Toimintatutkimus tutkimuksellisena

lähestymistapana

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma (YAMK) 

Esko JohnsonKokkola 25.9.2014

Tavoitteet• Opiskelija tuntee toimintatutkimuksen

lähestymistavan ja menetelmälliset perusratkaisut.

• Hän tietää perusasiat toimintatutkimuk-sen mahdollisuuksista, vahvuuksista, haasteista ja heikkouksista, omaan koulutusalaansa liittyen.

• Opiskelija osaa luonnostella toimintatutki-mussuunnitelman.

• Hän tuntee raportoinnin logiikan ja omaa perustiedot tutkimusetiikasta.

Sisältö• Interventio ja muutoksen aikaansaaminen

(vaiheittain) toimintatutkimuksen avulla• Tiedon luonne ja tiedonkeruu; analyysi- ja

tulkintaperiaatteet sekä raportointitavat• Toimijuus sekä toimijoiden roolit,

osallistaminen ja osallistuminen toiminta-tutkimukseen

• Toimintatutkimuksen laatukriteerit• Raportoinnin logiikka• Tutkimusetiikka toimintatutkimuksessa 

Millainen tutkija?

• Millainen (toiminta)tutkija olen? Millainen en ole?

• Millaiseksi (toiminta)tutkijaksi haluan kasvaa/kehittyä? Millaiseksi en?

• Mitä ajattelen myönteisesti (toiminta)tutkimuksesta?

• Mitä haasteita, huolia tai epäilyjä minulla on (toiminta)tutkimuksesta?

Pirkko Anttila 5

Ammatillisen t&k-hankkeen ominaispiirteitä ja arviointikriteereitä

(Pirkko Anttila 2006)

• Tarkoitettu työelämäkontekstiin - tuotantoon tai muuten käytännössä toteutettavaksi

• Uusi tai parannettu tuote tai palvelu - jonkin ongelman tai haasteen ratkaisu– omintakeinen – toteuttamiskelpoinen– ratkaisua on koeteltu eli ratkaisun avulla

perin juurin pengottu tai paranneltu• Tulos ja vastaava tieto: selkeästi kuvailtavissa

ja kerrottavissa asiantuntijoille – ja sen vuoksi hyödynnettävissä

• Hankittua tieto- ja osaamispääomaa voidaan soveltaa ja välittää edelleen – Myöhemmin puhumme (tulosten) ”yleistettävyyden

pulmasta” tai haasteesta toimintatutkimuksen osalta, johon viitataan (tarpeettoman) paljon

Pirkko Anttila 6

Mitä Anttilan luonnehdinnasta näemme?

1. Tutkijuus (tutkijan toimijuus) asettuu tukevasti kontekstiin - käytännön tuntemus on vahva, ja sosiaalinen sidos on (jo) olemassa

2. Kehittäminen, parantaminen tai ongelman ratkaisu ovat oikeutettuja ja odotettuja (vrt ”puhdas” teoriaorientaatio)

3. ”Missä on pihvi?” Näyttää että (1.) ja (2.) vahvistumisen lisäksi tarvitaan käsitteistämistä ja teoretisointia – ”teoreettiset linssit” ovat tarpeen rajatun tutkittavan todellisuuden näkemiseksi jonakin, sen ”avautumiseksi” jonakin paikallisesti

4. Ongelma tai haaste: lopultakin melko yksioikoinen, rajoittunut ja kapea näkökulma, ns. god’s eye view; ”kuppilat kuntoon”

Miten tehdään toimintatutkimusta?

Metodioppaita ja muiden toimintatutkimuksia kannattaa lukea, mutta toimintatutkimuksesta ei ole valmiita yksityiskohtaisia malleja, eikä toimintatutkimuksia voi perinteisellä tavalla verrata keskenään (”tutkimustuloksiltaan”) eikä replikoida sellaisinaan - Linssit: paikantuneisuus, toimijat ja prosessit vastaan pysyvyys, abstraktiot, ”yleistäminen” - Todellisuus eli käsitykset, tulkinnat ja näkökulmat vaihtuvat, muuttuvat; tutkittu tieto ja sen tulkinnat uudistuvat - Vinkki: koska TT:n laatu ja validointi nousevat TT:n

tehtävästä ja erityispiirteistä, älä pysähdy ”yleistettävyyden” ongelmaan

MITÄ ON METODOLOGIA? - Yksittäisen tutkijan ja tutkimusperinteessä/-paradigmassa omaksutut ja ylläpidetyt sitoumukset, käsitykset (tietoteoria ja maailmankuva) ja menettelytavat mukaan luettuina empiirisen tiedon tuottamisen ja käsittelyn (analyysin) periaatteet eli ns. metodit - Tutkijan on tehtävä tutkimuskohtaiset valinnat ja ratkaisut näiden soveltamiseksi - tutkimus ei ole pelkkää tekniikkaa mallin mukaan tehtynä- Kukin tutkimus vaatii siis oman logiikkansa, ratkaisunsa ja sovelluksensa – perustellusti

Vertaa: käytäntöjä tutkivan/ edistävän yritystutkijan

haasteet • Pääsy yrityksen/organisaation arkeen, sen todellisuuteen• Esiymmärryksestä ymmärrykseen siirtyminen (esiymmärryksen perustuminen käytäntöön vs teoriaan; paikantuneen ymmärryksen syntyminen tutkimusprosessin kautta)• Tutkimuksen laatunäkökohdat: raportoinnin ymmärrettävyys kohdejoukolle; tunnettujen arviointikriteerien epäselvyys ja moninaisuus

(Gummesson 2000, 11-23)

Toimintatutkimuksen perusasioita – 1Mistä on toimintatutkimuksessa kysymys?

Ero kehittävän tutkimuksen, esimerkiksi toiminta-tutkimuksen, ja toisaalta ”perinteisen” empiirisen laadullisen tutkimuksen välillä ei ole metodin käytössä vaan tutkimustavan eli tutkimusotteen, toisin sanoen tutkimusstrategian, määrittelyssä ja toteutuksessa sekä ennen kaikkea tutkimuksen peruslähtökohdissa- Toisaalta monet empiiriset tutkimukset voivat olla luonteeltaan myös hyvin käytännönläheisiä ja kehittäviä – lähtökohtaisesti tai prosessissa ja sen tuloksista vähitellen esiin nousten ja jäsentyen

Toimintatutkimuksen perusasioita – 2Mistä on sitten kehittämisessä kysymys?

- Tekninen eli instrumentaalinen näkökulma - Tulkinnallinen eli hermeneuttinen näkökulma- Emansipatorinen eli uskomuksista ja vääristymistä vapauttava näkökulma- Nämä ovat nähtävissä tutkimuksen

tiedonintresseinä (Habermas 1974)- vrt. esim. http://www.youtube.com/watch?v=Qg83f72_6Gw

http://www.youtube.com/watch?v=AbPL6A2ghOs

• Tiedonhankinta toteutetaan toimintatutkimuksen piirissä erilaisia menetelmiä (metodeja, tekniikoita) valikoivasti ja luovasti yhdistäen

- laadulliset tiedonkeruutavat ja –lähteet ovat luonnollisesti yleisimmät, mutta eivät ainoat• Toimintatutkimuksessa pyritään (yhteiseen,

jaettuun) ongelmanratkaisuun, interventioon ja muutokseen (alunperin Kurt Lewin 1946) – siis suuntaudutaan tulevaisuuteen; tavoite: ”muutos parempaan”

- toimintatutkija ei ole ulkopuolinen suhteessa kohdejoukkoon, organisaatioon ja sen arkeen, vaan omalla tavallaan osallistuva ja osallistava – ja siksi reflektiivinen/ refleksiivinen asiantuntija

Toimintatutkimuksen perusasioita – 3

• Tutkimuskohteen tietyt ihmiset osallistetaan eri tavoin, otetaan mukaan prosessiin – mutta suunnitelmallisesti ja perustellusti

• TT:n analyysitasoilla (Kuusela 2005, 59-65) on tässä ratkaiseva merkitys

• Tutkijan ja tutkimuskohteen välillä on yhteistyösuhde jonkin kohteen ongelman ratkaisemiseksi

• Tutkijan kaksoisrooli: yhtäältä tehtävänä on ratkaista ongelma, toisaalta saada aikaan tutkimuksellinen (tieteellinen) kontribuutio (esim. Stringer 2007; Vähämäki 2008, 30)

Toimintatutkimuksen perusasioita – 4

Toimintatutkimuksen perusasioita – 5• Tiedonintressinä usein joko tulkinnallinen tai

emansipatorinen intressi, ei pelkästään organisatorisen tai teknisen tehokkuuden lisääminen - kohdeorganisaatio ei ole ”kone” ts. suljettu järjestelmä (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 18-21)

• Varauduttava siihen, ettei toimintatutkimusta aloittaessa tiedetä eikä osata ennakoida lopputulosta, koska todellinen maailma (rajattunakin) on moniulotteinen ja kompleksinen

• Ei ole pakko ”onnistua” ennakoidulla tavalla• Mutta ns. luonnollisesta asenteesta on TT-

tutkijan luovuttava

Heikkinen (2011)

Design-tutkimus

Evaluaatiot.Tapaust.

Toiminta-tutkimus

”... laadullinen tutkimus, joka on...”

Esimerkki 1”Osallistuva havainnointi tarkoitti tutkimushankkeen ensimmäisessä vaiheessa sitä, että tutkija oli läsnä (...) mahdollisuuksien mukaan (...) valmistelutyöryhmien kokouksissa tapahtumia seuraten, havainnoiden ja muistiinpanoja tehden. Valikoitujen kysymysten avulla osallistuva tutkija saattoi omalta osaltaan edistää muutoshankkeen edistämistä työhyvinvoinnin ja hyvän muutosjohtamisen näkökulmista.” (Korostukset E.J.) ”Osallistuvan toimintatutkimusvaiheen päätyttyä havainnot koottiin yhteen ja ne muodostivat pohjan tutkimuksen seuraavalle vaiheelle (...) eli kyselytutkimukselle sekä teemahaastattelurungon rakentamiselle. Etenkin kyselytutkimuksen laatimisessa hyödynnettiin myös aikaisempia (...) tutkimuksia.” (Korostukset E.J.) (Luomala, Manka & Nuutinen 2008 . Raportti luettavissa:http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/kevatutkimus.pdf)

Esimerkki 2”[Tekemälläni] toimintatutkimuksella on kaksi keskeistä tavoitetta: toiminnan kehittäminen sekä ongelmalliseksi koettuun toimintatilanteeseen vaikuttaminen. Toteutetussa toimintatutkimuksessa pyrittiin saamaan kohderyhmä sisäistämään uusia asioita, jotka auttavat heitä luomaan jatkossa käytettävyydeltään parempia tuotteita. Toimintatutkimus oli suhteellisen helppo menetelmä sovellettavaksi käytännönläheisen luonteensa vuoksi ja tuki hyvin tutkimusprosessia. Järjestetyn koulutustilaisuuden kautta toimintatutkimuk-sessa oli tavoitteena saada kohderyhmä sisäistämään uusia asioita (...) ” (Pirinen 2004; korostukset EJ)

Esimerkki 2 (jatkuu)

”Tutkijan mielestä toteutettu toimintatutkimus oli kaiken kaikkiaan onnistunut, sillä suunniteltu toiminta saatiin toteutettua käytössä olleilla resursseilla ja toimintaa on arvioitu paljon. Tämä arviointi on osoittautunut tulokselliseksi ja koko tutkimuksen aikana tutkija on oppinut paljon omasta toiminnastaan sekä tutkijana että kouluttajana. (...) ” (Pirinen 2004; korostukset EJ)KYSYMYS: Miksi ”tutkija” => ”minä” ?

Koonti: mitä opimme tästä?

• Kysymyksiä ja vastauksia TT:n käsitteistä ja ajattelutavoista

• Keskustelua ryhmissä• Webropol-kyselyn vastaukset

Vrt. empiirisen tutkimuksen kuvaus

1. Tutkimustehtävän esittely2. Tutkimuksen paradigma3. Asetelma, design a. otannan strategia b. osanottajien luonnehdinta c. aineiston keruun menetelmät ja metodit

Vrt. empiirisen tutkimuksen kuvaus

4. Aineiston analyysin strategia5. Tutkimuksen tulokset6. Johtopäätökset7. Oma arvio tutkimuksesta. Mitä

metodologisia ja käsitteellisiä ideoita voisi käyttää jatkotutkimuksessa ym. Tutkimuksen heikkoudet ja vahvuudet

Vrt. arvoituksen metafora laadullisessa tutkimuksessa

• Tutkimuksen metaforana on arvoituksen ratkaiseminen eli salapoliisina toimiminen (Alasuutari 1989)

• Tutkimuksen aineistoa kerätään, kunnes johtolangat vievät arvoitukseen ratkaisuun

• Todistusaineistoa ja näyttöä hankitaan eri tavoin, kunnes sitä on riittävästi

Mikä on sinulla/teillä muutoksen metafora?

Van de Ven, A., Dooley, K. & Holmes, M. 2004. Handbook of Organizational Change and Innovation. Cary, NC: Oxford University Press

Toimintatutkimuksen laadun arviointi -1 • Tutkimustiedon tuottamisen ohella TT

vaikuttaa ”reaaliaikaisesti erilaisten asiatilojen muutokseen edistämällä ja parantamalla niitä tavalla tai toisella” (Kuula 1999:11)

• Toimintatutkimuksen synnyttämien teorioiden ja olettamusten pätevyys ei riipu ensisijaisesti niiden tieteellisestä totuusarvosta, vaan siitä miten ne voivat auttaa toimimaan järkevästi ja taitavasti, siis validoimalla ne käytännössä (Elliott 1991; Gummesson 2000)

Toimintatutkimuksen laadun arviointi - 2 • Yleisesti ottaen, laadullisessa tutkimuksessa

luotettavuus koskee tutkijaa ja hänen toteuttamaansa tutkimusprosessia

• Luotettavuus osoitetaan raportoimalla yksityiskohtaisesti tutkimuksen kulku, aineiston hankinta ja johtopäätösten teko niin, että lukijan voi ajatella pystyvän itsenäisesti arvioimaan tutkimuksen luotettavuutta ja siirrettävyyttä muihin samankaltaisiin yhteyksiin

• Koko TT-prosessin aikana tutkija jäsentää ennakkokäsityksiään; tiedostaa ja pohtii omia näkemyksiään ja ratkaisujaan, yhtenä kohdejoukon toimijana ja sen kanssa dialogissa

(Mukaillen Grönfors 1982, 174–179; Guba & Lincoln 1989, 223–225; Eskola & Suoranta 1998, 211–213; Koskinen ym. 2005, 254-263; Suojanen 1992)

Toimintatutkimuksen laadun arviointi - 3 • Tulosten objektiivisuutta ei voi varmistaa

pyrkimällä sulkeistamaan tutkijan omat käsitykset tulkinnan ulkopuolelle (haaste: objektiivisuus vs subjektivisuus)

• Tutkimuksen tukeutuu ajallisesti ja paikallisesti konstruoituvan, subjektiivisen ja muuntuvan todellisuuden varaan

• Tieto on oman konstruoinnin tulosta (toiminnan kohteesta/interventiosta) – tutkija ei voi sulkea pois omia, subjektiivisia ja päämäärähakuisia, muutoksen asiaa ajavia käsityksiään tutkimusprosessin ulkopuolelle

(Mukaillen Grönfors 1982, 174–179; Guba & Lincoln 1989, 223–225; Eskola & Suoranta 1998, 211–213; Suojanen 1992)

Toimintatutkimuksen laadun arviointi - 4

• POHDITAAN RYHMISSÄ TAI PAREITTAIN

KYSYMYS: Onko reliabiliteetti keskeinen

käsite TT:n laadun arvioinnissa? Entä

validiteetti? Tai jokin muu? Miksi?

Miksi toimintatutkimus on (ehkä) haastavaa? - 1 • Enemmän kuin ”tavallinen” tutkimus: todellisuutta

tutkitaan sen muuttamiseksi; todellisuutta yritetään muuttaa (interventiolla), jotta sitä voitaisiin tutkia (Stephen Kemmis)

• Mallit puuttuvat – toimintatutkijan on syytä hankkia monipuoliset tiedot ja taidot (ml ”people skills”) ja osoittaa kärsivällisyyttä, tilannetajua ja analyysikykyä

• Toimintatutkimus muotoutuu muuttuvaa todellisuutta heijastelevan tutkimuksen raportoinnissa (flexible design, esim. Robson 2011), ja se korostaa merkityksenantojen moninaisuutta;

• Dialogi kohdejoukon kanssa, tutkijan reflektio; syklisyys, temporaalisuus, konstruoituminen

Miksi toimintatutkimus on (ehkä) haastavaa? - 2

• Toimintatutkijan ”tuplarooli” saattaa olla vaativa ja sen kehittyminen viedä paljon aikaa (ajan haaste)

• Hyvä toimintatutkija kehittyy empaattiseksi, jotta hän osaa tuoda esiin kohdejoukon kokemukset (ns. rich description) - myös raportin lukijaa kiinnostaa tämä prosessi

• Paikallisen teorian (Gummesson 2000, 96) oikeutus ja painotus ehkä toimivat, mutta...

• Ihmisten omaksumat arvot ja tulkinnat (merkityk-senannot) todellisuudesta ja itse toimintatut-kimuksesta saattavat vaihdella suuresti eikä niitä tulekaan vallankäytöllä pakottaa samaan muottiin. (Esim. Stringer 2007, 187-215; Vähämäki 2008, 29-41)

Miten siis tiedonkeruu toteutetaan

toimintatutkimuksessa?

Tietoa ei ”kerätä” vaan se tuotetaan ja nostetaan esiin muutokseen suuntautuneen tutkimuksen ja toiminnan vuoropuhelusta, näiden kahden dialektiikasta

(vrt preunderdstanding – understanding, Gummesson 2000)

?

Haastattelu TT-tiedon tuottamisessa• Miten haastattelu voi täydentää (verkko)kyselyjä tai

palavereiden kirjaamista? • Yksilö- vai ryhmähaastattelu? Kasvokkain vai

puhelimessa/ verkon kautta?• Rakenteinen haastattelu vs. teemahaastattelu;

syvähaastattelu (in-depth interview) • Mahdollisuudet/vahvuudet

– Haastattelumenetelmien moninaisuus (esim. haastattelijan ja haastateltavan roolit)

– Haastatteluaineistojen monikäyttöisyys ja autenttisuus

– Aineisto voidaan jäsentää, lukea/analysoida ja tulkita (ja täydentää) uudelleen eri tavoin, eri kysymyksin/koodauksin

• Rajoitukset/heikkoudet ja sudenkuopat – Kouluttautuminen ja valmistelu– Vuoropuhelun aikaan saaminen

haastattelutilanteessa– Kustannukset, TT-tiedon tuottamisen hitaus

• Oppaita: Hirsjärvi & Hurme (2008), Ruusuvuori & Tiittula (2005); Kvale (1996)

Aineiston koko – mikä on...?

”Aineiston tehtävä on tavalla tai toisella toimia tutkijan apuna rakennettaessa käsitteellistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Laadullisessa tutkimuksessa aineiston koolla ei ole välitöntä vaikutusta eikä merkitystä tutkimuksen onnistumiseen. Ei ole olemassa mekaanisia sääntöjä aineiston koon määräämiseksi.” (Eskola & Suoranta 1998, 62)

Aineiston arviointi on monitahoinen tehtävä, ja

se asettuu tutkimuksesi kokonaisuuteen, ja se on siten osa tutkimuksen laadun arviointia.

Toimijuus, toimijoiden roolit ja osallistaminen - koonti

• Kurt Lewin (1946): tutkimus joka pelkästään tuottaa kirjoja, ei riitä - mutta miten tämä agenda saadaan toteutumaan?

• Miten voin/voimme/voidaan toimintatutkimuksen avulla esim. parantaa toiminnan laatua ja tuoda käytännöllistä ja teoreettista ymmärrystä erilaisiin konkreettisiin tilanteisiin?

• Toimintatutkimuksen synnyttämien teorioiden ja olettamusten pätevyys ei riipu ensisijaisesti niiden tieteellisestä totuusarvosta, vaan siitä miten ne voivat auttaa toimimaan järkevästi ja taitavasti, siis validoimalla ne käytännössä. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Pragmatismi

Tiimeissä työskentelyä Kotijärven Sanomat Oy:n

osaamisen kehittäminen (työnimi) 1 – tutkimussuunnitelma: (a) tutkimus-asetelma

ja (b) tavoite; (c) tutkimuskysymys, (d) toimintojen ajoitus

2 – tutkimustiedon tuottaminen ja käsittely (analyysi ja tulkinnat, ml. yhteisöllinen tiedon tuottaminen)

3 – (a) teoreettinen kehys ja (b) TT-raportin rakenne

4 – (a) tutkimuksen luotettavuus ja (b) eettiset kysymykset

Palataan TT:n tekemisen perusasioihin - syvennetään ja kerrataan niitä

Erilaiset käsitykset tietoa koskevista väittämistä (mukaillen Creswell 2003)

Jälkipositivismi- Deterministinen (kausalistiset selitykset) - Pelkistävä, abstrahoiva- Empiirinen havainnointi ja mittaaminen - Teorian testaaminen

Konstruktivismi- Ymmärtäminen, tulkinta- Osallistujien erilaiset käsitykset- Sosiaalisen ja historiallisen tiedon konstruointi- Teorian (hypoteesien) tuottaminen

Osallistuva ja osallistava(advocacy)- Poliittinen, muutokseen orientoitunut - Voimaistaminen (empowerment) - Yhteistyö, yhteistoiminta

Pragmatismi- Toiminnan ja käytäntöjen seuraamukset (ks. William James) - Ongelman ratkaisuun ja arkeen suuntautuminen- Pluralistinen, moniarvoinen

Mitä on syytä muistaa toimintatutkimuksen etiikasta? - 1

 

• Laadi tutkimussuunnitelma (kohdejoukon kielellä), hanki tutkimuslupa ja pyydä kirjalliset tutkimushenkilöiden suostumukset (muista huolellisuus, yksityiskohtaisuus, avoimuus)

• Tutkijana pohdi eettisiä kysymyksiä, jotta tutkimuksesi ratkaisut ovat eettisesti kestävät

• Takaa anonyymisyys tutkimuksen aikana, suunnittele miten se tulee esiin raportoinnissa(mutta on mahdotonta välttää, etteivät ”sisäpuolella” olevat tunnistaisi toisiaan)

Mitä on syytä muistaa toimintatutkimuksen etiikasta? - 2 

• Empaattisuus ja huomaavaisuus kohderyhmän toimijoita kohtaan

- Lähtökohta: toimintatutkija ja -tutkimus parantavat sosiaalista tilannetta (esim. Stringer 2007);- Mieti siksi vuorovaikutustasi, omaa rooliasi ja viestintätapaasi jatkuvasti• Lueta tutkimustekstiäsi säännöllisesti kohdejoukolta ja

pyydä kommentteja (member checking –menettely) – TT-raportin kirjoittajana sinä vastaat tutkimustekstistäsi viime kädessä (sis. vastuu moniäänisyyden tulkinnoista)

Toimintatutkimuksen (suunnittelun ja) raportoinnin malli -1  (Soveltaen Creswell 2001)

Johdanto

• Mikä on haasteena tai ongelmana? (ml käsitteistäminen eli kirjallisuutta aiheesta)• Mikä on se toiminta, kysymys, uudistus tms., johon

tutkimusinterventio kohdistuu ja johon tutkija osallistuu ja osallistaa?

• Mikä on tutkimuksen tarkoitus?• Mitkä ovat tutkimuskysymykset? (Ongelmasta johdetut

yksityiskohtaiset kysymykset)• Miten tutkimus rajautuu, mitkä ovat sen rajoitukset? 

Toimintatutkimuksen (suunnittelun ja) raportoinnin malli - 2  (Creswell 2001) 

• Odotetut eettiset kysymykset ja näkökohdat

• Tutkimuksen merkitys

• Alustavat tutkimustulokset

• Odotetut toiminnan muutokset (tulokset ja hyöty)

• Liitteet (haastattelukysymykset, havainnointiaiheet,

aikataulutus, resurssit)

 

Toimintatutkimuksen suunnittelun (ja raportoinnin) malli - 3 (Creswell 2001)

 Menetelmälliset kysymykset • Laadullisen tutkimuksen piirteet• Laadullisen tutkimuksen strategia• Tutkijan rooli• Aineistonkeruumenetelmät sekä yhteistoiminta

osallistujien kanssa• huomaa TT:n käytännönläheisyys, konstruoituvuus ja

tulevaisuusorientaatio• Aineiston kirjaamisen ja tallennuksen menetelmät • Aineiston analyysin menetelmät• Tulosten validoinnin strategiat• Tutkimusnarratiivi eli raportin/kerronnan rakenne

Miten aineisto analysoidaan ja tulkitaan? - 1

• ”Tutkimuksen tärkein vaihe on jo ohi, kun tutkimuksen kannalta tärkeät kysymykset tiedetään.” (Alasuutari 1993)

• POHDINTAA:

Onko näin toimintatutkimuksessa? Ja mitä nämä kysymykset (ja vastaukset) sitten ovat?

Zuber-Skerritt & Fletcher (2007) mukaillen

1.

Miten aineisto analysoidaan ja tulkitaan? - 2

• Määrällistä eli tekstipohjaista ym. aineistoa (valitaan, karsitaan,) järjestellään ja teemoitellaan

• Jäsentely ja tulkinta useissa vaiheissa - Kannattaa kokeilla vaihtoehtoja, mutta

pysyä valitussa systemaattisesti- Keskeinen aineisto tunnettava hyvin- Tutkimusraportin kirjoittamiseen

varattava (riittävän) paljon aikaa!- Katso Muuraiskangas (2013, 65-69)

Mitä ja miten toimintatutkimuksessa raportoidaan? - 1

• Tutkimuspäiväkirja pitää sinut ”oikealla tiell䔕 Aloita kirjoittaminen heti; kirjoita uudelleen ja

uudelleen• Kokeile piirtämistä, kaavioilla luonnostelua;

valokuvaamista ja videointia • Keskusteluita (digi-tallennettuja), muistioita,

(väliraportteja) ja sähköposteja kertynee paljon, • sinulle tulee (aloittelevana) toimintatutkijana

miettimistä systemaatiikan, kokonaisuuden ja yksityiskohtien hallitsemiseksi aktiivisen tutkimusprosessin aikana

• Tämän vuoksi, älä siirrä kirjoittamista ”loppuvaiheeseen”

• http://www.fsd.uta.fi/menetelmaopetus/kvali/L4.html • http://www.tekniikka.oamk.fi/~thopeavu/materiaalit/hankkeidenraportointi.html• http://kirjasto.centria.fi/data/liitteet/2eea6740a67046e09b7111ce33eb7d24.pdf

Mitä ja miten toimintatutkimuksessa raportoidaan? - 2

• Tutkimusraportissa voi varsin hyvin olla ”minä”-muoto passiivin ohella

• Löydä omintakeinen, toimintatutkimuksesi luonnetta, tapaa sekä prosessia (”tapahtumisen”, muutoksen luonnetta) autenttisesti kuvastava raporttimuoto• Perinteinen IMRD ei ole ”ainoa oikea”• Laita esiymmärrys => ymmärrys

(Gummesson 2000) näkyviin raportissa• Raportti-, haastattelu-, kyselyvastausten jne

sitaatit tuovat todentuntua, uskottavuutta, moniäänisyyttä ja luotettavuutta

Tutkimuksen ja tutkijan etiikka - 1

• Eettiset kysymykset koskevat kaikkia tutkimuksen vaiheita - suunnittelusta loppuun saakka (raportointiin ja tiedon jakamiseen asti)

- Miten tiedotat ja kerrot tutkimuksesta? • Integrity (rehellisyys itseä kohtaan, itselle ja omassa

tutkimustyössä; ”sisäänpäin”) ja honesty (rehellisyys muita kohtaan, ”ulospäin”)

• Eettiset kysymykset saattavat syntyä itse tutkimus-projektista ja sen luonteesta, tutkimuskontekstista ja sen jännitteistä, taloudellisista, poliittisista ja maailmankatsomuksellisista sidoksista; tutkimukseen osallistuviin henkilöihin, ryhmiin ja tahoihin liittyvistä näkökohdista tai pulmista, tiedon keruun/tuottamisen ja analysoinnin pulmista ja raportoinnin haasteista http://fi.wikipedia.org/Hyvä_tieteellinen_käytäntö

Tutkimuksen ja tutkijan etiikka - 2• Etiikka koskee myös tutkimustoiminnassa ja tieteessä

yleisesti tunnustettujen toimintatapojen noudattamista, muun muassa: – Huolellisuus ja tarkkuus tutkimustyössä– Sen erottaminen, mikä on omaa työtä, aineistoa ja

tekstiä, muiden tutkijoiden työn kunnioittaminen– Rahoituslähteiden ja tutkijaa avustaneiden maininta

• Eettisten kysymysten käsittelyyn ei ole kiistattomia tai patenttiratkaisuja, eikä niihin voi kovin hyvin varautua, mutta menettelyohjeistoja ja muuta kirjallisuutta löytyy – Periaatteessa on syytä olla tarkkana koko ajan!

• Pelkästään muiden tutkimusraportteja lukemalla on vaikea oppia, miten hyvä tieteellinen käytäntö toimii ja ilmenee, joten kannattaa keskustella ohjaajan kanssa!

(Hirvonen 2006)

Määritelmiä ja näkökohtia • ”In broad terms, the ethical considerations

within a piece of research aim to ensure that no harm, or ’bad’ is experienced by the researcher or the respondents before, during or after the conduct of the research project” (Stokes 2011, 43)

• Toimintatutkijan eettisiin periaatteisiin kuuluvat muun muassa:– Muiden hyvinvoinnin ja hyvän edistäminen,

vahingon (harm) aiheuttamisen välttäminen– Luottamuksellisuus, rehellisyys, vastuullisuus;

avoimuus, läpinäkyvyys (erit. yhteisöllinen TT) – Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus – Ihmisten oikeuksien ja arvon kunnioittaminen

(James, Slater, Bucknam 2012, 50-66 - myös http://www.tenk.fi/ohjeet.html)

Suostumus eli informed consent• Tutkimukseen osallistuville (toimijoille,

tutkimushenkilöille) tulee kertoa riittävästi tutkimuksesta – myös ”hissijuttu” (selonteko) valmiina arkisiin

keskusteluihin• Henkilöillä on oikeus päättää itse tutkimukseen

osallistumisesta ja osallistumisen keskeyttämisestä – KYSMYS: Voiko esimies/organisaatio määrätä

henkilön osallistumaan? Tai voiko päättää, että ”kaikki” osallistuvat?

• Tapana sopia (kirjallisesti tai suullisesti) henk.koht. tutkimustietojen luottamuksellisuudesta ja osallis-tujan nimettömyydestä tai vastaavasti päättää identiteetin paljastamisesta tutkimusraportissa – Joskus syytä tarkistaa suostumus vaihe- tai

toimenpidekohtaisesti!

Salaileva tutkimusmenettely

• Mitä etuja, hyötyä, haittoja tai riskejä liittyy tutkimustiedon keruuseen, josta ei ole kerrottu tutkimuskohteen jäsenelle?

(vrt. Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 280-282)

Esimerkki 1 suostumuksen neuvottelusta (….) opetuksen arviointi

Pyydämme Sinua vastaamaan tähän (…) opettajille suunnattuun arviointikyselyyn.

Tutkimme arviointiin liittyviä käsityksiä ja kokemuksia sekä arviointikäytäntöjä. Kysymme myös, mitä opettajat haluaisivat parantaa tai kehittää arvioinnissaan.

Kyselyn tavoitteena on pedagogisten käytäntöjen kehittäminen ja jakaminen, ja juuri tällä tavoin haluamme kehittää opetuksen ja oppimisen laatua (…) koulussamme.

Luottamuksellisuus: Käsittelemme antamiasi tietoja luottamuksellisesti ja takaamme, ettei raportoinnissa paljasteta vastaajien henkilöllisyyttä. Siksi pyydämme Sinua vastaamaan rehellisesti ja avoimesti.

Kiitos yhteistyöstä!

TerveisinN.N.

Tutkimuslupa• Sovitaan organisaation edustajan kanssa, heti

tutkimuksen alkuvaiheessa– Joskus luvan saamiseen yrityksiltä voi kulua

aikaa (lakimiesten lausunnot tms)• Koskee lupaa käyttää (jotakin) ja pääsyä

(johonkin) tietyssä tutkimustarkoituksessa• Asiallista mainita tutkimusprojektin taustat,

tavoitteet/odotukset, prosessi sekä raportointi ja tiedotus

• ”Salaiseksi julistaminen sotii tieteen avoimuuden ja julkisuuden periaatteita vastaan ja on erityisen soveltumaton (…) opinnäytteiden käsittelytavaksi” (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 284)

Tutkimusvilppi

• KYSYMYKSIÄ:

1 Miten käsität tutkimusvilpin? Mitä voi olla tutkimusvilppi (toimintatutkimuksessa)? Mitä se ei ole?

2 Miten tutkimusvilppi käsitellään korkeakoulussasi?

Arviointitutkimuksen lähtökohtia• Asian tai toiminnan arvon, merkityksen tai ansion

määrittelemistä – myös päätöksentekoon, malleihin ym.– Kysymysten asettelu ja kriteerit voidaan ”antaa” tai

neuvotella toimijayhteisössä• Arviointi tuottaa arvostelman (hyödyllistä tietoa/

palautetta) tutkimuksen kohteen arvosta, ansiosta tai merkityksestä– Arviointiprosessi voi olla ”tuomareiden” (so

arviointitutkijoiden, auditoijien) tai toimijoiden kanssa (läheisessä) yhteistyössä toteutettu

– Sosiaalinen ja kommunikatiivinen arvioinnin toteuttamistapa lienee vaativin (vrt. yhteisöllinen TT)

• Arvostelman eli tuloksen osana (pragmaattisia) suosituksia tai ehdotuksia – esim poliittinen tai yrityksen päätöksenteko ja strategiat; malli/mallinnus, käytänteet (vrt. Anttila 2005, 449-468)

Arviointitutkimuksen suuntauksia -1 • Realistinen arviointitutkimus (ks. Robson 2001, Robson 2011,

201-225)– Eri osapuolet (toimijat, asianosaiset) jotka ovat mukana

palvelussa tai toiminnossa (program)– Arviointi tehdään paikallisesti käytännön tarpeisiin, lyhyellä

aikajaksolla ja rajallisilla resursseilla– Esim Robson (2001) Käytännön arvioinnin perusteet on

kirjoitettu selkeästi ja toimijalähtöisesti, kuitenkaan tinkimättä mistään

– Arvioinnin hyvyys: käyttökelpoisuus, toteuttamiskelpoisuus, eettinen hyväksyttävyys, tarkkuus

• Käyttäjälähtöinen arviointi (utilization focused evaluation), Patton (2008) – Arvioinnin merkitys tai arvo määräytyy sen hyödyntämisen ja

todellisen käytön perusteella– Arvioinnin oletetut käyttäjät ja oletetut käyttötavat– Tunnustetaan, ettei arviointi ole neutraalia, arvovapaata

Arviointitutkimuksen suuntauksia - 2

• Empowerment evaluation (”voimaannuttava arviointi)” esim. Fetterman (1996)– Autetaan ihmistä auttamaan itse itseään (vrt.

emansipatorinen tiedonintressi)– Arviointikohteena olevan yhteisön jäsenet

osallistuvat arviointia koskevaan päätöksentekoon– Kaikki oppivat toinen toisiltaan– Tieto/käsitykset syvenevät prosessin aikana,

systemaattisessa ja jaetussa tiedon luonnissa – Toiminnallisesti vaiheistettua ongelmanratkaisua

(vrt yhteisöllinen TT)

KIRJALLISUUS HUOM! keskeisin aiheen kirjallisuus lihavoitu. Lisäksi muista etsiä ja lukea toimintatukimuksia theseus.fi –kirjastosta!

Anttila, P. 2005. Ilmaisu, teos, tekeminen ja tutkiva toiminta. Hamina: Akatiimi. Collins, A., Joseph, D. & Bielaczyc, K. 2004. Design research: Theoretical and methodological issues. Journal of the Learning Sciences, 13 (1), 15–42. Cresswell, J. 2003. Research Design. Qualitative, Quantitative and Mixed Methods Approaches. Thousand Oaks, CA: SAGE. Elliott, J. 1991. Action Research for Educational Change. Milton Keynes: Open University Press. Hirvonen, A. 2006. Eettisesti hyvä tutkimus. Teoksessa Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. ja Sorvali, I. (toim.) Etiikkaa ihmistieteille. Helsinki: SKS. Eskola J. & Suoranta J. 2001/1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino. Fetterman, D. 2001. Foundations of empowerment evaluation. Thousand Oaks, CA: SAGE. Forsell, M. Johdanto tieteelliseen kirjoittamiseen. Centria ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://kirjasto.centria.fi/data/liitteet/2eea6740a67046e09b7111ce33eb7d24.pdf

Gummesson, E. 2000. Qualitative methods in management research. Thousand Oaks, CA: SAGE. Heikkinen, H. & Syrjälä, L. 2006. Tutkimuksen arviointi. Teoksessa H. Heikkinen, E. Rovio & L. Syrjälä (toim.) Toiminnasta tietoon. Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat. Helsinki: Kansanvalistusseura, 144-162. Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2008. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus. James, E.A., Slater, T. & Bucknam, A. 2012. Action research for business, nonprofit and public administration. Thousand Oaks, CA: SAGE. Kemmis, S. & Wilkinson, M. 1998. Participatory action research and the study of practice. Teoksessa Athew, B., Kemmis, S ja P. Weeks (toim) Action research in practice. Partnerships for social justice in education. London: Routledge. (Saatavilla Ebrary-sähköisessä kirjastossa.) Koskinen, I., Alasuutari, P. ja Peltonen, T. 2005. Laadulliset menetelmät kauppatieteessä. Tampere: Vastapaino. Kvale, S. 1996. InterViews. An introduction to qualitative research interviewing. Thousand Oaks, CA: SAGE. Leinonen, M. 2010. Sähköisen rakenteisen kirjaamisen kehittämisprosessi Kainuun keskussairaalan lastenpsykiatrian osastolla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://publications.theseus.fi/handle/10024/16253

Luomala, A., Manka, M-L. ja Nuutinen, S. Tutkimusraportti työhyvinvoinnin tilasta ja muutokseen suhtautumisesta seudullisen muutoshankkeen käynnistysvaiheessa. Työhyvinvoinnin johtamisen ja muutoshallinnan tutkimus- ja kehittämishanke. Tampere: Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu. Saatavilla: http://www.uta.fi/jkk/synergos/tyohyvinvointi/oppaat/kevatutkimus.pdf McNiff, J. & Whitehead, J. 2002. Action Research: Principles and Practice (2nd Edition) London: Routledge. McNiff, J & Whitehead, J. 2000. Action Research in Organisations. Florence, KY: Routledge. (Saatavilla Ebrary-sähköisessä kirjastossa) Muuraiskangas, M. 2913. Osaamisen arviointi, kehittäminen ja palkitseminen. YAMK-opinnäytetyö. Centria ammattikorkeakoulu. Saatavilla: http://publications.theseus.fi/handle/10024/59835 Patton, M. 2008. Utilization-focused evaluation. (4th ed.). Thousand Oaks, CA: SAGE. Pirinen, A. 2004. Toimintatutkimus käytettävyyskoulutuksen järjestämisestä. Tietojärjestelmätieteen Por Gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12360/G0000719.pdf Robson, C. 2011. Real world research. (3rd ed.) Thousand Oaks, CA: SAGE. Robson, C. 2001. Käytännön arvioinnin perusteet.Tampere: Tammer-Paino.

Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. 2005. (toim.) Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino. Stokes, P. 2011. Key concepts in business and management research methods. New York, N.Y.: Palgrave. Stringer, E. 2007. Action Research (3r ed.). Thousand Oaks, CA: SAGE Suojanen, U. 1992. Toimintatutkimus koulutuksen ja ammatillisen kehittymisen välineenä. Loimaa: Finn Lectura. Tashakkori, A. & Teddlie, C. 1998. Mixed metodology. Combining qaulitative and quantitative approaches. Thousand Oaks, CA: Sage. Zuber-Skellit, O. & Fletcher, M. 2007. The quality of an action research thesis in social sciences. Quality and Assurance in Education 15, 413-436. Vilén, S. 2011. Suomen Lehtiyhtymän sivunvalmistuksen kehittäminen. YAMK-opinnäytetyö. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Saatavilla:http://theseus.fi/bitstream/handle/10024/34757/Sari%20Vilen_opinnayte.pdf