaMallin tehostettu pilotointi tehdään ensi ke-väänä Sosiaali- ja terveystoimen vanhuspal-veluissa. Vanhuspalveluille tyypillistä on suuri henkilöstömäärä ja sen vaihtuvuus. Vanhus-palveluissa on 80 esimiestä ja 2 000 työn-tekijää. Lisäksi 6,5 prosentin sairauspoissa-olot ovat yläkantissa verrattuna henkilöstön keskiarvoon 4,4 prosenttia. Työkyvyn hallin-taa siis tarvitaan.

Kun työkalut on luotu ja testattu, malli ote-taan käyttöön koko kaupungissa. Aiemmin tehty työhyvinvoinnin kartoitus, Sirius-hanke

saa näin konkreettista jatkoa. Samoin jois-sain hallintokunnissa jo nyt käytettyä Tuki-Step-mallia hyödynnetään.

Varhainen välittäjä ottaa asiat puheeksiYksi lähtökohdista on varhainen välittäminen. Varhaisvaiheessa on tärkeää tukea työnteki-jää hänen omassa tutussa työssään. Ei jäte-tä asiaa korjaaviin toimenpiteisiin, ei odoteta ongelmia. Sen sijaan katsotaan työuraa alus-ta asti työkyvyn näkökulmasta.

– Nyt halutaan tehdä asioista selkeitä ja

systemaattisiaKun työhön ja työkulttuurin liittyvät ”omat hä-lytysmerkit” on ennalta sovittu, ne voidaan sitten tarpeen tullen ottaa puheeksi. Häly-tysmerkit, kuten esimerkiksi toistuvat saira-uslomat, aina pitemmiksi venyvät työpäivät, myöhästely ja työtapojen horjuminen viittaavat siihen, että kaikki ei ole kunnossa. Havainto-ja voi tehdä niin työkaveri kuin esimies. Kun havaitaan, että kaikki ei ole kunnossa, ote-taan asia puheeksi ja edetään ennalta sovit-tujen menettelytapojen mukaan.

– Sairauspoissaoloille ja ennen aikaiselle eläköitymiselle voidaan hakea vaihtoehtoja:

nopea reagointi hälytysmerkkeihin.

Tarpeen mukaan tehokeinot käyttöönJos tarve vaatii, tarjotaan tehostettua tukea. Tämä voi tarkoittaa vaikka kuntoutusta.

– Työolosuhteita ja työtapoja voidaan muut-taa, jotta työntekijä voi jatkaa omassa teh-tävässään. Myös pitkän poissaolon jälkeen työhön paluuseen tarvitaan tukea, Puljujär-vi-Seila kertoo.

Uutta on, että esimies pitää pitkän poissa-olon aikaan yhteyttä poissaolevaan. Tavoite on, että työntekijää ei jätetä yksin ja paluuta voidaan valmistella ja keventää. Tukitoimia ja työhönpaluun aikatauluja voi rukata.

Onko lasi puoliksi tyhjä vai täysi– Työ edistää terveyttä, työkyvyttömyyden arvioinnin sijaan tulee arvioida jäljellä olevaa työkykyä, Antero korostaa.

Kun työntekijän työkyky ja hyvinvointi ovat kunnossa, vähenevät myös ennenaikaiset eläköitymiset ja sairauspoissaolot. Samalla säästetään toki myös rahaa, kuten varhais-eläkemaksuja.

Puljujärvi-Seila korostaa, ettei malli tarkoi-ta sitä, ettei olisi lupa sairastaa – tavoite on edistää työpaikan pitkäaikaisterveyttä. Hen-kilöstön kannalta olennaista on se, että töis-sä on hyvä olla. Työntekijällä on oikeus saa-da tukea työkyvylleen ja näin varmistetaan tasapuolinen kohtelu. •

Työkyvyn hallinta alkaa jo uran alussa

Teksti ja kuva: Sini Silván– Tammikuussa päästään kunnolla liikkeelle, Vuokko Puljujärvi-Seila (vas.) ja Eva Antero jo odottelevat.

10 Turun pualest

”Asioita voi muuttaa”

Tukiperhetoiminta ennaltaehkäisee ja välittää

Tukihenkilötoiminta on suunnattu avun tarpeessa oleville lapsiperheille. Va-paaehtoiset tukihenkilöt voivat auttaa

lasten hoidossa, toimia kuuntelu- ja keskus-telukumppanina tai harrastuskaverina. Tuki-perhetoiminta taas auttaa lapsiperheitä sel-viytymään paremmin silloin, kun vanhempien voimavarat ovat heikentyneet.

– Toiminta tukee lasta ja hänen perheen-sä jaksamista. Se voi tarjota vanhemmalle hengähdysaikaa, ja lapsi taas voi saada seu-raa. Vapaaehtoistyö on merkittävää ja näkyy perheiden arjessa. Asioita voi muuttaa, ki-teyttää Luoto.

Ennaltaehkäisevä työ ei ole pelkkää sanahelinääTukiperhetoiminta on tarkoitettu perheille, joil-la on lastensuojelun asiakkuus, joten yhteis-työ kaupungin kanssa on tiivistä. Sami Luoto pitää vuosien saatossa kehittynyttä toimintaa hyvin organisoituna:

– Pitää kehua Turkua siitä, että toimintamalli on hyvin rakennettu, yhteistyö säännöllistä ja siksi myös hallittua ja toimivaa.

Sekä tukihenkilö- että tukiperhetoiminta pe-rustuvat vapaaehtoisuuteen. Tästä huolimatta tukisuhteet ovat monivuotisia ja pysyviä, sillä vapaaehtoiset ovat hyvin sitoutuneita. Luoto iloitsee myös siitä, että yhtään tukiperhesuh-

Sami Luoto uskoo, että perheiden hyväksi tehtävällä ennaltaehkäisevällä työllä saadaan paljon hyvää aikai-

seksi. Luoto työskentelee Pelastakaa Lapset ry:ssä, jonka toiminnan pääpaino Turussa on tukihenkilö- ja tu-

kiperhetoiminnassa. Luoto on tehnyt työtä kymmenen vuotta ja nähnyt yli 300 tukisuhdetta, joista jokainen

on oma elämänmakuinen tarinansa.

detta ei ole katkaistu sen vuoksi, ettei tarvet-ta enää katsota olevan.

– Vaikka alkuperäinen tuen tarve olisi jo loppunut, tukisuhde voi olla kannatteleva voima perheelle. Tuen merkitys ja tavoitteet vain muuttuvat.

Luoto toteaa myös, että toiminta on ai-dosti ehkäisevää. Hän on erityisen tyytyväi-nen siihen, että ehkäisevän työn tarve on vii-me vuosina ymmärretty aiempaa laajemmin ja että sitä on ryhdytty käytännössä toteut-tamaan. Se ei ole enää pelkästään juhlapu-heiden sanahelinää.

Tulossa levyllinen eksistentiaalista avaruusfolkia Tukihenkilöiden ja -perheiden tarve on jatku-vaa. Luodon tehtävä on koordinoida toimintaa sekä tukea ja tiedottaa vapaaehtoisia. Taus-taltaan Luoto on lastentarhanopettaja, mut-ta hän on työskennellyt myös sosiaalityönte-kijänä. Lastensuojeluasiat ja lapsiperheiden hyvinvointi ovat aina kiinnostaneet häntä.

– Kun kymmenen vuotta sitten näin lehdes-sä nykyisen työni työpaikkailmoituksen, ajatte-lin, että tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä.

Antoisan työn kautta on syntynyt myös bändi, Sivutuote, joka sai alkunsa Heideke-nin perhetalossa toimineiden lasten ja per-heiden parissa työskentelevien ammattilais-

ten aloitteesta. Erilaisiin tilaisuuksiin tarvittiin jatkuvasti esiintyjiä, joten soittotaitoiset mie-het ottivat vastuun ohjelman järjestämisestä.

– Yhdessä musisoiminen oli kivaa, viih-dyimme musiikin parissa ja aloimme soittaa säännöllisesti.

Kokoonpanon musiikkityyliä Luoto kuvaa eksistentiaaliseksi avaruusfolkiksi, jossa mu-siikki on sivuseikka ja jossa syvälliset ja ran-katkin Timo Aarnivalan kynästä syntyneet tekstit ovat pääosassa.

– Nyt tekeillä on levy, joka ilmestyy ensi ke-väänä. Olemme huomanneet, että tässä sa-moin kuin kaikessa muussakin tekemisessä onni syntyy sivutuotteena. •

Teksti ja kuva: Katja Tättäläinen

Tukiperhetoiminta on lastensuojelun avohuollon tukitoimi, jossa tukiperhe ot-taa lapsen kotiinsa kerran kuukaudessa viikonlopuksi hoitoon ja tukee näin lap-sen perheen jaksamista arjessa. Toiminta on tarkoitettu lastensuojelun asiakkaille.

Tukihenkilötoiminnan tavoitteena on auttaa pienten lasten perheitä vapaa-ehtoisten avulla. Tukihenkilöt voivat toimia perheissä monenlaisissa tehtävissä, ja he antavat lapsiperheille apua tavallisen ih-misen tiedoin ja taidoin. Toiminta on tar-koitettu kaikille.

11Turun pualest

K: Käynkuumanaaikaajoin –säästänkölämmityksessä?V: – En usko että siitä koituu säästöä – ainakaan pitemmän päälle. Kestäväm- pi ratkaisu lämmityksen säästöön on a) tuottaa sitä vähemmän JA edulli- semmin, b) pitää lämpö tarkassa käytössä sekä c) sen mahdollinen kierrätys esim. talteenoton kautta

K: Noeikaienergiansäästösmittä romanttistol?Taiseksikäst?V: – Kyllä löytyy. Ajatellaanpa nyt vaikka himmennettyjen valojen tai vähennetyn valaistuksen mahdollisuutta sekä keho-jen lämmönjakamisen autuutta korkeam-man huonelämpötilan sijaan.

K: Rouvahöyryääjapihiseevähän väliä,voiskotätävaljastaa…hyö-tykäyttöön?V: – Kyllä parhaat pihinät tulis löytää oi-kein mitoitetusta kiukaasta ja sen järki-käytöstä. Ruuanvalmistuksen yhteydes-sä parhaat höyryt ja hyödyt löytyvät mm. oikein mitoitettujen astioiden ansiosta tai vaikkapa uunin lämmittämisen yhteyteen sovitettujen useamman täytön ansiosta.

K: Meiäiskäsanoo,etonturhasam- mutellanoitavalmiusvalojaener-giansäästöks,kunevalaiseekiniinnä-tistinäinJoulunalla.OMG!!!Eikaiiskäoooikeessa,niinkuoikeesti?V: – Käytetystä kilowatista maksetaan nyt veroineen kaikkineen jo pitkälti toistakym-mentä senttiä, ja hinnan nousua odotellaan nytkin. Valmiusvalot kuluttavat energiaa vain muutamia watteja, mutta kerrottuna

AMMATTILAISTEN VINKKIAmmattilaisen vinkki on lehden vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

laitteiden määrällä ja käytön/valmiuden ajalla ne kerryttävät kymmeniä tai jopa sa-toja euroja vuodessa. Sen lisäksi valmius-valot ovat tyypillisesti käytössä öisin tai huoneiston ollessa tyhjä, joten laitteiden poiskytkemistä verkkovirrasta voidaan pe-rustella lisäksi paloturvallisuudella.

K: MeilläGunnarinkanssaonsel lainenkylskåpet ....nomikäsenytonsuomeksi,siisjääkaappi,ostet-tuhyväänKekkosenaikaanjahyvinseonhyrissyt tuossaköökissä.Nyt to-sin,taisiiskymmenisenvuotta,Gun-naronsäätänytsellaistakytkintäainavaansuuremmalle,muttamjölkkisevaanpysyyhaaleena–tuliskoGunna-rinhankkiauusikytkin,jossaonenem-männumeroitavaisiirretäänkömaidotpakkaseen?Jaonkoasiallaniinkiire,koskaGunnartykkääkylläetteikaffekylmenekylmällämaidolla?V: – Nyt saattaisi olla korkea aika miettiä uuden jääkaapin hankkimista. Kysymyksen perusteella voisi olettaa ettei jääkaappin-ne enää suoriudu siitä tehtävästä, johon se on alunperin hankittu ja että kaapin nyt tuottama kylmäteho on erittäin kallista.

Suurella todennäköisyydellä voidaan sanoa, että jääkaappinne on saavuttanut elinkaarensa pään ja että sen mahdollinen huoltaminen on enemmänkin kallista res-taurointia ja mahdollisesti vain tekohengi-tystä uudelle laina-ajalle. Uuden energia-taloudellisen jääkaapin hankkiminen voisi olla nyt paikallaan ennenkuin vanha pra-kaa lopullisesti. Koskas muuten se pakas-tin on hankittu? •

Teksti: Tomi SuojaKuva: Stock.XCHNG

Kiitos Kaupunginsairaalan kollegoille ja koko henkilökunnalle miellyttävästä 29 vuoden yhteistyöstä ja mieliinpainuneesta

vapaalle- ja eläkkeellelähtöpäivästä. Tapio Hakamäki, osastonlääkäri

12 Turun pualest

Turku on sananmukaisesti satamakau-punki, sillä aluksi oli satama, joka syn-nytti kaupungin ympärilleen. Satama-

hallinto oli kuitenkin varsin kevyt: 1400-luvun lopulla Danzigista Turkuun saapui laiva, jon-ka viljalastin purkamisesta syntyi riita, mut-ta satamasta ei löytynyt riittävää auktoriteet-tia ahtaajien lakon sovittelemiseen. Apuun tuli Turun piispa Maunu III Särkilahti, jos-ta samalla tuli maan ensimmäinen valtakun-nansovittelija.

Vasta vuonna 1811 – kun Turku oli vielä Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki – perustettiin vaaka- ja satamamestarin vir-ka, jonka ensimmäiseksi hoitajaksi tuli Johan Christian Trapp. Satamamestarin tehtävä-nä oli laituripaikkojen osoittaminen aluksille, satamamaksujen kerääminen ja tilittäminen kaupungille, vaakahuoneen esimiehenä toi-miminen ja yleisen järjestyksen valvominen.

Trapp oli Turussa muutenkin merkittävä mies, sillä hän rakennutti mm. nykyisen Åbo Akademin päärakennuksen. Tämä oli hänel-le mahdollista, koska vaaka- ja satamames-tari oli pormestarin jälkeen kaupungin par-haiten ansaitseva viskaali. (Satamamestarin viran myöhempi tulopoliittinen kehitys ei to-sin ole ollut yhtä suotuisa.)

Vuonna 1878 satamamestariksi valittiin Adolf Magnus Eklund ja kahdeksan vuot-ta myöhemmin hänet ylennettiin uuteen sa-tamakapteenin virkaan, jossa hän toimi kuo-lemaansa asti 1889.

Satamakapteeni oli suoraan apulaiskau-punginjohtajan alaisuudessa vuoteen 1950 kun satamajohtajan virka perustettiin. Sen en-simmäinen haltija, Carl Gentz ehti tosin hoi-taa sitä vain kolmen vuoden ajan kun hänet valittiin Kokkolan kaupunginjohtajaksi. Gentz lieneekin maan ainoa merikapteeni, joka on toiminut kaupungin ykkösjohtajana!

125 vuotta yhteistyötäNykyään Turussa satamakapteenina toimii Kari Riutta ja satamamestarina Antti Pe-kanheimo, kummatkin merikapteeneja ku-ten virat edellyttävät. Paljon organisaatioita on uudistettu, mutta 125 vuotta sitten kehitetty työnjako toimii yhä luontevasti: satamakap-teeni keskittyy hallinnollisiin ja viranomaisteh-täviin kun taas satamamestari pyörittää ope-ratiivista satamaliikennettä.

Jos toinen on lomalla tai matkoilla, kum-matkin tuuraavat oman toimensa ohella toi-

Satamamestarin virka

200-vuotiassiaan. Usein on ollut jatkumo, että satama-kapteenin jäätyä eläkkeelle satamamestari on ylennetty kapteeniksi ja uusi henkilö vär-vätty satamamestariksi. Luonnollisesti koke-neempi opettaa nuorempaa, mutta vuorovai-kutus toimii myös päinvastoin, sillä samalla vanhempi saa itselleen uusinta alan tietoutta.

Miten satamamestarin työ on muuttunut kahdensadan vuoden aikana? Työkalut ja -menetelmät ovat tietysti huimasti muuttuneet sulkakynästä tietokoneeseen, mutta viran pe-rusajatus ei paljoakaan. Sataman päätehtä-vänä on – ja on ollut – siirtää sekä matkus-tajia että rahtia meri- ja maakuljetusmuotojen välillä eikä periaatteessa ole merkitystä kul-kevatko laivat purjeilla, höyryllä vai moottoril-la. Satamatoiminnan tuloilla maksetaan mm. työntekijöiden palkat ja viime vuonna kaupun-gin kassaakin kartutettiin 8.850.513 eurolla. •

Adolf Magnus Eklund toimi Turun satamamestarina 1879–1885 ja sen jälkeen satamakap-

teenina vuoteen 1889. Hänen vanhemmista virkaveljistään ei kuvia ole, koska valokuvausta ei vielä tunnettu.

Satamamestari Antti Pekanheimo, 36, on sata-man nykyjohdon nuorin, mutta omaa sataman vanhimman viran. Hänen työhönsä kuuluu järjes-tää mm. laivoille laituripaikat, alus- ja nosturipal-velut sekä toimia kenttähenkilökunnan lähimpä-nä esimiehenä.

Teksti: Kari Riutta • Kuvat: Markku Koivumäki ja Turun sataman arkisto

13Turun pualest

Hän oli itse vuorotteluvapaallaan osal-listunut valokuvaajaopintojensa ohel-la Omakuvan erikoistumisopintoihin

ja todennut menetelmän tehokkuuden. Mu-kaan kielikoulutuksesta lähti kahdeksan eri-ikäistä, eri työtehtävissä toimivaa henkilöä, jot-ka tapasivat Omakuva-työpajatyöskentelyssä.

Ohjaajana kirjoittamisessa toimi FM Ilona Tanskanen ja omakuvien kuvaamiseen oh-jeisti valokuvaaja Vesa Aaltonen. Ryhmän työskentelystä julkaistaan Turun AMK:n jul-kaisusarjassa omakuvajulkaisu ”Kuva kie-len kannoilla”, joka valmistui Omakuva-valo-kuvanäyttelyn avajaisiin marraskuun alussa.

Juhlapuheissa ja työpaikan arjessakin usein kaivattu yhteisöllisyys vahvistui ryhmän tapaa-misissa. Hämmästyttäväkin avoimuus valta-si ryhmän, joka isossa organisaatiossa ei ai-kaisemmin ollut keskenään kovinkaan tuttu. Oli hienoa lähteä muistelemaan esim. ensim-mäistä koulupäivää, isovanhempia ja muita elämän merkkihenkilöitä – yhdessä, ohjatus-ti, työaikana…

”Omakuva on jokaisen kuva” Kielikoulutuksen henkilöstöllä oli omassa työ-

Työyhteisö lähti mukaan Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen

Omakuva-työpajat lähensivät ja pysähdyttivät kesken työkiireidenTurun ammattikorkeakoulun kielikoulutuskeskuksen henkilöstö sai viime keväänä työyhteisönä osallistua

Turun kulttuuripääkaupunkihankkeeseen 2000 & 11 OMAKUVAA. Kielikoulutuskeskuksen päällikkö Minna

Scheinin näki omakerrallisessa kirjoittamisessa ja valokuvaamisessa hienon mahdollisuuden vahvistaa

henkilökunnan työhyvinvointia.

pajassaan neljä omakuvallista tapaamista. Haasteellista oli pysähtyä kesken työpäivän miettimään omaa elämäänsä; missä minä olen juuri nyt omalla elämänkaarellani. Miten tulin tähän hetkeen, minne olen matkalla?

Kielikoulutuskeskuksen ryhmä kirjoitti omasta elämästään tekstejä amerikkalaisen kirjailijan Natalie Goldbergin luovan kirjoit-tamisen työskentelymallien mukaan. Lyhyis-sä, ajastetuissa kirjoitustuokioissa tuotettiin vapaata tajunnanvirtaa raakamateriaaliksi, jota luettiin toisinaan muillekin.

Jokainen kirjoitti myös itsekseen omaelä-mäkerrallisia tekstejä, joko julkaistavaksi tai ehkä jälkipolville. Kuvalliset omakuvat tehtiin valokuvaamalla itse, valokuvaaja Vesa Aal-tosen luoman luokkahuonestudion rauhas-

sa. Kuvat otettiin itselaukaisinta käyttäen, kuvaaja kameran kanssa kahden.

Monet halusivat mukaan myös muita kuvia, esimerkiksi lapsuuden rakkaita kuvamuistoja. Kielikoulutuksen henkilöstön julkaisu ”Kuva kielen kannoilla” kokoaakin nyt pysyvästi yh-teen ryhmän monipuolisia omakuvia; tekste-jä ja kuvia eletystä elämästä.

Opimme, että yksityinen on usein yleistä, siis yhdistävääkin. Yhteenkuuluvaisuuden tun-ne vahvistui, kun ansiokkaasti ohjattu ryhmä sai piirtää, valokuvata, itkeä, nauraa ja kirjoit-taa omista kokemuksistaan. Tutustua itseen-sä ja muihin. Sukelsimme sisäiseen maail-maamme, esiin nousi jo unohdettuakin, ja samalla jaoimme arvokkaita hetkiä ja ajatuk-sia elämästä. •

Teksti: Anne Lehikoinen Kuvat: Minna Scheinin

Kielikoulutuksen henkilöstön Omakuva-valokuvanäyttely avataan Turun ICT-talossa. Näyttely on avoinna arkisin klo 8–16 aina 16.12. saakka. ICT-talo, Joukahaisenkatu 3, 20520 Turku

i Lisätietoja: Kielikoulutuskeskuksen päällikkö Minna Scheinin, puh. 050 5985 375, minna.scheinin@turkuamk.fi Omakuva- ja omaelämäkerrallisen kirjoittamisen työpajan vetäjä, suomen kielen ja vie-tinnän päätoiminen tuntiopettaja Ilona Tanskanen, puh. 050 5985 889,

ilona.tanskanen@turkuamk.fi.

Naista omakuvista Minna Scheinin kertoo: - Halusin mukaan julkaisuumme ajatuksen elaman jatkumosta. Kuvasin itse aitini ja minut, otimme yhden aamupaivan aikana valtavan maaran kuvia ja valitsin lopulta taman. aitikin oli kuvaa-misesta innostunut ja sanoi: ”Nyt minusta otetaan kuvia, jotka jaavat muistoksi”. Kuvissa Minna aitinsa ja tytta-rensa kanssa.

. . . .. .. . . . . .

. .

. .. .

. .. .

. .. .. . . .

. .. .

. .

14 Turun pualest

Översättning: Pasi Pirttimäki

Tävling om stadens bästa service

SVENSK RESUMÉ

Utvecklingssamtal utgör en viktig del av personalledning

ATT föRA UTVECKLINGSSAMTAL AV HöG KVALITET spelar en central roll i en välfungerande och framgångsrik personal-ledning. De ger möjlighet till idékläckning och utbyte av åsikter mellan chef och anställd.

Utvecklingssamtal förutsätter ömsesidig träning och upprepningar för att de skall bli en vedertagen praxis. Detta innebär bl.a. att tidtabeller för utvecklingssamtalen anpassas efter arbetstidsplaner.

Resultaten i enkäten Kunta 10 visar för Åbos del att framför allt cheferna och led-ningen måste se sig i spegeln kritiskt. Enligt den senaste enkäten hade endast 54, 10 % av de tillfrågade fört ett slags utvecklingssam-tal med sin chef och de flesta av dem ansåg att det inte hade någon nytta.

Nästa Kunta 10-enkät genomförs hösten 2012, dessförinnan hinner vi ändra riktning och införa ett erkänt bra ledningsinstrument. •

RäddNINGSdIREKTöR JARI SAINIO UTMANAdE en gång i tiden lednings-gruppen för Egentliga Finlands rädd-ningsverk att övervinna sig själv. Sedan den första impulsen började vi utveckla idén om hu vi på allvar kunde satsa på personalens välbefinnande. Räddnings-verket startade ett konditionsprojekt, en räddningsoperation med den egna perso-nalen som mål. Målet är att motivera män-niskor att tillägna sig en mo-tionsinriktad livsstil.

Personalen själv har fått påverka innehållet i dagar-na. De har prövat på nya grenar

stavgång, kickboxing, paddling och golf.Sammanlagt 40 anställda har deltagit i

räddningsverkets konditionsprojekt. Pro-jektet fortsätter så länge som det finns in-tresserade, och för dem som redan varit med om projektet ordnas nya mätning-ar. De nya grupperna startar åter i janu-ari 2012. •

STAdSdIREKTöREN STARTAR VåREN 2012 en tävling om stadens bästa servi-ceformer. Tävlingen består av två serier: bästa servicereform och bästa service-prestation. Till att börja med behövs ett säljande namn på tävlingen.

I tävlingen söker man stadens bästa ser-vicereform år 2011–2012. Servicen som kommer att belönas erbjuds eller genom-förs på ett nytt sätt vilket skapar mervärde för kommuninvånarna. Den andra tävlings-serien handlar om stadens bästa servi-ceprestation. I den här serien söker man kommuninvånarnas bästa erfarenheter av stadens service.

Föreslå ett namn för den nya tävlingen före 13.1.2012. Lämna in ditt förslag med elektronisk blankett som finns på Netku.

Den person som lämnat in det vinnande förslaget belönas med en rejäl bunt Tyky-sedlar på 100 euro!

Tävlingen kommer att utlysas i februari 2012 då de olika enheterna vid stadens förvaltningar kan anmäla sig till tävlingen med sina egna serviceformer.

Juryn som består av nätverket för ut-veckling av stadens kundservice har till uppgift att utse tio bästa servicereformer bland de förslag som kommit in i tävling-en. Kommuninvånarna får rösta om bäs-ta servicereform och bästa servicepresta-tion sommaren 2012.

Ytterligare information om tävlingen fås på NeTku och i personaltidningen i febru-ari 2012. •

Åbo är årets bästa in-hemska resmål 2011

TURISTföRENINGEN I fINLANd (SMY) ut-såg Åbo till 2011 års bästa inhemska resmål. Priset utdelades i oktober i Åbo stadshus.

I prismotiveringen stod att Stiftelsen Åbo 2011 och Turku Touring på ett skickligt sätt har utnyttjat stadens naturliga historia och dess unika byggnader. De har på ett för-tjänstfullt och mångsidigt sätt kombinerats till helheter som både motsvarar de behov som dagens resenär har och som erbjuder turistmässiga upplevelser för vida medbor-gargrupper.

Enligt Turistföreningen i Finland har kultur-utbudet i Åbo varit på en särskilt hög nivå år 2011 och väckt omfattande intresse. •

Räddningsverket skräddarsydde ett eget konditionsprojekt

15Turun pualest

M Itella Oyj

Aikaisin aamulla Tuli on irti! -näyttelys-sä on vielä hiljaista. Tai ei aivan, sillä Logomon teknikot ovat jo laittaneet

osan näyttelykohteista päälle ja äänet kan-tautuvat näyttelytilassa: sepän pajassa kalk-kaa rauta ja vanhasta paloautosta kuuluvat palomestari Rainer Saarisen muistelmat.

Heurekan tulevaisuusjohtaja Jouko Kos-kinen katsoo ympärilleen jo hieman haikeas-ti. Tulinäyttely on pitkän uran luoneen näytte-lyarkkitehdin viimeisin suurtyö, ja sen purku alkaa pian. Tunnelmat herkistyvät sulkeutu-misen lähestyessä.

– Yhtä aikaa haikeat ja iloiset. Näyttely on-nistui erinomaisesti ja – mikä ylen harvinais-ta – on pysynyt hyvässä kunnossa, eli elin-voimaa vielä riittäisi.

50-luvun koulukirja idean lähteenäTuli on irti! -näyttelyssä on marraskuun al-

kuun mennessä käynyt liki 90 000 kävijää. Luku on huimaava, mutta niin on näyttelyn laaja sisältökin. Asiakaspalautteen perusteel-la parasta on ollut itse tekeminen: näyttelys-sä pääsee koettamaan tulen tekoa, kävele-mään Turun palon 1827 tuhoamalla kadulla ja leikkimään palomiestä.

Kohteista suosituimmaksi on noussut Tu-run tuhoisasta palosta kertova pienoismalli-teatteri, jossa palon leviäminen kaupunkiku-vassa esitetään teatterisavu- ja valoefektein. Taustalla animaatio esittää yksityiskohtia pa-losta. Esitys avaa palon laajat vaikutukset ja katastrofin todellisuuden: suuri osa Turusta tuhoutui palossa. Esitys on koettu liikuttava-na ja havainnollistavana. Idea pienoismallite-atterille löytyi vuosikymmenten takaa.

– Löysin idean ehkäpä jo kouluajoilta 1950-luvulta ja Mantere-Sarvan historiankir-jasta. Palo on jotenkin näyttänyt mielessäni aina sellaiselta kuin kirjassa esitetään. Kuin

luin näyttelyä varten kaikki löytämäni palon ku-vaukset, näky vain vahvistui. Kun luotettavat tekijät ja tekniikatkin löytyivät, asia oli selvä.

Sulkemisen jälkeen näyttelyn kohteet jäävät Turun museokeskukselle. Turun palo! -teatte-ri puretaan niin, että se on valmis mahdollista jatkokäyttöä varten mutta muutoin kohteita ei kuitenkaan säilytetä. Nyt on siis ainutlaa-tuinen tilaisuus vielä nähdä ja kokea vuoden suurnäyttely! •

Turun palo sammuu pian Logomossa

Tuli on irti! -näyttely on Turun kulttuuripää-kaupunkivuoden päänäyttely Logomos-sa. Näyttely on Tiedekeskus Heurekan ja Turun museokeskuksen yhteisprojek-ti. Näyttely on avoinna vielä 18.12.2011 saakka. Logomo on auki päivittäin klo 11–19.Lisätietoja: www.tulionirti.fi

Turku on kotimaanmatkailun huippukohde 2011Suomen Matkailijayhdistys ry (SMY) valitsi Turun vuoden 2011 kotimaanmatkailun huippukohteeksi.

Palkinto myönnettiin lokakuussa Turun kaupungintalolla.

SMY:n mukaan Turun kulttuuritarjonta on ollut vuonna 2011 erityisen korke-alla tasolla ja herättänyt laajaa mielen-

kiintoa. Kotimaisten ja ulkomaisten matkaili-joiden määrät ovat nousseet keskimääräistä enemmän, joka osoittaa, että laadulliset ta-voitteet ovat konkretisoituneet myös mää-rällisesti.

– On ollut hienoa havaita, että hallintokun-nat ovat olleet omalta osaltaan mukana Eu-roopan kulttuurikaupunkihankkeessa. Näin eri hallinnonalat on saatu mukaan yhteisen päämäärän saavuttamiseksi, toteaa SMY:n puheenjohtaja Timo Havola.

– Olette tehneet esimerkillistä työtä Turun matkailun hyväksi, totesi Pertti Paasio kun-niakirjat ojentaessaan.

Työtä matkailun edistämiseksiPalkinnon vastaanottivat Anne-Marget Nie-mi Turku Touringista ja Suvi Innilä Turku 2011 -säätiöstä.

– Turku Touringissa on tehty pitkäjänteistä työtä kotimaanmatkailun edistämiseksi ja se myös näkyy kasvaneissa matkailijamäärissä. Niiden kasvu hyödyttää koko Varsinais-Suo-mea, toteaa Niemi.

Turku 2011 -säätiössä ollaan erityisen tyy-tyväisiä kulttuuripääkaupunkivuoden me-dianäkyvyyteen.

– Vuosi on nostanut Turun maailmankar-talle aivan uudella tavalla. Ilman kulttuuripää-kaupunkivuotta kaupunki ei olisi kiinnostanut kansainvälisiä toimittajia niin suuresti kuin se nyt on kiinnostanut. Ja ilman tuhansia leh-

tijuttuja matkailijavirrat eivät varmasti olisi tässä määrin kääntyneet Turkuun, summaa 2011-säätiön viestintäpäällikkö Saara Malila.

i Lisätietoa Suomen Matkailijayhdistyk-sestä löytyy osoitteesta www.matkailijayhdistys.com

Teksti ja kuva: Hele K

aunismäki