Toimivat Katot2 0 0 1

2

3

SISÄLLYSLUETTELO

Toimivat katotToimiva katto – tärkein julkisivu 4

Vesikatto on tärkeä asia 5Kattosertifikaatti 5

SuunnitteluLoiva katto 6

Yläpohjarakenteet 7Ilmansulku 7Höyrynsulku 7Tuulettuvat yläpohjarakenteet 8Tuulettuvat umpirakenteet 8Tuulettumattomat yläpohjarakenteet 8Käännetyt katot 8

Katealustat 9Puualustat 9Betonialustat 10Lämmöneristyslevyalustat 10Solulasi 11

Kateratkaisut 12Bitumikermien käyttöluokat 13Bitumikermien tuoteluokat (TL) 14Paloluokitus 15Liimausbitumien ominaisuudet 15Muut kermit 15

Kermikatteen kiinnitys 16Kiinnitys puualustaan 17Kiinnitys betonialustaan 17Kiinnitys lämmöneristyslevyalustaan 17

Yksityiskohdat 18Läpiviennit 18Ylösnostot 20Räystäät 20Jiirit 20Liikuntasaumat 20

Liikennöidyt tasot, pihakannet ja terassit 21Lämmöneristetyt rakenteet 21Kylmät kansirakenteet 22

Jyrkkä katto 23Kattolaattakatot 24Kolmiorimakatot 25Tiilikatot 26

Tiilikaton mitoittaminen 26Rakenteen tuuletus 26Ruoteiden mitoittaminen 27

Aluskate 27Kattotiilien latominen ja kiinnittäminen 27

Rivipeltikatot 28Alusta 29Peltirivit, saumaus ja kiinnitys 29Pystykourut ja läpiviennit 29Rivipeltikaton laatutekijät ja huolto 29

Vesikaton peruskorjaus 30Vesikaton kuntotutkimus 30Korjaussuunnitelma 31Tavallisimmat vesikatteiden korjausvaihtoehdot 31

ToteutusBitumikermien asennus 32

Tulityömääräykset 32Työturvallisuus 33Kalusto 33Työskentelyolosuhteet ja työnaikainen suojaus 34Kiinnittäminen 35

PVC-katteen asennus 37Urakoinnin laatuvaatimukset 38

SopimusmenettelyMistä löydät ammattilaisen avuksesi 40Tietoa löytyy - kysy reilusti 40Millaista urakoitsijaa olet hakemassa? 40Kattoliiton seurantatieto-ote kertoo yrityksestä 41Mistä tuntee hyvän urakoitsijan? 41Urakoinnin laatu 41Tarjouspyyntö 42Vakuutusasioissa kannattaa olla tarkkana 42Palo- ja työturvallisuudesta ei saa tinkiä 43Sopimusasiakirjat ovat lukemista varten 44

HuoltoHyvä hoito pidentää katon ikää vuosilla 45

KattoliittoParempien kattojen puolesta 46

Katteita ja vedeneristyksiä koskevia 47määräyksiä ja ohjeita

Detaljipiirroksia 48 – 55

Kattoliiton jäsenyritykset kattavat koko Suomen 56

4

Toimiva katto– tärkein julkisivu

Rakennukset muodostavat huomatta-van osan suomalaisesta kansallisvaral-lisuudesta. Sen ennenaikaiseen rappeu-tumiseen meillä ei yksinkertaisesti olevaraa.

Vain toimivan katon alla voi olla terverakennus. Oikein mitoitettu ja hyvintoteutettu katto on yhteisen kansallis-varallisuutemme ja luonnonvarojemmesäästämistä sekä ammattitaitoisen ra-kentamisen arvostamista.

Jo rakennuksen suunnit-teluvaiheessa katon onoltava yksi keskeisistäkohteista. Katon suun-nittelulle on asetettavaerityisen korkeat vaati-mukset, jotta se kyke-nee toimimaan raken-nuksen tärkeimpänäsuojana ja hoitamaantämän tehtävän talou-delliselta kannalta arvi-oituna optimaalisenajan.

Eikä tämä koske yksin kattoa.

Kaikki muutkin vedeneristykset onsuunniteltava ja toteutettava parhaallatavalla. Kosteusvauriot joka tahollaovat rakennuskantamme suurin uhka-tekijä.

Toimivat Katot on nytkattavampi kuin koskaan

Kädessäsi on kolmannen vuosituhan-nen ensimmäinen Toimivat Katot -jul-kaisu. Se on luettavissa myös interne-tissä (www.kattoliitto.fi).

Tämä julkaisu on Kattoliitto ry:n jäse-nistön yhteinen näkemys siitä, mitensaadaan aikaan hyvä ja toimiva kattotai muu vedeneristys.

Liittomme jäsenistössä on tapahtunutpaljon kehitystä edellisen julkaisun il-mestymisen jälkeen, ja kehitys näkyyjulkaisun sisällössä. Toimivat Katot onsyntynyt sekä kattourakoitsijoiden ettäeri materiaalien toimittajien tiedon,kokemuksen ja ammattitaidon pohjalta.

Julkaisu on sisällöltään aiempaa laa-jempi. Uusia aihealueita on useita jamukaan on nyt ensi kerran otettu myöskaton toteutuksen kannalta tärkeätasennus- ja kiinnitystarvikkeet.

Toimivat Katot ontehty työkaluksi

Tämä julkaisu on paitsi kannanottomyös hyödyllinen työväline jokaisel-le, joka tavalla tai toisella on mukanakaton rakentamisessa tai korjaamises-sa – niin urakoinnin ammattilaisillekuin työn tilaajillekin. Julkaisu sisäl-tää paljon hyvää tietoa, ja esimerkiksijulkaisun lopussa esitetyt piirroksetovat sellaisenaan hyödynnettävissäkaton suunnittelussa.

Kattoliitto ry:n tavoitteena on tämänjulkaisun avulla kannustaa rakentami-sen osapuolia suunnittelemaan, teke-mään, ostamaan ja vaatimaan hyviä,toimivia kattoja ja muita vedeneristyk-siä.

Helsingissä helmikuussa 2001

Kattoliitto ry

5

Vesikatto ontärkeä asia

Kattosertifikaatti

Vesikatto on kokonaisuus, joka erottaarakennuksen ylimmän kerroksen ja ul-koilman toisistaan. Se koostuu raken-teellisesti muutamasta elementistä, joi-den tulee toimia yhdessä:

● kantava rakenne● ilmansulku● höyrynsulku● lämmöneriste● tuuletustila tarvittaessa● vedeneristeen alusrakenne● varsinainen vedeneriste● veden poisto● läpiviennit

Eräät rakennusmateriaalit voivat täyt-tää näistä useampiakin vaatimuksiasamanaikaisesti, jolloin rakenne on vie-läkin yksinkertaisempi.

Kun kaikki nämä asiat ovat kunnossa,tulee katosta hyvä ja toimiva. Muttasehän ei yksin riitä. Katon on myössopeuduttava maisemaan ja miellytet-tävä katsojan silmää. Sen on kestettä-vä vuosikymmenet ja oltava helppo-hoitoinen.

Valtion Teknillinen TutkimuskeskusVTT ja kateala tulevat yhdessä mää-rittelemään yleisen ohjeen ”BITUMI-KERMIKATTOJEN SERTIFIOINTI-PERUSTEET”.

Ohjeen tavoitteena on varmistaa raken-nettavien kattojen soveltuvuus Suomenolosuhteisiin sekä helpottaa menetel-mien ja materiaalien valintaa rakennus-työn eri vaiheissa.

Kaksiosaisen ohjeen ensimmäisessäosassa määritellään bitumikermeiltävaadittavat ominaisuudet Suomen olo-suhteissa. Vaatimusten mukaisesti ser-

tifioidut kermit soveltuvat käytettäviksiSuomessa, valmistajasta riippumatta.

Ohjeen toisessa osassa määritelläänvaatimukset kattamistyölle ja katoissakäytettäville tarvikkeille sekä raken-teille.

Saadakseen VTT:n myöntämän serti-fikaatin täytyy urakoitsijan sitoutuatäyttämään molempien em. osien vaa-timukset niin toimintansa kuin käyttä-miensä materiaalien osalta.

6

Loiva katto

Vedeneristysrakenteista tulee tehdä suunnitelmat, joissa esitetään rakenne yksi-tyiskohtineen, määritetään käytettävät materiaalit ja tarvikkeet, niiden kiinnitys-tapa ja käytettävät kiinnikkeet, vedeneristyksen liittyminen muihin rakenteisiin sekävedenpoisto. Lisäksi on huomioitava rakennuksen käyttöikätavoite, tavoiteltavatoimintavarmuus ja rakenteiden korjausmahdollisuudet.

Loivina kattoina voidaan pitää katto-ja, joiden kaltevuus on 1:10 tai vähem-män. Suunnittelun lähtökohtana pitäi-si olla tarvittavien kallistusten tekemi-nen jo kantaviin rakenteisiin.

Näillä katoilla tulee katteiden olla jat-kuvia eli niiden saumojen tulee kestäävedenpainetta. Materiaaleina tulevattällöin kyseeseen erilaiset kermit. Pää-asiallinen materiaali ammattimaisessaurakoinnissa on erityiset tuoteluokka-vaatimukset täyttävä modifioitu bitu-mikermi.

Modifioinnilla eli lisäaineiden käytöl-lä saadaan bitumikermeihin ominai-suuksia, jotka parantavat niiden toimi-vuutta ja kestävyyttä. Tavallisimpiamodifiointiaineita ovat SBS-kumi jaAPP-muovi. SBS-kumi parantaa erityi-sesti bitumikermin kylmäominaisuuk-sia ja tekee bitumimassasta elastisen.APP-muovi parantaa erityisesti bitumi-

kermin lämmönkesto-ominaisuuksiamutta bitumimassa säilyy plastisena.Kaikki Pohjoismaissa nykyään valmis-tettavat modifioidut bitumikermit ovatSBS-modifioituja.

Muut kermitMuita loivilla katoilla käytettäviä ker-mejä ovat mm. erilaiset muovikermit(esim. PVC, CPE) ja kumikermit(esim. EPDM). Myös erilaisia neste-mäisiä materiaaleja on katoilla kokeil-tu mutta niiden käyttö on jäänyt vähäi-seksi.

KaksikerroskateKaksikerroskate on yhtenäinen raken-ne, jossa kaksi kermiä asetetaan pääl-lekkäin ja liimataan tai hitsataan toi-siinsa. Ylemmän ja alemman kermiker-roksen saumat sijoitetaan eri kohtiin.Näin syntyy luja ja kestävä rakenne,joka minimoi vuotoriskin erilaisissavaurio- ym. tilanteissa. Kaksikerroska-te on yleensä varmempi vaihtoehtokuin yksikerroskate.

YksikerroskateMarkkinoilla on myös kermejä, jotkaon suunniteltu yksikerroskatteeksi.Kun katto on riittävän kalteva, saadaanniilläkin aikaan kestävä ja pitkäikäi-nen kate. Mitä jyrkempi katto, sitä pa-remmin vaihtoehdoksi sopii yksiker-roskate.

Yksikerroskatteen vähimmäiskalte-vuudeksi Kattoliitto suosittelee kalte-vuutta 1:40. Tärkeintä ei ole kermiker-rosten määrä vaan ratkaisun toimivuusja huolellisesti suoritettu työ, sekä oi-kein valitut ja mitoitetut muut katto-työn osatekijät.

Suunnittelu

7

Yläpohjarakenteet

Ilmansulku

Höyrynsulku

Yläpohjarakenne on kokonaisuus, joka muodostuu yleensä kantavasta rakentees-ta, ilmansulusta, höyrynsulusta, lämmöneristyksestä, vedeneristyksestä sekä toi-mivasta tuuletuksesta. Rakenne voidaan suunnitella monella eri tavalla. Valittavatmateriaalit vaikuttavat käytettäviin rakenneratkaisuihin ja päinvastoin.

Ilmansulku tarkoittaa ainekerrosta, jon-ka pääasiallinen tehtävä on estää hai-tallinen ilman virtaus rakenteen läpi.Jos rakennuksessa on runsasta kosteu-

dentuottoa, on ilmansulku korvattavahöyrynsululla. Erityistä huomiota onkiinnitettävä kaikkien läpivientien tii-veyteen.

Höyrynsulun ja tuuletuksen tarve riip-puu koko rakenteen suunnitellusta toi-mintatavasta. Rakennuksen sisällä ole-va lämmin ilma sisältää aina kosteut-ta. Tämä kosteus pyrkii vesihöyrynärakenteen läpi kuivempaan ulkoilmaan,varsinkin kylminä vuodenaikoina.Kosteuden siirtymistä rakenteen läpitai rakenteeseen itseensä tapahtuu:

● ilmavuotojen (konvektio) vaikutuk-sesta, mikäli rakenteissa on rakojatai epätiiviitä kohtia ja ilmanpai-neessa rakenteen eri puolilla on ero-ja, tai

● rakenteen kerrosten läpi (diffuusio),riippuen eri materiaalien erilaises-ta kyvystä läpäistä tai estää höyrynkulkua; tällöin rakenteen eri puolillaon erilainen vesihöyryn osapaine jase pyrkii tasaantumaan, jolloin höy-ry tunkeutuu rakennekerrosten läpi

Ongelmia esiintyy silloin, kun raken-teessa on kastepisterajan kylmällä puo-lella niin tiivis rakenne (esim. vedene-

riste), että kosteus ei pääse sen läpivaan jää rakenteeseen. Mikäli tuuletus-ta ei tällöin ole riittävästi, voi puura-kenteissa pahimmillaan esiintyä lahoa-mista. Muissa rakenteissa ongelmiaovat veden kerääntyminen rakentee-seen, jäätyminen, veden tippuminentakaisin rakennuksen sisätiloihin, läm-möneristeiden eristyskyvyn heikkene-minen jne.

Periaatteessa tuulettuva rakenne onaina turvallisempi kuin tuulettumaton.Viime vuosiin asti on toimivan höyryn-sulun asemasta aivan liian usein tyy-dytty käyttämään ohutta muovikalvoahöyrynsulkuna. Se ei kuitenkaan olekestänyt asennuksen aiheuttamia rasi-tuksia eikä sitä yleensä ole saatu tii-vistetyksi ilma- ja höyrytiiviiksi, eten-kään kylmänä vuodenaikana. Katteenmekaanisen kiinnityksen yleistyessä ontärkeää, että höyrynsulku tiivistyy senlävistäviin kiinnikkeisiin. Höyrynsu-luksi soveltuvat esim. TL 2 -vaatimuk-set täyttävät kermit.

Suositeltavat höyrynsulut Vesihöyryn vastus

(m2sPa/kg)x 109

Bitumikermi TL 4 (K-EL 50/2200) 500

Bitumikermi TL 2 (K-MS 170/3000) 1600

Euratex AL 2500

Bitumikermi K-EL50/2200 AL 0,08 10000

Bitumikermejä käytettäessä saadaan höyrynsulun läpiviennit tiivistetyiksi luotettavasti käyttäen tarkoitukseensuunniteltuja läpivientitiivisteitä.

Kantava rakenne Suht. kosteus talvella alle 50 % Yli 50 %

Kevytrakenteinen puu/levy- Euratex AL -yläpohjaTeräspoimulevy Euratex AL, TL 2 -

Ontelolaatta TL 4, TL 2 TL 2, K-EL AL

Paikallavalurakenne TL 2 TL 2, K-EL AL

8

Tuulettuvatyläpohjarakenteet

Tuulettuvatumpirakenteet

Tuulettumattomatyläpohjarakenteet

Käännetyt katot

Tuulettuvassa rakenteessa huonetilas-ta rakenteiden läpi siirtyvä vesihöyrypoistetaan tuuletuksen avulla. Tuule-tusta varten rakenteessa on tuuletusvälitai tuulettuva lämmöneristyskerros.Tuulettuva rakenne tehdään ilmanpitä-väksi sisätiloista tapahtuvien ilmavuo-tojen ehkäisemiseksi.

Tuuletusvälin tulee olla reilun iso, vä-

Tuulettuvia umpirakenteita ovat mine-raalivilla-, EPS- ja kevytsorakatot.

Ehdottoman tiivis höyrynsulku on tuu-lettuvan umpirakenteen toiminnan kan-nalta tärkeä. Mineraalivilla- ja EPS-katoissa rakennusaikainen kosteus

YlipainerakenneYlipainekatossa yläpohjarakenne onsisäänpäin ilmaa ja vesihöyryä läpäi-sevä. Tuuletustilan ylipaineistuksellasaadaan aikaan tasainen ilmavirtausrakenteen läpi tuuletustilasta sisätilaan.Ylipainerakenne on käytännössä har-vinainen. Rakennetta ei voida suositel-la, koska se on riskialtis.

hintään 200 mm, kun katon kaltevuuson <1:20 ja vähintään 100 mm tätä jyr-kemmillä katoilla. Tuuletusvälin mini-miarvoja ei saa missään kohdassa alit-taa. Poistoilma-aukon on oltava mah-dollisimman ylhäällä ja korvausilmantuloaukkojen alhaalla. Näin saadaankorkeuseron ja lämmön vaikutuksestayläpohjaan ns. luonnollinen ilmanvaih-to.

poistetaan uritettujen lämmöneristys-levyjen ja alipainetuulettimien sekäräystäsrakojen avulla. Kevytsoraka-toissa rakennusaikainen kosteus pois-tetaan kevytsorakerroksen tuuletuksenavulla.

Lämpimään avoin rakenneTyypillinen lämpimään avoin rakenneon esim. Siporex-yläpohja. Siinä kos-teus pääsee liikkumaan sisätilan ja ra-kenteen välillä. Rakennetta ei suositellakohteisiin, joissa sisätilan kosteus ontavanomaista suurempi.

Käännetyissä rakenteissa kallistuksettehdään valmiiksi kantavaan rakentee-seen. Vedeneristeet asennetaan suoraankantavan rakenteen päälle. Tällöin ve-deneristykset toimivat myös höyryn-sulkuna.

Vedeneristyksen päälle asennetaanlämmöneriste ja sen päälle suodatin-kangas. Päällimmäiseksi tulee pinta-kerros, jonka paino riittää pitämäänlämmöneristeet paikoillaan: singeli,laatta, hiekka tms.

Lämmöneristeen pitää olla kosteutta,vedenpainetta, mekaanista rasitusta japakkasta kestävää. Se ei saa vettyä eikämenettää lämmöneristyskykyään eriolosuhteissa. Pyrkimyksenä on, ettäsuurin osa sadevedestä poistuu raken-teen yläpintaa pitkin. Vettä ei siis oh-

jata vedeneristykseen asti. Lämmön-eristeen alla olevan vedeneristyksenpäällimmäisenä kerminä suositellaankäytettäväksi sirotteellista kermiä, jol-loin varmistetaan lämmöneristekerrok-sen läpi päässeen veden poistuminenrakenteesta.

Käännetty rakenne on monessa mieles-sä ihanteellinen: höyrynsulusta tuleeaina kunnollinen ja vedeneristeet ovatsuojassa jäätymiseltä, mekaanisilta ra-situksilta, auringon säteilyltä, ilman-saasteilta ja muilta rasituksilta.

Toisaalta on huomioitava, että käännet-ty rakenne on yleensä hankalampi kor-jattava kuin muut rakenteet ja siksi sentoteutus vaatii suurta huolellisuutta jahyvät suunnitelmat.

9

KatealustatVedeneristyksen alusrakenteen on oltava kiinteä ja tasainen. Siinä ei saa olla ra-koja eikä jyrkkäreunaisia hammastuksia. Rakenteen on oltava riittävän jäykkä,jotta katolle ei synny painumia, jotka vahingoittaisivat vedeneristystä tai estäisi-vät veden poistumista katolta.

Alusrakenteen on oltava riittävän kalteva. On suositeltavaa tehdä kallistukset jokantavaan rakenteeseen. Katteen avulla kallistuksia ei voi tehdä. Eristyskermitvalitaan kaltevuuden mukaan. Niille asetettavat vaatimukset ovat sitä suuremmatmitä loivempi katto on. Riittävän suuri kaltevuus varmistaa hyvän ja taloudellisenlopputuloksen.

Alusmateriaalia valittaessa on suunniteltava koko rakenteen toiminta ja otettavahuomioon myös tuuletuksen ja höyrynsulun tarpeellisuus.

Puualustat Alustan tulee olla tasainen ja notkuma-ton. Alusta tehdään yleensä ristiin tuu-lettuvaksi. Tuuletusvälin on oltava riit-tävän suuri (min. 100 mm). Ilman pois-toaukko sijoitetaan mahdollisimmanylös ja korvausilman tuloaukko mah-dollisimman alas, jotta rakenne voikuivua myös painovoimaisesti.

Lauta-alustaLauta-alusta tehdään enintään 95 mmleveästä raakaponttilaudasta. Vähim-mäispaksuus 20 mm, kun tukiväli on600 mm (ks. taulukko). Lautojen tuleeolla täyskanttisia ja kuivia. Kosteus eisaa ylittää 20 % kuivapainosta. Lauto-jen jatkokset sijoitetaan tukien kohdil-le ja laudan pituuden on oltava vähin-tään 2 x tukien väli. Lautojen kosteu-den- ja lämmönvaihtelun aiheuttamalaajeneminen otetaan huomioon jättä-mällä lautojen väliin riittävä rako. Jo-kainen lauta naulataan kahdella naulal-la jokaiseen kattotuoliin kiinni käyttä-en vähintään 70 mm kuumasinkittyjänauloja.

PuulevyalustaLevyalustana voidaan käyttää tähäntarkoitukseen valmistettua rakennusle-vyä (esim. säänkestävästi liimattuavaneria), joka kiinnitetään valmistajanohjeiden mukaisesti. Levyjen paksuu-den on oltava vähintään oheisen taulu-kon mukainen. Tukien suuntaiset sau-mat sijoitetaan tukien kohdalle. Tukiavastaan kohtisuoraan olevien saumo-jen tulee olla pontatut, tai reunojenhammastus/painuminen estetään muul-la tarkoituksenmukaisella tavalla.

Levyt asennetaan siten, että poikittai-set saumakohdat eivät asetu kohdak-kain. Levyjen tulee ulottua vähintäänkahden kannakevälin yli. Saumoissa onotettava huomioon kosteuden- ja läm-mönvaihtelun aiheuttama pituus- ja le-veyslaajeneminen.

Levyalustoja käytettäessä on huomioi-tava levyvalmistajan ohjeet.

Tukiväli k/mm Raakaponttilaudan paksuus mm Vanerin paksuus mm

600 20 12

900 23 18

1200 30 21

Lumikuorma 1,8 kN/m2, pistekuorma 1,0 kN

10

Betonialustat

Lämmöneristys-levyalustat

Betonialusta voi olla betonia, kevytbe-tonia tai kevytsorabetonia. Rakennevoidaan tehdä paikalla valuna tai ele-mentteinä. Pinnan tulee sileydeltäänvastata vähintään puuhierrettyä beto-nipintaa, myös saumojen tasaustenkohdalla.

Betonialusta jaetaan tarvittaessa aluei-siin kutistumissaumoilla. Kutistumis-saumojen väli yleensä 10 - 20 m, huo-mioiden valettavien alueiden koko jamuoto. Eri rakennusosien ja katto-alueiden liittymäkohdissa on yleensäkäytettävä kutistumissaumaa.

Kevytsoran päälle valetun betonilaatantehokkaan paksuuden tulee yleensä ollaalle 40 mm ja betonin sementtimääränalle 250 kg/m3. Betonilaatta on jätettä-vä irti muista rakenteista noin 20 mm,esim. mineraalivillakaistan avulla.

Liikennöidyillä tasoilla ja pihakansil-la on ennen aluskermin kiinnitystä var-mistuttava siitä, että betonipinta on riit-tävän puhdas ja ettei siinä ole tartun-taa estävää sementtiliimakerrosta. Jossementtiliimaa on runsaasti tai kermientartunnalle asetetaan erityisvaatimuk-sia, liika sementtiliima on poistettavamekaanisesti.

Käytettäessä lämmöneristyslevyjä ve-deneristyksen alusrakenteina on ainakäytettävä riittävän tiivistä höyrynsul-kua, jotta rakenne toimisi Suomen olo-suhteissa.

Levyt kiinnitetään alustaan mekaani-sesti, huomioiden levyvalmistajan oh-jeet. Pääosin kiinnikkeet suositellaanasennettaviksi aluskermin läpi (vrt.mekaaninen kiinnitys). Levyjen sau-mat eivät saa muodostaa ristikuvioitaja eri kerrosten saumojen tulee olla li-mittäin.

Vedeneristyksen alustana ollessaanlämmöneristyslevyt toimivat kuormi-tuksia siirtävinä kerroksina, joten ka-temateriaalin ja lämmöneristeiden lu-juusominaisuuksien on oltava yhteen-sopivia. Lämmöneristyslevyjen puris-tuslujuus testataan menetelmällä EN

826 (10 %:n kokoonpuristumalla taimurrossa).

Kattorakenteen rasitus- ja kosteusolo-suhteista riippuen valitaan työn- ja käy-tönaikaisten kuormitusten kannaltasopiva eristeyhdistelmä, tarvittaessauritettuna.

Uritukset on kohdistettava, ja harjalleon tehtävä kokoojakanava, jonka koh-dalle asennetaan alipainetuulettimet.Myös korvausilman saanti uritukseenon järjestettävä (esim. alaräystäältä taialipainetuulettimin katon alaosista).Kokoojakanavien avulla varmistetaantuuletus erilaisten kattorakenteidenkohdalla (esim. savunpoistoluukku).

Lämmöneristyslevyalustat on jaettuneljään rasitusluokkaan, joissa kussa-kin on suositus puristuslujuuksille:

Rakenteen käyttötapa Ala- ja välikerrokset Pintakerros

Rasitusluokka R1: (kevyt) ≥20 kPa ≥ 40 kPa• tavanomainen varastorakennus

Rasitusluokka R2: (normaali) ≥30 kPa ≥ 50 kPa• tavanomainen asuin- tai toimistorakennus

Rasitusluokka R3: (raskas) ≥50 kPa ≥70kPa• tavanomainen teollisuusrakennus tai

≥60 kPa ≥60 kPa*)

Rasitusluokka R4: (erittäin raskas) ≥60 kPa ≥80kPa• vaativa teollisuusrakennus tai

≥60 kPa ≥70kPa *)

*)näitä arvoja voidaan käyttää, kun pintalevyn paksuus on ≥30 mm ja pitkät sivut ovat pontatut.

11

MineraalivillaYleensä käytetään kahta villakerrosta,joista pintavilla on kovempaa ja jäy-kempää. Se on myös ohuempi kerros(20 - 50 mm). On suositeltavaa käyt-tää uritettuja villoja siten, että alemmanvillan yläpinta tai ylemmän villan ala-pinta on uritettu.

Suomessa käytettävillä eristyspaksuuk-silla voi esiintyä enintään 20 millimet-rin lyhytaikaisia, paikallisia painumia,joista ei vedeneristykselle aiheudu vau-rioita.

MuovieristyslevytKatoilla käytettävien muovipohjaisteneristyslevyjen, kuten EPS, XPS jaPUR, tulee olla tähän tarkoitukseenerikseen valmistettuja tuotteita.

Luokitelluissa EPS-kattoeristyslevyis-sä puristuslujuudet ovat 60 ja 100 kPa.Kattorakenteissa käytettävien muovi-

pohjaisten eristelevyjen jälkikutistu-man tulee olla alle 0,2 %. Jälkikutistu-man estämiseksi levyt lämpökäsitel-lään valmistuksen yhteydessä tai varas-toidaan vähintään 6 viikkoa lämpimäs-sä (yli 15 oC) tilassa.

Bitumikermien kiinnitystä suoraan näi-den eristyslevyjen päälle ei sallita, vaanvälissä on oltava vähintään 20 mm ker-ros riittävän lujuuden omaavaa mine-raalivillaa, joka toimii vedeneristysker-min kiinnitysalustana sekä erotusker-roksena lämmöneristeen ja vesikatteenvälissä. Huomaa, että myös muovieris-teiden yhteydessä vaaditaan hyvä jatoimiva höyrynsulku.

XPS- ja PUR-levyjä käytetään yläpoh-jarakenteissa vastaavalla tavalla kuinEPS-levyjä. Käännettyihin rakenteisiinsuositellaan pääasiallisesti XPS-levy-jä, kun taas EPS- ja PUR-levyt eivätniihin sovellu.

Solulasilevyt kiinnitetään alustaansa jatoisiinsa kauttaaltaan liimaamalla kuu-mabitumilla. Oikein tehtynä rakenne

Solulasi on lähes höyrytiivis, joten erillistä höy-rynsulkua ei tarvita. Myös vedeneris-tys liimataan kauttaaltaan solulasiin.

12

KateratkaisutKateratkaisua valittaessa otetaan huomioon siihen rakentamisen eri vaiheissa sekäkäytön aikana kohdistuvat rasitukset. Periaatteena on, että tarvikkeiden ja raken-teiden toimintakyky ei saa heikentyä oleellisesti rasituksen johdosta. Lisäksi kat-teen ja katerakenteen valinnassa on huomioitava seuraavat lähtökohdat:

Kateratkaisu valitaan tuote- ja käyttö-luokituksen avulla, paloluokitus huo-mioiden. Tuoteluokitus ottaa kantaasiihen millaisilla kermeillä, ja käyttö-luokitus siihen millaisilla kermiyhdis-telmillä saadaan aikaan riittävän vank-koja kateratkaisuja Suomen olosuhtei-siin rakennettaville katoille.

Luokituksilla helpotetaan rakennutta-jan ja suunnittelijan mahdollisuuttavertailla eri ratkaisuja sekä edistetääntodellista kilpailua: tarjouspyynnössäon helppo määritellä käytettävä kermi-ratkaisu/-ratkaisut siten, että kaikkijoutuvat tarjoamaan ominaisuuksiltaanvastaavia kermejä tai niiden yhdistel-miä.

Hankkimalla tuotteelleen VTT:n tutki-musselostuksen voi tuotteen valmista-ja tai maahantuoja luotettavasti osoit-taa tuotteensa ominaisuudet ja mihintuoteluokkaan tuote kuuluu. Tutkimus-selostuksessa tulee esittää kaikki tuo-teluokkataulukossa mainitut ominai-suudet.

Eri tuoteluokkiin hyväksyttävistä tuot-teista pidetään luetteloa Kattoliitossa.Siellä säilytetään myös VTT:n tutki-musselostukset, joiden perusteella luet-telo on laadittu.

Luokittelemattomia tuotteita voidaanharkitusti käyttää tavanomaisesta poik-keavissa rakenteissa tai muissa kuin ve-sikattorakenteissa. Tällöinkin tuotteistaon ilmoitettava kaikki viereisellä sivul-la olevan taulukon mukaiset arvot.

Hitsausbitumia pitää hitsattavassa ker-missä olla vähintään 1000 g/m2.

1. Rakennuksen kattopiirustus jatarvittavat leikkaukset

2. Katon korkeussuhteet

3. Vähimmäiskaltevuudet raken-teiden taipuma huomioon otet-tuna

4. Vedeneristyksen liittyminensisäpintoihin ja seiniin

5. Vedeneristyksen liittäminenräystäslinjoille sekä räystäidenoikea muoto

6. Laitehuoneiden ja iv-hormienpaikat siten, ettei veden pois-tuminen katolta esty

7. Kattokaivojen paikka, tyyppi,viemäröinti ja veden virtausrei-tit katolla

8. Rakenteelliset ja katteen liikun-tasaumat

9. Katteen lävistykset ja niidensijoitus (tiivistystapa ja mate-riaali)

10. Kermien tyyppi, laatu ja sijoi-tuspaikka

11. Lämmöneristeiden tyyppi,laatu ja sijoituspaikka

12. Kattotyöhön liittyvät työturval-lisuusasiat (kaidevaraukset,työjärjestelyt ym.)

13. Katon työnaikainen suojaus

13

Katerakenne VE20 (1:20) VE40 (1:40) VE80 (1:80)TL1TL4 + TL3TL4 + TL2TL4 + TL1TL3 + TL3TL3 + TL2TL2 + TL2TL2 + TL1

Bitumikermienkäyttöluokat

Katerakenteet jaotellaan loiville katoil-le käyttötarkoituksen ja katon kalte-vuuden mukaan kolmeen eri kaltevuu-teen: VE20, VE40, VE80. Nämä ku-vaavat vesikaton minimikaltevuutta, eliesim. VE40-minimikaltevuus on 1:40.Kussakin käyttöluokassa on suositel-tavaa välttää minimikaltevuuden käyt-töä kermiyhdistelmää valittaessa.Ylläolevassa taulukossa on määriteltykullekin kaltevuudelle hyväksyttävätkaterakenteet kermeillä, jotka täyttävätseuraavan sivun taulukossa mainituttuoteluokkavaatimukset (TL).

Kaltevuusluokituksissa huomioitavaa:

1.Vesikaton jiirin luokka määräytyyjiirin kaltevuuden mukaan. Jiirivah-vistuksen leveytenä käytetään nor-maalisti kolmea kermin leveyttä(1,0 m kermejä).

2.Sisäänpäin kallistetuilla loivilla ka-toilla pitää varmistaa yksikerroskat-teen saumojen kestävyys ja vesitii-veys sekä liitosten tiiveys eri yksi-tyiskohdissa.

3.Rakenteiden käyttöluokat koskevatniin uudis- kuin korjausrakentamis-ta. Kattoliitto ei suosittele loivem-pia kuin 1:80 kattoja. Mikäli kattoon loivempi eikä katon kaltevuuttavoida lisätä (esim. julkisivu- tai kan-tavuussyistä), voidaan noudattaaVE80-käyttöluokitusta.

Valmiilla vesikatolla ei saa esiintyälammikoita sateen tai sulamisen jäl-keen. Vesikatolle voi kuitenkin jäädä,lähinnä vedeneristyksen saumoista joh-tuen, paikallisesti vähäisessä määrinvettä, ei kuitenkaan yli 15 mm.

• Pihatasoilla ja raskaasti liikennöidyillä tasoilla suositellaan käytettäväksi vähintään VE80-katerakennetta.

• Mineraalivillakatoissa aluskermin tulee olla vähintään TL3-tuoteluokan kermi.

• Yleensä pintakerminä suositellaan käytettäväksi kermiä, jolla on pienempi tuoteluokkanumero.

Perustelluista syistä järjestystä voidaan muuttaa.

Bitumikermien käyttöluokat

14

Bitumikermien tuoteluokat (TL)

Modifioitujen bitumikermien tuoteluokkavaatimukset.

Testaus- Vaatimus Yksikkö TL 1 1) TL 2 TL 3 TL 4menetelmä

Vetolujuus, 23 oC; EN Min kN/m 15/10 10/8 10/8 5/4

pit.s/poikkis. 12311-1

Venymä, 23 oC EN Min % 15 30 20 2

12311-1

Venymä, -20 oC EN (mod) Min % 15 30 10 2

12311-1

Naulanvarren repäisyl. EN Min N 300 130 100 4012310-1

Lämmönkestävyys EN 1110 MinoC 80 80 80 80

Vedenpaineen kestävyys 2)

prEN 1928 B Min kPa 500 300 200 100

Taivutettavuus, pinta/pohja EN1109 Max/max- Liimattava kermi

oC/Ø mm -25/30 -25/30 -15/30 -25/30

- Hitsattava kermi, pintaoC/Ø mm -20/30 -20/30 -10/30 -20/30

- Hitsattava kermi, pohjaoC/Ø mm -10/30 -10/30 0/30 -10/30

Puhkaisulujuus prEN Max Ø mm 20- Dynaaminen (isku), -10

oC 12691

Dimensiostabiliteetti (pit.s) EN 1107 Max +– % 0,3 0,6 0,6 0,6

Sauman vetolujuus EN 12317-1 Min kN/m 10

Kuoriutumislujuus EN 12316-1 N/50 mm Ilm.

Nimellispaino, 3)

prEN 1849-1 Nimell g/m2

- Aluskermi 4000 3000 3000 2200- Hitsattava aluskermi 4500 4000 4000 3200- Pintakermi 5000 4000 4000 3800- Hitsattava pintakermi 5500 5000 5000 4800

Sallitut poikkeamat- Paino (alitus nim.painosta) prEN 1849-1 Max % -5 -5 -5 -5

Nimellispaksuus prEN 1849-1 mm Ilm. Ilm. Ilm. Ilm.

Vesihöyrynläpäisy sd, 4)

prEN 1931 kg/m2sPa Ilm. Ilm. Ilm. Ilm. Ilm.

1) TL1-luokassa suurempi lujuus- ja stabiliteetti- ja puhkaisulujuus vähentää tuotteiden venymää.

2) Määritys tehdään yhden tunnin kokeena menetelmästä poiketen.

3) Nimellispainon minimivaatimuksella varmistetaan kermien työstettävyys ja vesitiiviys. Arvoista voidaan poiketa, mikäli ennakkokokein, työnäyttein tai muilla hyväksyttävillä

menettelytavoilla osoitetaan tuotteen työstettävyys ja vesitiiviys. Muut tuoteluokkavaatimukset ovat tällöinkin voimassa.

4) Vesihöyrynläpäisy ilmoitetaan käytettäessä tuotetta rakenteena, esim. höyrynsulkuna, jonka läpäisevyydelle asetetaan vaatimuksia. Tuotestandardin prEN 13707 mukaisessa

vesihöyrynläpäisyn määritysmenetelmässä käytetään sd:n sijasta vastusarvoa /u. Jos

/u-arvoa ei mitata, voidaan käyttää arvoa 20000.

15

Paloluokitus

Muut kermit

Liimausbitumienominaisuudet

Suomen Rakentamismääräyskokoel-man osassa E1 on sitovat rakentamistakoskevat määräykset katteiden palo-luokituksista.

Rakennusluvan myöntämisen yhtey-dessä määritellään paloluokka, jonkavaatimukset katteen on täytettävä (K1tai K2).

Korjaustöissä on huomioitava, että ra-kenteen pitää täyttää alkuperäisen ra-kenteen vaatimukset myös korjaustyönjälkeen.

Katemateriaalin paloluokitus selviääYmpäristöministeriön tyyppihyväk-syntäpäätöksestä tai muusta luotetta-vasta todistuksesta, esim. VTT:n suo-rittama hyväksytty palokoe.

Kattourakoitsijan on käytettävä bitumi-kermien kiinnittämiseen oheisen tau-lukon mukaisia liimausbitumeja. Kat-tourakoitsijan tulee pyytää bitumin toi-mittajalta testausraportti, sertifikaatti

tai muu luotettava dokumentti, jossa ontaulukon mukaiset tiedot liimausbitu-mista. Urakoitsijan on varmistettavakäyttämänsä kermin ja liimausbituminyhteensopivuus.

Ominaisuus Menetelmä Yksikkö Modifioitu Puhallettuliimausbitumi 1 bitumi 2

Pehmenemispiste EN 1427 oC 95 – 120 90 - 105

Tunkeuma, +25 oC EN 1426 1/10 mm 20 – 70 20 - 40

Taivutettavuus kylmässä, EN 1109, oC < -15

halk. 30 mm, paksuus 3 mm mod

Murtumispiste, Fraass EN 12593 oC < -15

Viskositeetti, +180 oC EN 12495 mm2/s alle 10 000 alle 3 000

Käyttölämpötila – oC < + 2203 < + 230

1 Esim. kumibitumi KB 1002 Esim. B95/35, B100/25, B100/303 Riippuen sekoitusajasta, -lämpötilasta ja käyttöajasta. Modifioitu liimausbitumi on herkkä ylikuumenemiselle.

Valmistajan ohjeita on noudatettava.

Muille kermeille ei ole vastaavaa tuo-te- ja käyttöluokitusta kuin bitumiker-meille. Näistäkin tuotteista on syytäselvittää materiaalin toimittajalta nii-den vastaavat ominaisuudet.

PVC-kate on tyypillinen yksikerroska-te, joka on ollut markkinoilla 70-luvunalusta lähtien ja yleistyi 80-luvulla.

Raaka-aineena käytetään mm. nat-riumkloridia ja mineraaliöljyä. PVC-katteen tukikerros on joko lasikuitua taipolyesterikangasta. Joissain PVC-kat-teissa on pintamassakuvioita, jotka ontuotantovaiheessa painettu PVC-mas-saan. PVC-kate kiinnitetään yleensämekaanisesti saumastaan ja saumat hit-sataan kuumailmapuhaltimella.

16

Kermikatteen kiinnitysKermit kiinnitetään alustaansa bitumilla, tähän tarkoitukseen suunnitelluilla me-kaanisilla kiinnikkeillä tai näiden yhdistelmällä.

Suunnittelija määrittelee kiinnitystavan, kiinniketyypit ja kiinnikemäärät katon erialueille ottaen huomioon käytettävän kermin, alustan ja rakenteeseen vaikuttavatkuormitukset. Tuulen aiheuttaman imukuorman sekä muiden rakenteessa vaikutta-vien voimien johdosta lämmöneristyslevyt ja vedeneristys kiinnitetään alusraken-teeseen yleensä mekaanisesti. Jokaiselle alusmateriaalille on omat kiinnikkeensäja kiinnitysmenetelmänsä.

Bitumikiinnitys tehdään joko kaut-taaltaan tai osittain, alustasta riippuen.Monikerroskatteessa kermit kiinnite-tään toisiinsa kauttaaltaan bitumilla.

Paineentasauskermi suositellaan kiin-nitettäväksi siten, että kauttaaltaan kiin-nitettävät aluskermikaistat muodosta-vat hallitut paineentasausalueet, joidenkoko (10 - 100 m2) määritellään tar-koituksenmukaiseksi (tällä varmiste-taan, että rakenteen vaurioituessa vesiei leviä paineentasauskerrosta pitkinkoko eristettävälle alueelle). Paineen-tasauskermiä käytetään alimpana ker-minä rakenteissa, joissa vedeneristeenalapintaan voi tiivistyä kosteutta niinpaljon, että se aiheuttaa ns. höyrypus-seja.

Mekaanisessa kiinnityksessä kiinnik-keet valitaan huomioiden kiinnitys-alustan materiaali, kiinnitettävän ker-min repäisylujuus ja väliin jäävän läm-möneristyksen paksuus sekä puristus-lujuus. Mikäli kermien alla on riittä-vän vahva kerros joustavia rakennus-materiaaleja (esim. mineraalivillat), onkäytettävä joustavia kiinnikkeitä, jot-ka painuvat kuormituksen alla kerminmukana (esim. askel- ja lumikuormat).

Tuuli aiheuttaa sekä tuulenpainekuor-maa että imukuormaa katolle. Imu-kuorma on yleensä kermikatteen kan-nalta suurempi rasitustekijä kuin tuu-lenpaine. Suurimmat tuulen aiheutta-mat rasitukset kohdistuvat katon nurk-

17

Kiinnitys puualustaan

Kiinnitys betonialustaan

Puualustaan alin kermi kiinnitetäänyleensä bitumilla piste- ja saumaliima-ten. Kauttaaltaan liimausta puualustalleei sallita. Tarvittaessa kiinnitys varmis-

tetaan mekaanisin kiinnikkein. Palotur-vallisuussyistä liimaus on suositelta-vampi työtapa kuin hitsaus.

Betonialustaan kermi kiinnitetäänkauttaaltaan tai osittain bitumilla. Me-kaanista kiinnitystä ei yleensä tarvita.Yleensä alusta pohjustetaan bitumiliu-oksella tai tarvittaessa (esim. kansira-kenteissa) kuumuutta kestävällä epok-

silla. Kevytsorakatoilla (ns. valukatoil-la) pohjustusta ei käytetä, ja alin ker-mi kiinnitetään alustaan vain osittain.Kevytsorabetonilaattoihin kermi kiin-nitetään kauttaaltaan.

Lämmöneristyslevyalustaan aluskermikiinnitetään yleensä mekaanisesti kan-tavaan rakenteeseen asti. Alin kermi

Kiinnityslämmöneristyslevy-

alustaan

suositellaan kiinnitettäväksi kauttaal-taan bitumilla, koska näin parannetaanrakenteen toimivuutta.

ka-alueisiin. Siksi niissä käytetään eni-ten kiinnikkeitä. Reuna-alueilla ei tar-vita yhtä paljon lisäkiinnitystä kuinnurkissa. Katoilla suositellaan käytet-täväksi 2 kiinnikettä/m2 ellei tuulikuor-malaskelma edellytä suurempaa kiin-niketiheyttä.

Kiinnikemäärät ja kiinniketyypit mää-ritetään tapauskohtaisesti em. seikathuomioiden. Perusmäärällä kiinnite-tään katon keskialueet. Kermiä, jonka

läpi kiinnike asennetaan ei saa vaihtaailman, että kiinnikelaskelma tarkiste-taan. Mitoituksessa tulee aina selvittäärakenteen heikoin ja rasitetuin kohta.

Kattokiinnikkeet jaetaan kolmeenkäyttöluokkaan niiltä eri rakenteissavaadittavan korroosionkestävyydenmukaan. Käyttöluokat ovat K, KL jaKLA. Käytännössä Pohjoismaissa käy-tetään vain parhaiten korroosiota kes-täviä KLA-luokan kiinnikkeitä.

18

YksityiskohdatLäpiviennit Vesikatolla on aina erityyppisiä läpi-

vientejä. Niiden liittäminen vesitiiviistioikealla tavalla vedeneristykseen on tär-keää koko katon toiminnan kannalta.

Kattokaivojen, läpivientitiivisteiden jaalipainetuulettimien on kestettävä omi-naisuuksien muuttumatta -40oC…+80 oC lämpötilat sekä UV-säteilynvaikutusta vähintään 10 vuotta.

Läpivientien materiaalien ja rakenteenon kestettävä kohteen ikääntymisestä,lämpötilavaihteluista sekä ilmastostajohtuvien rakenteiden muutosten aihe-uttamat mekaaniset rasitukset.

Käyttöikätavoitteen on oltava vähin-tään sama kuin vesikatteen.

Läpiviennin liittäminenvedeneristykseen

Jos läpiviennissä itsessään ei ole laip-paa, johon vedeneristys voidaan liittää,käytetään erillistä, laipallista läpivien-titiivistettä.

Laipan minimileveys on vähintään 150mm limityksen osalta. Läpivienninlaippa liitetään vedeneristeeseen kah-den kermin väliin. Tarvittaessa käyte-tään ylimääräistä noin 0,9 x 0,9 m ker-mipalaa, joka liitetään bitumilla (suo-sitellaan modifioitua bitumia) sekälaippaan että vedeneristykseen.

Kaikki katon läpi tulevat teräsrakenteettulee lämpöeristää kondenssivedensyntymisen estämiseksi. Teräsraken-teissa suositellaan käytettäväksi pyö-reitä teräsprofiileja, jolloin ne voidaanvakiolaipoin liittää vesitiiviisti vedene-ristykseen.

Kattokaivon etäisyys pystyrakenteistatai muista läpivienneistä on vähintään1 metri. Muidenkin läpivientien osaltasuositellaan samaa etäisyyttä sekä toi-sistaan että muista rakenteista. Läpi-vientejä ei saa sijoittaa jiirien pohjalle.

KattokaivotKaikki katolle tuleva vesi ohjataan ka-ton kallistusten avulla kattokaivoihinja niistä edelleen sadevesijärjestelmän

kautta viemäriin. Kattokaivoja sijoite-taan katolle siten, että pisin valumamat-ka kaivoon on 15 metriä ja vedellä onesteetön pääsy niihin.

19

KattopollaritKattopollari on katolle asennettavakiinnityslaite, johon voidaan kiinnittääerilaisia kannatus- tai turvaköysiä,esim. maalarin tai ikkunanpesijän kelk-ka. Kattopollarit ovat turvallisuustar-vikkeita ja niiden on täytettävä stan-dardin SFS-EN 1808 asettamat vaati-mukset.

Kattopollarin tyypin määrittelee raken-nesuunnittelija. Kattopollarin kiinnitys

Kattokaivoja valmistetaan haponkestä-västä teräksestä, kuparista ja muovis-ta. Kattokaivon ja sen poistoputkensuositeltava halkaisija on vähintään100 mm. Kaivo suojataan tukkeutumi-selta riittävällä lehtisihdillä ja tarvitta-essa rengassiivilällä, jossa on valu-misrei’illä varustettu kansi ja jonka rei-käpinta-ala on riittävä, halkaisija 300- 400 mm ja korkeus 100 - 150 mm.

Kattokaivo asennetaan yleensä noin 0,9m x 0,9 m suuruiseen syvennykseennoin 20 mm muuta kattopintaa alem-

maksi. Kattokaivon liitoksen tiiveyteenpoistoputkeen ja vedeneristeeseen onkiinnitettävä erityistä huomiota.

Kattokaivo ja poistoputki on tarvitta-essa lämmöneristettävä kondensoitu-misen (hikoilun) estämiseksi ja tarvit-taessa varustettava lämpövastuksellajäätymisen estämiseksi. Poistoputki lii-tetään höyrynsulkuun erillisen tiivis-tyslaipan avulla. Toimivuuden varmis-tamiseksi on suositeltavaa, että katto-urakoitsija toimittaa ja asentaa katto-kaivot.

UlosheittäjäUlosheittäjän (eli lotokan) tehtävä onjohtaa vesi kattokaivon tukkeutuessakatolta seinärakenteen ulkopuolelle,havaittavaan kohtaan.

Jokaisella sisäpuolisella vedenpoistollavarustetulla katolla tulisi olla vähintäänyksi ulosheittäjä, josta tuleva vesi il-

maisee kattokaivojen tarvitsevan puh-distusta.

Ulosheittäjä sijoitetaan räystäälle siten,että vesi häiriötilanteessa mahdollisim-man aikaisessa vaiheessa johtuu siihen.Pienillä katoilla (usein katoksia) ve-denpoisto voidaan toteuttaa pelkästäänulosheittäjällä.

LäpivientitiivisteetVesikatolla suositellaan käytettäväksipyöreitä läpivientejä, joihin kermieris-tys voidaan liittää vesitiiviisti tehdas-valmisteisilla läpivientitiivisteillä. Lä-

pivientitiivisteiden yleisin valmistus-materiaali on EPDM-kumi. Kiristys-pannan tulee olla haponkestävää terästäA4.

AlipainetuulettimetAlipainetuulettimien tehtävä on pois-taa vesikaton rakenteisiin kertyvää kos-teutta. Niiden sijoittelu ja kappalemää-rä on suunniteltava jokaiselle katolleerikseen.

Alipainetuuletin liitetään vedeneristyk-seen kiinteän laippansa avulla. Putken

minimikorkeus on 300 mm. Paikois-sa, joissa lumi voi kinostua, on tämähuomioitava putken korkeutta määri-tettäessä. Alipainetuulettimet voidaantarvittaessa kondenssieristää tai varus-taa ns. kondenssikupilla.

Alipainetuulettimet valmistetaan muo-vista tai haponkestävästä teräksestä.

rakenteisiin suunnitellaan tapauskoh-taisesti valmistajan ohjeen mukaanjoko pulttaamalla, valamalla tai hitsaa-malla.

Kattopollari lämpö- ja kondenssieris-tetään ja se liitetään höyrynsulkuunsekä vedeneristykseen läpivientitiivis-teen avulla.

Jos katolle on tarvetta asentaa kiintei-tä, vedeneristyksen yläpuolelle asen

20

Räystäät

Ylösnostot

Jiirit

Liikuntasaumat

nettavia rakenteita (mainoskyltit, lauh-duttimet ym.), suositellaan kattopolla-rien käyttämistä asennusalustana, kos-

Ylösnostot ovat tärkeitä vedeneristyk-sen toiminnan kannalta. Niiden avullavarmistetaan, ettei jostain syystä patou-tunut vesi pääse tunkeutumaan veden-eristyksen alle ja sitä kautta rakentei-siin.

Normaalisti ylösnoston korkeus on 300mm valmiin rakenteen pinnasta, sekäkatolla vähintään 100 mm padotuskor-keuden yläpuolella. Ovien kynnysten

kohdalla voidaan sallia 100 mm ylös-nosto, mutta tällöin on varmistuttava,että liitos ovirakenteisiin ja seinään onehdottoman vesitiivis.

Kumibitumikermikatteessa kate kat-kaistaan ylösnoston juuressa, ja nostotehdään omana kermipalana. Ylösnos-ton paikallaan pysyminen varmistetaanmekaanisella ankkuroinnilla ja se suo-jataan pellityksellä.

Räystään tehtävänä on estää veden tun-keutuminen katto- ja seinärakenteisiinsekä järjestää katolle tarvittava tuule-tus.

Sisäänpäin kaatavalla katolla räystäs-rakenne tehdään niin, että vedeneris-tys ulottuu räystäällä vähintään 100mm katon pinnan yläpuolelle. Vedene-ristys muodostaa räystäälle ns. tulva-kermin, joka johtaa räystään yli mah-dollisesti tulvivan veden seinäraken-teen ulkopuolelle.

Räystäsrakenteessa käytettävällä pel-lityksellä estetään veden pääsy tuule-tustilaan, mutta sillä ei saa estää tuule-tuksen toimintaa. Räystäspellin päälletuleva vesi johdetaan katolle kallista-malla pelti sisäänpäin kaltevuuteen 1:6.

Korkeilla ja tuulisilla paikoilla räystäs-rakenne varustetaan ns. myrskypellil-lä, jonka tehtävänä on estää seinäraken-

netta pitkin ylös nousevan veden pää-sy rakenteisiin. Myrskypelti asenne-taan seinään tehtävään uraan tai sen tii-veys seinärakenteeseen varmistetaanmuulla tavalla.

Räystäspellitys kiinnitetään riittäväntiheästi tarkoituksenmukaisilla, tiivis-teellä varustetuilla ruuveilla.

Ulkopuolisella vedenpoistolla varuste-tuilla katoilla käytetään alaräystäälläkermien väliin liitettävää tippapeltiä,jonka tehtävänä on johtaa vedet sade-vesikouruun. Vaihtoehtoisesti voidaanmyös käyttää kermien väliin liitettyä,laipallista kourua. Laipan limitys onvähintään 150 mm ja se on kiinnitettä-vä riittävän tiheästi (noin 100 mm:nvälein sik-sak kuvioon), jotta pellinlämpöliikkeet eivät irrota sitä vedene-ristyksestä. Perinteinen vaihtoehto ala-räystäällä on ns. makkararäystäs.

Jiirin kaltevuus määrää sen, mitä ker-miyhdistelmää jiirissä voidaan käyttää.Jiirin leveys on jiirin pohjalta lasket-tuna 1,5 x normaalin levyisen kerminleveys kumpaankin suuntaan.

Jiirin pohjalle suositellaan jiirin suun-taista kermiä, jonka keskiosa on jiirinpohjassa. Näin saadaan mahdollisim-man saumaton alue jiirin rasitetuim-malle osalle.

Kumibitumikermikate ei vaadi erillis-tä liikuntasaumaa vedeneristyksenosalta. Rakenteellinen liikuntasaumatehdään kumibitumikermikatteessakäyttämällä vedeneristeen ja sen alus-

tan välissä n. 500 mm:n levyistä irro-tuskaistaa, esim. silikonipaperia. Tar-vittaessa liikuntasaumasta tehdään eril-linen suunnitelma.

ka ne ovat riittävän tukevia ja ne saa-daan liitetyiksi vesitiiviisti vedeneris-tykseen.

21

Liikennöidyt tasot,pihakannet ja terassit

Pihakannet ja terassit, jotka usein liittyvät kiinteästi rakennukseen, vaativat suun-nittelijoilta ja vedeneristystyön tekijöiltä erityistä ammattitaitoa.

Nykyisin on olemassa valmiita, toimivia ratkaisumalleja, jotka on käytännössä tes-tattu. Niitä kannattaa käyttää, jotta pihamaan tai terassin toimivuus varmasti täyt-tää kaikki vaatimukset sekä teknisesti että toiminnallisesti.

Ennen vedeneristyksen peittämistä on suositeltavaa suorittaa vedenpainekoe, jol-la varmistutaan vedeneristyksen toimivuudesta. Vedeneristys suojataan vedenpai-nekokeen jälkeen joko lopullisilla rakenteilla tai tarvittaessa väliaikaisin järjeste-lyin.

Lämmöneristetytrakenteet

Lämmöneristettyjä rakenteita käyte-tään mikäli alla on lämpimiä tiloja.

Käännetty rakenneLämmöneristettyjen pihakansien ja te-rassien rakenteena käytetään lähes yk-sinomaan käännettyä ratkaisua. Veden-eristys on lämmöneristyksen alapuolel-la suojassa mekaaniselta rasitukselta,lumelta sekä jäältä. Se pysyy lähes ainatasalämpöisenä sekä toimii samallahöyrynsulkuna.

Paikalla valettu betonilaatta tai elemen-teistä tehty laattarakenne on yleensäkäännetyn rakenteen alustana. Tarvit-tavat kallistukset tehdään betonillavalaen ennen vedeneristystä. Betoni-pinnan tulee vastata vähintään puuhier-rettyä pintaa, josta tartuntaa heikentä-vä sementtiliimakerros on poistettu.

22

SillatSiltojen vedeneristyksissä suositellaannoudatettavaksi Tielaitoksen ohjettaSYL 6.

ViherkatotViherkatto muodostuu kolmesta ker-roksesta: kasvualustasta, salaojaker-roksesta ja vedeneristyksestä. Viherkat-to voi olla normaali kattorakenne tains. käännetty katto.

Kasvualustan ja salaojakerroksen mi-toitus riippuvat siitä, onko kysymysyksinkertaisesta viherkatosta vai vaa-tivammasta kattopuutarhasta, jolloinkerrospaksuudet kasvavat.

Viherkaton suunnittelussa luodaan kas-veille oikeat kosteusolosuhteet sekävarmistetaan vedeneristyksen toimi-vuus ja katon rakenteiden kestävyysniille tulevan lisäkuormituksen osalta.Viherkatossa käytettävän vedeneristyk-

sen tulee olla juurisuojattu tai se tuleevarustaa erillisellä juurisuojalla. Tarvit-taessa vedeneristyksen päälle asenne-taan erillinen mekaaninen suoja, esim.ohut kumimatto.

Viherkaton toimivuuden kannalta ontärkeää, että salaojakerros mitoitetaanoikein ja vedenpoisto järjestetään oi-kealla tavalla. Katoilla käytetään niil-le suunniteltuja viherkattokaivoja. Vi-herkatto muodostuu usein viherosastaja oleskeluosasta. On tärkeää että ve-den poisto suunnitellaan niin, että setoimii koko alueella. Räystäsalueillakäytetään kiveystä eroosiosuojana.Liittymissä seinärakenteisiin muodos-tetaan kiveyksen avulla riittävä palo-suojaus.

Kylmät kansirakenteet

Suljettu rakenneVedeneristys asennetaan lämmöneris-teen päälle. Rakenteessa tulee olla toi-miva höyrynsulku. Lämmöneristeenpäällä oleva vedeneriste johtaa kaikkivedet suoraan sadevesikaivoon ja mah-dollistaa lämmöneristyksen liittämisenmuihin rakenteisiin ilman kylmäsiltoja.

Lämmöneristeen tulee olla puristuslu-juudeltaan sellainen, että se kestää sil-le tulevat kuormitukset (esim. solula-si) eikä vedeneristykseen aiheudu hai-tallisia muodonmuutoksia. Vedeneris-tys mitoitetaan käyttöluokan VE 80mukaisesti.

Kylmä rakenne on lämmöneristämätönrakenne, jota käytetään esimerkiksipihakansilla ja pysäköintitasoilla. Ve-deneristeet asennetaan suoraan kanta-van rakenteen ja siihen tehdyn kallis-tuskerroksen päälle.

Kevyesti liikennöidyt kansirakenteetmitoitetaan käyttöluokan VE 80 mu-kaisesti. Raskaasti liikennöidyt kansi-rakenteet mitoitetaan soveltaen Tielai-

toksen ohjetta SYL 6. Rakenteesta jarasituksista riippuen pintarakenteetasennetaan suoraan vedeneristykseenkiinni (asfaltti) tai erotetaan vedeneris-tyksestä laakerointikerroksella (esim.pintabetoni).

Vaikka vedeneristys on lämmöneris-teen alapuolella, johdetaan pääosa ve-destä rakenteen pintakerrosta myötenpois. Tämä on otettava huomioon pin-tarakenteiden ja pihakaivojen suunnit-telussa.

Vedeneristys mitoitetaan käyttöluokanVE 80 mukaisesti ja kiinnitetään kaut-taaltaan alustaansa. Lämmöneristeenäkäytetään vettymättömiä ja riittävänpuristuslujuuden omaavia tuotteita,yleensä XPS-levyjä tai kevytsoraa.

23

Jyrkkä katto

Jyrkillä katoilla voidaan edellä kuvattujen tiivissaumakatteiden lisäksi käyttää ns.epäjatkuvia katteita, kuten kattolaatat, kolmiorimakate, tiilikate sekä peltikate.

24

Kattolaattakatot

Kattolaattakate tehdään muotoon lei-katusta bitumikermistä. Laatat limite-tään siten, että syntyy vedenpitävä kate.

Pakkauksissa olevia valmistajan ohjei-ta on aina noudatettava, koska tuotteetpoikkeavat valmistajakohtaisesti hie-man toisistaan.

Kattolaattakaton minimikaltevuus on1:5. Kattoliitto suosittelee aina käytet-täväksi aluskermiä (vähintään TL 4bitumikermi) laudoituksen ja kattolaa-tan välissä.

Alustana käytetään raakapontti- tai raa-kalaudoitusta tai tarkoitukseen valmis-tettua pontattua vaneria (kts. s. 9). Lau-doitukseen on jätettävä riittävät raotpuun kosteusliikkeiden vuoksi.

Yläpohjan tuuletuksen lämmöneristeenja aluslaudoituksen välissä on oltavahyvä (tuuletusväli > 100 mm).

Laattojen kiinnitykseen käytetäänyleensä kuumasinkittyjä huopanauloja.Naulan tulee ylettyä aluslaudoituksenläpi, jotta puun kosteusvaihtelun aihe-uttama liike ei ”pumppaa” nauloja ylös.Kiinnityskohdat on osoitettu valmista-jan ohjeissa.

Kattolaatta ei liimaudu alustaansa, jo-ten päätyräystäillä, sisätaitteissa, pii-punjuurissa ja erilaisten läpivientitii-visteiden kohdalla laattojen reunat lii-mataan huolellisesti asennusohjeidenmukaisesti, yleensä n. 100 mm:n levey-deltä.

Alaräystäällä suositellaan käytettäväk-si tippapeltiä tai makkararäystästä. Tip-papellin naulaus tehdään n. 100 mm:nvälein ns. sis-sak-naulauksena, jottapellin lämpöliike ei rasita vedeneristettä.

Makkararäystäs tehdään kumibitumi-pintakermillä ja erillisellä pyöristetyl-lä listalla. Pintakermin tai räystäskais-tan kääntämistä räystäälle ja etureunas-ta naulaamista ei suositella.

Päätyräystäät tehdään joko korotettui-na tai tippapeltien kanssa valmistajanohjeiden mukaisesti.

Sisätaitteet sekä piippujen tai hormi-ryhmien ylösnostot tehdään laattojenvärisestä kumibitumipintakermistä.Ylösnostot leikataan, liimataan ja limi-tetään valmistajan ohjeiden mukaisesti.

25

Kolmiorimakatot

Kolmiorimakate on perinteinen bitumi-kate, joka voidaan nykyään toteuttaajoko perinteisesti naulaamalla tai vaihto-ehtoisesti liimaamalla tai hitsaamalla.

Perinteisen kolmiorimakatteen mini-mikaltevuus on 1:3. Eristeenä käyte-tään 700 mm leveää bitumikermiä japeriaatteena on nostaa katteen saumatkolmiorimojen avulla kattopinnastaylös, jotta niistä ei vesi pääse rakentei-siin.

Asennustyössä tulee noudattaa mate-riaalin valmistajien pakkauksissa ole-via ohjeita.

Kolmiorimakatteen alustana käytetäänyleensä raakapontti- tai raakalaudoitus-ta (kts. s. 9). Yläpohjaan on tehtävä toi-miva tuuletus. Tuuletusväli > 100 mm.

Alaräystäälle asennetaan, katon mitta-suhteet huomioiden, joko täysleveä taipuolikas kermi räystään suuntaisesti.Sitä ennen räystäälle asennetaan tippa-pelti tai vaihtoehtoisesti ko. kermiäkäyttäen tehdään makkararäystäs. Etu-reunaan naulattua tippanokaksi kään-nettyä räystäskermiä ei suositella.

Kolmiorimat kiinnitetään katolle pys-tysuoraan k (väli) 670 mm (huomioi-den kolmioriman mitat) siten, että lap-peen molempiin päihin jää yhtä leveäväli reunimmaisen riman ja päätyräys-tään väliin. Rimojen alapää asennetaann. 50 mm räystäskermin päälle ja ylä-pää n. 200 mm harjalta, jotta harjakais-ta ei tule kolmioriman päälle. Kolmio-rimojen molemmat päät viistetään n.200 mm matkalta.

Kermit asennetaan kolmiorimojen vä-liin ja kiinnitetään kolmiorimoihinhuopanauloilla. Kermien alapää liima-taan n. 150 mm räystäskermin päälle.Yläpään tulee ylettyä harjalle asti, jo-hon se katkaistaan ja naulataan. Kol-miorimojen päälle naulataan 10 cm le-veät bitumikaistat peittämään kolmio-rimojen välissä olevien kermien sau-mat. Harjakaista liimataan harjalle jase peittää kermien yläpään naulauksen.Sisätaitteet, läpiviennit yms. yksityis-kohdat tehdään valmistajan ohjeidenmukaisesti.

Nykyään kolmiorimakate voidaan teh-dä myös ns. tiivissaumakatteena. Hit-sattavin kermein kolmiorimakatteenkaltevuus voi tietyin edellytyksin ollajopa 1:20. Kate tehdään tällöin kaksi-kerrosrakenteena luokitelluin tuottein.Kolmiorimat voidaan asentaa myösaluskermin päälle, jolloin on käytettä-vä painekyllästettyä puutavaraa. Ker-mien leveys voi olla myös 1 m, muttaaluskermi suositellaan silloin kiinnitet-täväksi alustaan myös kolmiorimojenvälistä esim. pisteittäin liimaten taimekaanisesti. Tällöin työssä käytetäänammattitaitoista eristysurakoitsijaa,jonka työntekijöillä on voimassaolevatKatto- ja vedeneristysalan tulityökor-tit.

26

TiilikatotKaltevuusBetonitiilikaton minimikaltevuus on1:5. Savitiilillä minimikaltevuus on 15- 22o (eli n. 1:3 tiilityypistä riippuen).Katon kaltevuudesta riippuen tiilienvähimmäislimitys vaihtelee seuraavasti:

Min. kaltevuus Vähimmäislimitys

1:5 100 mm

1:4 75 mm

1:3 tai jyrkempi 50 mm

Mikäli katon kaltevuus on loivempikuin 1:4, on suositeltavaa käyttää alus-rakenteena umpilaudoitusta ja aluskat-teena vähintään TL4 bitumikermiä.

Tiilikaton mitoittaminen Vaativissa kohteissa käytetään vähin-tään TL3 bitumikermiä.

RäystäätKaton räystään tarkoitus on suojata senalapuolisia rakenteita. Tämän takiaräystäiden tulee olla riittävän pitkät,500 - 800 mm seinälinjan yli.

Kantavat rakenteet/ristikotKaton kantavia rakenteita mitoitettaes-sa tulee ottaa huomioon myös katema-teriaalin paino. Betonikattotiilien las-kennallinen paino on 40 kg/m2. Lisäk-si huomioidaan rakenteiden omapainosekä lumi- ja tuulikuorma.

Riittävän korvausilman pääsy räystääl-tä aluskatteen ja lämpöeristeen väliseentilaan sekä aluskatteen ja kattotiilenväliseen tilaan on varmistettava. Tuu-letusilman pääsy pois rakenteesta onjärjestettävä mahdollisimman läheltäharjaa.

Kun lämpöeriste kulkee vinosti katto-ristikoiden välissä, tulee aluskatteen jaeristeen väliin jättää vähintään 100 mmtuuletusväli. Hengittävää aluskatetta

Rakenteen tuuletus käytettäessä tuuletusväli voi olla pie-nempikin.

Tuuletusrimoilla varmistetaan aluskat-teen ja kattotiilen välisen tilan tuule-tus sekä valumavesien esteetön kulkualuskatteen päällä. Tuuletusrimat asen-netaan kattotuolin päälle ja umpilau-doitetussa katossa 600 mm välein. Tuu-letusrimat kiinnitetään alapuoliseen ra-kenteeseen naulaamalla vähintään 400mm:n välein.

27

Kun tiiliruoteet on asennettu oikeallajaolla, tiiliniput nostetaan katolle ja jae-taan katolle pystyriveihin joka toiselleruoteelle. Tiilet tulee nostaa tasaisestimolemmille puolille harjaa, jottei ka-tolle muodostu toispuoleista kuormi-tusta.

Tiilien ladonnan suoruuden seuraamis-ta helpottaa, kun ruoteisiin merkitäänsuoria pystylinjoja esim. 1200 mm vä-lein. Tiilistä kiinnitetään alimmainen

Ruoteiden mitoittaminen Jokaiselle lappeelle lasketaan ruode-jako vähimmäislimitystä apuna käyt-täen siten, että tiilijako menee tasan

lappeen mitalle. Ruodejakoa ei saamuuttaa kesken lappeen.

Aluskate Aluskate toimii kattorakenteen veden-eristeenä. Kattotiilen saumoista ja lii-toksista pääsee vettä ja tuiskulunta tii-len alle. Aluskate siis estää lumen javeden pääsyn rakenteisiin ja ohjaa ve-den alas räystäältä. Aluskatteen ja eri-laisten läpivientien liitokset sekä liit-tymät eri rakenteisiin on tehtävä vesi-tiiviisti.

Alusrakenne tulee tehdä niin, että al-haalta päin tiivistyvä kosteus ei vahin-

goita rakenteita. Kosteuden on sitou-duttava alusrakenteen alapintaan, kun-nes se haihtuu tuuletusilman mukanapois rakenteesta (umpilaudoitus ja bi-tumikermi tai muu kosteutta sitova tii-vis aluskate), tai kosteuden on päästä-vä alusrakenteen läpi (hengittävä alus-kate). Myös UV-säteilyn sietokyky ontärkeää, koska aluskate saattaa joutuaolemaan pitkäänkin paljaana, ennenkuin tiilikate asennetaan.

Kattotiilien latominen jakiinnittäminen

rivi, päätyrivit ja kaikki harjatiilet.Sisä- ja ulkotaitteen reunoilta kaikkitiilet kiinnitetään.

Tiilikaton eri kohdissa tulee noudattaamateriaalinvalmistajan ohjeita ja käyt-tää kyseiselle tiilelle tarkoitettuja kat-totarvikkeita. Harjalla on suositeltavaakäyttää tiivistettä, samoin ulko- ja si-sätaitteessa. Näitä käytettäessä ei saaestää rakenteen tuulettumista.

28

RivipeltikatotRivipeltikatetta kaksinkertaisin saumoin voidaan käyttää katoilla, joiden kaltevuuson vähintään 1:10. Yleisimmin käytetyn teräspellin paksuudet ovat 0,5 ja 0,6 mmsekä leveys 610 mm. Vaativissa kohteissa voidaan käyttää paksumpaa tai kapeam-paa peltiä.

Käytettävän pellin sopivuus kohteeseen on varmistettava ja huolehdittava siitä,että pelti on kattamiseen tarkoitettua saumattavaa laatua.

Pellitys tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että lämpöliikkeet eivät aiheuta vauri-oita peltikatteeseen tai siihen liittyviin rakennusosiin.

Peltikatteen alustan alle varataan riittävän suuri, vähintään 100 mm tuuletusrako.Ilmankierron varmistamiseksi harjalle asennetaan alipainetuulettimet tai tehdääntuulettuva harja.

RT-kortissa 85-10562 on käsitelty yksityiskohtaisesti sileästä ohutlevystä tehtävääkatetta.

29

Alusta Aluslaudoituksen tulee olla vähintään20 mm vahvuista ja lautojen väli on n.20-60 mm. Räystäiden, harjojen sekäsisä- ja ulkotaitteiden osuudet samoinkuin läpivientien, kulkuteiden ja lumi-esteiden kohdat tulee laudoittaa um-peen. Kuvetaitteiden ja isokokoistenläpivientien osuuksille on syytä asen-taa lisäksi pintasirotteeton eristyskermi.

Vanhan laudoituksen päälle tehtäessäon tarkistettava vanhan aluslaudoituk-sen kiinnitykset ja alusrakenteissa käy-tetyn puutavaran kunto. Epävarmat ra-kenteet ja katon toimintaa haittaavatpuutteet on korjattava.

Peltirivit, saumaus ja kiinnitys

Rivipeltikatolla kaikki kattopinnallaolevat saumat tehdään kaksinkertaisi-na ja käsitellään tiivistysaineilla, taivaihtoehtoisesti tarkoitukseen tehdyl-lä saumamaalilla.

Teräspeltikate kiinnitetään yleensäkiinteillä kiinnikkeillä. Kupari-, alu-miini- ja ruostumaton teräspeltikatekiinnitetään osin kiinteillä ja osin liu-kukiinnikkeillä. Kiinnikkeet naulataantai ruuvataan puualustaan saumojenkohdalle. Katteen kiinnityksessä onotettava huomioon rakennuspaikan

tuuliolosuhteet. Kiinnikkeet eli klam-merit asennetaan vähintään 400 mmvälein.

Teräspeltikatteen peltirivin enimmäis-pituus on 10 m. Pidemmät rivit on va-rustettava liikuntasaumalla.

Räystäissä käytetään nk. räystäspeltiä,joka on naulattu kattolaudoitukseen.Pelti asennetaan n. 45-50 mm ulos val-miista räystäspinnan tasosta. Peltirivitsaumataan tähän ja taivutetaan pää-sääntöisesti tippanokaksi.

Pystykourut jaläpiviennit

Pystykouruja eli jalkarännejä käytetäänveden ohjaamiseen vesikatolla ja lumi-esteenä. Pystykourun vähimmäiskalte-vuus on 1:75. Pystykourun alle asen-netaan pelti tai bitumikermi, joka ulot-tuu saumauksen alta räystäälle.Ulosheittäjät eli lotokat saumataankaksinkertaisin saumoin jalkarännei-hin.

Läpivientien juuripellitysten toimivuusedellyttää kaksinkertaista saumausta.Se tehdään noudattaen RT-kortin edel-lyttämiä työtapoja. Pelkkä läpivienninsaumaaminen peltikattoriveihin yksin-kertaisella pohjasaumalla ei riitä.

Rivipeltikatonlaatutekijät ja huolto

Rivipeltien on oltava riittävän tasomai-sia eli ne eivät saa nousta koholle kes-kiosiltaan. RT-kortin asettama ylärajaon sadasosa peltirivin leveydestä kes-keltä irti alustaansa nähden.

Pellin käytöllä on pitkät perinteet jaammattitaidolla tehty katto on erittäin

pitkäikäinen suoja rakennukselle.Säännöllinen puhdistus keväällä ja syk-syllä sekä tarvittavat huolto-, korjaus-ja maalaustyöt varmistavat katon toi-mivuuden ja pitkäikäisyyden suhteel-lisen pienellä panostuksella vuosittain.

30

Vesikaton peruskorjausKattojen peruskorjauksessa tulee pää-määränä olla toimiva ja kestävä kate-ratkaisu. Uuden katon alkuvaiheenongelmista selvitään yleensä yksittäi-sillä korjaustoimenpiteillä. Vanhem-man katon korjaus edellyttää usein jolaajempia toimenpiteitä.

Katon lähestyessä elinkaarensa päätätulee varautua sen peruskorjaukseen.Se tulee toteuttaa ennen kuin kattovuo-dot alkavat aiheuttaa vahinkoja muil-le rakenteille.

Katon elinkaari vaihtelee yksittäistenkattojen osalta suuresti. Karkeasti voi-daan todeta, että parikymmentä vuottavanha, puhalletuista bitumikermeistätehty katto voi olla jo elinkaarensapäässä, kun taas tuote- ja käyttöluokka-vaatimukset täyttävän, modifioiduistabitumikermeistä tehdyn katteen arvioi-daan kestävän yli neljäkymmentä vuotta.

Katon käyttöikää pidentää merkittä-västi katon huoltotoimien asianmukai-nen suorittaminen.

Vesikaton kuntotutkimus Ennen korjaustoimenpiteisiin ryhty-mistä tulee selvittää katon kunto, mah-dolliset vauriot ja korjaustarve. Kun-totutkimus on syytä tehdä, kun on ha-vaittu vuoto, vesikaton muu kosteus-ongelma tai rakennuksen kattoratkai-suun suunnitellaan muusta syystä pe-ruskorjausta.

Kuntotutkimus tulee aloittaa katostasaatavilla olevien tietojen kokoamisellaja katon mahdollisista ongelmista. Näinvarsinaisessa tarkastuksessa osataankiinnittää huomio oleellisiin asioihin.

Katon tarkastuksen yhteydessä tarkas-tetaan vedeneristyksen ja kattoraken-teen kunto. Tarkastus suoritetaan en-sin silmämääräisesti, jolloin huomiota

kiinnitetään katon kallistuksiin, räys-täsrakenteisiin, katteen pinnan kun-toon, veden poiston toimivuuteen, kat-tokaivoihin sekä läpivienteihin ja suo-japellityksiin. Samalla tarkastetaanvesikattorakenteen tuuletuksen toimi-vuus.

Tarkastelussa kiinnitetään huomiotatuuletusrakojen leveyteen, tuuletus-venttiilien ja alipainetuulettimien mää-rään, sekä puurakenteiden ja lämmön-eristeiden kuntoon. Jos rakenteidenkuntoa halutaan selvittää tarkemmin,avataan kattoa tarpeen mukaan ja ote-taan näytteitä sekä lämmöneristeestäettä rakenteesta, ja tarvittaessa tutki-taan höyrynsulun kunto.

31

Korjaussuunnitelma Korjaussuunnitelma tehdään kuntotut-kimuksen antamien tietojen perusteel-la. Korjaussuunnitelmaan tulee ainasisältyä työselostus ja riittävästi detal-jipiirustuksia. Korjaussuunnitelmassatarkastellaan koko rakenteen toimi-vuutta. Erityistä huomiota tulee kiin-nittää vanhan ja uuden rakenteen liit-tymäkohtiin. Vedeneristysmateriaalitmääritellään tuote- ja käyttöluokituk-sen mukaisesti sekä muut materiaalityleisin vaatimuksin silloin kuin sellai-set on käytettävissä. Tällöin turvataan

myös asianmukainen tarjouskilpailu.

Purkutöistä on tehtävä asbestikartoitus.Mahdollisen home- tai rakennuspölynleviäminen muihin tiloihin on estettä-vä. Erityisesti on kiinnitettävä huomio-ta siihen, mistä rakennukseen otetaanraitista ilmaa tai missä on ilmanpois-tolaitteita, jotta ei tarpeettomasti hai-tata korjattavan rakennuksen normaa-lia käyttöä. Asialla on merkitystä myöskorjaustyön turvalliselle suorittamiselle.

Tavallisimmatvesikatteiden

korjausvaihtoehdot

Katon korjauksen yhteydessä tuleeuusia kattokaivot tai asentaa saneeraus-kaivot vanhojen kattokaivojen sisään.Myös läpivientitiivisteet, alipainetuu-lettimet ja pellitykset uusitaan. Tarvit-taessa räystäät korotetaan ja varuste-taan ulosheittäjällä. Tarkastusluukku-jen ja kattoikkunoiden sokkeleiden riit-

tävä korkeus varmistetaan. Veden es-teetön kulku kattokaivoihin varmiste-taan tarvittaessa lisäkallistuksilla.

Korjaustoimenpiteiden jälkeen katol-la saa esiintyä vain lähinnä kermiensaumoista johtuvia enintään 15 mmsyviä lätäköitä.

Vanhan katteen päälleUseimmiten vanha vedeneriste voidaanjättää uuden vedeneristeen alle, jolloinse toimii myös työnaikaisena suojana.Vanhan eristeen päältä poistetaan mah-dollinen suojakiveys. Vanhan katteenepätasaisuudet korjataan ja tarvittaes-sa käytetään alustan tasauskerrosta(ohut mineraalivillalevy). Asennettaes-

sa vedeneriste suoraan vanhan vedene-risteen päälle käytetään paineentasaus-kermiä ja varmistetaan materiaalienyhteensopivuus.

Korjaustyön yhteydessä suoritetaantarvittaessa vanhan katteen lisäkiinnit-täminen mekaanisesti valumien ja poi-muuntumisen estämiseksi.

Vanha kate poistetaanMikäli vanhan katteen kunto on huo-no, vanhoja vedeneristyskerroksia onjo useita tai katon vedeneristyskerrok-sen paksuutta ei haluta tai voida kas-vattaa, poistetaan vanha vedeneristys.Tällöin voidaan myös varmistua kokoalusrakenteen kunnosta ja tehdä tarvit-tavat korjaustoimenpiteet.

Mikäli katteen alapuolisia vaurioituneitarakenteita korjataan tai halutaan lisätälämmöneristystä, on nämä toimenpi-teet järkevintä tehdä vedeneristyksenuusimisen yhteydessä.

Työnaikainen suojaus on suunnitelta-va ja toteutettava niin hyvin, että vesi-vahinkoja ei pääse syntymään.

Kallistusten korjausKaltevuuksia suositellaan korjattavaksiaina kun katolla esiintyy lätäköitymis-tä, tai katto on alun perin tehty loivem-maksi kuin 1:80. Kaltevuuden korjausvoi tapahtua joko kevytsoralla ja läm-möneristyslevyillä tai pelkästään läm-möneristyslevyillä. Kaltevuuksia ei voikorjata bitumikermeillä.

Kallistusten korjaus on toteutettavariittävän suurilla yhtenäisillä alueilla,jotta lätäköityminen ei ainoastaan siir-tyisi paikasta toiseen. Kallistusten kor-jaus aiheuttaa usein myös räystäiden jaylösnostojen korotustarpeen. Kevyt-sorakerrokset on tuuletettava.

32

Bitumikermien asennusBitumikermit asennetaan aina siten, että niistä muodostuu täysin tiivis, yhtenäinenvedeneristys kaikkine liittymineen eri rakenteisiin sekä erilaisiin läpivienteihin.Asennustapa määritellään työselityksessä tai muissa suunnitteluasiakirjoissa. Ka-ton toiminnan kannalta on tärkeää, että kaikki yksityiskohdat, läpiviennit, ylös-nostot ym. tehdään huolellisesti ohjeiden mukaisesti hyvää työtapaa noudattaensekä käyttäen tarkoitukseen suunniteltuja asennustarvikkeita, ottaen huomioonrakenteet, käytettävät materiaalit ja asennusolosuhteet.

Tulityömääräykset Katto- ja vedeneristystöissä on ehdot-tomasti noudatettava voimassa olevaa”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”-suojeluohjetta kokonaisuudessaan.Seuraavassa on ko. suojeluohjeen pe-rusvelvoitteita.

TulityökorttiJokaisella alan tulitöitä tekevällä työn-tekijällä on oltava voimassaoleva ”Kat-to- ja vedeneristystöiden” tulityökort-ti. Alalla on siis oma tulityökorttinsa.Kortin saamisen edellytyksenä on Suo-men Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton(SVK) vaatiman tulityötutkinnon suo-rittaminen hyväksyttävästi. Tulityötut-kinnon suorittaminen osoittaa, että hen-

kilö ymmärtää avotulen käyttöön liit-tyvät riskit ja tietää perustoimenpiteetsekä työtavat, joilla turhia riskejä kart-taen tulityöt suoritetaan mahdollisim-man turvallisesti.

TulityölupaTulityölupa on laadittava ennen töidenaloittamista. Tulityöluvan tarkoitus on,että työkohteen mahdolliset riskit kar-toitetaan ennen työn aloittamista, jottavältytään turhilta vahingoilta. Tulityö-lupamenettelyllä varmistetaan myös se,että tilapäisellä tulityöpaikalla on vaa-dittavat turvavälineet ja työntekijöilläon katto- ja vedeneristystöiden tulityö-kortit.

Toteutus

33

Tulityöluvassa määritetään, kuka vas-taa jälkivartioinnista sekä jälkivartioin-nin pituus. Joissain kohteissa on syytänoudattaa suojeluohjeen vähimmäis-määrän (1 tunti) ylittävää jälkivartioin-tia.

Tavanomaisten sammuttimien hankki-minen kattotyömaalle kuuluu urakoit-

sijalle. Sen sijaan erityisvarustuksenhankkimisesta tulee erikseen sopia.

Tulitöiden valvontasuunnitelmaUrakoitsijalla tulee olla tulitöiden val-vontasuunnitelma, joka on pysyvä ohjeyrityksen tavasta tehdä turvallisesti tu-litöitä.

Työturvallisuus Kattotöissä työturvallisuuden kannal-ta oleellisia asioita ovat putoamissuo-jaus ja nousutiet. Lisäksi on huomioi-tava osana työturvallisuutta työn suo-ritusjärjestys, tavaroiden sijoittelu ka-tolle, työmaan siisteys, rakennukseenjohtavien kulkuteiden suojaaminensekä riittävän turva-alueen varaaminenrakennuksen ympärille.

PutoamissuojausPääsääntönä pidetään sitä, että reuna-alueille, joista voi pudota, rakennetaantyöturvallisuusmääräysten mukaisetkaiteet. Tästä voidaan poiketa, jos va-paata pudotusta on alle kolme metriäja alla on tasainen maa. Jos alla on vettätai louhikkoa tms. on putoamissuojaustehtävä aina. Työskentelyaluetta voi-daan rajata esim. lippusiimalla, jokaestää kulun 1,5 metriä lähemmäksi reu-na-aluetta.

Aukot on myös suojattava joko siten,että ne peitetään riittävän tukevasti jamerkitään tai niiden ympärille raken-netaan kaiteet tai vastaava putoamisenestävä suojaus. Aukkojen päällä olevil-le kansille astumista tai istumista tuleeaina välttää.

KulkutietKulku katolle on järjestettävä sisä- taiulkopuolelta ensisijaisesti rakennuk-

sessa olevia kiinteitä kulkuväyliä käyt-täen. Ellei niitä ole, on rakennettavatyönaikainen kulkutie. Useimmiten tu-lee kyseeseen työturvallisuusmääräys-ten mukainen porrastorni. Talotikkaateivät yleensä täytä työturvallisuusmää-räysten vaatimusta turvallisesta kulku-tiestä.

KatoksetMilloin rakennukseen johtaa ovia, joi-ta käytetään työn aikana on ne suojat-tava katoksilla, jotka ulottuvat vähin-tään puolitoista metriä seinälinjastaulos ja ovat puoli metriä kulkuaukkoaleveämmät molemmin puolin. Kulku-aukko tulee huomioida myös kaiderat-kaisun toteutuksessa jalkalistalla taisuojaverkolla. Tavaroita ei saa varas-toida katolla kulkuaukon kohdalle.

Yleinen järjestysOsana kattotöiden turvallisuutta niintyöntekijöiden kuin kiinteistön käyttä-jienkin kannalta on työmaan hyvä jär-jestys ja siisteys. Tavarat sijoitetaankatolle siten, että ne eivät kaatuessaan-kaan putoa tai lähde vierimään katoltaalas. Kaikki irrotetut rakenteet ja ma-teriaalit varastoidaan niin, että mahdol-liset kovatkaan tuulenpuuskat eivätlennätä niitä pois työmaalta. Jätteet lai-tetaan niitä varten varattuihin jätesäk-keihin tai vastaaviin.

Kalusto NestekaasulaitteetNestekaasua käytettäessä nestekaasu-pullo varustetaan letkurikkoventtiilil-lä ja paineensäätimellä, joka on säädet-tävissä enintään 4 barin paineelle. Nes-tekaasuletkuna käytetään suurpainelet-kua, joka on enintään 10 metriä pitkä.Täysinäisiä ja käytössä olevia neste-kaasupulloja on säilytettävä ja käytet-

tävä pystyasennossa eikä niitä saa läm-mittää avoliekillä.

Nestekaasulaitteista ja niiden käytöstäon yksityiskohtaisemmat määräykset”Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt”-suojeluohjeessa (SVK) sekä nestekaa-suasetuksessa.

34

NestekaasukäsipolttimetNestekaasukäsipoltin on perustyöväli-ne, kun kermejä kiinnitetään hitsaus-menetelmällä. Polttimeen on saatavil-la erikokoisia suuttimia, jotka vaikut-tavat sen kuumennustehoon. Oikeankokoinen poltin on tärkeä työn loppu-tuloksen, paloturvallisuuden ja talou-dellisuuden kannalta.

Poltin varustetaan tukijalalla eikä sii-nä saa olla muuta kiinteää liekkiä kuintukiliekki. Tukiliekki on pieni ”tyhjä-käyntiliekki”, joka mahdollistaa työs-kentelyn keskeyttämisen ja jatkamisenilman eri sytyttämistä. Vaihtoehtoisestivoidaan käyttää piezokäyttöisellä kah-valla varustettua poltinta, jossa ei oletukiliekkiä.

PadatBitumipadan tulee olla bitumin sulat-tamiseen suunniteltu sekä alan tulityö-määräysten mukainen. Pataletkusto(5 m) varustetaan letkurikkoventtiililläja 1,5 barin paineensäätimellä. Bitumi-padassa pitää olla termostaatilla varus-tettu lämmönvalvonta-automatiikka,jolla voidaan estää bitumin ylikuume-neminen. Termostaatin toiminta (kalib-rointi) on tarkastettava vähintään ker-

ran vuodessa. Käytettäessä modifioi-tua liimausbitumia on bitumipata va-rustettava sekoittimella, joka varmis-taa bitumin tasalaatuisuuden ja käytet-tävyyden.

Alle 50 litran patoja ei tarvitse varus-taa termostaatilla vaan ne on sijoitet-tava metalliseen suoja-altaaseen, jon-ka tilavuus on niin suuri, että padastamahdollisesti vuotava bitumi mahtuusuoja-altaaseen.

Pata on puhdistettava ja sen toimintaaon seurattava säännöllisesti. Näin var-mistetaan käyttökelpoisen liimausbitu-min saanti ja padan paloturvallisuussekä paras mahdollinen tuotantoteho.

KuumailmapuhaltimetKuumailmapuhaltimia käytetäänyleensä muovikermien kiinnityksessä.Niillä työskentely on tulityötä. Kuuma-ilmapuhaltimet voivat olla joko neste-kaasu- tai sähkökäyttöisiä.

Kuumailmapuhaltimessa on oltava ja-lusta, joka pitää puhaltimen sellaises-sa asennossa, että kuuma ilmavirtausei suuntaudu alustaan silloin kun pu-hallin ei ole käytössä.

Työskentelyolosuhteet jatyönaikainen suojaus

Vedeneristystöitä suoritettaessa onhuomioitava sää- ja muut työskentely-olosuhteet. Työmaan siisteyteen onkiinnitettävä huomiota tietenkin turval-lisuusmielessä, mutta myös työn lopul-lisen laadun varmistamiseksi.

Sateessa ei vedeneristystöitä saa suo-rittaa, koska silloin ei saada kunnollis-ta tartuntaa. Aina kun työt keskeyte-tään, tehdään ns. työsauma tai muusuojaus, jolla estetään veden tunkeu-tuminen rakenteisiin. Jäätyneet pinnaton sulatettava ja märät pinnat kuivat-tava ennen eristeiden kiinnittämistä.Talviolosuhteissa on huomioitava ma-

teriaalien jäykkyys, liimausbituminnopea jäähtyminen sekä polttimen lie-kin tehon aleneminen. Kylmissä talvi-olosuhteissa kermit suositellaan säily-tettäväksi lämpimässä ennen asennus-ta. Materiaalivalmistajan ohjeita onnoudatettava myös asennusolosuhtei-den osalta.

Korjaustöiden yhteydessä joudutaanusein purkamaan rakenteita. Tällöin onkiinnitettävä erityisesti huomiota työn-aikaiseen suojaukseen ja tarvittaessalaadittava erityinen suojaussuunnitel-ma, joka voidaan hyväksyttää tilaajalla.

35

Kiinnittäminen LiimausBitumikermien liimaus suoritetaankuumalla (sulatetulla) bitumilla.

Kumibitumikermit (SBS) liimataanjoko puhalletulla bitumilla tai kumibi-tumilla. Kumibitumia käytettäessä onerityisesti varottava ylikuumentamas-ta sitä. Puhalletun bitumin käyttöläm-pötila on n. +190 - +230oC ja kumibi-tumin +200 - +220oC.

Muovibitumikermejä (APP) ei yleen-sä liimata, koska niiden pehmenemis-piste on niin korkea, että liimausbitu-

mi ei sulata kermien pintaa riittävästi.

Liimattaessa bitumi kaadetaan kannus-ta liimattavan kermin eteen siten, ettäsitä leviää tasaisesti n. 1,5 kg/m2 ker-min ja alustan väliin rullattaessa ker-miä auki. Kermin ja alustan väliin eisaa jäädä kuivia kohtia tai ilmarakku-loita. Mikäli käytetään ns. piste- ja sau-maliimausta, kiinnitetään kermi alus-taan bitumitäplillä, joiden halkaisija onn. 300 mm ja yhteispinta-ala n. 20 %liimausalasta. Vierekkäiset kermit lii-mataan toisiinsa aina koko sauman le-veydeltä.

HitsausHitsattaessa bitumikermejä pitää tuot-teen olla valmistettu hitsattavaksi jasiinä on oltava kiinnitysbitumia riittä-vä määrä kauttaaltaan tuotteen alapin-nassa (yleensä n. 1,0 kg/m2). Paineen-tasauskermeissä kiinnitysbitumia on n.25 % tuotteen alapinnasta joko täplinätai raitoina.

Hitsaustyö suoritetaan kuumentamal-la kermin kiinnitysbitumia kermiä aukirullattaessa. Kauttaaltaan kiinnitettäes-sä hitsausbitumia sulatetaan niin pal-jon, että sulaa massaa kulkee rullanedellä koko kermin leveydellä eikäkermin ja alustan väliin saa jäädä il-marakkuloita.

Kermien väliset saumat pitää hitsatatäysin kiinni siten, että saumasta pur-suaa tasaisesti hitsausbitumia. Hitsat-taessa kermejä ei saa kuumentaa niinpaljon, että niiden tukikerrokset vauri-oituvat. Hitsattaessa on varottava pin-takermin liiallista kuumentamista, jot-ta siihen ei jää haitallisia poimuja taipainumia.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä tu-litöiden yhteydessä työskentelyyn lau-ta-alustalla, erilaisten läpivientien,räystäiden ja seinärakenteiden lähei-syydessä. Korjausrakentamiskohteissatyötapaa valittaessa on huomioitavarakenteiden kuivuus ja niihin kertynytpöly.

PintakerminkiinnittäminenKun aluskermi on kunnolla kiinni alus-tassaan, kiinnitetään sen päälle pinta-

kermi, joka liimataan tai hitsataan kaut-taaltaan kiinni aluskermiin. Pintaker-mi ei tarvitse mekaanista kiinnittämis-tä.

Mekaaninen kiinnitysSuunnitelman mukaisia kiinnikkeitäasennetaan suunniteltu määrä. Kiinnik-keiden määrä neliömetriä kohden vaih-telee katon keski-, reuna- ja nurkka-alueilla. Lämmöneristyslevyalustallakermit kiinnitetään mekaanisesti läm-möneristyskerrosten läpi kantavaan ra-kenteeseen.

Kiinnitys tehdään ns. piilosaumastaalimman kermin läpi. Saumassa pääl-le tulevan kermin tulee peittää kiinni-

ke siten, että kermin reunan ja kiinnik-keen väliin jää vähintään 40 mm um-pinaista täysin kiinnitettyä saumaa.

Mikäli kiinnikemäärä on suuri, voidaanmonikermikatteessa asentaa osa kiin-nikkeistä alimman kermin keskiosaan,jolloin kiinnikkeen päälle asennetaanvähintään 200 mm x 200 mm suurui-nen kermipala.

Naulattaessa tulee käytettävien huopa-naulojen olla niin pitkiä, että ne ylet-

36

tyvät lautojen läpi. Näin estetään puunkosteusvaihteluista aiheutuva ”pump-pausilmiö”.

Ennen mekaanisen kiinnityksen suorit-tamista on varmistettava, että käytet-tävät kiinnikkeet ovat oikean tyyppi-

siä ja soveltuvat ko. rakenteeseen huo-mioiden alusta ja kiinnitettävät mate-riaalit.

Ylösnostoissa kermit kiinnitetään ylä-reunastaan mekaanisesti pystypintaanriittävän tiheästi, noin 150 mm välein.

LimityksetKermien sauman leveys on sivusau-moissa 100 mm ja päätysaumoissa 150mm. Kermien päätysaumoja tehtäessäsuositellaan alle jäävän kermin kulmanleikkaamista limityksen kohdalta. Erikermikerrosten sivusaumat limitetääntoisiinsa nähden niin, että saumat ei-vät ole päällekkäin. Kermit asennetaanyleensä samansuuntaisesti.

Yksikermikatteilla saumaleveydet ovatsivusaumoissa 120 mm ja päätysau-moissa 150 mm.

Kermien limitykset suunnitellaan jatoteutetaan niin, että vastasaumoja tu-lee mahdollisimman vähän.

37

PVC-katteen asennusPVC-kate asennetaan mekaanisillakiinnikkeillä kiinnittäen tai irralleenkäyttäen painokerrosta.

Mekaanisessa kiinnityksessä kiinnike-tiheydet varmistetaan aina laskennal-lisesti. Kiinnikkeet asennetaan tietyn(30 mm) etäisyyden päähän kerminreunasta. Kiinniketyyppi valitaan alus-tan ja mahdollisen välikerroksen mu-kaan. Kiinnikkeen yhteydessä käyte-tään aluslevyä jakamaan kuormaa.Kiinnikkeet jäävät limittäin asennetta-van seuraavan kermin sauman (130mm) alle. Kermit hitsataan kuumail-malla toisiinsa.

Irralleen asennettaessa kate kiinnite-tään alustaan vain katon reuna-alueil-ta kiinnityskiskoilla ja läpivientienympäriltä mekaanisilla kiinnikkeillä.

Katteen päälle asennetaan suodatin-kangas ja riittävä painokerros esim. sin-geliä tai betonilaatat. Pintarakenne toi-mii tällöin sekä painokerroksena ettäsääsuojana. Kate levitetään tasaisesti,jotta poimuja ei pääse syntymään.

Hitsattaessa, joko käsihitsauksena taiautomaattihitsauksena, limitettyjenkermien saumat lämmitetään kuuma-ilmalla n. 170oC lämpötilaan. Saumatpainetaan yhteen painorullalla siten,että sulanutta massaa pursuaa ulos sau-masta ja syntyy homogeeninen sauma.

Tehdasvalmistetut kulma- ja läpivien-tiosat hitsataan käsihitsauslaitteella.Paikoissa, joihin valmisosat eivät so-vellu, voidaan tarvittava osa valmistaapaikalla päällä.

Asennettaessa PVC-katetta polysty-reenilevyjen ja bitumipohjaisten ainei-den päälle, on kate erotettava laake-rointikerroksella näistä materiaaleista,jotta vältetään pehmentimien liikkumi-nen ja katteen ominaisuuksien heikke-neminen.

Uusittaessa vanhaa katetta PVC-kat-teella on varmistettava vanhan ja uu-den katteen yhteensopivuus ja tarvit-taessa erotettava ne toisistaan suoda-tinkankaalla.

38

Urakoinnin laatuvaatimuksetTähän on tiivistetty urakoinnin keskeiset laatuvaatimukset, joiden tarkoituksenaon yhdenmukaistaa alan käytäntöjä ja osaltaan selventää mitä työltä voidaan vaa-tia ja miten se tulee toteuttaa.

Kermitöiden aloitus ● Kermitöitä ei saa tehdä vesi- tai lumisateessa, eikä liian kovalla tuulella● Alustan on oltava puhdas ja kuiva● Vedeneristysalustassa ei saa olla yli 3 mm:n rakoja tai jyrkkäreunaisia hammastuksia,

suuremmat hammastukset on tasattava kaltevuuteen 1:5● Materiaalien ja muiden tarvikkeiden on oltava työselityksen mukaisia● Tulityöluvan edellyttämät toimenpiteet● Saneeraustöissä suositellaan kallistuskorjauksia, mikäli kallistukset ovat puutteelliset

Kermien asennus ● Kermien tulee olla kauttaaltaan kiinni toisissaan, ts. väliin ei saa jäädä ilmapusseja● Saumojen on oltava 100 % kiinnitettyjä, hitsaustyön vesitiiviys varmistetaan

bitumipurseella saumasta● Limitys pyritään tekemään aina myötäsaumaan, ”vastasaumoja” vältettävä● Monikermikatteilla päällekkäiset kermit asennetaan samansuuntaisina ja siten etteivät

kermikerrosten limitykset ole päällekkäin● Yksikermikatteilla leikataan päätysaumoista piiloon jäävä kermin kulma pois

(monikermikatteilla pintakermin kulman leikkausta suositellaan)● Vierekkäisten kermien päätysaumat porrastetaan● Kiinnikkeitä suunnitelman mukaisesti (n. 2 - 6 kpl/m2)● Kiinnikkeet eivät saa ns. kantaa eli olla kohollaan kermipinnasta, ei edes

kuormitettaessa kermin pintaa● Kiinnikkeiden liiallista kiristämistä varottava (ns. kuppi-ilmiö)

Holkat ja ylösnostot ● Holkka tulee loiventaa esim. kolmiorimalla tai betonilla● Kermit asennetaan kiinni holkkaan● Kermit katkaistaan holkan yläreunasta ja ylösnostot tehdään erillisillä kermipaloilla● Ylösnoston oltava vähintään 300 mm vedeneristyksen pinnasta; käännetyssä katossa

valmiin rakenteen pinnasta● Ylösnoston kiinnitys varmistetaan tarvittaessa mekaanisella ankkuroinnilla● Ylösnoston tartunta betonialustaan varmistetaan tarvittaessa bitumiliuossivelyllä● Alustastaan irti olevat vanhat kermit kuoritaan pois ylösnoston osalta● Ylösnosto suojataan pellityksellä, joka estää veden pääsyn eristyksen taakse● Myös katoilla, joissa on suojakiveys, ylösnostot tehdään aina sirotteellisella pintakermillä

Jiirit ● Jiirin kateluokka määräytyy jiirin kaltevuuden mukaan● Jiirin bitumikermit suositellaan asennettavaksi jiirin suuntaisesti, mikäli on olemassa

vaara, että kermit irtoavat jiirin taitekohdassa alustastaan tai kermeihin muodostuuhaitallisia poimuja, jotka voivat estää veden virtausta tai jopa aiheuttaa saumojenaukeamista

39

Sadevesikaivot, ● Kattotarvikkeina tulee käyttää tähän tarkoitukseen tehtyjä tuotteita. Laipat kiinnitetäänläpivientitiivisteet ja kermien väliin bitumilla ja tarvittaessa myös mekaanisesti alustaan. Laipan ja kermienalipainetuulettimet limitys on vähintään 150 mm. Suosittelemme lisäkermipalan käyttöä laipan päällä

● Kaivo sijoitetaan katolla valuma-alueen alimpaan kohtaan. Suosittelemme noin 20 mm:nsyvennyksen tekoa noin 1 m2:n alalle

● Vierekkäisten läpivientien ja alipainetuulettimien keskinäiseksi etäisyydeksi toisistaan jamuista rakenteista suosittelemme vähintään 500 mm, jotta työ voidaan suorittaakunnollisesti. Niitä ei saa sijoittaa sisätaitteisiin (jiireihin)

Pellitykset ● Pellit kiinnitetään tarkoituksenmukaisilla kiinnikkeillä● Pystypinnan kiinnitys kattopinnasta 300 mm, erityistapauksissa kuitenkin vähintään

200 mm● Pellin alareuna ei saa olla kiinni katteen pinnassa● Pelleissä ei saa olla häiritseviä pikitahroja● Saneerauskohteissa suositellaan suojapellitysten uusimista, jotta pellitykset vastaavat

saneeratun katon pinnoitteen käyttöikää

Räystäspellitykset ● Räystäspellin kallistus katolle päin kaatava (>1:6)● Räystäspellin ja seinän väliin vähintään 30 mm tuuletusrako● Räystäille asennetaan tarvittaessa myrskypellit● Räystäspellin ulotuttava vähintään 70 mm seinärakenteen yläreunan alapuolelle

Seinänvierus- ja ● Pellin yläreunan oltava tiivisjuuripellitykset

Tippapellit ● Tippapellin sik-sak -kiinnitys n. 100 mm välein● Etureunassa ei saa olla bitumivalumia

Työn lopullinen jälki ● Hitsattavan pintakermikatteen sauman jatkuva purse enintään 20 mm● Askeljäljet, joissa pintasirote ei ole rikkoutunut, ovat sallittuja● Valmiilla katolla saa esiintyä vähäisessä määrin lähinnä saumoista johtuvaa

lammikointia, ei kuitenkaan yli 15 mm● Saneerauskohteissa on sallittu isompi lammikointi, jollei selkeitä kallistuskorjauksia tehdä● Suojakiveyksen on peitettävä kate kokonaisuudessaan ja oltava mahdollisimman tasainen● Kaivojen ja katteen pinnan oltava puhtaat työn valmistuttua, katetta ei saa käyttää

suojaamatta varasto- tai työalueena

40

SopimusmenettelyMistä löydät

ammattilaisen avuksesiKun oma asiantuntemus ei riitä, kan-nattaa asiantuntijana käyttää alan am-mattilaista. Heitä on monenlaisia, naa-purin rakennusmestarista suuriin ra-kennuttajatoimistoihin. Tässä muuta-mia perusasioita valinnan tueksi:

IsännöitsijäIsännöitsijän kyky hoitaa kattoprojek-ti riippuu hänen koulutustaustastaan ja

● varmista, että hänellä on aikaa jakiinnostusta hoitaa asia kunnolla

● varmista, että hänellä on kokemustarakennusalan kaupallisista jasopimusteknisistä asioista

● varmista, että hänellä on tietoakatoista ja niiden teettämisestä

RakennuttajatoimistoRakennuttajatoimisto on yleensä hyvävalinta. Toimiston valinnassa kannat-

RakennusalanammattilainenKäytännössä kokemuksensa hankkinutrakentamisen ammattilainen pystyy

Kattoalan ammattilainenTeknisten asioiden kannalta vesikatto-alan kokenut ammattilainen on ehkäparas valinta. Varsinkin korjausraken-

taa kiinnittää huomiota sen kokemuk-seen korjausrakentamisesta ja ennenmuuta vesikattorakenteista.

hyvin hoitamaan tarvittavat tarjous-pyyntöasiakirjat ja muut rutiinit.

tamisessa eri rakenteiden toimivuudes-ta saaduista kokemuksista ja toteutuk-sen eri vaiheiden tuntemisesta on hyö-tyä.

kokemuksestaan. Osaava isännöitsijäon usein hyvin sitoutunut tehtävään, jahallitsee asian sopimusteknisen puolen.

Tietoa löytyy– kysy reilusti

Kattoasioissa ei ole olemassa yhtä auk-toriteettia, joka osaisi vastata jokaiseenkysymykseesi siltä istumalta. Hyviätietolähteitä on useita, esimerkiksi Kat-toliitto, kattourakoitsijat, materiaalitoi-

mittajat ja kattotöihin perehtyneetsuunnittelutoimistot. Käytä rohkeastihyväksesi heidän asiantuntemustaanmutta kuuntele heitä kriittisesti.

Millaista urakoitsijaaolet hakemassa?

Kattourakan tekijöitä löytyy Suomestakymmenittäin. Sinä et voi pyytää niiltäkaikilta tarjousta, eikä se ole tarpeellis-takaan. Lähde omista tarpeistasi.

Mieti mitä urakoitsijaltasi todella ha-luat. Usein yrityksen ammattitaito vai-kuttaa sen toimintatapaan, kykyyn kan-taa riskejä, joustavuuteen sekä haluunja kykyyn paneutua urakan yksityis-kohtiin. Myös kohteessa vaadittava

jonkun alueen erikoisosaaminen voiolla urakoitsijan valinnassa ratkaisevatekijä.

Mietittyäsi muutamat tärkeimmät kri-teerit joita edellytät, voit poimia ura-koitsijoista ne, joille lähetät tarjous-pyynnön. Voit myös varmistaa ennentarjouspyynnön lähettämistä, että ky-seisillä yrityksillä on todella aikaa teh-dä työ silloin kun Sinä haluat.

41

Kattoliitonseurantatieto-ote

kertoo yrityksestä

Kun haluat tietää onko kattourakoitsi-ja hoitanut yhteiskunnalliset maksuvel-voitteet, pyydä urakoitsijalta seuranta-tieto-ote. Se on kuukausittain päivitet-tävä perustietolomake urakoitsijoista.Se perustuu kaupparekisterin, verotta-jan ja LEL-työeläkekassan antamiintietoihin. Siitä selviää yritys, rekiste-röityminen ennakkoperintärekisteriin

sekä ALV-velvollisuus. Samoin tästäyhden sivun selvityksestä selviää onkoyritys maksanut veronsa ja LEL-eläke-maksunsa. Ne ovat tärkeitä tietoja, kunmietit kenen kanssa haluat tehdä kaup-paa. Malliotteeseen voit tutustua osoit-teessa www.kattoliitto.fi ja oikean seu-rantaotteen saat urakoitsijalta tarjouk-sen liitteenä.

Mistä tuntee hyvänurakoitsijan?

Hyvä urakoitsija on sellainen, joka te-kee Sinun urakkasi hyvin, täsmällises-ti, luotettavasti ja yhdessä sovituin eh-doin. On kuitenkin olemassa joukkoasioita, joihin kannattaa kiinnittää huo-miota. Tässä vähän listaa avuksesi:

Hyvä urakoitsija● tekee selvät ja ymmärrettävät

tarjoukset ja sopimukset● tiedottaa tilaajalle selkeästi ja

ajoissa työn vaatimuksista,riskeistä, aikatauluista ja työajoista

● sopii oma-aloitteisesti väli- jalopputarkastuksista

● antaa asianmukaiset kirjallisetnäytöt osaamisestaan ja referens-seistään

● noudattaa suunnitelmia, yleisiäohjeita ja määräyksiä

● noudattaa katteiden tuote- jakäyttöluokitusta

● on taloudellisesti terve ja hoitaatodistettavasti yhteiskunnallisetvelvoitteensa

● tutustuu kohteeseen ennentarjouksen antamista

● noudattaa alan tulitöiden suojelu-ohjetta sekä työturvallisuus-määräyksiä

● panostaa työntekijöidensäammattitaitoon ja koulutukseen

● huolehtii vakuutusasioista

Urakoinnin laatu Kattourakoinnin laadusta suuren osanmuodostaa työn toteutus. Tilaajan onsyytä selvittää urakoitsijan tapa toimiaja se miten urakoitsija huolehtii siitä,että työ vastaa sovittua laatua.

Tilaaja huolehtii siitä, että työnvalvontaon riittävän tehokasta ja ammattitai-toista. Näin varmistutaan siitä, että työetenee aikataulun mukaisesti ja synty-vä työn lopputulos vastaa sitä mitä onsovittu. Erityisen tärkeää on, että tilaajatai tämän edustaja pystyy ottamaanasianmukaisesti kantaa työn aikanamahdollisiin muutos- tai lisätöihin.

Hyvään työsuoritukseen kuuluu myösse, että ammattiliike ei toteuta huonoatai toimimatonta vedeneristyssuunni-telmaa ilman, että huomauttaa asiastatilaajalle. Edes tilaajan vaatimuksestaei etukäteen arvioiden kelvotonta ko-konaisuutta saa toteuttaa. Edellä esite-tystä huolimatta urakoitsija saattaa jou-tua toteuttamaan yksityiskohtia, jotkaeivät ole hyvän rakennustavan mukai-sia, mutta näistä on syytä huomauttaakirjallisesti tilaajalle ja pidättyä vas-tuusta niiden osalta.

Sivulle 38 on koottu urakoinnin kes-keiset laatuvaatimukset.

42

Tarjouspyyntö Tarjouspyyntöön kannattaa panostaa,koska sillä määritetään lopputuloksentaso. Huolehdi siitä, että kaikille yri-tyksille menevät tarjouspyynnöt sisäl-tävät samat tiedot, jotta saat itsellesitäysin vertailukelpoiset tarjoukset.

Kun olet suorittanut urakoitsijoidenesivalinnan, lähetä tarjouspyyntö noin3 - 5 todella kiinnostavaan yritykseen.

Käytä asiantuntijaa apunaAsiantuntijan käyttäminen tarjous-pyynnön laadinnassa säästää useinmonelta harmilta - joka muuten saat-taisi näkyä myöhemmin esimerkiksikustannusarvion ylityksenä, kun asiaaei huomattu sisällyttää urakkaan.

Tarjouspyynnön tulee sisältää seuraa-vat asiat:

Perustiedot● tarjouksen pyytäjä● yhteystiedot● tarjouksen jättöpäivä● kohteen osoite● urakan kohde: esim. As. Oy X-katu

12, talo A ja C● katolle pääsy; onko ulkotikkaat,

tarvitaanko avainta yms.

● kohdetta näyttävä henkilö japuhelinnumero

● toivottu työn suoritusajankohta

Kohteen kuvaus:● kohteen ikä, tiedossa olevat tehdyt

korjaukset● lämmöneristysmateriaali ja -paksuus● kohteen rakenne (kopiot rakenne-

leikkauksista)● kohteen piirustukset:

● asemapiirros, varsinkin joskyseessä useampi katto

● kattopiirustus● katteen rakenne● katon muoto (tasa-, auma- vai

harjakatto)● julkisivupiirustukset

● kohteen korjaussuunnitelma● katon käyttöikätavoite, käyttötarkoi-

tuksen muutokset yms.● muut samaan aikaan suoritettavat

korjaukset● tiedossa olevat palo- ja turvallisuus-

riskit● vesikatossa ilmenneet ongelmat

ja tehdyt toimenpiteet● onko kohteessa asbestia tai muita

ongelmajätteitä

Vakuutusasioissakannattaa olla

tarkkana

Varmista että vakuutuksetovat kunnossa

Vaikka toimitaan kuinka huolellisestija ammattitaitoisesti, vahingonvaara onolemassa. On tärkeää, että vahinkoihinvaraudutaan, myös taloudellisten seu-raamusten osalta.

Korjausrakentamista voidaan pitääriskialttiimpana kuin uudisrakentamis-ta. Urakoitsijan kokemus kannattaahuomioida valintaa tehtäessä.

Tyypillisimpiä vesikattotyöhön liit-tyviä vahinkoja ovat erilaiset pienettyönaikaiset vuotovahingot sekä sääntyölle aiheuttamat vahingot. Työn jakohteiden määrään nähden vahingotovat varsin harvinaisia. Yleensä ne ovatmonen yhteensattuman summa.

Palovakuutuksen ottaatyön tilaaja

YSE 1998 sopimusehtojen mukaankorjaustöissä tilaaja huolehtii raken-

nuksen palovakuuttamisesta. Tähän onkaksi selkeää perustetta: yleensä kiin-teistöllä on palovakuutus (sisältyyesim. kiinteistövakuutukseen), ja toi-saalta kiinteistön omistaja tietää kiin-teistön arvon. Kahteen kertaan vakuut-taminen ei kannata.

Jos tilaaja ei ole huolehtinut palo-vakuutuksesta, vaikka niin on sovittu,jää mahdollinen vahinko tilaajan itsen-sä kannettavaksi, koska urakoitsija eitässä tapauksessa ole korvausvelvolli-nen, ellei kyseessä ole törkeä tuotta-mus.

Mikäli kyse on asuinkiinteistöstä, onasukkailla hyvä olla kotivakuutus.Näin he saavat korvauksen irtaimistos-taan suoraan vakuutusyhtiöltä ja vält-tyvät monelta hankaluudelta. Mahdol-liset riidat urakoitsijan korvausvelvol-lisuudesta jäävät vakuutusyhtiön hoi-dettavaksi.

43

Pidä vakuutusyhtiöajan tasalla

Ennen urakan aloittamista on tilaajanilmoitettava korjauksesta vakuutusyh-tiöön, jossa kiinteistö on palovakuutet-tu. Samalla kannattaa tarkistaa vakuu-tuksen omavastuun suuruus, koska tie-tyissä tapauksissa se voi moninker-taistua.

Vaadi urakoitsijaltavastuuvakuutus

Harvan urakoitsijan maksukyky riittääkovin suurten korvausten maksamiseenilman vakuutusturvaa. Siksi urakoitsi-jalla on oltava toiminnan vastuuvakuu-tus tehtävää työlajia varten. Siitä kan-nattaa aina vaatia selvitys, esim. vakuu-tustodistus. Tämä vakuutus korvaa neerilaiset vahingot, joita urakoitsija voiaiheuttaa työtä suorittaessaan. Vastuu-vakuutus ei kuitenkaan korvaa omai-suutta, joka on työn kohteena.

Jos vakuutusta ei ole, on korvaustensaaminen pelkästään urakoitsijan mak-sukyvyn varassa.

Aliurakoitsijalla oltavaoma vakuutus

Jos urakoitsija käyttää aliurakoitsijaa,on tällä oltava oma toiminnan vastuu-vakuutus, sillä pääurakoitsijan vakuu-tus ei yleensä kata aliurakoitsijan ai-heuttamia vahinkoja.

Vastuuvakuutus eiaina yksin riitä

Vastuuvakuutus ei siis kata työn koh-teelle (esim. vesikatteelle) työn aikanaaiheutuvia vahinkoja. Tehtävän työnvakuuttamisesta on YSE 1998 mukaanurakoitsijan huolehdittava, ellei tästäole toisin sovittu. Keskeneräinen työja materiaalit ovat siis urakoitsijan vas-tuulla. Tätä vastuuta varten voidaanottaa rakennustyövakuutus. Sen tar-peellisuus on harkittava tapauskohtai-sesti. On otettava huomioon kohteenkoko, urakan arvo sekä maksuehdot jaurakoitsijan vastuunkantokyky sekätoisaalta tilaajan riskinkantokyky. Ra-kennustyövakuutuksen ottaa urakoitsi-ja, joka luonnollisesti perii vakuutus-maksun osana urakkasummaa.

Palo- jatyöturvallisuudesta

ei saa tinkiä tiukassakaankilpailutilanteessa

Kattourakoitsija on velvollinen huoleh-timaan työntekijöidensä ja ulkopuolis-ten turvallisuudesta urakan aikana.Palo- ja työturvallisuudesta on olemas-sa selvät säädökset, joita on noudatet-tava.

Määräysten noudattaminen kertoomyös urakoitsijan vastuuntunnosta,luotettavuudesta sekä ammattitaidosta.

Kaikkien osapuolten onneksi ovatpalo- ja työturvallisuusasiat mm. alansisäisen koulutuksen ja yhteistyönkautta kehittyneet viime vuosinamyönteiseen suuntaan.

Tässä asioita, joista urakoitsijan onhuolehdittava

Työturvallisuus● turvakaiteet kattojen räystäille

(yli 3 m korkeudessa)● turvallinen kulkutie katolle● piha-alueet turvallisiksi

rakennuksen vierustoilla● varoitustaulut pihamaalle

varoittamaan pihalla liikkuvia● rappukäytävien ilmoitustauluille

tieto mahdollisista häiriöistä jaurakoitsijan yhteyshenkilön tiedot

● sisäänkäyntien suojaaminen

Paloturvallisuus● ”Katto- ja vedeneristystöiden

tulityöt” - suojeluohjeennoudattaminen

● katto- ja vedeneristystöidentulityökortit

● ennen tulitöiden aloittamista tuli-työluvan edellyttämät tarkastukset

● alkusammutuskalusto, vähintään2 kpl 12 kg 43A 183 B-C -luokkaa(vanha A-B III – E) olevia sammut-timia

● jälkivartiointi tulitöiden päätyttyä● työtapa valitaan kohteen palo-

turvallisuustekijät huomioiden

44

Sopimusasiakirjat ovatlukemista varten

Ennen urakkasopimuksen solmimistamääritellään selvästi ja riittävän tarkas-ti kaikki ne tekijät, jotka kuuluvat urak-kaan tai vaikuttavat urakan suorittami-seen, vastuukysymyksiin, maksuihin,takuuseen sekä mahdollisiin erimieli-syyksiin. Mitä tarkemmin asiat on mää-ritelty, sitä joustavammin asiat sujuvaturakan edetessä. Tämä vaihe helpottuuoleellisesti, kun jo tarjouspyyntövai-heessa on tehty riittävän tarkkaa työtä.

Yleiset ehdotKattoliiton piirissä noudatetaan raken-nusurakoiden yleisiä sopimusehtojaYSE 1998 (RT 16-10660). Suositte-lemme toimimista YSE-pohjaisilla so-pimuksilla, koska silloin on olemassapelisäännöt valmiina tavallisimpiinurakkasopimussuhteissa esiintyviinongelmatilanteisiin.

Yksityishenkilöiden tilaamia urakoitakoskevat sopimusehdot (REYS jaRYS) on laadittu yhdessä kuluttaja-asiamiehen kanssa ja ne perustuvatkuluttajansuojalakiin. Kuluttajienkanssa toimitaan siis nimenomaan ku-luttajakauppaa koskevien pelisääntöjenmukaan. Asunto- ja kiinteistöyhtiöt ti-laajina eivät ole kuluttajia.

Vaadi kunnon takuuUrakoitsija toimittaa tilaajalle erityisenTakuusitoumuksen, jossa määritellääntakuuehdot.

Takuu koskee kattamistöiden suoritta-mista kulloinkin tunnetun hyvän työ-tavan mukaisesti, toimitettujen kateai-neiden ensiluokkaisuutta sekä katteenvedenpitävyyttä. Kateaineisiin luetaankermit, kattokaivot, alipainetuulettimetsekä läpivientitiivisteet.

Takuu on voimassa rakennuksen kul-loisenkin omistajan hyväksi. Tilaajanvelvollisuus on ilmoittaa havaituistavioista ja vaurioista välittömästi takuunantaneelle urakoitsijalle. Kattoliittosuosittelee 10 vuoden takuuaikaa ta-vanomaisille katoille. Muille katoillesekä vedeneristyksille YSE 1998 mu-kaista takuuaikaa.

Takuuvastuun piiristä on luonnollises-ti rajattu pois mm. seuraavat tilanteet,joihin urakoitsija ei voi vaikuttaa:

● myrskyvahingot● huoltotoimenpiteiden laiminlyönnil-

lä aiheutetut vahingot● ulkopuolisen aiheuttamat vahingot

Sen sijaan takuun piiriin on todettukuuluvaksi nimenomaisesti vuodostaaiheutuneiden vahinkojen korjaamistaenintään urakkasummalla.

Kuluttajakaupassa kuluttajan turvamääräytyy kuluttajansuojalain ja senpohjalta tehtyjen sopimusehtojen mu-kaan. Kuluttajat saavat erillisen luovu-tustodistuksen, jonka he allekirjoituk-sellaan vahvistavat saaneensa. Luovu-tustodistuksen antamisella urakoitsijailmoittaa luovuttaneensa valmiin työnasiakkaalle.

Luovutustodistuksen kääntöpuolellaon katon hoito-ohje. Kuluttajan oikeu-det mahdollisen erimielisyyden tai vir-heen osalta määräytyvät kuluttajansuo-jalain mukaan. Luovutustodistuksenvastaanotto ei tarkoita, että kuluttajaolisi hyväksynyt tehdyn työsuoritukseneikä se siten mitenkään vähennä kulut-tajan oikeutta reklamoida mahdollisistavirheistä.

45

HuoltoHyvä hoito pidentää

katon ikää vuosillaVesikatto on kuin mikä tahansa muu-kin rakennuksen osa, sitä ei pidä jättääoman onnensa nojaan. Katon säännöl-linen tarkastaminen ja muutamienhuoltotoimenpiteiden suorittaminenajallaan ovat hyviä keinoja varmistaakaton toimivuus ja pidentää sen ikää -ja säästää siten tuntuvia summia sel-vää rahaa. Kattourakoitsija luovuttaakaton huolto-ohjeen liitettäväksi kiin-teistön huoltokirjaan.

● tarkasta katto ja puhdista kaivot sekäräystäskourut riittävän usein

● vältä tarpeetonta liikkumistakatolla

● poista katolta roskat pehmeälläkatuharjalla, nouki käsin terävä-särmäiset esineet, älä käytälapiota tai muita kovia välineitä

● jos katolla on singeli eli suoja-kiveys, tarkista katon kuntokiveyksen alta paikoittain esim.kaivojen ympäriltä

● jos joudut poistamaan lunta, tee sekerroksittain ja jätä katolle noin10 cm:n suojakerros, älä pudotalunta ylemmältä tasanteeltaalemmalle, äläkä kinosta sitä seinänviereen

● jäätä ei saa poistaa hakkaamalla● kun katolla tehdään laitteiden tai

rakenteiden huolto- tai asennus-töitä, on kate suojattava; käytäesimerkiksi vaneria tai kovalevyä

● teetä pikkukorjauksetkin heti

Näistä pulmista selvitäänkorjaamalla, jos katon

yleiskunto on tyydyttävä● pienet vuodot● yksittäiset halkeamat tai repeämät● yksittäiset pussit, kermin rypyt

Milloin on kunnostettavakoko katto?

● useita vuotavia kohtia● yleiskunto välttävä tai huono● korjauta katto ennen kuin on pakko

– säästyt isommilta vahingoilta

46

Kattoliitto● edustaa jäsenistöään suhteissa ra-

kennustoimintaa ohjaaviin viran-omaisiin, muihin järjestöihin ja ul-kopuolisiin. Liitto kantaa osavastuunalan normitustyöstä ja antaa lausun-toja yleisissä alaa koskevissa kysy-myksissä

● edistää tutkimus- ja selvitystyötäSuomen oloihin parhaiten soveltu-vien kateratkaisujen ja työtapojenkehittämiseksi, ja huolehtii niitä kos-kevien ohjeiden levittämisestä alanyrittäjäkunnan keskuuteen

● kehittää alalle soveltuvia, yhtenäisiätakuu- ja toimitusehtoja ja seuraa nii-den noudattamista - jäsenistönsä jakoko rakentajakunnan parhaaksi

● edistää alan työ- ja paloturvallisuut-ta yhteistyössä viranomaisten ja va-kuutusyhtiöiden kanssa

● kehittää työntekijäkoulutusta sekäkouluttaa alan yritysten toimihenki-löitä, tavoitteena jatkuva tiedon jataidon kasvattaminen alan piirissä

● vastaa osaltaan rakennuttajiin koh-distuvasta, vedeneristysalaa koske-vasta neuvonta-, valistus- ja tiedo-tustoiminnasta

● seuraa alan kansainvälistä kehitystäammattikirjallisuuden, kansainvälis-ten näyttelyiden ja suorien yhteyk-siensä avulla

● solmii alan työehtosopimukset

Parempien kattojenpuolesta jo

kuusikymmenluvultalähtien

Vuonna 1964perustivat vedeneristystoimintaa har-joittavat yrittäjät Tasakattourakoitsi-jainliitto ry:n, tavoitteena alan yhteis-ten pyrkimysten edistäminen.

Vuodesta 1981 vuoden1992 tammikuun lopulleliiton nimi oli Kattourakoitsijainliittory., joka vastasi paremmin jäsenyritys-ten kehittyvää ja laajenevaa toimintaa.

Tammikuussa 1992liitto laajensi toimintansa työmarkki-na-asioihin ja otti nimeksi Kattoliittory.

Keväällä 1995alan materiaali- ja tarviketoimittajattulivat mukaan liiton toimintaan teol-lisuusjäseninä.

47

Katteita ja vedeneristyksiäkoskevia määräyksiä ja ohjeita

Ympäristöministeriö:

Suomen rakentamismääräyskokoelma C2, Kosteussekä Kosteus rakentamisessa -opas

Suomen rakentamismääräyskokoelma C3, Lämmöneristys, määräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelma C4, Lämmöneristys, ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma E1, Rakennusten paloturvallisuussekä Rakennusten paloturvallisuus & Paloturvallisuus korjausrakentamisessa-opas

Suomen Rakentamismääräyskokoelma A4, Rakennusten käyttö- jahuolto-ohjeet

Valtioneuvosto:

Rakennustyön turvallisuus 629/94

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto r.y.:

RIL 107-2000, Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet

Rakennustietosäätiö:

Runko RYL 2000

Kattoja ja vedeneristeitä käsittelevät RT-kortit

Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto:

Katto- ja vedeneristystöiden tulityöt, suojeluohje

Rakennusalan Kustantajat RAK:

Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen

Sertifikaatit:Sertifiointilaitosten (esim. VTT) vahvistamat yrityskohtaiset sertifikaatit, joidenmukaiseen toimintaan yritykset ovat sitoutuneet.

48

PUUYLÄPOHJARAKENNE

● Höyrynsulku mitoitetaan vallitsevien kosteusolo-suhteiden mukaan.

● Tuuletetun tilan on oltava väh. 200 mm.● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon

mukaisesti.● Aluskermi kiinnitetään alustaan piste- ja

saumaliimaten ja tarvittaessamekaanisesti saumasta.

● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tailiimaten.

● Katteen paloluokka K2.● Suojakiveyksellä vähintään 25 mm/ 35 kg/m2

on katteen paloluokka K1.

LÄMMÖNERISTYSLEVYALUSTABETONILAATALLA

● Höyrynsulku mitoitetaan vallitsevien kosteusolo-suhteiden mukaan. Suosittelemme käytettäväksitarkoituksenmukaista bitumikermiä, jottavarmistetaan höyrynsulun tiiveys mekaanistenkiinnikkeiden ja putkiläpivientien osalta.

● Lämmöneristyslevyt ladotaan tiiviisti toisiaanvasten siten, ettei muodostu ristikuvioita ja ettäpäällekkäisten lämmöneristyslevyjen saumatlimittyvät toisiinsa nähden.

● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukonmukaisesti.

● Aluskermi kiinnitetään mekaanisin läpikiinnikkein,osittain aluskermin saumasta ja osittain lämmön-eristeen läpi käyttäen alustaan sopivia kiinnikkeitä.

● Mekaanisten kiinnikkeiden tyyppi ja kiinnitys-tiheys määritellään kohdekohtaisesti.

● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tailiimaten.

● Katteen paloluokka on K2.● Suojakiveyksellä väh. 25 mm/ 35 kg/m2 katteen

paloluokka on K1.

Detaljipiirroksia

49

KEVYTSORAKATTO

● Höyrynsulku mitoitetaan vallitsevien kosteusolo-suhteiden mukaan.

● Kevytsora levitetään ja tasataan ennalta tehtyjenkorkeuspisteiden mukaan.

● Kevytsoran päälle valetaan betonilaatta, lujuus-luokka K15 – K20, sementtimäärä 250 kg /m3,paksuus 30-40 mm. Vaihtoehtoisesti kevytsoranpäälle ladotaan kevytsorabetonilaatat.

● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukonmukaisesti.

● Aluskermi kiinnitetään yleensä osittain.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tai

liimaten.● Katteen paloluokka on K2.● Suojakiveyksellä vähintään 25 mm/ 35 kg/m2

on katteen paloluokka K1.

LÄMMÖNERISTYSLEVYALUSTAPOIMULEVYLLÄ, BITUMIKERMIHÖYRYNSULKUNA

● Höyrynsulun alustana käytetään esim. kovaa mine-raalivillaa tai muuta tarkoituksenmukaista rakennus-levyä.

● Höyrynsulku saumataan ja kiinnitetään alustaanosittain bitumilla.

● Lämmöneristyslevyt ladotaan tiiviisti toisiaan vastensiten, ettei muodostu ristikuvioita ja että päällekkäis-ten lämmöneristyslevyjen saumat limittyvät toisiinsanähden.

● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon mukaisesti.● Aluskermi kiinnitetään mekaanisesti.● Mekaanisten kiinnikkeiden tyyppi ja kiinnitystiheys

määritellään kohdekohtaisesti.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tai

liimaten.● Katteen paloluokka on K2.● Suojakiveyksellä väh. 25 mm/ 35 kg/m2 katteen

paloluokka on K1.

50

KÄÄNNETTY KATTO● Vedeneristyksen vaatimat kallistukset

tehdään kantavaan betonirakenteeseen.● Vedeneristys valitaan käyttöluokka-

taulukon mukaisesti.● Vedeneristys toimii myös höyrynsulkuna.● Alin kermi kiinnitetään kauttaaltaan

bitumilla.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan

hitsaten tai liimaten.● Lämmöneristyslevyt (XPS) voidaan

ankkuroida alustaansa kevyelläbitumikiinnityksellä.

● Suodatinkangas levitetään lämmön-eristeen päälle irrallisena saumatlimittäen n. 200 mm.

● Suojakiveyksen vähimmäismäärä on50 mm/ 70 kg/m2.

VEDENERISTYKSEN LIITTY-MINEN SEINÄPINTAAN

● Yläpohjarakenteen höyrynsulku liitetääntiiviisti seinäpintaan.

● Vedeneristyksen on ulotuttava vesikattoonliittyvillä pystypinnoilla ehjänä (ilmanlävistyksiä) vähintään 300 mm valmistakattopintaa ylemmäksi ja 100 mm vesi-katon padotuskorkeuden yläpuolelle.

● Päällimmäisenä kerminä käytetään pysty-pinnoilla ja niihin liittyvissä taitteissa ainapintakermiä.

● Eristyksen pystypinta kiinnitetään seinäänsiten, ettei se pääse valumaan. Yläreunaankkuroidaan tarvittaessa mekaanisinkiinnikkein.

● Seinäpinnan ja vedeneristyksen liitosvarmistetaan suojapellityksellä.

● Ovien kohdalla on vedeneristyksenulotuttava vähintään 150 mm valmistakattopintaa korkeammalle ja ulotuttavavähintään kynnyksen suojapellin alle.

51

KATTOKAIVO

● Kattokaivo sijoitetaan valuma-alueensaalimpaan kohtaan.

● Veden esteetön virtaus kattokaivollevarmistetaan.

● Kattokaivon välittömään läheisyyteen(n. 1 m) ei tule sijoittaa muita läpivientejä.

● Lämmöneristyslevyalustalla suositellaankäytettäväksi ankkuroitua vanerilevyäasennusalustana.

● Kattokaivon laippa liitetään kermienväliin käyttäen laipan yläpuolellaylimääräistä kermipalaa(n. 900 x 900 mm).

● Kattokaivo ja poistoputki on tarvittaessalämmöneristettävä.

● Kattokaivo voidaan varustaa jäätymisenestävällä sähkövastuksella.

● Poistoputki liitetään höyrynsulkuunerillisen tiivistyslaipan avulla.

● Poistoputken suositeltava halkaisija onvähintään 100 mm ja putken tuleeulottua kantavan rakenteen alapuolelle.

LÄPIVIENTI● Läpivientejä ei saa sijoittaa lähelle toisi-

aan tai muita pystyrakenteita. Jos läpi-viennit joudutaan sijoittamaan lähek-käin, ne koteloidaan ja eristetään kutenylösnostot.

● Yläpohjassa käytetään pyöreitä läpivien-tejä, jotta ne voidaan liittää vedeneris-tykseen ja höyrynsulkuun tehdasvalmis-teisilla läpivientitiivisteillä.

● Läpivientitiivisteen laippa liitetään ker-mien väliin käyttäen laipan yläpuolellaylimääräistä kermipalaa(n. 900 x 900 mm).

● Kevytsorakatossa tulee metalliset läpi-vientiputket suojata korroosion estämi-seksi (esim. muovikalvolla).

52

ALIPAINETUULETIN● Alipainetuuletin sijoitetaan katolle

suunnitelman mukaan.● Alipainetuulettimen laippa liitetään

kermien väliin käyttäen laipanyläpuolella ylimääräistä kermipalaa(n. 900 x 900 mm).

KATTOPOLLARI● Kattopollarit sijoitetaan katolle

suunnitelman mukaan.● Kattopollari liitetään läpivientitiivisteen

avulla vedeneristeeseen ja höyrynsulkuun.● Kattopollarit ovat turvallisuustarvikkeita

ja niiden on täytettävä standardinSFS-EN 1808 vaatimukset.

● Kattopollareita käytetään katolla myös erirakenteiden rakennusalustana.

53

VEDENERISTYKSEN LIIKUNTASAUMA● Joustavilla bitumikermeillä tehdään liikuntasauma jättämällä vedeneristys

sauman kohdalta irti alustasta riittävän leveän irrotuskaistan (esim. silikonoidunpaperin) avulla. Liikuntasauman kohdalla on aina käytettävä hitsaus- tailiimausbitumina modifioitua bitumia.

● Rakenteellisen liikuntasauman kohdalla on myös vedeneristyksessä oltavaliikuntasauma. Näiden sijainti on osoitettava vedeneristyssuunnitelmassa.

● Jos katteen alustan liikkeet ovat poikkeuksellisen suuria tulee liikuntasauma-rakenteen toiminta tarkistaa tapauskohtaisesti.

KÄÄNNETTY RAKENNE, LIIKENNÖITY TASO● Vedeneristyksen vaatimat kallistukset tehdään kantavaan betonirakenteeseen.● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon mukaisesti.● Vedeneriste toimii myös höyrynsulkuna.● Alin kermi kiinnitetään kauttaaltaan bitumilla.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten.● Lämmöneristyslevyt (XPS) voidaan ankkuroida alustaansa kevyellä bitumikiinnityksellä.● Lämmöneristyslevyt ladotaan tiiviisti toisiinsa.● Suodatinkangas levitetään irrallisena lämmöneristeen päälle saumat limittäin n. 200 mm.● Kantavana kerroksena käytetään yleensä raudoitettua betonilaattaa, joka mitoitetaan tapauskohtaisesti.● Kulutuskerroksena voi olla betoni, betonilaatat, asfaltti ym.● Vedenpainekoe suoritetaan ennen vedeneristyksen peittämistä pintarakenteilla.● Lämmöneristeen puristuslujuus on määritettävä tapauskohtaisesti kuormituksen mukaan.● Pihamaan vedeneristystyö on välittömästi suojattava lämmöneristyslevyillä

vedenpainekokeen jälkeen.

54

LIIKENNÖITY TASO, KYLMÄ RAKENNE● Vedeneristyksen vaatimat kallistukset tehdään kantavaan betonirakenteeseen.● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon mukaisesti.● Alin kermi kiinnitetään kauttaaltaan bitumilla.● Pintakermi (TL1 tai hyväksytty siltakermi) kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tai liimaten.● Vedenpainekoe suoritetaan ennen vedeneristyksen peittämistä pintarakenteilla.● Vedeneristys on välittömästi suojattava pintarakenteilla.

KALTEVUUDEN KORJAUS JA RÄYSTÄÄN KOROTUS● Käytetään vesikaton peruskorjaukseen niillä katoilla, joissa halutaan lisätä vesikaton kaltevuutta. Tätä ratkaisua voidaan

käyttää myös katon osa-alueiden korjaukseen esim. jiirialueilla.● Poistetaan irtonainen kiviaines sekä muut epäpuhtaudet.● Irtonaisella kevytsoralla muodostetaan tarvittavat kaltevuudet.● Kevytsoran päälle ladotaan kovat mineraalivillalevyt siten, ettei muodostu ristikuvioita.● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon mukaisesti.● Aluskermi kiinnitetään kauttaaltaan bitumilla. Kiinnitys varmistetaan mekaanisin kiinnikkein aluskermin saumasta

käyttäen alustaan sopivia kiinnikkeitä.● Mekaanisten kiinnikkeiden tyyppi ja kiinnitystiheys määritellään kohdekohtaisesti.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tai liimaten.● Kevytsorakerroksen tuuletus järjestetään räystäiltä tai alipainetuulettimien avulla.● Huomioitava räystäiden ja kattoläpivientien vaatimat korotukset.

55

LOIVAN PELTIKATON PERUSKORJAUS● Käytetään peruskorjaukseen erityyppisillä loivilla peltikatoilla.● Katon pinta puhdistetaan ja epätasaisuudet korjataan.● Rivipeltikatossa kova mineraalivillalevy mitoitetaan siten, että se täyttää pystysaumojen välin ja levyn tulee olla niin paksu,

että vedeneristys ei kuormituksen alaisenakaan ole kosketuksessa peltisauman kanssa.● Kova mineraalivillalevy kiinnitetään mekaanisin kiinnikkein vanhan peltikaton läpi aluslaudoitukseen.● Kermin kiinnitys varmistetaan sauman kohdalta mekaanisin kiinnikkein.● Mekaanisten kiinnikkeiden tyyppi ja kiinnitystiheys määritellään kohdekohtaisesti.● Vedeneristys valitaan käyttöluokkataulukon mukaisesti.● Aluskermi voidaan kiinnittää lisäksi kauttaaltaan bitumilla.● Pintakermi kiinnitetään kauttaaltaan hitsaten tai liimaten.

KORJAUSKAIVO● Katon peruskorjauksen yhteydessä kattokaivot uusitaan joko vaihtamalla ne tai käyttämällä korjauskaivoja.● Korjauskaivo asennetaan vanhan kaivon sisään käyttäen poistoputken alapäässä tiivistettä.● Kattokaivon laippa liitetään kermien väliin käyttäen laipan yläpuolella ylimääräistä kermipalaa (n. 900 x 900 mm).● Mikäli käytetään laakerointikerrosta tai korjataan kallistuksia, jätetään kaivon kohdalle syvennys.

Kattoliiton jäsenyrityksetkattavat koko Suomen

AL-Katot OyLäkkisepäntie 2100620 HelsinkiPuh. (09) 777 1480www.al-katot.fi

PirkkalaTaitajankuja 333960 PirkkalaPuh. (03) 368 1566

RiihimäkiPetsamonkatu 9211120 RiihimäkiPuh. (019) 725 933

Anttikatot OyPL 3 (Aromikukkarontie 25)21421 LietoPuh. (02) 487 1020

Eristys Mara OyOtsotie 1301900 NurmijärviPuh. (09) 2506 201www.kattoliitto.fi/eristysmara

Eristysliike Lasse Laine Oy29270 HormistoPuh. (02) 537 4472

Eristysliike Sarttila OyTorpankatu 424100 SaloPuh. (02) 7271 100www.sarttila.fi

Hämeen Kate OyPerkkoonkatu 533850 TamperePuh. (03) 3436 400

Icopal Etelä-Suomi OyLänt. Teollisuuskatu 1002920 EspooPuh. (09) 613 601www.icopal.fi

Icopal Itä-Suomi OyKisällinkatu 870780 KuopioPuh. (017) 265 3300www.icopal.fi

Kattoliitto ry, Unioninkatu 14, 00130 HelsinkiPuh. (09) 663 766, faksi 663 630

www.kattoliitto.fietunimi.sukunimi@kattoliitto.fi

tai kattoliitto@kattoliitto.fi

JoensuuHelatie 2280100 JoensuuPuh. (013) 825 800

KouvolaReijulankatu 645130 KouvolaPuh. (05) 885 3800

MikkeliPulttikatu 550170 MikkeliPuh. (015) 172 115

Icopal Keski-Suomi OyKuoppamäentie 1133800 TamperePuh. (03) 2339 500www.icopal.fi

LahtiSopenkorvenkatu 1515800 LahtiPuh. (03) 782 1810

VaajakoskiPuuralantie 340800 VaajakoskiPuh. (014) 665 090

Icopal Länsi-Suomi OyHiidenkatu 920360 TurkuPuh. (02) 5128 400www.icopal.fi

PoriKartanontie 5328430 PoriPuh. (02) 646 9022

Imatran Bitumikate OyPellervonkatu 9 B55100 ImatraPuh. (05) 436 4517

Jyväskylän Huopakate KyRiistapolku 4 C40270 PalokkaPuh. (014) 378 1661

Kattava OyPL 32, 20381 TurkuPuh. (02) 487 0288

Katterla OySammaltie 7690650 OuluPuh. (08) 5350 400www.katterla.fi

Kattopartio OyAkkutie 26 B00770 HelsinkiPuh. (09) 388 2051www.kattopartio.cjb.net

Katto-Team AP OyPL 136 (Varuskuntakatu 14)45101 KouvolaPuh. (05) 311 8870

Kemin Kate OyPankonkatu 2994700 KemiPuh. (016) 231 021

Kuusaan Pintakate OyRadanvarsi 745910 VoikkaaPuh. (05) 388 8161www.kattoliitto.fi/kuusaan-pintakate

Lemminkäinen Oyj /Kattoyksikkö

Sammonmäki, PL 1004321 TuusulaPuh. (09) 870 441www.lemminkainen.fitai www.insinoori.net

HämeenlinnaTölkkimäentie 413130 HämeenlinnaPuh. (03) 628 0010

IisalmiLouhenkatu 774100 IisalmiPuh. (017) 816 861

JoensuuParrutie 180100 JoensuuPuh. (013) 264 210

JyväskyläVasarakatu 140320 JyväskyläPuh. (014) 334 400

KotkaValajantie 748230 KotkaPuh. (05) 210 4340

KuopioYrittäjäntie 1770150 KuopioPuh. (017) 2644 000

LahtiKerintie 2015500 LahtiPuh. (03) 874 200

LappeenrantaRuukintie 953500 LappeenrantaPuh.(05) 416 2940

LohjaPuistokatu 2508150 LohjaPuh.(019) 362 0231

OuluSälpätie 590630 OuluPuh. (08) 556 0255

PoriTuomolantie 228360 PoriPuh. (02) 646 0961

TamperePossijärvenkatu 333400 TamperePuh. (03) 2376 600

TurkuVoimakatu 1320520 TurkuPuh. (02) 2746 611

Dow Suomi OyPuh. (09) 5845 5300www.dow.com

Icopal OyPuh. (09) 613 601www.icopal.fi

VaasaTeollisuustie 1165610 MustasaariPuh. (06) 322 1656

Länsi -Kate OyVaihdetie 360120 SeinäjokiPuh. (06) 423 4040

MH-Kate OyKoulutie 160720 TuomikyläPuh. (06) 417 1100www.mh-kate.fi

RakennuspalveluJarmo Mäntylä Oy

Myyrmäentie 2 D01600 VantaaPuh. (09) 4525 230

TamperePellervonkatu 25 A 1833540 TamperePuh. (03) 261 6420

Rovakate OyPL 95, 96101 Rovaniemi(Hallitie 1, 96320 Rovaniemi)Puh. (016) 346 996www.rovakate.fi

OuluVeistämötie 890550 OuluPuh. (08) 8150 100

Tampereen Bitumikate OyErkkilänkatu 11 A33100 TamperePuh. (03) 211 0400

Tampereen Katehuolto OyVehnämyllynkatu 3333700 TamperePuh.(03) 3635 202www.katehuolto.fi

TiivisKate OyLinnanväenpolku 500950 HelsinkiPuh. (09) 278 6060www.tiiviskate.fi

Katepal OyPuh. (03) 375 9111www.katepal.fi

Kumesa OyPuh. (06) 474 5600

PohjanmaaYhdystie 168300 KälviäPuh. (06) 835 2060

Pohjois-SuomiJokivarrentie 110995500 VojakkalaPuh. 0400 693 371

SatakuntaKatajatie 21 B28660 PoriPuh. 0500 590 593

TurkuKiirunankuja 1021210 RaisioPuh. 040 510 9315

Turun Takuukatto OyPL 13720521 TurkuPuh. (02) 4704 941www.takuukatto.fi

Tähtieristys OyKisällintie 342300 JämsänkoskiPuh. (014) 747 540

KuopioLikolammentie 2470460 KuopioPuh. 0400 676 585

UudenmaanBitumikate Oy

Ruusumäentie 1 B01730 VantaaPuh. (09) 2767 550

Vesikattoliike Mäkinen OyValmetintie 2240420 JyskäPuh. (014) 261 558http://personal.inet.fi/yritys/vesikattoliikemakinen

Urakoitsijajäsenet

TeollisuusjäsenetLafarge Braas OrmaxKatot Oy Ab

Puh. (09) 253 3771www.ormax.fi

Lemminkäinen OyjKattoyksikkö

Puh. (019) 362 0200www.lemminkainen.fiwww.insinoori.net

Optiroc Oy AbPuh. (09) 503 755www.optiroc.fi

Paroc Oy AbPuh. 0204 55 4868www.paroc.fi

Peltitarvike OyPuh. (09) 3508 330www.peltitarvike.fi

Saint Gobain Isover OyPuh. (019) 45 601www.isover.fi

SK-Tuote OyPuh. 020 122 3200www.sktuote.fi

Stadler OyPuh. (019) 334 555www.sfs-online.com

ThermiSol Finland OyPuh. (03) 5161www.thermisol.fi