TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat...

64
TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISESTA OSAAMISESTAAN Heidi Lettojärvi Pro gradu -tutkielma Hoitotiede Terveystieteiden opettajankoulutus Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hoitotieteen laitos Marraskuu 2018

Transcript of TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat...

Page 1: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ AMMATILLISESTA

OSAAMISESTAAN

Heidi Lettojärvi

Pro gradu -tutkielma

Hoitotiede

Terveystieteiden opettajankoulutus

Itä-Suomen yliopisto

Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos

Marraskuu 2018

Page 2: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ

ABSTRACT

1 JOHDANTO .......................................................................................................................... 1

2 TERVEYSALAN OPETTAJIEN AMMATILLINEN OSAAMINEN ............................ 3 2.1 Tiedonhaku ........................................................................................................................... 3

2.2 Kompetenssi ja ammatillinen osaaminen ............................................................................ 4

2.3 Ammatillisen opettajan osaamiskuvan muutos ja osaamisen jaottelu ................................. 6

2.3.1 Substanssiosaaminen ..................................................................................................... 7

2.3.2 Pedagoginen osaaminen ................................................................................................ 9

2.3.3 Kehittämis- ja tutkimusosaaminen .............................................................................. 11

2.3.4 Työyhteisöosaaminen .................................................................................................. 12

2.4 Yhteenveto aikaisemmasta tutkimuksesta .......................................................................... 13

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET .......... 15

4 AINEISTO JA MENETELMÄT ....................................................................................... 16 4.1 Aineisto .............................................................................................................................. 16

4.2 Tutkimuksen toteutus ......................................................................................................... 16

4.3 Aineiston analyysi .............................................................................................................. 17

5 TULOKSET ......................................................................................................................... 19 5.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot ......................................................................... 19

5.2 Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset ammatillisesta osaamisestaan ja

kehittämistarpeistaan ................................................................................................................ 20

5.2.1 Opettaja laaja-alaisena hoitotyön osaajana ................................................................. 21

5.2.2 Opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana ........................................................... 23

5.2.3 Opettaja oman alansa monitahoisena kehittäjänä ....................................................... 25

5.2.4 Opettaja vastuullisena vaikuttajana ............................................................................ 26

5.2.5 Toisen asteen terveysalan opettajien kehittämistarpeet .............................................. 29

6 POHDINTA ......................................................................................................................... 32 6.1 Tutkimustulosten tarkastelua.............................................................................................. 32

6.2 Tutkimuksen eettisyys ........................................................................................................ 36

6.3 Tutkimustulosten luotettavuus ........................................................................................... 37

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimussuositukset ....................................................................... 39

LÄHTEET............................................................................................................................... 41

LIITTEET

LIITE 1. Tiedonhaku sähköisistä tietokannoista

LIITE 2. Taulukko keskeisimmistä terveysalan opettajien ammatillista osaamista koskevista

tutkimuksista

LIITE 3. Taustatietolomake

LIITE 4. Tutkimushaastattelun teemat

LIITE 5. Saatekirje tutkimukseen osallistuneille

LIITE 6. Suostumus haastattelututkimukseen

Page 3: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO TIIVISTELMÄ

Terveystieteiden tiedekunta

Hoitotieteen laitos

Hoitotiede

Terveystieteiden opettajankoulutus

Lettojärvi, Heidi Toisen asteen terveysalan opettajien näkemyksiä

ammatillisesta osaamisestaan

Pro gradu -tutkielma, 45 sivua, 6 liitettä (19 sivua)

Tutkielman ohjaajat: Dosentti, TtT Terhi Saaranen ja Professori, TtT

Hannele Turunen

Marraskuu 2018

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli kuvata toisen asteen terveysalan opettajien

näkemyksiä ammatillisesta osaamisestaan ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista. Tavoitteena

oli saada lisää tietoa toisen asteen terveysalan opettajien oman itsensä, opettajuuden ja

terveystieteiden opettajankoulutuksen kehittämisen tueksi, sillä toisen asteen terveysalan

opettajien ammatillisesta osaamisesta ei ole juurikaan tutkimustietoa. Aiempi tutkimus

terveysalan opettajien ammatillisesta osaamisesta kohdistuu pääosin ammattikorkeakoulujen

ja yliopistojen opettajiin. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa on käytetty Seppo

Helakorven (2010) esittämää ammatillisen opettajan asiantuntijuuden mallia.

Pro gradu -tutkielma toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmiä hyödyntäen. Tutkielmaa

varten haastateltiin kymmenen toisen asteen terveysalan opettajaa. Haastattelut toteutettiin

yksilöteemahaastatteluina. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällön

analyysiä.

Tutkimustulokset esitetään neljänä yläkategoriana, jotka kuvaavat toisen asteen terveysalan

opettajien näkemyksiä ammatillisesta osaamisestaan. Näitä olivat opettaja laaja-alaisena

hoitotyön osaajana, opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana, opettaja oman alansa

monitahoisena kehittäjänä ja opettaja vastuullisena vaikuttajana. Toisen asteen terveysalan

opettajien kehittämistarpeita kuvaavat kategoriat olivat ammattialan muutoksen haasteet ja

opettajuuden muutoksen haasteet.

Toisen asteen terveysalan opettajien näkemyksistä sekä ammatillisesta osaamisesta että

kehittämistarpeista nousi vahvana kasvattajan rooli ja siihen liittyvät haasteet. Keskeinen

pedagogiseen osaamiseen liittyvä tutkimustulos oli oppimisen ohjaamisen sekä digiosaamisen

korostuminen opettajan työssä. Opettajat kokivat myös vuorovaikutustaidot tärkeiksi.

Tulokset heijastelivat opettajuuden muutosta ja tarvetta entistä tiiviimpään yhteistyöhön

oppilaitosten sisällä opettajien kesken. Toisen asteen terveysalan opettajat tarvitsevat

koulutusta sekä tukea näihin kehittämistarpeisiin ja muutoksiin.

Jatkossa tarvitaan tutkimusta toisen asteen terveysalan opettajien pedagogisesta osaamisesta,

opettajien välisestä yhteistyöstä sekä siitä millainen on toisen asteen terveysalan opettajien

työhyvinvointi näiden muutosten keskellä.

Avainsanat: ammatillinen koulutus, terveysalan opettaja, ammatillinen osaaminen,

kompetenssi

Page 4: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND ABSTRACT Faculty of Health Sciences

Department of Nursing Science

Nursing Science

Nurse Teacher Education

Lettojärvi, Heidi The perspectives of upper secondary

level nurse teachers’ professional

competence.

Thesis, 45 pages, 6 appendices (19 p.)

Supervisors: Docent, PhD Terhi Saaranen and

Professor, PhD Hannele Turunen

November 2018______________________________________________________________

The purpose of this Master’s thesis was to describe the perspectives of upper secondary level

nurse teachers regarding professional competence and its related requirements for

development. The goal was to obtain more information as support for the development of

teachers on the personal level, for the teaching vocation, and for teacher training in nurse

teacher education, as there is next to no research data available on the professional

competence of teachers in the health care field on the secondary level. Previous research on

the professional competence of nurse teachers has been primarily directed towards those

working at universities of applied sciences and general universities. The model presented by

Seppo Helakorpi on vocational teacher competence (2010) has been applied in this thesis as

the theoretical frame of reference.

In completing this Master’s thesis, the methods of qualitative research were utilised. For the

purpose of this study, ten nurse teachers working in secondary level health education were

interviewed. The interviews were conducted with an individual theme-based approach. Data-

driven content analysis was used as the analytical method.

The research results are presented as four main-level categories, which describe the

perspective of nurse teachers in upper secondary level regarding their professional

competence. These were the teacher as a comprehensive expert in nursing care; the teacher as

a master of various pedagogical roles; the teacher as a multifaceted developer in her/his own

field, and the teacher as a responsible, influential person. The categories describing the

development requirements of upper secondary-level nurse teachers comprised the challenges

of change in the vocational field and the challenges of change in teachership.

Amongst the perspectives of upper secondary-level nurse teachers on both professional

competence and the development-based requirements, the role of the educator and its related

challenges arose strongly. A pivotal research result connected with pedagogical competence

was an emphasis on learning guidance and digital know-how in the work of a teacher. The

teachers also regarded interpersonal skills as important. The findings reflected change in

teachership and the need for closer co-operation within schools amongst the teachers

themselves. Nurse teachers on the upper secondary level need instruction as well as support in

order to benefit from these developmental requirements and changes. In the future, research

will be needed regarding pedagogical competence amongst upper secondary-level nurse

teachers, as well as what well-being at work implies for this group of professionals.

Keywords: vocational education, nurse teacher, professional competence

Page 5: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

1 JOHDANTO

Tässä tutkielmassa kuvataan toisen asteen terveysalan opettajien ammatillista osaamista, josta

on vähän aiempaa tutkimustietoa. Kansainvälinen ja kotimainen terveysalan opettajien

ammatillisen osaamisen tutkimus on pitkälti kohdistunut ammattikorkeakoulujen ja

yliopistojen opettajiin (Koivula & Salminen 2016).

Yhteiskunnassamme on tapahtunut paljon muutoksia, jotka heijastuvat toisen asteen

terveysalan opettajien työhön. Uusi laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan vuoden

2018 alussa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017). Uudistetun lain ja toisen asteen

koulutuksen reformin avulla pyritään uudistamaan toisen asteen koulutuksen rakennetta ja

rahoitusta (Opetushallitus 2018). Reformi on yksi Sipilän hallituksen asettamista

kärkihankkeista, ja sen tarkoituksena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen

osaamisperustaisuutta sekä vastata työelämän tarpeisiin entistä paremmin. Uudistuksen

tavoitteena on myös digitalisoida koulutuksen toiminta- ja oppimisympäristöjä sekä

vahvistaa opetushenkilöstön osaamista. (Valtioneuvosto 2015.)

Muutosta on tapahtunut myös opiskelijamäärissä, sillä ammatillinen koulutus on lisännyt

vetovoimaansa koko 2000-luvun. Ammatillisen koulutuksen hakijamäärät sekä koulutuksen

sisäänottomäärät ovat kasvaneet niin yleisellä tasolla kuin sosiaali- ja terveysalan

peruskoulutuksen tasollakin. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010.) Syynä tähän voivat olla

ammatillisen koulutuksen imagon kohentuminen ja tyytyväisyys ammattikoulutuksen

tuottamaan osaamiseen (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010) sekä nuorisotakuun sisältämä

koulutustakuu, jolla pyritään takaamaan kaikille peruskoulunsa päättäville koulutus-,

kuntoutus- tai työpajapaikka (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015).

Toisen asteen terveysalan opettajat opettavat pääasiassa sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa

suorittavia opiskelijoita. Toisen asteen sosiaali- ja terveysalan koulutusta on järjestetty

nykyisessä muodossaan vuodesta 1993, jolloin kymmenen eri sosiaali- ja terveysalan toisen

asteen koulutusta kuten muun muassa perushoitaja-, kuntohoitaja-, päivähoitaja- ja

kehitysvammahoitajakoulutukset yhdistettiin lähihoitajakoulutukseksi. Koulutus aloitettiin

kaksi ja puolivuotisena ja se on myöhemmin laajentunut kolmivuotiseksi antaen

Page 6: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

2

jatkokoulutuskelpoisuuden ammattikorkeakouluihin ja yliopistoon. (Markkanen 2009, Hakala

ym. 2011.) Nykyisellään sosiaali- ja terveysalan perustutkinto jakaantuu lähihoitajan ja

perustason ensihoitajan tutkintoihin. Nuorisoasteen koulutus ja aikuiskoulutus ovat

yhdistyneet. Tutkinnot ovat osaamisperusteisia sekä opintopolut yksilöllisiä. (Opetushallitus

2017, Opetushallitus 2018.)

Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko

opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen koulutuksen seurantaraportin mukaan

Suomessa oli 13 166 ammatillista opettajaa, joista sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajia

oli 2263. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajia oli siis noin 17 % eli lähes viidennes

kaikista ammatillisista opettajista. (Kumpulainen 2014.) Sosiaali- ja terveysalan

ammatillisten opintojen opettajalta edellytetään pääsääntöisesti soveltuvaa

korkeakoulututkintoa, vähintään viiden vuoden käytännön työkokemusta opetustehtävän

sisältöä vastaavissa tehtävissä sekä opettajan pedagogisia opintoja (Asetus opetustoimen

henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 16.12.2010/1168 13§), joten suomalaiset terveysalan

opettajat ovat varsin koulutettuja. Tässä tutkielmassa toisen asteen terveysalan opettajia ovat

opettajat, joilla on terveysalan tutkinto (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö,

fysioterapeutti, röntgenhoitaja, suuhygienisti tai laboratoriohoitaja/bioanalyytikko) sekä

ylempi korkeakoulututkinto ja/tai pedagoginen opettajanpätevyys ja he opettavat sosiaali- ja

terveysalan perustutkinnon eri tutkinnon osissa tai osaamisaloilla.

Ammatillisen koulutuksen muutosvaiheessa tarvitaan sekä yleistä että alakohtaista tarkastelua

opettajien ammatillisesta osaamisesta. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on kuvata

toisen asteen terveysalan opettajien näkemyksiä ammatillisesta osaamisestaan, sen osa-

alueista ja niitä koskevia kehittämistarpeita laadullisen tutkimuksen työkaluja hyödyntäen.

Page 7: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

3

2 TERVEYSALAN OPETTAJIEN AMMATILLINEN OSAAMINEN

2.1 Tiedonhaku

Kirjallisuuskatsausta varten tietoa haettiin niin kotimaisista kuin kansainvälisistäkin

tietokannoista. Tiedonhaussa suomenkieliset asiasanat olivat hoitotyön opettaja, terveysalan

opettaja, ammatillinen opettaja, ammatillinen osaaminen ja kompetenssi.

Englanninkielisiä asiasanoja olivat nurse educator, nurse teacher, nursing faculty,

competence, profiency ja skill. Hakusanoista käytettiin erilaisia yhdistelmiä. Kansainvälisistä

sähköisistä tietokannoista tiedonhaussa käytettiin Cinahlia, Scopusta, Pubmediä ja Ericiä.

Sähköisissä tietokannoissa haku rajattiin vertaisarvioituihin tutkimusartikkeleihin.

Kansainvälisten sähköisten tietokantojen tiedonhaun varmentamisessa käytettiin myös Itä-

Suomen yliopiston informaatikon apua. Tiedonhaku tehtiin keväällä 2016 ja se uusittiin

tutkielman kirjallisen raportin kirjoitusvaiheessa syksyllä 2018. Tästä johtuen tiedonhaussa on

käytetty aikarajauksena vuosia 2006 – 2018, vaikka yleisesti kymmentä vuotta pidetään

kirjallisuuskatsauksen laadinnan kannalta kriittisenä aikarajana (Kankkunen & Vehviläinen –

Julkunen 2013). Yli kymmenen vuotta vanhoja tutkimuslähteitä on kolme kappaletta.

Manuaalisen haun tuloksena saatiin yksi väitöskirja vuodelta 2000. Se päätettiin ottaa

mukaan, sillä siihen viitataan useissa kansallisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa. Haun

ulkopuolelle rajattiin kliinistä opettajaa (clinical teacher, suom. opetushoitaja) koskevat

tutkimukset. Tiedonhaku on esitetty liitetaulukossa. (Liite 1.)

Tämän pro gradu -tutkielman kirjallisuuskatsaus jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä

osassa määritellään tutkielman keskeiset käsitteet tutkimustiedon ja ammatillisen

kirjallisuuden avulla. Toisessa osassa terveysalan opettajien ammatillista osaamista

tarkastellaan aiemman tutkimustiedon valossa. Tutkimukset ovat pääosin joko

pohjoisamerikkalaisia (14 kpl) tai suomalaisia (10 kpl). Joukossa on myös kaksi

australialaista tutkimusta sekä yhdet tutkimukset Iso-Britanniasta ja Alankomaista. Mukana

on näiden lisäksi yksi laajempi Länsi-Euroopan maissa tehty tutkimus.

Page 8: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

4

Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset ovat tutkimusmetodeiltaan erilaisia.

Lukumääräisesti eniten on kvantitatiivisia tutkimuksia (15 kpl). Laadullisia tutkimuksia on

yhdeksän ja kirjallisuuskatsauksia neljä kappaletta. Yksi tutkimus on tehty mixed method-

menetelmällä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimukset ovat pääasiassa hoitotieteellisiä. Vain

Hanhisen (2010) ja Paason (2012) väitöskirjatutkimukset ovat kasvatustieteellisiä.

Keskeisimmät terveysalan opettajien ammatillista osaamista koskevat tutkimukset esitetään

myös liitetaulukossa. (Liite 2. )

2.2 Kompetenssi ja ammatillinen osaaminen

Kompetenssille ei ole yhtä ainoaa määritelmää. Kielitoimiston sanakirja (2016) määrittää

kompetenssin pätevyydeksi, kelpoisuudeksi tai viranomaisen toimivallaksi. Meretoja ym.

(2004) määrittävät sairaanhoitajan kompetenssin hoitajan odotetuiksi tiedon, asenteiden,

taitojen ja arvojen tasoiksi (Numminen ym. 2013). Smithin (2012) käsiteanalyysin mukaan

sairaanhoitajan kompetenssin määritelmään liittyvät hoitajan tiedon integrointi, kokemus,

kriittinen ajattelu, ammattitaito, välittäminen, kommunikointi, ympäristö, motivaatio ja

ammatillisuus. Lähestymistavat tarkastella sairaanhoitajan kompetenssia vaihtelevat

kulttuureittain: mm. Yhdysvalloissa kompetenssia on tarkasteltu Bennerin 1980-luvun alussa

lanseeraaman noviisista asiantuntijaksi kehitysmallin mukaan (Smith 2012). Tämä jaottelu

näkyy myös amerikkalaisissa terveysalan opettajien kompetenssin tutkimuksissa (Ramsburg

& Childress 2012, Pointdexter 2013).

Yhdysvalloissa kansallinen hoitotyön järjestö NLN (National League for Nursing) on vuonna

2005 määrittänyt terveysalan opettajan ydinkompetenssialueiksi ja niitä kuvastaviksi

toimintarooleiksi kahdeksan eri osa-aluetta. Niiden mukaan terveysalan opettaja on

oppimisen mahdollistaja, opiskelijan kehityksen ja sosialisaation mahdollistaja, arvioinnin

kehittäjä, opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen arviointiin osallistuja, muutosagentti ja

johtaja, opettajantyön jatkuva laadun parantaja, hoitotieteellisen tutkimuksen edistäjä sekä

opetusympäristöissä toimija. (Guy ym. 2011, Ramsburg & Childress 2012.)

Suomessa terveysalan opettajan kompetenssia on tutkittu Turun yliopistossa 1990-luvulta

lähtien. Tutkimusten lähtökohtana on ollut hoitotyön opettajiin kohdistuvat vaatimukset eli

hoitokompetenssi, opetustaidot, arviointitaidot, persoonallisuustekijät ja suhteet

opiskelijoiden kanssa. (Salminen 2000, Salminen ym. 2013.)

Page 9: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

5

Hoitotyön kompetenssi sisältää teoreettiset ja kliiniset hoitotyön taidot, asenteet käytännön

hoitotyössä, kyvyn integroida teoriaa ja käytäntöä, kliinisen hoitotyön ohjaamisen taidot sekä

kriittisen hoitotyön teoriatiedon arvioinnin. Pedagogiset taidot sisältävät kriittisen ajattelun

taitojen opettamisen, opiskeluilmapiirin luomisen, tietojen, taitojen ja asenteiden siirtämisen

sekä opetussuunnitelmatyötaidot. Arviointitaitoihin puolestaan kuuluvat opiskelijoiden

arvioinnin, oman kompetenssin, oikeudenmukaisen arvioinnin ja palautteen antamisen taidot.

Persoonallisiksi tekijöiksi nähdään yksilölliset asenteet, taipumukset ja luonteenomaiset

piirteet, jotka eivät suoranaisesti vaikuta opettamiseen kuten huumori, opettajan omien

rajojen tunnistaminen ja kärsivällisyys. Vuorovaikutussuhde opiskelijoiden kanssa perustuu

ammatillisiin ja koulutuksen mukanaan tuomiin arvoihin ja eettisiin ohjeisiin sekä

luottamuksellisuuteen, arvostamiseen ja vastavuoroisuuteen. (Salminen ym. 2013.)

Leena Salmisen (2000) väitöskirjatutkimuksessa Hoitotyön opettajan muotokuva – opettajaan

kohdistuvat vaatimukset ja niiden arviointi tutkittiin hoitotyön opettajaan kohdistuvia

vaatimuksia ja niiden toteutumista Suomessa, Saksassa ja Iso-Britanniassa keräämällä tietoa

sekä opettajilta että opiskelijoilta. Koulutusjärjestelmät eri maissa eroavat toisistaan, samoin

hoitotyön opettajan työnkuva. Tämän vuoksi hoitotyön opettajan kompetenssia on vaikea

vertailla kansainvälisesti. (Salminen 2000, Salminen ym. 2013.) Kansainvälisesti

tarkasteltuna voidaan kuitenkin nähdä universaaleja kehittämistarpeita terveysalan opettajille,

jotka kumpuavat muuttuvista terveydenhuollon trendeistä, monikulttuurisuudesta ja

teknologian kehityksestä (Guy ym. 2011).

Jos kompetenssi nähdään osaamisvaatimuksina ja pätevyytenä kuten aiemmin on esitetty, on

ammatillinen osaaminen laaja käsite, joka sisältää muun muassa kompetenssin.

Ammatilliseen osaamiseen kuuluvat niin ammatissa tarvittavat tiedot ja taidot kuin

persoonallisetkin tekijät. Ammatillinen osaaminen sisältää asiantuntijuuden, ammattitaidon,

kyvykkyyden ja elämänhallinnan. Laaja-alaiseen näkemykseen ammatilliseen osaamisesta

kuuluu yksilöllisten näkökohtien lisäksi myös yhteisöllinen ulottuvuus sekä tunteet.

Ammatillinen osaaminen ei ole staattista vaan alati kokemusten perusteella muovautuvaa.

(Helakorpi 2009.)

Hanhinen (2010) puolestaan näkee ammatillisen osaamisen vielä laajemmin ja irrottaa sen

perinteisestä ammattikuvasta, sillä hänen mukaansa yksilön ammatti ei välttämättä kuvaa

hänen työtehtäviään. Hanhinen kirjoittaa työelämäosaamisesta, joka sisältää kompetenssin,

Page 10: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

6

kvalifikaation eli pätevyysvaatimukset ja ammattitaidon. Työelämäosaaminen on siten

työelämässä menestymiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita.

Tässä pro gradu -tutkielmassa terveysalan opettajan ammatillinen osaaminen nähdään laaja-

alaisesti tietoina, taitoina ja asenteina, ei vain osaamisvaatimuksina tai pätevyytenä tehdä

opettajan työtä. Ammatillista osaamista tarkastellaan toisen asteen koulutuksen kontekstissa.

Tutkielman avulla halutaan löytää syvällistä ja kollektiivista tietoa toisen asteen terveysalan

opettajien ammatillisesta osaamisesta.

2.3 Ammatillisen opettajan osaamiskuvan muutos ja osaamisen jaottelu

Ammatillisen opettajan asiantuntijuuden ja ammatillisen osaamisen kuva on muuttunut

vuosien saatossa 1960-luvun kansankynttilästä ja ammattiperinteen siirtäjästä 2010-luvulle

tultaessa eettisesti näkemykselliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan kehittäjäksi. 2010-luvun

myötä ohjaaminen on vahvistunut ammatillisen opettajan työnkuvassa. Opettajan työ

nähdään konsultatiivisena ja työtä tehdään entistä enemmän opettajatiimeissä aikaisempaan

autonomiseen opettajan työnkuvaan nähden. (Helakorpi 2010, Paaso & Korento 2010.)

Ammatillinen opettaja nähdään koulutuksen asiantuntijana, jonka osaaminen on jatkuvasti

kehittyvää. Hän tuntee opettamansa ammattialan yhteiskunnallisen merkityksen ja on oman

alansa historiallisen kehityksen asiantuntija. Hän lisäksi hallitsee opettamansa alan

keskeisimmät työprosessit sekä tunnistaa työelämän ja tiedon muutosten aiheuttamat

kehittämistarpeet. (Helakorpi 2010.)

Helakorpi (2010) jakaa ammatillisen opettajan osaamisen substanssiosaamiseen,

pedagogiseen osaamiseen, kehittämis- ja tutkimusosaamiseen ja työyhteisöosaamiseen.

Substanssiosaaminen sisältää opettajan ammatillisen tietotaidon sekä ammattikunnan yhteiset

tavoitteet ja normit. Pedagoginen osaaminen sisältää kasvattajan roolin, yksilöllisen kasvun ja

ohjaamisen taidot sekä opettamisen taidot. Tämän lisäksi pedagogiseen osaamiseen liittyvät

koulutusprosessien hallinta sekä koulutuksen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Kehittämis- ja

tutkimusosaaminen sisältävät kehittävän työotteen, tieteellisen osaamisen, ongelmien

tunnistamisen ja luovan ongelman ratkaisun sekä eettisen toimintaperustan luomisen ja

uudistamisen. Työyhteisöosaaminen puolestaan sisältää yhteistoimintaosaamisen,

taloushallinto-osaamisen, tiimityö-, vuorovaikutus-, ja johtamisen osaamisen. (Helakorpi

Page 11: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

7

2010.) Helakorven jaottelua käytetään tässä pro gradu -tutkielmassa teoreettisena

viitekehyksenä.

2.3.1 Substanssiosaaminen

Ammatilliset opettajat pitävät ammatillisia tietoja ja taitoja sekä työelämän haasteiden

tuntemista yhtenä keskeisimmistä opettajan osaamisalueista (Paaso & Korento 2010).

Terveysalan opettajat kokevat hoitotyön kompetenssin omaamisen tärkeäksi (Salminen 2000,

Pointdexter 2013, Gardner 2014). Myös opiskelijat arvostavat vahvaa substanssiosaamista ja

tämä arvostus ei ole muuttunut juurikaan vuosien saatossa. Tämä käy ilmi mm. Bullin (2018)

tuoreesta kirjallisuuskatsauksesta. Substanssiosaamisen arvostus opettajien keskuudessa

vaihtelee eri maittain. Suomalaiset terveysalan opettajat pitävät substanssiosaamista selvästi

vähemmän tärkeänä kuin muita osaamisen alueita, mitä varsinkin opiskelijat ovat kritisoineet.

(Salminen 2000.)

Keskustelu substanssiosaamisen asemasta terveysalan opettajantyössä on käynyt jo vuosia.

Koska substanssiosaamiseen ei kuulu vain hoitotyön tiedot ja taidot, keskustelua hoitotyön

kompetenssista on värittänyt myös jaottelu kliiniseen kompetenssiin sekä kliiniseen

uskottavuuteen. Kliinisellä kompetenssilla viitataan kykyyn tehdä potilastyötä, kun taas

kliinisellä uskottavuudella tutkimustiedon käytäntöön viemistä sekä teorian ja käytännön

yhdistämistä. Näin ollen osa terveysalan opettajista on kokenut kliinisen kompetenssin

vaatimuksen perusteettomana. (Gillespie & McFetridge, 2006, Holopainen ym. 2007.)

Suomalaiset terveysalan opettajat arvioivat itse kliinisen hoitotyön kompetenssin toiseksi

vahvimmaksi osaamisen alueekseen. Parhaiten he kokivat sen toteutuvan

ammattikirjallisuuden ja tutkimuksen hyödyntämisenä työssään. Opettajien mielestä

heikoimmin toteutui opiskelijoiden ohjaaminen teorian ja käytännön yhdistämiseen.

(Salminen ym. 2011.) Hoitotyön kliininen osaaminen voidaan jakaa eri osiin. Hoitotyön eri

osa-alueita tarkasteltaessa Kettusen ym. (2013) tutkimuksessa opiskelijat arvioivat

terveysalan opettajien kliinisen osaamisen hyväksi kriittisesti sairaan potilaan

akuuttihoitotyössä, potilaan perus- ja kokonaishoitoon liittyvässä hoitotyössä sekä

lääkehoidossa. Kun taas osaaminen potilaan mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön

liittyvässä hoitotyössä sekä potilaan psykososiaaliseen turvallisuuteen liittyvässä hoitotyössä

arvioitiin heikoimmiksi osa-alueiksi. (Kettunen ym 2013.)

Page 12: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

8

Suomalaisten opiskelijoiden kriittisyys opettajien substanssiosaamisen suhteen kuvastuu

myös Saarikosken ym. (2013) tutkimuksesta, jossa opiskelijat arvioivat terveysalan opettajien

yhteistyötaitoja opiskelijoiden käytännön hoitotyöjaksoilla. Kysymykseen kuka parhaiten

auttaa opiskelijoita ymmärtämään hoitotyön ydinkäsitteitä ja hoitotyön käytäntöä, 81%

suomalaisopiskelijoista vastasi käytännönohjaaja eli mentori. Espanjalaiset opiskelijat

painottivat vastauksissaan hoitotyön opettajaa. (Saarikoski ym. 2013.) Opettajan merkitys

kliinisen hoitotyön opetuksessa on vähentynyt vuosien saatossa. Tämä näkyy myös opettajan

vierailujen vähentymisenä opiskelijan käytännönjaksojen aikana. (Saarikoski ym. 2009.)

Toisen asteen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opettajia tutkittaessa opettajat, asiantuntijat

sekä työelämäedustajat pitivät opettajia laaja-alaiset ammatilliset tiedot ja taidot omaavina,

monialaisina sekä yleistiedoiltaan laajoina. Toisaalta teorian ja käytännön yhteensovittaminen

nousi kyseisten opettajien haasteeksi. Toisen asteen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan

opettajat toivoivat osaamisen päivittämistä työelämäjaksoin sekä koulutusta

kansainvälisyyteen. Heikkouksikseen opettajat nimesivät myös kielitaidon, lääkehoidon

osaamisen ja yrittäjyysosaamisen. (Paaso & Kaitala 2010.)

Terveysalan AMK-opettajat pitävät yrittäjyysopintoja tärkeinä (Kaitala ym.2010).

Yrittäjyysopinnot ovat tärkeässä asemassa opetussuunnitelmassa sekä toisella että

kolmannella asteella. Toisella asteella lähihoitajakoulutuksessa tämä näkyy sekä yhteisissä

että ammatillisissa opinnoissa (Opetushallitus 2014). Ammattikorkeakouluissa puolestaan

opetussuunnitelmatyötä ohjaavat sairaanhoitajakoulutuksen osaamisalueet, joista yksi on

johtaminen ja yrittäjyys. Yrittäjyysopintojen tarvetta perustellaan tulevaisuuden muutoksilla

kuten väestö- ja palvelurakenteen muutoksella. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014.)

Huomion arvoista on, että vaikka opettajat pitävät yrittäjyysopintoja tärkeänä vain neljäsosa

opettajista on halukkaita opettamaan yrittäjyyttä. Tämä voi johtua siitä, että opettajat

arvioivat oman yrittäjyysosaamisensa heikoksi. (Kaitala ym. 2010.)

Page 13: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

9

2.3.2 Pedagoginen osaaminen

Paason ja Korennon (2010) mukaan ammatillisilla opettajilla on kehitettävää uusien

opetusmenetelmien hyödyntämisessä. Opetus toisella asteella on vielä perinteistä ja

opettajajohtoista. Ammatillisessa koulutuksessa näkyy vahvasti kasvatuksellisuus.

Koulutuspolitiikan uudistukset kuten nuorisotakuu ovat lisänneet opinto-ohjauksen tarvetta

opintopolkujen yksilöllistyessä. Myös erityspedagogiikan tarve on kasvanut. (Paaso &

Korento 2010.) Tämä ei ole vain kansallinen piirre, vaan tarve näkyy myös kansainvälisissä

tutkimuksissa. Opiskelijoiden haastavuus, heidän lisääntyneet ongelmansa, matala

opiskelumotivaatio ja puutteelliset vuorovaikutustaidot luovat haasteita opettajan

pedagogiselle osaamiselle. (Oprescu ym. 2017, Summers 2017.)

Bullin (2018) mukaan pedagogiset taidot ovat tärkeitä, sillä opetustilanteet ovat usein

yllätyksellisiä ja vaihtelevia. Terveysalalla tulee olla myös omaa pedagogista

sisältötietämystä: esimerkiksi mitkä ovat vaikuttavat opetusmenetelmät tietyn sisällön

opettamiseen. Sisältötietämys eli tieteenalan pedagogiikka luo linkin opettavan sisällön ja

pedagogisen tiedon välille. (Bullin 2018.)

Opettajat kokevat, että digitaalisten taitojen merkitys ja opetusteknologian käyttö tulee

kasvamaan. Toisaalta tietoteknologisten taitojen puute ja näiden taitojen kehittäminen on

noussut tärkeänä niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin tutkimuksissa. (Paaso & Korento

2010, Guy ym. 2011, Nguyen ym. 2011, Oprescu ym. 2017.) Amerikkalaisen tutkimuksen

mukaan terveysalan opettajat kokevat omat tietoteknologiset taitonsa melko hyviksi.

Tohtorikoulutetut ilmoittavat olevansa alemmin koulutettuja useammin tyytyväisiä omiin

tietoteknologisiin taitoihinsa. (Nguyen ym. 2011.) Toisen asteen ammatilliset opettajat

näkevät uuden koulutusteknologian mahdollistavan pedagogiset innovaatiot. Uusi teknologia

auttaa viemään opetusta innovatiivisiin, aitoihin verkkopohjaisiin oppimisympäristöihin.

(Paaso 2012.) Tähän opettajat tarvitsevat kuitenkin tukea ja koulutusta. Rajalahden ym.

(2014) tutkimuksessa havaittiin, että koulutusinterventio lisäsi opettajien sähköisten

oppimisalustojen ja ympäristöjen osaamista.

Opettajan rooli ja työnkuva muuttuvat opetusteknologian kehityksen myötä. Pearsall ym.

(2012) tutkivat terveysalan opettajien käsityksiä etäopettamisen kehittämisestä ja sen esteistä.

Opettajat halusivat etäopettamiseen erilaisten tietoverkkosovellusten avulla sekä tietoteknistä

Page 14: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

10

että hallinnollista tukea. Myös kollegoiden tuki etäopettamisessa nähtiin merkittävänä.

Opettajat kokivat roolinsa oppimisen mahdollistajana ja opiskelijoiden sosiaalistajana

hankalaksi etäopettamisessa. Sen sijaan opiskelijoiden arviointi ja tutkimustyö arvioitiin

toteutuvan helpoimmin etäopettajana. (Pearsall ym. 2012.) Amerikkalaisten terveysalan

opettajien kokemusten mukaan verkko-opettamisen koettiin vievän enemmän aikaa ja tekevän

työstä haastavampaa. Lisäksi sen pelättiin vähentävän opiskelijoiden kanssa kasvokkain

tapahtuvaa kohtaamista. (Sword 2012.) Terveysalan opettajat kokevat jonkin verran

teknologiastressiä opetusta suunnitellessaan ja toteuttaessaan (Burke ym. 2009).

Fiedler ym (2014) tutkivat virtuaaliyhteisön hyödyntämistä opetuksessa. Tutkimuksen

mukaan opetushenkilöstöllä oli hyväksyvä ja innokas asenne uutta opetusinnovaatiota

kohtaan. Tutkimukseen osallistuneiden opettajien mukaan virtuaaliyhteisöstä oli hyötyä

teorian ja käytännön yhdistämisessä sekä opetuksen ja oppimiskokemuksen laajentamisessa.

Esteenä uuden opetusinnovaation käyttöönotolle nähtiin työyhteisön sitoutumattomuus siihen

sekä kiire, sillä uuden opetusmenetelmän opettelu vie aikaa.

Sosiaali-, terveys-, ja liikunta-alan opettajat arvioivat, että pedagogista osaamista tulee lisätä

sekä koulutukseen tulee kehittää nykyaikaisia opetusmenetelmiä (Paaso & Korento 2010).

Huomion arvoista on, että Salmisen (2013) ammattikorkeakouluopettajia koskevassa

tutkimuksessa opettajat itse arvioivat opetustaitonsa oman kompetenssinsa heikoimmaksi osa-

alueeksi, kun taas käytännön hoitotyöntekijät ja hoitotyön johtajat arvioivat sen parhaiten

toteutuvaksi kompetenssin osa-alueeksi. Vaikka terveysalan opettajat arvioivat oman

opetustaitonsa kompetenssinsa heikoimmaksi osa-alueeksi, arvioivat he sen yleisesti ottaen

hyväksi (Salminen 2011). Tämä johtunee kansallisesta vaatimuksesta terveysalan opettajien

pedagogisista opinnoista (Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 16.12

2010/1168 13§). Muualla maailmassa kuten Australiassa ja Yhdysvalloissa pedagogisia

opintoja ei kaikkialla vaadita. Tämän vuoksi opettajat kokevat opetustaitonsa puutteellisiksi.

(Guy ym. 2011.) Oprescun ym. (2017) mukaan vain 45% australialaisista terveysalan

opettajista oli luottavainen omiin taitoihinsa opettajana ja heistä vain 10% piti itseään

taitavana opettajana. Heikon pedagogisen osaamisen vuoksi monilla opettajilla on myös

vaikeuksia ymmärtää opetussuunnitelmakieltä ja osallistua opetussuunnitelmatyöhön (Guy

ym. 2011).

Page 15: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

11

Opettajat kokevat toimivansa myös roolimalleina elinikäiseen oppimiseen. Innostuneisuus ja

oppimisen edistäminen ovat tärkeitä pedagogisen osaamisen muotoja. (Rosetti & Fox 2007,

Johnson – Farmer ym. 2009.) Opettajan ohjaamisen taidot ovat merkittävässä roolissa

opiskelijan reflektiotaitojen kehittymisessä (Dekker – Groen ym. 2010). Australialaiset

opettajat kokivat tärkeimmiksi opettajan rooleikseen kommunikoijan, roolimallin ja

oppimisen tukijan roolit (Oprescu ym. 2017). Suomalaiset ammatilliset opettajat kokevat

opiskelijan oppimaan innostamisen, opiskelijalähtöisen ohjauksen sekä ohjauksen tuen

tarpeiden huomaamisen keskeisiksi tehtävikseen omassa työssään (Paaso & Korento 2010).

Pedagogisen osaamisen tukeminen on tärkeää varsinkin uusien opettajien kohdalla.

Roolimuutos hoitajasta opettajaksi koetaan vaativaksi. (Summers 2017.) Varsinkin uudet

opettajat kokevat opiskelijoiden arvioinnin haastavaksi. Amerikkalaistutkimuksen mukaan

uusien opettajien mentorointi on hyvä keino tukea alalle tulevaa opettajaa arviointiosaamisen

kehittämisessä. Kun aloitteleva opettaja saa riittävän tuen pedagogiselle osaamiselleen

alkuvaiheessa, tämä hyödyttää niin opiskelijoita kuin työyhteisöäkin. (Poorman &

Mastorovich 2017.)

2.3.3 Kehittämis- ja tutkimusosaaminen

Terveysalan opettajat suhtautuvat tutkimustiedon käyttöön opetuksessaan pääosin

myönteisesti. Tutkimustietoa myös käytetään melko hyvin opetuksessa. (Profetto – McGrath

ym. 2009, Koivula ym. 2011.) Tekijöitä, jotka ovat yhteydessä tutkimustiedon käyttöön ovat

taipumus kriittiseen ajatteluun (Profetto – McGrath ym. 2009) ja opettajan koulutustaso

(Koivula ym. 2011, Ramsburg & Childress 2012). Tutkimustiedon hyödyntäminen ja käyttö

opetuksessa on yleisempää tohtorikoulutetuilla sekä niillä opettajilla, jotka ovat itse mukana

tutkimustoiminnassa (Koivula ym. 2011).

Suomalaisten terveysalan opettajien osallistuminen tutkimustoimintaan näyttää olevan

polarisoitunutta: melkein puolet Koivulan ym. (2011) tutkimukseen osallistuvista kuului

tutkimusryhmään, kun taas 40 % ei ollut mukana minkäänlaisessa tutkimus- tai

kehittämistoiminnassa. Terveysalan opettajan työpaikan koulutusasteella on myös jonkinlaista

yhteyttä opettajan tutkimusaktiivisuuteen, sillä alemmilla koulutusasteilla työskentelevät

terveysalan opettajat pitivät tutkimuksen tekemistä omassa työssään vähiten tärkeänä

Page 16: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

12

(Ramsburg & Childress 2012, Pointdexter 2013). Nuorilla terveysalan opettajilla odotetaan

olevan tutkimustaitoja vanhempia opettajia enemmän (Pointdexter 2013).

Tutkimustiedon käyttöön liittyvät oleellisesti myös tiedonhaku ja -hallintataidot. Rajalahden

ym. (2014) tutkimuksessa vertailtiin terveysalan AMK-opettajien, sairaaloiden ja

terveyskeskuksien hoitohenkilökunnan ja sairaaloiden tietohallinnon työntekijöiden

tiedonhakutaitoja. Tutkimukseen liittyi myös interventio, jonka avulla haluttiin tutkia lisäksi

tiedonhaku ja -hallintataitojen kehittymistä. Tutkimuksen mukaan terveysalan opettajilla oli

hyvät tiedonhaku ja -hallintataidot verrattuna muihin tutkimukseen osallistuneisiin

ammattiryhmiin ja he käyttävät näitä taitoja työssään. Koulutusintervention tuloksena

opettajien sähköisten oppimisalustojen ja ympäristöjen osaamisen taso kehittyi lisää.

(Rajalahti ym. 2014.)

Tutkimuksen mukaan amerikkalaisilla terveysalan opettajilla on heikko luottamus omiin

kykyihinsä tutkimustyössä sekä hoitotyön esille tuomiseen poliittisilla areenoilla (Ramsburg

& Childress 2012). Opettajien halutaan olevan muutosagentteja ja tuovan hoitotieteellistä

tietoa käytäntöön. Tutkimus koetaan tärkeäksi, mutta opettajat eivät saa siihen tukea omilta

esimiehiltään. (Guy ym. 2011.)

2.3.4 Työyhteisöosaaminen

Toisen asteen sosiaali-, terveys- ja liikunta-alojen opettajat kokevat tarvitsevansa osaamista

erityisesti erilaisten opiskelijoiden kohtaamiseen, yksilöllisyyden huomioimiseen ja erilaisten

opiskelijoiden tarpeisiin vastaamiseen. Lisäksi opettajat arvioivat tarvitsevansa lisää

projektiosaamista. (Paaso & Korento 2010.) Salmisen ym. (2013) tutkimuksessa arvioitiin

terveysalan opettajien kompetenssin lisäksi myös yhteistyötaitoja. Kompetenssin

sisältöalueista terveysalan opettajat arvioivat omiksi vahvuuksiksi vuorovaikutustaitonsa, kun

taas opiskelijat arvioivat nämä heikommin toteutuneeksi kompetenssin alueeksi. Tässä

tutkimuksessa hoitotyön johtajat arvioivat terveysalan opettajien yhteistyötaidot hyviksi tai

erittäin hyviksi. Käytännön hoitotyöntekijät työpaikoilla puolestaan eivät olleet vakuuttuneita

opettajien yhteistyötaidoista ja kaipasivat enemmän tukea opettajilta. (Salminen ym. 2013.)

Vuorovaikutustaitojen katsotaan yksi keskeisin terveysalan opettajan osaamisalueista (Rosetti

& Fox 2007, Johnson - Farmer ym. 2009, Holopainen ym. 2009, Saarikoski ym.2009).

Page 17: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

13

Vuorovaikutusosaamisen yksi merkittävä elementti on opettajan läsnäolotaito. Myös

opiskelijan kohtaaminen yksilönä on tärkeää. (Rosetti & Fox 2007.) Ammatilliset opettajat

ovat nostaneet ryhmä- ja tiimityötaidot keskeisiksi opettajantyön kehittämisalueiksi

tulevaisuudessa tiimiopettamisen korostumisen myötä (Paaso & Korento 2010).

Työelämäosaamiseen kuuluu myös opettajan eettinen osaaminen. Salmisen ym. (2017)

tutkimuksessa selvitettiin opiskelijoiden näkemyksiä siitä miten opettajan eettinen osaaminen

näkyy käytännön työssä. Tutkimuksessa opiskelijat arvioivat opettajien oikeudenmukaisuutta

ja arvostamista eri toimijoiden kanssa työskennellessään. Opiskelijoiden mukaan opettajien

oikeudenmukaisuus ja arvostus toteutui opettajien toiminnassa vähiten opiskelijoita kohtaan.

Oikeudenmukaisuus ja arvostus toteutuivat paremmin opettajien kohdatessa kollegoita,

työelämäkumppaneita ja hoitotyön johtajia. Tutkittujen opiskelijoiden mukaan terveysalan

opettajat eivät nauti kovin suurta arvostusta yhteiskunnassa, vaan ovat melko näkymättömiä.

(Salminen ym. 2017.)

2.4 Yhteenveto aikaisemmasta tutkimuksesta

Ammatillinen osaaminen käsitteenä on laaja ja dynaaminen sisältäen kompetenssin,

ammatilliset tiedot ja taidot sekä persoonallisuuteen liittyviä tekijöitä (Helakorpi 2009).

Pohjoisamerikkalaisessa tutkimuksessa monen tutkimuksen taustalla ovat alalle tulevien

terveysalan opettajien osaamisvaatimukset sekä niiden haasteet (Pointdexter 2013, Gardner

2014, Poorman & Mastorovich 2017, Summers 2017). Pohjois-Amerikassa kärsitään myös

terveysalan opettajapulasta, joten alan houkuttelevuuteen ja alalla pysymisen kysymyksiin

etsitään tutkimuksen avulla vastauksia (Johnson – Farmer 2009, Gardner 2014).

Eniten tutkimustietoa on kerääntynyt terveysalan pedagogisesta osaamisesta (Rosetti & Fox

2007, Johnson – Farmer 2009, Gardner 2014, Summers 2017, Bullin 2018) ja siihen liittyvistä

kysymyksistä kuten verkko-opettamisesta (Pearsall ym. 2012, Sword 2012) sekä

opetusteknologian käytöstä (Nguyen ym. 2011, Fiedler ym. 2014). Tuoreen Bullin (2018)

kirjallisuuskatsauksen mukaan terveysalan opettaja tarvitsee pedagogista teoriatietoa ja tämän

lisäksi myös kokemuksen tuomaa tietoa. Kokemuksellista tietoa voidaan tehokkaasti siirtää

opettajalta toiselle mentoroinnin avulla (Gardner 2014, Poorman & Mastorovich 2017,

Summers 2017). Opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja siihen liittyvät haasteet nousevat myös

selkeinä tutkimuksista (Paaso 2012, Oprescu ym. 2017, Summers 2017, Bullin 2018).

Page 18: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

14

Substanssiosaamiseen liittyvät kysymykset ovat pysyneet tälläkin vuosikymmenellä

tutkijoiden mielenkiinnon kohteena. Sekä opettajat, opiskelijat että yhteistyökumppanit

pitävät ajantasaisia kliinisen hoitotyön tietoja ja taitoja tärkeinä osina terveysalan opettajan

työssä. (Saarikoski ym. 2009, Salminen ym. 2011, Kettunen ym. 2013, Oprescu ym.2017,

Bullin 2018.)

Tutkimus- ja kehittämisosaamiseen liittyvä tutkimus on selvittänyt opettajien kriittisen

ajatteluntaitoja (Profetto – McGrath ym. 2009) sekä tiedonhakuun ja tietojen hallintaan

liittyviä taitoja (Rajamäki ym. 2014). Näiden tutkimusten mukaan opettajat omaavat hyvät

kriittisen ajatteluntaidot sekä tiedonhaku ja -hallintataidot (Profetto – McGrath ym. 2009,

Rajamäki ym. 2014). Terveysalan opettajat käyttävät pääasiassa tutkittua tietoa työssään

mutta sekä kriittisen ajatteluntaidoilla että opettajan koulutusasteella on yhteys tutkimustiedon

käyttöön ja hyödyntämiseen (Profetto – McGrath ym. 2009, Koivula ym. 2011).

Työelämäosaaminen on laaja ja jossakin määrin vaikeasti määriteltävä sekä rajattava

osaamisen alue (Hanhinen 2010, Helakorpi 2010). Työelämäosaamiseen Helakorven (2010)

määrittelemästä vuorovaikutusosaamisesta on eniten terveysalan opettajiin liittyvää

tutkimusnäyttöä (Rosetti & Fox 2009, Saarikoski ym. 2013, Salminen ym. 2013, Salminen

ym. 2017). Tutkimusten mukaan opettajat itse kokevat omat vuorovaikutus- ja

yhteistyötaitonsa hyviksi, mutta opiskelijat sekä käytännön hoitotyön edustajat kokevat

opettajien taidoissa olevan näillä osa-alueilla eniten kehitettävää (Saarikoski ym. 2013,

Salminen ym. 2013, Salminen ym. 2017).

Aikaisempi tutkimus terveysalan opettajien ammatillisesta osaamisesta on pääosin keskittynyt

korkeakoulujen terveysalan opettajien kysymyksiin. Ainoastaan Paason (2012) väitöskirja

käsittelee toisen asteen opettajien ammatillista osaamista, mutta tässäkin terveysalan opettajat

ovat mukana yhtenä monista opetusaloista. Tutkimusnäyttöä toisen asteen terveysalan

opettajista ei juurikaan siis ole. Yleisestikään tutkimusnäyttö terveysalan opettajien

ammatillisesta osaamisesta ei ole määrällisesti runsasta, ja tuloksia tulkittaessa on

huolellisesti pohdittava tutkimustulosten siirrettävyys kontekstista toiseen niin

terveydenhuoltojärjestelmien, koulutusjärjestelmien kuin opettajien koulutusvaatimustenkin

erilaisuuden vuoksi (Koivula & Salminen 2016).

Page 19: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

15

3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, TAVOITE JA TUTKIMUSKYSYMYKSET

Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvata toisella asteella työskentelevien terveysalan

opettajien käsityksiä omasta ammatillisesta osaamisestaan ja sen eri osa-alueista.

Tarkoituksena on myös selvittää millaisia kehittämistarpeita opettajat näkevät omalle

ammatilliselle osaamiselleen tulevaisuudessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää toisen

asteen terveysalan opettajien täydennyskoulutusta suunniteltaessa sekä terveystieteiden

opettajankoulutusta kehitettäessä. Haastateltavat voivat käyttää tutkimuksen tuloksia oman

työnsä ja työyhteisön kehittämisessä.

Tutkimuskysymykset:

1. Millaisia näkemyksiä toisen asteen terveysalan opettajilla on

substanssiosaamisestaan?

2. Millaisia näkemyksiä toisen asteen terveysalan opettajilla on pedagogisesta

osaamisestaan?

3. Millaisia näkemyksiä toisen asteen terveysalan opettajilla on kehittämis- ja

tutkimusosaamisestaan?

4. Millaisia näkemyksiä toisen asteen terveysalan opettajilla on

työyhteisöosaamisestaan?

5. Millaisia tulevaisuuden kehittämistarpeita opettajat näkevät omalle

ammatilliselle osaamiselleen?

Page 20: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

16

4 AINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 Aineisto

Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastatteluin kahden eteläsuomalaisen toisen

asteen oppilaitoksen terveysalan opettajilta. Teemahaastattelu oli luontevin haastattelumuoto,

sillä taustalla olevasta Seppo Helakorven (2010) kehittämästä opettajan ammatillisen

osaamisen teoreettisesta mallista nousivat esiin haastatteluteemat (Hirsjärvi ym. 2009).

Aineiston keräämisessä käytettiin tarkoituksenmukaista otantaa, jotta tutkimukseen saatiin

mahdollisimman laadukas ja edustava aineisto (Kankkunen & Vehviläinen - Julkunen 2013).

Tutkimukseen haluttiin mahdollisimman heterogeeninen opettajajoukko eri toisen asteen

sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon osaamisaloilta. Tämän toivottiin takaavan laajan ja

rikkaan aineiston, joka kuvaa eri osaamisalojen opettajien näkemyksiä. Kutsu tutkimukseen

lähetettiin kahteen toisen asteen sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen henkilöstön

yhteyshenkilön kautta. Pro gradu -tutkielman tekijä kävi henkilökohtaisesti esittäytymässä ja

kertomassa tutkimuksestaan oppilaitoksissa. Haastateltavat ilmoittivat halukkuudestaan

osallistua tutkimukseen suoraan pro gradu -tutkielman tekijälle.

Tutkimushaastatteluun ilmoitti halukkuutensa yksitoista toisen asteen terveysalan opettajaa

mutta yksi peruutti osallistumisensa viime metreillä, joten lopulta kymmenen opettajaa

haastateltiin. Heistä kaksi oli esitutkimukseen osallistujia. Haastateltavien määrän jäädessä

vähäiseksi päätettiin myös esitutkimukseen osallistuneiden haastattelut käyttää

tutkimusaineistona. Tähän saatiin esitutkimukseen osallistuneilta suullinen suostumus.

Sisäänottokriteereinä tutkimukseen olivat aiempi terveysalan tutkinto (sairaanhoitaja,

terveydenhoitaja, suuhygienisti, fysioterapeutti, laboratoriohoitaja/bioanalyytikko,

röntgenhoitaja) ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja

pedagoginen pätevyys.

4.2 Tutkimuksen toteutus

Tutkimus toteutettiin yksilöteemahaastatteluin keväällä 2016. Haastattelumenetelmäksi

valittiin yksilöhaastattelu, sillä ammatillinen osaaminen voi olla sensitiivinen aihe puhua

ryhmässä. Varsinkin omien kehittämistarpeiden tarkastelun ajateltiin voivan tarvita

Page 21: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

17

luottamuksellista ilmapiiriä. (Kankkunen & Vehviläinen – Julkunen 2013.) Koska Seppo

Helakorven (2010) opettajan ammatillisen osaamisen teoreettinen malli oli tutkimuksen

taustalla, hänen luomansa jaottelu näytettiin vielä tablettitietokoneelta haastattelun lomassa.

Ennen varsinaisia tutkimushaastatteluja tehtiin kaksi esitutkimushaastattelua, joissa pyrittiin

testaamaan haastattelulomaketta: siinä olevien kysymysten muotoilua ja järjestystä.

Esitutkimuksesta saatiin hyödyllisiä vinkkejä miten haastattelut kannattaa toteuttaa.

Varsinaista haastattelulomaketta ei kuitenkaan muutettu vaan muutokset liittyivät

haastattelukysymysten järjestykseen ja haastattelijan käyttämiin sanamuotoihin.

Haastattelut nauhoitettiin ja haastattelujen aikana tehtiin muistiinpanoja. Lisäksi jokaisen

haastattelun jälkeen esiin nousseita ajatuksia ja kysymyksiä kirjattiin tutkimuspäiväkirjaan.

4.3 Aineiston analyysi

Haastatteluaineisto litteroitiin kesäkuussa 2016 heti haastattelujen päätyttyä. Haastattelut

kirjoitettiin auki sanasta sanaan käyttäen fonttikokoa 12. Haastatteluaineistoa kertyi

kirjoitetussa muodossa 119 sivua.

Aineiston analyysi aloitettiin kesällä 2018. Analyysimenetelmänä käytettiin sisällön

analyysia, joka on laadullisen tutkimuksen perusmenetelmä (Tuomi & Sarajärvi 2013). Koska

haastattelujen ja analyysin välissä oli kaksi vuotta, aineistoon tutustuttiin uudelleen lukemalla

se läpi useita kertoja. Aineiston analyysin apuna toimivat myös reflektiiviset muistiinpanot,

joita oli tehty haastattelun aikana haastattelulomakkeelle.

Analyysiyksiköksi valittiin lause tai ajatuskokonaisuus. Aineistosta hyödynnettiin vain

ilmisisällöt. Aineistoon tutustumisen jälkeen usein toistuvat, samankaltaiset ilmaisut: lauseet

tai ajatuskokonaisuudet erotettiin muusta tekstistä alleviivaustussilla.

Aineiston analyysissä käytettiin visuaalista tekniikkaa, jossa alleviivatut lauseet kirjoitettiin

liimalapuille tarkoituksena pelkistää aineistoa. Liimalaput sijoitettiin isoille kartongeille,

jotka oli otsikoitu Helakorven (2010) kehittämän ammatillisen osaamisen teoreettisen mallin

osa-alueiden mukaan. Tämä toimi siis laajana analyysikehikkona. Tällaista aineiston

järjestämistapaa Polit & Beck (2010) kuvaavat aineiston järjestämisenä fyysisiin,

Page 22: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

18

käsitteellisiin kansioihin. Näillä käsitteellisillä kansioilla eli kartongeilla eri ilmaisuja vielä

visuaalisesti yhdisteltiin ryppäisiin, jonka avulla aineisto tyypiteltiin. Merkityssisällöltään

saman tyyppiset ilmaisut kerättiin siten yhteen. Tyypittelyssä pyrkimyksenä on löytää yhteisiä

ominaisuuksia ja muodostaa teemaa koskeva yleistys (Tuomi & Sarajärvi 2009).

Tällä tavalla etenemällä muodostettiin jokaisesta haastatteluteemasta ylä- ja alakategoriat.

Aineiston analyysi eteni siis induktiivisesti haastatteluaineiston ja siitä esiin tulleiden

teemojen ohjaamana pyrkien luoda haastatteluaineistosta teoreettinen kokonaisuus, joka

kuvaa toisen asteen terveysalan opettajien näkemyksiä ammatillisesta osaamisestaan (Addo

2014, Tuomi & Sarajärvi 2013).

Seuraavassa kuviossa 1. esitetään esimerkki aineiston analyysin kulusta:

Kuvio 1. Esimerkki aineiston analyysin kulusta

Tutkimukseen osallistujilta kerättiin myös taustatiedot, joissa kysyttiin vastaajan ikää,

terveysalan aikaisempaa koulutusta ja tasoa, opettajankoulutusta ja opettajankokemusta

vuosina. (Liite 3.) Taustatiedoista ilmoitetaan frekvenssit ja suhteelliset osuudet, joiden

tarkoitus on kuvata tutkimukseen osallistuneita.

Opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijanaOpettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana

=yläkategoria

Opettaja oppimisen ohjaajanaOpettaja oppimisen ohjaajana

=alakategoria

Alkuperäisilmaisu: Et niiku ymmärrys siitä oppijan lähtökohdasta. et mitkä on ne hänen vaihvuudet oppia tai sisäistää asioita...

Alkuperäisilmaisu: Et niiku ymmärrys siitä oppijan lähtökohdasta. et mitkä on ne hänen vaihvuudet oppia tai sisäistää asioita...

Kyky ottaa nuorten oppimistaitoja huomioon

= Pelkistetty ilmaisu

Page 23: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

19

5 TULOKSET

5.1 Tutkimukseen osallistuneiden taustatiedot

Tutkimukseen osallistui kymmenen toisen asteen terveysalan opettajaa. Suurin osa heistä eli

puolet oli iältään 46 - 55 -vuotiaita. Ikäluokkaan 36 - 45 vuotta haastatelluista kuului neljä

henkilöä. Yli 56 -vuotiaita oli yksi ja alle 35-vuotiaita ei yhtään.

Kuudella haastatteluista oli taustalla AMK-tutkinto, loput olivat käyneet opistotasoisen

sosiaali- ja terveysalan tutkinnon. Tämä tutkinto oli kaikilla sairaanhoitajantutkinto, osalla

haastatelluista oli lisäksi joko kätilön tai terveydenhoitajan pätevyys.

Kaikilla tutkimukseen osallistuneilla oli ylempi korkeakoulututkinto. Viidellä tutkimukseen

osallistuneella terveysalan opettajalla suoritettu tutkinto oli sisältänyt pedagogiset opinnot.

Toisen puoliskon tie opettajaksi oli tapahtunut suorittamalla ylemmän korkeakoulututkinnon

lisäksi erilliset pedagogiset opinnot joko yliopistossa tai ammatillisessa

opettajakorkeakoulussa.

Tutkimukseen osallistuneet toisen asteen terveysalan opettajat olivat pääosin melko

kokeneita. Suurimman osan opettajakokemus oli 5 - 15 vuotta. Kahdella opettajakokemusta

oli alle 5 vuotta ja yhdellä 16 - 25 vuotta.

Page 24: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

20

5.2 Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset ammatillisesta osaamisestaan ja

kehittämistarpeistaan

Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset ammatillisesta osaamisestaan jakaantuivat

neljään yläkategoriaan, jotka kuvaavat opettajien ammatillista osaamista erilaisten roolien

kautta. Nämä yläkategoriat sisältävät jokainen kolme näiden sisältöä kuvaavaa alakategoriaa.

Tämä jaottelu esitetään alla olevassa kuviossa 2.

Kuvio 2. Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset ammatillisesta osaamisestaan

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin myös toisen asteen terveysalan opettajien

näkemyksiä kehittämistarpeistaan. Kehittämistarpeet jakaantuivat kahteen alakategoriaan,

jotka kuvataan kuviossa 3.

Opettaja laaja-alaisena hoitotyön osaajana

•Teoreettinen hallinta•Käytännön hallinta•Hoitotyön yhteiskunnallisen merkityksen hallinta

Opettaja laaja-alaisena hoitotyön osaajana

•Teoreettinen hallinta•Käytännön hallinta•Hoitotyön yhteiskunnallisen merkityksen hallinta

Opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana

•Opettaja kasvattajana•Opettaja oppimisen ohjaana•Opettaja terveysalan koulutuksen asiantuntijana

Opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana

•Opettaja kasvattajana•Opettaja oppimisen ohjaana•Opettaja terveysalan koulutuksen asiantuntijana

Opettaja oman alansa monitahoisena kehittäjänä

• Itsensä kehittäjä•Terveysalan opettajan ammatin kehittäjä•Terveysalan kehittäjä

Opettaja oman alansa monitahoisena kehittäjänä

• Itsensä kehittäjä•Terveysalan opettajan ammatin kehittäjä•Terveysalan kehittäjä

Opettaja vastuullisena vaikuttajana

•Opettaja työyhteisön jäsenenä•Opetusresurssien käyttäjänä•Opettajan ihmissuhdetaidot

Opettaja vastuullisena vaikuttajana

•Opettaja työyhteisön jäsenenä•Opetusresurssien käyttäjänä•Opettajan ihmissuhdetaidot

Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset

ammatillisesta osaamisestaan

Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset

ammatillisesta osaamisestaan

Page 25: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

21

Kuvio 3. Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset kehittämistarpeistaan

5.2.1 Opettaja laaja-alaisena hoitotyön osaajana

Toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat substanssiosaamistaan teoreettisen hallinnan,

käytännön hallinnan sekä hoitotyön yhteiskunnallisen merkityksen kautta.

Teoreettinen hallinta koostui ammatillisesta tietotaidosta, jonka toisen asteen terveysalan

opettajat kuvasivat kehittyneen oman ammatillisen pohjakoulutuksen myötä sekä

päivittämällä tietoja jatkuvasti mm. alan tutkimustietoa lukemalla. Ammatillinen

pohjakoulutus näyttäytyi vahvana perustana, josta opettajat ammensivat opetustyöhön

substanssitietoa. Moni opettaja oli ammatillisen pohjakoulutuksen lisäksi käynyt erilaisia

hoitotyön erikoistumiskoulutuksia, joista saatuja tietoja ja taitoja he pystyivät hyödyntämään

myös opetuksessa. Teoreettinen hallinta nähtiin hyvin laaja-alaisena, jota opettajalle oli

kertynyt monesta eri lähteestä kuten haastateltava seuraavassa kertoo:

” Tota… substanssiosaaminen on tavallaan ymmärrys siitä työelämän

näkökulmasta. Niin kun mun ei tarvi olla opettajana asiantuntija ihan niis kaikissa niin ku

miten mä sanoisin… ei erikoisosaamis vaan tällänen yleinen substanssiosaamistieto.

Toisen asteen terveysalan opettajien

näkemykset kehittämistarpeistaan

Ammattialan muutoksen haasteet

Opettajuuden muutoksen haasteet

Page 26: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

22

Semmoinen niin ku periaatteeissa teoreettinen hallinta mut sit myös se että tietää mistä sitä

tietoo saa…”

Käytännön hallinta puolestaan liittyi terveysalan työkokemukseen ja sen ylläpitämiseen.

Haastateltavat kokivat laajan terveysalan työkokemuksen auttavat käytännön hallinnassa. Se

kuvastui lähes kaikkien opettajien kertomuksessa omasta substanssiosaamisestaan. Tämä

kuvastuu mm. seuraavissa näkemyksissä:

”No kyl mä ajattelen että sen lisäks että on sairaanhoidollinen pohjakoulutus

niin on myös jonkun verran semmoista mmm… kenttätyötä ja mielellään vaikka vähä

erilaisista toimipaikoista että mä näkisin et sillä mitä laajempi se ymmärrys ja osaaminen on,

niin sitä paremmin sitä pystyy niitä aineita opettamaan”

”Se, että sä tiedät oikeesti terveydenhuollosta, mitä terveydenhuollossa

tapahtuu, mitä potilaiden kanssa pitää tehdä, miten vuorovaikuttaa niiden kanssa….”

Käytännön hallintaa edesauttoi haastateltavien näkemyksen mukaan myös oppilaitosten

yhteistyö työelämän kanssa, joka saattoi tapahtua opiskelijoiden käytännön jaksojen

yhteydessä tai erilaisissa hankkeissa.

”Koska lähihoitajista tulee käsillä tekijöitä, siis potilaan vieressä olijoita. Niin

niitten on pakko osasta tehä käsillää, puhua, jutella ja mä en tiedä sitä, jos mä en mee sinne

käytäntöön niitten rinnalle”

Moni varmisti oman käytännön hallinnan ylläpitämisen joko tekemällä vapaaehtoistyötä tai

keikkatyötä työn ohessa. Käytännön hallinnan kysymykset liittyivät vahvasti hoitotyön

osaamisen ylläpitämiseen ja sen haasteisiin. Kädentaidot ja niiden ylläpitäminen liittyivät

käytännön hallintaan.

”…ja sit ku keikalla on niin sairaanhoitajan tehtävissä… Oon tehnyt tavallaa

sitä lähihoitajan työskentelyä siellä..”

Hoitotyön yhteiskunnallisen merkityksen hallinta puolestaan liittyi vahvasti alan

lainsäädännön hallintaan, yhteiskunnallisten muutosten ymmärtämiseen sekä alan yleisten

Page 27: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

23

kehitystrendien hallintaan ja ymmärrykseen. Haastatellut kokivat tärkeänä, että opettaja

seuraa aikaansa ja yhteiskunnallista keskustelua mukauttaen siltä pohjalta toimintaansa.

Tähän liittyi myös kyky omaksua uutta.

” Mä ymmärrän sen mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Mun pitää osata sekin

opetukseen koko ajan ku sote-uudistus on tulossa…”

5.2.2 Opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana

Toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat pedagogista osaamistaan opettajan eri roolien

kautta. Näitä olivat opettaja kasvattajana, opettaja oppimisen ohjaajana sekä opettaja

terveysalan koulutuksen asiantuntijana.

Opettaja kasvattajana teema korostui toisen asteen terveysalan opettajien näkemyksissä

pedagogisessa osaamisestaan erittäin suurena roolina. Kasvatuksellinen ote ja

erityispedagogisten taitojen tarve oli haastateltujen mukaan suuri osa opettajan työtä.

Kasvattajan rooli saattoi näkyä työssä jopa niin, että opettaja koki välillä olevansa jopa äidin

roolissa kuten seuraavista kuvauksista ilmenee:

”Tää on mitä suuremmassa määrin kasvatustyötä… 90 prosenttia vaatii sellasta

kasvatusta. Sellasta äidillistä otetta ja kuuntelemista ja sietämistä… Se roolien ristiriita on

kyllä suuri…”

”Ja viel sit noihin pedagogisiin taitoihin liittyy tääl toisella asteella

nuorisopuolella kasvatuksellinen näkökulma. Eli ihan tälläsia peruselämäntaitoja: tullaa

kouluun sillo kun pitää ja tehdään sovitut tehtävät…”

Tutkimukseen osallistuneet näkivät tärkeänä myös opettajan oppimisen ohjaajan roolin. He

pitivät toisella asteella pedagogisen osaamisen tärkeänä osana opettajan kyvyn ymmärtää

nuoria. Opettajan tulee osata havainnoida ja olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa.

Haastateltujen mukaan opettajan tulee huomioida opiskelijat yksilöllisesti, ottaa heidän

oppimistaitonsa huomioon ja tukea opiskelijoiden oppimisprosessia. Opettajan tärkeäksi

taidoksi nähtiin mukautuminen opetettavan ryhmän mukaan. Eräs haastateltava kuvaa

opettajan mukautumista erittäin osuvasti:

Page 28: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

24

”… että opettaja on niin ku ameeba. Näyttelijä tai ameeba tuol luokan eessä tai

siellä opiskelijoiden keskellä. Niin tota, mä mukaudun niitten mukaan. Mukaudun ihan

hirveesti.”

Opettajan rooli oppimisen ohjaajana näyttäytyi haastateltavien mukaan vahvasti erilaisena

kuin aikaisemmin. Erilaiset oppijat ja yksilöidyt oppimispolut haastavat opettajia

päivittäisessä työssä. Haastatteluissa opettajan roolia kuvattiin pikemminkin

henkilökohtaisena valmentajana, joka kannustaa ja tsemppaa. Tämä rooli nähtiin hyvin

ristiriitaisena ja haastavana.

” Se ristiriita niinkun et miten pedagogisesti ottaa haltuun ku on hirveen

erilaisia oppijoita niin miten ottaa haltuun isossa ryhmässä tällaset oppijat. Ehhh.. (huokaus)

Kun pitäs opettaa isoo kokonaisuutta ja sit pitäs kuitenkin pitää huoli et siellä ne tietyt

ammattitaitovaatimukset toteutuu.”

Tutkimukseen osallistuneet korostivat myös oppimisen ohjaamisen roolissa opettajan

henkilökohtaisia ominaisuuksia kuten vuorovaikutustaitoja, avoimuutta ja läsnäolon taitoa.

Opettaja nähtiin myös terveysalan koulutuksen asiantuntijana. Tähän liittyi

koulutusprosessin hallinta toisella asteella, opetussuunnitelman tuntemus, pedagogiset

lähestymistavat sekä opetusmenetelmien tuntemus. Haastateltavien mukaan opettaja

näyttäytyy oppimisvalmiuksien diagnosoijana, joka aktiivisesti havainnoi ryhmäänsä.

Havaintojensa pohjalta opettaja valitsee kyseessä olevalle ryhmälle sopivan

opetusmenetelmän tai menetelmät kuten seuraavassa eräs opettaja kuvaa:

” No juuri sen että tavallaan pystyy herkästi aistimaan että mitä opiskelijat..

minkälaisia oppimismenetelmiä ne tarvii…”

Page 29: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

25

5.2.3 Opettaja oman alansa monitahoisena kehittäjänä

Toisen asteen terveysalan opettajat peilasivat kehittämis- ja tutkimusosaamistaan

kehittämisen eri näkökulmiin. Opettaja nähtiin itsensä kehittäjänä, opettajan ammatin

kehittäjänä sekä terveysalan kehittäjänä.

Toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat rooliaan itsensä kehittäjänä monin eri tavoin.

He kehittivät itseään päivittämällä omia tietojaan niin opettamastaan substanssista kuin

pedagogisesta osaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Opettajat kuvasivat olevansa valmiita

hakemaan lisätietoa tutustumalla viimeisimpään tutkimustietoon eri aihe-alueista. Tähän

liittyi tutkimusten lukemista mutta myös omien tiedonhakutaitojen ylläpitämistä. Tiedon

muuttumisen hyväksyminen oli haastateltujen mukaan tärkeää.

” Tietenkin se että on valmius lukea tutkittua tietoa ja on myös valmius hakea

tietoa, hyväksyä se, että tieto muuttuu kokoaika.”

”Kyl mun koko ajan tarvii hankkia niin ku sitä tutkimustietoa…”

Itsensä kehittäminen opettajan ammatissa oli lähes kaikille haastatelluille itsestään selvä asia,

jota pidettiin ammattiin ja siihen hakeutuvien ammattilaisten sisäsyntyisenä ominaisuutena.

Toisaalta moni opettaja koki, että siihen oli liian vähän aikaa työajan puitteissa. Monet

kuitenkin kehittivät itseään omalla ajalla.

Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat itseään myös terveysalan opettajan ammatin

kehittäjinä. Opettajat kuvasivat kehittämis- ja tutkimusosaamisensa tärkeäksi osa-alueeksi

opetuksen kehittämisen. Tästä teemasta esiin nousi tiimiopettaminen ja opettajien välinen

yhteistyö. Myös opetuksen vaikuttavuutta olisi tarpeen tarkastella kuten seuraavaa

haastateltava pohdiskelee:

” Se olis kyllä kauheen tärkeetä kehittää tätä opettajuutta ja oppimista siihen

suuntaan et siitä olis jotenkin.. sitä vaikuttavuutta opiskelijoille. Emmä tiiä mitä…”

Page 30: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

26

Tähän liittyy myös oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen opiskelijoille

sopiviksi. Oppimisympäristöjä ja -menetelmiä oli haastateltavien mukaan kehitetty

alueellisesti yli oppilaitosrajojen erilaisten hankkeiden muodossa.

Toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat olevansa myös terveysalan kehittäjiä. Alan

kehittäminen tapahtui pääasiassa erilaisten työelämähankkeiden kautta. Kaikki tutkimukseen

osallistuneet olivat olleet tai olivat parhaillaan mukana hanketyöskentelyssä. Osa oli ollut

mukana jopa kansainvälisissä hankkeissa. Hankkeiden merkitys opettajille näyttäytyi hyvin

moninaisena: ne toimivat kurkistusikkunana työelämään, mutta myös mahdollisuutena

kehittää itseään, opettajuuttaan ja koko terveysalaa. Kaikessa kehittämisessä opettajien

näkemyksissä korostui yhteistyö eri toimijoiden kanssa.

”Hankkeethan kehittää paljon, hankkeitten kautta mä oon päässy ainakin, koen

et paljonkin kehittämään… yhessä niinku työelämän kanssa.”

Hanketyöskentelyn ja muun kehittämistoiminnan kautta opettajat kokivat pääsevänsä

pohtimaan alan kehitysnäkymiä laajemmin. Kokemukset hankkeista toivat heille kykyä

visioida tuleva ja sitä kautta kehittää alaa, kuten seuraava opettaja kuvaa:

”…opettajan pitää olla edelläkävijä kaikissa jutuissa. Ja mä tota niin, mä elän

tässä hetkessä ja opetan tässä hetkessä muta silti mä nään jo tulevaisuudessa tulevia tulevia

juttuja.”

5.2.4 Opettaja vastuullisena vaikuttajana

Toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat työyhteisöosaamistaan erilaisten

vaikuttamismenetelmien kautta, joita ovat opettaja työyhteisön jäsenenä, opettaja

opetusresurssien käyttäjänä sekä opettajan ihmissuhdetaitojen kautta.

Tutkimukseen osallistuneet kuvasivat opettajaa työyhteisön jäsenenä monen näkökulman

avulla. Opettajien mukaan heidän työyhteisönsä on hyvin moninainen. Työyhteisöön kuuluvat

muut opettajat, opiskelijat sekä työelämän yhteistyökumppanit. Tiimityötaidot nousivat

tärkeäksi esiin tulleeksi teemaksi, jota tutkimukseen osallistuneet pohtivat hyvin monelta

kantilta.

Page 31: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

27

”Yhteistyökykynen pitää olla ja osata tehä sitä tiimityötä. Ku ajattelee et

meilläkin niin ku sitä integroitumista, mitä se on nyt on. Nii sitä on paljon, tehään siis paljon

yhessä niin ku opetetaankin.”

Opettajat näkivät tiimityötaidot siis tärkeiksi opettajakollegoiden mutta myös opiskelijoiden

kanssa työskennellessä. Tärkeä esiin tullut teema oli lisäksi alaistaidot ja oman työn

johtaminen. Oman työn johtaminen kuvastui työn priorisoimisena ja rajaamisena. Toisaalta

opettaja koettiin myös oman opetusryhmänsä johtajana oppimisen johtajaksi.

Tutkimukseen osallistuneet näkivät opettajan roolin opetusresurssien käyttäjänä

merkittävänä puhuttaessa talousosaamisesta. Opettajat kuvasivat talousosaamisensa liittyvän

laajempaan ymmärrykseen taloudesta. Haastatelluille oli selvää yleinen opetusalan trendi:

niukkenevat resurssit. Opettajat kuvasivat omaa talousosaamistaan priorisointitaitoina,

ymmärryksenä opetusresursseihin ja niiden hallintaan. He olivat oman näkemyksensä mukaan

varsin kustannustietoisia. Kustannustietoisuuteen liittyi myös kyky perustella omia

valintojaan.

”Noh, rahat on tiukassa ja nykyään ei paljo muusta puhutakaan et rahat

vähenee… Jos miettii et miten opiskelijoiden pitäis siellä käytännössä sitte huomioida ne

talousasiat, niin kylhän niistä täytyy puhua”

Niin sanottu resurssiviisaus näkyy siis myös opetustyössä kustannustietoisuuden

välittämisenä opiskelijoille. Resurssiviisaus näkyi myös ajatuksena jakaa opetusresurssit

sellaisilla tavoilla, ettei opetuksen laatu kärsi. Monilla opettajilla oli ajatuksia siitä miten tämä

käytännössä olisi mahdollista toteuttaa.

Opettajan ihmissuhdetaidot nousivat merkittäväksi teemaksi työyhteisöosaamista

tarkasteltaessa. Opettajan ihmissuhdetaidot sisälsivät yhteistyötaidot, vuorovaikutustaidot niin

työyhteisön sisällä kuin ulkona, sekä kyvyn verkostoitua ja hallita omia verkostojaan.

Yhteistyötaidot kuvattiin keskeiseksi teemaksi opettajan ihmissuhdetaidoissa. Haastatellut

kertoivat yhteistyötaitoja tarvittavan kaikkialla opettajan työssä, niin opiskelijoiden kuin

toisten opettajien kesken. Lisäksi hyviä yhteistyötaitoja tarvitaan käytännön hoitotyön

Page 32: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

28

työelämäkontakteissa sekä yhä enenevässä määrin ala-ikäisten opiskelijoiden vanhempien

kanssa toimiessa.

Opettajien kesken yhteistyötaidot kuvautuivat tiimityötaitoina. Haastatellut kokivat, että

tiimityö useimmiten näkyi ja eli vain paperilla. Eriävät näkemykset tiimityöstä ja kiire

aiheuttivat opettajien mukaan sen, että tiimityö ei toimi opettajien kesken riittävästi. Opettajan

työ nähtiin melko yksilöorientoituneena. Tätä kuvaa seuraava haastateltava:

” ja meillä opettajillakin on täällä niin erilainen näkemys niin ku siit yhteistyön

tekemisestä. Toiset on yksin tekijöitä ja toiset rajaa oman työnsä paljon paremmin kuin sitte

toiset…”

Tiimityöstä ajateltiin kuitenkin olevan valtavasti apua opettajan työssä mm. työmäärän

hallinnassa ja tiedonjakamisessa esimerkiksi uusimman tutkimustiedon suhteen.

Vuorovaikutustaidoissa kuvattiin terveysalan opettajan kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin

ja ympäristöihin, olla joustava sekä kyky tuoda julki mielipiteitä kuin myös perustella omaa

toimintaansa. Kuten seuraavassa asiaa kuvataan:

” Sä saat perustella omaa tekemistäs ja omia ajatuksia ja mielipiteitä. Mut se et

on myös kyky sitten muuttua ja mukautua”

Vuorovaikutustaidot ylipäätään nähtiin erityisen tärkeinä työvälineinä opettajan työssä, jossa

toimitaan erilaisissa ympäristöissä.

”Jotta se oppi menis perille, ni pitää olla vuorovaikutuksessa. Ja jotta ihmiset

tulee kohdatuksi ja hoidetuksi sitten tuolla työelämässä niin pitää olla

vuorovaikutusosaamista. Siihen ei mun mielestä koskaan panosteta liikaa. ”

Kyky verkostoitua sekä hallita omia verkostoja koettiin tärkeinä opettajan ihmissuhdetaitojen

muotona. Verkostoitumista haastateltavien mukaan tapahtuu opettajien, oppilaitosten ja

työelämän edustajien kesken. Opettajat verkostoituvat myös vapaa-ajallaan mm.

ammattiyhdistystoiminnassa sekä hanketoiminnassa kansainvälisesti. Tämä nähtiin tärkeänä

Page 33: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

29

opettajan ammatillisen osaamisen kehittymisen mahdollistajana kuten seuraavassa

haastateltava kuvaa:

” Totta kai kuuluu se verkostoituminen. On tärkee verkostoitua siinä omassa

työyhteisössä plus sitten niin ku ajatellaa niin ku työssäoppimiset ja ajatellaan niin ku

kansainvälisellä tasolla…”

5.2.5 Toisen asteen terveysalan opettajien kehittämistarpeet

Toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset kehittämistarpeista jakaantuivat kahteen

kategoriaan: ammattialan muutoksen haasteisiin sekä opettajuuden muutoksen haasteisiin.

Ammattialan muutoksen haasteet liittyivät substanssiosaamisen ajalla pitämiseen,

käytäntöön osallistumiseen ja kansainvälistymiseen. Opettajat esittivät huolensa siitä, miten

pysyä ajan hermolla substanssitiedon suhteen terveysalan kehittyessä nopealla tahdilla.

Opettajat kokivat, että tutkimustiedon seuraaminen olisi ensi arvoisen tärkeää. Ajan puutteen

vuoksi moni haastelluista kertoi tekevänsä sitä omalla ajallaan, sillä työaika ei riitä

tutkimuksiin perehtymiseen.

Opettajat toivoivat pääsevänsä myös ajantasaistamaan käytännön hoitotyön osaamistaan myös

työelämään. Mahdollisuudet tähän koettiin hyvin vaihteleviksi. Osa koki pääsevänsä

riittävästi tutustumaan työelämään, osa koki ettei saanut tähän riittävästi tukea omasta

organisaatiostaan. Tätä eräs haastateltava kuvaa näin:

” Et joskin kaipaisin et pääsis tonne kentälle. Et oisko ollut et niinku pari vuotta

et mä en oo käyny siel kentällä tekemässä ihan kunnol niin ku hoitajan työtä. Et sitä mä niin

ku kaipaisin et se vois olla meillä ihan työajassaki.”

Opettajien mukaan opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja niiden ohjaus toivat myös

vahvistusta substanssiosaamiseen. Fyysisten työpaikkavierailujen väheneminen koettiin

vähentävän opettajien mahdollisuuksia pysyä käytännön hoitotyön muutoksessa mukana.

Niukkenevat resurssit pakottavat opettajat hoitamaan työssäoppimisen ohjaamisen

puhelimitse, jolloin mahdollisuus vierailla työpaikoilla vähenee.

Page 34: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

30

Opettajat esittivät huolensa siitä, ettei lähihoitajakoulutus pysy ajan tasalla jos sen opettajien

tiedot eivät ole ajan tasalla. Opettajat kuvasivat olevansa visionäärejä, joiden tulisi olla

uusimman tiedon tasalla. Kansainvälistyminen ja terveysalan muutosten seuraaminen yli

Suomen rajojen kuvattiin tärkeinä opettajan tehtävinä, joihin tulisi panostaa. Kaiken

kaikkiaan työelämäyhteistyö koettiin tulevaisuudessa äärettömän tärkeäksi.

Opettajuuden muutoksen haasteet liittyivät pedagogiseen osaamiseen, tiimiopettajuuteen,

kasvatukselliseen osaamiseen sekä digiosaamiseen.

Toisen asteen terveysalan opettajat näkivät opettajuuden muutoksen haasteet pitkälti johtuvan

lähihoitajakoulutuksen murroksesta ja opiskelija-aineksen muuttumisesta yhä

heterogeenisemmaksi. Pedagogisen osaamisen haasteet liittyivät perinteisen opettajakuvan

muutokseen. Yhä enenevässä määrin opettaja nähtiin yksilöllisten oppimispolkujen

räätälöijänä sekä valmentajana. Vallitsevat rakenteet eivät haastateltujen mukaan tukeneet

tässä haasteessa selviytymistä. Opettajuuden koettiin olevan toisella asteella murroksessa

kuten seuraava haastateltava kuvaa:

”Kylhän semmonenki ajatusmalli on tulevaisuutta et että se ei oo enää nii et

minä tiedän kaiken ja minä tulen luokkaan ja kaadan tän tiedon teille vaan et tutkitaan niin

ku yhessä tätä aihetta”

Tähän liittyy myös vahvasti opettajakuvan muutos yksin puurtajasta tiimityötä tekeväksi.

Tiimiopettajuuden läpilyömiseen toisella asteella uskottiin vahvasti. Haasteeksi koettiin,

etteivät kaikki opettajat sitoudu sen kehittämiseen.

”Tulevaisuudessa… Et enemmän meillä on toi tiimiosaamisen ja pedagogisen

osaamisen kehittäminen…. Tavallaan työyhteisönä sen kehittäminen. Me ei olla tehty, me

ollaan niin yksilö orientoituneesti tehty…”

Kasvatuksellisen osaamisen tarve on haastateltujen mukaan kasvanut viime vuosina suuresti.

Monet kokivat tarvitsevansa työssään erityispedagogisia taitoja. Moni opettaja oli

erityispedagogiikka opiskellutkin. Opettajat kuvasivat tasapainottelevansa kasvatuksellisten

asioiden sekä ammattitaitovaatimusten viidakossa ja kokevansa riittämättömyyttä.

Opiskelijoiden lähtötaso oppilaitokseen tullessa voi olla hyvin vaihteleva, mutta saavutettavat

Page 35: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

31

ammattitaitovaatimukset lopulta ovat samat kaikilla. Myös yhteistyötä peruskoulun kanssa

toivottiin.

Opettajat kokivat digiosaamisen haastavan ammattikuntaa entistä enemmän tulevaisuudessa:

osittain digitaalisten oppimismenetelmien hyödyntämisen mutta myös alan uusien

digitaalisten innovaatioiden muodossa. Haastatellut pohtivat mm. hoitotyön robotiikan ja

telelääketieteen innovaatioiden merkitystä alan koulutuksessa tulevaisuudessa. Digiosaamisen

ja sen päivittämisen koettiin olevan työlästä kaiken työn ohessa, kuten seuraavassa kuvataan:

” Mut tää on niin hirveen villiviidakko tällä hetkellä et se on toi digitalisaatio

niin se on, sitä päivittää ja päivitänkin. Mutta, että niin kun pysyy ajan hermolla. Niin se

vaatii hirveesti aikaa..”

Digitaalisten oppimisympäristöjen ja innovaatioiden käyttöön otossa opettajan kokivat

tarvitsevansa sekä koulutusta että yhteisiä linjauksia mihin sovelluksiin ja käytäntöihin

yhteisesti sitoudutaan.

Page 36: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

32

6 POHDINTA

6.1 Tutkimustulosten tarkastelua

Tässä pro gradu -tutkielmassa toisen asteen terveysalan opettajien näkemykset ammatillisesta

osaamisestaan muotoutuivat siis neljään rooliin, jotka olivat opettaja laaja-alaisena hoitotyön

osaajana, opettaja eri pedagogisten roolien hallitsijana, opettaja oman alansa monitahoisena

kehittäjänä ja opettaja vastuullisena vaikuttajana. Toisen asteen terveysalan opettajat näkivät

ammatillisen osaamisensa erittäin laajana ja moniulotteisena kokonaisuutena.

Rooliajattelu ei ole ajatusmallina uusi. Rooliajattelu näkyy myös amerikkalaisissa kansallisen

hoitotyön järjestö NLN:n (National League for Nursing) vuonna 2005 määrittämissä

terveysalan opettajan ydinkompetenssialueissa ja niitä kuvastavissa toimintarooleissa, jotka

olivat oppimisen mahdollistaja, opiskelijan kehityksen ja sosialisaation mahdollistaja,

arvioinnin kehittäjä, opetussuunnitelmatyöhön ja koulutuksen arviointiin osallistuja,

muutosagentti ja johtaja, opettajantyön jatkuva laadun parantaja, hoitotieteellisen tutkimuksen

edistäjä sekä opetusympäristöissä toimija. (Guy ym. 2011, Ramsburg & Childress 2012.)

Tämän lisäksi australialaisessa Oprescun ym. (2017) tutkimuksessa terveysalan opettajuus

nähtiin vuorovaikuttajan, roolimallin ja tukijan rooleina.

Tässä tutkielmassa toisen asteen terveysalan opettajat näkivät itsensä laaja-alaisina hoitotyön

osaajina. Aikaisempi niin koulutuksen kuin työkokemuksenkin kautta hankittu

substanssiosaaminen koettiin tärkeäksi. Opettajat painottivat sen tärkeyttä toisen asteen

ammatillisessa koulutuksessa, jonka tarkoituksena on tuottaa opiskelijoille laaja-alaiset

ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin (OKM 2018). Suurin osa opettajista myös

toivoi pääsevänsä käytännön hoitotyöhön erilaisten työelämäjaksojen kautta päivittämään

osaamistaan. Tämä tulos on yhteneväinen Vilénin & Salmisen (2016) tutkimuksen kanssa,

joissa substanssiosaamisen päivittäminen nähtiin tärkeimpänä terveysalan opettajien

täydennyskoulutustarpeena. Myös australialaiset terveysalan opettajat pitivät

substanssiosaamisen kehittämistä tarpeellisena, vaikka he kokivatkin pedagogisen osaamisen

kehittämisen olevan vielä tärkeämpää (Oprescu ym. 2017).

Page 37: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

33

Suomalaisten hoitotyön opiskelijoiden mukaan opettajat voisivat kehittää

substanssiosaamistaan ylläpitämällä teoriatietoa ja työelämäyhteyksillä (Kettunen ym. 2013).

Toisen asteen terveysalan opettajat toivat näitä samoja keinoja esiin myös tässä

tutkimuksessa. He toivovat kuitenkin esiin huolen, miten työelämäyhteyksien ylläpitäminen

jatkossa onnistuu työtahdin kiristyessä. Ammatillisen koulutuksen reformin uskottiin

heikentävän opettajien mahdollisuuksia päästä työelämäjaksoille. Työssäoppimisjaksojen

ohjaamisen pelättiin siirtyvän muille henkilöstöryhmille kuten taitovalmentajille, joita

oppilaitokset ovat palkanneet opettajien määrän vähentyessä. Osa opettajista ei kokenut tätä

ongelmana, vaan he näkivät substanssiosaamisen kehittämisen siirtyvän entistä enemmän

teoriatiedon ylläpitämiseen tutkimuksiin ja ajankohtaisiin julkaisuihin tutustumalla.

Ammatillisen koulutuksen opettajilta vaaditaan jatkossa entistä enemmän tulevaisuuden

ennakointitaitoja. He ovat tulevaisuuden tuntijoita ja tekijöitä, jotka tunnistavat työelämän

osaamispolut. (Ylitervo 2017.) Tutkimukseen osallistuneet toisen asteen terveysalan opettajat

tunnistivat tämän tarpeen erittäin hyvin.

Substanssiosaamisessa ei ehkä sittenkään ole niinkään kyse kliinisestä kompetenssista, jossa

opettaja tuntee kaikki uusimmat terveysalan käytänteet ja osaa soveltaa niitä potilastyössä.

Kyse on enemmänkin kliinisestä uskottavuudesta, jossa terveysalan opettaja on selvillä

terveysalan suurista trendeistä ja kehityssuunnista kuten Gillespie ja McFetridge (2006)

ehdottavat. Tällöin toisen asteen terveysalan opettajien kannattaisi suunnata ammatillista

kehittämistä enemmän teoriatiedon hankkimisen suuntaan kuin murehtia väheneviä

työelämäjaksoja. Tosin niukkenevat resurssit luovat haasteita myös tähän: tutkimukseen

osallistuneet opettajat kokivat, ettei heillä ole aikaa lukea tutkimuksia niin paljon kuin

haluaisivat – ainakaan työaikana.

Aiemman tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että terveysalan opettajilla on hyvät

tiedonhaku ja -hallintataidot ja he käyttävät tutkittua tietoa työssään (Profetto – McGrath ym.

2009, Koivula ym. 2011, Rajalahti ym. 2014). Toisen asteen terveysalan tutkimus- ja

kehittämisosaaminen pitkälti keskittyy hanketyöhön, josta ei ole olemassa virallista

määritelmää. Haastatellut opettajat määrittivät sen työelämän kehittämiseksi, jonka taustalla

usein on tutkittu tieto tai muualla hyväksi havaittu käytäntö. Vaikka opettajat painottivatkin

hanketyön olevan hyvin erilaista kuin tutkimustyö, kokivat he tutkimustiedon olevan tärkeä

elementti juuri oman osaamisen kehittämisessä. Taitoa ja positiivista asennetta oman

Page 38: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

34

osaamisen kehittämiseen siis on, mutta mistä löytää aikaa siihen niukkenevien resurssien

aikakautena?

Vastaus tähän voisi löytyä uudenlaisesta ajattelutavasta opettajan työtä kohtaan. Ammatillisen

opettajan työ on edelleen näihin päiviin asti nähty hyvin professionaalisesti autonomisena

aivan kuten esimerkiksi lääkärin työkin on nähty (Helakorpi 2009, Paaso 2010, Ylitervo

2017). Tutkimukseen osallistuneet opettajat kuvasivat tekevänsä työtä pääosin

yksilöorientoituneesti vaikka yhteistyötä kollegoiden kesken monella tasolla tehtiinkin.

Yhteistyötä voitaisiin tehdä osaamisen kehittämisessä ja tutkitun tiedon jakamisessa varmasti

enemmän.

Tämän pro gradu -tutkielman tulokset ylipäätään heijastelevat muutosta, joka liittyy vahvasti

ammatilliseen koulutukseen ja opettajuuteen toisella asteella. Muutokset eivät liity vain

ammatillisen koulutuksen reformiin vaan maailmanlaajuisiin trendeihin, jotka liittyvät

elinikäiseen oppimiseen, uudistuvaan tietokäsitykseen ja terveysalan muutoshaasteisiin kuten

digitalisaatioon hoitotyössä. Vaikka koulutusjärjestelmät ja opettajien pedagogiset

koulutusvaatimukset ovat hyvin erilaisia eri maissa, on mielenkiintoista kuinka terveysalan

opettajat kohtaavat hyvin samankaltaisia haasteita työssään. Tässä tutkielmassa toisen asteen

terveysalan opettajat pitivät hyvin heterogeenistä opiskelijamateriaalia haasteena

pedagogiselle osaamiselleen. Samankaltaisia tuloksia on saatu mm. amerikkalaisia ja

australialaisia terveysalan opettajia tutkittaessa (Oprescu ym. 2017, Summers 2017). Nämä

tutkimukset ovat melko tuoreita, joten herää kysymys onko kyseessä globaali tähän aikaan

liittyvä kysymys vai eikö asiaa ole osattu vain aiemmin tutkia?

Jo aiemmin on todettu, että toisella asteella ammatillisessa koulutuksessa opettajan työhön

kuuluu kasvatustyö (Helakorpi 2010). Tämän tutkimuksen mukaan kasvatukselliset ja

opiskelijoiden elämänhallinnan tukemiseen liittyvät tehtävät vievät entistä enemmän aikaa

opettajan muilta töiltä. Asia nousi esiin jokaisessa haastattelussa erittäin vahvasti.

Samankaltaisia havaintoja on tehty myös Australiassa, jossa Oprescun ym. (2017) mukaan

opettajat kokevat, että opiskelijoiden ahdistuneisuus, huono motivaatio ja huonontunut

resilienssi ovat lisääntyneet viime vuosina. Toisen asteen opiskelijoiden, varsinkin

lähihoitajaopiskelijoiden elämänhallinnan vaikeudet, päihdeongelmat ja suoranainen alalle

soveltumattomuus ovat olleet uutisaiheina useissa medioissa viime aikoina. Tosin ongelmat

eivät yksin ole lähihoitajakoulutusta koskevia, vaan syyttävää sormea on kohdistettu toisen

Page 39: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

35

asteen koulutuksen reformiin. Ylen A-talkin 9.10.2018 esitetyssä haastattelussa

opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen toppuuttelee uudistukseen kohdistunutta kritiikkiä

heittäen palloa oppilaitoksille, joiden hän kokee epäonnistuneen uudistuksen toimeenpanossa.

Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin kuitenkin ennen reformin toimeenpanoa, joten tulokset

heijastelevat tilannetta ennen uudistusta.

Tutkimustulosten mukaan opettajat näkevät opiskelijoiden yksilöllisten oppimispolkujen

muuttavan opettajan työtä kasvatuksellisten haasteiden lisäksi. Paason (2012) mukaan

opiskelijoiden yksilöllisyyden kohtaaminen ei saisi olla vain yksittäisen opettajan haaste, vaan

sen tulisi olla koko oppimisyhteisön tehtävä. Myös Ylitervo (2017) näkee opettajan vastuun

työyhteisön jäsenenä laajentuvan toimintaympäristöjen muuttuessa. Hänen mukaansa

ammatillisen opettajan osaamisen keskiössä ovat oppimisen tukeminen, tulevaisuuden

tekeminen ja ammatillisen opettajuuden kehittäminen. Näitä kaikkia tulisi tehdä yhteistyössä

muiden opettajien kanssa. (Ylitervo 2017.) Opettajien välisen yhteistyön lisääntymisen tarve

nousi myös tästä tutkimuksesta keskeisenä kehittämistarpeena.

Tämän lisäksi tutkimukseen osallistuneet tunnistivat opettajan roolimuutoksen opettajasta

valmentajaksi. Ylitervo (2017) kuvaa tätä muutosta opettajan roolin muuttumiseksi

tiedonjakajasta ”matchmakeriksi”. Opettaja on tällöin tilanteiden tulkki, neuvottelija ja

osaamispuheenjohtaja. Valmentava työote vaatii pedagogista johtajuutta opettajalta. Se

näyttäytyy suhteessa opiskelijoihin opettajan taitona hyödyntää opiskelijan resursseja, ohjata

ryhmää niin, että kaikki tietävät tavoitteet, aikataulun ja mitä tietyssä tilanteessa halutaan

saavuttaa. (Ylitervo 2017.) Ylitervo (2017) yhdistää ansiokkaasti opettajuuden ja johtajuuden

nähden ne hyvin samankaltaisina tehtävinä, joissa tavoitetilana on saada ryhmä toimimaan

sovittujen tavoitteiden suuntaisesti.

Toisen asteen koulutuksen reformin keskeinen tavoite on digitalisoida oppimisympäristöjä

(Valtioneuvosto 2015). Terveysalan koulutuksessa digitaaliset oppimisympäristöt ovat jo

olleet käytössä jonkin aikaa ja niiden käyttöönottamisesta on tehty myös tutkimusta (Guy ym.

2011, Nguyen ym. 2011, Sword 2012, Fiedler ym. 2014). Tutkimusten mukaan terveysalan

opettajat ovat ottaneet uuden teknologian ja digitaaliset oppimisympäristöt innokkaasti

käyttöön. Käyttöönotto vaatii kuitenkin koulutusta sekä työyhteisöjen ja

koulutusorganisaatioiden yhteistä sitoutumista uusien välineiden käyttöön (Nguyen ym. 2011,

Fiedler ym. 2014). Samankaltaisia tuloksia saatiin myös tästä tutkimuksesta. Digiosaaminen

Page 40: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

36

koettiin tärkeäksi, mutta yhteisiä oppilaitoskohtaisia linjauksia kaivattiin. Koulutusta

digiosaamisen lisäämiseksi toivottiin. Myös Vilénin & Salmisen (2016) terveysalan

opettajien täydennyskoulutustarpeita kartoittaneessa tutkimuksessa verkko- ja

virtuaalipedagogiikkaan sekä sosiaalisen median hyödyntämiseen liittyvät koulutukset olivat

opettajien toiveissa.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä niin terveysalalla kuin opettajankin työssä. Tämä näkyi

myös tämän tutkimuksen tuloksissa. Opettajat painottivat vuorovaikutustaitoja jokaisella osa-

alueella substanssiosaamisesta työelämäosaamiseen asti. Heidän oli paikoin vaikea asemoida

mihin vuorovaikutustaidot oikeastaan kuuluvat. Tutkimuksen mukaan opettajan pedagogisiin

taitoihin kuuluu havainnoida opiskelijoita ja olla vuorovaikutuksessa heidän kanssaan. Kyky

mukautua vuorovaikutustilanteisiin nähtiin tärkeänä osana opettajan työtä. Samaan tapaan

Rossetti & Fox (2007) kuvaavat tutkimuksessaan menestyksellisen opettamisen elementiksi

läsnäolon ja innostuneisuuden. He kuvaavat läsnäolon vuorovaikutuksen ytimeksi. Tässä

tutkimuksessa vuorovaikutustaidot nähtiin tärkeinä myös työelämäosaamisen elementtinä:

kykynä työskennellä toisten opettajien ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Opettajien

mukaan siinä olisi vielä paljon kehitettävää kuten myös Salmisen ym. tutkimuksessa (2013)

todetaan.

Kaiken kaikkiaan tässä tutkimuksessa toisen asteen terveysalan opettajat kuvasivat omaa

osaamistaan laajasti. Jokainen haastateltu tunnisti Helakorven (2010) jaottelemat osa-alueet

työssään. On aiemmin tutkittu, että ammatillisella osaamisella on yhteyttä myös terveysalan

opettajien työhyvinvointiin. Varsinkin ammatillisessa koulutuksessa kasvatuksellisen työn

lisääntyminen ja erityistilanteiden hallintatoimet ovat aiheuttaneet tyytymättömyyttä

puutteellisten atk- ja opetusteknisen osaamisen lisäksi. (Hyvärinen ym. 2017.) Vaikka tässä

tutkimuksessa ei opettajien työhyvinvointia tutkittukaan, opettajien näkemykset

kehittämistarpeistaan kohdistuivat pitkälti näihin asioihin.

6.2 Tutkimuksen eettisyys

Tässä tutkimuksessa noudatettiin hyvää tieteellistä käytäntöä (TENK 2013), mikä tarkoittaa

asianmukaisten tutkimuslupien hakemista, eettisesti kestäviä tiedonkeruu, -analysointi ja

raportointimenetelmiä, aineiston säilyttämistä ja yleisiä tieteellisiä periaatteita tutkimustyössä

kuten rehellisyyttä, avoimuutta ja tarkkuutta.

Page 41: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

37

Tutkimukseen osallistuvista koulutusorganisaatioista saatiin asianmukaiset tutkimusluvat.

Tutkimussuunnitelman valmistuttua tutkielmantekijä kävi esittäytymässä työyhteisöissä,

joista aineisto kerättiin. Tapaamisessa esiteltiin tutkimuksen teoreettista viitekehystä,

tutkimuksen tarkoitusta ja tavoitteita. Henkilökohtaisella tapaamisella pyrittiin

luottamuksellisuuteen sekä siihen, ettei pyyntö osallistua tutkimukseen tule ainoastaan

esimiehen tai oppilaitoksen yhteyshenkilön kautta. Tutkimukseen kiinnostuksensa ilmaisseet

opettajat saivat saatekirjeen. Saatekirjeessä tutkittaville painotettiin tutkimukseen

osallistumisen vapaaehtoisuutta ja luottamuksellisuutta. (Liite 5.) Tutkittavilta pyydettiin

kirjallinen suostumus tutkimukseen osallistumisesta. (Liite 6.)

Litteroitua tutkimusaineistoa, täytettyjä taustatietolomakkeita sekä tutkimukseen

osallistuneiden suostumuslomakkeita on säilytetty pro gradu -tutkielman tekijän kotona,

omassa lukitussa tarkoitukseen hankitussa laatikossa.

6.3 Tutkimustulosten luotettavuus

Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkimustulosten luotettavuutta arvioidaan laadullisen

tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteerien eli uskottavuuden ja siirrettävyyden avulla

(Kankkunen & Vehviläinen – Julkunen 2013, Tuomi & Sarajärvi 2013). Tutkimuksen

luotettavuus on pyritty osoittamaan kuvaamalla mahdollisimman tarkasti tutkimusprosessin

eri vaiheet sekä olosuhteet näiden aikana. Aineiston analyysin etenemistä on kuvattu

esimerkillä kuviossa 1. Tämän lisäksi tulosten esittelyssä on käytetty runsaasti

alkuperäisilmaisuja, jolla on pyritty kuvaamaan aineiston analyysin luotettavuutta.

Laadullisen tutkimuksen luottavuuteen kuuluu myös tutkijan omien ennakko-oletusten

tunnistaminen ja huomioiminen (Kankkunen & Vehviläinen – Julkunen 2013). Tutkimuksen

luotettavuuden lisäämiseksi apuna tässä käytettiin tutkimuspäiväkirjaa, josta oli suuri apu

aineistoanalyysivaiheessa sillä aineistonkeruun ja analyysin välillä oli kaksi vuotta.

Aineiston keruun ja analyysin pitkän välin voidaan katsoa suurimmaksi tulosten

luotettavuutta heikentäväksi tekijäksi. Jos tutkimuksessa tavoitellaan analyyttistä

yhdenmukaisuutta, tulisi aineiston keruun ja analyysin tapahtua ajallisesti lähekkäin jollei

jopa samanaikaisesti (Polit & Beck 2010). Toisaalta aineiston keruun ja analyysin välinen

Page 42: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

38

aika on saattanut lisätä tutkijan objektiivisuutta, sillä aineistoon on pitänyt tutustua uudelleen

ja käydä vielä kerran läpi omat ennakkoajatuksensa.

Haastattelututkimuksessa suurin virhelähde on luultavimmin haastattelija (Polit & Beck

2010). Tässä tapauksessa pro gradu –tutkielman tekijällä ei ollut aiempaa kokemusta

haastattelemisesta. Haastattelut olivat hyvin epätasalaatuisia juurikin haastattelijan

kokemattomuudesta johtuen. Burnsin & Groven (2011) mukaan haastattelija vaikuttaa

haastateltaviinsa ja päinvastoin. Onkin todennäköistä, että haastattelujen epätasalaatuisuus

johtuu myös tästä: haastattelut sujuivat paremmin niiden edetessä kun haastattelija oppi

tekemistään virheistä.

Luotettavuuden kannalta haastattelujen nauhoitusten purkamisen eli litteroinnin ajoituksella

on myös merkitystä. Tässä tapauksessa litterointi tehtiin heti haastattelujen päätyttyä, minkä

ajatellaan lisäävän kuitenkin tutkimuksen luotettavuutta ja hieman tasoittavan sitä, että

aineiston keruun ja analyysin välillä on kaksi vuotta. (Burns & Grove 2011.)

Laadullisessa tutkimuksessa on hyvä tunnistaa myös ne tekijät, jotka voivat aiheuttaa harhaa

tutkimustuloksiin (Polit & Beck 2010). Taustatiedoissa ei kysytty sukupuolta eikä sitä

opettaako opettaja nuorisoasteella vai aikuiskoulutuksessa. Nämä olisivat olleet

tutkimustulosten ja taustatietojen pohtimisen kannalta oleellisia tietoja. Kaikki haastatellut

olivat naisia sekä lähes kaikki opettivat tutkimushetkellä ainoastaan nuorisoasteella. Tämä

selvisi haastattelujen aikana. Tällä voi olla vaikutusta tutkimustuloksiin, sillä tutkimukseen ei

onnistuttu samaan niin heterogeenistä tutkittavien joukkoa kuin alun perin toivottiin.

Haasteltavat jakaantuivat epätasaisesti myös oppilaitoksen edustuksen suhteen. Suurin osa

haastatelluista oli yhdestä oppilaitoksesta. Suhdeluku oli kymmenestä haastatellusta seitsemän

oli yhdestä oppilaitoksesta kun taas vain kolme edusti toista oppilaitosta. Haastatteluissa

samat teemat nousivat kuitenkin molempien oppilaitosten haastateltujen näkemyksissä, joten

tällä ei oleteta olevan vaikutusta tutkimuksen tuloksiin. Aineisto kyllääntyi jo ennen viimeistä

haastattelua, joten tämäkin tukee sitä ajatusta ettei oppilaitosedustus ole vinoutunut (Polit &

Beck 2010).

Tämän tutkimuksen tulokset kuvaavat näiden oppilaitosten terveysalan opettajien näkemyksiä

ammatillisesta osaamisestaan tuona aikana ja vaikkei laadullisessa tutkimuksessa yleistyksiä

Page 43: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

39

pyritä tekemäänkään, voidaan todeta jo ajan kulumisen vuoksi että tulosten siirrettävyyttä

tulee tarkastella kriittisesti (Addo 2014, Polit & Beck 2010).

6.4 Johtopäätökset ja jatkotutkimussuositukset

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että toisen asteen terveysalan opettajien

ammatillinen osaaminen on hyvin laaja-alaista. Seppo Helakorven (2010) ammatillisen

opettajan asiantuntijuuden jaottelu sopi hyvin tutkimuksen viitekehykseksi ja sitä

hyödyntämällä saatiin monipuolinen tutkimusaineisto. Helakorven (2010) jaottelu sopi myös

siksi, että se on kehitetty kuvaamaan juuri ammatillisen opettajan asiantuntijuutta ja

ammatillista osaamista.

Keskeinen tutkimuksesta noussut toisen asteen terveysalan opettajien työtä kuvaava

erityispiirre on kasvatuksellinen osaaminen, joka on leimallista toisen asteen ammatillisen

opettajan työlle. Kasvatuksellisen osaamisen lisääntynyt tarve ja yksilölliset oppimispolut

luovat haasteensa opettajien työlle. Kun tähän lisätään toisen asteen ammatilliseen reformiin

kirjattu tavoite oppimisympäristöjen digitalisoinnista, voidaan sanoa että toisen asteen

ammatillisten opettajien pedagogiseen osaamiseen kohdistuu valtavasti kehittämispaineita.

Tähän opettajat tarvitsevat valtavasti tukea ja osaamisen varmistamista koulutuksin.

Kasvatuksellinen osaaminen tulisi huomioida terveysalan opettajankoulutuksessa entistä

paremmin. Vapaasti valittavissa opinnoissa voitaisiin tarjota terveysalalle kohdennettuja

erityispedagogiikan opintoja.

Terveysalan kehitys ja alan lisääntyvä tietomäärä asettavat myös haasteita opettajille, jotka

ovat tottuneet olemaan oman alansa pioneereja. Perinteinen, autonominen tapa tehdä opettajan

työtä ei tule enää riittämään, vaan opettajien välistä yhteistyötä tulee kehittää erilaisin

menetelmin. On selvää että kun koulutusjärjestelmää uudistetaan, on myös opettajuuden

uudistuttava. Toisen asteen terveysalan opettajat tarvitsevat tähän niin koulutusta kuin tukea

omista koulutusorganisaatioistaan.

Toisen asteen terveysalan opettajat ovat suuri joukko opetusalalla ja siten olisi tärkeä

kohdistaa tutkimusta myös heihin. Uusi osaamisperusteinen ammatillinen koulutus,

opiskelijoiden oikeus saada henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) ja

tästä johtuvat yksilölliset osaamispolut vahvistavat opettajan arviointiroolia (Järvelä 2018,

Page 44: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

40

Opetushallitus 2018). Tämän vuoksi olisi tarpeen saada lisää tutkimustietoa toisen asteen

terveysalan opettajien pedagogisesta osaamisesta, varsinkin arviointiosaamisesta.

Toinen tärkeä jatkotutkimusaihe on opettajien välinen yhteistyö ja näkyvissä oleva

opettajuuden muutos. Millaisin keinoin opettajuuden muutosta voitaisiin tukea sekä mitä

mahdollisuuksia ja haasteita muutokseen liittyy?

Kolmantena jatkotutkimusaiheena voidaan nimetä toisen asteen terveysalan opettajien

työhyvinvointi. Ammatillinen osaaminen on yksi tärkeä osa työhyvinvointia (Hyvärinen ym.

2017). Tämän vuoksi olisi tärkeä tutkia miten edellä mainitut ammatilliseen osaamiseen

kohdistuvat kehittämistarpeet heijastuvat toisen asteen terveysalan opettajien

työhyvinvointiin.

Page 45: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

41

LÄHTEET:

Addo M. 2014. Qualitative Research. Teoksessa Taylor R. (toim.)2014. The Essentials of

Nursing and Healthcare Research. SAGE publications Ltd, London.

Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Ammatillisten opintojen opettajan

kelpoisuus 13§ (16.12.2010/168) www.finlex.fi Luettu 9.3.2016.

Bullin C. 2018. To what extent has doctoral (PhD) education supported academic nurse

educators in their teaching roles: an integrative review. BMC Nursing 17(6), 1 – 18.

Burke M. 2009. The incidence of technological stress among baccalaureate nurse educators

using technology during course preparation and delivery. Nurse Education Today 29(1), 57 –

64.

Burns N & Grove S.K. 2011. Understanding Nursing Research. Building an evidence-based

practice. 5th edition. Elsevier Saunders, USA.

Dekker – Groen A.M, Van der Schaaf M.F & Stokking K.M. 2011. Teacher competences

required for developing reflection skills of nursing students. Journal of Advanced Nursing

67(7), 1568 – 1579.

Fiedler R, Giddens J & North S. 2014. Faculty experience of a technological innovation in

nursing education. Nursing Education Perspectives (35) 6, 387 – 391.

Gardner S. 2014. From Learning to Teach to Teaching Effectiveness: Nurse Educators

Describe Their Experiences. Nursing Education Perspectives 35(2), 106 – 111.

Gillespie M & McFetridge B. 2006. Nurse education – the role of the nurse teacher. Journal

of Clinical Nursing 15, 639 – 644.

Grahn – Laasonen S. 2018. Amisopetus retuperällä? Haastattelu A-Talk 9.10.2018. www.

yle.fi

Guy J, Taylor C, Roden J, Blundell J & Tolhurst G. 2011. Reframing the Australian nurse

teacher competencies: Do they reflect the ”REAL” world of nurse teacher practice? Nurse

Education Today 31 , 231 – 237.

Hakala R, Tahvanainen S, Ikonen T & Siro A. 2011. Osaava lähihoitaja. Sosiaali- ja

terveysalan perustutkintokoulutuksen kehittämisstrategia. Opetushallitus. Raportit ja

selvitykset 2011:6. www.oph.fi/julkaisut

Hanhinen T. 2010. Työelämäosaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusjärjestelmän konstruointi.

Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden laitos. Tampereen

yliopistopaino oy, Tampere.

Helakorpi S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä

haasteena. Osaaja.net No 4. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu. www.osaaja.net Luettu

17.1.2016.

Page 46: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

42

Helakorpi S. 2010. Ammatillinen opettaja. Teoksessa Helakorpi S, Aarnio H & Majuri M.

2010. Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. HAMK. Ammatillisen

opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2010. Saarijärven offset oy, Saarijärvi.

Helakorpi S. 2010. Työ ja ammattitaito. Teoksessa Helakorpi S, Aarnio H & Majuri M. 2010.

Ammattipedagogiikkaa uuteen oppimiskulttuuriin. HAMK. Ammatillisen

opettajakorkeakoulun julkaisuja 1/2010. Saarijärven offset oy, Saarijärvi.

Hirsjärvi S, Remes P & Sajavaara P. 2009. Tutki ja kirjoita. Kustannusosakeyhtiö Tammi,

Helsinki.

Holopainen A, Hakulinen – Viitanen T & Tossavainen K. 2007. Nurse teacherhood:

Systematic descriptive review and content analysis. International Journal of Nursing Studies

44, 611 – 623.

Holopainen A, Tossavainen K & Kärnä – Lin 2009. Nurse teacherhood and categories

influencing it. Journal of Research in Nursing 14(3), 243 – 259.

Hyvärinen K, Saaranen T & Tossavainen K. 2017. Ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin

osana – kyselytutkimus terveysalan opettajille. Hoitotiede 29(4), 252 – 263.

Johnson – Farmer B & Frenn M. 2009. Teaching Excellence: What Great Teachers Teach Us.

Journal of Professional Nursing 25(5), 267 – 272.

Järvelä J. 2018. Lähihoitajakoulutus muuttuu entistä yksilöllisemmäksi. Superlehti.

www.superlehti.fi Luettu 1.11.2018

Kaitala E, Salminen L, Heinonen J & Leino – Kilpi H. 2010. ”Tulevaisuuden haasteisiin

vastaaminen edellyttää yrittäjyysosaamista” Raportti terveysalan opettajien

yrittäjyysosaamisesta ja täydennyskoulutustarpeesta. Teoksessa Kaitala E & Salminen L

(toim.) 2010. Terveysalan opettajien yrittäjyysosaaminen – tietoa, taitoa ja asenteita. Turun

yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:58/2010.

Kankkunen P & Vehviläinen - Julkunen K. 2013. Tutkimus hoitotieteessä. SanomaPro oy,

Helsinki.

Kettunen E, Kääriäinen M, Lukkarinen H & Salminen L. 2013. Hoitotyön opettajan kliininen

osaaminen hoitotyön opiskelijoiden arvioimana. Hoitotiede 25 (1), 24 – 35.

Kielitoimiston sanakirja. 2016. www.kielitoimistonsanakirja.fi Luettu 28.2.2016.

Koivula M, Tarkka M – T, Simonen M, Katajisto J & Salminen L. 2011. Research utilisation

among nursing teachers in Finland: A national survey. Nurse Education Today 31, 24 – 30.

Koivula M & Salminen L. 2016. Hoitotieteen didaktiikka. Teoksessa Saaranen T, Koivula M,

Ruotsalainen H, Wärnå – Furu C & Salminen L. (toim.) 2016. Tietosanoma, Tallinna.

Kumpulainen T (toim.) 2014. Opettajat Suomessa 2013. Koulutuksen seurantaraportti 2014:8.

Opetushallitus. www.oph.fi/julkaisut Luettu 24.1.2016.

Page 47: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

43

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017. www.finlex.fi Luettu 30.10.2018

Markkanen K. 2009. Lähihoitaja – Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen. Tehyläisten

lähihoitajien käsityksiä koulutuksesta ja työelämästä. Tehyn julkaisusarja B: 1/2009.

Multiprint oy, Helsinki.

Nguyen D, Zierler B & Nguyen H.Q. 2011. A Survey of Nursing Faculty Needs for Training

in Use of New Technologies for Education and Practice. Journal of Nursing Education 50 (4),

181 – 189.

Numminen O, Meretoja R, Isoaho H & Leino – Kilpi H. 2013. Professional competence of

practising nurses. Journal of Clinical Nursing, 22, 1411 – 1423.

Opetushallitus 2017. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet. (OPH-2629-2017).

www.eperusteet-opintopolku.fi Luettu 2.11.2018

Opetushallitus 2018. Reformin tuki. www. oph.fi Luettu 2.11.2018

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010. Ammatillisen koulutuksen vetovoiman kehitys

koulutusaloittain yhteishaussa vuosina 2005 – 2010. Vetovoimaneuvottelukunta 3.12.2010.

www.minedu.fi Luettu 8.3.2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014. Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisen tulevaisuus –

hanke. www.minedu.fi Luettu 28.2.2016.

Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018. Ammatillinen koulutus. Opiskelu ja tutkinnot.

www.minedu.fi Luettu 30.10.2018.

Oprescu F, McAllister M, Duncan D & Jones C. 2017. Professional development needs of

nurse educators. An Australian case study. Nurse Education in Practice 27, 165 – 168.

Paaso A. 2012. Osaava ammatillinen opettaja 2020. Aikuiskasvatuksen aikakausikirja 14 (3),

46 – 56.

Paaso A & Korento K. 2010. Osaava opettaja 2010 – 2020. Toisen asteen ammatillisen

koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. Loppuraportti. Opetushallitus.

www.oph.fi/julkaisut Luettu 3.2.2016.

Pearsall C, Hodson – Carlton K & Flowers J.C. 2012. Barriers and Strategies Toward the

Implementation of a Full-Time Faculty-at-a-Distance Nurse Educator Role. Nursing Faculty

Perspectives 33 (6), 399 – 405.

Pointdexter K. 2013. Novice Nurse Educator Entry – Level Competence to Teach: A National

Study. Journal of Nursing Education 52 (10), 559 – 566.

Polit D.F & Beck C.T. 2010. Essentials of Nursing Research. Appraising Evidence for

Nursing Practice. Seventh Edition. Wolters Kluwer Health. Lippincott Williams & Wilkins.

Kiina.

Page 48: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

44

Poorman S.G & Mastorovich M.L. 2017. Promoting faculty competence, satisfaction and

retention: Faculty stories supporting the crucial need for mentoring when evaluating nursing

students. Teaching and Learning in Nursing 12, 183 – 190.

Profetto – McGrath J, Bulmer Smith K, Hugo K, Patel A & Dussault B. 2009. Nurse

educators’ critical thinking dispositions and research utilization. Nurse Education in Practice

9, 199 – 208.

Rajalahti E, Heinonen J & Saranto K. 2014. Developing nurse educators’ computer skills

towards profiency in nursing informatics. Inform Health Soc Care 39(1), 47 – 66.

Ramsburg L & Childress R.2012. An initial investigation of the applicability of the Dreyfus

skill aquisition model to the professional development of nurse educators. Nursing Education

Perspectives 33 (5), 312 – 316.

Rossetti J & Fox P.G. 2009. Factors Related to Successful Teaching by Outstanding

Professors: An Interpretive Study. Journal of Nursing Education 48(1), 11 – 16.

Saarikoski M, Warne T, Kaila P & Leino – Kilpi H. 2009. The role of the nurse teacher in

clinical practice: An empirical study of Finnish student nurse experiences. Nurse Education

Today 29, 595 – 600.

Saarikoski M, Kaila P, Lambrinou E, Canaveras Perez R.M, Tichelaar E, Tomietto M &

Warne T. 2013. Students’ experiences of cooperation with nurse teacher during their clinical

placements: An empirical study in a Western European context. Nurse Education in Practice

13, 78 – 82.

Salminen L. 2000. Hoitotyön opettajan muotokuva – opettajaan kohdistuvat vaatimukset ja

niiden arviointi. Turun yliopiston julkaisuja. Painosalama oy, Turku.

Salminen L, Karjalainen T, Väisänen S, Leino – Kilpi H & Hupli M. 2011 Hoitotyön

opettajien arviointi omasta osaamisestaan. Hoitotiede 23 (1), 72 – 80.

Salminen L, Stolt M, Koskinen S, Katajisto J & Leino – Kilpi H. 2013. The competence and

the cooperation of nurse educators. Nurse Education Today 33, 1376 – 1381.

Salminen L, Rinne J, Stolt M & Leino – Kilpi H. 2017. Fairness and respect in nurse

educators’ work – nursing students’ perceptions. Nurse Education in Practice 23, 61 – 66.

Smith S.A. 2012. Nurse competence: A concept analysis. International Journal of Nursing

Knowledge 23(2), 172 -182

Summers J. 2017. Developing competencies in the novice nurse educator: An integrative

review. Teaching and Learning in Nursing 12, 263 – 276.

Sword T. S. 2012. The Transition to Online Teaching as Experiences by Nurse Educators.

Nursing Education Perspectives 33(4), 269 – 271.

Tuomi J & Sarajärvi A. 2013. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö

Tammi, Helsinki.

Page 49: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

45

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2013. Hyvä tieteellinen käytäntö. www.tenk.fi luettu

16.2.2016.

Työ- ja elinkeinoministeriö 2015. Nuorisotakuu. www.tem.fi Luettu 8.3.2016.

Valtioneuvosto 2015. Hallitusohjelman toteutus. Osaaminen ja koulutus.

www.valtioneuvosto.fi Luettu 17.2.2016.

Vilén L & Salminen L. 2016. Täydennyskoulutus terveysalan opettajien ammattitaidon

ylläpidossa ja kehittymisessä. Hoitotiede 28(2), 137 – 149.

Ylitervo R. 2017. Verkostoista voimaa. Opettajan johtajuus. Opetushallitus. www.oph.fi

Luettu 31.10.2018.

Page 50: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liitetaulukko 1. Tiedonhaku sähköisistä tietokannoista Liite 1.

Tietokanta Hakusanat Rajaukset Hakutulos Valitut

Cinahl ”Nurse

teacher*” OR

”Nurse

educator*” OR

”Nurs* facult*”

AND

competenc* OR

”clinical skill*”

OR ”pedagogic

skill*” OR

”workplace

skill*” OR

”reseach skill*”

NOT student

Englanninkieliset

2006 – 2018

Vertaisarvioitu

Tutkimusartikkeli

745 17

Scopus Samat kuin

Cinahlissa

2010 - 2018

Artikkeli tai

katsaus

Nursing

401 3

Pubmed Samat kuin

Cinahlissa

Lukuun

ottamatta NOT

student

10 vuotta 91 0

Eric ”Nurse

teacher*” OR

”Nurse

educator*” OR

”Nurs* facult*”

2006 – 2018

Vertaisarvioitu

4 0

Melinda ”hoitotyön

opettaj?” OR

”terveysalan

opettaj?” AND

”ammatillinen

osaami?” OR

kompetens?

2006 – 2018 13 2

Page 51: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (1/8)

Liitetaulukko 2. Keskeisimmät terveysalan opettajien ammatillista osaamista koskevat

tutkimukset

Tekijä(t), lähde

ja maa

Tutkimuksen

tarkoitus

Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Bullin C. 2018.

To what extent

has doctoral

(PhD) education

supported

academic nurse

educators in

their teaching

roles: an

integrative

review. USA

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

selvittää miten

tohtorikoulutus

antaa valmiuksia

opetustehtäviin

139

vertaisarvioitua

tutkimusraporttia

Yhdistelevä

kirjallisuuskatsaus

Tohtorikoulutus

antaa

riittämättömän

pedagogisen

osaamisen

opetustehtäviin

korkeakouluissa.

Burke M.2009.

The incidence of

technological

stress among

baccalaureate

nurse educators

using

technology

during course

preparation and

delivery.

USA

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvailla

teknologian

käytöstä johtuvia

stressitekijöitä

Louisianalaisten

terveysalan

opettajien

keskuudessa

311 terveysalan

opettajaa Kuvaileva

korrelaatiotutkimus

Tutkimusta varten oli

kehitetty mittari.

Tutkitut terveysalan

opettajat kokivat

lievää teknologista

stressiä

Koulutuksella ja

hallinnon tuella

stressiä voidaan

vähentää stressiä.

Korkeammin

koulutetuilla

stressiä oli

vähemmän. Muilla

muuttujilla ei ollut

vaikutusta

Dekker-Groen

A.M, van der

Schaaf M.F &

Stokking K.M.

2011. Teacher

competences

required for

developing

reflection skills

of nursing

students.

Alankomaat

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

tuottaa viitekehys

opettajien

osaamiselle, joka

liittyy

opiskelijoiden

reflektointitaitojen

kehittymisen

tukemiseen.

28 terveysalan

opettajaa

Kyselytutkimus, jossa

hyödynnettiin Delphi-

tekniikkaa

Keskimäärin

opettajien

osaamisen taso

opiskelijoiden

reflektointitaitojen

kehittymisen

tukemiseen oli

hyvä. Keskeinen

tärkeä tuloksista

noussut alue oli

valmentaminen.

Tutkimuksella

saatiin konsensus

pääkohdista

osaamiselle.

Fiedler R,

Giddens J &

North S. 2014.

Faculty

experience of a

Technological

Innovation in

Nursing

Education.

USA

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

oli kuvata

opettajien

kokemuksia

virtuaalisen

opettamisen

innovaation

käyttöönotosta

27 terveysalan

opettajaa

Kvalitatiivinen

ryhmähaastattelututkimus,

jonka aineisto analysoitiin

sisällönanalyysillä.

Aineistosta nousi

kolme ydinteemaa:

Opettaminen/Hyöty

oppimiselle,

Sitoutuminen

innovaatioon ja

kustannukset

Page 52: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (2/8)

Tekijä(t),

lähde ja maa

Tutkimuksen

tarkoitus

Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Gardner S.

2014. From

learning to

teach to

teaching

effectiveness:

Nurse

educators

describe their

experiences.

USA

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

ymmärtää terveysalan

opettajien kokemuksia

piirteitä ja käytänteitä,

jotka liittyvät heidän

kompetenssiinsa ja

ammatilliseen

kehittymiseensä.

8 terveysalan opettajaa. Kvalitatiivinen

haastattelututkimus

, jonka aineiston

analysoitiin

sisällönanalyysillä.

Aineistosta nousi 8

opettajien

kompetenssiin

liittyvää teemaa,

jotka kuvaavat

opettajaksi

kehittymistä.

Mentorointi oli

tärkeä tuki

opettajaksi

kehittymisessä.

Gillespie M

&

McFetridge

2006.Nurse

education –

the role of

the nurse

teacher.

Iso –

Britannia.

Kirjallisuuskatsauksen

tarkoituksena oli tutkia

ja analysoida

terveysalan opettajan

roolia

Ei ole kuvattu tekstissä,

50 julkaisua joihin on

viitattu tekstissä

Kirjallisuuskatsaus Terveysalan

opettajien rooli on

dynaaminen ja se

aktiivisesti kytkeytyy

opiskelijoiden

tarpeisiin

Guy J, Taylor

C, Roden J,

Blundell J &

Tolhurst

G.2011.

Reframing

the

Austaralian

nurse teacher

competencies

: Do they

reflect the

”real” world

of nurse

teacher

practice.

Australia

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvata terveysalan

opettajien käsityksiä

nykyisten Australian

terveysalan opettajien

kompetenssikuvauksie

n käytettävyydestä

käytännön työssä ja

muokata

kompetenssikuvauksia

vastaamaan vallitsevia

tarpeita.

96 terveysalan

opettajaa

kyselytutkimuksessa.

30

haastattelututkimuksess

a

Mixed-method

tutkimus

Vuoden 1996

kompetenssikuvauks

et ovat edelleen

käyttökelpoisia

tietyin muokkauksin.

Kehittämiskohteina

nousivat kulttuurinen

kompetenssi, ICT-

taidot ja

opetussuunnitelmien

ymmärrettävyys.

Holopainen

A,

Hakulinen-

Viitanen T &

Tossavainen

K. 2007.

Nurse

teacherhood:

Systematic

descriptive

review and

content

analysis.

Suomi

Kirjallisuuskatsauksen

tarkoituksena oli tutkia

terveysalan

opettajuuteen liittyviä

muutoksia vuosien

1990 – 2004 välillä.

207 hoitotieteellistä

tutkimusraporttia tai

akateemista väitöskirjaa

Systemaattinen,

kuvaileva

kirjallisuuskatsaus

Terveysalan

opettajuutta

käsittelevät

tutkimukset

jakaantuivat kolmeen

kategoriaan:

terveysalan

opettajuuden

laajentuminen,

terveysalan opettajien

taidot ja niiden

kehittyminen,

terveysalan

opettajuus ja asema

työyhteisössä.

Page 53: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (3/8)

Tekijä(t),

lähde ja

maa

Tutkimuksen tarkoitus Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Holopainen

A,

Tossavainen

K & Kärnä-

Lin E. 2009.

Nursing

teacherhood

an the

categories

influencing

it.

Suomi.

Tutkimuksen tarkoituksena

oli kuvailla terveysalan

opettajuutta vuosina 2003 -

2004

ammattikorkeakoulutoiminn

an vakinaistuessa.

34 terveysalan

opettajaa

Laadullinen

haastattelututkimu

s, jonka aineisto

analysoitiin

grounded theory

menetelmällä.

Terveysalan

opettajuutta

kuvaavat

kategoriat olivat

organisaation

muutosprosessi,

työkulttuuri

terveysalan

työyhteisössä,

ammatillinen

itsetunto,

kompetenssin

ydin, suhteet

opiskelijoihin,

ammatillinen

tulevaisuus ja

vaatimukset.

Johnson-

Farmer B.

2009.

Teaching

excellence:

What great

teachers

teach us.

USA

Tutkimuksen tarkoituksna

oli lisätä ymmärrystä siitä

millainen on hyvä/taitava

terveysalan opettaja.

17 terveysalan

opettajaa.

Laadullinen

haastattelututkimu

s, jonka aineisto

analysoitiin

grounded theory

menetelmällä.

Opettajan

taitavuus on

dynaaminen

prosessi, jossa

keskeistä on sekä

oppilaitoksen että

opiskelijoiden

aktiivinen

sitoutuminen.

Kettunen E,

Kääriäinen

M,

Lukkarinen

H &

Salminen L.

2013.

Hoitotyön

opettajan

kliininen

osaaminen

hoitotyön

opiskelijoide

n

arvioimana.

Suomi

Tutkimuksen tarkoituksena

on hoitotyön opettajien

kliinistä osaamista hoitotyön

opiskelijoiden arvioimana.

200 hoitotyön

opiskelijaa yhdeksästä

suomenkielisestä

ammattikorkeakoulust

a.

Kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Avoimet

kysymykset

analysoitiin

induktiivisella

sisällönanalyysillä

.

Opiskelijat

arvioivat

opettajien

kliinisen

osaamisen

hyväksi

kriittisesti sairaan

potilaan

akuuttihoitotyöss

ä, potilaan perus-

ja

kokonaishoitoon

liittyvissä

kysymyksissä

sekä

lääkehoidossa.

Opiskelijat

odottivat

opettajilta

käytännön

hoitotyön

osaamista ja sen

ajantasaisuutta.

Page 54: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (4/8)

Tekijä(t), lähde

ja maa

Tutkimuksen

tarkoitus

Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Koivula M,

Tarkka M-T,

Simonen M,

Katajisto J &

Salminen L. 2011.

Research

utilisation among

nursing teachers in

Finland: A

national survey.

Suomi

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

arvioida terveysalan

opettajien

tutkimustiedon

käyttöä ja vertailla

tuloksia suhteessa

taustamuuttujiin.

342 terveysalan

opettajaa vastasi

kyselyyn

Kuvaileva

kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Tohtoritutkinnon

suorittaneet opettajat

hyödyntävät

tutkimusosaamistaan

enemmän verrattuna

maisterikoulutettuihin

opettajiin.

Tutkimustiedon

hyödyntäminen liittyi

mm. opettajaan ikään,

akateemiseen

koulutukseen,

työkokemukseen sekä

tutkimusaktiivisuuteen.

Nguyen D, Zierler

B & Nguyen

H.Q.2011. A

survey of nursing

faculty needs for

training in use of

new technologies

for education and

practice.

USA.

Tutkimus kuvailee

terveysalan

opettajien uuden

opetusteknologian

tietämystä ja

käyttöä sekä siihen

liittyvää

koulutustarvetta.

193 terveysalan

opettajaa

Yhdysvaltojen

länsiosista vastasi

kyselyyn.

Verkkopohjainen

kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Yli puolet tutkituista

oli aktiivisia uuden

opetusteknologian

käyttäjiä. Kaksi

kolmesta tutkituista

koki omaavansa

vähintään tyydyttävät

taidot uuden

opetusteknologian

suhteen. Suuri osa

kuitenkin toivoi tukea

ja koulutusta

uusimmasta

opetusteknologiasta.

Pearsall C,

Hodson-Carlton K

& Flowers J.C.

2012. Barriers and

strategies toward

the

implementation of

a full-time faculty-

at-a-distance nurse

educator role.

USA.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvata esteitä ja

mahdollisia

strategioita, joilla

voidaan tukea

etäopettajuuden

roolin jalkautumista

käytännön

opetustyöhön.

198 opettajaa

vastasi

verkkokyselyyn.

Verkkopohjainen

kyselytutkimus,

jonka tulokset

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Opettajat arvioivat

kaikista vaikeimmaksi

etäopettajuuden

rooliksi kyvyn

mahdollistaa

opiskelijoiden

oppimisen ja

sosiaalistamisen

verkossa. Puolestaan

tutkimustoimintaan

sekä opiskelijoiden

arviointiin liittyvät

tehtävät arvioitiin

helpoiten

toteutettaviksi

verkossa.

Paaso A. 2012.

Osaava

ammatillinen

opettaja 2020.

Suomi.

Väitöstutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvata

asiantuntijoiden

tulevaisuutta

koskevia käsityksiä

toisen asteen

ammatillisten

opettajien

osaamisesta

134 asiantuntijaa:

opettajia,

työelämän

edustajia,

opetushallituksen

edustajia, tutkijoita

sekä opiskelijoita.

Heistä koottiin

paneeli.

Tutkimuksessa

käytettiin Delfoi-

tekniikkaa ja e-

delfoi ohjelmaa.

Vastaajat ennakoivat

muutosta

työelämäosaamisen

puolella: perinteinen

opettajakuva on

muuttumassa.

Erilaisten yhteisöiden

merkitys opettajan

työssä tulee

kasvamaan.

Page 55: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (5/8)

Tekijä(t), lähde

ja maa Tutkimuksen

tarkoitus Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Pointdexter K.

2013. Novice

nurse educator

entry-level

competence to

teach: A national

study.

USA.

Tutkimuksen

tarkoituksena on

kuvata keskeisiä

alalle tulevan

opettajan

ydinkompetensseja.

374 koulutuksen

ylläpitäjää vastasi

tutkimukseen.

Kyselytutkimus, jota

varteen laadittiin

mittari. Aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Amerikkalaisissa

terveysalan

oppilaitoksissa

koulutusasteesta

huolimatta odotetaan

opettajalta pedagogista

osaamista. Muun

osaamistarpeen

määritteli

koulutusaste. Poorman S.G &

Mastorovich M.L.

2017. Promoting

faculty

compentence,

satisfaction and

retention: Faculty

stories supporting

the crucial need

for mentoring

when evaluating

nursing students.

USA.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

avata terveysalan

opettajien

kokemuksia

opiskelijoiden

arvioinnista.

30 terveysalan

opettajaa. Avoin

haastattelututkimus,

jonka tulokset

analysoitiin

laadullisesti

fenomenologisella

menetelmällä.

Keskeiset

haastatteluista

nousseet teemat olivat

välittäminen, yhteisön

kehittäminen ja yksin

oleminen. Mentorointi

nähtiin tärkeänä

voimavarana opettajan

kehittymiselle

opiskelijoiden

arviointitehtävissä.

Profetto-

McGrath, Bulmer

Smith K, Hugo K,

Patel A &

Dussault B. 2009.

Nurse educators’

critical thinking

dispositions and

reseach

utilization.

Kanada

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kerätä tietoa

terveysalan

opettajien

tutkimustiedon

käytöstä ja

taipumuksesta

kriittisen ajatteluun.

287 kanadalaista

terveysalan

opettajaa osallistui

tutkimukseen.

Tutkimus toteutettiin

kyselytutkimuksena,

jonka tulokset

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Opettajan kriittisen

ajattelun taidoilla on

tilastollisesti

merkitsevä yhteys

opettajan

tutkimustiedon

käyttöön. Suurin osa

opettajista sai korkeat

pisteet kriittistä

ajattelua mittaavassa

kyselyssä. Oprescu F,

McAllister M,

Duncan D &

Jones C. 2017.

Professional

development

needs of nurse

educators. An

Australian case

study. Australia.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kartoittaa

australialaisten

terveysalan

opettajien

ammatillisen

kehittymisen

tarpeita.

138 terveysalan

opettajaa. Tutkimus toteutettiin

verkkokyselynä,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Hieman alle puolet

tutkituista oli

luottavainen omiin

kykyihinsä opettajana.

Eniten kehittymisen

tarpeita nähtiin ICT-

taidoissa,

arviointitaidoissa ja

substanssiosaamisessa.

Page 56: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (6/8)

Tekijä(t), lähde

ja maa Tutkimuksen

tarkoitus Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Rajalahti E,

Heinonen J &

Saranto K. 2014.

Developing

nurse educators’

computer skills

towards

profiency in

nursing

informatics.

Suomi

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

miten terveysalan

opettajien

tietotekniset taidot

kehittyvät projektin

aikana verrattuna

muihin terveysalan

ammattilaisiin.

124 terveysalan

ammattilaista:

opettajia, hoitajia

sairaaloista ja

terveyskeskuksista

sekä sairaaloiden

tietohallintatehtävissä

työskenteleviä.

Vertaileva tutkimus,

jossa käytettiin

koulutusinterventiota.

Tietotaito mitattiin

ennen ja jälkeen

intervention. Aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Terveysalan

opettajilla on hyvät

sekä tietotekniset

että

tiedonhakutaidot

verrattuna muihin

tutkimuksessa

olleisiin

ammattilaisiin.

Oppimista tapahtui

sähköisten

oppimisalustojen ja

ympäristöjen

käytössä.

Ramsburg L &

Childress R.

2012. An initial

investigation of

the applicability

of the Dreyfuss

skill acquisition

model to the

professional

development of

nurse educators.

USA

Tutkimuksen

tarkoituksena on

selvittää miten

taitovaatimusmalli

sopii

amerikkalaisen

terveysalan

opettajan rooliin.

339 terveysalan

opettajaa.

Kyselytutkimus,

jossa mittarin avulla

pyrittiin tutkimaan

terveysalan opettajien

itse arvioimiaan

taitoja. Aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Käytetty malli sopii

terveysalan

opettajien taitojen

arvioimiseen.

Kokonaisuudessaan

t opettajat arvioivat

itsensä päteviksi

taitojen osalta. Malli

sopii opettajan

kehittymisen

arviointiin.

Rossetti J & Fox

P.G.2009.

Factors related to

successful

teaching by

outstanding

professors: An

interpretive

study.

USA.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

löytää ja kuvata

niitä tekijöitä jotka

liittyvät

menestykselliseen

opettamiseen

terveysalalla

yliopistotasolla.

35 opetuksestaan

palkitun professorin

kertomuksia ja

kirjoituksia 11

vuoden ajalta.

Laadullinen tutkimus

jossa käytettiin

jatkuvan vertailun

menetelmää.

Neljä

menestykselliseen

opettamiseen

liittyvää tekijää

löydettiin. Nämä

olivat läsnäolo,

oppimisen

edistäminen,

opettajat oppijoina

ja innostuneisuus.

Saarikoski M,

Kaila P,

Lambrinou E,

Perez Canaveras

R.M, Tichelaar

E, Tomietto M &

Warne T. 2013.

Students’

experiences of

cooperation with

nurse teacher

during their

clinical

placements: A

empirical study

in a Western

European

context.

Eurooppa

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

selvittää hoitotyön

opiskelijoiden

näkemyksiä

terveysalan

opettajan

yhteistyöstä

kliinisen

harjoittelun aikana

yhdeksässä

eurooppalaisessa

maassa.

1903 hoitotyön

opiskelijaa osallistui

tutkimukseen.

Kuvaileva

kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Suurin osa

opiskelijoista tapasi

opettajan kliinisen

harjoittelun aikana.

Lisäksi sähköisiä

viestimiä käytettiin

apuna. Tutkimuksen

mukaan ei ole yhtä

tehokasta tapaa

tukea opiskelijoita

kliinisen harjoittelun

aikana.

Page 57: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (7/8)

Tekijä(t), lähde

ja maa Tutkimuksen

tarkoitus Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Saarikoski M,

Warne T, Kaila P

& Leino-Kilpi H.

2009. The role of

the nurse teacher

in clinical

practice: An

empirical study of

Finnish student

nurse experiences.

Suomi

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvata hoitotyön

opiskelijoiden

kokemuksia

terveysalan

opettajalta

saamastaan

opetuksesta ja

oppimisen tuesta

käytännön

harjoittelujakson

aikana.

549 hoitotyön

opiskelijaa. Kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Tutkimus osoitti, että

terveysalan opettajan

rooli käytännön

jaksolla on antaa

teoreettista näkemystä

opiskelijalle.

Yhteistyö on tärkeää

harjoittelun aikana eri

toimijoiden kesken.

Salminen L,

Rinne J, Stolt M

& Leino-Kilpi H.

2017. Fairness

and respect in

nurse educators’

work - nursing

students’

perceptions.

Suomi

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

kuvailla miten

eettiset periaatteet

kuten

oikeudenmukaisuus

ja kunnioitus

näkyvät terveysalan

opettajan työssä

opiskelijoiden

käsityksen mukaan.

202 valmistuvaa

hoitotyön

opiskelijaa.

Kuvaileva

kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Opiskelijat arvioivat

oikeudenmukaisuuden

ja kunnioituksen

toteutuvan parhaiten

esimiesten,

kollegoiden ja

työpaikkaohjaajien

kanssa toimiessa.

Heikoiten taas

opiskelijoiden kanssa

toimiessa. Salminen L, Stolt

M, Koskinen S,

Katajisto J &

Leino-Kilpi H.

2013. The

competence and

the cooperation of

nurse educatiors.

Suomi.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

arvioida terveysalan

opettajien

kompetenssia

heidän itsensä,

opiskelijoiden,

koulutuksen

järjestäjien,

hoitotyön johtajien

ja

työpaikkaohjaajien

näkemysten

mukaan.

Tutkimukseen

osallistui 689

henkilöä, joista 342

oli opettajia, 202

opiskelijaa, 17

koulutuksen

järjestäjää, 64

hoitotyön johtajaa

ja 64

työpaikkaohjaajaa.

Tutkimus oli

kuvaileva

kyselytutkimus,

jonka aineisto

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Terveysalan opettajat

arvioivat

kompetenssinsa

erittäin hyväksi.

Hoitotyön opiskelijat

ja käytännön

työpaikkaohjaajat

olivat kaikista

kriittisimpiä

arvioissaan opettajien

kompetenssista.

Salminen L,

Karjalainen T,

Väisänen S,

Leino-Kilpi H &

Hupli M. 2011.

Hoitotyön

opettajien

arviointi omasta

osaamisestaan.

Suomi.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

arvioida

hoitotyötyön

opettajien osaamista

heidän itsensä

arvioimana.

Tutkimukseen

osallistui 342

hoitotyön opettajaa.

Sähköinen

lomakekysely

Opettajamittarilla.

Tulokset

analysoitiin

kvantitatiivisesti.

Opettajat arvioivat

parhaiten toimivansa

suhteessa

opiskelijoihin mutta

hallitsivat heikoiten

opetustaidot.

Page 58: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 2. (8/8)

Tekijä(t), lähde ja

maa Tutkimuksen

tarkoitus Aineisto/Otos Menetelmä Päätulokset

Summers J.2017.

Developing

competencies in

the novice nurse

educator: An

integrative review.

USA

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

löytää niitä

tekijöitä jotka

mahdollistavat tai

estävät terveysalan

opettajan roolin

omaksumisen.

27

tutkimusartikkelia Kirjallisuuskatsaus. Tutkimukset

jakaantuivat

kolmeen teemaan:

Opettajaksi

valmistuminen,

perehtyminen ja tuki

roolimuutoksessa,

Hoitotyön

koulutuksen

monimuotoisuus ja

opiskelijoiden

hallinta ja heidän

oppimistarpeisiinsa

vastaaminen. Sword T.S. 2012.

The transition to

online teaching as

experienced by

Nurse Educators.

USA.

Tutkimuksen

tarkoituksena oli

tutkia terveysalan

opettajien

käsityksiä,

kokemuksia ja

tarpeita heidän

siirtyessään

perinteisestä

luokkahuone

opetuksesta

verkko-

opettamiseen.

20 amerikkalaista

terveysalan

opettajaa.

Laadullinen

haastattelututkimus

joka analysoitiin

kuusivaiheisen

heuristisen

tutkimusotteen

avulla.

Tutkimuksessa

esiinnousseet teemat

olivat: vie enemmän

aikaa, haastava työ,

perinteisten

opetustapojen

häviäminen,

kasvokkain

tapahtuvan yhteyden

häviäminen,

puuttuvat resurssit ja

muutokseen

sopeutuminen.

Page 59: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

TAUSTATIETOLOMAKE Liite 3.(2/1)

Hyvä tutkimukseen osallistuja,

Tätä taustatietolomaketta käytetään tutkimukseen osallistujien kuvailuun. Valmiissa pro

gradu-tutkielmassa taustatiedot esitetään frekvensseinä ja sanallisesti suhteellisina osuuksina.

Ympäröi itseäsi lähinnä oleva vastausvaihtoehto

Ikäsi 1) alle 35 tai 35- vuotta

2) 36 – 45 vuotta

3) 46 – 55 vuotta

4) yli 56 vuotta

Aikaisempi terveysalan koulutukseni on

1) Opistotason tutkinto

2) AMK-tutkinto

Aikaisempi terveysalan tutkintoni on

1) Sairaanhoitaja

2) Terveydenhoitaja

3) Kätilö

4) Suuhygienisti

5) Fysioterapeutti

6) Röntgenhoitaja

7) Laboratoriohoitaja/bioanalyytikko

8) Muu, mikä? _____________________________

Page 60: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Opettajakoulutukseni Liite 3. (2/2)

1) Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri), joka sisältää pedagogiset opinnot

2) Ylempi korkeakoulututkinto (maisteri)

3) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK)

4) Erilliset pedagogiset opinnot (esim. ammatillinen opettajakorkeakoulu)

5) Jokin muu, mikä? ________________________________

Opettajakokemukseni vuosina

1) alle 5 vuotta

2) 5 -15 vuotta

3) 16 – 25 vuotta

4) yli 25 vuotta

KIITOS VASTAUKSISTASI!

Page 61: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

TUTKIMUSHAASTATTELUN TEEMAT Liite 4. (2/1)

Ammatillinen osaaminen yleisesti:

1. Mitä mielestäsi kuuluu terveysalan opettajan ammatilliseen osaamiseen?

2. Kerro millaista ammatillista osaamista sinulla on terveysalan opettajana?

Substanssiosaaminen:

1. Millaiseksi koet oman substanssiosaamisesi nykyisissä tehtävissäsi?

2. Mitä asioita mielestäsi substanssiosaamiseen kuuluu?

3. Mitä kehittämistarpeita näet omalle substanssiosaamisellesi tulevaisuudessa?

Pedagoginen osaaminen:

1. Millaiseksi koet oman pedagogisen osaamisesi nykyisissä tehtävissäsi?

2. Mitä asioita mielestäsi pedagogiseen osaamiseen kuuluu?

3. Mitä kehittämistarpeita näet omalle pedagogiselle osaamisellesi

tulevaisuudessa?

Kehittämis- ja tutkimusosaaminen:

1. Millaiseksi koet omat kehittämis- ja tutkimusosaamisesi nykyisissä

tehtävissäsi?

2. Mitä asioita mielestäsi kehittämis- ja tutkimusosaamiseen kuuluu?

3. Mitä kehittämistarpeita näet omalle kehittämis- ja tutkimusosaamisellesi

tulevaisuudessa?

Työyhteisöosaaminen:

1. Millaiseksi koet oman työyhteisöosaamisesi nykyisissä tehtävissäsi?

(vuorovaikutusosaaminen, johtamisosaaminen, talousosaaminen,

tiimityöosaaminen)

2. Mitä asioita mielestäsi työyhteisöosaamiseen kuuluu?

3. Mitä kehittämistarpeita näet omalle työyhteisöosaamisellesi?

Page 62: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

Liite 4. (2/2)

Ammatillisen osaamisen osa-alueiden yhdistäminen:

1. Millaisena näet eri osa-alueiden välisen tasapainon työssäsi?

2. Millaisena näet eri osa-alueiden välisen tasapainon tulevaisuudessa,

vaikkapa 5 - vuoden kuluttua?

Page 63: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

SAATEKIRJE TUTKIMUKSEEN Liite 5.

Hyvä terveysalan opettaja,

Valmistelen pro gradu tutkielmaa toisen asteen terveysalan opettajien

ammatillisesta osaamisesta ja siihen liittyvistä kehittämistarpeista. Suomalainen

koulutusjärjestelmämme ja erityisesti toisen asteen koulutus on jatkuvien

uudistuspaineiden keskellä. Uudistuminen vaatii tämän hetkisen osaamisen

arvioimista ja tulevaisuuden tarpeiden arviointia, joten pidän aihetta siksi

tärkeänä. Tutkimus toteutetaan haastattelututkimuksena yksilöhaastatteluin ja

tutkimusote on laadullinen. Haastattelut toteutetaan sovitusti kevään 2016

aikana.

Tutkimukseen osallistumiskriteereinä ovat terveysalan koulutus (sairaanhoitaja,

terveydenhoitaja, kätilö, suuhygienisti, röntgenhoitaja tai

laboratoriohoitaja/bioanalyytikko) ja ylempi korkeakoulututkinto tai ylempi

ammattikorkeakoulututkinto ja pedagoginen opettajanpätevyys.

Tutkimusaineisto käsitellään ehdottoman luottamuksellisesti eikä henkilötietoja

kerätä. Haastatteluaineistoa käytetään vain tässä tutkimuksessa.

Tutkimustulokset raportoidaan niin, ettei yksittäistä vastaajaa tai oppilaitosta

voi tunnistaa. Voitte halutessanne keskeyttää tutkimukseen osallistumisenne

milloin tahansa. Tutkimukseen on saatu lupa oppilaitoksestanne.

Toivoisinkin, hyvä terveysalan opettaja, että osallistutte tähän tutkimukseen.

Ota yhteyttä rohkeasti sähköpostilla tai puhelimitse, niin kerron mielelläni lisää

tutkimuksesta.

Ystävällisin terveisin, Heidi Lettojärvi

TtM-opiskelija, terveystieden opettajankoulutus. Itä – Suomen yliopisto,

Terveystieteiden tiedekunta. Hoitotieteen laitos

s-posti [email protected] puh: (poistettu)

Pro gradu-tutkielmaani ohjaavat dosentti, yliopisto-opettaja Terhi Saaranen (s-

posti [email protected]) sekä professori Hannele Turunen (s-posti

[email protected] )

Page 64: TOISEN ASTEEN TERVEYSALAN OPETTAJIEN NÄKEMYKSIÄ ......Toisen asteen terveysalan opettajat ovat lukumääräisesti suhteellisen huomattava joukko opetusalalla. Viimeisimmän opetushallituksen

SUOSTUMUS HAASTATTELUTUTKIMUKSEEN Liite 6.

Minua on pyydetty osallistumaan toisen asteen terveysalan opettajien

ammatillista osaamista käsittelevään haastattelututkimukseen.

Olen saanut, lukenut ja ymmärtänyt tutkimuksesta kertovan saatekirjeen.

Saatekirjeestä olen saanut riittävän selvityksen tutkimuksesta ja sen yhteydessä

suoritettavasta tietojen keräämisestä, käsittelystä ja luovuttamisesta. Olen saanut

riittävän vastauksen kaikkiin tutkimusta koskeviin kysymyksiin.

Kaikki minua koskeva tutkimuksessa kerätty tieto käsitellään

luottamuksellisesti. Tutkimustulokset raportoidaan niin, ettei yksittäistä

vastaajaa tai oppilaitosta voi tunnistaa.

Ymmärrän, että osallistumiseni tähän tutkimukseen on vapaa-ehtoista. Minulla

on oikeus milloin tahansa tutkimuksen aikana peruuttaa suostumukseni

tutkimukseen syytä ilmoittamatta. Olen tietoinen siitä, että haastattelusta

suostumuksen peruuttamiseen mennessä kerättyä aineistoa voidaan käyttää

osana tutkimusaineistoa. Suostumuksen peruuttamisesta ei aiheudu minulle

kielteisiä seuraamuksia.

Allekirjoituksellani vahvistan osallistumiseni tähän tutkimukseen ja

suostun vapaaehtoisesti tutkittavaksi.

_______________________ __________________________

Allekirjoitus Päiväys

_________________________

Nimen selvennys