Toukokuu 2011

Kuva

: Tim

o M

eren

silt

a

Raine Haikarainenpuheenjohtaja

Malmin lentoaseman ystävät ry.

Lentäjät ovat vanhastaan pitä-neet lentopäiväkirjaa, johon jo-kainen lento on merkitty minuu-tin tarkkuudella. Ilmailuslan-gissa näin kertyneistä lentotun-neista on käytetty englannin ai-kaa merkitsevän sanan väännöstä

”tiima”. Tiiman kerääminen on-kin lentäjille tuttua puuhaa.

Lentokokemusta ei kerry kui-tenkaan vain koneen ohjaamos-sa. Yhtä lailla tärkeää on ajatus-tenvaihto, jota käydään lentojen jälkeen. Parhaiten tämä tapah-tuu luonnollisesti lentoaseman

ravintolassa. Siellä voi kokemus-ten vaihdon lomassa tarkkailla toisten pilottien suorituksia ja ot-taa niistäkin oppia. Tätä kaikkea on kutsuttu osuvasti ”kuppilatii-man” keräämiseksi.

Malmilla on nyt entistä parem-mat mahdollisuudet kuppilatii-man kartuttamiseen. Uusi yrittä-jä on aloittanut ravintolatoimin-nan lentoaseman historiallisissa tiloissa.

Tervetuloa kaikki ilmailusta kiinnostuneet uuteen Hello

Cafe -ravintolaan. Vaikka taskus-sa ei olisikaan lentolupakirjaa, ilmailukokemusta voi kartuttaa tarkkailemalla kentän liikennet-tä ja nauttimalla ainutlaatuises-ta ympäristöstä. Jos jokin asia as-karruttaa, paikalla olevien ilmai-lijoiden kanssa kannattaa mennä reilusti juttusille.

Lentoaseman ravintolassa voi samalla tehdä aika- ja mieliku-vitusmatkoja. Miltä mahtoi tun-tua ensimmäisistä Malmin mat-kustajista vuonna 1938, kun he

odottivat ravintolassa pääsyä uu-den liikennevälineen vietäväk-si? Tai sota-ajan hävittäjälentäjis-tä heidän valmistuessaan vaaral-lisiin tehtäviinsä? Mitä mahtoi miettiä nuori Matias Rust naut-tiessaan aamukahviaan vuonna 1987 ja suunnitellessaan uskali-asta lentoaan Moskovan Punai-selle torille? Tai tämän päivän lentäjäoppilas valmistautuessaan ensimmäiselle yksinlennolle?

Malmin historiaan mahtuu mo-nenlaisia kuppilatiiman kerääjiä!

Kuppilatiimaa Malmilla

almilla toimiva ammattilentäjä-koulu Patria Pi-lot Training on

hankkinut käyttöönsä entis-tä ympäristöystävällisempiä ja hiljaisilla moottorilla va-rustettuja Tecnam P2002JF

-koulukoneita. Näillä koneilla korvataan aiemmin käytössä

olleet Bravo-koneet. Tecnamit on varustettu

moderneilla Rotax-lentoko-nemoottoreilla ja melutasol-taan ne ovat samaa luokkaa kuin ns. ultrakeveät lento-koneet. Ensimmäinen uusis-ta koneista saapui kuljetus-laatikossa Malmille jo hel-mikuussa ja loput kahdek-san ovat laskeutuneet uudelle kotikentälleen toukokuussa.

Patrian hankkimat koulu-koneet on varustettu huip-

punykyaikaisella mittariva-rustuksella. Pyrkimyksenä on totuttaa lentäjäoppilas jo alusta lähtien mittaritau-luun, jossa perinteisten pyö-reiden mittareiden sijasta on monipuoliset näyttötaulut. Vastaavia laitteistoja on käy-tössä kaikissa uusissa liiken-nekoneissa.

Patrian koneuudistus osoit-taa, miten ammattilentäjä-koulutuksessa otetaan käyt-

töön uusinta teknologiaa. Yh-tiön lentokoulutus onkin vii-me vuosina kiinnostanut yhä enemmän myös ulkomaisia opiskelijoita. Patrian Avia-tion-liiketoiminnan johtaja Lassi Matikainen uskoo, et-tä moderni Tecnam-kalusto parantaa merkittävästi yhti-ön toimintaedellytyksiä sekä kotimaisen että kansainväli-sen lentokoulutusympäris-tön kovenevassa kilpailussa.

Teksti: Tero Auranen, Raine HaikarainenKuvat: Patria, Raine Haikarainen

Hiljaisia koulukoneita MalmilleNoin 80 % Malmin lentoaseman toiminnasta on koulutusta ja siitä valtaosa ammattilentäjäkoulutusta. Varsinkin opiskeluidensa alkuvai-heessa oppilas joutuu ahkerasti har-joittelemaan laskuja ja kiertämään kenttää. Tästä aiheutuu väistämättä myös ääntä. Nyt on tilanteeseen luvassa selkeä parannus.

Lennonopettaja Virve Nicklén lensi yhden uusista Tecnam-koulukoneista toukokuussa Italiasta Malmille. Uusien koulukoneiden mittaristo on samantyyppinen kuin mitä käytetään uusissa matkustajakoneissa.

Hiljainen Tecnam-koulukone odottaa uusia liikennelentäjä-oppilaita.

PÄÄ

KIR

JOIT

US

KENTTÄPOSTIA2

www.amak.Mäntsälän Ilmailukerho ry

Malmi - Hyvinkää

HUONEKALUT ANTIIKISTA NYKYAIKAAN

OSTAA JA MYYJarrutie 14, 00770 Hki 350 6202

AVOINNA MA-PE 10-18, LA 10-15 SU 12-16Bussit 75, 77A www.kalusteneuvos.

Pengerkatu 4, 00530 Helsinki 24h päivystys: 0400 423 050

toimisto@lavakuljetushelenius.fi www.lavakuljetushelenius.fi

Turvatekniikka-palvelut AN

Hälytys-, kamera-, palovaroitin-, kulunvalvonta- ja

ovipuhelinjärjestelmät

Puh. 0440 980 778www.turvatekniikkapalvelut.fi

anikkola@welho.org

3KENTTÄPOSTIA

K äytännössä kaikkien suomalaisten am-mattilentäjien ura alkaa tänä päivänä

Helsinki-Malmilla, missä am-mattilentäjäkoulutusta tarjo-avat Patria Pilot Training sekä SL Flight Training (Salpaus-lento Oy).

KOULUTTAJALLA ON VASTUU OPPILAISTA

SL Flight Training (Salpaus-lento Oy) on vuonna 1970 pe-rustettu yksityinen lentoyh-tiö, joka kouluttaa ammat-tilentäjiä liikenne- ja yleis-ilmailun palvelukseen. Yhtiö toimii kiinteässä yhteistyös-sä liikelentoyhtiö ScanWing-sin kanssa.

Omien lento-oppilaiden-sa lisäksi Salpauslento kou-luttaa Finncomm Airlinesil-le valittuja oppilaita. Porissa sijaitsevalle Suomen Ilmailu-opistolle yhtiö on koulutta-nut oppilaita yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavalle ta-solle vuodesta 1997 asti. Ari Kallinen on toiminut viimei-sen vuoden SL:n päälennon-opettajana.– Ammattilentäjän opinto-

linjoillemme osallistuu vuo-sittain noin 30 oppilasta. Lii-kennelentäjäksi valmistumi-nen edellyttää runsaan kah-den vuoden perusopintoja, joi-den jälkeen takana on noin 1 000 tuntia teoriaa ja 250 lentotuntia, kertoo Kallinen.

Ammattilentäjäksi kou-luttautuminen ei ole halpaa. Edullisinta se on valtion tu-kemassa Suomen Ilmailu-opistossa, jossa on kuiten-kin rajoitetusti opiskelupaik-koja tarjolla. Moni onkin val-mis maksamaan itse oman koulutuksensa, mikä merkit-see noin 100 000 euron me-noerää. Kyseessä on siis mer-kittävä summa.

SL Flight Training on Ke-lan hyväksymä toisen asteen oppilaitos, joten ammatti-lentäjäoppilas on oikeutettu opintotukeen. Tuki kattaa to-sin vain pienen osan vaativas-ta ja kalliista koulutuksesta.– Ammattilentäjäkoulutus

on arvokas sijoitus ja siksi on tarkkaan harkittava, onko koulutukseen sijoittaminen tarkoituksenmukaista. Omat oppilaamme ovat 19–35-vuo-tiaita. Erityisesti yli 35-vuoti-aiden hakijoiden kohdalla kes-

kustelemme avoimesti, mil-laisia urasuunnitelmia heillä on. Tällä alalla vastavalmis-tuneiden lentäjien työllisty-minen on yleensä helpompaa nuorena.– Meillä lentokouluna on si-

ten osaltaan vastuu siitä, että oppilaalla on realistinen ku-va omista työllistymismah-dollisuuksistaan. On myös tär-keää selvittää itselleen, onko yleensä lentäjän työ todella sitä, mitä haluaa tehdä, ker-too Kallinen.

MALMI ON HIENO OPISKELUYMPÄRISTÖ

Ammattilentäjäopiskelijoi-ta valittaessa testataan sekä hakijan kykyjä että persoonal-lisuutta. Tulevan lentäjän on kyettävä mm. hyvään avaruu-dellisen hahmottamiseen sekä loogiseen päättelyyn. Liiken-nelentäjien valinnoissa tärkei-tä ovat myös muut persoonal-lisuuspiirteet.– Tulevat työnantajat ovat

määritelleet, millaisia omi-

naisuuksia heidän lentäjiltään odotetaan. Psykologit testaa-vat hakijat huolellisesti annet-tujen kriteerien mukaan. Tär-keitä ominaisuuksia ovat mm. rauhallisuus, kyky kestää pai-neita ja yhteistyötaidot.– Opettaminen on helppoa,

kun oppilaat ovat motivoitu-neita ja kaikki ovat käyneet läpi saman hakumenettelyn. Opettajalle on myös palkit-sevaa nähdä, kun omat oppi-laat ovat valmistuneet ja siir-tyneet työelämään lentäjik-si ja lennonopettajiksi, ker-too Kallinen.

Maamme tulevista ammat-tilentäjistä suurin osa lentää ensilentonsa Malmilla. Ari Kallisen mielestä lentoase-ma onkin lennonopettajalle ja oppilaille monin tavoin hy-vä koulutusympäristö.– On hienoa tehdä työtä

Malmin vanhassa ja moder-neista kentistä poikkeavassa ilmapiirissä. Ammattilentäjien koulutuspaikkana kenttä toi-mii hyvin. Vilkas liikenne vaa-tii oppilaalta paljon. Hänen on totuttava alusta lähtien otta-man muu liikenne huomioon ja kontrolloimaan oikein mm. koneensa nopeutta.– Vilkas liikenne vaikeut-

taa jonkin verran koulutuk-sen alkuvaiheen laskuharjoit-telua. Siksi olemmekin siirtä-neet näitä lentoja maakuntien kentille. Mutta mitä pidem-mälle koulutuksessa edetään, sen paremmin Malmin vah-vuudet nousevat esille. Tämä kenttä jos mikä kehittää op-pilaassa hyvää ilmailutapaa, toteaa Kallinen.

Teksti ja kuvat: Raine Haikarainen

SL Flight Trainingin päälennonopettaja

Ari Kallinen kouluttaa

ammattilentäjiä Malmilla.

SL Flight Training tekee kiinteää yhteistyötä ScanWings -liikelentoyhtiön kanssa. Beechcraft King Air C90 -potkuri-turbiinikoneella lennetään sekä koululentoja että mm. tilaus- ja ambulanssilentoja.

Liikennelentäjäksi MalmillaMalmin lentoasema on erityisesti 2000-luvulla kehittynyt suomalaisen ammatti- ja harrasteilmailun tärkeimmäksi koulutuskeskukseksi.

King Airilla koulutetaan liikennelentäjiä.

KENTTÄPOSTIA4

MCRDynAero

SCANFLYERS.COM

Oletko kiinnostunut lentäjän ammatista? Ilmailun perusteista aloittavat oppilaamme

saavat yleiseurooppalaisen ansiolentäjän lupakirjan ja suorittavat liikennelentäjä-

teoriat sekä ohjaamoyhteistyökoulutuksen kurssin. Perusvaatimuksina opinnoille

ovat normaali terveys, ylioppilas- tai vastaava peruskoulutus, soveltuvuuskokeiden

läpäisy, sekä miehillä suoritettu asevelvollisuus. Katso kurssien aloituspäivämäärät,

lisätiedot ja hakuohjeet osoitteesta www.patria.fi tai www.pilottrainingmalmi.fi .

Patrian lentokoulutuskalusto uusiutuu toukokuussa 2011, jolloin vastaanotamme

yhdeksän uutta lasiohjaamolla varustettua Tecnam P2002JF -peruskoulutuskonetta.

Mittarilentokoulutus annetaan huippumoderneilla Cirrus SR22 -koneillamme. Patria

-konserniin kuuluvassa koulussamme oppilaat saavat koulutuksensa Suomen

uudenaikaisimmalla koulutuskalustolla kokeneiden opettajiemme opastuksessa.

Oletko sinä yksi heistä?

www.patria.fi

Sinustakinvoi tullaAMMATTILENTÄJÄ

Patria Pilot Training OyHelsinki-Malmin lentoasema

00700 Helsinki

Puhelin 040 869 3100

pilot.info@patria.fi

ILMAILUN JA MERENKULUN SOVELTUVUUSTUTKIMUKSIA JA KOULUTUSTA

www.pilotselect.fi

Puh. 050-550 3798 www.kuljetus-startti.fi

www.airzaviation.

5KENTTÄPOSTIA

Longinojasta eteenpäin avautuu Malmin sivukiitotie 27/09. Numerot viittaavat kompassisuuntiin (270/090). Kiitotie on siis itä-länsisuun-

Lentoaseman kiehtova kuntorata

Teksti ja kuvat:Raine Haikarainen

Malmin lentoaseman alueetta kiertää vähän yli kuusi kilometriä pitkä kuntorata. Rata on suosittu ulkoilumaisema ja monille tärkeä syy myös säilyttää lento-asema. Radan varrella voi kunnon kohot-tamisen lisäksi perehtyä mielenkiintoi-seen paikallishistoriaan ja lentoaseman monipuoliseen toimintaan.

Tattarisuon lähteellä (vas.) on synkkä menneisyytensä.

Tuulipussikukkulalta (alla vas.) löytyy muun muassa entisöity ilmatorjunta-asema.

Mittauslaitteet (alla oik.) ovat tärkeä osa Malmin lentokentän toimintaa.

neen vuonna 1931, kun siel-tä löydettiin Malmin hauta-usmaalta ryöstettyjä ruumiin-osia. Syylliseksi paljastui aika-naan eräs paikkakuntalainen, joka oli sekaantunut hämärä-peräisiin taikamenoihin. Nyt-temmin paikalla sijaitsee poh-javeden pumppaamo.

Kierroksen voi aloittaa len-toaseman ulkopuolella sijait-sevalta parkkipaikalta ja läh-teä kiertämään lenkkiä vasta-päivään. Vähän matkaa kuljet-tua tulee vastaan vasemmalla puolella olevan Rajavartios-ton tukikohta. Asematasolta voi bongata vartiolentueen tuliterän Koala-kopterin. Hal-lin ohitettua voi nähdä myös lentoaseman käytöstä pois-tetun kiitotien, joka palvelee nykyisin rullaustienä.

Polun kääntyessä oikealle itään aidan taakse jää vanhan asumatilan raunioita. Tarkka-silmäinen kasvien tuntija voi löytää vanhan puutarhan jää-mistöstä mm. jasmiini-, siree-ni- ja hernepensaita.

Saavuttaessa kuntopolun itäisimpään nurkkaan ja kii-totie 27:n päätyyn, ylitetään Longinoja. Ojan kohdalta noin 250 metriä itään sijaitsee kuu-luisa Tattarisuon lähde, jota etenkin vanhemmat malmilai-set muistelevat vielä tänään-kin kauhunsekaisin tuntein. Paikka sai arveluttavan mai-

tainen. Kiitotien itäreunalla voi erottaa pienen betonisen tornin, jolla sijaitsi aikoinaan yksi lentokentän suurista va-laisimista. 1930-luvulla näi-

tä valaisimia oli neljä, ja niil-lä valaistiin koko kenttäalue.

Tattarisuon teollisuusalu-een laitaa kuljettaessa tulem-me tuuheaan ja luonnontilas-

sa olevaan lehtomaisemaan. Kesäiltaisin siellä voi kuulla satakielten laulua. Puistola-seura järjestääkin jälleen Hel-sinki-päivänä 12.6. kuntora-

dan varressa erityisen sata-kielikierroksen. Seuraavaksi edessä on kuntoradan kuntoa kohotta-va osuus eli nouseminen tuuli-pussikukkulalle. Aikoinaan täl-lä korkeimmalla paikalla sijait-si erityinen sähköinen tuulen-suunnanosoitin, jota ohjattiin lennonjohdosta. Varsinainen tuulipussi sijaitsee kenttäalu-eella. Kukkulan laelta löytyy entisöitynä ilmatorjunta-ase-mia, jotka rakennettiin >>

KENTTÄPOSTIA6

Kytkintie 25, 00770 HelsinkiPuh. 020 741 2770 www.peltitarvike.

TEBOIL MALMILaulurastaantie 2, Hki 78

VEIKKAUSPISTE

Huoltopalvelut, öljynvaihdot, pakoputki-, jarru ja rengas-työt, ilmastointilaitehuollot sekä katsastuspalvelut ym. ym.

Laatupalvelua 30 v. Malmilla P. 3855 297

Kytkintie 23, 00770 Helsinki Puh. 010 424 5017www.kespet.

������������������������������

���� �� ������

PUKINMÄKI, Ekolantie 2, 00720 HelsinkiPuh. 020 775 66 90

www.grandcasinohelsinki.

7KENTTÄPOSTIA

Lintutorni Malmille?

L innut kaipaavat laa-joja avoimia pelto- ja niittyalueita pesi-

miseensä, ruokailuunsa ja soidinlentoihinsa. Ne ha-luavat myös olla rauhas-sa liian lähelle tunkevilta ihmisiltä.

Lentokenttä on kiellet-tyä aluetta jalankulkijoille. Se ei kuitenkaan estä mei-tä katselemasta ja valo-kuvaamasta lentokentäl-lä tai sen yläpuolella liik-kuvia yleisiä tai harvinai-sia lintuja ja lentäjiä.

Olisiko Malmin kentän reunaan, kiitoteiden kai-naloon Tuulipussikukku-lalle (entinen Tuuli-T-kuk-kula) mahdollista saada ihan oikea lintutorni, jossa luontoharrastajat ja lento-konebongarit voisivat su-lassa sovussa oleilla kau-koputkineen seuraamas-sa lintuja ja lentokoneita?

Tuulipussikukkula sopisi lintutornin paikaksi, kos-ka se on hyvin lähellä len-tokentän keskipistettä ja ympäristöään ylempänä, joten tornistakaan ei tar-vitse tehdä kovin korkeaa.

Paikalle johtaa jo täl-lä hetkellä hyvä ulkoilu-tie, joten sinne on help-po mennä kävellen, pol-kupyörällä tai hiihtäen. Kukkula sijaitsee myös lä-hellä lehtomaista Tattari-suon metsää, joten sieltä voi nähdä muitakin kuin avomaan lintuja.

Tuulipussikukkulalla lintu-torni palvelisi myös muita kuntoilijoita ja kuntopolun käyttäjiä. Torniin kiipeä-minen toisi tervetullutta vaihtelua tasamaan hiih-toon tai hölkkään – kuk-kulallahan onkin jo tällä hetkellä voimailuvälineitä sekä pöytä ja penkit eväi-den syömistä varten. Se olisi myös näkötorni, jos-ta näkee koko lentokent-täalueen.

Vaan mistä löytyisi rahoi-tus ja tekijät Malmin tor-nille? Ja mistä saataisiin piirustukset ja rakennuslu-pa? Asettaako Malmin len-tokenttäalueen rakennus-kielto kapuloita rattaisiin tällekin toiveelle?

Ne ovat kysymyksiä, joi-hin en osaa vastata.

Erkki Mikola

LUE lisää lintutorneista Malmin lentoaseman ystävien sivuilta

www.pelastamalmi.org

Malmin lentoaseman ystävät ry on pyrkinyt perustamisestaan asti kertomaan, että Malmin lentokenttä on siipiparatiisi sekä ilmailua harrastaville ihmisille että linnuille.

Malmin lentoaseman TuulipussikukkulaTuulipussikukkulan alkuperäinen nimi on Tuuli-T-kukkula, koska siellä aikoinaan sijaitsi tuulen mukaan kääntyvä ja kauko-ohjattava iso T-kirjain, jonka asennon perusteella lentäjät päättelivät, mille kiitotielle heidän pitäisi laskeutua. Siihen aikaanhan monissa lento-koneissa ei ollut vielä radioita.

Tuuli-T:tä ohjattiin lentoaseman lennonjohtotornista, missä oli myös tuuli-T:n ”pienoismalli”, joka oli ainasamassa asennossa kuin lentokoneisiin näkyvä iso tuuli-T. Radioiden yleistyessä tuuli-T korvattiin pelkäl-lä tuulipussilla, kunnes sekin poistui kukkulalta. Mutta tuulipussia kannattaneen lipputangon jalka sieltä löytyy vielä tänäkin päivänä.

Erkki Mikola

Tuulipussikukkula

>> talvisodan aikana tammikuus-sa 1940.

Kukkulan laella voi nauttia avarista maisemista ja tark-kailla suurempia sekä pie-nempiä siivekkäitä. Tarkka-silmäinen havainnoitsija voi bongata kiuruja, ruisrääkkiä ja takavuosina jopa kuovipa-riskunnan. Puhumattakaan Cessnoista, Pipereistä, ja lu-kuisista ultrakevyistä lentoko-neista. Kenttäalueella näkyy punavalkoisia mittauslaittei-ta, joilla mitataan tuulen no-peutta, näkyvyyttä sekä pil-vikorkeutta.

Tuulipussikukkulalta laskeuduttaessa lentokentän aidan takana näkyy Cessna 401 -koneen hylky. Värikkään menneisyyden omaava kone

vaurioitui nousussa vuonna 1987 ja on palvellut sen jäl-keen mm. paloharjoitusväli-neenä. Eteenpäin jatkettaessa vastaan tulee kaunis koivikko.

Falkullan uuden asuinalu-een jälkeen voi venytellä jäy-kistyneitä jäseniään kunto-laitteilla. Samalla voi tähyil-lä taivaalle, näkyykö lasku-varjohyppääjiä. Heidän las-keutumispaikkansa on juuri aidan takana.

Matka jatkuu kohti etelää. Eipä aikaakaan, kun ylitetään jälleen Longinoja, joka on vir-rannut salaojassa lentokentän alitse. Ojan pientareelta löy-dettiin vuonna 2006 sodanai-

kaisen Focke-Wulf 190 -ko-neen jäännöksiä. Kannaksen torjuntataisteluihin osallistu-nut saksalaiskone putosi ken-tän laidalle 18.6.1944. Lentäjä Heribert Koller kävi onnetto-muuspaikalla 62 vuoden jäl-keen kesällä 2006.

Saavuttaessa kuntoradan eteläreunaan ohitetaan am-mattilentäjiä kouluttavan Patria Pilot Trainingin ra-kennus. Takana häämöt-tää ultrakeveiden konei-den halleja. Kiitoradan päässä on hyvä paikka tarkkailla, miten konei-den laskut onnistuvat.

Tämän jälkeen voi-kin suunnata koh-ti lentoaseman pää-rakennusta ja käy-dä nauttimassa hyvin ansaitut kahvit.

Koneen hylkykin on ollut kentällä hyötykäytössä.

Kuva

: Rai

ne H

aika

rain

en

Longinoja tulee taas näkyviin maan alta.

Kun Tuulipussikukkulaltakulkee eteenpäin, tulee tähän kauniiseen koivikkoon.

Malmin lentoasema on yksi merkittä-vimmistä lintu-keitaista Helsingissä.

Siellä pesii säännöl-lisesti lajeja, joita ei muualla pääkaupun-gissa tavata (mm. isokuovi). Kentäl-lä tavataan useita EU:n lintudirektii-vin liitteessä 1 mai-nittuja lajeja. Siel-lä pesivät kansainvä-lisen IUCN-uhan-alaisluokituksen mukaan silmällä-pidettäviin lajeihin kuuluvat ruisrääkkä, pensastasku, pensas-kerttu ja pikkulepin-käinen.

Alueella on runsaasti myös muun muassa pikkunisäkkäitä, kettuja ja rusakoita sekä rikas hyönteis- ja kasvilajisto. Lähes 70 vuotta keskeytyk-settä jatkunut ilmai-lutoiminta ei ole niitä häirinnyt.

Suomen luonnon-suojeluliitto ry on moneen otteeseen lausunnoissaan vas-tustanut Malmin lentokentän siirto-hanketta. Samalla kannalla on paikal-linen lintuyhdistys MaTaPuPu Birding Society.

KENTTÄPOSTIA8

Keskitä asiointisiNordeaan jo tänään.Avainasiakkaanammesaat henkilökohtaisenpankkineuvojan.

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Teemme sen mahdolliseksi

Malmin kauppatie 18Helsinki-Malmi0200 3000nordea.fi

Vakuutusyhtiöiden (SKV)uusien vaatimusten mukaanhyväksytty erikoisliike.Hälyttimiä yli 20:n vuoden kokemuksella

DC-yhdistys ryLiity jäseneksi ja lähde lennollewww.dc-ry.fi

9KENTTÄPOSTIA

Juhlallista lentoa Kolmosella

Toukokuussa Isä-Seppo viet-ti 75-vuotisjuhliaan ja viikon päästä Pasilla oli puolestaan viiskymppiset. Juhlan kunni-aksi herrat päättivätkin uu-sia yhteisen lentokokemuksen ja liittyivät DC-yhdistykseen. Kauniina kevätiltana Kolmo-nen kohosi yhdelle ensimmäi-sistä kevään paikallislennoista Malmilla. Ranta-ahon miehet saivat liki 50 vuoden jälkeen nauttia arvokkaasta kyydistä.

– Lento kesti kaikkineen puo-lisen tuntia. Kirkas kevätaurin-ko heijastui lähes sokaisevasti viimeisen päälle puleeratus-ta rungosta. Lentokorkeus oli tosi hyvä maisemien seuraa-misen kannalta ja lento tun-tui matkustamossa mitä tasai-simmalta. Lento kesti kaikki-neen puolisen tuntia ja saim-me hyvät ikkunapaikat.– Käynti pilottien luona

muistutti kropan hieman

paisuneen viidessä vuosi-kymmenessä. Siellä oli aika ahdasta. Tuo täysin luvallinen käynti ohjaamossa oli yllättä-vän mukava kokemus, kertoo Seppo Ranta-aho.

Asematasolle rullatessa Ranta-ahot saivat tervetu-lokutsun Tallinnaan tai Pär-nuun suuntautuvalle lennol-le. Seppo Ranta-aho sanoo va-kavasti miettivänsä tarjousta. Kolmoseen olisi mukava kiive-tä hieman tiheämmällä tah-dilla kuin vain 50 vuoden vä-lein! (RH)

Pasi ja Seppo Ranta-aho olivat toista kertaa Kolmosen kyydissä – ja uusinta kiinnostaisi.

Lisätietoja Kolmosella lentämisestä saa DC-yhdistyksen sivuilta: http://www.dc-ry.fi/screen.htm

Nykyisin Nurmijärvellä asuva Seppo Ranta-aho muistaa hyvin, kuinka hän 49 vuotta sitten lensi ensimmäisen kerran elämässään lentokoneella. Matka suuntautui hyvässä kesäsäässä Helsingistä Vaasaan Finnairin DC-3:lla. Mukana matkalla oli yksivuotias Pasi-poika.

Kuva

: Rai

ne H

aika

rain

en

HISTORIAN siipien havinaa

Sekä mies että kone oli-vat Malmin vakiokalus-toa 50 vuotta sitten. Toi-mittaja Matti Korju-la osui paikalle, kun pa-rivaljakko oli lähdössä paikallislennolle touko-kuussa. Bremer oli silloin viisikymppinen ja Junior kolmekymppinen.

Kun 1930-luvun alku-puolella vielä kiisteltiin Helsingin lentoaseman tulevasta paikasta, Wäi-nö Bremer ja hänen vie-lä tunnetumpi kollegansa Charles Lindbergh kan-nattivat kahdesta loppu-suoralle päässeestä vaih-toehdosta Tuomarinkylää eikä suinkaan Tattarisuo-ta, jonka vetisen maape-rän he pelkäsivät aiheut-

tavan aamusumua. Hel-sinki taas katsoi samas-ta syystä Tattarisuon so-pimattomaksi asumiseen eli helpoksi lentokentän paikaksi.

Tattarisuolle siis raken-nettiin Helsingin lento-asema, jonne Bremerkin koneineen sitten kotiutui. Hän oli aiemmin lentänyt muutaman vuoden Aero Oy:n Junkers 24 -liiken-nekonetta, mutta Mal-milla hän toimi pääasias-sa urheilulentäjänä.

Aaltopeltinen Junkers Junior oli aikaansa edel-lä. Sitä luonnehdittiin ai-kansa suosituimmaksi ur-heilukoneeksi, joskin val-mistusmäärä jäi vain 69 koneeseen. Lentäminen

Kuva

: Mat

ti K

orju

la

Suomen tunnetuin lentäjä sotia edeltäviltä ajoilla oli Wäinö Bremer, joka oli saanut kansainvälistä kuuluisuutta lennoillaan Junkers Juniorilla Kapkaupunkiin 1932 ja maailman ympäri 1933.

oli siihen aikaan harvo-jen herkkua.

Suoritusarvoiltaan Ju-nior ei merkittävästi hä-viä vastaaville nykyko-neille. Siinä oli kuitenkin avo-ohjaamo ja matkus-taja joutui istumaan pi-lotin edessä eikä rinnalla. 80-heppainen Armstrong Siddeley Genet kuljetti kuitenkin konetta 170 km/h matkavauhtia. Junior OH-ABB on tuttu myös tämän päivän len-tomatkustajille. Kone on ollut näytteillä Helsinki-Vantaan kakkostermi-naalissa. (MK)

Malmin lentoasema postimerkissäItella julkaisi tämän vuoden huhtikuussa pos-timerkkivihkon, jonka kuvituksena on kuusi valtion omistuksessa olevaa tunnettua ja omaa aikakauttaan kuvaavaa rakennusta. Postimer-keillä juhlistetaan valtion rakennustoimintaa, joka täyttää tänä syksynä 200 vuotta.

Malmin lentoaseman päärakennus vuo-delta 1938 on yksi näistä kuudesta vihkoon valitusta rakennuksesta. Malmin lisäksi mukaan ovat päässeet Valtio-neuvoston linna (1828), Säätytalo (1890), Suomen New Delhin suur-lähetystö (1985), Metlan Joensuun tutkimuskeskus (2004) sekä vuon-na 2011 Helsinkiin valmistuva Musiikkitalo.

Postimerkkivihkon on suunnitellut Pekka Piippo.

Puoli vuosisataa sitten Wäinö Bremer lensi Malmilla.

Yksi Malmin legendaa-risista lentokoneista on Malmin ilmailukerhon kalustossa yli 20 vuot-ta lentänyt Cessna 172 (OH-CTL). Kone tunne-taan radiokutsunsa mu-kaisesti nimellä Tango Li-ma. Yksinkertaisen karu koulu- ja matkakone on vuosikymmenten aika-na tullut tutuksi tuhan-sille matkustajille. Mo-

net ovat saaneet Tango Liman kyydissä ensiko-kemuksen pienkoneella lentämisestä. Moni myös kipinän ilmailuharras-tuksen aloittamiseen tai jopa ilmailun ammatti-laiseksi.

Lauantaina 14.5. vie-tettiin Malmilla juhlaa, kun Tango Limalla tuli täyteen 15 000 lentotun-tia. Pienkoneelle määrä

on kunnioitettava. Nor-maalilla matkanopeudel-la laskettuna matkaa on kertynyt noin 2,9 miljoo-naa kilometriä eli 71 ker-taa maapallon ympä-ri tai 7,4 kertaa kuuhun. Koneeseen on vaihdet-tu vast’ikään uusi moot-tori ja sisustuskin uusittu. Tango Liman pitkä matka jatkuu siis edelleen. (RH)

Yli seitsemän kertaa kuuhun ja takaisin

KENTTÄPOSTIA10

KESKI-SUOMENILMAILUMUSEOFINNISH AIR FORCE MUSEUM

Tikkakoskentie 125, 41160 Tikkakoski

puh. (014) 3752 125 www.k-silmailumuseo.fi

Avoinna päivittäin:1.6.-15.8. klo 10-20

(juhannuksen aikaan suljettu)16.8.-31.5. klo 11-17 (joulun aikaan suljettu)Opastus tilauksesta

TS Pelipiste Asiantunteva Veikkaus- ja Totokioski

Malmintorilla hissien vieressä. (Prisman ja Lidl’in välissä)

TERVETULOA

www.blomasa.com

Se alkuperäinen“köyhien stocka”

Helsingin Metallija Rauta Oy

TattarisuoKytkintie 39,

00770 HelsinkiPuh. 09-389 1959 kassa ja

tekstiilit09-389 7458 ulkovarastot

www.helsinginmetallijarauta.

KAIKKI TAKSIPALVELUT

Tilaukset: 09 728 8277

Powered by Cirrus VARTIOLENTOLAIVUEturvanasi kaikissa oloissa.

puh 010-423 7570fax 010-423 7579

www.inel.inel@inel.

Testauslaitteita- ESD- EMC- sähkötekniikkaMittauslaitteita- EMC- sähkötekniikkaAc/dc-teholähteitäAc/dc-keinokuormia

Ylivirtasuojia

Inel Ltd OyGraniittitie 900710 Helsinki

11KENTTÄPOSTIA

1. Ensimmäinen lentotaksi Tämä Beechcraft B 17 toi-mi ilmavoimien esikuntako-neena viisi vuotta. Veljekset Karhumäki ehosti sen sitten lentotaksiksi, jona se toimi parisen vuotta ennen lasku-vauriota Kuorevedellä. Ko-ne tunnettiin lempinimellä Kalle Kustaa. Tässä se esiin-tyy Malmin hallin edustal-la. Olisiko vuosi 1947, 1957 vai 1967?

2. Ensimmäinen suihkariSuihkukoneiden vierailut Malmilla ovat edelleen har-vinaisia. Ensimmäinen kävi-jä oli englantilainen harjoi-tushävittäjä Hunting Perci-val Jet Provost, jota tarjot-tiin ilmavoimille. Kauppoja ei syntynyt, mutta koti-maassaan tyyppi palveli 38 vuotta RAF:n riveissä. Oli-siko vuosi 1977, 1967 vai 1957?

3. Viimeiset MM-hävittäjät Näitä Brewster-koneita saa-tiin ilmavoimille tuliterinä 44 kpl. Niiden yhteinen pu-dotustilasto lähenteli 500 viholliskonetta eli oli tyyp-pikohtaisesti MM-luokkaa. Kuvassa on kaksi viimeistä lentokuntoista yksilöä, jot-ka joutuivat romuttamoon. Samanlainen kone nostet-tiin muutama vuosi sitten itäkarjalaisesta järvestä en-tistettäväksi. Vuosi oli 1941, 1947 vai 1951?

4. Lujitemuovisen hinauskone Muhinun ensilento Teknillinen Korkeakoulu oli juuri saanut uuden kevytra-

Mikä VUOSI ?Toimittaja Matti Korjulalle

Malmin lentoasema on tuttu paikka jo 40-luvulta lähtien.

Vuosikymmenien aikana arkistoon on kertynyt runsaasti

kuvamateriaalia. Miltä vuodelta seuraavat hänen ottamansa kuvat

mahtavat olla?

Oikeat vastaukset sivulla 12.

kennetekniikan laboratorion, jossa dipl.insinöörit Jukka Tervamäki, Ilkka Rantasalo ja Pekka Tammi suunnitte-livat lujitemuovisen hinaus-koneen purjekoneille. Tyypin toivottiin pääsevän sarja-tuotantoon, mutta rohkeaa yrittäjää ei löytynyt. Kuvan esittämä ensilento tapahtui 1992, 1982 vai 1972?

5. Eniten valmistettu purjekone Metallinen kaksipaikkainen Blanik suunniteltiin 1956 ja sitä on valmistettu vuo-sikymmenten kuluessa lä-hes 3 000 konetta. Samoilla

tunnuksilla maalattu yksilö on nykyisin nähtävänä Suo-men Ilmailumuseossa. Tässä tyyppi osallistuu purjelento-toimintaan Malmilla. Vuosi-kymmen oli 1960, 1970 vai 1980?

6.Kenttä on hävinnyt! Lento-oppilaalle ja joskus muillekin saattaa tulla tilan-ne, jolloin hän ei tiedä, mis-sä kenttä on. Hän voi silloin pyytää radiolta QDM:ää eli suuntaa kentälle. Kuvissa näkyy ulos sijoitettu suunti-malaitteen antenni. Anten-ni kuvattiin 1945, 1965 vai 1995?

1

1111 2 5

3 6

4

2222

3333

4444

6666

5555

KENTTÄPOSTIA12

Teksti: Seppo Sipilä ja Hannu-Matti WahlKuvat: Arkistokuvia

Malmin lentoasemaravintola –

ilmailun aitio-paikka 73 vuotta

Rattitie 12-14, 00770 HelsinkiMetalliromun jalostus ja kierrätys

puh. 09-3893568 fax 09-3893946gsm 0400-727711

e-mail:niemen@romu.inet.Ma-To 8.00 - 16.30 Pe 8.00-16.00

Ravintolan sisätyöt edistyivät keväällä 1938. (Helsingin Sanomat)

Matkaravinto Oy mainosti palvelujaan Ilmailu-lehdessä huhtikuussa 1950.

Helsingin maalen-toasema Malmilla suunniteltiin alusta alkaen kansainväli-seksi lentoasemaksi, ja tässä suhteessa se on yksi maailman vanhimmista. Sen maailmanlaajuisesti noteerattu arkkiteh-tuuri ja rakennusten sijoittelu edustavat näyttävästi suoma-laista 1930-luvun funktionalismia. Pyöreän hallintorakennuk-

sen rakentamistöiden ol-lessa alkamaisillaan hah-motteli Helsingin Sanomat (15.4.1937) tulevaa ravinto-

laa lukijoilleen seuraavasti: ”Toisessa kerroksessa on koko pyöreä osa varattu ravintola-tarkoituksiin ja siellä on lisäk-si erittäin tilava keittiöosasto.

Oikeat vastaukset Mikä vuosi?1. 19472. 19573. 19474. 19725. 19606. 1965

AUTOKOULUPALVELUT OGELISSA

P. 040-510 0496

13KENTTÄPOSTIA

Jaana Wirsching (vas.) ja Julia Valkealahti toivottavat asiakkaat tervetulleeksi lentoaseman uuteen ravintolaan.

Kuva: Raine Haikarainen

Hello Cafe tuli MalmilleMalmin lentoasemalla työskentelevät ja asioivat ovat perinteisesti voineet nauttia kiitoratanäkymien siivellä myös hyvistä kahvila- ja lounaspalveluista. Hopealinnun toiminnan päättyminen merkitsi tähän taukoa, mutta toukokuusta lähtien Malmin päärakennuksessa on palvellut uusi, pirteä Hello Cafe, jonka toiminnasta vastaa lounasravintola- ja juhlapalveluyritys Delicatessen Ravintolat Oy.

LÄHTEETAero Oy:n lehtileikearkisto, Suomen ilmailumuseoSipilä, Haikarainen, Wahl: Malmi – Helsingin lentoasema: 70 vuotta suomalaista ilmailua. Minerva 2008.

Teksti: Riitta LuhtalaKuvat: Seppo Sipilä, Raine Haikarainen

Ravintolan alkuperäinen sisustus oli Alvar Aallon käsialaa.

Modernit kansainvälisen tason kestityspalvelut vai ”kuiva” raittiusravintola? Anniskeluoikeuksien saaminen uudelle Malmin lentoasemalle oli aikoinaan vaiherikas prosessi. Lue Seppo Sipilän ja Hannu-Matti Wahlin artikkeli kokonaisuudessaan ja katso historialliset kuvat osoitteessa: www.pelastamalmi.org >> Nähtävää.

Siipirakennuksiin, jotka ovat yksikerroksiset, voidaan ke-sänajaksi katolle järjestää tar-joilua. Siellä on kenties myös-kin tilaa ravintolan laajennuk-sille, jos sellaiset käyvät tar-peellisiksi.”

Ravintolan puitteet olivat komeat. Hallintorakennuk-sen sisustamiseen oli varat-tu 440 000 markkaa, ja Tie- ja vesirakennushallituksen mää-räyksestä sisustuselementit hankittiin alan edustavimmis-ta liikkeistä. Sisustuselementit ja huonekalut hankittiin pää-asiassa Artekilta. Tyylikkäät ja korkealuokkaiset huonekalut sijoitettiin rakennuksen ravin-tolatilaan, ensimmäisen ker-roksen odotussaliin (I luokan odotushalli) ja muihin mat-kustajatiloihin sekä lentäjil-le tarkoitettuihin tiloihin. Ra-vintolatilassa ja odotussalissa seinät oli päällystetty Artekin toimittamilla puupaneeleilla.

Marraskuun lopulla vuonna 1939 alkoi talvisota, ja sivii-liliikenne Malmilta keskeytyi Ilmavoimien otettua kentän hallintaansa. Kireä välirauha 1940–1941 säännöstelyineen, jatkosota 1941–1944 ja sitä seurannut yli kahden vuoden jakso liittoutuneiden valvon-takomission lentotukikohtana eivät liioin olleet maan pää-lentoaseman edustusravinto-lalle kulta-aikaa: se alkoi sa-rastaa vasta valvontakomis-sion luovutettua lentoaseman takaisin suomalaisten hallin-taan vuodenvaihteessa tam-mikuun alussa 1947.

Lentoaseman pääraken-nuksen laajassa remontis-sa 1947–1948 kunnostettiin myös ravintolasali ja keittiö-tilat valvontakomission jäljil-tä, ja komission upseeriruoka-laksi alennut näköalaravinto-la nousi taas entiseen arvoon-sa. Saatiinpa ravintolaan joh-tavan porrastasanteen takana oleviin, lasiovilla erotettuihin tiloihin lentomatkustajille jo-pa tyylikäs cocktail-baari.

Lentoaseman ravintola- ja baaritoiminnan lisäksi Matka-ravinto Oy huolehti Aero Oy:n lentokoneiden muonahuollos-ta, jota pidettiin korkeatasoi-sena ja tarkoituksenmukaise-na. Aeron lennoille toimitet-tiin juomia, voileipiä ja läm-pimiä piiraita.

Lentoasemaravintolan kansainvälinen ilmapiiri ja kulta-aika kattoterasseineen ja näköalatasanteineen ku-koistivat Helsingin olympia-vuoden 1952 lokakuuhun as-ti, jolloin reittiliikenne siirtyi uudelle Seutulan lentoase-malle (nyk. Helsinki-Vantaa). Malmin lentoasema sai uu-den roolin Suomen yleisilmai-lun päälentokenttänä, jollai-sena se edelleen palvelee an-siokkaasti suomalaista lento-koulutusta.

Vähitellen myös ravintola siirtyi uuteen rooliin lounas-ravintolaksi ja kahvilaksi. Vuo-den 1967 peruskorjauksessa Artekin tyylikalustus uusit-

tiin Tehokaluste Oy:n ja Isku-kaluste Oy:n toimittamaan ar-kisempaan kuosiin. Toinen au-lan porrastasanteelta ravinto-laan johtavista portaikoista muurattiin umpeen. Siipira-kennusten näköalatasanteil-le pääsisäänkäynnin puolelta johtavat ulkoseinustan por-taat poistettiin, ja ravintolan kattotasanteelle johtavat ovet korvattiin ikkunoilla.

Syntyi nykyisen kaltainen Malmin lentoasemaravinto-la, jossa lukuisat lentäjäsu-kupolvet ovat nauttineet niin ruumiin kuin hengenkin ravin-toa keräten ”kuppilatiimaa” ja välittäen samalla suullisesti eteenpäin sellaista hyvään il-mailutapaan kuuluvaa viisaut-ta, jota ei oppikirjoista löydy. Myös lukemattomat vierailijat ovat päässeet sen näköalaik-kunoista seuraamaan ilmai-lun ihmettä lähietäisyydeltä.

Malmin lentoaseman seit-semän vuosikymmenen aika-na koko ilmailuala on kokenut muutoksen vanhojen aikojen arvokkaasta ilmapiiristä arki-päiväisempään suuntaan. Ai-koinaan harvinaista luksusta edustanut lentomatkustami-nen on nykyisin kaikkien ulot-tuvilla.

Ilmailun ihme innoittaa kui-tenkin yhä uusia sukupolvia. Malmin lentoasemaravinto-lan suurista ikkunoista avau-tuva esteetön näköala lento-kentän liikennealueelle on yh-tä hieno kuin aina ennenkin, ja sen ansiosta ravintola tarjo-aa pääkaupunkiseudulla kai-kille ilmailusta kiinnostuneille lähibussiyhteyden päässä si-jaitsevan, täysin mukavuuksin varustetun aitiopaikan vireän lentotoiminnan seuraamiseen.

Ilmailun ihme innoittaa kui-

tenkin yhä uusia sukupolvia.

Hello Cafen päivittäinen lounaslista löytyy netistä.

M almin Hello Cafe kuuluu Finavian uu-teen franchising-

periaatteella toimivaan kah-vila-ravintolaketjuun. Ketjun muut pisteet sijaitsevat Tu-run, Kuusamon ja Rovanie-men lentoasemilla, tavoittee-na on laajentua kattamaan Suomen suurimmat lentoase-mat. Iloinen ja ystävällinen

palvelu ovat osa Hello-hen-keä, joten näitä ominaisuuk-sia korostetaan myös yrittä-jän valinnassa.

Delicatessen-ravintoloille toi-minta uniikissa ravintolaym-päristössä on tuttua ja innos-tavaa. Yrityksellä on ravinto-lat myös mm. historiallisessa Klondyke-talossa Keravalla sekä upeassa Talin kartanossa. – Saimme vihjeen, että Mal-

min lentoasemalle haetaan uutta ravintoloisijaa. Raken-nuksen ainutlaatuisuus ja alu-een vahva yhteishenki sekä tarve hyvälle ravintolapalve-lulle antoivat meille kimmok-keen. Tarjolla oli vahva pohja, jolla voimme alkaa toteuttaa ravintolapalveluita sekä yri-tyksille että yksityisille, ker-too yrityksen kehitysjohtaja ja osakas Mika Kauppinen.

Toiminta Malmilla on lähte-nyt vilkkaasti käyntiin.–Olemme ylittäneet start-

tausvaiheen tavoitteemme, Kauppinen kertoo.– Ravintola on saanut paljon

hyvää ja kehittävää palautet-

ta sekä tuotteista että palve-luista. Vaikka palaute on ol-lut loistavaa, tulemme edel-leen panostamaan toiminnan kehittämiseen ja laajentami-seen ja siten vastamaan asiak-kaiden toiveisiin vieläkin pa-remmin.

Malmin Hello Cafen vali-koimiin kuuluvat mm. erikois-kahvit, tuoreet, paikan pääl-lä valmistetut leivät, makei-set ja leivonnaiset, ja tarjolla on myös maukas lounasbuf-fet. Ravintolalla on A-oikeu-det. Ajankohtaiset kampan-

jatuotteet sekä lounaslistan voi käydä tarkistamassa myös netistä.

Hello Cafe Malmi tarjoaa ainutlaatuiset puitteet järjes-tää yritystilaisuuksia tai yksi-tyisiä juhlia. – Kesäkausi on loistavaa

aikaa ottaa yhteyttä yrityk-semme myyntipalveluun, jo-ka suunnittelee ja toteuttaa vaativatkin tilaisuudet ja juh-lat, Kauppinen sanoo.

Delicatessen Ravintolat Oy on vuonna 1996 perustettu yksi-tyisesti omistettu lounasravintola- ja juhlapalveluyritys. Yhti-ön pääomistajat ovat toimitusjohtaja Sami Manelius, ravin-toloitsija Petri Sahlsten ja kehitysjohtaja Mika Kauppinen. Yhtiö työllistää vuodenajasta riippuen jopa 40 vakituista työn-tekijää. Delicatessen Ravintoloihin kuuluu kahdeksan toimi-pistettä, ja Delicatessen järjestää vuosittain satoja tilaisuuksia yrityksille sekä yksityisille. myynti@yritysjuhlat.com

Malmin lentoaseman Hel-lo Café on avoinna kaikkina viikonpäivinä klo 16.00 saak-ka, arkipäivinä avataan jo klo 9.00 ja viikonloppuisin klo 11.00. Lounasta on tarjoil-la maanantaista perjantaihin klo 10.30-14.00.

Mika Kauppinen lupaa, että aukioloaikojen suhteen kuunnellaan asiakkaiden toiveita, sekä muutenkin saa tulla juttelemaan ja vaih-tamaan kuulumisia. www.hellocafe.fi.

KENTTÄPOSTIA14

��������������������� ��� ������

����� �����

�������������

������������������������

VPTH-Putki OyHakala

Puh. 0500-458 478www.vpth-putkioy.fi

VTA TEKNIIKKA OY Kuussillantie 23, 01230 VANTAA p./f. 09-870 800 / 09-876 5028 www.vta-tekniikka.fi

Thermo King tuotteiden maahantuonti ja myynti: Myynti: VTA Tekniikka Oy

Eero Alanne 0400-615606

Thermo King T sarjan uudet Vetoauton koneet Parempi polttoainetalous Pienemmät päästöt Suuremmat tehot

15KENTTÄPOSTIA

TILITOIMISTOJUHANI VILJARANTATraktoritie 2 C00700 HelsinkiPuh. 09-385 5556

TILITOIMISTODATAMEDIA-TILIT OYwww.datamediatilit.fi

MAALAUS- JA SANEERAUSLIIKETelatex OyPuh. 0400-413 186

KULJETUS OY JUSSITukkitie 6 B00760 HelsinkiPuh. 0400-451 290email: kuljetus.jussi@gmail.com

PUUSEPÄNLIIKEAHONVALA OYJäähdytintie 3400770 HelsinkiPuh. 09-389 2080

MANTYLAEE.FI

(Hits-El Oy:n ilmo)VARATTU

TTV-RAKENNUS OYValuraudankuja 600700 HelsinkiPuh. 041-492 6593

RAKENNUSPALVELULAHTINEN PETRI OYwww.rakennuslahtinen.fi

MAARAKENNUSMAAMARK OY Rattitie 1 A 00770 Helsinkiwww.maamark.fi

HERNESAAREN ROMU OYJäähdytintie 2100770 HelsinkiPuh. 09-389 7361

OPEL-HENKILÖ-AUTOJEN HUOLLOT JA KORJAUKSETEDULLISESTIAUTO-OPLIA OYLampputie 400750 HelsinkiPuh. 09-347 3095KULJETUSLIIKEJOUNI MELING

TIMANTTIPORAUSJÄRVINEN OYKaasutintie 600770 HelsinkiPuh. 050-301 9912

HELSINGIN RAKENNUS-TUOTANTO OYTuulilasintie 100770 HelsinkiPuh. 09-223 85 312

INSINÖÖRITOIMISTOGABRIELSSON & PIETILÄINEN OYTeerisuonkuja 4 B00700 Helsinki

AUTO BOOGI OYTakoraudantie 100700 Helsinki

Aropellontie 6, 01900 Nurmijärvi Puh. 040 562 9984

ILMALIIKENNETTÄ PALVELEVAA TOIMINTAA

KENTTÄPOSTIA15

Malmin lentoaseman ystävät ry:n teemaliite, kesä 2011JULKAISIJA: Malmin lentoaseman ystävät ryPÄÄTOIMITTAJA: Raine HaikarainenTOIMITUSSIHTEERI: Riitta LuhtalaTAITTO: ESWE Suunnittelu / Sirkka Wallin PAINOSMÄÄRÄ: 61 000 kpl

ILMOITUSMYYNTI: Bogatus OyPAINO: Sanomala Oy, Vantaa

Malmin lentoaseman ystävät ry, Helsinki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinkiwww.pelastamalmi.org

MLY FACEBOOKISSA

Liity mukaan lentoaseman ystävien kasva-vaan joukkoon Facebookissa! Ryhmä löy-tyy nimellä Friends of Malmi Airport, ja siinä on jo reilusti toista tuhatta jäsentä.

MLY:N NETTISIVUT

MLY:n nettisivuilta löydät runsaasti tie-toa Malmin lentoasemasta ja sen säilyttä-misen puolesta tehtävästä työstä. Tarjolla on kiinnostavaa luettavaa ja nähtävää se-kä lentoaseman historiasta että sen nyky-päivästä. MLY:n sivuilla voit myös allekir-joittaa adressin lentoaseman säilyttämi-sen puolesta. Uutisia-osiosta löytyvät kaik-ki aiemmat Kenttäpostia-lehdet pdf-muo-dossa. www.pelastamalmi.org

LIITY JÄSENEKSI!

MLY:n jäseneksi voi liittyä lähettämällä yhdistyksen sihteerille vapaamuotoisen jä-senanomuksen, jossa ovat seuraavat tie-dot: nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Lähetä anomus joko sähköpostitse osoitteeseen sihteeri@pelastamalmi.org tai kirjeitse osoitteeseen Malmin lento-aseman ystävät ry, Jäsenanomus, Helsin-ki-Malmin lentoasema, 00700 Helsinki.

Yksityisjäsenen vuosimaksu vuonna 2011 on 10 euroa. Erillistä liittymismak-sua ei peritä. Jäsenmaksuista kertyvät va-rat käytetään kokonaisuudessaan yhdistyk-sen työhön Malmin lentokentän säilyttä-miseksi.

Malmin lentoaseman ystävät

Kenttäpostia

KS PIENTALO-PUTKITUS OYKassaratie 6 B00760 HelsinkiPuh. 0400 484 711

UN-NEON OYKaasutintie 2400770 HelsinkiPuh. 09 350 5820www.un-neon.fi

NOCIT OYKULJETUSLIIKEKAI LAISO & COPuh. 050 300 0081www.edustusajot.fi

LVI-DALTON OYLuotolankuja 101830 LepsämäPuh. 040-759 7870www.lvidalton.fi

KULJETUSLIIKEUKKOSENPOIKA OYSahatie 20 B00760 HelsinkiPuh. 040 562 2949

Kaikki sidontatyöt ammattitaidollaMALMIN KUKKAKirkonkyläntie 8 / Örskinkuja 200700 HelsinkiPuh. 09-385 3974

ERKKI LEPISTÖ OY

SÄHKÖ-ROOPE OYLänsirinnetie 15A00730 HelsinkiPuh. 09-351 2070

Sireenin aikana Malmilla on tehty varsin paljon kiinteis-tön korjauksiin ja saneerauk-siin liittyviä korjaustöitä. Len-toasema on ollut päällikölle mieluinen työympäristö.– Omasta työstä jää ehkä

parhaiten mieleen se yleinen ilmailun henki, joka Malmil-la vallitsee. Sitä ei voi oikein sanoin kuvata, vaan se pitää itse kokea. Itse olen viihtynyt tässä ilmapiirissä, Ari Siree-ni kertoo.

– Meitä finavialaisia täällä on töissä noin 30 ja sitten pa-ri sataa muuta toimijaa. Tä-mä on ollut selvästi työyhteisö, jossa halutaan puhaltaa sa-maan hiileen. Olemme olleet ikään kuin yhtä perhettä ja tuntuukin siltä, että Malmi on enemmän kuin vain työpaikka.

Ari Sireenin mukaan Mal-min tulevaisuus näyttää täl-lä hetkellä paremmalta kuin aikaisemmin.

– Katson tulevaisuuteen luottavaisesti. Helsingin yli-pormestari Jussi Pajunenkin antoi lehtihaastattelussa ym-märtää, että kaupungille ei ole pikaista tarvetta ottaa Mal-mia asuntokäyttöön. Kaavoi-tusasiaan palataan mahdolli-sesti vasta 2020-luvulla. Se on merkittävä signaali sen puo-lesta, että toiminta voisi jat-kua myös käyttösopimuksen jälkeen vuonna 2034. (RH)

Seitsemän vuotta lentoaseman päällikkönä

Ari Sireenille Malmi on enemmän kuin vain työpaikka.

Kuva

: Rai

ne H

aika

rain

en

Malmin lentoaseman päällikkö Ari Sireeni on ollut lähes 20 vuotta Finavian palveluksessa, joista viimeiset seitse-män vuota Malmilla. Kesäkuun alussa hän siirtyy kotikun-tansa Nurmijärven kunnallistekniikan työpäälliköksi.

Rattitie 1600770 Helsinki

Puh. 09-350 8680www.piko-teras.

��������������������������������

��������������������������

Malmin lentoaseman ystävät ry (MLY) on vapaaehtoistoimintaan perustuva kansalaisjärjestö, joka toimii Malmin vilkkaan historiallisen lentokentän pelastamiseksi lakkautukselta ja lähiörakentamiselta.

KENTTÄPOSTIA16

Atrofinen gastriitti• Helikobakteeri-infektion tai autoimmuunitaudin aiheuttama• Usein oireeton• Ei voida todeta 13C-ureahengitystestillä, ulosteen antigeenitestillä tai pelkällä vasta-ainetestillä• Voi johtaa mahalaukun ja ruokatorven syöpään, B12-vitamiinin, kalsiumin, magnesiumin, sinkin ja raudan sekä joidenkin lääkeaineiden imeytymis- häiriöön

Helikobakteeri-infektio• On sekä mahasyövän että peptisen haavataudin itsenäinen riskitekijä

Runsas haponeritys• Lisää ruokatoven sairauksien (erosiivinen eso- fagiitti, Barrett’in ruokatorvi, ruokatorven alaosan syöpä) riskiä ruokatorven refluksitautia sairastavilla potilailla.

GastroPanel ei ole syöpätesti, mutta auttaa luotettavasti löytämään sellaiset mahalaukut, joiden limakalvossa ei ole helikobakteeri-infektiota eikä atrofista gastriittia. Tutkimus auttaa valikoimaan endoskopia-tutkimukseen ja ajoissa hoitoon niitä riskipotilaita, joilla atrofinen gastriitti voi johtaa mm. maha- ja ruokatorvi- syöpään. Osa mahasyövistä voi edetä helikobakteeri-infektiosta, ilman, että histo- logisessa tutkimuksessa löytyisi atrofista gastriittia. Pieni osa mahasyövistä on perinnöllisiä.

Acetiumia suositellaan henkilöille, joilla on hoitamaton helikobakteeri-infektio tai hapoton maha. Hapottomassa mahassa suun mikrobit pystyvät elämään ja tuottamaan alkoholista ja sokereista 1-luokan karsinogeeniksi luokiteltua asetaldehydiä. GastroPanel ja sen testitulokset tulkitseva GastroSoft sekä Acetium ovat Biohit Oyj:n keksintöjä, joille on haussa ja myönnetty patentteja Suomessa ja useissa muissa maissa.

HELPPO JA LAAJA MAHALAUKUN LIMAKALVON TUTKIMUS

GastroPanel-tutkimus tehdään paastoverinäytteestä tutkimalla

plasmasta mahalaukun limakalvon toimintaa kuvaavat pepsino-

geeni I-, pepsinogeeni II- ja gastriini-17-pitoisuudet sekä heliko-

bakteerivasta-aineet. Tutkimuksen GastroSoft-raportti antaa

runsaasti tietoa mahalaukun limakalvon tilasta ja toiminnasta.

GastroSoft-raportti ilmoittaa• Diagnoosin helikobakteeri-infektiosta ja atrofisesta gastriitista sekä sen sijainnista korpuksessa ja/tai antrumissa. Korpuksen atrofinen gastriitti aiheut- taa vähähappoisen tai hapottoman mahan.• Helikobakteeri-infektiosta myös silloin, kun tutkittavalla on atrofinen gastriitti, MALT- lymfooma tai vuotava peptinen haava tai hän saa parhaillaan happopumpun esto- (PPI) lääkitystä tai antibioottihoitoa. Näissä tapauksissa 13C-ureahengitystesti ja ulosteen antigeenitesti antavat runsaasti vääriä negatiivisia tuloksia.• Mahalaukun haponerityksestä.

Atrofinen gastriitti,epäily ruokatorven refluksitaudinkomplikaatiosta ja oireileva helikobakteeri-infektioedellyttävät gastroskopiatutkimuksen tekemistä.

GastroPanel-testauksia tekevät mm. Yhtyneet Medix Laboratoriot ja Biohitin palvelulaboratorio, jonne verinäytteen ottoon voi mennä myös ilman lähetettä. Lääkärin lähetteellä testeistä saa KELA-korvauksen.

Biohit Oyj Laippatie 1 • 00880 Helsinki • Puh. +358 9 773 861 • Faksi +358 9 773 86 204 • myynti@biohit.com • www.biohit.com www.biohit.fi/diagnostiikka: GastroPanel ja Acetium • www.acetium.fi/testi: paljastaa asetaldihydialtistuksen

GastroPanel® – mahalaukun terveystesti

Biohitin palvelulaboratorio:09 773 861 (vaihde) palvelulaboratorio@biohit.com