P o h j o i s - K a r j a l a n

trendittoukokuu 20141Talouskatsaus

Voiko rockilla rikastua

Sahateollisuudessa huima nousu

Pankkien hyvä luoton-antokyky tukee kasvua

Kasvua kauttakoko maakunnan

2

KASVUA KAUTTA KOKO MAAKUNNAN

Pohjois-Karjalan aluetalous on suhteellisesti tar-kastellen kelpo vireessä. Viime vuoden tammi-syyskuussa maakuntamme oli valtakuntamme toiseksi väkevin yritysten liikevaihdon kasvulla mitaten. Liikevaihto kasvoi ainoastaan kolmessa maakunnassa, meidän lisäksi vain Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla.

Äskettäin julkaistu työ- ja elinkeinoministe-riön julkaisema maakuntien suhdannekehitys -raportti kertoo lisäksi, että uusia yrityksiä pe-rustettiin Pohjois-Karjalassa toiseksi eniten suh-teutettuna yrityskantaan. Työttömyyden kas-vu oli meillä hitaampaa kuin missään muussa maakunnassa.

Koko vuonna 2013 Pohjois-Karjalan yritys-ten liikevaihto kasvoi 1,8 %. Liikevaihdon kasvu-vauhti kiihtyi vuoden jälkimmäisellä puoliskol-la, jolloin kasvua kertyi peräti 2,9 %. Kasvuluke-mat ovat poikkeuksellisen merkittäviä, sillä viime vuonna koko maan yritysten liikevaihto laski 2,2 % ja vielä vuoden jälkipuoliskollakin koko maan liikevaihto laski lähes prosentin verran.

Hyvän kokonaiskehityksen ohella aihetta iloon antaa se, että yritysten liikevaihdot ke-hittyivät viime syyskaudella myönteisesti kaut-ta koko maakunnan. Seutukunnista parhaim-mat luvut tulivat Pielisen Karjalasta, jossa yri-

tysten liikevaihto kasvoi runsaan 8 % vauhdil-la. Keski-Karjalan yritysten liikevaihto kasvoi 3,5 % ja Joensuun seudulla kasvua kirjattiin 2,1 %.

Toimialoista parhaat kasvuluvut takoi puu-teollisuus: puun sahauksen ja kyllästyksen lii-kevaihto kasvoi peräti viidenneksellä edellis-vuoden tasosta. Tuotannollisten alojen hyväs-tä vedosta kertoo myös muoviteollisuuden 15 % liikevaihdon kasvu. Myös metalliteollisuuden liikevaihto kääntyi vuoden 2013 jälkipuoliskolla 1,5 prosentin kasvuun. Maakunnassa on kor-keaa tuotannollisten alojen osaamista, joka luo mahdollisuuksia uudenlaisten tuotteiden ja tuo-tantotapojen kehittämiselle.

Maakunnan teollisten yritysten liikevaihdos-ta noin puolet tulee viennistä. Maakunnan yri-tysten vienti kasvoi 8,6 % vuoden 2013 jälkim-mäisellä puoliskolla, joka on huomattavasti pa-rempi kehitys kuin koko maassa, jossa viennin arvo laski 2 %. Puutavaran valmistuksessa vien-nin arvo kasvoi viidenneksen, muovituotteiden valmistuksessa 13 % ja metalliteollisuudessa lä-hes 10 %.

Teollisuus toimi selkeästi kasvun veturina, mutta myös palvelualat kehittyivät suotuisasti viime vuoden jälkipuoliskolla. Majoitus- ja ravit-semisala kasvoi miltei kolmen prosentin vauh-dilla, tukku- ja vähittäiskauppakin 1,5 %. Kaupan ja matkailun ylle on viime kuukausina noussut mustia pilviä idästä ruplan ostovoiman laskun sekä venäläisten rajanylitysten vähenemisen myötä.

Maakunnan yritykset elävät vahvasti maail-mantalouden kehityksessä mukana. Toivoa so-pii, että keskeisten vientimaiden talouden elpy-minen jatkuu lähitulevaisuudessa. Ukrainan krii-si on kuluneen kevään aikana osoittanut, että muuttuva poliittinen ilmasto voi vaikuttaa vien-tiyritysten toimintaympäristöön hyvinkin lyhy-ellä varoitusajalla.

Pohjois-Karjalaan on viime vuosien aikana muo-dostunut ainutlaatuinen valtakunnallisesti toi-mivien palvelu- ja yhteyskeskusten tiivistymä. Sijoittumispäätökseen ovat vaikuttaneet mm. maakunnasta löytyvä motivoitunut työvoima, alan osaaminen ja tarkoituksenmukaiset tila-vaihtoehdot.

Maakuntaan ovat sijoittuneet mm. Elisa, Sonera, DNA, Barona, Eniro, Osuuspankkikes-kus, Yliopistojen palvelukeskus Certia, Palkeet, KELA, verohallinto ja uusimpana puolustusvoi-mien palvelukeskus.

Valtionhallinnon palvelukeskusten osalta (Palkeet ja Puolustusvoimien palvelukeskus) työpaikat kasvavat noin 360:een vuonna 2015. Palvelukeskuksissa hoidetaan keskitetysti valtion hallinnollisia tehtäviä. Klusterin toisen päälinjan muodostavat asiakaspalvelua keskitetysti hoita-

vat yksityiset ja julkisen sektorin toimijat. Koko-naisuutena palvelu- ja yhteyskeskukset tarjoa-vat maakunnassa työtä 1500 henkilölle.

Vahva klusteri takaa, että osaajia on saata-villa myös haastaviin johto- ja asiantuntijateh-täviin, jotka edellyttävät pitkää työkokemus-ta. Eri koulutusasteet tuottavat jatkuvasti uu-sia alan osaajia. Saatavilla on myös venäjänkie-listä työvoimaa.

-Neuvottelut on avattu nyt myös Kelan ja Nordean osalta. Pohjois-Karjalan kannalta pal-velu- ja yhteyskeskusala on tulevaisuudessakin suuri mahdollisuus, sillä vain osa potentiaalis-ta on hyödynnetty, toteaa kehittämispäällikkö Sami Laakkonen.

Rauno Jussilaviestintäpäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

”Maakunnan yritykset elävät vahvasti maailmantalouden

kehityksessä mukana”

Pentti Hyttinenmaakuntajohtaja

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakun-nan talouden kehityksestä vuoden 2013 loppupuolikkaalla. Vertailuajan-kohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta.

Tämän numeron teemana on Pohjois-Karjalan musiikkiala.

Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syk-synä. Voit ehdottaa ajankohtaisia tee-moja tuleviin julkaisuihin osoitteessa www.poketti.fi.

Pohjois-Karjala on yhteyskeskusten mekka

3

KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Henkilöstö-määrä

Liikevaihto 1 000 € Muutos

Muutos % 7.-12.2013 7.-12.2012 1 000 € %

Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 6,0 153 165 127 527 25 639 20,1Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 2,8 100 628 87 474 13 154 15,0Rakentaminen (TOL F) 5,8 406 379 387 644 18 735 4,8Jalostus (TOL BC+DF) 1,4 1 642 662 1 570 273 72 389 4,6Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) -0,6 1 246 191 1 192 163 54 028 4,5Teollisuus (TOL C) -1,1 1 092 043 1 055 155 36 888 3,5Metallituotteiden valmistus (TOL 25) -1,0 125 817 121 816 4 001 3,3Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) 5,8 101 825 98 685 3 140 3,2Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 59 779 58 070 1 708 2,9Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 1,7 3 227 203 3 135 605 91 598 2,9Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) -1,0 174 248 169 381 4 867 2,9Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 2,5 70 762 68 790 1 971 2,9Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 2,5 116 017 113 913 2 104 1,8Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 1,4 934 338 920 237 14 101 1,5Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) -2,3 385 576 380 042 5 534 1,5Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 24 044 23 770 274 1,2Palvelut (TOL G-U) 1,9 1 449 091 1 433 208 15 883 1,1Kuljetus ja varastointi (TOL H) 2,1 133 278 133 606 -328 -0,2Kiinteistöalan toiminta (TOL L) 4,6 40 111 40 484 -373 -0,9Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61-63) 2,5 67 718 68 719 -1 001 -1,5Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) -0,7 4 223 4 343 -120 -2,8Puutavaran valmistus (TOL 162+310) -10,6 49 689 52 647 -2 959 -5,6Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) -6,5 50 232 56 231 -5 999 -10,7Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) -4,8 20 349 23 834 -3 484 -14,6

Liikevaihdon kehitys seutukunnittain

70

80

90

100

110

120

130

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

2010

= 1

00)

Viennin kehitys seutukunnittain

50

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

2010

= 1

00)

Henkilöstön kehitys seutukunnittain

85

90

95

100

105

110

115

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala

Inde

ksi (

2010

= 1

00)

k_päätoimialat

70

80

90

100

110

120

130

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Rakentaminen (F)

Toimialat yhteensä (A-X)

Tukku- ja vähittäiskauppa (G)

Teollisuus (C)

inde

ksi (

2010

= 1

00)

 

Pohjois-Karjalan liikevaihto päätoimialoilla

Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2013 tiedot tarkentuvat vuoden 2014 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.

4

Kiihtyvää kasvua

Liikevaihdot positiivisessa kasvussa

Joensuun seudulla loppuvuosi 2013 sujui pa-remmin kuin muualla Suomessa. Alueen liike-vaihto kasvoi yli 2 %, kun koko maan kehitys oli lähes prosentin verran miinuksella. Vastaava ke-hitys oli myös viennissä, viennin kasvu oli 2,1 %, kun koko maan vastaava luku oli 0,3 %. Sa-maan aikaan epävarmuus maailman markkinoil-la on jatkunut. Joensuun alueelle vaikuttaa eri-

Minna HeikkinentoimitusjohtajaPielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

Pekka NuutinentoimitusjohtajaJoensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy

Risto HiltunentoimitusjohtajaKeski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Pielisen Karjalassa viime vuoden lopun positii-visia yllätyksiä ovat koko teollisuuden (+12,5 %) ja tukku- ja vähittäiskaupan (+9,1 %) muuta maakuntaa voimakkaampi kasvu. Hyviä signaa-leja ovat metalliteollisuuden, metallituoteval-mistuksen ja koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon supistumisen taittuminen. Elintar-

Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi Keski-Karjalassa vuonna 2013 yli 5 % edel-liseen vuoteen verrattuna. Ilahduttavasti jokai-nen vuosineljännes oli kasvun puolella. Heinä-joulukuun kasvuksi summautui 3,5 %.

Teollisuuden ja rakentamisen liikevaihto kas-voivat hiukan. Rakentaminen tuotti viime vuon-na lähes viidenneksen enemmän liikevaihtoa edelliseen vuoteen verrattuna. Myös metal-

Liikevaihto kasvoi koko maata paremmin

viketeollisuus jatkoi tasaista kas-vuvauhtia.

Pielisen Karjala on kyennyt säilyttämään alueen työpaikat lä-hes ennallaan viime vuosien haas-teista huolimatta. Kasvun voimistuminen vuo-den 2013 viimeisellä neljänneksellä lupaa hy-vää tulevaisuuden kannalta. Loppuvuonna 2013 henkilöstömäärän muutos oli ainoastaan 0,8 % edelliseen vuoteen verrattuna.

Vahvinta kasvu oli puun sahaus, höyläys ja kyllästys toimialoilla (+41 %). Vaikka kasvulu-kemiin osaltaan vaikuttanee vertailuajankoh-dan eli vuoden 2012 viimeisen vuosipuoliskon huono kehitys, on kuitenkin merkille pantavaa erityisen myönteinen kehitys viime vuoden vii-meisellä neljänneksellä. Teollisuuden vienti pi-

ristyi lähes 20 %.Matkailutoimialan kasvu taittui koko valta-

kunnan kehitystä mukaillen loppuvuonna, to-sin mm. Kolilla alan yritysten liikevaihto ja hen-kilöstömäärä kehittyi viime vuonna myönteises-ti. Alueella on käynnistymässä uusia investointe-ja, joten toivottavasti kotimaiset ja ulkomaiset matkailijat suuntavat jatkossakin Pielisen Karja-lan matkailukohteisiin runsaslukuisesti.

TEM:n ja ELY-keskuksen alueelliset kehitys-näkymät -julkaisussa arvioidaan Pielisen Karjalan olevan toinen viidestä Suomen seutukunnasta, joilla elinkeinoelämän tilanne on parempi kuin vuosi sitten. Seutukunnan vahvuuksia ovat mm. maa- ja metsätalous, elintarvikeala, komposiitti-valmistus ja matkailu. Alueen vetovoiman, asu-misviihtyisyyden ja yritysten toimintaedellytys-

tyisesti idän suunnalla tapahtuvat muutokset. Venäjällä ruplan arvo on heikentynyt ilmei-

sesti jopa pysyvästi. Ulkomaiset investoinnit maahan ovat hidastuneet, kysyntä on laskus-sa ja maariski kasvanut. Tilanne Krimin alueella on vaikeuttanut luottamusta Venäjään kauppa-kumppanina. Osa yrityksistä onkin laittanut Ve-näjä-projekteihin suvantovaiheen päälle.

Matkailun kasvu on hiipunut johtuen osit-tain venäläisten ostovoiman heikkenemisestä. Koska venäläiset eivät kuitenkaan mielellään matkaile kotimaassaan, on Joensuun seudul-la edelleen vetovoimaa. Etenkin nyt, kun viime vuonna aloittanut bussiyhteys Joensuun ja Pet-roskoin välillä on muuttunut jokapäiväiseksi. Ur-heilu- ja kulttuuritapahtumat ovat Pohjois-Kar-jalan valttikortteja. Maaliskuussa oli venäläisiä laajalti kiinnostanut ampumahiihdon maailman-

cup ja ensi vuonna MM-kisat, jot-ka tuovat miljoonia euroja alue-talouteen.

Tax free -kauppa on pienen-tynyt. Tax freen sijasta kasvua on in-voice-kaupassa, jossa asiakas saa maksamansa verot takaisin palatessaan uudelleen asioimaan liikkeeseen. Tämä tarjoaa suuren mahdollisuu-den sitouttaa venäläisiä kanta-asiakkaiksi. Invoi-ce-kaupasta ei ole tilastotietoja, mutta näppi-tuntumalla tax freen muutos on suoraan siir-tynyt invoice-myyntiin.

IT-ratkaisuihin erikoistuva yritystoiminta on edelleen positiivisessa kierteessä. Työvoimaa on palkattu lisää ja tullaan palkkaamaan myös kuluvana vuonna. Viimeisin menestystarina oli presidentin kansainvälistymispalkinnolla palki-tun Blanccon myynti huippuhintaan englanti-

liteollisuus ja koneiden ja laitteiden valmistus ovat kasvussa.

Huonoiten kehittyi puutavaran, puutuot-teiden ja huonekalujen valmistuksen liikevaih-to, joka supistui viime vuonna yli 21 %. Alamä-ki johtunee osittain ikkunatehtaan ja huo-nekaluvalmistajan konkursseista, mutta toimialalla on myös menestyviä yrityksiä. Toimialan sisällä voi olla suuriakin eroja lii-kevaihdon kehityksessä.

Keski-Karjalan teollisuusyritykset kasvat-tivat viime vuonna viennin liikevaihtoa lähes 10 %. Vienti vetää erityisesti kone- ja laitevalmis-tuksen ja sahatuotteiden osalta.

Kuljetus ja varastointi -toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2013 vajaat 3 %. Valitettavas-ti näkyvissä on isoja muutoksia, sillä Nurminen Logistics Oyj:n toimintoja vähennetään Niiralas-

sa. Varastotilaa vapautuu 18 000 neliötä samal-la, kun henkilökuntaa vähennetään.

Palvelualojen liikevaihto kasvoi vain hiukan: koko vuonna kasvu jäi alle kolmeen prosentiin vuoteen 2012 verrattuna. Kauppa sekä majoi-

tus ja ravitsemus sinnittelivät liikevaihdois-saan nollan molemmin puolin. Tilastoidut,

yli 10 vuodepaikan yritysten majoituk-set vähenivät viime vuonna hieman alle 4 %. Kokonaiskuvaa majoitusyritysten to-

dellisesta tilanteesta on vaikea saada, koska pääosa seudun majoituspaikoista jää tilastoinnin ulkopuolelle. Venäläisten matkailijoiden määrä on lisääntynyt jo useamman vuoden ajan, sa-moin tax free-myynti. Käänne on kuitenkin jo nähtävissä Venäjän talouden epävarmuuden ja ruplan kurssimuutosten myötä. Venäläiset asi-akkaat ovat viime vuosina tuoneet seudulle run-

+3,5%

+2,1%

+8,1%

5

JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS Liikevaihto 1 000 € Muutos

7.-12.2013 7.-12.2012 1 000 € %Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 85 824 73 273 12 551 17,1Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 62 843 56 259 6 584 11,7Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 48 691 45 996 2 696 5,9

Rakentaminen (TOL F) 312 928 298 527 14 402 4,8Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 114 759 110 388 4 371 4,0Jalostus (TOL BC+DF) 1 270 139 1 224 471 45 668 3,7Majoitus ja ravitsemustoiminta (TOL I) 55 836 53 870 1 966 3,6Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) 82 348 79 626 2 722 3,4Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 962 583 930 810 31 773 3,4

Kaikki toimialat (TOL A-X) 2 510 764 2 458 343 52 421 2,1Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) 151 000 147 976 3 024 2,0Teollisuus (TOL C) 830 234 814 800 15 434 1,9Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym.(TOL M+N) 96 119 95 224 895 0,9Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 341 384 338 337 3 046 0,9Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 731 092 727 461 3 631 0,5Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 1 169 247 1 165 072 4 176 0,4Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) 17 920 17 911 9 0,0

Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) 35 752 35 925 -173 -0,5Kuljetus ja varastointi(TOL H) 97 394 98 460 -1 066 -1,1Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61-63) 67 148 68 241 -1 093 -1,6Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 38 148 39 137 -989 -2,5Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) 3 729 3 842 -113 -2,9

Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) 36 501 39 307 -2 805 -7,1

Sähköteknisten tuotteiden valmistus (TOL 26-27) 48 184 54 389 -6 205 -11,4

PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNANKEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos7.-12.2013 7.-12.2012 1 000 € %

Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) 60 948 43 216 17 732 41,0Teollisuus (TOL C) 153 359 134 114 19 245 14,3Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 167 735 149 041 18 694 12,5

Jalostus (TOL BC+DF) 193 455 174 077 19 378 11,1Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 109 835 100 656 9 179 9,1Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 373 666 345 629 28 037 8,1Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 160 068 150 545 9 523 6,3Elintarviketeollisuus (TOL 10-12) 13 245 12 497 748 6,0Metalliteollisuus (TOL 24-30) 13 598 12 991 607 4,7Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 2 883 2 755 128 4,6Kuljetus ja varastointi (TOL H) 16 975 16 360 615 3,8Rakentaminen (TOL F) 26 247 25 733 515 2,0Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 9 821 9 793 28 0,3Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 8 993 9 221 -228 -2,5

Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 6 696 7 047 -351 -5,0Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) 5 192 5 674 -482 -8,5

Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 6 431 7 090 -660 -9,3

KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS

Liikevaihto 1 000 € Muutos7.-12.2013 7.-12.2012 1 000 € %

Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) 10 715 9 300 1 416 15,2

Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) 22 368 20 251 2 117 10,5Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) 30 649 28 517 2 133 7,5Rakentaminen (TOL F) 67 997 63 951 4 046 6,3Jalostus (TOL BC+DF) 176 524 169 046 7 478 4,4Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) 29 168 28 097 1 071 3,8Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) 113 936 110 080 3 856 3,5

Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) 312 512 302 057 10 455 3,5Teollisuus (TOL C) 101 874 99 402 2 472 2,5Palvelualat yhteensä (TOL G-U) 119 887 117 568 2 318 2,0Kuljetus ja varastointi (TOL H) 18 946 18 693 253 1,4Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) 74 502 73 912 591 0,8Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) 5 113 5 133 -20 -0,4Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 4 439 4 515 -76 -1,7Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) 4 390 4 964 -573 -11,5

Puutavaran valmistus (TOL 162+310) 5 969 7 494 -1 525 -20,3

saasti euroja, mikä näkyy erityisesti palvelu-alan yritysten liikevaihdoissa.

Taantuman jatkumisesta kertoo yritys-ten henkilöstömäärän kehitys. Keski-Karja-lassa henkilöstö väheni prosentin verran. Maksettujen palkkojen summa väheni sa-maan aikaan yli kahdella prosentilla. Palkka-summa kasvoi vain koulutuksessa sekä ter-veydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Viime vuoden osalta positiivista yritystoiminnan kehityksessä on se, että yritysten nettomää-rä kasvaa Keski-Karjalassa ja eläköityvät yrit-täjät hakevat ja ovat löytäneetkin jatkajia toiminnalleen.

laiselle yhtiölle. Myyntituloista jää varmas-ti osa kiertämään alueelle vauhdittamaan uutta kasvua.

Josek on laatimassa kunnille hankin-tastrategiaa, jossa on mukana elinkeinopo-liittinen näkökulma. Yritysten avuksi laadi-taan myös hankintaopas ja aiheeseen liitty-villä koulutuksilla rohkaistaan kaikenkokoisia yrityksiä tarjoamaan tuotteitaan ja palvelu-jaan julkisille organisaatioille sekä omalle alu-eelle että muuallekin.

Teemme Josekissa päivittäin työtä yri-tysten menestymisen puolesta.

ten parantamiseksi tehdään parhaillaan noin 10 miljoonan euron investointia valokuitu-rakentamiseen Lieksan, Nurmeksen ja Juu-an alueella. Lisäksi teollisuudessa on mer-kittäviä investointeja mm. tuotantotiloihin.

6

Metalliteollisuudella pyyhkii paremmin

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

24-30+33 Metalliteollisuus

28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus

25 Metallituotteiden valmistus

26-27 Tietokoneiden ym. valmistus

33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus

Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa

Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto

k_28

0

50

100

150

200

0

10

20

30

40

50

60

70

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 28)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto

Toimialoittain katsottuna Pohjois-Karjalan me-talliteollisuudella meni viime syksynä kaikilla toi-mialoilla paremmin kuin koko Suomen metal-liteollisuudella. Metallituotteiden valmistuksen

(25) liikevaihto kääntyi viennin vetämänä 3,3 %:n kasvuun. Kehitys oli Pohjois-Kar-

jalassa selvästi parempaa koko maan ta-soon verrattuna. Myös maakunnan me-

talliteollisuuden suurimmalla toimialalla eli muiden koneiden ja laitteiden valmistukses-

sa (28) käänne parempaan (+2,9 %) tapahtui vuoden viimeisinä kuukausina.

Heikointa kehitys on ollut tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistuksessa (26-27), jonka liikevaihto on kehittynyt Pohjois-Kar-jalassa alavireisesti parin viime vuoden aikana. Viime vuoden jälkipuoliskolla laskua oli 10,7 %.

Maakunnan metalliteollisuudella menee viennin vetämänä tällä hetkellä selvästi paremmin kuin koko maassa keskimäärin. Kasvu myös käynnistyi selvästi aiemmin kuin muualla maassa. Metalli-teollisuuden osalta on kiintoisaa tarkastel-la sitä, milloin pohjoiskarjalainen metalli-teollisuus kääntyi kasvu-uralle.

Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden (24–30, 33) käänne parempaan ajoittuu viime syksyyn. Henkilöstömäärä vähentyi koko viime vuoden ajan, tosin loppusyksystä kehitys selvästi tasaantui.

Vaikka maakunnan metalliteollisuudella pyyhkii paremmin kuin aiemmin, liikevaihdos-sa ollaan edelleen jäljessä syksyllä 2008 alka-nutta talouskriisiä edeltäviä aikoja. Tekemistä siis riittää edelleen, mutta 1,5 %:n kasvu oli oi-kean suuntainen.

1,5%

7

Tämänkertaisen Trendit-aineiston suurin positiivinen yllättäjä oli muoviteollisuus. Muovituotteiden valmis-tuksen toimialan (222) liikevaihto kääntyi reippaaseen 15 %:n kasvuun viime kesänä pitkän tasaisen vaiheen jäl-keen. Erityisen ilahduttavaa on, että vienti veti syksyllä erinomai-sesti. Viennin veto vain kiihtyi joulua kohti mentäessä.

Sama positiivinen vire näkyy myös henkilöstön määrässä, mut-ta selvästi pienempänä. Henkilöstön määrä väheni vielä alkuvuon-na 2013, mutta syksyllä se kääntyi jo hienoiseen kasvuun (2,8 %).

24-30

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

10

20

30

40

50

60

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: vienti (TOL 24-30)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Metalliteollisuuden vienti

Jarno Turunenaluekehityspäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto ja vienti

k_222

0

5

10

15

20

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222)

liikevaihto

vienti

Muoviteollisuudessa kovaa kasvua

Teollisuuden vienti vetääPohjois-Karjalan vienti nojaa vahvasti metsään ja metal-liin, ja nyt molemmilla pyyhkii hyvin ulkomaanmarkki-noilla. Maakunnan teollisuuden vienti kääntyi kasvuun viime vuoden toisella neljänneksellä. Vuositasolla maa-kunnan viennin liikevaihto kasvoi 4,8 %, mitä voidaan pitää kiitettävänä lukuna, sillä samanaikaisesti Suomen vienti luisui 3,3 %:n laskuun. Ilahduttavaa oli myös, että Pohjois-Karjalan vienti kiihtyi vuoden vaihdetta kohti – loka-joulukuun kasvu oli 12,5 %.

Toimialoittain tarkasteltuna metsäteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi eniten, mutta myös muovi- ja metalliteollisuuden viennissä nähtiin erinomaista kas-vua. Kiviteollisuuden ongelmat näkyvät edelleen lop-puvuoden tilastoissa.

15,0%

POHJOIS-KARJALAN VIENTIVienti 1 000 € Muutos

7.-12.2013 7.-12.2012 1 000 € %Teollisuus (TOL C) 545 833 502 789 43 044 8,6Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL161) 96 250 75 168 21 082 28,0

Puutavaran valmistus (TOL 16+310) 116 432 96 392 20 040 20,8Puutuotteiden sekä huonekalujenvalmistus (TOL 162 +310) 20 196 21 197 -1 001 -4,7

Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 56 118 49 472 6 646 13,4Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237) 10 728 11 207 -479 -4,3

Metalliteollisuus (TOL 24-30 + 33) 205 075 186 779 18 296 9,8Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 41 092 38 657 2 436 6,3

Steelbow Oy:n toimitusjohtaja Ari Kettunen

8

Tänä keväänä julkaistu selvitys kertoo, että Pohjois-Karjalan musiikkiala tekee vuosittain Ilosaarirock huomioiden lähes 40 miljoonan euron liikevaihdon. Ala ke-hittyy pitkin harppauksin – luovasta har-rastamisesta siirrytään kohti ammatti-maista liiketoimintaa.

Musiikkialan vaikutusta maakunnan alueta-louteen on vaikea arvioida tarkasti. Pohjois-Kar-jalassa haasteeseen tarttui ensimmäisenä Joen-suun Popmuusikoiden vetämä Musiikkialan klus-teri -hanke. Tehdyssä selvityksessä käydään seik-kaperäisesti läpi muun muassa alan synnyttämä liikevaihto, työllistävyys ja laaja harrastajakenttä Pohjois-Karjalassa.

Musiikkialan klusterin muodostavat alan kes-keiset toimijat, näiden sidosryhmät ja verkostot. Klusterin ytimessä ovat elävä musiikki, koulutus sekä teokset ja tallenteet.

Pohjois-Karjalassa oli vuonna 2012 yhteensä 543 musiikintekijää, jotka saivat korvauksia Te-ostolta. Korvauksien yhteissumma oli 581 000 euroa.

Musiikkialan yrityksiä arvioidaan olevan 71 ja ne työllistävät 111 henkilöä. Tilastokeskuksen luo-kittelun mukaan yrityksistä suurimman ryhmän

Voiko rockilla rikastua

Lukuja Ilosaarirockin takaa 2013 2 Asiakkaiden määrä pe-su 55 000

2 Työntekijöiden määrä 4 200 esim.

2 Artisteja 466

2 Teknikkoja 176

2 Järjestöt ja urheiluseurat 356

2 Vapaaehtoisia 1 919

2 Siivoojia 200

2 Mediaa 204

2 Leirintäalueilla yöpyneet 5 000

muodostavat äänitteiden ja musiikin kustantajat kuten Potoska Publishing Oy, yhteensä yrityksiä on 17. Toinen suuri luokka on ohjelmatoimistot ja manageripalvelut, joita edustaa mm. Funpan-demia Oy, yhteensä yrityksiä on 14. Esittävän tai-teen luokkaan kuuluu 15 yritystä, joista hyvä esi-merkki on mm. Joensuun Töminä Oy.

Perinteisin musiikin liiketoiminta-alue on elävä musiikki. Maakunnassa on aktiivisesti toimivia yh-tyeitä arviolta 451, joissa on kaikkiaan noin 1 800 muusikkoa. Elävän musiikin liikevaihto oli makset-tujen tekijänoikeuskorvausten ja suurimpien toi-mijoiden ilmoitusten perusteella noin 8,4 miljoo-naa euroa.

Pohjoiskarjalaisten musiikkiyhdistysten suu-ri määrä kertoo laajasta harrastajajoukosta. Mu-siikkialan yhdistyksiä on tuoreimman tiedon mu-kaan 113. Sulasolin jäsentietojen mukaan Poh-jois-Karjalassa oli vuonna 2012 yhdeksän kuoroa ja yksi orkesteri, joilla oli yhteensä 239 jäsentä. Kaikkiaan Pohjois-Karjalassa toimii 32 kuoroa. Jo-ensuun Popmuusikot ry:ssä oli viime vuonna 522 jäsentä. Yhdistysten arvioitu liikevaihtoa vastaava summa on 4,85 miljoonaa euroa.

Musiikkialaan liittyvien yritysten ja yhdistysten liikevaihto oli yhteensä noin 15,7 miljoonaa euroa.

2 Asuntovaunuja 70 kpl

2 Polkupyöriä pyöräparkissa 3 000 kpl

2 Sisäravintolassa myydyt burgerit 2 500 kpl

2 Bajamajoja 400 kpl

2 Aitakilometrejä 8,5 km

2 Virkkauskampanjan tilkut 70 m²

2 Syödyt lakupiiput festivaalitoimissa 40 kpl

2 Turvallisuuspäällikön kävelemä matka

64,93 km

Elävä musiikki Pohjois-Karjala

• Yksityinen sektori 8 400 000 €

• Kirkko 330 000 €

• Orkesterit 2 300 000 €

Tekijänoikeuskorvaukset Teostolta 581 000 €

Valtion apurahat (Taike, OKM) 219 600 €

Koulutus 3 800 000 €

Päällekäisyyksien poisto -130 000 €

Musiikkialaan liittyvien yritysten ja yhdistysten liikevaihto 15 766 809 €

Musiikkialan liikevaihto yhteensä 31 270 409 €

Ilosaarirock (asiakkaiden rahankäyttö) 7 200 000 €

Yhteensä 38 470 409 €

Musiikkialan aluetaloudelliset vaikutukset

(Luvut ovat vuosilta 2012 ja 2013. Lisää tietoa QR-koodin kautta tai www.popmuusikot.fi)

Lisää aiheesta

www.popmuusikot.fi

9

Ilosaarirockin talousvaikutus 10,5 M€

Popparit innovoivat menestyspolkuja

Ensimmäinen Ilosaarirock järjestettiin 29.8.1971. Tapahtumassa esiintyi kahdeksan paikallista bändiä – tosin yksi joutui perumaan, koska se sai keikan josta sille maksettiin.

Noista päivistä Ilosaarirock on kasvanut yh-deksi Suomen suurimmista rockfestivaaleista. Viime vuonna esiintyjiä oli yli 70 ja tapahtuman taloudelliset vaikutukset arvioitiin 10,5 miljoo-nan euron suuruisiksi, josta suoraa tapahtuma-viikonlopun aikaista kulutusta oli 7,2 miljoonaa.

Suurimpia kulueriä ovat mm. ruoka ja juo-ma 2,9 M€, matkustaminen n. 1,5 M€ sekä os-tokset päivittäistavarakaupoissa 1,8 M€. Ilosaa-

Rauno Jussila

Joensuun Popmuusikot ry, tuttavallisemmin Popparit, on vuonna 1971 perustettu Suomen vanhin elävän musiikin yhdistys. Tänä päivänä Popparit vie maakunnan musiikkialaa eteenpäin “puuhastelun” ja bisneksen kautta. Popparit tar-joaa runsaasti toimintaa musiikin ruohonjuu-ritasolle aina tapahtumista bändiohjaukseen, mutta toisaalta Popparit myös kehittää määrä-tietoisesti uutta liiketoimintaa ja kehityshank-keita kumppaneidensa kanssa.

Maakunnan kärkitapahtuman, Ilosaarirockin, ohella Joensuun Popmuusikot järjestää vuosit-tain Rokumentti-rockelokuvafestivaalin, Veka-rarokki-lastentapahtuman, monia konsertteja, festivaalimatkoja ja klubeja. Yksistään keikka-mahdollisuuksia kanavoituu Poppareiden kautta ympäri maakuntaa vuosittain yli 330.

Maakunnan musiikkielämän yksi näkyvim-mistä musiikkiliiketoiminnan saavutuksista on ravintola Kerubi. Yhdistys investoi itse lähes mil-joona euroa kulttuuritalon perustamiseksi. Sa-moissa tiloissa toimii myös Karelia-ammattikor-keakoulun musiikin koulutusohjelma.

- Turku sai vuodenvaihteessa Rock Acade-my-toimintaan valtiolta puolen miljoonan eu-ron potin. Asia on sikäli merkittävä, että Joen-suu, Tampere ja Jyväskylä ovat tämän rokkiaka-temian ”satelliittikaupunkeja”. Jos kaikki menee putkeen niin järjestämme piakkoin Joensuussa valituille bändeille uuden valmennusohjelman Turun Rock Academyn mallilla, hehkuttaa Pop-pareiden toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen.

- Viime aikoina olemme pyörittäneet nel-jää hanketta, joilla tamppaamme musiikinteki-jöiden menestyspolkua tasaisemmaksi. Harjoi-tushotellihankkeella saimme synnytettyä Jääkä-rinkadulle kauan kaivatun muusikoiden työ- ja harjoittelutilan. Musiikkialan klusteri –hankkees-sa selvitettiin alan nykytila. Pumppu 013 –han-ke puolestaan edistää musiikintekijöiden liiketoi-mintamahdollisuuksia, järjestää klinikoita ja eri-laisia työpajoja. Kun mukaan laskee vielä suur-tapahtuma-hankkeen niin puhutaan lähes 400 000 euron hankeryppäästä, Pyykkönen listaa.

- Puskemme musa-alaa eteenpäin monel-la rintamalla ja kattavalla työkalupakilla. Käyn-nistimme äskettäin yhteistyön kasvussa olevan pelialan kanssa, teemme yrityshautomotoimin-taa ja jaamme apurahoja yhdistyksen rahaston kautta. Olemme jakaneet vuosien varrella sti-pendejä yli 230 000 euroa alueen musiikinte-kijöille. Paljon on tehty, mutta paljon on ideoi-ta vielä hautumassa. Koetamme tehdä mah-dollisimman konkreettisia tekoja joiden hyö-dyt näkee.

- Tämä on mielekästä työtä. Saa tehdä töi-tä lapsuuden haaveammatissa ja samalla eh-käisemme osaltamme nuorten syrjäytymistä in-nostamalla heitä luovuuteen. Ja siinä samalla vielä generoimme uutta mielenkiintoista liike-toimintaakin tänne kotiseudulle.

rirockin asiakkaiden rahan kulutuksesta yli 70 % kohdistuu festivaalin ulkopuolelle.

Ilosaarirockin aluetaloudellista vaikutusta on selvitetty myös vuonna 2008, tuolloin tulo jäi hieman alle 4 miljoonaan.

Taloustutkimus Oy selvitti mielikuvia 28 suo-malaisesta tapahtumasta vuonna 2013. Ilosaari-rock sijoittui neljänneksi mitattaessa kokonais-mielikuvaa. Taakse jäivät muun muassa Helsin-gin Juhlaviikot ja Provinssirock. Ilosaarirock oli joukon paras, kun verrattiin tapahtumien oh-jelmaa ja tunnelmaa!

Matkustaminen Joensuuhun ja takaisin 1 461 176 €

Majoittuminen 761 035 €

Ruokailu ja juomat 2 901 875 €

Ostokset 1 750 553 €

Palvelut festivaalialueen ulkopuolella 71 312 €

Liikkuminen taksilla tai linja-autolla (Joensuussa) 220 382 €

Yhteensä 7 200 000 €

Lipunmyynti, tuotanto, ostot 3 300 000 €

Yhteensä 10 500 000 €

Kunta Keikat 2012

Keikat/1000 as.

Helsinki 9 961 16,4

Tampere 3 394 15,6

Turku 2 487 13,8

Rääkkylä 36 14,4

Joensuu 886 12,0

Nurmes 88 10,7

Lieksa 129 10,4

Kuopio 1 041 9,9

Oulu 1 454 7,6

Lähde: Teosto

10

Aktiivinen rakentaminen (F) jat-kui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eri puolilla maakun-taa. Koko maakunnan tasolla pääs-tiin hyvään 4,8 %:n kasvulukuun. Seu-tukunnittain luvut olivat: Joensuu 4,8 %, Keski-Karjala 6,3 % ja Pielisen Karjala 2,0 %.

Vuonna 2003 rakentamisen liikevaihto oli maakunnassa n. 333 miljoonaa. Kymmenessä vuodessa on tehty tiikerinloikka uudelle tasol-le, sillä vuonna 2013 alan liikevaihto oli peräti 691 miljoonaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana ala on ollut lähes takuuvarma suorittaja. Positiivisesta trendistä on pudottu vain vuon-na 2009 (-13%).On myös huomionarvoista, että viime vuon-na maakunnan kehitys eteni vastavirtaan suh-teessa valtakunnan suuntaukseen. Suomessa rakentamisen tilanne notkahti lähes 2 %:n las-kuun, mutta Pohjois-Karjalassa taottiin 6,9 %:n kasvuluvut. Toki vuosineljänneksittäin tarkas-teltuna maakunnassa vauhti hiipui loppuvuot-ta kohden.

Alan henkilöstömäärä lisääntyi vuosipuolik-kaalla 5,8 %, luku oli sama kuin elintarvikealalla-kin. Näiden alojen edelle työllistävyyden kasvus-sa kiri vain puun sahauksen ala 6 %:n kasvulla.

Rakentamisen liikevaihto lähes 700 miljoonaa

Sahateollisuudessa huima nousu

Vuoden 2013 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) liikevaihto nousi maakunnas-sa huimat 20,1 %. Liikevaihto kehittyi myö-tätuulessa jokaisessa seutukunnassa; Joen-suussa 11,7 %, Keski-Karjalassa 3,8 % ja Pieli-sen Karjalassa peräti 41,0 %.

Euromääräisesti maakunnallinen liike-vaihto oli 153 miljoonaa, kun edellisen vuo-den vastaavana ajanjaksona liikevaihtoa ker-tyi noin 128 miljoonaa.

Toimialan vienti nousi 96 miljoonaan eu-roon. Edellisen vuoden vastaavaan ajanjak-soon verrattuna nousua oli 28 %. Toimialan positiivinen kehitys ajanjaksolla näkyi myös li-sääntyneessä henkilöstömäärässä, joka nou-si 6 %.

Mänty- ja kuusitukin kantohinta laski hieman vuoden loppupuoliskolla. Koivutu-kin kantohintojen vaihtelu on huomattavasti suurempaa kuin havutukilla. Koivutukin liukuva keskiarvo on vaihdel-lut 41–45 €/m3. Kantohintojen odotetaan laskevan noin 2–3 %.

Vuoden 2013 jälkimmäisellä puoliskolla puuta-varan, puutuotteiden sekä huonekalujen val-mistuksen toimialojen (162+310) liikevaihto kehittyi alavireisesti alkuvuoden orastavan kas-vun jälkeen. Laskua oli 5,6 % eli noin 3 miljoo-naa euroa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Huonosti kehittyneen liikevaihdon taustalla lienee viennin hyytyminen suotuisan alkuvuo-den jälkeen. Vientiliikevaihto laski 4,7 %, mikä tarkoitti euroissa noin miljoonan pudotusta. Ala-

k_F

0

50

100

150

200

250

300

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Rakentamisen liikevaihto

vireinen kehitys näkyi myös hen-kilöstömäärän lähes 11 %:n vä-hennyksenä.

Liikevaihdon negatiivinen vire oli havaittavissa kaikissa seutukunnis-sa: Joensuussa -2,5 %, Pielisen Karjalassa -8,5 % ja Keski-Karjalassa -20,3 %.

Alan kehitys koko tämän vuosituhannen puolella on edennyt synkkien pilvien alla. Vain neljänä vuonna ala on kasvanut – muut yhdek-sän vuotta ovat olleet miinusmerkkisiä.

Tapani Mikkonenyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Rauno Jussila

k_161

0

50

100

150

200

0

10

20

30

40

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 161)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto

Puutavaran valmistus pitkässä alamäessä

-5,6%

+4,8%

+20,1%

11

k_10-12

0

25

50

75

100

125

150

175

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 10-12)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Elintarviketeollisuuden liikevaihto

Investoinnit poikivat työpaikkoja

Muutamassa edellisissä talouskatsauksessa heh-kutetut elintarvikealan (10–12) investoinnit poikivat maakuntaan uusia työpaikkoja. Alan työllisyyden kasvu on ollut hyvässä rytmissä jo kolmen viime vuoden ajan; vuonna 2011 hen-kilöstömäärä kasvoi 4,5 %, seuraavana vuon-na 3,3 % ja koko viime vuoden kasvu oli 4,2 %. Suunta näyttää tulevaisuudessakin olevan hyvä, sillä viime vuoden jälkipuoliskolla työpaikkoja syntyi lähes 6 %:n vauhdilla.

Maakunnan teollisuusyritysrekisterin mu-kaan elintarvikealalla työskentelee hieman yli 1 000 työntekijää.

Rauno Jussila

Pohjois-Karjalan kivituotteiden valmistuksen toimialan (237) vaikeudet eivät helpottaneet vuoden 2013 loppupuolella, vaan liikevaihto laski 14,6 % edeltävän vuoden tasosta. Koko vuoden osalta liikevaihto laski 16,4 % vuoden 2012 tasosta. Kiven leikkaamisen muotoilun ja viimeistelyn toimialan koko maan liikevaihdosta noin neljännes syntyy Pohjois-Karjalassa ja työ-paikoista hieman alle kolmannes sijaitsee maa-kunnassa. Toimialan liikevaihtotiedot kuvaavat pääasiassa vuolukivituotteiden ja muiden luon-nonkivituotteiden valmistuksen kehitystä eikä niihin sisälly muiden mineraalituotteiden ku-ten sementin ja betonituotteiden valmistusta tai kaivosteollisuutta.

Kivituotteiden valmistuksen haasteellinen tilanne on pitkittynyt ja toimialan liikevaihdon lasku on jatkunut vuodesta 2008 lähtien. Vii-me vuonna kiviteollisuuden liikevaihtoa kertyi runsas 38 miljoonaa euroa, joka on enää noin puolet vuoden 2006 huipusta.

Kivituotteiden valmistuksen heikentynyt markkinatilanne on heijastunut myös toimialan työllisyyteen ja viime vuoden aikana tehdyt työ-tunnit vähenivät 13 % vuoden 2012 tasosta. Nopeinta työllisyyden lasku oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä (-20,4%). Työllisyy-den lasku loiveni vuoden mittaan ja viimeisellä neljänneksellä tehdyt työtunnit vähenivät enää 2,7 % edellisen vuoden tasosta. Kaikkiaan vuo-den 2013 aikana kivituotteiden valmistuksesta hävisi maakunnasta yli 100 työpaikkaa.

Kivituotteiden viennin arvo las-ki viime vuoden loppupuolella 4,3 % vuoden 2012 loppupuolen ta-sosta. Kivituotteiden valmistuk-sen liikevaihdolle vientimarkki-noiden kehityksellä on suuri mer-kitys, koska liikevaihdosta noin puo-let tulee vientimarkkinoilta.

Kiviteollisuus roimassa laskussa

Alan liikevaihdon kasvu on ol-lut pari viime vuotta valtakun-nan vauhtia ripeämpää. Viime vuonna kasvuksi summautui 2,7 % ja edellisenä 4,2 %. Mikäli kasvu-uralla pysy-tään, niin seuraavassa talouskatsauksessa alan liikevaihto ylittää ensimmäisen kerran 200 mil-joonaa euroa.

Viime vuoden jälkimmäisen vuosipuolikkaan liikevaihdon 3,2 %:n kasvu jakautui seutukun-nittain siten, että ala kasvoi Pielisen Karjalassa 6 %, Joensuun seutukunnassa 3,4 %, mutta Keski-Karjalassa mentiin n. 5 %:n laskuun.

Tuukka Arosaraprojektipäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

+3,2%

-14,6%

12

Kiinteistöalan (68) liikevaihdon kehitys on Poh-jois-Karjalassa jäänyt viime vuosina pahasti jäl-keen alan valtakunnallisesta kehityksestä. Tren-di sai jatkoa myös vuonna 2013, joskaan ero ei kasvanut aivan samaa tahtia kuin aiempina vuo-sina, sillä koko maan tasolla alan vuosia jatku-nut kova kasvutahti hidastui.

Taantuma vaikuttaa asuntomarkkinoiden kehitykseen, joskin se näkyy eri alueilla eri lail-la. Asuntojen keskihinnat laskivat vuoden aika-na, tosin lasku ei Itä-Suomessa ollut yhtä suu-ri kuin pääkaupunkiseudulla. Ostovoiman leik-kaukset ja heikentynyt lainojen hoitokyky eivät anna aihetta odottaa tilanteen nopeaa paran-tumista.

Pohjois-Karjalassa kiinteistöalan liikevaih-to supistui vuonna 2013 kaikilla neljänneksil-lä, tosin lasku loiveni vuoden edetessä. Koko vuoden saldoksi muodostui 1,6 %:n liikevaih-don lasku. Koko maan tasolla kehitys oli myön-teisempää (+2,8 %). Kasvu kuitenkin puolittui edellisvuosista.

Kiinteistöalan henkilöstömäärä kasvoi Poh-jois-Karjalassa vuoden 2013 aika-na 1,3 %. Vuoden alkupuoliskol-la henkilöstömäärä vielä väheni, mutta heinä-syyskuussa kasvua kertyi 2,7 % ja loka-joulukuussa jo 6,5 % edellisvuoden vastaavis-ta ajanjaksoista.

Kaupan toimialan (G) liikevaihto sinnitteli Poh-jois-Karjalassa taantumasta huolimatta edellis-vuoden tasolle ja hieman ylikin. Vaikka kasvupro-sentti jäi pieneksi (+0,2 %), alan kehitys oli selväs-ti valtakunnallista myönteisempää. Koko maan tasolla taloustaantuma ja suurempia hankin-toja lykännyt epävarmuus tulevasta kehi-tyksestä näkyivät kaupan liikevaihdon 3,1 %:n supistumisena vuotta aiemmasta.

Neljännesvuositasolla tarkasteltuna kaupan toimialan liikevaihto laski Pohjois-Karjalassa vain vuoden ensimmäisellä neljän-neksellä (-3,7 %). Seuraavilla neljänneksillä liike-vaihto kasvoi maltillisesti: kasvuprosentit aset-tuivat välille 1,1–1,9. Koko maan tasolla liike-vaihto supistui vuoden jokaisella neljänneksellä.

Kaupan toimialan henkilöstömäärä kasvoi Pohjois-Karjalassa yhteensä 0,3 % vuotta aiem-masta. Vuoden 2013 kahdella ensimmäisel-lä neljänneksellä henkilöstömäärä vielä väheni edellisvuodesta, mutta tilanne koheni loppu-vuonna. Kolmannella neljänneksellä henkilös-tömäärä kasvoi 1,6 % ja viimeisellä neljännek-sellä 1,3 %.

Joensuun seutukunnassa kaupan alan liike-vaihto laski vajaan prosentin. Laskuun vaikutti etenkin ensimmäisen vuosineljänneksen heik-ko kehitys (-4,9 %). Toisella vuosineljänneksel-lä lasku taittui ja kahdella viimeisellä tapahtui jo

pientä kasvua: heinä-syyskuussa liikevaihto nou-si 0,8 % ja loka-joulukuussa 0,3 %.

Keski-Karjalassa kaupan toimialan liikevaih-to kasvoi 0,5 % vuodesta 2012. Seutukunnis-ta selvästi vahvinta kaupan kehitys oli Pielisen Karjalassa, jossa alan liikevaihto kohosi vuonna

2013 kaikkiaan 7,8 %. Liikevaihto kasvoi kaik-kien neljännesten aikana, ja kasvu nopeu-tui loppuvuotta kohden. Tammi-maalis-kuussa kasvu oli 5,1 % ja loka-joulukuussa

9,8 %. Kuukausitason luvut kertovat, että liikevaihto kasvoi kaikkien vuoden 2013 kuu-

kausien aikana.Maakuntaan saattaa olla luvassa hieman hei-

kompia lukuja kaupan kehityksestä, kunhan al-kuvuoden 2014 liikevaihtotiedot aikanaan saa-puvat. Taantuman jatkumisen lisäksi huolta ai-heuttaa myös venäläisten asiakkaiden määrän ja ostovoiman kehitys. Venäläiset ostosmatkailijat ovat olleet viime vuosina melkoinen piristysruis-ke kaupan alalle Pohjois-Karjalassa. Vuoden 2014 alussa yhtäjaksoisesti useita vuosia kestänyt ve-näläisten rajanylittäjien määrän kasvu kuitenkin kääntyi pieneen laskuun ja tax free -kaupan vo-lyymi laski yli kolmanneksella. Vaikka ns. kuitti-kaupan merkityksen lisääntyminen selittää osan tax free -kaupan notkahduksesta, ruplan osto-voiman noin 20 %:n lasku heijastuu pakostakin kaupan kehitykseen.

Kaupan alan liikevaihto

Kiinteistöalan alamäki jatkui

Kaupan ala plussalle

k_68

0

20

40

60

80

100

120

140

0

2,5

5

7,5

10

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kiinteistöalan liikevaihto

k_G

0

50

100

150

0

50

100

150

200

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

-0,9%

+1,5%

13

Liike-elämän palvelut (M+N) muodostuvat toimialaryhmästä, johon lukeutuu laaja jouk-ko ammatillista, tieteellistä ja teknistä toimin-taa sekä hallinto- ja tukitoimintaa harjoittavia yrityksiä. Liike-elämän palvelujen kehitys on ol-lut pitkään nousujohteista ja liikevaihto kasvoi edelleen vuoden 2013 jokaisella neljänneksel-lä. Kasvuprosentit kuitenkin pienenivät vuoden aikana. Toimialaryhmään kuuluvan, mutta myös erikseen seurattavan alatoimialan tieteel-linen tutkimus ja tekninen testaus liike-vaihto kääntyi loppuvuonna laskuun.

Taantuma hidastaa alan kehitystä, monet yritykset ovat esimerkiksi pie-nentäneet markkinointi- ja mainosbudjet-tejaan. Periaatteessa kovenevat kannattavuus-vaatimukset voivat toisaalta myös lisätä yritys-ten käyttämien asiantuntijapalvelujen kysyntää (mm. lainopilliset ja konsultointipalvelut).

k_M+N

0

50

100

150

200

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Liike-elämän palvelujen liikevaihto

Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) lii-kevaihto kasvoi vuonna 2013 Pohjois-Karjalas-sa 0,9 %. Liikevaihto nousi ensimmäisellä vuo-sipuoliskolla 2,1 %, loppuvuonna kertyi laskua hienoiset 0,2 %. Tähän vaikutti etenkin viimei-sen neljänneksen heikko kehitys (-2,9 %). Koko maan tasolla alan kehitys oli vuositasollakin ne-gatiivista (-1,2 %).

Kuljetus- ja varastointialalla näkyviä toimin-taympäristömuutoksia ovat mm. maailmanta-louden taantuma, Venäjän kaupan hidastumi-nen, joukkoliikenteen ostojen leikkaukset, ajo-

Kimmo Niiranenmaakunta-asiamies

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

k_H

0

50

100

150

0

5

10

15

20

25

30

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL H)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Kuljetusten liikevaihto

neuvojen mitta- ja massakorotukset, vähenevät tiemäärärahat, poltto-aineverotuksen kiristyminen ja seurantajakson jälkeisenä asiana Ukrainan kriisi heijastusvaikutuk-sineen. Pohjois-Karjalassa haasteet konkretisoituivat kun Nurminen Logis-tics päätti sulkea sisäterminaalinsa Niiralassa.

Haasteista huolimatta kuljetus lukeutui aloi-hin, joilla henkilöstökehitys oli hieman liikevaih-don kehitystä myönteisempää. Henkilöstömää-rä kasvoi vuoden kuluessa 1,7 %.

Kuljetusalalla hienoista laskua

Liike-elämän palvelujen vahva kasvu hyytymässä?Koko vuonna 2013 liike-elämän palvelujen lii-kevaihto kasvoi yhteensä 3,5 % edellisvuodes-ta. Liikevaihdon kasvu oli ripeintä ensimmäisel-lä vuosipuoliskolla (+5,3 %). Vuoden jälkipuo-liskolla kasvu oli maltillisempaa (1,8 %). Tähän vaikutti etenkin viimeisen vuosineljänneksen ke-hitys (0,3 %).Joensuun seutukunnassa toimialaryhmän liike-vaihto kasvoi vuoden 2013 aikana 2,0 %. Keski-

Karjalassa kasvua kertyi peräti 23,7 %, mut-ta Pielisen Karjalassa alan liikevaihto supis-

tui 2,2 %.Liike-elämän palvelujen henkilöstö-

määrä kasvoi vuonna 2013 yhteensä 1,2 %. Liikevaihdon kehityksestä poiketen hen-

kilöstömäärän kehitys parani loppuvuonna. Hei-nä-elokuussa henkilöstömäärä kasvoi 2,5 % ja loka-joulukuussa kasvua kertyi 2,6 %.

+1,8%

-0,2%

14

Pohjois-Karjalan televiestinnän, ohjelmisto-jen ja tietopalvelutoiminnan toimialojen (61-63) liikevaihdon kasvu taittui vuonna 2013, kun koko vuonna laskua kertyi 0,7 % vuodentakai-sesta. Puolivuositasolla tarkasteltuna liikevaihto pysytteli tammi-kesäkuussa lähes edellisen vuo-den tasollaan (0,1%). Heinä-joulukuussa toimi-alan liikevaihto puolestaan supistui 1,5 %. Toisen vuosipuoliskon negatiiviseen kehitykseen vaikutti etenkin viimeisen vuosineljänneksen heikko ke-hitys (-5,1 %).

Liikevaihdon lievästä vähenemisestä huoli-matta se ei näkynyt suoraan henkilöstömäärän kehityksessä, mikä toivottavasti enteilee ylei-sempääkin talouden elpymistä. Ilahduttavan positiivista kehitystä tapahtui siis toimialan yri-tysten henkilöstön rekrytoinnissa, joka on jat-kunut positiivisena jo vuodesta 2010 alkaen. Televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoi-minnan henkilöstömäärä kasvoi viime vuonna yhteensä 3,1 %. Henkilöstömääriin kasvua ker-tyi jokaisella vuosineljänneksellä. Tammi-maa-liskuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,3 % ja huh-

ti-kesäkuussa kasvua kertyi 4,1 % vuodentakaisesta. Heinä-syys-kuussa henkilöstömäärä kasvoi 3,6 % ja vuoden viimeisellä nel-jänneksellä se kasvoi 1,3 % edellis-vuoden vastaaviin ajanjaksoihin verraten.

Yritysten lukumäärässä ei merkittäviä muu-toksia tapahtunut vaan se pysyi edelleen va-jaassa sadassa yrityksessä. Myös toimialan tuo-tannon kokonaisarvo on pysynyt hyvin pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 mil-joonaa euroa kuukaudessa ja n. 130 miljoonaa euroa vuodessa.

Suuria toiveita asetetaan Joensuun seudul-la mm. puolustusvoimien palvelukeskustoimin-tojen aloittamiseen, jonka heijastusvaikutuksia odotetaan tulevan näkymään ICT-alan toimin-tojen ja palvelujen lisäyksenä jo tänä vuonna.

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaih-to ja henkilöstön määrä ovat kehittyneet edel-leen myönteisesti. Pohjois-Karjalassa liikevaih-to kasvoi vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla 2,9 % ja henkilöstön määrä 2,5 %. Koko maan kehitykseen verrattuna kasvu oli ripeämpää, sil-lä koko maan liikevaihto pysyi lähes edellisen vuoden tasolla.

Pohjois-Karjalan majoitus- ja ravitsemus-toiminnan liikevaihto oli viime vuoden toisel-la vuosipuoliskolla runsaat 70 miljoonaa euroa. Liikevaihtolukuja ovat kasvattaneet yöpymisen

Jarmo Heiskanentietopalvelupäällikkö

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Seija Varisyritysasiantuntija

Pohjois-Karjalan ELY-keskus

k_61-63

0

50

100

150

0

5

10

15

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 61-63)

1 000 000 �€ / kk

trendi

Telealan liikevaihto k_I

0

50

100

150

200

0

4

8

12

16

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

inde

ksi (

2010

= 1

00)

1 00

0 00

0 eu

roa

Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL I)

1 000 000 �€ / kk

trendi

koko maa

Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto

Terveysmatkailijoita Venäjältä

Telealan kasvu taittui

+2,9%

-1,5%

keskihinnan nousu, kotimaan vapaa-ajan matkailijat sekä venäläiset matkaili-jat. Uutena ryhmänä maakunta on hou-kutellut venäläisiä terveysmatkailijoita.

Joensuun seudulla toisen vuosipuoliskon kasvu oli 3,6 %. Pielisen Karjalan seudulla liike-vaihto kasvoi 0,3 %. Kolin alueen matkailualan yritysryhmän liikevaihdon voimakas kasvu tait-tui viime vuoden loppupuoliskolla ja liikevaih-to päätyi edeltävän vuoden tasolle. Kolin alu-een matkailuyritysten henkilöstömäärä kasvoi 11,9 % viime vuoden jälkipuoliskolla. Henkilös-

tömäärän kasvuun on vaikuttanut alueel-la käyttöön otetut uudet palvelut ja ak-tivointihankkeet.

Keski-Karjalan seudulla matkailualojen liikevaihto laski 0,4 %. Seutu on matkailuver-kostojen aluetta ja niin sanottua mökkialuetta ja mökkimatkailun osalta tulokset eivät sisälly tässä esitettyihin lukuihin.

15

Maailmantalouden kasvu vahvistuu perinteisten teollisuusmaiden vetoavulla tänä vuonna. Pit-kähkön heikon jakson jälkeen Suomen tärkeim-män vientimarkkinan euroalueen talouden elpy-minen vahvistuu vuoden mittaan. Pohjois-Kar-jalan talous on globalisaation myötä vahvasti kytköksissä kansainväliseen talouteen. Euroo-pan talouskasvun vilkastuminen heijastuu po-sitiivisesti maakunnan talouteen.

Suomen talouskasvu jää kuluvana vuon-na hieman odotettua hitaammaksi. Päätekijä-nä vaisumpaan kehitykseen on Ukrainan kriisin vaikutukset Venäjän talouteen. Itänaapurin ta-louskasvun hidastuminen heijastuu Suomen ja Pohjois-Karjalan talouteen lähinnä kahden ka-navan – viennin ja matkailun – kautta.

Talouskasvun vaimeneminen Venäjällä vä-hentää Suomen vientiä itänaapuriin. Suomen vienti Venäjälle on jakaantunut varsin tasaises-ti eri toimialojen välille metalli- ja kemianteolli-suuden ollessa suurimmat vientisektorit.

Teollisuudella on edelleen tärkeä rooli Poh-jois-Karjalan taloudessa, joten viennin hiipumi-nen Venäjälle iskee maakuntaan. Toisen kanavan eli venäläisten matkailun väheneminen jättää loven maakunnan talouteen. Venäjän talous-kasvun hidastuminen ja ruplan kurssin alamäki kutistavat venäläisten matkailijoiden ostovoi-maa. Matkailuintoa voisi jarruttaa lisää Venä-jään kohdistetut uudet pakotteet.

Maarita Mannelinmaakuntasuunnittelija

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pankkien hyvä luotonantokyky tukee kasvua

Vaikka talousnäkymät ovat hieman sumuiset, niin Suomen kuin Pohjois-Karjalan talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna. Investointi-en ja rakentamisen asteittain vahvistuminen Eu-roopassa tukee maakunnan teollisuutta. Myös tärkeällä puunkorjuusektorilla näkymät ovat kir-kastuneet. Pohjois-Karjalassa on käynnissä mit-tavia rakennushankkeita, jotka pitävät yllä alan työllisyyttä. Palvelusektorilla tilanne on astet-ta haastavampi, vaikka sielläkin on positiivista virettä.

Rohkaisevaa on, että maakuntaan on viime aikoina saatu uusia investointeja. Yritysten in-vestointisuunnitelmia tukevat myös edelleen matala korkotaso ja pankkien hyvä luotonanto-kyky. Lisäksi on ilahduttavaa havaita maakun-nassa hyvää tekemisen meininkiä ja luottavais-ta katsetta kohti tulevaisuutta.

Maakunnan elinkeinoelämän monipuolinen rakenne luo hyvän pohjan talouden elpymiselle, kun Suomen ja maailmantalouden aktiviteetti vilkastuu asteittain tänä ja ensi vuonna.

Esko Mononen toimitusjohtaja

Pohjois-Karjalan Osuuspankki

Terveydenhuollon kasvu maltillistaTerveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen toimialan(Q) palkkasumma kääntyi heinä-joulukuussa maltilliseen 6,5 prosentin kas-vuun. Vuoden alkupuolen kasvu oli lähes identtinen eli 6,4 prosenttia. Alan kehitys-tä kuvataan palkkasumman avulla, koska kattavia liikevaihtolukuja ei ole saatavilla.

Maakuntaliitto julkaisee Pohjois-Karja-lan hyvinvointikertomuksen kesäkuussa. Julkaisussa kerrotaan alan trendeistä, nii-den muutoksista ja maakunnan tilantees-ta suhteessa muihin maakuntiin.

Jo koottujen tietojen pohjalta voidaan todeta, että lapsiperheiden kohdalla huo-lestuttaa korkea pienituloisuusaste. Koulu-tuspaikan saaneiden nuorten osuus on erittäin korkealla tasolla, mutta niin on myös ongelmallinen nuorisotyöt-tömien ja pitkäaikaistyöttö-mien osuus. Ikäihmisten asu-misessa on tapahtunut voimakas siirtymi-nen laitoshoidosta palveluasumiseen.

Hyvinvointikertomus täydentää kun-tien tekemiä hyvinvointikertomuksia ja esim. terveydenhuollon järjestämissuun-nitelmaa. Se myös viestii niistä alan haas-teista, joihin toimijoiden ja päätöksenteki-jöiden tulisi tarttua.

+6,5%

Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hankePäätoimittaja: Rauno JussilaTilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalveluAineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hankeGraafinen suunnittelu ja taitto: Laura JussilaKuvat: Ville Timonen/Fabrik (s.1), Mikko Makkonen/Sanomalehti Karjalainen (s. 2), Annika Sutinen/Fabrik (s. 6, 7), Tuukka Pakarinen (8-9), Rauno Jussila (s. 10, 12, 15), Pekka Turtiainen (s. 11), Jarno Artika (s. 11), Photl.com (s. 13), Stock.XCHNG (s. 13, 14), Keijo Penttinen (s. 15)Painatus: Kopijyvä OyPainosmäärä: 1 400 kplIlmestyminen: kaksi kertaa vuodessa

Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti:www.poketti.fi/trendit,www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi

www.poketti.fi/anna-palautetta

ANNA PALAUTETTA

ANNA PALA

UTET

TA

Pohjois-Karjalassa kuntatalouden syöksy on oikaistuUseat kunnat ovat julkaisseet alkuvuoden aikana positiivisia tilinpää-töslukuja vuoden 2013 osalta. Kuntatalouden tilanne edeltävään vuo-teen 2012 verrattuna on parantunut monella eri mittarilla mitaten merkittävästi. Kuntien määrätietoisen taloudenpidon ansiosta vielä vuosi sitten lähes katastrofaaliselta näyttänyt kuntatalouden tila on onnistuttu kääntämään jälleen paremmalle uralle. Ottaen huomioon yleisen taloustilanteen pysähtyneisyyden tilan ja valtiovallan kunnil-le asettamat lisävelvoitteet on tätä tulosta pidettävä erinomaisena työnäytteenä. Syöksy on oikaistu.

Kuntien käyttötalouden tilanne parantui jonkin verran ja vuosika-te kasvoi puolitoistakertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Julki-set tulot kasvoivat 2,1 % ja menokehitystä kuvaava toimintakate py-syi lähes ennallaan. Valtakunnallisesti koko maan alhaisin lainakan-tataso kasvoi 8,2 %, joka on hieman yli neljä prosenttiyksikköä koko maan kasvua vähemmän. Samaan aikaan myös kuntien investoinnit lisääntyivät 10 % edelliseen vuoteen verrattuna. Koko maassa inves-tointien lisäys oli samalla ajanjaksolla ainoastaan 3,3 %. Vuoden 2013 aikana kuntien rahavarojen väheneminen myös pysähtyi.

Tulosparannukseen vaikuttivat osaltaan myös toimintakulujen kas-vun pienentyminen ja kertaluonteiset verotulokertymät.

Vaikka vuoden 2013 tilinpäätösluvut kertovatkin olosuhteisiin nähden erinomaisesta tuloksesta kuntasektorilla, eivät talouspaineet sinällään ole kadonneet mihinkään. Kuluvasta vuodesta on odotetta-vissa jälleen erittäin vaikea kuntatalouden kannalta.

Maakunnan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,74, joka on tasan prosenttiyksikön korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei vielä ole saavu-tettu tai ylitetty ”maagista” 20 prosentin rajaa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtunut verotulokehityksen eriytyminen muuhun maahan verrattuna vastaa Pohjois-Karjalan kuntakentässä keskimää-rin 1,2 verotuloprosentin tuottoa.

Väestön eläköityminen ja ikärakenteen muutos ovat maakunnas-samme suhteellisesti muuta maata nopeammin käsillä olevia asioi-ta, mikä merkitsee kahdesta näkökulmasta paineita kuntatalouteen. Toisaalta maakunnan kuntien tuloverojen kasvu tulee jäämään koko maasta jälkeen ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset uhkaavat nousta talouden kantokykyä nopeammin.

Myös maakunnan korkealla tasolla oleva työttömyys erilaisine lie-veilmiöineen aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille. Toivottava kansain-välinen ja kansallinen taloustilanteen koheneminen näkyy kuntasek-torilla ja erityisesti maakunnassa aina viiveellä.

Meneillään oleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vaikut-taa kuntien valtionosuuksiin vuoden 2015 alusta alkaen. Viimeisim-mät laskelmat osoittavat, että uuden järjestelmän vaikutukset maa-kunnan sisällä olisivat aiempaan järjestelmään verrattuna hieman paremmat, kuin alustavissa kaavailuissa. Valtionosuudet kasvaisivat nykytilanteeseen nähden yhdeksän kunnan osalta ja vastaavasti pie-nenisivät neljällä kunnalla. Keskimäärin Pohjois-Karjala saisi maakun-tana valtionosuuksien lisäystä 66 € /asukas nykyjärjestelmään verrat-tuna. Joka tapauksessa kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lisäksi on huomioitava kuntien erilainen lähtötilanne taloudessa. Alijäämäinen ja velkainen kunta on aivan erilaisessa tilanteessa kuin ylijäämiä ke-rännyt ja velaton kunta.

Vaikka kuluva vuosi on jälleen täynnä haasteita ja muuttujia, osoit-taa kunnissa viime vuosina tehty työ sen, että täällä tullaan pärjää-mään vaikeinakin aikoina. Se tulee vaatimaan vaikeita päätöksiä, tiuk-kaa taloudenpitoa ja ennen kaikkea työrauhan saamista valtiovallan taholta. Keskitytään vaihteeksi rakenneuudistusten sijaan tekemiseen.

Pasi Lamminluotokuntakehityspäällikkö (sij.)

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Maakuntaliiton löydät nyt myös Facebookistawww.facebook.com/pkmaakuntaliitto