Trendilista

Sitran trendilista

© Sitra

Sitran trendilista

1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat

2. Tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa

3. Suomi ikääntyy muiden edellä

4. Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet

5. Länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee

6. Urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat

7. Ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin

8. Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti

9. Kaikkeen sulautuu teknologiaa

10. Ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla

11. Taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä

12. Yksilön valintojen vaikeus lisääntyy

© Sitra

Ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat

1. Ennakoimattomien tapahtumien tiheys ja vaikutus kasvavat

Kuvaus

• Kompleksit ja keskinäisriippuvaiset systeemit (esim. talous) tuottavat ja levittävät ennakoimattomia tapahtumia

• Elämme taloudellisen ja yhteiskunnallisen transformaation aikaa, joka lisää epävarmuutta• Globaalisti on olemassa ratkaisemattomia ‘viheliäisiä’ ongelmia, esim. ilmasto, väestö• Laaja ja nopea tiedonkulku: vähäisten tai maantieteellisesti kaukaistenkin tapahtumien koettu läheisyys

voi olla suuri: esim. Fukushima Saksan ydinvoimapäätös

Seuraukset

• Päätöksenteko vaikeutuu kaikilla tasoilla: politiikassa, organisaatioissa sekä yksilötasolla. Lyhytjänteisyys lisääntyy. Suuri tarve näkemykselle ja joustavuudelle

• Suuret keskitetyt järjestelmät riskialttiita• Jatkuvaa eloa kriisistä toiseen, ei stabiliteettia: epävarmuuden tunne; tieto lisää tuskaa – pahoinvointia,

ahdistusta, kyynisyyttä; taloudessa korkea volatiliteetti, korkeat korot• Pyrkimys omavaraisuuteen, luonnonvaramonopolit: protektionismi (tullit, kauppasodat); lähituotanto

Pohteita

Alat jossa muutos on mahdollisuus ja joissa Suomessa on osaamista?

Mitä jos miljoonat pohjoisafrikkalaiset siirtyvät Eurooppaan?

© Sitra

Tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa

2. Tuottavuus ohjaa globaalia työnjakoa

Kuvaus

• Kansakuntien ja alueiden kilpailuedut kansainvälisissä arvoverkostoissa muuttuvat. Arvoketjujen paloittelu jatkuu ja kaikki siirrettävissä oleva työ siirtyy helposti sinne, missä se saadaan tehtyä tuottavimmin – niin valtioiden välillä kuin alueellisestikin• Kiinaan ja Intiaan siirtyy yhä enemmän korkean lisäarvon työtä, esim. t&k, suunnittelu, markkinointi• Asiakkaiden läheisyydestä hyötyvät arvoketjun osat siirtyvät fyysisesti lähelle suuria

asiakaskeskittymiä, erityisesti BRIC-maihin. Fyysisistä resursseista riippuvat toiminnot pysyvät yhteydessä ko. resursseihin

Seuraukset

• Työtä siirtyy Suomesta korkeiden kustannusten takia. Työpaikkoja ei voi suojella. Työn vaihtuvuus korkea jatkuvaa uudelleen kouluttautumista. Suomen löydettävä jatkuvasti uusia vahvuusalueita joissa se on kilpailukykyisin sijaintipaikka

• Liiketoiminta globalisoituu yhä. Voitava hyödyntää suomalaista osaamista ulkomailla. Mutta minne esim. perustetaan yritys joka hyödyntää Suomessa tehtyä innovaatiota, missä rahastetaan sen lisäarvo?

• Paikkaan sidottu työ on pysyvää mutta rajallista, eikä tuota paljon kaupallista lisäarvoa• Arvoketjun kapteeni ansaitsee parhaat katteet

Pohteita

Missä arvoketjun osissa voimme olla globaalin kehityksen kapteeni? Suomi ydinvoiman ja ydinjätteen sijoituspaikkana? Suomi = global data storage center? Vesi, puhtaan ruuan tuotanto? Suomi pilottimarkkinana? Monialaisten, vaikeiden ratkaisujen systeemi-integraattori?

Mitä jos suomalaiset terveydenhuollon ja koulutuksen mobiilipalvelualustat ovat

käytössä Nigeriassa yhteistyössä kiinalaisten kanssa (Huawei)

© Sitra

Suomi ikääntyy muiden edellä

3. Suomi ikääntyy muiden edellä

Kuvaus

• Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 25 vuodessa 70%:lla kun muiden ikäryhmien koko pysyy nykyisellään

• Yli 65-vuotiaiden joukko ei ole kuitenkaan homogeeninen, vaan sen voidaan katsoa jakautuvan varsinaisten vanhuusvuosien lisäksi ns. kolmanteen ikään, eli terveisiin, toimintakykyisiin ja aktiivisiin elinvuosiin

• Aktiivisten eläkeläisten myötä syntyy uusia elämänkäytäntöjä, kolmannen iän kulttuuria

Seuraukset

• Huoltosuhde heikkenee: huollettavia on enemmän nykyisen kokoiselle työikäisten määrälle. Tämä vaikuttaa sekä työn määrään että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin

• Ikääntyneet ovat huomattava voimavara kokemuksensa, taitojensa, vaurautensa ja taloudellisten resurssiensa ansiosta

• Maailma tarvitsee uusia ikääntyneitä koskevia ratkaisuja• Haasteena politiikan oikeudenmukaisuus ja kakun kasvattaminen sen jakamisen sijasta

Pohteita

Vaikutukset tulevaisuuden liiketoimintaan sekä kysynnän että tarjonnan osalta?

Ikääntyneet voimavarana, ei taakkana

Mitä jos Suomessa ei ole eläkeikää?

© Sitra

Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet

4. Länsimaiden velkaantuminen haastaa yhteiskuntarauhan ja geopoliittiset valtasuhteet

Kuvaus

• Useassa länsimaassa julkinen talous on kriisiytynyt tai kestämättömällä pohjalla, eikä velkaantumiskierrettä ole kyetty pysäyttämään

• Julkisen talouden kestävyysvajeeseen vaikuttaa ikärakenteen lisäksi ennenaikainen eläköityminen, työttömyys ja nuorten syrjäytyminen. Säästötoimenpiteet eivät saa tukea kansalaisilta, jotka haluavat pitää kiinni saavutetuista eduista. Säästötoimenpiteiden yrittäminen johtaa esim. mellakoihin, jopa vallanvaihtoihin

• Yhdysvaltojen velkaantuminen geopolitiikka

Seuraukset

• Poliitikot kyvyttömiä julkisen talouden tervehdyttämiseen leikkauksilla• Julkisen sektorin tehtäviä siirretään kansalaissektorille ja yrityksille• Hyökkäykset länsimaisia talouksia kohtaan yleistyvät (esim. valuuttaspekulointi)• Terveiltä talouksilta pyydetään apua enemmän ja useammin• Globaali finanssijärjestelmä edelleen epävakaa, uusi globaali lama mahdollinen

Pohteita

Sosiaaliset innovaatiot yhteiskuntakehityksen ratkaisuina? (Big Society)

Mitä jos Suomi on Kiinan neuvonantaja ja strateginen kumppani?

© Sitra

Länsimaisen kulttuurin painoarvo pienenee

5. Länsimaisen kulttuurin globaali painoarvo pienenee

Kuvaus

• Käsityksemme maailman rakenteesta, moraalista, organisaatioista, liiketoiminnasta, jne. perustuu länsimaiseen filosofiaan ja juutalais-kristilliseen perinteeseen. Maailmassa tällä hetkellä menestyvimmät valtiot ja maanosat (BRIC, Afrikka, Itä-Aasia) eivät kuitenkaan noudata näitä filosofioita. Niiden toiminta laajenee globaalisti ja myös maailmanpolitiikassa ne ottavat isomman roolin

• Menestymisen nälkä on hyvin erilainen eri puolilla maailmaa – yhteiskunnan kehitysvaihe + filosofia

Seuraukset

• Perusoletuksemme maailmasta haastetaan, ml. valtion ja yritystoiminnan rajapinta, ihmisoikeudet (yksilön ja yhteisön suhde)

• Näkemyskonfliktit yleistyvät, emme ymmärrä kilpailijoitamme. Kilpailijat pelaavat eri säännöillä, ja ne saattavat tuottaa heille huomattavaa etua

• Toimintaperiaatteita voi olla erilaisia tai ne voivat olla hybridejä eri periaatteista• Moraaliargumentti irtautuu liiketoiminnasta

Pohteita

Monikulttuurisuus kaupankäynnin draiverina

Mitä jos kungfutselainen ideologia tulee tärkeämmäksi kuin kristinu?skoMitä jos itäaasialaiset brändit ovatkin amerikkalaisten aspiraationa?

© Sitra

Urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat

6.Urbaani ja luonnonläheinen elämäntapa sekoittuvat

Kuvaus

• Globaalin kaupungistumistrendin vastapainona myös maaseudun merkitys korostuu kehittyneissä maissa• Halutaan yhdistää kaupunkiympäristön (esim. hyvät palvelut) ja luontoympäristön edut (esim.

kiireettömyys, yhteisöllisyys) monimuotoiseksi hybridiksi• Asuinpaikkavalinnoilla halutaan saavuttaa molempien edut, tarvittaessa monipaikkaisuuden kautta• Tietotekniikka ja parantuva infrastruktuuri mahdollistavat kehitystä

Seuraukset

• Luonnonläheisten ympäristöjen arvostus kasvaa• Paikallisuus ja yhteisöllisyys korostuvat• Monipaikkaisuus ja asutus kaupunkien laidoilla lisääntyvät, lisää liikenteen kasvihuonepäästöjä• Maaseutuun kohdistuu uutta kysyntää sekä yksilötasolta että globaaleilta markkinoilta, mikä haastaa

maaseudun perinteiset tavat toimia

Pohteita

Yhdyskuntien ekotehokkuuteen tarvitaan uusia ratkaisuja

Paikallisuuden korostuminen edellyttää uusia kestäviä ja ihmislähtöisiä konsepteja

Mitä jos aletaan rakentaa ihmisten tarpeista lähteviä miellyttäviä ja luonnonläheisiä elinympäristöjä?

© Sitra

Ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin

7. Ilmastonmuutos vaikuttaa läpileikkaavammin

Kuvaus

• Ilmastonmuutos käsitteenä ymmärretään, muttei vielä sen kokonaisvaltaista vaikutusta elämäämme ja elintapoihimme. Näkemys laajenee yksittäisistä faktoista ja yksittäisistä toimialoista globaaleihin seurauksiin

• Kestävän kehityksen vaatimukset haastavat hiileen, öljyyn ja kaasuun perustuvan energia- ja tuotantorakenteen sekä perusinfrastruktuurimme

Seuraukset

• Vaikutukset säähän ja ympäristöömme lisääntyvät. Suoria ja vaikeasti ennakoitavia seurauksia mm. maa- ja metsätalouteen – globaalisti ilmastopakolaisuus

• Kestävyyden kysyntä kasvaa. Energian hinta kohoaa rajoittamaan sen käyttöä. Energian säästäminen kohoaa avaintekijäksi. Uusituvan energian tuotanto ja siihen tarvittava teknologia kehittyvät nopeasti

• Elintavat muuttuvat: matkustus, ”yhteiskulutus” jne.• Siirtyminen fossiilitaloudesta biotalouteen mahdollistaa hajautettuja tuotantorakenteita

Pohteita

Arktiksen sulamisen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet Suomelle? Pitkän tähtäimen kehitys esim. infrastruktuurin osalta?

Mitä jos öljydominanssista siirrytään aurinkodominanssiin Lähi-Idässä?Mitä jos maantieteellinen sijainti on tulevaisuuden menestystekijä Suomelle?

© Sitra

Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti

8. Kamppailu luonnonvaroista kiihtyy eksponentiaalisesti

Kuvaus

• Luonnonvarat käyvät vähiin maapallolla. Kamppailu niistä kiihtyy ja perinteisen kiistelykohteen, öljyn, lisäksi esim. metallit, fosfori ja muut ravinteet sekä vesi ja viljelykelpoinen maa muodostuvat kamppailun kohteiksi. Myös kalakannat ehtyvät

• Ilmastonmuutos kiihdyttää erityisesti käyttökelpoisen veden kysyntää

Seuraukset

• Kestävän kehityksen ja suljettujen kiertojen tärkeys korostuu. Tavoitteena resurssitehokas yhteiskunta• Ruoka kallistuu• Luonnonvarojen taloudellinen arvo kasvaa nopeasti• Kilpailu luonnonvarojen eri käyttömuotojen välillä kiristyy, energia vastaan ruoka

• Luonnon monimuotoisuus vähenee• Valtiot haluavat kontrolloida luonnonvaroja

Pohteita

Puhdas ruoka ja vesi sekä viljelykelpoinen maa kullanarvoisia

Mitä jos uusi energiamuoto tuo lähes ilmaisen, puhtaan, vaarattoman energian?

Mitä jos vedestä ja tilasta taistelu johtaa kansainvaelluksiin ja levottomuuksiin?

© Sitra

Kaikkeen sulautuu teknologiaa

© Sitra

http://youtu.be/APE8M9MeOWA

9. Kaikkeen sulautuu teknologiaa

Kuvaus

• Elinympäristöömme sulautuu teknologiaa niin, että siitä tulee lähes huomaamatonta (esim. nanoteknologia, bioteknologia). Samalla lähes kaikki, mitä teemme, on jollain tavalla teknologian avustamaa (tai vähintään seuraamaa)

Seuraukset

• Arjen automatisointi luo riippuvuutta ja uusavuttomuutta• Järjestelmistä tulee herkempiä vioille, koska ne ovat hyvin monimutkaisia ja yhteydessä toisiinsa• Teknologia sulkee ulkopuolelle: väestö jakautuu niihin, joilla on teknologiaa ja jotka osaavat sitä käyttää, ja

niihin joilla ei sitä ole tai jotka eivät sitä hallitse

Pohteita

Lisääkö sulautuva teknologia ratkaisuja vai ongelmia? Esim. arjen sujuminen ja hallinta

Kuinka jäljessä olemme esim. Koreaa ubiikkiteknologiassa?

Mitä jos halutaan kieltäytyä teknologiasta.?Uusluddiitit, sähköallergikot

10. Ideat kehittyvät ja leviävät uusilla tavoilla

Kuvaus

• Tiedon määrän ja saatavuuden kasvun seurauksena ideoita syntyy eri puolilla maailmaa ja erilaisten toimijoiden taholta

• Parhaat ideat leviävät nopeasti maailmanlaajuisesti eikä niiden leviämistä pysty estämään tai hallitsemaan• Kaupallisessa toiminnassa korostuu käyttäjien arkielämän ymmärrykseen, heidän tarpeisiinsa ja ideoihinsa

perustuva tuotekehitys, joka voi olla inkrementaalista tai myös ottaa huomattavia harppauksia nopeasti.

Seuraukset

• T&k-toiminta monimuotoistuu ja globalisoituu. Verkostoissa yhdistetään paikallista ja kansainvälistä tietämystä ja osaamista

• Ihmisten kokemusten ymmärrys innovaatioiden avain• Poliittinen liikehdintä kykenee leviämään hyvin nopeasti globaalisti• Monimutkaiset, systeemiset kilpailuedut ovat kestävämpiä kuin yksittäiseen kapeaan innovaatioon

perustuvat edut. Esimerkiksi toimiva liiketoimintaekosysteemi on vaikeampi kopioida kuin yksittäinen teknologinen innovaatio

Pohteita

Kyky hyödyntää eri aloilla ja paikoissa tuotettua tietoa korostuu• Verkostojen ja niiden kyvykkyyksien yhdistäminen ja johtaminen?• Bottom-of-the-pyramid –ymmärrys ja osallistuminen?

Mitä jos herkkyys ja valmius kopioida on ainoa pysyvä kilpailuetu?

11. Taidot ja kyvyt korostuvat osana yleissivistystä

Kuvaus

• Nykyisessä yleissivistyksessä ja koulutusjärjestelmässä ulkoa opetellulla tiedolla on ollut huomattava rooli. Tällainen tieto luo vääränlaista itsevarmuutta monimutkaisessa ympäristössä - reagoimme opitusti.

• Kun tiedon määrä kasvaa eksponentiaalisesti ja muutos on nopeaa, tärkeämpää on yleissivistys joka on taitoa löytää tai luoda ja käyttää tietoa. Ymmärrystä. Kykyä tunnistaa ja ymmärtää arvoja. Myötäelämisen kykyä, kykyä tuntea

Seuraukset

• Paineita koulujärjestelmälle, kasvatukselle, vanhemmuudelle muuttua painottamaan taitoja ja kykyjä• Muuttuvat perusteet kansantalouksien menestymiselle – kokemus, taitopohja, ymmärrys ja oppimiskyky

tärkeitä• Laaja-alainen osaaminen korostuu. Metatiedon ja verkostojen merkitys suuri• Kaikki kasvattamaan, lähimmäisapu, läsnäolon merkitys (fyysinen ja virtuaalinen)

Pohteita

Miten varmistaa monenlainen ja laaja-alainen osaaminen?

Mitä josihmisenä kohtaamisen kurssi olisi pakollinen suomalaisille?

12. Yksilön valintojen vaikeus lisääntyy

Kuvaus

• Yhteiskunnan vaurastuttua ja vapauduttua sekä markkinoiden tarjonnan jatkuvasti kasvaessa ihmisillä on arkielämässään huomattavasti enemmän vaihtoehtoja kuin aiemmin

• Vaihtoehtojen paljous vaikeuttaa hyvien valintojen tekemistä, sillä ihmisillä on taipumus välittömään tarpeentyydytykseen, vaikka pitkän aikavälin hyvinvointi vaatisi muuta

• Myös yhteiskunnan monimutkaistuminen, kasvanut epävarmuus ja perinteisten käyttäytymisnormien rapautuminen vaikeuttavat yksilöiden päätöksentekoa. Ruohonjuuritason päätösten kaikkien seurausten arvioiminen vaikeaa

Seuraukset

• Perinteistä hyvinvointikäsitystä päivitettävä. Elämänhallinnan ja henkisen hyvinvoinnin ongelmat (arjen kaoottisuus, kiire, stressi, masennus) korostuvat. ”Problem of choice” korostuu deprivaatio-ongelmien rinnalla

• Elämänhallintaan liittyvät tuotteet ja räätälöidyt tukipalvelut nopeasti kasvava markkina• Kansalais- ja elämänhallintataidot kunniaan• Valmius ottaa vastuu valinnoista? Itsekkäät valinnat korostuvat. Arvojen merkitys ohjaavana tekijänä• Ihmiset ulkoistavat valintojen ja päätösten teon

Pohteita

Liiketoimintaideat, jotka tukevat elämän hallinnassa, valintojen teossa, ottaen huomioon yksilön tilanteen ”yleispätevien” ohjeiden sijasta?

Mitä jos ihmiset haluavat diktaattorin tai autoritäärisen arvojärjestelmän?

Trendilista

Documents

Transcript of Trendilista