TURUN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI 5/2011

Myllysilta oli monen hallintokunnan ponnistus s. 10

Rekrytointijärjestelmä uudistui s. 2

Kulttuuripääkaupunki-tutkimuksesta

hyvä palaute s. 4–5

Sote luo oman tulospalkkiojärjestelmän s. 6

5/2011Toimitus/redaktion

Turun kaupungin keskushallinto

Strategia ja viestintä

Yliopistonkatu 27a, 20100 Turku /

Åbo stads centralförvaltningen

Strategi och kommunikation

Universitetsgatan 27a, 20100 Åbo

Vastaava toimittaja/

Ansvarig redaktör

Seppo Kemppainen

(seppo.kemppainen@turku.fi)

Päätoimittaja/

Huvudredaktör

Hannu Waher

(hannu.waher@turku.fi)

Taitto/Layout

Zeeland

Painopaikka/Tryckeri

Jaakkoo-Taara Oy Painoprisma

Painosmäärä/Upplaga

14 100 kpl/st

Kannen kuva/Omslagsbilden

Hannu Waher

Turun pualest -lehden

ilmestymisaika taulu:

nro 6/2011 viikolla 50 (12.–16.12.2011).

Aineiston deadline 18.11.

Toimitus pidättää oikeuden tarpeen

vaatiessa lyhentää ja muokata tekstejä.

Toimitus ei vastaa pyytämättä

lähetetystä materiaalista.

Lisätiedot:

http://netku/tupu

Turun kaupungin henkilöstölehti

Kuntarekryn ominaisuudet on suunniteltu joustamaan. Palveluun on luotu toiminnalli-suuksia sekä keskitettyyn rekrytointiin että yksiköiden esimiesten rekrytointikäyttöön.

Monipuolinen työkalupakkiKuntarekryn palveluun on kääritty kaikki rekrytointityökalut samaan pakettiin:• koko rekrytointiprosessi hoituu sähköi-

sesti tarvittavan palkkausluvan hakemi-sesta sähköiseen tiedoksiantoon

• ohjaa oikeaoppiseen ja turvalliseen rekrytointiin

• kattavat rekrytoinnin seuranta- ja loppuraportit

• lyhytaikaisille sijaisille keikkakalenteri ja käytettävyyskalenteri

• nopea ja kätevä tekstiviestipalvelu sijaisten tavoittamiseksi

Faktat• NexStaffin Turun kaupungin kaikki

käyttöoikeudet päättyvät 31.12.2011. Tällöin päättyy myös pääsy kaikkiin järjestelmän tietoihin.

• Joulukuussa NexStaff- järjestelmästä arkistoidaan ja tilastoidaan tarvittavat ja lakisääteiset tiedot. Ennen sitä, kaikki järjestelmän kautta kulkeneet rekrytoinnit tulee olla päättyneitä.

Perusrekrytointi eli kohdennettu haku• Viimeinen Turun kaupungin yhteinen työ-

paikkailmoitus, jossa viitataan Staffis-sa oleviin työpaikkailmoituksiin julkaistiin sanomalehdissä 22.10.2011.

• Seuraavassa lehti-ilmoituksessa työnha-kijat ohjataan jo KuntaRekryn puolelle. Tästä syystä verkkosivuillamme on jonkin aikaa molempien järjestelmien työpaik-kailmoituksia.

Sijaishallinta• Nykyiset avoimet työpaikkahakemukset

poistuivat verkkosivuilta lokakuun alussa.• Avoimet hakulinkit korvautuvat vähitellen

lokakuun aikana KuntaRekryn sijaishaku-ilmoituksilla.

• Väistyvässä järjestelmässä olevat rekiste-röidyt sijaiset saavat tiedotteen ja ohjeet uuteen järjestelmään siirtymisestä loka-kuun aikana.

• Marraskuussa sijaishallinta siirtyy Kunta-Rekryn puolelle.

Käyttäjäroolit KuntaRekryssä:1. Pääkäyttäjät• Hallinnoivat järjestelmän organisaatio-

rakennetta• Myöntävät käyttöoikeuksia järjestelmään• Kokoavat kehittämisehdotuksia kaupungin

pääkäyttäjälle, joka välittää niitä edelleen KuntaRekryyn

2. Vastuukäyttäjät• Tekevät rekrytointeja työkseen tai ainakin

käsitelevät suurinta osaa alueensa työ-paikkailmoituksista tai hallinnoivat sijais-hallintaa

• Tuntevat rekrytointiprosessin ja siihen liittyvien työkalujen käytön

• Tukevat alueensa esimiehiä ja muita käyttäjiä järjestelmän käytössä

• Pystyvät määrittelemään pääkäyttäjälle järjestelmän muutos- ja kehittämistarpeita

• Koulutetaan järjestelmän käyttöön atk-koulutusluokassa

3. Esimiehet• Vastaavat yksikkönsä rekrytoinneista ja

hallinnoivat kaikkia yksikkönsä rekrytoin-teja.

• Käynnistävät yksikkönsä rekrytoinnit rekrytointiprosessin mukaisesti

• Hyödyntää järjestelmän valmiita asiakirja-pohjia

• Näkevät kaikki hakijat reaaliajassa• Voivat hyödyntää järjestelmän kaikkia

viestintätyökaluja• Esimiehillä optiona sijaishallinta• Esimiehillä käytössään järjestelmän

PDF- ja video-ohjeet4. Peruskäyttäjät• Esimies voi jakaa yksikössään oikeuksia

kaikkiin tai joihinkin rekrytointeihin myös muille. Käytössä järjestelmän PDF- ja video-ohjeet

i Projektikoordinaattori, Turun kaupun-gin pääkäyttäjä Eeva LuotonenHenkilöstösuunnittelija Anna-Mari Sopenlehto

Kaupunki siirtyy käyttämään yhteistä

rekrytointijärjestelmää KuntaRekry on kuntien yhteinen rekrytointijärjestelmä, jonka avulla or-

ganisaatiot voivat julkaista työpaikkailmoituksia Kuntarekry.fi-sivustol-

la. Ilmoitukset lähetetään samasta järjestelmästä myös mol.fi-sivulle.

2 Turun pualest

3Turun pualest

Järjestelmän käytön hallinta ja koor-dinointi keskitetään tilaliikelaitoksel-le, kun taas henkilörekisterin ylläpito

ja työajanseurantaan liittyvät päivittäiset toi-menpiteet tulevat olemaan käyttäjäyksiköi-den vastuulla.

Loppukäyttäjälle, kaupungin työntekijälle tai tiloja käyttävälle kuntalaiselle, muutos ei käy-tännössä ole suuri. Suurin muutos käyttäjille lienee päätelaitteiden mm. työaikapäätteen vaihtuminen sekä uudet kulkukortit.

Kaupungin saama hyöty on sekä taloudel-linen että toiminnallinen. Parantunut toimin-nallisuus on seurausta siirtymisestä yhteen järjestelmään kaikissa niissä kaupungin kiin-teistöissä joissa kulunvalvonta on katsottu tarpeelliseksi ja taloudellisuus puolestaan on seurausta kilpailutilanteesta markkinoilla.

Siirtyminen uuteen palvelujärjestelmään ei käy kädenkäänteessä ja vaihtoprojekti tulee-kin kestämään kevääseen 2013. •

Pikkujouluja vietetään kolmen vuoden sykleissäTyöpaikkojen pikkujoulukausi alkaa olla taas lähellä. Lähes joka vuosi myös arvuutellaan, miten ja kenen toimesta niitä järjestetään. Onko tarkoitus juhlia yksikkötasolla, virasto-tasolla vai kenties koko kaupungin tasolla, ku-ten tehtiin viime syksynä Kylpylähotelli Caribi-assa kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi.

Asian selkeyttämiseksi kaupunginjohtaja Aleksi Randell on linjannut, että pikkujou-lujen järjestelyvastuu kiertää vastedes kol-men vuoden sykleissä siten, että yksikköta-son, virastotason ja kaupunkikonsernitason juhlia vietetään kiertävästi.

Uusi käytäntö selkeyttää tilannetta kau-punkitasolla ja samalla helpottaa suunnitte-lua ja ennakointia. Tänä vuonna vuorossa on virastotasoinen joulujuhlakierros ja ensi vuon-na juhlitaan yksikkötasolla.•

Kaupunki siirtyy käyttämään yhteistä

rekrytointijärjestelmää

Kaupungille uusi kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä palveluna

Tilaliikelaitoksen ja Flexim Security Oy:n välinen sopimus kulunvalvon-

tajärjestelmien ostamisesta allekirjoitettiin lokakuussa. Sopimus aihe-

uttaa muutoksia nykykäytäntöön ja kaupungilla on siirtymävaiheen jäl-

keen käytössään vain yksi kuluvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä.

Kirjaston henkilökuntaa ei voi syyttää avuttomuudesta: on otettu härkää sarvista ja nimetty työhyvinvoitiblogi

Piikkimatoksi. Jo se, että meillä on sellainen ja siinä tehokas bloggaaja, on tärkeää. Mari Eronen bloggaa työhyvinvointiin liittyviä uu-tisia ja houkuttelee sählyyn, jumppaan, rul-laluistelemaan, joogaan tai kokeilemaan uu-sia jumppavälineitä.

Palloa potkitaan samaan suuntaanTyhy-toiminta tarvitsee kirjaston johdon tu-kea. Tarvitaan koulutusta myös työajalla, tu-kea opiskelulle ja työlomia, mutta myös elävää ja luovaa ymmärtämystä siitä, miten tärkeää on antaa kirjaston jalkapallojoukkue FC Lai-naston puolustaa työajalla yleisen kirjaston kunniaa tieteellistä kirjastoa edustavaa Åbo Akademis Bolklubia vastaan. Kirjavinkkarit saavat etätyöpäivän kuukaudessa ohjelmis-tojensa valmistamiseen. Kulttuuri- ja liikunta-setelit ovat hieno etuisuus.

Kirjasto oli mukana epäkonferenssissa, Cycling for Libraries, jossa kansainvälinen kir-jastoammattilaisjoukko pyöräili Kööpenhami-nasta Berliiniin keväällä 2011. Pyöräilijät sai-vat elämänsä työmatkan! Matkan voi katsoa Kirjastokaistalta, nettiosoitteessa http://www.kirjastokaista.fi/cyc4lib/.

Kirjaston väki tekee yhdessä työhyvinvointiaTurun kaupunginkirjasto on hajanainen laitos. Eri toimipaikoissa työskentelevien noin 150 henkilön

yhteisyyden vaaliminen ei ole helppo juttu. Kiireinen tunnelma aikaansaa ei-niin-toivottavia tunteita.

Aamut työpaikalla tuntuvat väliin siltä kuin pitäisi asettua makaamaan piikkimatolle: ei houkutteleva

ajatus, lieneekö kivuliastakin…

Tyhy-aamut ovat tärkeitä. Niissä on jaettu selviämistarinoita, manattu järjestyshäiriöitä, naurettu yhdessä, laulettukin. Ne ovat aut-taneet meitä pahimman yli. Viimekertaisen tyhy-aamun nimenä oli vähän ihmetteleväs-ti Selvittiinkö me?

Onko meillä siis ongelmia ollenkaan? No on – niitä on vaikka muille jakaa. Asiakas-

palvelu on vastuullista, kirjastoalan muutos asettaa meidät voimakkaaseen turbulenssiin synnyttäen loppuun palamista ja riitaisuutta. Olkoon siis näin – maataan sillä piikkimatol-la mutta huomioidaan parantavat ja inspiroi-vat elämykset, niitäkin on. Näin kaupunginkir-jastossa on toimittu ja tulokset ovat – ainakin tällä hetkellä – tutkimuksen valossa hyvät. •

Teksti: Merja Marjamäki

FC Lainasto -jalkapallojoukkue on osa kirjaston TYHY-toimintaa ja pelaajien pelinumerot ovat kirjaston aineistonluokituksesta otettu-ja. Kukin on voinut valita itselleen läheisen tiedonalaluokan.

3Turun pualest

4 Turun pualest

Sadan prosentinkulttuuripääkaupunki

Taloustutkimus Oy tutki Turku 2011 -säätiön toimeksiannosta valtakunnal-lisesti Turun kulttuuripääkaupunkivuo-

den tunnettuutta ja mielikuvia. Tulokset paljas-tavat selkeästi, että vuosi ei ole jäänyt pienen piirin tapahtumaksi. 75 prosenttia turkulaisis-ta on osallistunut tänä vuonna 2011-ohjelman kulttuuritapahtumiin, tilaisuuksiin tai vieraillut tapahtumavuoden kulttuurikohteissa.

Kun eritellään tarkemmin, niin nähdään, että tapahtumiin osallistuneista turkulaisista 88 prosenttia on osallistunut useaan kertaan, ei pelkästään yhteen tapahtumaan.

– Lisäksi lähes puolet turkulaisista haluaa vielä osallistua loppuvuoden aikana, tutki-mus- ja kehityspäällikkö Jukka Saukkolin Turku 2011 -säätiöstä kertoo.

Mielipideilmasto vain paraneeTutkimus vahvistaa, että kulttuuripääkaupun-ki on todella otettu omaksi. Mielipiteet ovat

myös loppuvuotta kohden olleet entistä po-sitiivisempia. Jopa 77 prosenttia suomalai-sista pitää kulttuuripääkaupunkivuotta Tu-rulle tärkeänä asiana.

Turkulaisten oma mielipide siitä, että ky-seessä on hyvä hanke, on keväästä syksyyn tilastollisesti merkittävällä tavalla vahvistu-nut. Asteikolla 1–5, jossa viisi edustaa kan-taa täysin samaa mieltä, on edetty arvosta 3,74 lukuun 3,93.

Myös turkulaisten ajatukset kulttuuripää-kaupunkivuoden uskottavuudesta olivat nousseet. Samoin syksyllä entistä isompi osa arvioi, että kyse on järkevästä verovaro-jen käytöstä keskiarvolla 3,1.

Vaikka valtakunnallisesti vastaajista 37 pro-senttia pitää vuotta ”parempien piirien hank-keena” voi tätä lukua peilata siihen, että pa-remmat piirit ovat Turussa laajat, kun joka kolmas turkulainen on osallistunut tapah-tumiin.

Taloustutkimus Oy:n tuore valtakunnallinen tutkimus kertoo, että kulttuuripääkaupunkivuosi on

tehnyt Turun imagolle hyvää. 96 prosenttia suomalaisista tietää Turun olevan kulttuuripääkaupunki.

Ja kun kyseessä ovat turkulaiset ja varsinaissuomalaiset luku on jämäkät sata prosenttia.

Logomo on toiminut veturina– Yksittäisiä kotimaisia kävijöitä on elokuun loppuun mennessä ollut 530 000, kansainvä-lisiä kävijöitä arvioidaan olleen noin 60 000, Saukkolin kertoo.

Suomalaiset ovat käyneet Turku 2011 -vuo-den tapahtumissa, tilaisuuksissa ja kulttuu-rikohteissa elokuun loppuun mennessä noin puolitoista miljoonaa kertaa. Keskimääräi-nen luku on noin kolme (2,8–3,0) kertaa kä-vijää kohden. Turkulaisten osalta keskiarvo on noin viisi kertaa per kävijä.

– Kansainvälisten matkailijoiden käyntejä arvioidaan olleen noin 120 000 elokuun lop-puun mennessä.

Jokainen kansainvälinen vieras on siis osal-listunut keskimäärin kahteen tapahtumaan.

Käyntipäiviä on jopa käyntejä enemmän eli lähes 1,7 miljoonaa. Tämä selittyy sillä, että useat vastasivat osallistuneensa festivaaleille tai The Culture Tall Ships Regattaan useam-pana päivänä, mutta laskivat tällaisen vierai-lun kuitenkin yhteen tapahtumaan osallistu-miseksi. Näin laskutavasta riippuen voidaan arvioida, että kulttuuripääkaupunkivuoden ko-konaisyleisömäärä tammi–elokuussa asettuu noin 1,7 miljoonaan.

Kulttuuripääkaupunkivuosi, Logomo ja muut kaupungin kulttuuripalvelut ovat vai-kuttaneet erittäin paljon matkapäätöksiin tänä vuonna. Kulttuuri on ollut huomattava veto-voimatekijä Turun matkailussa. Saukkolin ker-too, että myös 2011-ohjelmapalveluihin sekä muihin kaupungin palveluihin kulttuuritapah-tumien yhteydessä käytettyä rahamäärää on tutkittu ja siitä kerrotaan, kun aluetaloudelli-set vaikutukset saadaan selvitettyä kulttuu-ripääkaupunkivuoden päättyessä.

Kulttuuri astui julkiseen tilaanJulkisiin tiloihin tuotu taide on saanut erittäin paljon kiitosta ja herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa ja Euroopassa. Esimerkik-si kaunistetut sähkökaapit ja kaupunkikuvaan puikahtaneet hylkeet on huomattu – myön-

4 Turun pualest

teisesti. Julkisen tilan eteen tehtyä työtä on osattu arvostaa.

Turkulaisista 84 prosenttia on sitä mieltä, että tämän tyyppinen julkisessa tilassa oleva taide on erittäin tai melko positiivista. Myös muualla Suomessa asuvista 71 prosenttia on samoilla linjoilla.

Kulttuurin kulutus kasvoi koko maassa– Erittäin tärkeä saavutus on, että yli 40 pro-senttia turkulaisista ja yli 20 prosenttia muis-ta varsinaissuomalaisista on kuluttanut tänä vuonna kulttuuria jonkin verran tai huomat-tavasti enemmän kuin aikaisemmin, Sauk-kolin korostaa.

– Kaikista suomalaista yhdeksän prosenttia ilmoittaa kuluttaneensa tänä vuonna enemmän kulttuuria kuin aiemmin, Saukkolin jatkaa.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on lisännyt sel-keästi myös kiinnostusta Turun muuta kult-tuuritarjontaa ja elämää kohtaan.

– Jopa 38 prosenttia turkulaisista ja 22 prosenttia muista varsinaissuomalaista ker-too tutustuneensa tänä vuonna itselleen ai-emmin tuntemattomiin kulttuuri- ja taidemuo-toihin. Koko Suomen keskiarvo tässä on 10 prosenttia. •

i Turku 2011 -säätiön Taloustutkimuk-sella teettämä tuore tutkimus kos-kee aikaväliä tammikuu 2011–elokuu 2011. Tutkimuksen kohderyhmänä

on niin sanottu ”suuri yleisö” 15–79-vuo-tiaat eri puolelta Suomea. Internet-kyselynä toteutetun tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 33. Tutkimukseen vastasi 2 716 henkilöä. Tutkimuksessa on voitu ver-rata sekä valtakunnallisia, maakunnallisia että paikallisia tuloksia.

Teksti: Sini Silván

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Elina Rantanen (vihr.) arvioi, että tut-kimustulokset kulttuuripääkaupunki-

vuodesta ovat hyviä. Kuukausien mittaan on syntynyt jo intuitio siitä, että kulttuuripääkau-punkivuosi on mennyt hyvin. Erityisesti on nä-kynyt kaupunkilaisten oma lämpiäminen asi-alle ja ylpeys omasta kaupungista. Tuloksissa Rantasta erityisesti viehättävät kulttuurin en-sikäyttäjät, jotka ovat kokeilleet itselleen uut-ta kulttuurimuotoa.

– Kulttuurilautakunnan seminaareissa on mietitty mitä tehdä, että saadaan kulttuurin ensikäyttäjät pysymään.

Puskurikeinona avustusten lisääminenKulttuuripääkaupunkivuosi on edetty Turku 2011 -säätiön vedolla. Kun sen työ päättyy, on loogista, että kulttuuritarjonta vähenee. Kulttuurilautakunnan budjettiin on kaavailtu mahdollisuuksien mukaan puskuria tulevaan. Konkreettisin niistä on avustusten määrän kas-vattaminen vapaan kentän kulttuuritoimijoille 120 000 eurolla. Budjetti päätetään toki vasta marraskuussa, Rantanen korostaa.

– Tavoite on, että kun säätiön vahva tuki päättyy, edes vähän avustuksia kasvattamal-la voitaisiin pitää volyymiä yllä.

Toinen esimerkki on ”ennalta ehkäisevä vi-rikkeellinen vapaa-aika” eli EVIVA-hanke. Siinä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen voimat yh-

distämällä halutaan saada hyvinvointia aikaan. Pyritään saamaan passiivisia ihmisiä liikkeelle liikunnan ja vapaa-ajan harrastamiseen.

Kun kulttuuripääkaupunkivuoden teema oli ”kulttuuri tekee hyvää”, niin näitä paljon tut-kittuja hyvinvointihankkeita halutaan nyt viedä EVIVA:n myötä eteenpäin. 2011-vuoden jat-kotyöryhmässä pohditaan, miten mahdollisim-man paljon hyviä käytäntöjä voitaisiin jatkaa.

Kulttuurinnälkäisille riittää purtavaaKulttuuripääkaupunkivuoden jäljiltä jää kuiten-kin paljon kulttuurinnälkäisiä. Toisaalta kaupun-gissa on pieniä kulttuurintekijöitä ja tahoja kau-pungin omien kulttuurilaitosten lisäksi.

– Nyt on tuhannen taalan paikka mahdol-lisuuksien kasvattamiseen. Tavoite on, että kaupunkilaisten kulttuurinkäyttö jäisi tälle ta-solle eikä romahda.

Rantanen uskoo, että krapula tulee joka tapauksessa. Eivät kaupunkilaiset jaksa olla yhtä aktiivisia kulttuurisilmälasit silmillään, ku-ten elokuun viimeisenä viikonloppuna.

– Mutta krapula ei ole pitkä eikä pysyvä, hän ennustaa. Myös kulttuuriputken voi hyvin an-taa jäädä päälle. Yksi asia, mikä voi kantaa Turun kulttuuritarjontaa eteenpäin, on Logo-mo ja sen ympärille syntyvä kulttuuritarjonta.

– Aika näyttää, mitä siitä syntyy, Ranta-nen odottaa. •

Teksti ja kuva: Sini Silván

Kulttuurikrapulaanvoi ottaa tasoittavanAiempien kulttuuripääkaupunkivuosien kokemus kertoo, että t äyteläisen

vuoden jälkeen kulttuurinen dagen efter -olotila on lähes väistämätön.

Jälkimaininkeja halutaan Turussa mahdollisuuksien mukaan ennalta

lieventää. Toisaalta tällaiseen krapulaan tasoittava pieni kulttuurikulaus

ei tekisi pahaa. Omaa kulttuuritarjontaa on runsaasti tarjolla.

Kulttuuripääkaupunkivuosi on pistänyt Elina Rantasen miettimään myös vuoden vaikutuksia kaupungin omaan kulttuuritarjontaan. Alkuvuonna museoiden kävijämäärissä pelättiin notkahdusta. Loppuvuosi osoitti pelot turhiksi. – Kaikissa kulttuurilaitoksissa kävijämäärät ovat nousseet.

5Turun pualest

Työnantaja tukee

tulospalkkiolla

6 Turun pualest

Tulospalkkioiden tavoitteena on moti-voida henkilöstöä sitoutumaan orga-nisaation tavoitteisiin: sen avulla voi-

daan nostaa esille juuri sellaista työkykyä ja osaamista, joka on tulosyksikön strategian kannalta erityisen tärkeää. Tulospalkkio mak-setaan seurantajaksolta jälkikäteen erillisenä euromääräisenä eränä, jos asetetut tavoitteet on saavutettu.

Tulospalkkiokriteerit sidoksissa tuloksiin ja palvelukykyynJotta tavoitteiden täyttymistä voidaan seura-ta, on toiminnalle määriteltävät mittarit, joita sosiaali- ja terveystoimessa parhaillaan työs-tetään. Niin tavoitteiden kuin mittarienkin laa-dintatyössä tulosalueet ovat olleet avainase-massa.

– Mittarit tulee olla etukäteen asetettu ja kaikkien tiedossa, sillä niitä ei voi lähteä kes-ken kaiken muuttamaan, toteaa palvelutuo-tantojohtaja Petri Virtanen.

Hän korostaa, että johtamisen kannalta on olennaista, että järjestelmä on ennen kaikkea oikeudenmukainen ja realistinen. Tämän vuok-si ainakin tässä vaiheessa tähdätään siihen, että kullakin tulosyksiköllä on omat tulospalk-kiokriteerit. Jokaisessa tulosyksikössä kritee-rien pitää liittyä toiminnallisiin ja taloudellisiin tuloksiin ja palvelukykyyn. Lisäksi on tärkeä-tä, että tulospalkkiokriteereistä käydään kes-kustelu henkilöstön kanssa.

Vaikka järjestelmän luomisessa on vielä työtä, Virtanen kuitenkin painottaa, että hal-lintokunnan johdossa on hyvä tahto saa-da tulospalkkiojärjestelmä toteutumaan. Ta-voitteena on, että se olisi käytössä jo vuoden 2012 alusta.

Hyvä esimiestyö on motivaation peruspilari– Vaikka esimiestyön ja johtamisen yhtenä osana olisikin kannustavia palkkauselement-tejä, kuten tulospalkkio, ei tulospalkkiojärjes-telmää suunnitellessa saa unohtaa, että se ei sulje pois muun esimiestyön tarvetta. Hyvä esimiestyö on motivaation kannalta kaiken A ja O, tähdentää Virtanen.

Palvelutuotantojohtaja muistuttaa myös, että taloudellinen kannustaminen ei saa olla menettelytapa niin sanottujen palkkavääris-tyminen korjaamiseksi, vaan sen pitää olla palkkio hyvästä suorituksesta.

– Tutkimustulokset osoittavat, että yhteisö-perusteinen kannustaminen on parempaa ja tehokkaampaa kuin yksilökeskeinen kannus-taminen, toteaa Virtanen.

Työnantajan kannustus motivoiKuntoutumispalveluiden tulosalueella Lää-kinnällinen kuntoutus -yksikkö on esimerkki yhteisöperusteisesta kannustamisesta. Lää-kinnällisen kuntoutuksen yksikössä tulos-

palkkio otettiin käyttöön vuonna 2000. Mit-tareiksi valittiin yksikön toiminnan kannalta olennaisia tekijöitä kuten tilaajien ja asiak-kaiden tyytyväisyys sekä palvelutapahtumi-en määrä ja hinta.

Yksikön osastonhoitaja Marja Kuuselan mukaan tulospalkkiojärjestelmä on ollut toi-miva ja tasapuolinen.

– En usko, että tulospalkkio kuitenkaan vai-kuttaa työhön sitoutumiseen, sillä ammattilai-set työskentelevät muutenkin hyvin sitoutu-neesti turkulaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Rivityöntekijä tuskin ajattelee tulospalkkiota työtä tehdessään, pohtii Kuusela.

Lääkinnällinen kuntoutus -yksikön tulos-palkkion seurantajakso on yksi vuosi. Yksikön henkilökunta saa väliaikatietoa tavoitteiden toteutumisesta yhteistilaisuuksissa ja henki-lökohtaisissa kehityskeskusteluissa. Jos yk-sikölle asetetut tavoitteet on saavutettu, mak-setaan tulospalkkio seuraavan vuoden alussa. Palkkio on tasasuuruinen koko henkilökun-nalle, vaikka tehtävät vaihtelisivatkin.

Kuuselan mielestä palkkiojärjestelmä on muun muassa tehostanut palvelutapahtumi-en kirjaamista. Hän pitää tulospalkkiojärjes-telmää myönteisenä asiana, sillä se osoittaa, että työnantaja käyttää kaikki keinot työnte-kijöiden palkitsemiseen erinomaisesta työs-tä. Työnantajan tekemät panostukset lisää-vät motivaatiota. •

Teksti: Katja Tättäläinen

Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa luodaan parhaillaan koko hallintokunnan työntekijöille

yhtenäistä tulospalkkiojärjestelmää. Järjestelmän tarkoitus on kannustaa toiminnan tuloksellisuu-

teen. Tulospalkkion maksaminen perustuu tulosyksiköille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Koko lääkinnällinen kuntoutus -yksikön henkilökunta taukojumppaamassa kehittämisristeilyllä. Tulospalkkiokriteerit ovat toiminnan kannalta olen-naisia tekijöitä, kuten asiakkaiden tyytyväisyys.

Kuv

a: K

atja

Kaa

rtine

n

Kuva: Anne Helenius

Syvyyksien sylistä

6 Turun pualest

S Suomella on pitkä ja kivikkoinen ran-nikko. Niinpä ei ole ihme, että hylkyjä-kin on runsaasti. Museoväen tiedos-

sa on seitsemänsataa ja nykyään on helppo seurata niitä naputtelemalla koneeseen osoit-teeksi www.hylyt.net.

Mutta nettisivutkin kertovat vain laivoista, jotka tuntuvat olevan merenpohjan kulku-neuvojen vähemmistönä. Ainakin Aurajoessa yleisin löydös on polkupyörä, joita on pohjas-sa riesaksi asti. Viimeksi kun jokea ruopat-tiin, vanhan telakan kohdalla kauhaan tarttui kaasupullojen työntökärryt. Ikävin tapaus joen pohjassa oli henkilöauto kuljettajineen, mutta omaisten helpotus lienee ollut suuri, kun pit-kään kateissa ollut henkilö löytyi.

Otkantista eli satama-altaasta on aikoinaan nostettu myös rautatievaunuja, kun veturin-kuljettajalla on sattunut pieni kömmähdys ja juna on työnnetty mereen. Onneksi kysymys oli tavaravaunuista. Konduktööri laati asias-ta raportin esimiehelleen, joka kuitenkin pa-lautti sen kehotuksin kirjoittaa se lyhyempään muotoon. Toinenkin raportti tuli bumerangina

takaisin samoin evästyksin. Vasta kolmas ra-portti keskittyi olennaiseen: ”Mää vihelsi, juna piippas, plumps.”

Lentokoneita ja niiden osia on sotamuistoi-na ympäri Suomea, myös järvissä. Elintason noususta taas kertoo se, kun joku on työn-tänyt vanhan leposijansa, teräksisen Hete-ka-sängyn Aurajokeen. Kulkuneuvoksi sitä ei sentään tohdi nimittää, vaikka pyörät alla onkin.

Raitiovaunulla AiristolleMeren pohjassa on siis varsin kattava vali-koima eri liikennemuotojen edustajia. Kaiken huipuksi satamatoimistoon soitettiin, että Ai-riston pohjasta on löytynyt raitiovaunu. Olin sanomassa soittajalle aprillipäivän jo men-neen, mutta onneksi en sitä tehnyt, sillä tari-na oli aivan uskottava.

Turun kaupunki lopetti raitiotieliikenteen 1.10.1972 – valitettavasti, haluan lisätä. Jo vuosia aikaisemmin vaunuja oli pikkuhiljaa myyty romuliikkeeseen ja yksityisillekin. Yksi ostajista päätti tehdä vanhasta raitsikasta hauskan keltapaviljongin Rymättylän ranni-

kon saareen. Vaunu hinattiin traktorilla jää-tä pitkin saareen.

Ruotsinlaivan linjaluotsi hieraisi silmiään kerran jos toisenkin nähdessään Airiston jääl-lä keltaisen raitiovaunun. Miehen palattua lo-maltaan vaunu olikin jo kadonnut.

Saaressa oli käynyt rakennustarkastaja, joka tivasi rakennuslupaa. Sellaista ei löytynyt, antoipa tarkastaja ymmärtää, ettei kannata hakeakaan ja määräsi vaunun poistettavaksi. Tämän jälkeen suivaantunut huvilanomista-ja tilasi traktorin vetämään raitsikan takaisin jäälle. Ja kevätaurinko hoiti loput.

Tämä olisi muuten varmaan unohtunut, mutta sitten paikalliset kalastajat alkoivat ve-tää talvinuottaa. Yhtäkkiä trooli takertui jo-honkin. Riitti siinä miehillä ihmettelemistä kun paikalla oli vettä yli 20 metriä. Lopulta sukel-taja kävi irrottamassa nuotan, joka oli jää-nyt kiinni raitiovaunun katolla olevaan virroi-tin-häkkyrään.

Olisi ollut hauska olla kärpäsenä paikal-la katsomassa sukeltajan ilmettä, kun selvi-si, mitä pohjasta löytyi. Mahtoiko käydä rait-tiuslupaus mielessä? •

Teksti: Kari RiuttaKuvitus: Ulriikka Lipasti

Syvyyksien sylistä

7Turun pualest

Tuttuja kysymyksiä monilla työpaikoilla. Mitä voisimme tehdä sen eteen, ettei edellä mainittuja kysymyksiä tarvitsisi

enää esittää? Voisimmeko Turussa todente-olla panostaa työhyvinvointiin, olla esimerk-kinä muille?

Työhyvinvointipääkaupunki – millainen haas-te se olisikaan! Eihän se vaatisi kuin poliittis-ten päättäjien, kaupungin johtavien virkamies-ten, esimiestason ja työntekijöiden yhteispeliä. Päättäjät voisivat rauhassa tehdä ns. pehmei-tä päätöksiä ilman paineita. Kaikki päätökset olisivat oikeita ja seuraavissa vaaleissa kaikki saisivat yhtä paljon ääniä. Ja lisäksi ympäris-tökunnat hinkuisivat mukaan Turkuun – työ-hyvinvointipääkaupunkilaisiksi.

Kaupungin organisaatio toimisi esimerkkinä seudun muille työyhteisöille. Sairauspoissaolot vähenisivät merkittävästi, työurat pitenisivät – olisi paljon enemmän tekeviä käsiä, jalkoja ja päitä. Työsuoritukset nousisivat huimasti, ja kaupungilla olisi varaa kaikkia oikeudenmu-kaisesti kohtelevaan palkka politiikkaan.

Työhyvinvointipääkaupungissa työntekijät

Tehdään Turusta työhyvinvointipääkaupunki

olisivat työpäivän alkaessa reippaita ja iloisia saadessaan olla mukana rakentamassa ja yl-läpitämässä tätä ihanneolotilaa. Kaikki terveh-tisivät toisiaan ja kiitosta ja palautetta muis-tettaisiin antaa. Lomat olisivat oikeita lomia, jolloin rentouduttaisiin oikeasti ilman rästissä odottavien töiden paineita. Päiväkodeissa ja kouluissa ryhmäkoot olisivat kohtuullisia, mei-ninki rentoa sekä ravitsevat ja maukkaat ate-riat tarjoiltaisiin ja syötäisiin homeettomissa ruokasaleissa. Tyytyväiset lapset ja teinit viih-

tyisivät hoidetuilla ja valvotuilla pihoilla.Tasa-arvo tai yhdenvertaisuus – ei sen pi-

täisi olla kovin vaikeaa tai vastenmielistä. Olet sitten mies tai nainen tai sekä että, minkä vä-rinen tahansa tai vaikka kirjava, olet oikeutet-tu tasapuoliseen kohteluun. Tiedämmehän jo, minkälaisia seuraamuksia esimerkiksi koulu-kiusaamisella saattaa olla. Eikö aikuisten työ-elämässä olevien ihmisten pitäisi ymmärtää, ettei siitä ennen pitkää seuraa muuta kuin mur-hetta ja pahaa oloa, joka puolestaan purkau-tuu erilaisina sairauksina ja tapahtumina.

Edellä olevasta voi poimia rivienvälistä ja riveiltä keinoja toteuttaa työtyytyväisyyttä/työhyvinvointia. Pienillä askelilla voitaisiin to-teuttaa monia asioita, ja jopa pienillä kustan-nuksilla saada aikaan suuria säästöjä. Otetaan tosissamme esimerkiksi Kunta 10 -tutkimuk-sen tulokset ja paneudutaan kehittämissuun-nitelmiin sillä vakavuudella, että ne tuotta-vat tulosta. •

Miksi vieressä istuvan, kanssani samaa työtä tekevän palkka on eri kuin

minulla? Miksi kukaan ei tule viereeni kahvihuoneessa? Miksi minulta ei koskaan

kysytä, haluaisinko tehdä jotakin muuta työtä? Miksi toisella osastolla jaetaan

kulttuuriseteleitä, mutta meidän osasto menee kävelemään?

TULO KULMIATulokulmia on lehden uusi vakiopalsta, jossa eri järjestöjen pääluottamusmiehet kirjoittavat työelämän ajankohtaisista aiheista.

Työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa

tukevassa työympäristössä ja työyhteisöissä.

– Työterveyslaitos.

Teksti: Tapsa Ruusunen, pääluottamusmies, Jyty Turku ry

Kuva: Hannu Waher

Tilaliikelaitos osallistui 14 hengen jouk-kueella Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -kampanjan val-

takunnalliseen kilometrikisaan. Kilometriki-sa innostaa leikkimielisessä kilpailussa muun muassa yrityksiä, työyhteisöjä ja osastoja työ-matkapyöräilyyn.

Kilometrikisa käynnistyi Pyörällä töihin -päi-vänä 10. toukokuuta ja päättyi 30. syyskuu-ta. Kilpailussa osallistujat kirjasivat omat kilo-metrinsä oman joukkueensa kilometrisaldoon. Tilaliikelaitoksen joukkue, Kunnon sotkijat, pyöräili yhteensä 21 763 kilometriä, josta tuli keskimääräiseksi tulokseksi 1554,5 kilomet-riä polkijaa kohden.

Teksti: Niko AaltonenKuva: Markku Koivumäki

Tilaliikelaitos kunnostautui kilometrikisassaKokonaisuudessa kisaan osallistuneet 1275

joukkuetta, joissa pyöräili yhteensä 17 842 henkilöä, saivat kasaan peräti 17 145 266 kilometriä.

Korpela omilla luvuillaTilaliikelaitoksen joukkueesta kovimmat ki-lometrit joukkueelle keräsi rakennesuunnit-teluinsinööri Pekka Korpela pyöräilemällä yhteensä 6 666 kilometriä eli lähes kolman-neksen koko joukkueen kilometrimäärästä.

– Kunnon kohottaminen ja Turun seudun kesäisistä perinnemaisemista nauttiminen oli parasta tsemppausta pyöräilyyn, tote-si Korpela. •

8 Turun pualest

Close Your Eyes And Tell Me What You SeeTähtitornissa 30.11.2011 asti.

Muotoseikkoja – taiteen ja muotoilun rajapintojaWäinö Aaltosen museossa 8.1.2012 asti.

Art Outside Institutions – Creative CuratingStudia Generalia 24.11.2011 klo 10–16. Auditorio A, Gadolinia, Åbo Akademi, Porthaninkatu 3.Ilmoittautumiset nettisivuilla: studiageneralia.blankett.fi

www.turku2011.fi/kuratointi-taiteena

Kuraattoreiden taidosta ja taide-elä-män tuntemuksesta on pitkälti kiin-ni, millaisia näyttelyitä museoissa on

esillä. Heidän työllään on myös yhä suurem-pi merkitys siinä, ketkä taiteilijat saavat nä-kyvyyttä ja esimerkiksi mahdollisuuden kan-sainväliseen läpimurtoon.

Kuraattorin työ on tärkeää, muttei ihan kiistatonta. Etenkin usean taiteilijan näytte-lyissä kuraattorin käden jälki saa helposti merkittävämmän roolin kuin yksittäisten tai-teilijoiden, joiden työt ikään kuin palvelevat suurempaa kokonaisuutta. Kuratointi on it-sessään taidetta. Tähän viittaa myös Turun kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmaan kuu-luva Pro Artibus -säätiön ohjelmahanke Ku-ratointi taiteena.

– Kuraattori työskentelee aina sisällön kans-sa, rakentaa kokonaisuuden erityisen tee-man ympärillä, valitsee taiteilijat ja toteuttaa suunnitelmat. Näiden kautta lopputulos on usein kuraattorin hyvin henkilökohtainen nä-kemys, sanoo Pro Artibus -säätiön toimitus-johtaja Sabina Westerholm.

Jalat maahan asti Kuraattorille on haastavaa onnistua tekemään monikerroksinen, puhutteleva näyttely, jonka logiikka avautuu yleisölle, mutta joka samal-la jättää tilaa myös omille oivalluksille. Itses-täänselvyyksien sudenkuopat pitäisi osata kiertää. Kuraattorin tärkeimpiin taitoihin kuu-luukin kyky tehdä kysymyksiä ja niiden avul-la sekä kyseenalaistaa että luoda uudenlai-sia yhteyksiä asioiden välille.

Wäinö Aaltosen museossa työskentele-vä näyttelyamanuenssi Susanna Hujala on kuratoinut työssään useita näyttelyitä, vii-meisimpänä WAMissa parhaillaan esillä ole-van Muotoseikkoja-näyttelyn. Hän tietää, että asiaosaamisen, visuaalisuuden ja luovuuden lisäksi kuraattorin on hyvä omata monia käy-tännönläheisiä taitoja.

– Mahtavien visioiden edessä jalkojen on syytä yltää maahan asti. Yhteistyökyky ja neu-vottelutaito ovat tarpeen. Monien langanpäi-den tulee myös pysyä hyppysissä yhtä aikaa, Susanna Hujala listaa.

Tiukat aikataulut ja useiden yhteistyötaho-jen ja taiteilijoiden koordinointiin liittyvät ky-symykset voivat olla haasteellisia. Toisaalta työn palkitsevuus on moninaista.

– Taiteilijoiden kanssa käymme mielenkiin-toisia keskusteluja. Joka kerta on myös hie-noa nähdä, miten suunnitelmissa ollut näyt-tely vähitellen konkretisoituu ja taideteokset hakeutuvat vuoropuheluun keskenään.

Koulutusta kuratoinnistaViime vuosina kiinnostus kuratointia kohtaan on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Tähän on reagoitu myös koulutustarjonnassa. Aalto-yliopisto aloitti vuonna 2010 koulutusohjelman Taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka.

Myös Turku 2011 -ohjelman Kuratointi tai-teena -hankkeeseen sisältyy koulutukselli-nen Studia Generalia -seminaarisarja. Sarja on osa Åbo Akademin taidehistorian laitok-sen erikoiskurssia, mutta kaikilla on luennoille vapaa pääsy. Monilla on motivaatiota kehittää näyttelyn tuottamisen taitoja, sillä kuratointia vaativia taideprojekteja tehdään nykyään pal-jon myös taidelaitosten ulkopuolella.

– Tilapäiset taideprojektit julkisessa tilassa ovat yleistyneet ja näissä projekteissa kuraat-tori on usein tärkeässä roolissa, sanoo Sabi-na Westerholm.

Kansainvälisiä huippukuraattoreita vilise-vän seminaarisarjan viimeisessä päivässä 24. marraskuuta käsitellään juuri instituutioi-den ulkopuolista taidetta ja luovaa kuratoimis-ta. Päivän moderaattori Magdalena Malm työskentelee Tukholmassa perustetussa Mo-bile Art Production -yrityksessä, jonka teok-set ovat hämmentäneet ja piristäneet monen ruotsalaisen arkipäivää.

Taidetta TähtitornissaMerkittävä osa Kuratointi taiteena -koko-naisuutta on Tähtitornissa esillä oleva nyky-taidenäyttely Close Your Eyes And Tell Me What You See. Näyttelyn on kuratoinut Johan Sjöström Göteborgin taidemuseosta, jossa näyttely oli esillä ennen Turkuun saapumis-taan. Tähtitorni on tilana niin poikkeava, että vaikka Turussa nähdään samat teokset kuin Göteborgissa, näyttäytyy näyttely täällä ai-van omanlaisenaan.

Hahmottamisella leikittelevän Close Your Eyes -näyttelyn taiteilijat tulevat kymmenes-tä maasta, kaukaisimmat Japanista ja Kuu-basta. Suomesta mukana ovat suomenruot-salaiset taiteilijat HC Berg, Aurora Reinhard ja Kim Simonsson.

Näyttelyn suurin teos on HC Bergin veis-tos Light Space – Linear Momentum, joka on sijoitettu Tähtitornin ylimpään huonee-seen. EKG-käyrästä inspiraationsa saanut teos kuvaa hetkeä, jolloin sydän lopettaa lyö-misen. Johan Sjöströmin mukaan teoksen si-jainti tornin yläosassa, maan ja taivaan välis-sä, on sille juuri oikea.

Kuten kaikki taide, myös tämä näyttely ja sen teokset saavat lopulliset merkityksen-sä vasta yleisön tulkinnassa. Kuraattori Sjö-ström tai taiteilija Berg eivät voi esimerkiksi tietää, mitä yksittäinen näyttelykävijä käy mie-lessään läpi katsoessaan Bergin teoksen te-räviä viiva piikkejä. •

Teksti ja kuva: Päivi Autere

Taiteilija luo teoksen,

kuraattori näyttelynMikä näyttelyn aiheeksi? Keitä taiteilijoita kutsutaan mukaan? Mitä teoksia esitetään ja miten?

Kuraattorin työssä tehdään lukemattomia valintoja, jotka vaikuttavat näyttelykävijän lopulliseen

kokemukseen. Taiteilija itse rakentaa harvoin näyttelynsä. Museoissa näyttelyiden tuottamisesta

vastaavat yleensä ammattimaiset kuraattorit, intendentit tai amanuenssit.

HC Bergin veistos Light Space – Linear Momentum on yksi Tähtitornin näyttelyn moniulotteisista teoksista.

9Turun pualest

Luulen, että kun kaikki lasketaan, niin tässä on ollut mukana satoja tekijöi-tä. Esimerkiksi meiltä Kiinteistöliikelai-

tokselta on mukana ollut liikelaitosjohtajan ja katu- ja viheralueet -yksikön lisäksi muun mu-assa mittamiehet. Heidän ansiostaan tiesim-me, kuinka nopeasti rikkoutunut silta painui alaspäin, vastaava rakennuttaja Hannu He-linä muistelee.

Silta on työllistänyt kaupungin sisällä Kiin-teistöliikelaitoksen lisäksi ainakin Ympäris-tö- ja kaavoitusvirastoa, Kunnallistekniikka-liikelaitosta, Vesiliikelaitosta, Turun Satamaa ja Turku Energiaa.

Ympäristö- ja kaavoitusvirasto mukana alusta astiVanhan sillan hajoaminen aiheutti poikkeus-järjestelyjä. Liikennesuunnitelma oli saata-va nopeasti ja joukkoliikenteen reittejä oli uusittava. Tieto tarvittiin tiedotusvälineille sa-man päivän iltaan mennessä. Hätiin kutsuttiin liiken neinsinööri Matti Salonen sekä jouk-koliikennetoimiston edustajat. Osaaminen ja pitkä kokemus näkyivät suunnitelmissa; niihin tehtiin vain pieniä viilauksia myöhemmin.

Suunnittelutoimiston rooli kasvoi entises-tään, kun uusi silta päätettiin hankkia. Sillan rakentamiselle tarvittiin vesilupa ja siltasuun-

nittelun lähtötiedoiksi jonkintasoiset katu- ja liikennesuunnitelmat. Siltapaikan viimeistele-miseksi tarvittiin ympäristön maisema- ja mil-jöösuunnitelmat sekä tietysti rakennussuunni-telmapiirustukset sillan rakentamiseksi.

Ympäristö- ja kaavoitusvirastossa silta työl-listi eri vaiheissaan noin kymmentä henkilöä. Yksi heistä oli suunnitteluinsinööri Heikki Vir-tanen. Hän oli mukana uuden sillan suunnit-telukilpailussa sekä tilaamassa ja valvomas-sa sillan suunnittelua.

– Mielenkiintoinen kokonaisuus, ei ehkä toista kertaa näin ainutlaatuista tehtävää tule eteen, hän arvelee.

Työt ovat sujuneet hyvin haastavasta aika-taulusta huolimatta. Hän ei kuitenkaan ha-lua ottaa kunniaa onnistumisesta pelkäs-tään kaupungille.

– Suuri kiitos aikataulussa pysymisestä kuuluu myös rakennusurakoitsija Insinööritoi-misto Seppo Rantala Oy:lle ja sillan suunnitte-lija WSP Finland Oy:lle, Virtanen muistuttaa.

Sillan sulkeminen vaati nopeita toimiaKunnallistekniikkaliikelaitoksen päivystävä ra-kennusmestari Keijo Tuomisto sai hätäkes-kuksesta puhelun lauantaiaamuna 6.3.2010 ennen seitsemää.

– Menin tarkastamaan sillan vauriot ja to-tesin, että se on suljettava välittömästi. Sil-ti ei meinannut oikein tajuta, että silta oli oi-keasti rikki, hän kertoo.

Kunnallistekniikkaliikelaitoksessa sillan rik-koutuminen tarkoitti monelle viikonlopun vie-ton keskeytymistä. Siltaa oli vartioitava, kun-nes vartiointiliike otti vastuun itselleen. Sillan rikkoutumisesta kertovia opastinkylttejä teh-tiin tuloteiden varsille jo lauantaina. Mittavat liikenteen poikkeusjärjestelyt toteutettiin käy-täntöön sunnuntaiaamusta alkaen, esimer-kiksi Martinsilta muutettiin kaksisuuntaisek-si. Kun vielä liikennevalojen käyttöpäällikkö Olli Tirroniemi Kiinteistö-liikelaitoksesta oh-jelmoi keskustaan päin ajaville jatkuvan vih-reän, sujui liikenne maanantaiaamuna sillal-la yllättävän hyvin.

Myllysillassa kulki vesi- ja sähköjohtoja sekä tietoliikennekaapeleita. Vesiliikelaitos ja Turku Energia sekä yksityiset operaattorit joutuivatkin miettimään vaihtoehtoisia reittejä. Myös uuden sillan rakentaminen on aikataulutettu niin, että tekniikka on saatu sijoitettua siltaan.

Myllysilta on vaatinut monen toimijan työpa-noksen lisäksi myös joustoa ja nopeutta pää-töksentekijöiltä. Voidaankin sanoa, että sillan rakentaminen on todellista yhteistyötä. •

Teksti ja kuva: Risto Lahtinen

Liikenne kulkee taas Myllysillalla”Tässä on ollut mukana satoja tekijöitä”

Uusi Myllysilta avattiin liikenteelle 562 päivän kuluttua vanhan sulkemisesta.

Tässä ajassa purettiin vanha silta, järjestettiin suunnittelukilpailu sekä suunnitel-

tiin ja rakennettiin uusi. Kiitos lyhyestä purku- ja rakennusajasta kuuluu usealle

kaupungin hallintokunnalle ja yksityisen sektorin toimijalle.

Rakennusmestari Keijo Tuomisto uudella Myllysillalla.

10 Turun pualest

11 Turun pualest

Hallintokuntien, pienyrittäjien ja käsityöläisten käytettävissä on 32 kappaletta puista, säh-köistettyä myyntikojua, jotka tarjoavat suojaa niin tavaroille kuin ostajillekin. Mökit ovat yksin-kertaisia ja vankkarakenteisia, jotta ne kestävät siirtelemistä. Mökkeihin on haettu inspiraatiota Euroopan tunnelmallisilta joulutoreilta.

Teräsrunkoiset mökit ovat tilavia, 3 x 2 m, ja niissä on reilusti pöytä- ja hylly tilaa tuotteille. Mökit ovat yksivärisiä: neljä sinistä, neljä kel-taista ja neljä punaista. Mökkejä vuokrataan kaikille halukkaille numerossa 2624 136.

Monitoimimökit on rakennuttanut Turun Kiinteistöliikelaitos, ja ne on nikkaroitu kau-pungin omana työnä Turun kaupungin Työ-keskuksessa.

Vuokrattavana edustavia myyntikojujaTurku on markkinoiden, messujen

ja tapahtumien luvattu kaupunki.

Uutuutena on nyt kahtena joulun-

alusaikana järjestetty myös Kaup-

patorin joulu -tapahtuma. Torilla

on paikallisten käsityöläisten tuot-

teita, jouluisia herkkuja ja ilois-

ta ohjelmaa. Tänäkin vuonna tori

tullaan somistamaan kaupungin

omilla kojuilla.

Teksti: Anri Niskala

Ulkomitat n.: syv. 2,2 m, lev. 2,5 m, kork. 2,8 m

Sisätilat n.: syv. 1,8 m, lev. 2,1 m, kork. 2,2 m

Oviaukko: 0,9 x 2 m

Hinnat: 600 e/kk + alv, 250 e/viikko + alv,100 e/vrk + alv

J evgeni työskentelee nuorisokeskukses-sa Narvassa. Hänen työhönsä kuulu-vat nuorisotyön kehittäminen ja erilaiset

projektit. Hän vastaa myös nuorisotiedotuk-sesta koko alueella.

– Päivittäiseen työhöni kuuluu yhteistyön organisoiminen nuoriso-organisaatioiden vä-lillä. Osallistun myös nettisivujemme kehittä-miseen ja järjestän tapahtumia nuorille ja nuo-risotyöntekijöille, Jevgeni kertoo.

Hän kiinnostui ohjelmaan osallistumisesta oltuaan sen esittelytilaisuudessa.

– Mietin viikon ja lähdin sitten etsimään part-nereita. Piti toimia nopeasti, koska hakemisen deadline oli vain kuukauden päästä. Virossa

sai hyvin neuvoja hakemiseen ja tuen myös sai melko helposti, muistelee Jevgeni.

Oppia käytännön työhönJevgeni tuli Suomeen tutustumaan erityises-ti suomalaisten nuorisotyöorganisaatioiden toimintaan. Monet virolaiset nuoret haluavat opiskella Suomessa, joten on hyvä tietää, mitä palveluja nuorille on tarjolla.

Erityisesti alle 25-vuotiaille työttömille nuoril-le suunnattu KOHO-toiminta kiinnosti häntä.

– KOHO-toiminta auttaa nuoria todella pal-jon, sekä maahanmuuttajia että muitakin tur-kulaisia. KOHOssa sain oppia juuri siitä, mihin olen tullut tutustumaan eli miten eri organisaa-tiot tekevät yhteistyötä keskenään.

Nuorisotyössä eroja ja samankaltaisuuttaJevgeni kertoo, että virolaisilla nuorilla on sa-manlaisia ongelmia kuin suomalaisilla. Nuo-rilla ei ole tarpeeksi tekemistä ja alkoholin kanssa on ongelmia. Nuorisotalot Suomes-sa ovat samanlaisia kuin Virossa ja nuori-sotyöntekijät kommunikoivat nuorten kans-sa samalla tavalla. Virossa ei ole niin paljon avoimia nuorisotaloja. Sen sijaan on myös tietyille ryhmille, esimerkiksi uskonnon mu-kaan, suunnattuja taloja.

Jevgeni tutustui myös sukupuolisensitiivi-seen nuorisotyöhön.

– Virossa ei ole sukupuolisensitiivistä nuori-sotyötä, joten se kiinnostaa. Se olisi hyödyllis-

tä ja tarpeellista meilläkin. Voisimme perustaa ryhmiä tytöille ja pojille erikseen, jotta voisim-me keskittyä tiettyihin aiheisiin.

Jevgenin vierailun aikaan Turussa järjestet-tiin The Culture 2011 Tall Ships Regatta. Nuo-risoasiainkeskus vastasi siellä miehistön neu-vontapisteen eli Crew Centren toiminnasta ja myös Jevgeni pääsi työskentelemään siellä. Hän pystyi palvelemaan miehistöjen jäseniä sujuvalla venäjänkielellä, mistä moni oli yllät-tynyt ja kiitollinen.

– Tunsin olevani pieni mutta tärkeä osa suur-ta tapahtumaa. Oli kiinnostavaa nähdä, miten miehistökeskus oli järjestetty ja miten tarpeelli-nen se oli miehistölle, Jevgeni luonnehtii. •

Teksti: Emmi Välke • Kuva: Mari Mielonen

Oppia omaan työhön ulkomailtaVirolainen nuorisotyöntekijä Jevgeni Šemtšišin tutustui elokuussa nuorisoasiainkeskukseen

ja Turussa nuorten kanssa tehtävään työhön. Hän oli perehtymässä toimintaan julkishallinnon

pohjoismais-balttilaisesta liikkuvuusohjelmasta saamallaan rahoituksella.

Julkishallinnon pohjoismais- balttilainen liikkuvuusohjelmaJulkishallinnon pohjoismais-balttilaisen liikkuvuusohjelman vuosibudjetti on noin 270 000 euroa, ja se tarjoaa virkamiehille ja muulle julkisen sektorin henkilökunnalle taloudellista tukea opintokäynteihin, harjoit-teluun, koulutukseen tai verkostoitumiseen Pohjoismaissa ja Baltiassa. Ohjelmasta tu-ettavaan toimintaan tulee osallistua vähin-tään kolme maata, joista vähintään yksi on Pohjoismaa ja yksi Baltian maa.

www.norden.org

Virolainen nuorisotyöntekijä Jevgeni Šemtšišin työskenteli vierailunsa aikana The Culture 2011 Tall Ships Regatan miehistökeskuksessa Auran Panimolla.

www.turku.fi/tapahtumamokitwww.turku.fi/tyokeskus

11Turun pualest

Talven tulo yllättää autoilijan joka vuo-si. Ammattilaiset neuvovat, miten kan-nattaa valmistella menopeli pakkasiin

ja liukkauteen. Ohjeet antavat autoalan lehto-rit Juha Lindström ja Tuomo Alanko Turun ammatti-instituutin Peltolan koulutalosta.

– Jos auto on huollettu aikanaan ja nor-maalisti, ei talven tulosta kannata sen kum-memmin huolestua, muistuttaa Juha Lind-ström. Heti tulee mieleen kuitenkin tukku tarkistuskohteita, jotka on hyvä käydä läpi ennen paukkupakkasia. Tarkistukset ja pienet huollot voi jokainen autoilija tehdä itsekin.

Kymmenen kohdan muistilista auton syyshuoltoon:

1. Pese ja vahaa auto. Tarkista, tarvi-taanko ruosteensuojausta tai paikkaus-ta. Tiesuola on myrkkyä maalipinnalle.

2. Tarkista ja tarvittaessa vaihda pyyhkijän sulat.

3. Tarkista tuulilasinpesunesteen pak-kaskestävyys jäätymisen estämiseksi. Lisää tarvittaessa tuulilasinpesunestettä.

4. Puhdista, kuivaa ja tarkista ovitii-visteet. Monesti suositellaan tiivistei-den käsittelyä silikonilla, mutta am-mattilainen ei silikonia suosittele. Se aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia esi-merkiksi maalatessa. Hyvä, korvaava luonnon tuote on vaikkapa mehiläisvaha.

5. Voitele ovien lukot. Tarkista, että autos sa on lukkosulaa.

6. Tarkista akun kunto ja jäähdytys-nesteen jäätymispiste. Tarvittaessa vaihda jäähdytysneste. Liian laimea jäähdytysneste voi jäätyä kovilla pak-kasilla. Jäähdytysjärjestelmän jäätymi-nen aiheuttaa vakavan moottorivaurion.

7. Tarkista, että öljyä on riittävästi ja sen vaihtamisesta ei ole liikaa ajo-kilometrejä.

8. Tarkista renkaat. Suositusten mukaan kulutuspintaa tulisi olla noin viisi milliä, vaikka lain mukaan kolmekin milliä riit-tää. Kitkarenkaat ovat kaupungissa hy-vät, mutta jäällä niissä ei ole pitoa.

9. Tarkista, toimiiko lohkolämmitin. Mikäli lohkolämmitintä ei ole, se kan-nattaa asentaa. Tarkista myös lohko-lämmittimen johto. Tarkista, onko si-sätilalämmitin kunnossa ja paikoillaan.

10. Tarkista ajovalot. •

Turun pualest12

Tulkoon talvi! Auton syyshuolto

AMMATTILAISTEN VINKKIAmmattilaisen vinkki on lehden uusi vakiopalsta, jossa Turun ammatti-instituutin opettajat ja opiskelijat antavat vinkkejä ja ideoita käytännön töihin.

Teksti & kuvat: Virpi Lummevuo

Moottoritsekkaus, Toni Luotonen tarkastelee moottorin nesteiden pakkaskestävyyttä.

Autoalan opiskelijat Matilda Iivonen, Mika Loisa ja Toni Luotonen valmistelevat auton syyshuoltoa.

Jäähdytysnesteen vaihtoKolmannen vuoden opiskelija Mika Loisa

vaihtaa tottuneesti jäähdytysnesteet.

12 Turun pualest

Pohjoismaista Arkistojen päivää viete-tään vuosittain marraskuun toisena lauantaina, tänä vuonna 12.11.2011.

Suomessa päivää on vietetty vuodesta 2002 ja Turun kaupungin arkistot ovat olleet mu-kana alusta asti. Arkistojen päivällä muistu-tetaan kansalaisia arkistojen merkityksestä tiedon säilyttäjinä, yhteiskunnan muistina ja kulttuurilaitoksina.

Turun kaupungin arkistot ovat järjestäneet Arkistojen päivän näyttelyn arkistoaineistois-ta, jotka kertovat Aurajoen rantojen muuttu-misesta teollisuusympäristöstä vapaa-ajan tapahtumamiljööksi. Muutos on ollut suu-ri kun teollisuus on kasvaessaan vaatinut li-sää tilaa ja siirtynyt kauemmaksi kaupungin keskustasta antaen tilaa asutuksen leviämi-selle ja samalla ihmisten lisääntynyt vapaa-aika on tuonut valtavasti erilaisia tapahtumia jokirantaan.

Aurajoen rannoilla on liki 300 vuoden te-ollisuushistoria. Ensimmäisen laivaveistämön Aurajoen länsirannalle perustivat E. Wech-ter ja H. Rungeen vuonna 1738. Laivaveis-tämön historia johtaa nykyiseen STX Finland Oy Turun Telakkaan. Monet tehtaat ovat aloit-taneet uransa jokirannasta, kuten Auran So-keritehdas, Rettigin tupakkatehdas, Wican-der & Larssonin korkkitehdas, Auran Panimo ja Barkerin puuvillakehräämö.

Aurajoella on myös ollut ns. Ylempi höyry-laivasatama itärannalla ja Alempi höyrylaiva-satama länsirannalla. Ylempi sijaitsi Auransil-lasta alajuoksulle päin kunnes laivat alkoivat olla liian suuria päästäkseen niin pitkälle ylä-juoksulle. Niinpä satama siirrettiin alajuok-sulle päin.

Tehdaskäytöstä vapautuneet tontit on nyt suurelta osin muutettu joko asuin- tai vapaa-ajankäyttöön. Aurajoen rannoille levittäytyy ny-kyään monenlaisia tapahtumia kuten Vanhan Suurtorin Joulumarkkinat, Keskiaikamarkki-nat, keväiset Saaristolaismarkkinat ja syksyi-set Silakkamarkkinat.

Neljä kertaa ovat suuret purjelaivat vierail-leet Aurajoella, viimeksi kesällä 2011 kulttuu-ripää-kaupunkivuoden kunniaksi. Kulttuu-ripääkaupunkivuoden tapahtumia on myös järjestetty runsaasti jokimiljöössä ja ”suu-ret haahkat” ovat rantautuneet jokeen koko kesäksi. •

i Työn ja vapaa-ajan AurajokiArkistojen päivän näyttelytyöväenopiston aulassa1.–18.11.2011.

Teksti: Tarja OllilaKuva: Turun Satamaliikelaitos

Ekotukitoiminnan tavoitteena on

kestävän kehityksen edistäminen

koko organisaatiossa. Ekotuki-

toiminta koostuu käytännönlähei-

sistä toimenpiteistä, jotka liittyvät

esimerkiksi energiaan, liikkuvuu-

teen, materiaaleihin ja yksiköiden

toimintakulttuuriin.

Vähitellen toiminta tulee ulottumaan jo-kaiseen Turun hallintokuntaan ja liike-laitokseen muun muassa tänä syksynä

koulutettujen ekotukihenkilöiden muodossa.– Koulutuksesta saatu palaute on ollut var-

sin positiivista. Etenkin on kiitelty verkoston perustamista, ajankohtaisen tiedon saantia sekä eri puolilta tulevien ihmisten kokemus-tenvaihtomahdollisuutta, Turun ekotukitoimin-nan puuhanainen Stella Aaltonen kiittelee.

– Toki se mitä koulutuksista saa irti, on kiin-ni osallistujan lähtötasosta sekä oman toimi-pisteen tasosta ympäristöasioissa. On ollut ilahduttavaa huomata, ettei yksikään taho aloita aivan nollasta.

Pienillä teoilla suuri vaikutusKestävä kehitys on yksi Turun kaupungin pe-rusarvoista. Kaikissa toimenpiteissä tähdätään kaupungin kasvihuonekaasupäästöjen 30 pro-sentin alentamiseen vuoteen 2020 mennes-sä vuoden 1990 tasosta (asukaskohtaisesti kulutusperustaisesti mitattuna).

Kestävä toimintakulttuuri vaatii jokaisen työntekijän toimintatapojen muuttamista kes-tävimmiksi. Kyse ei ole lisätyöstä vaan ajat-telu- ja toimintatavan muuttamisesta. Pie-nillä valinnoilla jokainen voi vaikuttaa. Ei ole samantekevää sammuttaako näytön ja valot työpäivän päätteeksi tai korvaako työmatkan etäkokouksella. Pienillä toimenpiteillä on suu-ri merkitys niin taloudellisesti kuin työhyvin-voinnin kannaltakin.

Joko omassa yksikössäsi on ekotukihen-kilö? Jos ei ole, niin kannattaa aktivoitua ja tarttua tilaisuuteen. •

i netku/kekestella.aaltonen@turku.fi

Ekotukitoiminta Turussa käynnistyi

Turun ensimmäiset ekotukihenkilöt on koulutettu

Aiheena Työn ja vapaa-ajan Aurajoki

Arkistojen päivän näyttely Työväenopiston aulassa

Crichton-Vulcanin telakka Aurajoella.

Teksti: Riikka Kauppila/Stella Aaltonen

13Turun pualest

Meille niin sanotuille tavallisille ihmi-sille sana paikkatieto on jo itses-sään vieras. Asmo on oikealta tit-

teliltään paikkatietoinsinööri, mutta työkaverit kutsuvat häntä Pilvipeikoksi. Netkun henkilö-kortissa hänellä lukee 3D-mallinnuksen ja la-serkeilauksen kehittäminen ja toteutus. Toi-vottavasti tämän jutun myötä edes jotenkin avautuu se, mitä hän työkseen tekee.

Tällä hetkellä Asmo on kaupungin organi-saatiossa ainoa, joka tekee 3D-mallinnusta. Tulevaisuudessa hän ei enää joutune teke-mään tätä työtä yksin, sillä kartta- ja paik-katietopalveluissa on kaksi muuta henkilöä koulutettu vastaaviin tehtäviin.

Asmo on koulutukseltaan maanmittaus-teknikko. Alan kehitys menee huimaa vauhtia eteenpäin, mikä tarkoittaa, että pitää itse olla aktiivinen, seurata alan julkaisuja, olla mukana messuilla ja käydä jatkokouluttautumassa.

Turun kaupungin palveluksessa Asmo aloitti elokuussa, jota ennen mies ehti toimia yksi-tyisyrittäjänä, stereo-operaattorina, projekti-päällikkönä, MapInfo-ohjelman kouluttajana, myyntipäällikkönä ja GIS-asiantuntijana.

3D tuo uuden ulottuvuuden paikkatiedon keräämiseenTurussa eletään vielä 2D-maailmassa, mut-ta jahka Asmo saa tehdä työnsä rauhassa, meilläkin siirrytään 3D-maailmaan eli pisteet

kartalla saavat myös korkeuden, jolloin kuva muuttuu kolmiulotteiseksi.

3D-laserkeilauksen perusideana on saa-da tarkkaa tietoa ympäristöstä itse kohdet-ta koskettamatta. Laserkeilain säästää aikaa ja vaivaa, olipa mitattava kohde kuinka mo-nitahoinen tahansa. Keilaimen edut muihin mittaus- ja mallinnusmenetelmiin ovat tark-kuus, nopeus ja turvallisuus. Nämä uudet, entistä tarkemmat tiedot saadaan kartalle myös nopeasti.

Keilauksella tarkoitetaan menetelmää, jos-sa esimerkiksi lentokoneesta tai autosta käsin ”keilataan” maastoa. Keilain lähettää pulsseja, joista voi johtaa maaston tai puiden latvojen kolmiulotteiset koordinaatit pulssin kulkuajan, lähetyssuunnan ja lähettimen sijainnin perus-teella. Yksinkertaistettuna: korkeasta puus-ta palautuva piste tulee nopeammin takaisin kuin vaikkapa rotvallin reunasta.

Laserkeilaus tuottaa pistepilviäLukuisten pisteiden avulla pistepilvestä saa-daan hahmotettua kohteen kolmiulotteinen pinta. Mittaustapahtuma on nopea; muuta-massa minuutissa saadaan jopa miljoonia pisteitä, joita voi tarkastella reaaliaikaisesti PC:llä. Nopealla mittauksella päästään mer-kittäviin ajallisiin ja taloudellisiin säästöihin. Huomioitavaa on se, että nämä pulssit eivät ole ihmiselle vaarallisia.

”Tää on ihan puhasta matematiikkaa”

Pilvipeikko Asmo Leskinen analysoi pistepilviä työkseenKiinteistöliikelaitoksen palkkalistoilla on monen kirjava joukko ihmisiä, joiden

työnkuvat eroavat paljonkin toisistaan. Yksi tämän hallintokunnan eriskummallisimmista ja

vaikeaselkoisimmista työtehtävistä liittyy karttoihin ja paikkatietoon.

Asmolle pistepilviaineisto tulee joko luoki-teltuna tai luokittelemattomana. Luokiteltuja tietoja ovat esimerkiksi maanpinta, kasvilli-suus, talot, sillat ja key pointsit eli maanpin-nan muotojen alku- ja loppupisteet.

Kun aineisto on luokiteltu, siitä pystyy teke-mään korkeuskäyriä, rakennuksia, ottamaan ylös tai-teviivoja kuten esimerkiksi asfaltin ka-tukiveyksen reunoja, ja tekemään näiden tie-tojen perusteella tarkan kartan. Katvealueilla käyvät sitten maastomittauksen miehet. Uusi tekniikka ei tule syrjäyttämään ihmisiä, maas-tomiehiä tarvitaan jatkossakin.

Syyskuun yhdeksäs päivä kuluvaa vuotta lensi lennokki Metsämäen ja Pääskyvuoren yllä, ja laserkeilasi alueet. Ympäristö- ja kaa-voitusviraston suunnittelutoimistolla lennokin kuvaamat, tarkat tiedot ovat nyt hyödynnet-tävissä uusia asuinalueita suunniteltaessa. Pääkaupunkiseutu keilaa ja kuvaa koko alu-een joka toinen vuosi.

Asmon henkilökohtainen haave olisi, että tulevaisuudessa tätä tekniikkaa sovellettaisiin esimerkiksi pelikonsoleilla pelattavissa peleis-sä, jolloin toimintapeleissä pelikenttänä olisi aito, kolmiulotteinen näkymä vaikkapa Kar-jalan kannaksella. •

Teksti: Anri Niskala

HOMMISSA

14 Turun pualest

Översättning: Pasi Pirttimäki

Arbetsgivaren motiverar anställda med resultatpremier

HundraprocentigkulturhuvudstadEn FäRSK RIKSOMFATTAndE Un-dERSöKnIng SOM UTFöRTS AV TA-LOUSTUTKIMUS OY ger vid handen att kulturhuvudstadsåret har haft en positiv ef-fekt på Åbos image. 96 procent av finländar-na känner till att Åbo är kulturhuvudstad.

Resultatet visar tydligt att året inte har blivit ett evenemang för en liten krets. 75 procent av åboborna har i år deltagit i kul-turevenemang och tillställningar som ingår i 2011-programmet eller besökt olika kul-turobjekt under evenemangsåret.

Undersökningen bekräftar att människor-na verkligen har tillägnat sig kulturhuvud-stadsåret. Åsikterna har också blivit ännu mer positiva mot slutet av året. Till och med 77 procent av finländarna anser att kulturhu-vudstadsåret har varit viktigt för Åbo.

Åbobornas egen åsikt om att det är frå-ga om ett bra projekt har på ett statistiskt viktigt sätt förstärkts från våren till hösten. Enligt skalan 1–5 där 5 representerar stånd-punkten av absolut samma åsikt har med-eltalet stigit från 3,74 till 3,93. •

SVENSK RESUMÉ

Staden övergår till att använda ett gemensamt rekryteringssystem

KUnTAREKRY äR KOMMUnERnAS ge-mensamma rekryteringssystem med vars hjälp organisationerna kan publicera arbets-platsannonser på webbplatsen Kuntarekry.fi. Annonserna sänds från samma system också till webbplatsen mol.fi.

Åbo stads alla användarrättigheter till NexStaff upphör 31.12.2011. Samtidigt upp-hör tillgången till alla uppgifter i systemet. I december arkiveras och statistikförs de nöd-vändiga och lagstadgade uppgifter som in-går i NexStaff-systemet. Dessförinnan skall alla rekryteringar som skötts genom syste-met vara avslutade. •

i Ytterligare information: Projekt-koordinator, Åbo stads huvud an-vändare Eeva Luotonen Personal-planerare Anna-Mari Sopenlehto.

ÅBO STAdS SOCIAL- OCH HäLSO-VÅRdSVäSEndE håller på att införa ett enhetligt resultatpremiesystem för de an-ställda inom hela förvaltningen. Utbetal-ningen av resultatpremier bygger på att målen inom resultatenheterna uppnås.

Syftet med resultatpremierna är att få personalen att förbinda sig vid organisa-tionens målsättningar: därigenom kan vi få fram sådan arbetsförmåga och sådant kunnande som är av särskild vikt för en-hetens strategi. Resultatpremien betalas för uppföljningsperioden i efterskott som ett separat eurobelopp förutsatt att målen har uppnåtts.

För uppföljning av målen måste arbets-givaren definiera mätare för verksamheten

som håller på att utarbetas vid social- och hälsovårdsväsendet.

– Kriterierna skall vara förutbestämda och alla skall känna till dem för de kan inte ändras mitt i allt, konstaterar direktör för serviceproduktionen Petri Virtanen.

Han betonar att det är väsentligt för ledarskapet att systemet framför allt är rättvist och realistiskt. Därför syftar man åtminstone i det här skedet till att varje re-sultatenhet har sina egna kriterier för resul-tatpremier. Inom varje resultatenhet måste kriterierna vara förankrade i verksamhets-mässiga och ekonomiska resultat samt serviceförmåga. Dessutom är det viktigt att det förs en diskussion om kriterierna för resultatpremier med personalen. •

Representativa försäljnings-stånd hyrs ut för evenemang och tillställningarFöRVALTnIngAR, SMÅFöRETAgARE OCH HAnTVERKARE har möjlighet att hyra 32 stycken elektrifierade försäljningsstånd i trä som ger skydd till både varor och kunder. Stugorna är enkla och stabila så att de kan förflyttas från en plats till en annan.

Stugorna med stålstomme är rymliga, 3 x 2 m, de har gott om plats för bord och hyllor. Stugorna är enfärgade: fyra blåa, fyra gula och fyra röda stugor. De flyttbara stugor-na hyrs ut till alla intresserade. Reserveringar tas emot på numret: 2624 136. •

Priser: • 600 e/månad+ moms• 250 e/vecka+ moms• 100 e/dygn+ moms

www.turku.fi/tapahtumamokitwww.turku.fi/tyokeskus

15Turun pualest

M Itella Oyj

AnimAAtio herättää liekit leikkimäänTuli on irti! -näyttely järjestää syksyn viimeisenä oheistapahtumanaan animaatiokurssin,

jolla vanhempi ja lapsi pääsevät yhdessä kokeilemaan pala-animaation tekoa.

Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan tuliaiheisen animaation taiteilija Suvi Aarnion ohjauksella. Päivän aikana

pyörivät myös yleisöopastuskierrokset, ja ilta-päivän avoin työpaja.

Pala-animaatiossa yhdistyvät tunnelma ja nostalgiaKiehtovat eläimet esiintyvät monien eri kult-tuurien tuleen liittyvissä tarinoissa ja myy-teissä. Muun muassa hännällä kipinöitä is-kevä kettu ja siipien suojissa tulta piilotteleva strutsi seikkailevat kurssin aikana syntyväs-sä animaatiossa.

– Animaatio toteutetaan pala-animaatio-na. Erivärisistä papereista leikataan kuvioita ja ne yhdistetään tietokoneella eläväksi tari-naksi, kurssin vetäjä Aarnio kertoo.

Tuli on voimakas ja hypnoottinen element-ti. Se on samalla myös leikkisä, ja tulen lies-koista voi usein kuvitella muodostuvan erilai-sia hahmoja. Ennen vanhaan tulta tuijoteltiin illan ratoksi, ja Aarnio naurahtaakin, että ny-kyään tulisijan on korvannut televisio.

– Muinoin laitettiin tulet takkaan, nyt ava-taan telkkari. Kurssilla tehtävässä animaa-tiossa yhdistyy sekä liikkuva kuva että tu-len tunnelma.

Pala-animaatio on toteutusmuotona hauska ja helppo. Esimerkiksi 70-luvun suosikkiani-maatiot, kuten Hinku ja Vinku toteutettiin sa-malla tekniikalla, Aarnio kertoo. Vanhemmille kurssi on mukava paluu muistoihin – ja toisaal-ta mahdollisuus nähdä ja oppia, miten oman nuoruuden animaatiot oli toteutettu.

– Yksinkertainen tekniikka takaa sen, että toteutustapa on myös lapsille sopiva. Paikalla on ohjaajia auttamassa ja opastamassa.

Osallistujat saavat mukaansa muistitikulla oman animaationsa. Valmiit animaatiot ovat myös nähtävillä näyttelyn työpaja Leimahdus-pisteessä kurssin jälkeen.

Kurssi toteutetaan yhteistyössä Taiteilija naapurina -hankkeen kanssa. •

ilmoittAudu heti!Ilmoittautumiset ke 23.11. klo 16 mennessä sähköpostilla maria.huokkola@turku.fi.

Katso lisätietoja:

www.tulionirti.fi tai www.taiteilijanaapurina.fi

• Animaatiokurssi la 26.11. klo 12–15.• Kurssille mahtuu 8 lasta ja 8 vanhempaa, osallistujat otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.• Kurssi on tarkoitettu kouluikäisille lapsille yhdessä vanhemman kanssa.• Kurssi materiaaleineen sisältyy näyttelyn pääsylipun hintaan.

Katso päivän yleisöopastuskierrosten aikataulut ja avoimen työpajan ohjelma osoitteessa

Teksti: Maarit Koistinen • Kuva: Suvi Aarnio

www.tulionirti.fi