Työturvallisuuskeskus www.tyoturva.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työsuojelupiirit www.tyosuojelu.fi

Tyky-toiminta www.tyky.fi

Ikä & Työ www.ikatyo.fi

Työsuojelun tietopankki fi.osha.eu.int

Ergonomia ja työolosuhteet apteekissa

Työsuojelutietoutta

2

Sisältö

Ergonomia ja työolosuhteet apteekissa ................................................ 3

Työolosuhteet .......................................................................................... 3

Ääniympäristö ja melu ......................................................................... 4

Valaistus ja näkeminen ......................................................................... 4

Lämpöolosuhteet ja ilman laatu ........................................................... 4

Kosteus- ja homevaurioepäilyt ............................................................. 5

Ergonomia apteekkityössä ..................................................................... 6

Seisoen tehtävä työ ............................................................................... 6

Istuen tehtävä työ ................................................................................. 8

Hyllytys ja lääkkeiden ottaminen ....................................................... 10

Nostaminen, kantaminen ja siirtäminen ............................................. 10

Elpymis- ja taukoliikkeitä .................................................................. 13

Työ ja työolosuhteet -kyselylomake .................................................... 15

Julkaisija:Työturvallisuuskeskus

Palveluryhmä

Teksti:Raili Vartiainen, Mehiläinen-yhtymä

Juha Hämäläinen, Työturvallisuuskeskus (toim.)

Valokuvat:Matti Koivumäki

Valokuvaus:Carelia apteekki, Helsinki

Hakaniemen apteekki, Helsinki

Taitto:Pen & Pen

Paino:

1. painos 2003

ISBN 951-810-221-X

3

ERGONOMIA JA TYÖOLOSUHTEET APTEEKISSA

Hyvät työolosuhteet ja ergonomian toteuttaminen tukevat työkykyä ja luovatedellytyksiä työn tuloksellisuudelle ja kustannussäästöille. Työskentelyn fyysisenperustan muodostavat työtila kalusteineen ja työvälineineen sekä työolosuhteet.Työn sisältö toteutuu työtehtävien ja työjärjestelyjen mukaan. Apteekkityö on

myös fyysistä: jalkojen päällä oleminen ja taakkojen käsittely on osa työtä.Tällöin ergonomian hallinta on tärkeää ja osa jokaisen ammattitaitoa.

Kun työolosuhteet ja ergonomia otetaan huomioon koko ajan,työssä jaksaa ja viihtyy paremmin.

Tässä julkaisussa on perustietoa apteekin työolosuhteista:ääniympäristöstä, valaistuksesta, lämpöolosuhteista ja sisäilmasta, ja niiden eri

osa-alueilta esitetään suosituksia sopivista arvoista. Julkaisun toinen keskeinen alueliittyy ergonomiaan: hyviin työasentoihin ja -liikkeisiin sekä työn vastaliikkeisiin.

Ergonomiaosan tarkoituksena on lisätä jokaisen apteekkilaisen ergonomian hallintaa:siinä annetaan sekä perustietoa että yksityiskohtaisia suosituksia työasennoista ja

työliikkeistä sekä elpymisliikkeistä ja työn vastaliikkeistä.

Työolosuhdetietoja voi käyttää ohjearvoina tilojen hankinnassa ja suunnittelussasekä tilanteiden selvittämisessä. Ergonomiaosaa voi käyttää ammattitaidon

perusopetukseen ja -opastukseen sekä lisäämiseen. Julkaisu soveltuujokaiselle apteekkilaiselle, apteekkien työnopastajille, alan työsuojelu- ja

työterveyshenkilöille sekä apteekkialan opetukseen ja koulutukseen.

TYÖOLOSUHTEETTyöturvallisuuslaissa tai muissa työsuojelusäädöksis-sä ei määritellä yksityiskohtaisesti tai lukuihin perus-tuvilla arvoilla työolosuhteiden vaatimuksia. Tässäjaksossa mainitut arvot ovat suosituksia sellaisistatyöolosuhteista, joissa suurin osa ihmisistä kokeetyöskentelyn miellyttävänä. Jokaiselle työntekijälletäydellisesti sopivien työolosuhteiden aikaansaami-nen on joskus varsin haastavaa, sillä tuntemukset ovatyksilöllisiä. Yksilökohtaisilla ratkaisuilla voidaan tar-vittaessa parantaa tai korjata tilannetta.

Työsuojelusäädöksissä ei ole myöskään mittoja työti-lalle asetettavista vaatimuksista. Keskeistä työtilan ja-pisteiden mitoituksen kannalta on, että niissä on riit-tävästi tilaa sujuvaa työskentelyä ja liikkumista var-ten. Yksilökohtaisia työpisteitä apteekissa on useinsuoratoimituksessa, reseptien käsittelyssä, lääkeval-mistuksessa ja toimistotiloissa. Näissäkin työpisteis-sä voi työskennellä vuorotellen monta työntekijää.Sopivilla, tarvittaessa muunneltavilla ja riittävän ko-koisilla tilaratkaisuilla edistetään hyvää työskentelyäja vähennetään kolhuja.

Sivulla 15 on kyselylomake, jota voi käyttää henkilös-tökyselyyn työolosuhteista. Lomaketta voi käyttää myösnykytilaa selvittelevän keskustelun jäsentämisessä.

4

Ääniympäristö ja melu

Apteekkityössä ei ole yleensä kovaa melua muttakuulemista vaikeuttavaa hälyä voi esiintyä. Kuule-misympäristöä voidaan parantaa tilasuunnittelun ja-järjestelyjen lisäksi akustisilla ratkaisuilla: hälyä vai-mentavilla pintamateriaaleilla seinissä ja katoissa.

Asiakastilanteissa tarvitaan myös yksilönsuojaa. Pa-ras yksilönsuoja saadaan sellaisessa työpisteessä,joka on etäällä muista työ- ja asiakastiloista. Tila- jaakustisilla ratkaisuilla voidaan niin ikään lisätä ti-lanteen yksityisyyttä.

Valaistus ja näkeminen

Apteekin eri tehtävissä valon tarve vaihtelee. Lääke-turvallisuuden varmistaminen edellyttää hyvää näke-mistä ja riittävää valaistusta. Puutteet valaistuksessavoivat rasittaa näköaistia, hidastaa työskentelyä ja li-sätä virheitä.

Suoratoimituksessa ja reseptin käsittelyn eri vaiheis-sa tarvitaan hyvää yleisvalaistusta, jota tarvittaessa täy-dennetään kohdevalaisimella. Valaistusvoimakkuu-deksi suositellaan 500 luksia. Muualla apteekissa va-laistusvoimakkuus voi olla pienempi.

Näkemistä häiritsevät kirkkaat valopisteet näköken-tässä, häikäisy, heijastukset ja suuret valaistusvaihte-lut. Epäsuoralla valaistuksella voidaan vähentää nä-kemisen haittatekijöitä.

Näkyvyyteen ja näkömukavuuteen vaikuttavat lisäk-si sisustuksen, seinien, katon ja kalusteiden väri. Tum-ma tila ja sisustus lisäävät yleensä valon määrän tar-vetta, kun taas vaaleat pinnat ja sisustus heijastavatvaloa takaisin.

Lämpöolosuhteet ja ilman laatu

Hyvän sisäilman tunnusmerkkejä ovat ilman puhtausja raikkaus sekä sopiva lämpötila ja ilman kosteus.Hyvä sisäilma luo osaltaan pirteyttä ja työkykyä. Si-säilman ongelmat aiheuttavat väsymistä ja epäviihty-vyyttä sekä terveyshaittoina oireita ja sairauksia. Huo-no sisäilma tuntuu tunkkaisuutena, epämiellyttävinähajuina ja muina tuntemuksina. Ilman laatuun vaikut-tavat ympäristötekijöiden lisäksi asiakkaat, henkilös-tö, työ, kalusteet, työvälineet sekä ilmastointilaite jasen ominaisuudet, tehokkuus, käyttötavat ja huolto.Ilmastointilaitteen toimintaan vaikutetaan yleensäkiinteistöhuollon kautta.

Apteekin lämpötilassa on huomioitava henkilöstönlisäksi asiakkaat ja lääkkeiden säilyvyys. Sisäläm-pötilaksi suositellaan kevyessä työssä 21–25 astetta.Tavaran vastaanottamisessa, purkamisessa ja varas-toinnissa voi olla matalampi lämpötila. Korkean läm-pötilan mahdollisesti aiheuttamaa työkuormitusta

Piennopeuslaitteen periaatteena on syrjäyttävä ilmanjako.Laitetta käytettäessä ei yleensä synny vedon tunnetta.

5

voidaan keventää työjärjestelyillä tai tauotuksella.Korkeaa lämpötilaa voidaan laskea tuloilman määräälisäämällä tai tuloilmaa jäähdyttämällä. Liian mata-laa lämpötilaa lisätään lämpötilaa nostamalla, kytke-mällä lämpö tai ilmastointi aikaisemmin päälle.

Ilman liian voimakas virtaus koetaan epäviihtyisänävedon tunteena. Kevyessä työssä vetona tunnetaanyleensä ilman liike, jonka virtausnopeus ylittää kesä-aikana 0,15 m/sek. Vetoa tunnetaan myös suurienkylmien pintojen, esimerkiksi ikkunoiden läheisyy-dessä. Ulko-ovien tai ilmastoinnin tuloilma- ja poisto-aukkojen läheisyydessä voidaan niin ikään kokeavedon tunnetta.

Ilman kosteudella tarkoitetaan ilman sisältämän vesi-höyryn määrää. Ilman kosteudella tai kuivuudella voiolla välillisiä vaikutuksia terveyteen. Kovilla talvipak-kasilla ilma voi olla niin kuivaa, että se voi aiheuttaajoillakin ihmisillä silmien, ihon ja hengitysteiden li-makalvojen kuivumista. Työpaikan ilman suhteellistakosteutta pidetään miellyttävänä, kun sen arvot ovat25–50 %. Ilman kosteus on pääasiassa sidoksissavallitsevaan ulkoilmaan.

Ilman laatuun ja kosteuteen, lämpötilaan ja vetoon liit-tyvissä asioissa henkilöstön tuntemukset, oireilut jasairastumiset voivat osoittaa kehittämisen tarpeen jakohteen. Tarvittaessa tuntemuksia voidaan tarkentaamittauksilla ja asiantuntijatyöllä.

Henkilökohtaisella pukeutumisella voidaan vähentääesimerkiksi liian matalan lämpötilan tai vedon aiheut-tamia tuntemuksia. Kerrospukeutuminen on hyvä kei-no säilyttää lämpötasapaino. Kylmän ja vedon tunnettavoidaan vähentää käyttämällä alus- tai väliasussa kor-keaa kaulusta ja ihonmyötäisiä hihan- ja lahkeiden-suita. Umpinaiset kengät täydentävät pukeutumista tar-vittaessa.

Kerrospukeutumisella voidaan ylläpitää henkilökohtai-nen lämpötasapaino. Kylmän ja vedon tunteeseen voi-daan varautua ihonmyötäisellä väli- tai alusasulla.

Kosteus- ja homevaurioepäilyt

Kosteus- ja homevaurioista saattaa kehittyä joillekinterveyshaittoja. Toistuva kostuminen voi aiheuttaarakenteiden vaurioitumisen, jolloin rakenteisiin voikehittyä mikrobikasvustoa. Kosteus voi tunkeutua ra-kenteisiin mm. katon, seinien, ikkunoiden tai alapoh-jan kautta tai vesijohtojen ja viemärien vuodoista.Kosteusvauriot on syytä selvittää, ennen kuin raken-nevauriot kehittyvät. Kiinteistönhuoltoon kannattaaottaa yhteyttä, kun työpaikalla havaitaan seuraaviamerkkejä:

• sisäpinnoissa näkyy kosteusläikkiä

• maalit hilseilevät, kupruavat tai irtoavat

• kaakelit irtoavat

• on tunkkainen tai maakellarin haju

• on näkyvää homekasvua.

Homepölysairauksien oireet muistuttavat tavallistaflunssaa eli homeesta kärsivällä saattaa olla yskää,päänsärkyä tai kuumetta. Terveyshaitan hoitamisessasuositellaan yhteistyötä työterveyshuollon kanssa.

6

ERGONOMIA APTEEKKITYÖSSÄHyvällä ergonomialla työnteko saadaan sujuvaksi jasamalla tuetaan työkykyä. Ergonomian toteutuminenon jokaisen apteekkilaisen asia. Hyvän työskentelynpuitteet luodaan ergonomiaseikat huomioidulla tila-ratkaisulla, kalustolla ja työvälineillä. Työkierrolla jatauotuksella voidaan vähentää mahdollista työn kuormi-tusta. Hyvään ammattitaitoon kuuluu ergonomiaseik-kojen hallinta: eri työtehtäviin sopivat työasennot ja-liikkeet. Hallintaan kuuluvat myös kuormitusta vähen-tävät työn vastaliikkeet. Työpaikan työsuojeluihmisetja työterveyshuolto tukevat ergonomia-asioiden käsit-telyssä. Jokainen on vastuussa omasta toimintakyvys-tään, sitä voi ylläpitää ja kohentaa vapaa-aikana.

Sivulla 15 on lomake, jota voi käyttää selvitettäessähenkilöstön ergonomiaan liittyviä tuntemuksia ja työ-tapoja. Lomaketta voi käyttää ergonomian tilaa sel-vittävän keskustelun jäsentämisessä.

Seisoen tehtävä työ

Seisoen tehtävässä työssä on oleellista:

• Seisominen ja liikkuminen on ihmiselle luonnollista.

• Hyvässä työpäivässä on seisomista, liikkumista,istuen tehtävää työtä ja taukoja.

• Jatkuva seisoen tehtävä työ voi väsyttää jalkojaja selkää.

• Seisomatyön aiheuttamaa kuormitusta voidaanvähentää toisenlaisilla työtehtävillä(työjärjestelyillä, työkierrolla).

• Pehmentävä kumimatto lattialla vähentääjalkojen ja selän kuormitusta.

• Seistessä painon tulee jakautua molemmille jaloille.

• Haitallisia tapoja ja tottumuksia, kuten seisomistapaino jatkuvasti vain samalla jalalla, tulisivähentää tai karsia.

• Hyvät jalkineet ovat seisomatyössä välttämättömät.

• Selän ja jalkojen kuormitusta voi vähentääpienin keinoin myös työskentelyn yhteydessä.

• Väsymistä voi ehkäistä ja helpottaa elpymis-liikkeillä.

• Istu ainakin tauolla ja mahdollisuuksienmukaan työn lomassa.

Hyvät työjalkineet

Työjalkineet ovat tärkeät erityisesti seisoen ja liik-kuen tehtävässä työssä. Kun työjalkineita on kaksiparia, niitä voi vaihdella työpäivän aikana. Hyväntyöjalkineen keskeiset ominaisuudet:

• Ne ovat riittävän tilavat, kantaosan leveys 7–8 cm.

• Ne tukevat jalkaa, ja niissä on kantaremmi.

• Ne joustavat ja myötäilevät (nauhat, tarrat,kuminauhat).

• Ne eivät hierrä eivätkä hankaa.

• Niissä on pitävä ja joustava pohja.

• Irtopohjallinen on suositeltava vaihtoehto.

• Liikkuvaan työhön soveltuva jalkine taittuu1/3 kärjestä, jossa jalkakin taittuu päkiän kohdalta.

• Kantaosa on 1–3 cm päkiäosaa korkeammalla.

Työjärjestelyillä voidaan tasata työpaineita ja-kuormitusta. Intensiivisen tai fyysisesti kuormittavantyöjakson jälkeen voi olla mahdollisuuksien mukaantauko tai toisenlaisia työtehtäviä.

7

Huomaamaton nojaaminen palvelutiskiin vähen-tää selän kuormitusta.

Nojaaminen seinään ja pilariin vähentää myösselän kuormitusta.

Selän kuormittumista voidaan vähentää nostamalla jalka välillä korokkeelle, jonka korkeus on 15–20 cmlattiatasosta. Lyhyestäkin jaksosta on hyötyä. Päätetyötä voi tehdä lyhytkestoisesti myös seisten.

8

Istuen tehtävä työ

Työpisteen järjestelyt ja hyvä, helposti säädettävä työ-tuoli ovat tärkeitä istuen tehtävässä työssä. Hyvintuettu ja itselle sopivaksi säädetty istuma-asento kuor-mittaa vähemmän. Kuitenkin työasentojen vähäinen-kin vaihtelu on aina hyödyllistä. Näkemisen kannaltaon tärkeää, että valaistus on riittävä ja se ei aiheuta häi-käisyä. Hyvän istumatyön ominaisuudet -tiivistelmäsoveltuu kaikkiin apteekissa tehtävään istumatyöhön:suoratoimitukseen, näyttöpäätetyöhön, reseptien käsit-telyyn ja kassatyöhön. Eri työtehtävien erityispiirteitäkäsitellään kuvateksteissä.

Hyvän istumatyön ominaisuudet

Aloita jokainen pitempi työjakso säätämällä työtuoliitsellesi sopivaksi. Tärkeimmät säädettävät asiat ovatistuinkorkeus, selkänojan korkeus ja kallistus. Mitäpitempi työjakso on, sitä tärkeämpiä ovat oikeat sää-döt. Säätämisen tarkoituksena on toteuttaa ainakin seu-raavat asiat.

• Istu selkä tuettuna siten, että lanneranganluonnollinen notko säilyy.

• Jalat ovat tukevasti alustalla (lattialla, jalkatuella).

• Kyynärvarret ovat 90–100 asteen kulmassa.

• Kyynärvarsille saadaan tuki pöydästä taituolin käsinojista.

Näyttöpäätetyö

• Kaikki istumatyön ominaisuudet pätevät myösnäyttöpäätetyöhön.

• Työtasolle mahtuvat kaikki työn kannaltatarpeelliset paperit ja työvälineet.

• Silmien ja niskan kannalta on tärkeää, ettäkuvaruudun yläreuna on selvästi katseenvaakatason alapuolella.

• Hiiren paikka on näppäimistön vieressä.Hiirikäsi tuetaan koko kyynärvarren alueeltapöytään tai tuolin käsinojiin.

Kaikessa istumatyössä työskennellään selkä tuettunaja jalat alustalla. Näyttöpäätetyössä kädet ovat vaa-katasossa, kyynärvarret hyvin tuettuna ja ranteetsuorina. Hartiat ovat rentoina, ja niska on suorana.Päätteen yläreuna jää selvästi silmien vaakatason ala-puolelle.

Hiiren paikka on näppäimistön vieressä. Hiirikäsituetaan pöytään, tuolin käsinojaan tai tukevaan pöy-tään kiinnitettävään apuvälineeseen kuten kuvassa.

9

Kuormittumista vähentää kaikissa tilan-teissa tukeutuminen. Kollauksessa kädetnojaavat pöytään käsien kohoasennonsijasta.

Lääkevalmistuksessa voidaan käyttää esimer-kiksi istuma-seisomatukea tai korkeaa tuolia.Istuinta käyttämällä käsillä ja hartioilla onluonteva työasento.

Istuen tehtävässä kassatyössä pätevät istumatyönkeskeiset elementit. Tuoli on säädetty niin, ettähartiat ovat rentoina. Vältä käsien turhaa kan-nattelua ja työskentelyä kumartuneena ja kierty-neenä. Käännä mieluummin tuolia kuin vartaloa.Kuormittavia ovat sellaiset toistuvat työliikkeet,joissa kädet ovat kaukana vartalosta. Jalkaren-kaasta saadaan tuki jaloille, jos jalat eivät yletylattiaan eikä ole muuta jalkatukea.

10

Hyllytys ja lääkkeiden ottaminen

Käytä apuvälineitä, kun työskentelet kädet hartiatason yläpuolella.Potkupallit, vetoalustat tai tukevat tikkaat ovat korkealle ulottumisenapuvälineitä.

Useimmat työskentelevät luontevastikyykkyasennossa. Matalia hyllyjä tailaatikoita täyttäessä voi käyttää apu-na myös jakkaraa tai potkupallia.

Nostaminen, kantaminen ja siirtäminen

Nostaessasi matalalta siirry mahdollisimman lähelletaakkaa, koukista polvet ja lonkat ja taivuta selkäähieman eteenpäin. Taakan muodon mukaan voit nos-taa jalat joko haara-asennossa tai käyntiasennossa.Ota tukeva ote taakasta. Jännitä vatsalihakset. Myöshengityksen pidättäminen noston aikana lisää tukeaselälle. Nosta rauhallisesti. Älä riuhdo!

Apteekissa käsitellään päivittäin yllättävän paljon ta-varaa. Nostaminen on selän kipeytymisen riskitekijä.Apuvälineiden käyttäminen keventää työtä ja vähen-tää kuormitusta. Kantaminen kuormittaa selkää enem-män kuin nostaminen. Vedä tai työnnä nostamisen si-jaan! Tavaroiden siirtämisessä erilaiset siirtovaunut jatasokärryt ovat suositeltavia. Hyvä nostamisen taitoon aina tarpeellista.

Ennen nostamista tai kantamista harkitse:

• Onko mahdollista käyttää apuvälinettä?

• Kannattaako nostaa yksin? Pyydä tarvittaessanostoapua.

• Onko tarpeellista nostaa koko laatikollista?Voiko esimerkiksi lääkelaatikon tyhjentääpurkamalla tavarat pienissä erissä?

• Millainen on taakan koko ja muoto?Saako taakasta hyvän otteen?

• Onko nostoalusta turvallinen? Onko lattiaepätasainen tai liukas?Onko hyvälle nostosuoritukselle riittävästi tilaa?

• Suunnittele nosto etukäteen ja pyrioikeaan nostotekniikkaan.

11

Purkaessasi laatikkoa aseta se sellaiselle korkeudel-le, ettei hartioita tai käsiä tarvitse pitää koholla. Jostaso voi olla muuta pöytätasoa matalammalla, pur-kaminen käy helposti. Selän etukumaraa tai kierty-nyttä asentoa tulee välttää.

Painavien taakkojen nostot on järkevää tehdä kahdes-taan. Käyntiasentonosto on luonteva vaihtoehto sil-loin, kun noston jälkeen siirretään taakkaa. Käyn-tiasentonostossa selkä on hyvässä asennossa ja jal-kalihaksia voi käyttää noston aikana. Kun taakkaa siir-retään, käännytään jaloilla eikä vartaloa kierretä.

Kun nostat hartiatason yläpuolelta, laske taakka en-sin rinnalle ja jousta polvista. Laske taakka edelleentasolle tai kärryyn.

Jos joudut kantamaan, laske taakka sopivalle kantokor-keudelle. Yleensä taakka on hyvä tukea lantioon. Vältäselän kiertämistä taakan kanssa. Käänny jaloilla.

12

Täysi lasti tavaraa. Nostolaite yläasentoon ja lastipuretaan jakkaralla seisten. Nostolaitteen tasoa las-ketaan laatikoiden määrän vähetessä.

Siirrä painavat taakat apuvälineitä hyväksi käyttäen. Taakkojen nostamiseen ja siirtämiseen on saatavissapieniä nostolaitteita. Apteekissa voi olla hissikin!

Nostolaitetta voi käyttää myös purkamisen yhteydes-sä. Nostolaitteen tason korkeutta voi säätää laatikonkoon mukaan.

13

Elpymis- ja taukoliikkeitä

Seisoen tehtävään työhön

Jalkojen verenkiertoa voi parantaa tekemällä varpaille nousuja ja nilkan pyörityksiä.

Jatkuva seisominen väsyttää selkää ja jalkoja. Istahdaaina, kun se on mahdollista. Jalkojen laskimoverenkier-

Etureiden, takareiden ja pohkeen venyttelyt rentouttavat lihaksia.

ron helpottamiseksi nosta jalat kohoasentoon istuessasi.Kengät voi riisua välillä pois.

14

Ojenna kumarassa työskentelyn jälkeen selkääsi,jotta selän rakenteet palautuvat rasituksesta.Reiden lihasten venytykset ovat tarpeen esimerkiksihyllytyksen jälkeen (kuvat sivulla 13).

Rintalihakset kiristyvät, jos teet työtä jatkuvasti eteen-päin kumartuneena. Kireät rintalihakset vetävät har-tioita eteenpäin ja heikentävät ryhtiä. Venytä lihaksiasiten, että viet käden taakse yläviistoon tukea vasten.Kierrä vartaloa kädestä poispäin, kunnes tunnetvenytyksen olkapään ja rintalastan välillä. Tee samatoisella kädellä.

Istuen tehtävään työhön

Raskaan työvaiheen jälkeen

Elpymisliikkeillä voi katkaista staattisesti kuormitta-van työvaiheen. Hartiakipu johtuu usein verenkierronheikkenemisestä. Verenkiertoa voi elvyttää vaikkapapyörittämällä hartioita.

Yläselän ojennus tuolin selkänojaa vasten on hyvävastaliike eteenpäin suuntautuvalle työasennolle.

15

Asia kunnossa kehitettävää

TyötilatTyötilojen toimivuus ❏Työpisteen tilan riittävyysja toimivuus ❏Siisteys ja järjestys ❏

Ympäristön, koneidenja työvälineiden turvallisuusLattiat, askelmat, portaat,kaiteet, ulkoalueet ❏Koneiden ja työvälineidenkäytettävyys ja turvallisuus ❏Hyllyt, kalusteet,tavaroiden käsittely ❏Muut tapaturmavaarat ❏Työmatkaliikenne ❏

TyöolosuhteetLämpöolot ❏Ilman laatu ❏Ilman liike, vedon tunne ❏Valaistus, näkeminen ❏Ääniympäristö, melu,yksityisyyden suoja(myös asiakkaan kannalta) ❏

Työpisteiden ergonomiaTyöskentelytasojenkorkeus sopiva ❏Työtehtävään sopiva työtuolisäädettävä ja säädöt toimivat ❏Apuvälineitä käytettävissäkorkealle ulottuvaantyöskentelyyn ja taakkojensiirtämiseen ❏Näyttöpäätetyöpisteenergonomia ❏Opastetaan suositeltaviintyöasentoihin ja -tapoihin ❏

Henkilökohtaiset työskentelytavatKäytän työtuolin säätöjä ❏Käytän apuvälineitä tai laitteitakäsitellessäni taakkoja taikorkealle ulottumista varten ❏Osaan nostaa ja kantaataakkaa oikein ❏Teen vastaliikkeitä työn ohessa ❏Tauotan työni mahdollisuuksienmukaan ❏Käytän hyviä työjalkineita ❏

Työ ja työolosuhteet -kyselylomake

Työturvallisuuskeskus www.ttk.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työsuojelupiirit www.tyosuojelu.fi

Työsuojelun tietopankki fi.osha.europa.eu

Ergonomia ja työolosuhteet apteekissa

Työsuojelutietoutta