S O S I A A L I D E M O K R A A T T I S E N

T Y O L Ä I S N A I S L I I T O N

Toimintaker tomus 1944 - 1946

JA

A L U S T U K S I A

L I I T O N X V I I I E D U S T A J A K O K O U K S E L L E

T O U K O K U U N 15, 1 6 j a 1 7 P N Ä

1947

Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminta vv. 1944—46.

Y L E I S K A T S A U S .

Viimeisestä edustajakokouksestamme kuluneet vuodet ovat olleet sekä meidän kansal lemme että sen työväenluokalle suurta uudel leen muovautumisen ja nousun aikaa. Sota ja t ­kui vielä silloin kun kokoonnuimme kesäkuun 11 jai 12 pnä 1944, mutta jo silloin saattoi todeta, että ratkaisu, olipa se sitten minkälainen taliansa, oli odotettavissa. Syksyllä saavutett i in rauha, jo ta kansamme oli toivonut ja odottanut, syyskuun 19 pnä allekirjoitettiin vä l i rauhansopimus toisel­ta puolen Yhtyneiden Kansakunt ien, Neuvostolii ton ja Ison Bri tannian ja toiselta puolen Suomen välillä. Rauhanehdot olivat raskaat , ne asettivat meille velvoituksia, joista var¬ sinkin sotakorvauksien suor i t taminen näytt i suorastaan yli¬ voimaiselta. Kansamme on kui tenkin vakaast i päät tänyt täyttää sille asetetut ehdot, ja on voimaperäisesti ryhtynyt myöskin tämän päämäärän hyväksi työskentelemään ja nyt voimmekin kahden vuoden kulut tua todeta, että kolmas osa sotakorvauksesta jo on saatu suori tetuksi . Kun Neuvosto¬ liitto puolestaan on myöntänyt kahden vuoden lykkäyksen suori tusten toimittamisessa, näemme edessämme tosin työn¬ täyteisen ja ponnistuksia kysyvän lähi tulevaisuuden, mutta kuitenkin tulevaisuuden, joka lupaa kansal lemme mahdol¬ l isuudet elää itsenäisenä ja kehit tää omaa yhteiskuntaelä¬ määnsä ja omaa kul t tuur iaan muiden kansojen joukossa. Rauha vahvistet t i in he lmikuun 10 päivänä 1947 ja tät-rnän, kaut ta lopullisesti on eräs maamme historian tuskal -lisimmista vaiheista siirtynyt menneisyyteen. Me olemme sen kuluessa saaneet monia katkeria kokemuksia, me olem¬ me köyhtyneet , menet täneet kymmeniä tuhansia kansalai¬ siamme kaatuneina, toisten jäädessä invalideiksi, nähneet tuhansien kotien tuhou tuvan ja satojentuhansien kansalais¬ temme menet tävän kotinsa ja kotiseutunsa ja todenneet, täi-

lä kertaa läheisemmin kuin koskaan aikaisemmin: Sota on kansakunnan suuri onnet tomuus. Meidän on tästedes py¬ ri t tävä jär jestämään elämämme ja suhteemme muihin kan¬ soihin sillä tavalla, ettei tällainen voi toistua.. Meidän on pyrit tävä kehi t tämään rauhanomaisia ja ystävällisiä suhteita muihin kansoihin, ennenkaikkea tietysti suureen naapuriim¬ me Neuvostoliit toon, ja päästävä keskinäiseen kanssakäymi¬ seen, tu tus tuaksemme sen kul t tuuri in ja yhteiskuntaelä¬ mään.

Meillä, sos.-dem. naisilla, on jo tässä kohdin olemassa van¬ hat perinteet, sillä työläisnaisliikkeen aikaisemmissa vaiheis¬ sa olivat Venäjän val lankumouksel l is ten puolueiden nais¬ edustajat yhteistoiminnassa liittomme kanssa, vieraillen mm. edusta j akokouks i s samme.

Sodan jä lkeen eivät taloudelliset olosuhteet kui tenkaan ole päässeet kehi t tymään sikäli edulliseen suuntaan, että esim. työväenluokan elintaso olisi saat tanut kohota'. Tarvikkeiden puute on edelleenkin ollut sangen suuri , kun ulkomaista tuontia va luut tava ikeuks ien vuoksi ei ole voitu rii t tävästi li¬ sätä, eikä maai lman tavaramarkkinoi l la vielä ole kaikkiai ta¬ varoita saatavissakaan. Palkka- ja hintatasoa ei ole voitu hallita niin, että rahanarvo olisi säilynyt vakaana ja tästä on ollut seurauksena, että säästäjät ovat jou tunee t menet tämään melkein täydellisesti vuosien työllä kokoamansa säästöt. So¬ takorvauksis ta a iheutuvat ym. työt ovat vaat ineet runsaast i työvoimaa, niin että siitä on ollut osittaista puutet takin , mm. on naisten työvoima tällä kertaa erikoisen halut tua. Kuiten¬ kaan eivät naisten palkat ole vieläkään; jaksaneet kohota sille tasolle, että ne vastaisivat miehille makset tavia palk¬ koja, vaikka on todettavakin, että miesten ja naisten palk¬ kojen välinen erotus on jonkin ver ran tasoit tunut. Kun naistyövoima entistä suuremmassa määrin on pyrkinyt siir¬ tymään kotitalousaloilta tehdas- ym. työhön, on tästä ollut seurauksena, että vars inkin näillä aloilla on ollut havaitta¬ vissa työvoiman puutet ta .

Poliittisesti muut tu iva t olosuhteet täydellisesti heti väli-rauhansopimuksen allekirjoittamisen jä lkeen. Kommunisti t , jo iden toiminta lapuanli ikkeen päivistä lähtien oli ollut kiel¬ lettyä, saivat nyt ju lk isen toimintavapauden ja ryhtyivät tie¬ tenkin etsimään itselleen kannattajajoukikoja työväenluokan riveistä. Mut ta sensijaan, että he rehellisesti olisivat eden¬ neet omin tunnuksin , he ryhtyivät esiintymään demokra¬ tian ainoina puoltajina perustaen SKDL (Suomen Kan­san Demokraat t inen Liitto)-nimisen peitejärjestön, joka yh-

5

tenäisyyden nimissä ryhtyi hajoittamaan työväenli ikkeen toi¬ mintaa. Harjoitustyö on pyrit ty ulot tamaan myöskin amma¬ tilliseen ja urheilul i ikkeeseen, joissa kommunist i t pyrkivät määräävään asemaan. Väl i rauhan jälkeisissä epävarmoissa ja monien huhujen ja olet tamuksien värit tämissä olosuhteis¬ sa ja käyttäen apunaan suoranaisia uhkauksia ja peloittelua-kin onnistuikin heidän saada aikaan j onkunve r r an hämmen¬ nystä ja sekaannusta puolueemme kannattajajoukoissa. Näis¬ sä merkeissä käytiin vaaleihin keväällä 1945 ja puolueemme kärsi vaalitappion, joka oli varsin huomattava, mutta ei suin¬ kaan mitenkään yllättävä, kun otamme huomioon, että 1 kom¬ munist i t nyt saivat takaisin myöskin ne paikat, jo tka he me¬ nettivät vuonna 1930 joutuessaan j ä t t ämään eduskunnan.

Vaalitappion yhtenä aiheena oli myöskin se, että puoluet¬ tamme vastaan kohdistet tuun ajojahtiin liittyivät mukaan eräät puolueemme entiset jäsenet , jotka tosin koko sodan ajan olivat toimineet hyvinkin vastuullisilla paikoilla ja itse puheissaan ja esiintymisessään ilmaisseet hyväksyneensä sen »sotapolitiikan», jonka he nyt i lmoittavat tuomitsevansa. Tällaisen käännöksen suorittajaa ei voi kunnioit taa rehelli¬ senä vastustajana esim. samalla tavalla kuin kommunist ia , joka on ollut aikanaan valmis puolustamaan omaa kantaansa aineellisen hyvinvointinsa, vapautensa, jopa henkensäkin hinnalla.

Vaalien j ä lkeen ja kun olot vähitellen ovat alkaneet ta¬ saantua ja kommunist ien otteet maamme hallituksessa ja po¬ liittisessa elämässä ovat tulleet tunnetuiks i ja huomatuiksi , on valhepropaganda alkanut menet tää tehoaan ja puolueem¬ me j ä senmäärä on l isääntynyt ja se on saavut tamassa takai¬ sin sisäisten riitojen johdosta menet tämäänsä arvovaltaa. Suure t työväenluokan elämää ja tulevaisuut ta koskevat ky¬ symykset, r ahamme arvon säilyttäminen, sosialisoirniskysy-mys ja maamme tu levaisuuden raken taminen ovat siirtyneet etualalle, me voimme jäl leen reippain ja toivorikkain mielin katsella tulevaisuuteen, joka ei suinkaan ole valoisa eikä huoleton, mutta joka lupaa kansal lemme elämän.

Sosiaalidemokraatt isen Työläisnaisliiton toiminta on näissä vaiheissa ollut samojen kehi tyksen lakien alainen. Senkin piiriin, tosin vähäisemmässä määrin, on t u n k e u t u n u t epätie¬ toisuutta, hapuilua ja uusien »suuntien» etsimistä, mutta- liit¬ tomme vakaa kantajoukko on uskollisesti ja j ä rkäh tämät t ä pysynyt omilla linjoillamme. Niinpä onkin todettava, että l i i tostamme ei puolueesta eroamisen vuoksi ole eronnut kuin kolme naisjaostoa, jonka lisäksi muutama jaosto kaikes-

f)

sa hiljaisuudessa on lopettanut toimintansa, lähinnä sen vuoksi, että työväenyhdis tys on li i t tynyt SKDL:n. Jäsen­määrä osoitti jo vuonna 1945 nousua ja v. 1946 nousu saa¬ puneista t i l i tyksistä päät täen on ollut aika huomattavaa. Naiset alkavat vähitellen havaita, että heidän paikkan¬ sa on sosiaalidemokraatt isten työläisnaisten riveissä. Nyt kun rauha on saavutet tu, ja me jä l leen voimme täydellisesti omistautua rakentamaan yhte i skuntae lämäämme ja tulevai¬ suu t tamme, on tällä seikalla mitä suur in merki tys , sillä nair silla tulee varmaankin tässä suhteessa olemaan edessään suu¬ ri tehtävä, johon on valmistaudut tava ja jota varten on voi¬ mia koottava.

TUONEN SATOA.

Luodessarrame katsauksen taaksepäin, j o u d u m m e kaivaten muis te lemaan niitä tovereita, jo tka ovat uupuneet ja poistu¬ neet j oukos tamme tuntemat toman rajan taakse. Elämä so¬ tavuosina on ollut kovaa, se on monille a iheut tanut ylivoi¬ maisia kärsimyksiä ja lyhentänyt elämänpäiviä. Lii t tomme uranuur ta j ien rivit harvenevat , suruviesti t osastoistamme milloin miltäkin maamme suunnal ta kertovat , että hyvä to¬ veri on poistunut keskuudes tamme. Har ta in mielin muiste¬ lemme heitä jokaista, ketään unohtamatta , heidän elämän¬ työtään, kunnioi tamme parhai ten ja tkamalla sitä työtä, joka heille on ollut läheinen ja rakas .

Joukos tamme poistuneiden joukossa on toveri Maria Paaso (Laine) pysyvästi piir tänyt nimensä sos.-dem. naisliikkeen historiaan. Toveri Paaso kuoli toukokuun 5 pnä 1945. Hän oli syntynyt mar ra skuun 13 pnä 1868 ja oli siis k u o l l e s s a a n 77-Jvuoden ikäinen. Jo nuoruudestaan lähtien hän oli mu­kana työväenliikkeessä, liittyen jäseneksi Helsingin työväen¬ yhdistyksen naisosastoon vuonna 1898 ja hän oli myöskin hi t tomme perustajajäsen ja sen ensimmäinen sihteeri sekä l i i t t totoimikunnan jäsenenä useat vuodet. Äänioikeustaiste-lussa hän oli mukana innokkaana ja tulisieluisena agitaatto¬ rina ja tuli valituksi ensimmäiseen eduskuntaan v. 1907. Ma¬ ria Paaso kiinnitti jo hyvin varhaisessa vaiheessa huomiota kasvatuskysymyksi in ja osoitti, että kasvatus sosialismiin lapsesta alkaen on hyvin tärkeätä. Tässä mielessä hän ryh¬ tyi perus tamaan Ihanneliittoja, jo tka ovat meidän kaikkien nykyisten erimuotoisten lapsijärjestöjemme edeltäjiä. Sos.-d e m rait t iusli ikkeessä hän niinikään oli innolla mukana.

Toveri Paaso oli harras , aatteellisen vakaumuksen ihmi-

7

nen, jöka uskollisesti seurasi to imintaamme ja tahtoi olla mukana vielä silloinkin, kun ruumiil l iset voimat jo asettivat esteitä toiminnalle. Muutamia päiviä ennen kuolemaansa hän lähetti te rvehdyksenä Helsingin sos.-dem. Naisyhdistyk¬ sen 25-vuotisjuhlaan sanat: Pi täkää lujasti kiinni köyhälis¬ tön naisten oikeuksista. Ne jä ivät hänen tes tament t inaan nuorille naistovereille, joiden tulee ja tkaa uranuur ta jan työtä.

Kokoontuessamme edustajakokoukseen tu lemme varmaan joukossamme kaipaamaan toveria, joka aina vakaana ja us¬ kollisena oli mukana , Fanni Ahlforsia Porista. Hän siirtyi odottamatta pois joukos tamme t ammikuun 13 pnä 1947, kes¬ ken vielä j a tkuvaa työkaut taan. Tov. Ahlfors oh syntynyt 1884 ja oli siis kuollessaan 63-vuotias. Vaikka hän olikin viimeisinä aikoina ollut sairaaloinen, tuli isku kui tenkin odot¬ tamat ta ja j ä rky t t ävänä 'kaikille hänen ystävilleen ja tove¬ reilleen. A

Tov. Ahlfors oli porilaisessa työläisnaisten toiminnassa keskeinen henkilö, jolta riitti voimaa ja työtarmoa moniin sekä kunnallisiin että myöskin järjestötehtäviin. Hän oli

.myöskin eduskunnassa pari inkin otteeseen. Järjestönsä edustajana useissa l i i t tomme vuoden 1918 jälkeisissä vuosi¬ kokouksissa hän rauhal l isena ja tyynenä nuijankäyttäjänä jou tu i hoi tamaan puheenjohtajan tehtäviä. Hän oli liitto¬ neuvostossamme Sa takunnan vaalipiirin edustajana. Hänen paikkansa on nyt tyhjä, meidän t eh tävämme on toimia niin, että hänelle niin rakas ja läheinen sos.-dem. naisliike jatku¬ vast i kulkee eteenpäin uusia voittoja kohti.

Kertomus Sos.-dem. Työläisnaisliiton

toiminnasta v. 1944.

Vuosi 1944 orn ollut raskaiden koettelemusten, mutta myös har ta iden toiveiden toteutumisvuosi : se toi mukanaan rau¬ kan. Vuoden alkaessa j a tku iva t sotatoimet vielä meidänkin r in tamil lamme ja joht ivat keväällä kotir intamalla pommi-

o t u k s i i n , jo tka eri t täin vaikeina kohtasivat mm. Helsinkiä. Ke¬ sällä r in tamil lamme alkoi suurhyökkäys , jonka jä lkeen maamme sodasta irtoamista alettiin vo imakkaammin tavoi¬ tella, ja rauhanpyrk imykse t , joita jo keväällä oli ollut näh¬ tävissä, saivat se lvemmän sävyn. Kesäkuussa solmittu ns . Ribbentrop-sopimus, josta 1 sos.-dem. puolue sanoutui irti, ei kuitenkaan- onneksi kyennyt sitomaani maa tamme sor tuvan Saksan yhteyteen loppukamppai luun asti, vaan päästiin lo¬ pul takin rauhaani, joka varmennet t i in syyskuun 19 pnä sol¬ mitulla välirauhansopimukselila. Se asetti kansamme mo¬ nien raskaiden tosiasioiden eteen, mut ta se toi si t tenkin mu¬ kanaan helpotuksen siihen tuskaan ja epävarmuuteen , jon¬ ka sota oli tuonut maamme koteihin. Sotatoimet tosin jat¬ kuivat koko syksyn pohjoisessa, jossa entiset »aseveljet» raa'alla tavalla ryhtyivät pol t tamaan ja häv i t tämään asu tus-keskuksiamme. Mutta rauha oli saavutet tu ja se antoi uut¬ ta uskoa ja luot tamusta tulevaisuuteen.

LI ITTOTOIMIKUNTA.

I j i t to to imikuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana Syivi-Kyllikki Kilpi, vakinaisina jäseninä Miina Sillanpää, Lilli Pesonen, Aino Lehtokoski, Lempi Lehto, Elsa Peräläinen ja Mart ta Salmela-Järvinen sekä varajäsenet Selma Hiisivaara, Elli Nurminen, Aino Malkamäki, Tyyne Leivo-Larsson ja Toini Sinervo. Lii t tokokouksessa kesäkuun 12 pnä valittiin, toimikuntaan puheenjohtajaksi edelleen Kilpi ja vakinaisiksi

9

jäseniksi Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski, Mart ta Salmela-Järv inen , Lyyli Takki , Selma Hiisivaara ja Tyyne Leivo-Larsson sekä varajäseniksi Lilli Pesonen, Lempi Lehto, Elsa Perdläinen, Ida Aalle-Teljo, Toini Sinervo ja Aino Malka¬ mäki.

Työval iokuntaan ovat kuuluneet puheenjohtajana S.-K. Kilpi, sihteeri Mart ta Sa lmela-Järv inen ja jäsenet Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski ja Lempi Lehto.

Liit totoimikunta on toimintavuoden aikana pitänyt 17 ko¬ kousta-, joista on pöytäkirjaan merki t ty 173 pykälää.

TMintarkastajina ovat olleet Anni Harvala ja Maria Sini¬ salo, varal ta Ester Lankinen ja Kert tu Koivisto. Liittoko¬ kouksessa valittiin samat t i l intarkastajat edelleen tehtäviin¬ sä.

LIITON TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT.

Liiton toimisto on edelleenkin sijainnut Helsingin työväen¬ talossa huoneessa n:o 42.

Liiton sihteerinä ja Tulevaisuuden toimittajana on ollut Mart ta Salmela-Järvinen, taloudenhoitajana Vera Sumu, kurssi työn toiminnanjohtajana Elli Nurminen, toimitsijana Ter t tu Sainio ja toimistoapulaisina Lyyli Lehto ja Tert tu Huotari.

Liiton palveluksessa on edelleen ollut kotitalousneuvojina Kert tu PeltotupaA Anni Rekola, Hanna Pohjola ja Laura Vuortola, joka erosi liiton palveluksesta 1.3. —44. Uudeksi

kot i talousneuvojaksi tul i syyskuun 1 pstä Oili Huopio ja lo¬ kakuun 15 pstä Emmi Meskanen sekä käsityö-ohjaajaksi mar¬ raskuun- 1 pstä Sofi Nyrkkö. Jär jestötoiminnan ohjaajina ovat olleet Ella Malinen ja syyskuun l p s t ä a lkaen Anni Flinck. Opintokerho-ohjaajan Vieno Sinisalon palkkaukseen on h i t tomme edelleen osall istunut maksaen puolet hänen pal¬ kastaan Työväen Sivistysliiton suorittaessa puolet.

Toimihenkilöiden palkkoja korotett i in he lmikuun 1 pstä indeksin kohoamisen- vuoksi 4 % ja j o u l u k u u n 1 pstä 200 mk. Kesälomaa on toimihenkilöillä ollut 1 kuukaus i .

Toimisto on hoi tanut 'kirjeenvaihdon, posti lähetykset, Työ¬ väen Kukkasrahas ton adressien lähetykset ja Helsingissä myytyjen adressien teks taukset sekä Tuleva isuuden tilaus¬ ten ja i r tonumeröiden osoitteet ja niiden monistamisen ja la¬ jittelun-. Vuoden kuluessa on toimistosta lähetet ty kaik¬ kiaan 9236 postilähetystä.

10

K I E R T O K I R J E E T .

Vuoden, kuluessa lähetett i in liiton osastoille 10 kiertokir¬ jet tä ja naisten piir i toimikunnille 4 kiertokirjettä. Kirjeissä on käsitelty ajankohtaisia kysymyksiä, annettu neuvoja ja ohjeita toimintaa var ten ym.

VALISTUSTYÖ.

Kun hiton palveluksessa on ollut koko vuoden ajan vaki¬ nainen järjestäjä Ella Malinen ja syyskuun 1 pstä a lkaen toi¬ nenkin järjestäjä Anni Flinck, on voitu järjestää molempien järjestäjien avulla matkat siten, että suur in piirtein on voi¬ tu käydä melkein kaikissa hiton järjestöissä. Tämän lisäksi ovat koti talousneuvojat kursseja järjestäessään jou tunee t l i ikkumaan eri järjestöjen alueella.

Järjestäjä Ella Malisen matkat.

Matkapäiviä • 205 Paikkakunt ia (joissa käyty) 117 Puheita pidet ty 63 Järjestö toimintakursseja 4 Osanottajia kursseina 42 Yleisöä päättäjäisissä 930 Peruste t tu naisjaostoja 3 Perustet tu opintokerhoja 2 Yhteinen kuuli jamäärä 2537

Järjestäjä Anni Flinckin matkat.

Matkapäiviä 68 Pa ikkakunt ia (joissa käyty) 40 Puheita pidet ty 35 Järjestötoiminitakursseja 4 Osanottajia kursseil la \ 78 Yleisöä päättäjäisissä 720 Yhteinen kuuli jamäärä : 1800

Tilapäismatko ja.

Sihteeri on ollut matkoilla 14 päivää, pitäen tänä aikana 18 puhet ta ja esitelmää, Elli Nurminen on ollut matkoilla 47 päivää pitäen 25 puhet ta ja esitelmää. Kuulijoita on ti¬ laisuuksissa ollut yhteensä 3.370 henkeä.

11

jamatkoi l la :

Tyyne Leivo-Larsson 6ker t . Aino Lehtokoski . . 5 » Lempi Lehto 4 » S.-K. Kilpi 4 » Muna Sillanpää 1 » Aino Malkamäki . . 4 »

Muita puhujia Ter t tu Sainio . Anni Rinne . . Liisa Mustonen Ella Malinen . . Kert tu Nyman Kert tu Vilen . . Reino Oittinen Irja Salmela . . Ker t tu Muhonen Fiina Piet ikäinen

Lut to to imikunnan jäsenet ovat käyneet seuraavast i puhu-

3 kert. 1 »

Puhujia liiton (kautta tilattu vuoden aikana yhteensä 62 ti¬ la isuuteen, näistä täytet ty 51 ti lausta.

Yleisöä puheti laisuuksissa yhteensä 6.520 henkeä.

K U R S S I T O I M I N T A :

Piirijärjestöjen kesäkurssit:

Kesäkauden alussa oli suunnit tei l la perheenäi t ien kesävir-kistyskurssieni jär jes täminen kymmenessä vaalipiirissä. Ke¬ sällä a lkanut epävarma tilanne, jota kesti vä l i rauhaan asti oli kui tenkin omiaan va ikeu t t amaan kurssien toimeenpanoa, varsinkin, kun eräät suunni te l lut kurssipaikatkin (tulivat so¬ ta toimialueen piiriin. Seuraavissa vaalipiireissä voitiin kurssit kuitenkin järjestää:

Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten pi ir i toimikunnan kesäkurssi t Ruskeapäässä.

Viipurin länt. vaalip. sos.-Adem. naisten pi ir i toimikunnan kurssit sos.-dem. naisyhdistyksen kesäkodissa Kotkassa.

Kuopion länt. vaalip. sos.-dem. naisten pi i r i toimikunnan kurssi t Kuopion Kall iorannassa 1/7—15/7 —44.

Tu run etel. vaalip. sos.-dem. pi i r i toimikunnan naisjaoston kesäkurssi t Yläneellä.

Uudenmaan sos.-dem. piiritoirrufcunnan naisjaoston kesä¬ kurssit Siuntion Ävallassa 11/8—20/8 —44. Osanottajia 17 henkeä.

Vaasan 1. it. vaalip. sos.-dem. naisten p imto imikunnan ke¬ säkurssi t Virroilla 19/8—27/8 —44.

Lapin I. vaalip. sos.-dem. naisten phr i to imikunnan kesä¬ kurssi t Kemin sd. Naisyhdis tyksen kesäkodissa.

Kursseilla jär jestet t i in paitsi virkistystoimintaa myöskin luentoja ja keskustelut i laisuuksia.

12

K O T I T A L O U D E L L I N E N NEUVONTATYÖ.

Kuluneen toimintavuoden aikana on myöskin kotitaloudel¬ linen valistustyö j a t k u n u t entiseen tapaan. Työmuotona on edelleenkin käyte t ty kursseja, jo tka ovat kestäneet 3—15 päivään. Kursseilla on opastet tu kunakin ajankohtana tär¬ keäksi katsottuja tehtäviä, kuten syyskesällä säilöntää ja kasvisruokien, valmistusta, talvikaudella kodinhoito- ja kä¬ sityötaidon kehittämistä. Viimeksimainituil la kursseilla on tehty tallukoita, tohveleita ja puukenkiä , korjattu vanhasta uut ta j n e . Keväällä aloitettiin puu ta rhaneuvonta ja välitet¬ tiin siemeniä, joita sota-ajasta joh tuen on ollut vaikea kaikin paikoin saada.

Osanottajamäärä vars inkin käsityökursseil la on Ollut run¬ sas. Suomen Huollon myöntämän määrä rahan turvin oli ti¬ laisuus pitää entinen neuvojamäärä liiton palveluksessa, jos¬ kin henkilövaihdoksia tapahtui . Kursseilla on myös yritet¬ ty pitää mahdoll isimman paljon ajankohtaisia luentoja ja esitelmiä työläisnaisia lähellä olevista kysymyksistä ja ovat luennoitsijoina esiintyneet paitsi liiton omia toimihenkilöi tä myöskin piir i toimikuntien edustajat, kansanedustajat ja paikkakunt ien terveyssisaret ja joskus myös lääkärit .

Kokovuotisina työntekijöinä ovat olleet edelleenkin Anni Rekola ja Hanna Pohjola. Elli Onni erosi liiton palvelukses¬ ta s i i r tyen toiselle toimialalle 1 pstä huh t ikuu ta ja samaten Laura Vuortola mentyään 1 p. maal iskuuta avioliittoon. Lii¬ sa Mustonen toimi väliaikaisena neuvojana tarpeen vaatiessa. Uusina 1 työntekijöinä tuli liiton palvelukseeni Oili Huopio 1 p:stä syyskuuta ja Emmi Meskanen 15 p:stä syyskuuta sekä Sofia Nyrkkö 1 p:stä mar raskuu ta . Ella Malinen, joka otet¬ tiin ensin koti talousneuvo jaksi , on koko vuoden toiminut järjestäjän tehtävissä.

T I L A S T O A K U R S S E I S T A :

Kurssi- Osanot- Yleisöä Yleisöä Vaalipiiri: luku: tajia: luenn.: päätt.:

Uusimaa . . 21 370 400 henk. 265 henk... Viipurin. länt. 14 270 315 » 255 » Viipurin it • 6 106 501 » 1.10O » Hämeen, pohj 12 255 300 » 1.580 > Hameeni etel. 12 249 450 » 798 » Turun etel. 4 198 120 » 396 »• Satakunnan 6 53 425 »

13

8 157 320 530 » 2 23 —

Mikkelin, lääni 2 34 75 500 » Vaasan pohj. . 7 103 520 680 » Vaasan it 6 206 315 404 » Oulun lääni . . 8 193 520 > 780 »

4 86 157 » 360 »

122 2,303 4.236 henk. 8.378 henk.

Käsityökursseil la valmistetti in seuraavat tarvikkeet :

Tallukoita yh t 1.053 paria Tohveleita yht 205 » Käsineitä yh t 345 » Erilaisia pito- ja alusvaatteita- 1.048 kpl. Korjattu sukkia ym. vaatekappalei ta . 239 » Käytet ty liiton kangasta 187 mtr.

LIITON A R P A J A I S E T .

Lii t totoimikunta anoi ja sai vuoden alussa arpajaisluvan, jonka mukaan elo-, syyskuun aikana saati in myydä 500.000 kpl. 25 markan 'hintaista arpaa. Arpajaisten puhdas voitto aiottiin käyt tää liiton suor i t taman yhteiskunnal l isen val is tus­työn ja perheenäit ien kesävirkis tystoiminnan hyväksi. Ar­pajaisten toimeenpano oli uskottu Kansan Pika A arpajaiset ry :n huoleksi. Arpojen myyntiaika sattui kui tenkin kaik¬ kein epäedull isempaan aikaan, jolloin rmtamilla tapahtuneet suure t mullistukset, r auhan pyrkimykset ym. kiinnostivat ihmisten mieliä ja väestönsiirtojen vuoksi suuret joukot 'kan¬ salaisia oli irroitettu varsinaisilta asuinpaikoiltaan. Erikoi¬ sesti on todettava, että suuri osa l i i t tomme omista järjestöis¬ tä jä t t i arpojen myynnin kokonaan hoitamatta, joskin oli muutamia , 'jotka tässä suhteessa toimivat erit täin kiitettä¬ vällä tarmolla. Arpoja myytiin kaikkiaan vain 213.605 kap¬ paletta ja puhdas tulo arpajaisista oli 213.749 mk.

Arpojen myynnissä jaet t i in palkinnot eniten arpoja myy¬ neille järjestöille seuraavast i :

I palk. Helsingin sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 8.501 kpl. 8.000:—.

II palk. Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 4.384 kpl. 3.000:—.

14

III palk. Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 2.200 kpl. 3.000:—.

IV palk. Valli lan Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 2.150 kpl . 1.000:—.

V palk. Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 1.000:—.

VI palk. Kymin länt. Ty:n Naisjaosto, myynyt arpoja 921 kpl. 1.000:—.

VII palk. Popinniemen Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt ar¬ poja 883 .kpl. 1.000:—.

VIII palk. Turun, Sos.-dem. Naisyhdistys, myynyt arpoja 881 kpl . 1.000:—.

Lisäksi oli 27 sellaista naisjärjestöä, jo tka olivait yli t täneet arpojen myynnissä 250 kpl:n rajan saaden kukin palkinnoksi 100:—.

TYÖVÄEN A K A T E M I A N S T I P E N D I R A H A S T O .

Lii t tomme jako i syksyllä 1943 Työväen Akatemiassa opis¬ keleville naisille 14 apurahaa. Helmikuussa oh Akatemian työskentely kui tenkin keskeytet tävä ja osa apurahoja jä i käyt tämättä .

Syys lukukauden alkaessa päätett i in j akaa kaikkiaan 6 kpl. 3.0O0:— suuruis ta apurahaa ja annetti in nämä seuraavil le hakijoille: Irma Laakso Nukari l ta , Ida Leivo Oulusta, Eva Kunnari Kotkasta, Kaarina Heinonen Helsingistä, Sirkka Lehto Espoosta ja Martta Kokkonen Juuas ta .

YHDISTYSTEN JA J A O S T O J E N TOIMINTA.

Vuoden alussa oli liitossa kaikkiaan 42 naisyhdistystä ja 134 jaostoa. Vuoden kuluessa perustet t i in Käpylän Sos.-dem. Naisyhdistys ja uusia jaostoja i lmoittautui Vilppulaan ja Hankasalmel le ja Helsingin Urhei luväen sos.-dem. yhdis¬ tyksen naisjaosto. Toimintansa lopettamisesta, ilmoittivat Köyhän ja Valtimon ty:n naisjaostot.

J U H L I V I A J Ä R J E S T Ö J Ä .

40-vuotisjuhlaansa viett i Kymintehtaalais ten Sos.<lem. Naisyhdistys kesäkuun 6 pnä. Liiton edustajana oli tilaisuu¬ dessa saapuvilla Elli Nurminen.

15

SOS.-DEM. NAISTEN P I I R I T O I M I K U N N A T JA PIIRI¬

TOIMIKUNTIEN N A I S J A O S T O T .

Vuoden aikana on ohut toiminnassa 5 naisten itsenäistä piir i toimikuntaa ja 8 pi i r i toimikunnan naisjaostoa. Tällä kertaa puu t tuu naisten piirijärjestö enää vain kahdesta vaa¬ lipiiristä, nim. Vaasani etel. ja pohj. piiristä ja toiveita on, että lähimmässä tulevaisuudessa näihinkin saadaan perustetuiksi tärna naisten toiminnalle tärkeä keskuselin.

Koko piiriä käsit täviä kokouksia on eri piireissä järjestet¬ ty seuraavast i :

Kuopion länt. vaalip. Sos.-dem. naisten piir ikokous 25/3. Liiton edustajana oli Elli Nurminen .

Hämeen pohj. vaalip. Sos.-dem. naisten piir ikokous 7/4 Tampereel la . Liiton edustajana Tyyne Leivo-Larsson.

Viipurin länt. vaalip. sos.-dem. naisten piir ikokous 16/4 Kotkassa. Liiton edustajana Elli Nurminen.

Vaasan it. vaalip. sos.-dem. naisten piir ikokous 16/4 J y v ä s -kylässäi. Liiton edustajana Lempi Lehto.

Sa t akunnan piirin sos.-dem. naisten neuvot te lukokous 7/6 Porissa. Liiton edustajina Miina Sillanpää ja Aino Lehto¬ koski.

T u r u n etel. vaalip. sos.-dem. naisten neuvot te lukokous Sa¬ lossa 27/5. Liiton edustajana Aino Lehtokoski .

Vi ipur in it. vaalip. sos.-dem. naisten neuvot te lukokous Tainionkoskella j o u l u k u u n 7 pnä. Liiton edustajana oli ko¬ kouksessa sihteeri .

Oulun piirin sos.-dem. naisten neuvot te lukokous Oulussa jouluk. 12 pnä. Liiton edustajana oli Tyyne Leivo-Larsson.

Uudenmaan piirin sos.-dem. naisten neuvot te lukokous 10/6 Helsingissä. Liiton: edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi . 1

Mikkelin piirin sos.-dem. naisten neuvot te lukokous Mikke¬ lissä syyskuun 24 pnä. Liiton edustajana Ella Malinen,.

Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten neuvot te lukokous 12/11 Tampereel la . Liiton edustajana Sylvi-Kyll ikki Kilpi.

Piirifcokouksissa on käsitelty piirien to imintaker tomukset ja uudet työsuunnitelmat , syyspuolella neuvotel tu eduskun¬ taehdokkaista , valit tu piir i toimikuntien jäsenet ja käsitelty hiton lähet tämiä ym. alustuksia. Liiton puolesta valmistel¬ tiin kevätkokousten käsitel täväksi alustus: »Naapurisopu — talkootyö». Lisäksi ovat hiton edustajat antaneet selos¬ tuksen yleispoliittisesta t i lanteesta ja selostuksen johdosta on keskustel tu.

16

T U L E V A I S U U S .

Tulevaisuuden toimitusneuvostoon ovat kuulunee t Sylvi-Kyllikki Kilpi, Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski , Lempi Lehto ja Mart ta Salmela-Järvinen, viimeksi mainittu lehden päätoimittajana. Toimitustyöhön on osallistunut toimitsija Ter t tu Sainio.

Tulevaisuus on vuoden kuluessa ilmestynyt 15 kertaa, jois¬ ta kaksoisnumerol ta 7 ja j ou lunumero , johon oh yhdistet ty mar ra skuun molemmat ja j o u l u k u u n 1 numero . Lehden il¬ mestymistä oli va ikeu t tanu t paperin ja kirjapainossa vallit¬ seva työvoiman puute , joka varsinkin alkuvuodesta tuotti suuria vaikeuksia. Erikoisnumerol ta ovat olleet naistenpäi¬ vä-, vappu-, äitienpäivä-, Mikkehnpäivä- ja jou lunumero t .

Lehden tilaajatmäärä on osoit tanut j a tkuvaa nousua ja myöskin i r tonumeroiden myynti , jossa yhä edelleen on toi¬ vomisen varaa, on j onkun ver ran lisääntynyt. Vuoden alus¬ ta on lehteä jä te t ty myytäväksi myöskin Rautatiekirjakaup¬ pojen myymälöihin, mutta toistaiseksi ver ra t ta in huonoin tu¬ loksin. Yleensä on huomattava, että lehti sanomalehtikios-keissa ja myyjillä pidetään johonkin sivulle piiloitettuna, jo¬ ten sitä ei kysymät tä voi la inkaan ostaa. Lehden ti lausten hankkijoille on järjestetty kilpailu t i lausten hankinnassa ja j akau tu iva t siinä palkinnot seuraavast i :

Rauha Ojala, Tampere 1 palk. Maria Turunen , V a r k a u s 2 » Ida Ristimäki, Helsinki 3 » Elli Ahonen, Tampere 3 » Roosa Peltomäki, Pori 3 »

II sarja: Ida Laukkanen, Enso 1 » Tilda Tiihonen, Kotka 2 »

Ida Ruotsalainen, Keuruu, Lempi Johansson:, Kuusankos¬ ki ja Ester Lahdelma, Forssa, kukin 3 palkinnon. Kun en¬ simmäisessä sarjassa Ojalan ja Turusen tulos oh melkein yh¬ tä suuri ja T u r u n e n toimii paljon pienemmällä paikkakun¬ nalla, päätett i in antaa Turusel lekin palkinnoksi 500:—. Mii¬ na Huikuri l le Joensuusta , Anna Luotoselle Jämsäs tä annet¬ tiin yl imääräinen kehoi tuspalkinto 100:— kumpaisellekin.

17

Y H T E I S T O I M I N T A MUIDEN J Ä R J E S T Ö J E N KANSSA.

I j i t to toimikunta on vuoden kuluessa ollut edustet tuna seu¬ raavissa järjestöissä:

Työväen Sivistysliitto: edustajana Toini Sinervo, varal ta Elsa Perälä inen ja Elli Nurminen.

Työväen Matkailuliiton edustajisto: Tyyne Leivo-Larsson.

Naisten Työvalmiusliitto: Tyyne Leivo-Larsson, varal ta Selma Hiisivaara.

Väestöliitto: Martta Salmela-Järvinen ja Selma. Hiisivaara, varalta Elsa Peräläinen, Toini Sinervo.

Suomen Huolto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta Sal¬ mela-Järvinen.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton sotakummivdliokunta: Selma Hiisivaara.

Suomen Naisten Kansallisliitto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, var rai ta Martta SalmelarJärvinen.

SNKL:n alakomiteat: Siveellisyyskomiteai: Lilli Pesonen. Naispohlsikomitea: Tyyne Leivo-Larsson. Filmikomitea: Selma Hiisivaara. Ammat t ikasva tuskomitea : Aino Lehtokoski . Lakikomitea: Lempi Lehto. Naisedustuskomitea: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Mart ta

Sa lmela-Järv inen . Varhaisnuorisotyötoimikunta: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varal¬

ta Elsa Peräläinen. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto: Mart¬

ta Salmela-Järvinen. Lomaliiton edustajisto: Aino Lehtokoski, varal ta Helmi

"Toivonen. Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea: Lilli Pesonen. Li i t totoknikunta on ollut edustettuna seuraavissa kokouk¬

sissa ja juhlat i laisuuksissa: Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliiton luen-

topäiviUä toukokuun 8 ja 9 pnä Ter t tu Sainio. Sos.-dem. Puoluekokouksessa liiton edustajana Tyyne Lei-

vo-Larsson ja Tulevaisuuden edustajana "Selma Hiisivaara, varalta: Toini Sinervo.

Puolueneuvoston kokouksessa Tyyne Leivo-Larsson ja Tu¬ levaisuuden edustajana Elsa Peräläinen.

Ehdokkaiksi puoluetoimikuntaan asetettiin vakinaiseksi Martta Salmela-Järvinen ja varalta Elli Nurminen;. Ensin-

18

mainittu tuli valituksi puoluetoimikunnan vakinaiseksi jäse¬ neksi.

K U N N I A N O S O I T U K S E T .

Prof. Väinö Voionmaan täyttäessä 70 vuot ta päätti l i i t to-toimikunta luovuttaa 5.000 mk. hänen, nimeään kantavaan rahastoon, jonka Työväen Sivistysliitto oli muodostanut . Li¬ säksi osallistuttiin l is takeräykseen, joilla jär jes tömme keräsi¬ vät varoja yhteensä 16.102:—, jotka luovutett i in maini t tuun rahastoon.

P O H J O I S M A I N E N YHTEISTYÖ.

Yhteistyö on pääasiassa suun tau tunu t Ruotsiin, sillä mui¬ hin Pohjoismaihin ei ole ollut yhteyksiä. Ruotsini sos.-dem. Naisliiton edustajakokouksessa toukokuun 14, 15 ja 16 pnä Tukholmassa olivat liiton edustajina Sylvi-Kyllikki Kilpi, Martta Salmela-Järvinen, Miina Sillanpää, Toini Sinervo ja Selma Hiisivaara. Meidän edustajakokoukseemme kesäkuun 11 ja, 12 pnä saapui Ruotsin sos.-dem. Naisliiton edustajana kansanedustaja Ebon Anderson. Tanskasta saatiin kirjalli¬ nen tervehdys.

AVUSTUSTOIMINTA.

Avustustoiminta on vähitellen supistunut, ollen tällä het¬ kellä pääasiassa vain sotakummilasten hyväksi tapahtuvaa avustustyötä. Kuitenkin, kun, kevättalvella Suomeen alet¬ tiin siirtää eestiläisiä ja inkeriläisiä pakolaisia, joiden joukos¬ sa oli myöskin paljon lapsia, jo tka olivat sangen säälittävässä asemassa, kävi kansanedustaja Aino Lehtokoski pakolaislei¬ rillä tu tus tumassa tilanteeseen ja, hänen väli tyksellään toimi¬ tettiin lapsille jalkineita, vaatteita ja jonkun verran makei¬ sia ym.

LI ITTONEUVOSTON K O K O U S .

Liittoneuvoston kokous ja sen yhteydessä neuvot telupäivät pidettiin lokakuun 28 ja 29 pnä 1944 Helsingissä. Kokouk¬ seen osallistui paitsi vakinaisia, l i i t toneuvoston jäseniä, suuri joukko yhdistysten: ja jaostojen edustajia.

Kokouksessa esitettiin seuraavat alustukset : Siir toväen kysymyksiä,, alustajina; Anni Rinne ja, Irja Salmela, selostus

19

maamme poliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta: Aino Leh¬ tokoski; Naisten asema työmarkkinoil la, Tyyne Leivo-Lars-son; selostus liiton toiminnasta ja tu levaisuuden suuntavii¬ voja, Mart ta Salmela-Järvinen. Alus tus ten johdosta keskus¬ teltiin vi lkkaasti ja kokouksen nimissä hyväksytt i in päätös¬ lauselma, jossa ilmaistiin kokouksen kannanot to esillä ol¬ leissa kysymyksissä.

TYÖVÄEN K U K K A S R A H A S T O .

Työväen Kukkas rahas ton toiminta on ku luneen vuoden ai¬ kana entisestään huomat tavast i vi lkastunut . Muisto- ja on-ni t teluadressien myyntiverkoston laajentaminen ja tehostet¬ tu mainonta ovat olleet omiaan l isäämään adressien käyttä¬ j i en lukumäärää . Adresseja on ollut myytävänä 130 eri pai¬ kassa, joukossa useita edistysmielisiä osuuskauppoja, jo tka ovat lisäksi j ä t t änee t niitä myytäväksi alaosastoihinsa. Ad¬ ressien alin myyntihinta! on ollut 50:— kpl. Kaikkiaan myy¬ tiin vuoden 1944 aikana 2.400 adressia n. 90 markan keski¬ hintaan, jolloin rahaston, tuot tama brut totulo oli 218.783':70. Painatus- , ilmoitus-, toimisto- ym. kulut, olivat yhteensä 118.651:50, joten puhtaaksi tuotoksi j ä i 100.131:70, joka, sum¬ ma jaet t i in tasan Sos.-dem. TyÖläisnaisliiton sotaorpojen avustusrahaston ja Ensi Kodin välillä. Vuoden lopulla pan¬ tiin useissa suurli ikkeissä toimeen ns. mainoskeräys adres¬ sien tunnetuksi tekemistä silmällä pitäen. Keräys tuott i yht. 8.000:—. Työväen Kukkasrahas ton toimintaan hait taavana tekijänä mainittakoon, sodasta a iheutuneet vaikeat painatus-olot; työvoiman, paperin ja tarvi t tavien hopea- ja kultavä-rien puut tuminen, jotka, viivyttivät toimituksia ja vaikutti¬ vat adressien asuun haitallisesti. Näistä vaikeuksista huoli¬ matta on rahasto tullut ku luneen vuoden aikana entistä laa¬ j emmal t i tunnetuksi ja saavut tanut nimenomaan työväen¬ järjestöjen piirissä kannatusta .

K U M M I L A P S E T .

Liitollamme oli vuoden aikana yhteensä 130 kummilasta , joista 121 sotaorpoa ja 9 invali idiperheen lasta. Seitsemäl¬ letoista lapselle ovat liiton alaiset naisjärjestöt suori t taneet kummiavustuks ia liiton suosi tuksen mukaan suoraan lasten huoltajille. Ne l jä l l e kummilapsel leen on myös Suomen Me-rimies-Unioni j ä t t äny t kumminlahjan, joka on edelleen lii¬ ton toimistosta' lähetet ty kummiperheisi in. Kaikkiaan on

20

liiton kautta makset tu vuoden kuluessa 341.309 mk. kuori-miavustuksi in, keskimäärin 250:— kuukaudessa lasta koh¬ den. Avus tuksena kummitoimintaa var ten on liitto saanut Suomen Huollolta 300.000:—.

Kummival iökuntaan ovat kuu lunee t l i i t totoimikunnan jä¬ senet Selma Hiisivaara ja Lilli Pesonen. Lisäksi on kummi-val iökuntaan kuu lunu t liiton toimihenkilö Tert tu Sainio, jon¬ ka tehtävänä on ollut käytännöll is ten kummiasioiden; avus-

' v tus ten ja kirjeenvaihdon hoitaminen.

L A U S U N T O J A .

Sosiaaliministeriö oli kirjelmällä pyytänyt l i i t totoimikun-nan lausuntoa Kotiapulaiskomitean miet innön johdosta ja kun SAK:n naisjaosto oli samasta asiasta laat inut hyvin yk¬ sityiskohtaisen mietinnön, jossa tehtiin erinäisiä huomautuk¬ sia ja täydennyksiä komitean laat imaan lakiehdotukseen, päät t i hitto toimikunta yhtyä SAK: n asiasta antamaan! lau¬ suntoon, i lmoittaen tämän kantansa kirjelmällä Sosiaalimi¬ nisteriölle.

Kertomus Sos.-dem. Työläisnaisliiton toiminnasta v. 1945.

Ensimmäinen varsinainen rauhan, vuosi 1945, oli uudelleen jär jestäytymisen ja muovautumisen aikaa. Samoin kuin ko¬ ko kansamme vähitellen pääsi i r t aan tumaan sodan luomista olosuhteista, rajoituksista ja määräyksis tä , samoin myöskin työväenl i ikkeemme piirissä voitiin varus tau tua uusiin tehtä¬ viin. Leimaar-antavana yhteiskunnall isel le toiminnalle oli kommunist isen puolueen i lmaantuminen ju lk iseen toimin¬ taan, joka luonnolliseslti oli omiaan herä t t ämään hajaannusta ja sekavuut ta työväen joukkotoiminnassa niin ammatil l isen kuin: poliitt isenkin l i ikkeen piirissä. On tietysti aivan luon¬ nollista, että kun toinen työväenpuolue alkaa toimia ja se myöskin etsii itselleen kannattaj ia työväestön piiristä, tästä seuraa jänni tys tä ja liikehtimistä, meidänkin, puolueessam¬ me, sillä a ikaisemmin kommunismil le myötämielisiä aineksia on saa t tanut tulla mukaan myöskin sosialidemokraattisi in

järjestöihin. Tälle vuodelle sat tuivat myöskin sekä valtiol¬ liset että kunnall iset vaalit, jo tka osaltaan toivat eloa ja vilk¬ kaut ta järjestöjen toimintaan.

LI ITTOTOIMIKUNTA.

Li i t totoimikuntaan ovat edelleen kuuluneet : Sylvi-Kyl¬ likki Kilpi puheenjohtajana, vakinaisina jäseninä Miina Sil¬ lanpää, Aino Lehtokoski, Mart ta Salmela-Järvinen, Lyyli Takki, Selma Hiisivaara ja Tyyne Leivo-Larsson, sekä vara¬ jäseninä Lilli Pesonen, Lempi Lehto, Elsa Peräläinen, Ida Aalle-Teljo, Toini Sinervo ja Aino Malkamäki. Vuoden ku¬ luessa joutu i Lilli Pesonen e roamaan lut totoimikunnasta sen-j ä lkeen kun hän valtiollisissa vaaleissa asettui SKDL:n lis¬ toille, tä ten r ikkoen puoluepäätöksiä.

Liittotoknikunita on vuoden kuluessa pi tänyt 13 kokousta , joista pöytäkirjaan on merki t ty 214 pykälää.

22

Tilintarkastajina l i i t tokokouksen valitsemina ovat olleet Maria Sinisalo ja Anni Harvala sekä varal ta Ester Lankinen ja Ker t tu Koivisto.

LIITON TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT.

Liiton toimisto oli edelleen vuoden alkaessa Helsingin työ¬ väentalossa huoneistossa n: o 42, muitta eräiden talossa ta¬ pahtuneiden järjestelyjen vuoksi joudut t i in muu t t amaan huoneistoa, jolloin toimisto siistyi kerrosta alemmaksi huo¬ neeseen n:o 24.

Liiton sihteerinä ja Tulevaisuuden päätoimittajana on ollut Mar t ta Salmela-Järvinen, taloudenhoitajana Vera Sumu, ko-t i talouskurssi toiminnan johtajana Elli Nurminen, toimitsija¬ na Tert tu Sainio ja toimistoapulaisina Lyyli Lehto ja Ter t tu Huotari.

Järjestäjinä ovat olleet Anni Flinch ja Ella MalinenA sekä kotitalousneuvojina Kert tu Peltotupa, Anni Rekola, Hanna Pohjola, Oili Huopio, Sofi Nyrkkö ja Emmi Meskanen. Siir¬ toväen keskuudessa järjestettäviä koti talous- ja käsityökurs¬ seja varten myönnetyn l i sämäärärahan turvin palkatti in neuvojat Kert tu Mustonen, Sigrid Hartonen, Aino Särkkä, Maire Rajala, Helga Suutarinen ja Siiri Kinnunen, jotka toi¬ mivat tilapäisoihjaajina parin kuukauden ajan. Neuvojat Emmi Meskanen ja Oili Huopio erosivat liiton palveluksesta he inäkuun 1 pnä 1945.

Opintokerho-ohjaaja Vieno Sinisalon palkkaukseen yhdes¬ sä Työväen Sivistysliiton kanssa on l i i t tomme osallistunut, maksaen puolet hänen palkastaan.

Toimihenkilöiden ja SLTL Helsingin Konttorityönteki¬ jäin osaston kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella tehtiin liiton työntekijöiden kanssa työehtosopimus, joka hy¬ väksytt i in lopullisesti toimikunnan kokouksessa syyskuun 18 pnä. Tämän ohessa korotett i in myöskin palkkoja valtioneu¬ voston palkkapäätöksen mukaisesti , ja astuivat korotukset voimaan takautuvast i kesäkuun 1 pstä lukien. Samassa yh¬ teydessä korotett i in myöskin maitkapäivärahoja.

Toimisto on hoi tanut kirjeenvaihdon, postilähetykset, Työ¬ väen Kukkasrahas ton adressien levittämisen ja lähetykset, Helsingissä myytävien adressien teks tauksen sekä Tulevai¬ suuden tilausten ja i r tonumeroiden osoitteet, niiden monista¬ misen ja lajittelun. Vuoden kuluessa on toimistosta lähetet¬ ty kaikkiaan 9177 postilähetystä.

23

K I E R T O K I R J E E T JA J Ä R J E S T Ö N A I N E N .

Vuoden kuluessa lähetet t i in osastoille 9 kiertokirjettä ja naisteni piirijärjestöille 3 kiertokirjettä, joissa on käsitelty ajankohtaisia kysymyksiä, vaalitoimintaa ym. koskevia asioi¬ ta. Järjestönainien julkaisti in 1 kerran .

VALISTUSTYÖ.

Liiton palveluksessa oli koko vuoden ajan kaksi järjestä¬ jää, Ella Malinen ja Anni Flinck ja voitiin tämänvuoksi toi¬ minta järjestää siten, että vuoden aikana saatiin käydyksi järjestöissä ainakin yhden kerran, toisissa useamminkin.

Seuraavassa esitämme järjestäjien laatiman yhteenvedon matkojensa tuloksista.

Anni Flinckin matkat: 14/1—31/1 Oulun piiri, 2/9—9/3 Sa­takunnan vaalipiiri, 3/4—23/4 Turun et. vaalipiiri , 28/5—26/6 Kuopion länt. vaalipiiri, 2/9—17/9 Mikkelin vaalipiiri, 17/10 —2/11 Oulun piiri, 4/11—2/12 Vaasan pohj. vaalipiiri.

Käyty 118 paikkakunnal la , pidetty 117 puhetta ja esitel¬ mää, kuulijoiden lukumäärä 4,756 henkeä.

Ella Malisen matkat: 8/1—18/2 Uudenmaan vaalipiiri, 27/2 —24/3 Vaasan et. vaalipiiri, 9/4—31/5 Hämeen et. vaalipiiri, 10/10—20/10 Kymin it. vaalipiiri, 3/11—10/11 Kuopion länt. vaalipiiri , 13/11— 14/12 Kuopion it. vaalipiiri, käyty yhteen¬ sä 105 paikkakunnal la , pidetty 75 puhetta ja esitelmää, kuu¬ lijoita 3,262. . '

Tilapäispuheet: Martta Salmela-Järvinen on pitänyt toi­min takauden aikana' 52 puhet ta ja esitelmää.

Elli Nurminen on pitänyt 59 puhetta ja esitelmää. Liitto-toimikunnan jäsenet ovat käyneet tilapäisjuhlissa ja neuvot¬ telukokouksissa puhumassa seuraavast i :

Aino Malkamäki 19 kertaa Lempi Lehto 11 » Tyyne Leivo-Larsson ' 10 » S. K. Kilpi 10 » Aino Lehtokoski 5 » Toini Sinervo 2 » Lyyli Takki f 1 » Ida Aalle-Teljo 1 »

24

Lisäksi ovat tilapäispuhujina eri tilaisuuksissa käyneet :

Ter t tu Sainio . . . 4 ker taa Anni Rinne . . . 1 » Liisa Mustonen . . . . . . 1 » Irja Salmela . . . 2 » Aura J ä r v e l ä . . . . . . . 1 » Laura Härmä . . ..2 » Ker t tu Muhonen . . . . 1 » Ella Mal inen . . . 4 » Fiina Piet ikäinen . . . . 1 » Maire Rajala . . . 2 » Alli Kilpinen . . . . . . . 1 » Ker t tu Vilen . . . 2 » Anni Flinck . . . 1 » Sofia Nyrkkö . . . 4 »

Mainit takoon että kaikkiaan oli pyydet ty puhujaa 118 t i ­laisuuteen, joista voitiin lähettää puhujia 110, jo t en 8 t i lausta jä i täyt tämät tä . Tilapäispuhujien saanti on yhä va ikeu tunu t , sillä martkustusvaikeuksien ym. seikkojen vuoksi ei ole help¬ poa saada henkilöitä liikkeelle, varsinkin kun järjestöt eivät aina kiinnitä huomiota siihen, että puhujalle olisi makset tava myöskin päiväraha menetetystä työajasta, vaivannäöstä ym.. Liitolla ei ole ollut taloudellisia mahdoll isuuksia suori t taa puhujille matkakus tannuks ia .

O P I N T O K E R H O T .

Pysyvämpää ja kauaskantoisempaa työtä valistustason ko¬ hottamiseksi ja parantamiseksi suori t tavat kui tenkin opinto¬ kerhot, jo iden toiminnan tehostamiseen on sekä puhein että kirjoituksin pyrit ty. Siitä huolimatta on yhäkin tässä suh¬ teessa paljonkin toivomisen varaa. Kerhotoiminta ei jär¬ jestö j emme keskuudessa ole niin voimakkaassa vireessä kuin se voisi olla. Vuoden aikana on ollut toiminnassa kaik¬ kiaan 38 opintokerhoa. Ompelukerhoja on ollut 48 ja on niidenkin kokouksissa luet tu kirjallisuutta, keskusteltu y m . r jo ten näidenkini työskentelyn voidaan katsoa lähenevän ai¬ nakin kaunokir jal l isuuden opintokerhon työtä. Vuoden ku¬ luessa ryhdytt i in perus tamaan Tulevaisuus-kerhoja, joissa keskustel laan pääasiassa Tulevaisuudessa ju lkais tu is ta kes¬ kustelukysymyksis tä , mut ta myöskin muista alustuksista. Tulevaisuudessa julkaist i in kerhoja varten loppuvuodella 2 alustusta.

25

K O T I T A L O U D E L L I N E N NEUVONTATYÖ.

Vaikka sota onkin päät tynyt , eivät sota-ajan mukanaan tuomat puut teet ole suinkaan vähentyneet , vaan j u u r i koti¬ taloudellisessa neuvontatyössä tarvittavista välineistä ja ma¬ teriaalista on j a tkuvas t i ollut puutet ta , jopa sikäli, että se on ha i tannut kursseille osallistujien lukumääräl l is tä runsaut¬ ta. Myös matkus tusva ikeudet ovat hai tanneet työtä ja kaik¬ kien näiden vaikeuksien sekä työn raskauden vuoksi ovat useat neuvojat j ä t t änee t toimensa liitonkin piirissä.

Kurssi toimintaa on kui tenkin kaikista vaikeuksis ta huoli¬ matta voitu ja tkaa kaikkien vaalipiirien alueella, joskin va¬ rojen n iukkuus on estänyt palkkaamasta tarvi t tavaa työn¬ tekijämäärää. Tarkoi tuksena alunperin on ollut, sikäli kuin taloudelliset mahdoll isuudet olisivat sallineet, palkata jokai¬ sen vaalipiirin alueelle oma neuvoja, joka olisi naisten piiri¬ toimikuntien käytettävissä ki inteämmin, kuin mitä nyt on ollut 'inahdollista<. Valt ioapu on kui tenkin aina ollut niin pieni, eikä muitakaan' varoja kotitaloudellista valistustyötä var ten ole ollut käytettävissä, että tällaiseen jär jes te lyyn ei ole voitu päästä.

Suomen Huollon huol toneuvontaan myöntämien varojen turvin on kui tenkin voitu edes jossain määr in ja tkaa toimin¬ taa', vaikka rahanarvon aleneminen onkin suurest i sitä hei¬ kentänyt kus tannus ten tavattomasti noustessa ja avustusten pysyessä suunnil leen entisen suuruisina;.

Kysyntää etenkin vanhasta uut ta-kursseis ta on j a tkuvas t i kuitenkin; ollut eikä kaikkia tilauksia' ole voitu täyttää' työ¬ voiman vähyyden vuoksi . Työohjelmassa on noudatet tu en¬ tistä käytäntöä. Senmukaisest i on kursseja ja opastuspäi-viä jär jestet ty aina ajankohdan mukaan. Talvisin pääasiassa tal lukka- ja vanhasta uutta-kursseja, syksyisin ja keväisin ruoanvalmistuskursseja , samaten keväisin myös puutarha¬ neuvontaa ja siemenien myyntiä. Syksyllä on pidetty säilön-täkursseja ja tehty sieni- ja marjaretkiä. Tarvikeaineet ovat osanottajat varannee t itse.

Liiton palveluksessa oli alkupuolella vuotta, t i lapäisneu-vojia Suomen Huollosta saadun l i sämäärärahan turvin.. Täl¬ laisia kahden ja kolmen kuukauden ajaksi palkattuja neu¬ vojia olivat Suu ta r inen Helga Mikkelistä, Rajala Maire Hel­singistä, Kinnunen Siiri Säämingistä ja Har tonen Ida Kot¬ kasta. Edellisenä vuonna liiton palvelukseen tulleista neu¬ vojista ja ohjaajista erosivat Meskanen Emmi, Mustonen Liisa ja Huopio Olga. Liiton palvelukseen jäivät tällöin

26

Rekola Anni , Riihimäki Kert tu , Pohjola Hanna ja Nyrkkö Sofi vakinaisiksi sekä muutamia tilapäisneuvojia, joita tar¬ peen vaatiessa on lähetet ty matkoille.

Tilastoa kursseista:

Ruoanllaitto- ja säi löntäkursseja 53 Puu ta rha - ja kodinhoitokursseja 58 Vanhasta-uut ta , ompelu- ja ja lkinekursseja . . 118 Morsiankursseja 15

Yhteensä 244

Osanottajat:

Kursseilla osanottajia 3.987 henk. Luennoil la 8.504 » Päättäjäisjuhlissa 9.612 »

Yhteensä 22,103 henk.

Kursseja pidetty asutuskeskuksissa ja kau¬ pungeissa no

Maaseuduilla 98

Kurssien osanottajat ovatjakautuneet seuraaviin ryhmiin:

Siirtoväkeä 854 henk. Kotiutettujen perheenjäseniä 1.673 » Sotaleskiperheenjäseniä 91 » Invalidiperheenjäseniä 56 » Muita osanottajia 1.313 »

Yhteensä 3.987 henk.

Kursseilla valmistettuja töitä:

Tallukoita, tohveleita ja puukenkiä . . 1.814 par. Kintaita tehty ja sukkia korjattu 5.590 » Muita vaatekappalei ta korjattu tai tehty

uusia 2.375 kpl.

Kot ikäynt ien luku neuvojien kohdalla 392

27

E R I K O I S J U H L A T .

Toiminnan vi lkastuminen on ollut havaittavissa erikois-juh l i emmek in lisääimtymisessä. Sota-aikana vain aniharvat järjestöt uskal tautuivat niitä järjestämään' eikä se ollut ihme¬ tel tävääkään, sillä aika 'ei suinkaan ollut omiaan kohot tamaan juhlamiel tä ja innostusta.

Kuluneen toimintavuoden aikana on järjestet ty naistenpäi-väjuhlat 42 järjestössä, osanottajia 8,050 henkeä, äitienpäi-väjuhlia 62 järjestössä, osanottajia 15,000 henkeä. Muita juhlat i la isuuksia, mikkelinpäivä ym. juhlia on, järjestöt toi¬ meenpanneet 194 tilaisuutta, joiden yleisömääristä ei ole tie¬ toja.

Naistenpäiväjuhlat vietettiin vaalien 'merkeissä ja siitä joh¬ tuikin, ettei juhl ien lukumäärä noussut kovin suureks i , kun huoneistot yleensä olivat vara tu t vaalit i laisuuksiin. Äitien-päiväjuhlien, järjestelyssä pyydett i in Sos.-dem. Työläisnuo-risoliittoa antamaan kehoitus järjestöilleen äitienpäiväjuhlien järjestämisestä yhteistoiminnassa naisjärjestöjen kanssa. Täl¬ lainen kehoitus heidän taholtaan annetu inkin ja järjestett i in ti laisuudet monin paikoin yhdessä nuorison kanssa.

Naistenpäivä juhl i in valmistett i in hiton toimistossa ohjel¬ misto, johon sisältyi Sylvi-Kyllikki Kilven kirjoittama puhe , runo ym. Niinikään painettiin kaksivärinen seinämainoste, jonka hinta oh 1 mk. kpl. Äitienpäiväjuhlia var ten valmis¬ tettiin vain puheluonnos ja toivottiin, että ohjelmia var ten saadaan avustus nuoriso-, Päivän Nuoret ym. järjestöiltä'.

SOS.-DEM. NAISTEN P I I R I T O I M I K U N N A T JA PIIRI¬ TOIMIKUNTIEN N A I S J A O S T O T .

Sos.-dem. naisten piirittäiset keskuselimet ovat edelleen vahvistaneet ja tehostaneet toimintaansa ja vuoden kuluessa perustett i in Vaasan pohj. vaalipiiriin sos.-dem. piiritoimi¬ kunnan naisjaosto. Vaasassa 15/4 pidetyssä neuvotteluko¬ kouksessa keskustelt i in jaoston perustamisesta, mutta aloite raukesi , kun ei voitu sopia jaoston kotipaikasta. Toivottavaa on, että tämä tärkeä asia Vaasan et. vaalipiirin kohdal takin saadaan pian järjestykseen. Piirijärjestöt ovat suori t taneet menestyksellisesti valistustyötä piiriensä alueella, erikoisesti vaali toiminnan aikana, järjestäen mm. liiton toimitsijoiden ja neuvojien matkat sekä toimittaen puhujia piirin keskuksesta yhdis tysten ja jaostojen tilaisuuksiin. Piirijärjestöjen toi-

28

mintaa on edelleen pyrit tävä tehostamaan ,se on vielä mones¬ sa' suhteessa heikkoa ja hapuilevaa, muttai joka tapauksessa voimine merki tä ainakin, ensimmäiseni tavoit teen saavute¬ tuiksi senjälkeen kun vielä Vaasan eteläiseenkin on saatu naisten toiminnan keskuselin.

P I I R I J Ä R J E S T Ö J E N VUOSI- JA NEUVOTTELU¬ K O K O U K S E T .

Piirijärjestöt ovat vuoden kuluessa jär jestäneet ainakin, yhden koko piiriä käsi t tävän naisten piiri- tai neuvot te lu-kokouiksen, jossa on. keskustel tu liiton lähe t tämän kirjalli¬ sen alustuksen perusteella ja liiton edustaja esittänyt tilan¬ neselostuksen. Lisäksi on kokousten ohjelmassa ollut muita paikallista toimintaa ja sen järjestelyä Ikoskevia esityksiä ja alustuksia. Erikoisesti on t ietenkin vaaiitoiminta an tanut tehtäviä myöskin piirien yhteisille kokouksil le . Koko piiriä käsittäviä kokouksia on eri piireissä jär jestet ty seuraavas t i :

Vaasan it. vaalipiirissä neuvot te lukokouksia Suolahdessa t ammikuun 6 pnä ja Jyväskylässä tammikuuni 7 pnä, Kum-paisessakin kokouksessa oli liiton edustajana sihteeri ja li¬ säksi oh saapuvilla kansanedustaja Hilma Koivulahti-Lehto.

Viipurin länt. vaalipiirissä Kotkassa t ammikuun 7 pnä hi¬ ton edustajana Ida Aalle-Teljo.

Hämeen etel. vaalipiirissä Hämeenlinnassa t ammikuun 14 pnä hiton edustajana Lyyli Takki ja Aino Malkamäki.

Uudenmaan 1. vaalipiirissä Helsingissä t a m m i k u u n 14 pnä, liiton edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi ja sihteeri .

T u r u n et. vaalipiirissä Turussa t ammikuun 28 pnä hiton edustajana Aino Lehtokoski ja Aino Malkamäki.

Hämeen pohj. vaalipiirissä Tampereel la t ammikuun 14 pnä alustajina Kaisa Hiilelä ja Esteri Seppälä.

Kaikissa näissä kokouksissa käsiteltiin liiton laatima vaal i -to imintasuunni te lma ja. päätetti in toimenpiteistä sen. joh¬ dosta.

Pi ir ikökouksia pidettiin seuraavast i : Kuopion länt. vaalip. sos.-dem. naisten piir ikokous Var¬

kaudessa maal iskuun 25 pnä. Liiton edustajana pii sih¬ teeri.

Vaasan it. vaalip. sos.-dem. naisten pi ir ikokous Jyväsky¬ lässä maal iskuun 24 pnä. Liiton edustajana oli Anni Flinck.

Satakunnan sos.-dem. naisten neuvot te lukokous Parissa maaliskuun 4 pnä. Liiton edustajana oli Miina Sillanpää.

29

Viipurin' länt. vaalip. sos.-dem. naisten pi ir ikokous Hami­nassa huh t ikuun 4 pnä. Liiton edustajana oli kokouksessa S.-K. Kilpi.

Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten piirikokous huhti¬ kuun 22 pnä edustajana Toini Sinervo.

Oulun piirin sos.-dem. naisten piir ikokous m a r r a s k u u n 25 pnä Oulussa. Liiton edustajana oli sihteeri .

Uudenmaan sos.-dem. naisten neuvot te lukokous kesäkuun 10 pnä. Liiton edustajana oli Miina Sillanpää.

Kuopiossa pidettiin lokakuun 21 pnä naisten kunnallispäi¬ vät, jossa liiton puheenjohtaja ja Elli Nurminen olivat olleet 1 uennioitsi joina.

Vaasan pohj. vaalip. pi ir i toimikunnan naisjaosto järjesti naisten luento- ja retkei lypäivät Kokkolassa heinäkuun 28— 29 pnä. Päivät olivat sangen onnistuneet ja niillä oh run¬ saasti osanottajia. Laiton edustajana oli saapuvilla sihteeri joka esiintyi päivien aikana pidetyissä juhlissa ja neuvotte¬ luissa.

Piirikokouksisisa käsiteltiin liiton lähet tämät a lustukset : Äitien ja lasten lait ja Perheenäi t ien kesävirkistystoi-

minta. Lisäksi on hiton edustaja esittänyt tilanneselostuk¬ sen, jonka johdosta on keskustel tu.

P I I R I J Ä R J E S T Ö J E N K E S Ä V I R K I S T Y S K U R S S I T .

Jo parin edellisen kesän aikana olivat naisten piirijärjes¬ töt toimeenpanneet eri vaalipiirien alueilla ns , perheenäi t ien kesävirkistyskursseja. Näitä var ten on saatu Sosiaaliminis¬ teriöltä avustusta., j onka lisäksi on hankittu; avustuksia osuustoiminta- ym. liikkeiltä. Piiritoirniktmitieni naisjaosto¬ j e n j äsene t ovat vapaaehtoisena, palkat tomana työnä, hoita¬ neet kurssien ta louden ja ohjauksen. Kesän kuluessa on kursseja toimeenpantu 9 paikassa ja on niillä ollut osanot¬ tajina 331 äitiä ja 89 lasta.

Kursseja toimeenpant i in seuraavas t i : Uudenmaan sos.-dem. Piir i toimikunnan, naisjaoston kesä-

virkis tyskurssi t pidetti in Anjalan kartanossa elokuun 1—10 pnä. Kursseilla oli kaikkiaan 28 äitiä ja 6 lasta. Kurs¬ sien ohjaajina toimivat Lempi Lehto ja Anni Flinch. Paitsi varsinaista virkistystoimintaa oli kursseilla luentoja, joi ta pitivät Lempi Lehto, Anni Flinch ja Sylvi-Kyllikki Kilpi.

Lapin 1. vaalip. kesävirkis tyskurssi t järjestett i in Kemin sos.ndem. naisyhdistyksen kesäkodissa Liedafckalassa. Kurs­seilla oli 70 äitiä ja 30 lasta.

30

Hämeen, etel. vaalip. sos.-dem. Pi i r i toimikunnan naisjaos¬ ton jär jestämät kurssit olivat 31/7—10/'8 välisenä aikana Hau¬ hon Alvet tu lan kansakoululla. Kursseilla oli 30 äitiä ja 7 lasta. Kurssien emäntänä toimi naisjaoston jäsen Hilja Vir­tanen. Luentoja pitivät Kaisa HiileläA Aino Malkamäki ja Hilma Arjavirta.

Hämeen pohj. vaalip. sos.-dem. naisten pi ir i toimikunta piti kurssinsa Ruskeapäässä Tampereen sos.-dem. naisyhdistyk¬ sen kesäkodissa he inäkuun 23—3,1 pnä. Osanottajina oli kursseilla 37 äitiä ja 10 lasta. Luennoitsijoina olivat Aino Malkamäki, Reino Oittinen, Leena Metsäranta, Toivo Mans-ner, Juss i Suvanto ja Kaisa Hiilelä. Kurssien ohjaajana oli Elsa Kolinen.

Turun et. vaalip. sos.-dem. Pi i r i to imikunnan naisjaoston kurssit olivat Yläneen työväentalossa elokuun 1—11 pnä. Osanottajina kursseilla oli 31 äitiä ja 1 lapsi. Kurssien oh¬ jaajana toimi Aino Lehtokoski.

Kymen länt. vp. sos.-dem. naisten piir i toimikunta järjesti saamillaan avustuksilla 50 äidille ja 20 lapselle vapaan oles¬ kelun Kotkan sos.-dem. Naisyhdistyksen kesäkodissa Lepo-rannassa.

Kuopion länt. vp. sos.-dem. naisten pi ir i toimikunnan jär¬ jes tämät kesäkurssi t pidettiin Kuopion Kall iorannassa. Osanottajia oli kaikkiaan 37, joista 2 lasta. Kurssien emän¬ tänä oli Anni Rekola.

Kuopion it. vp. sos.-dem. piir i toimikunnan naisjaoston kurssit olivat Kontiolahdella ent. suojeluskuntatalossa. Näin sekin oli saatu ke r rank in hyödylliseen käyttöön. Kurssi t oli¬ vat he inäkuun 21—31 p:n välisenä aikana ja osanottajina oli 18 äitiä, ja 13 lasta. Kurssien ohjaajina toimivat Impi Karvonen ja Mimmi Haapasalo.

Vallilan sos.-dem. Naisyhdistys, joka on perus tanut Loima-kotiyhdistyksen ja aikoo rakentaa itselleen pysyvän kesäko¬ din, järjesti saamiensa apurahojen turvin kymmenpäiväiset kurssit Helsingin sos.-dem. naisyhdistyksen kesäkodissa Kal¬ lioniemessä 20—30 elokuuta välisenä aikana. Osanottajia oli 30 äitiä.

Tässä yhteydessä on vielä 'mainittava, että liittomme alai¬ silla järjestöillä on jo 10 vakinaista kesäkotia, joissa koko kesän ajan on järjestetty vapaata oleskelua äideille ja lap¬ sille ja että täten pari- kolmesataa äitiä ja lasta on saanut tervetulleen virkis tysretken. Uusia kesäkoteja on parhail¬ laan perusteilla,

31

VAALITOIMINTA.

Eduskuntavaalit.

Vuoden kuluessa toimitettiin kahdet vaalit, eduskunta¬ vaal i t maal iskuun 16 ja 17 pnä ja kunnallisvaalit j o u l u k u u n 4 ja 5 päivinä. Liitit otoimikunta ryhtyi jo hyvissä ajoin toi¬ menpiteisiin vaal i toiminnan järjestämiseksi , Laadit t i in vaa-l i toimintasuunnitelma ja kehoitet t i in naisten piirijärjestöjä to imeenpanemaan kunkin piirin alueella neuvottelukokouk¬ sia, joissa yksityiskohtaisesti päätetään suunni te lman toteut¬ tamisesta. Edellä on jo piirijärjestöjen toimintaa koskevassa kohdassa selostettu, miten pi i r i toimikunnat näitä kokouksia järjestivät.

Vaalitoimintasuunnitelmassa kiinnitetti in huomiota ehdok¬ kaiden aset teluun. Jokaisessa vaalipiirissä olisi pyri t tävä saamaan naisehdokkaita listoille ja tässä mielessä oli har¬ kittava, olisiko asetettava useampia kuin yksi ehdokas, jo t ta ne eivät kilpaillessaan toistensa kanssa puolueäänestyksessä aiheuttaisi sitä, ettei ainoakaan naisehdokas pääse listoille. Kuitenkin tähdennett i in , että missä se suinkin on mahdol¬ lista, olisi pyri t tävä aset tamaan useampia naisehdokkaita ja kehoitet tava naisia osallistumaan puolueäänes tykseen run¬ saslukuisesti , että useampia naisia myöskin tulee listoille. Kun enimmäkseen käydään vaaleihin yhden hengen listoilla, on vahingoksi, että on vain yksi ehdokas, kun tällöin ei nai¬ silla ole minkäänlaista valinnan varaa. Vaahto iminnan suh¬ teen ehdotettiin, että vaalien aikana julkaistais i in lehdissä artikkeleita, joita t i lataan naisehdokkail ta ym., puoluetoimi¬ kuntaa pyydetään ju lka i semaan lentolehtinen naisia var ten , liittoitoimikunta laatii vaali jul is tuksen. Järjestöjen jäseniä kehoitetaan vaalien aikana huoleht imaan talkoo- ja naapuri¬ avun avulla siitä, että monilapsisten perheiden äidit pääse¬ vät äänestämään.

Suomen Naisten Kansallisliiton naisedustuskomitean val¬ mistamaa lentolehtistä levitettiin 42,000 ja ohjekirjasta 5,600 kpl,, jotka lähetet t i in naisten piirijärjestöille jae t tavaksi . Sa¬ malla kehoitetti in piirijärjestöjä painat tamaan omia, naiseh¬ dokkaiden kuvilla varustet tuja lentolehtisiä, jo tka jaet t i in yhdessä y l lämaini tun lehtisen kanssa.

Vaali toiminnan rahoittaimiseksi anottiin puoluetoimikun¬ nalta ja eduskuntaryhmäl tä avustusta, mut ta saatiin vain jäl¬ kimmäiseltä 2,000 mk.

Tulevaisuus julkaist i in vaal inumerona, joka annett i in jä r ­jestöille 2 Iflk. h i n n a s t a kpl . Lehti lähetettiin enimmäkseen

32

vapaakappale ina ennakolta hankittujen osoitteiden perus¬ teella.

Ehdokkaiden asettelussa ja puolueäänestyksessä onnis¬ tut t i inkin sikäli, että kaikissa vaalipiireissä, saatiin naiseh¬ dokkai ta vaalilistoille. Ehdokkaina eri vaalipiireissä olivat seuraavat toverit:

Uudenmaani läänin vaalipiirissä Sylvi-Kyllikki Kilpi, Tyy¬ ne Leivo-Larsson ja Martta Salmela-Järvinen. Laura Härmä ja Lempi Lehto olisivat puolueäänestyksen mukaan tulleet listoille, mutta kiel täytyivät ehdokkuudesta .

Tu run etel. vaalipiirissä Aino Lehtokoski ja Vappu Heino¬ nen.

Hämeen eteläisessä vaalip. Aino Malkamäki ja Lyyli Aalto.

Hämeen pohj. vaalipiirissä Kaisa Hiilelä.

Viipurin länt. vaalipiirissä Meeri Kalavainen ja Anni Rinne.

Viipurin it. vaalipiiri, Lempi Lehto.

Mikkelin piiri, Aili Siiskonen.

Kuopion länt. vaalipiiri Elli Nurminen.

Kuopion it. vaalipiiri Impi Karvonen.

Satakunnan vaalipiiri Miina Sillanpää ja Laura Bränder.

Vaasan etel. vaalipiiri Sylvi-Kyllikki Kilpi.

Vaasan it. vaaHpiiri Hilma Koivulahti-Lehto ja Impi Vir¬

tanen. Vaasan pohj. vaalipiiri Katr i Lagerström. Oulun vaalipiiri Eva Fränti ja Helmi Peiramo. Lapin vaalipiiri Hilda Herrala.

Valitet tavasti naiset eivät niin suuressa määrin kuin olisi odottanut , -keskittäneet ääniään naisehdokkail le, jot ta nämä olisivat kaikki tulleet vali tuiksi (tätä olisi äänioikeutettujen ja äänestäneiden naisten lukumäärä hyvin edel lyt tänyt) . Vaaleissa tapahtui lisäksi yllätyksiä, puolueemme kärsi vaali¬ tappion. Yhtenä syynä tähän va rmaan oli eräiden sos.-dem. ehdokkaiden siirtyminen SKDL:n listoille. Tämä aiheutt i äänestäjien joukossa epäselvyyttä ja tä ten puolueel tamme va rmaank in siirtyi paljon ääniä näille listoille. Naisehdok¬ kaista tulivat valituiksi Sylvi-Kyllikki Kilpi ja Martta Sal¬ mela-Järvinen, Uudel tamaal ta , Aino Lehtokoski Turun ete¬ läisestä, Aino Malkamäki Hämeen eteläisestä, Kaisa Hiilelä Hämeen pohjoisesta, Elli Nurminen Kuopion läntisestä ja Miina Sillanpää Sa takunnan vaahpiiristä.

33

Kunnallisvaalit. t

Kunnall isvaalien edellä kehoitetti in naisjärjestöjä toimeen¬ panemaan sekä paikallisia että piirittäisiä neuvottelukokouk¬ sia, joissa keskusteltaisiin kunnallisista kysymyksistä. Eh¬ dokkaiden aset teluun ja puolueäänestykseen kehoitett i in osallistumaan, niin että naisten ehdokkaat saadaan listoille. Helsingissä pidettyjen yleisten naisten kunnalhspäivien yh­teydessä pidetti in sos.-dem. naisten kunnal l inen neuvottelu­kokous, jossa alustuksia esittivät Fanny Ahlfors ja Hilma Koivulahti-Lehto ja jossa liiton sihteeri esitti vaal i työsuun-iMteknan.

Voitiin todeta, että naiset yleensä olivat kunnall isvaahlis-toilla paremmin edustet tuina kuin aikaisemmissa vaaleissa, mut ta kui tenkin useimmiten olivat jäänee t niin huonoille paikoille, et teivät tulleet valituiksi. Tarkkaa tilastoa siitä, miten paljon naisia sos.-dem. listoilta on tul lut vali tuksi kun¬ tien valtuustoihin, ei ole saatavissa, sillä listat ovat useissa kunnissa olleet ns. sekalistoja, kun oltiin vaaliliitossa SKDL:n kanssa, eikä valittujen edustajien puoluekanta ollut aina selvästi määrättävissä.

Kun Helsingissä puolueäänestyksessä kävi siten, että nai¬ nen tuli ensimmäiselle sijalle ja hän siten olisi ollut johta¬ vana ehdokkaana vaaleissa, ryhdyt t i in miesten taholta jä r -tämään toista listaa, josta kaikki naisehdokkaat oh poistettu. Tämän menettelyn johdosta ilmoitti l i i t totoimikunta vasta¬ lauseensa sekä kunnallisjärjestölle että myöskin puoluetoi¬ mikunnal le .

T U L E V A I S U U S .

Tulevaisuuden toimitusneuvostoon kuuluivat Sylvi-Kyl¬ likki Kilpi, Miina Sillanpää, Aino Lehtokoski, Lempi Lehto ja Mart ta Salmela-Järvinen, viimeksi mainittu päätoimitta¬ jana. Toimitustyöhön on osallistunut myöskin toimitsija Tert¬ tu Sainio. <

Tulevaisuus ilmestyi vuoden kuluessa 15 kertaa, joista kaksoisnumeroita on ollut 9. Lehden ilmestymistä vaikeutt i edelleenkin paper inpuute , mm. oli lehden kokoa pakko vaih¬ della kesken vuottakin, kun sopivaa paperia ei ole ollut saa¬ tavissa. Työvoiman) puut teen vuoksi on lehti myöskin pyr¬ kinyt vi ivästymään kaikista ponnistuksista huolimatta. Eri¬ koisnumerolta ovat olleet naistenpäivä- ja vaal inumero, vap¬ pu-, äitienpäivä-, Mikkelinpäivä- kunnallisvaali- ja joulu¬ numero.

34

Lehden tilaajamäärä on osoittanut i lahduttavaa nousua ja myöskin i r tonumeroiden myynti on lisääntynyt. Vaalinume¬ rosta otettiin huomat tavampi painos ja myytiin se järjestöille 2 mk. hinnasta kpl. Kun hinta ei tällöin vas tannut edes pai¬ natuskustannuksia , syntyi tästä huomat tava tappio. K u n vuoden kuluessa pa ina tuskus tannukse t nousivat n. 80 %, t i laus- ja i lmoitushintojen pysyessä samansuuruis ina, oli siitä seuraus , että lehti tuotti tappion, joka on ti l inpäätöksessä havaittavissa.

Lehden levittäjille oli järjestet ty t i laustenhankintaki lpai lu. Kilpailtiin kahdessa sarjassa, joissa palkintoina oli kummas¬ sakin: I p. 1,000 mk, II p. 500 mk ja III p. 200 mk. Lisäksi arvottiin parhaiden asiamiesten kesken 50 kpl. Tulevaisuu¬ den koko vuoden tilauksia. Palkinnolle tässä kilpailussa pääsivät I sarjassa: I p. Maria Turunen, Varkaus , II p. Rauha Ojala, Tampere , III p. Elli Ahonen, Tampere ja Hilma Ek­lund, Jyväskylä ja Olga Eronen, Jyväskylä . II sarjassa ei kukaan asianiiehistä saavut tanut I palkintoon oikeuttavaa vähimmäismäärää , jo ten jaet t i in kaksi II palkintoai. Palkin¬ not j akaan tu iva t seuraavast i : J e n n y Eskelinen, Tainionkoski ja Alina Kärkkäinen, Sorsakoski, III palkinnot Ina Ruotsa¬ lainen, Keuruu , Hilma Leinonen, Kymi ja Akseli Matefo, Pello.

YHTEISTOIMINTA MUIDEN J Ä R J E S T Ö J E N KANSSA.

Liittotoiinikunta on kuluneen vuoden aikana ollut edus¬ tettuna seuraavissa järjestöissä:

Työväen Sivistysliitto: edustajana Toini Sinervo, varalta Elsa Peräläinen ja Elli Nurminen.

Työväen Matkailuliiton edustajisto: Tyyne Leivo-Larsson, joh tokun taan kuuluu varajäsenenä Martta Salmela-Järvinen.

Väestöliitto: Mart ta Salmela-Järvinen ja Selma Hiisivaara. varal ta Elsa Perälä inen ja Toini Sinervo, hal l i tukseen kuu¬ luu tMartta Salmela-Järvinen.

Suomen Huolto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta: Sal-melai-Järvinen.

Kansan Pika-arpajaiset r.y., Tyyne Leivo-Larsson. Mannerheimin lastensuojeluliiton sotdkummivaliokunta

Selma Hiisivaara, Suomen Naisten Kansallisliitto: Sylvi-Kyllikki Kilpi, va¬

ralta Mart ta Salmela-Järvinen. SNKL:n alakomiteat:

35

Siveellisyyskomiitea: Lilli Pesonen, hänen erottuaan toimi¬ kunnasta Toini Sinervo.

Kasvatuskoimitea: Toini Sinervo. Naispoliisikomitea: Tyyne Leivo-Larsson. Rauhan komitea: Lyyli Takki. Amma tti ka s vatuskomi tea: Aino Lehtokoski. Naisedustuskomitea: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta

Salmela-Järvinen. Lakikomitea: Lempi Lehto. Varhaisnuorisotyötoimikunta: Sylvi-Kyllikki Kilpi, varal¬

ta, Elsa Peräläinen. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto: Mart¬

ta Salmela-Järvinen. Lomaliitto: Tyyne Leivo-Larsson, varal ta Martta Salmela-

Järv inen . Sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea: Lilli Pesonen. Kun Lilli Pesonen vuoden alussa jou tu i eroamaan liiton

toimikunnasta , ase tu t tuaan ehdokkaaksi SKDL:n listoille, ehdotti sihteeri , että: las tensi i r totoimikuntaan valittaisiin jo¬ ku toinen henkilö hänen sijaansa. Kun ei sinne saatu toista edustajaa, on katsottava, ettei l i i t tomme enää ole edustet tuna tässä toimikunnassa.

Lii t totoimikunta on ollut edustet tuna seuraavissa kokouk¬ sissa ym. neuvottelut i laisuuksissa:

Sos.-dem. Puolueneuvoston kokouksissa on hiton edustaja¬ na ollut Tyyne Leivo-Larsson ja Tulevaisuuden edustajana Elsa Peräläinen.

Työväen Urheiluliiton edustajakokouksessa Helsingissä toukokuun 10 pnä Aino Lehtokoski.

Suomen Tivoliyhtymä r.y. perustamisesta koskevissa neu¬ votteluissa on l i i t tomme edustajana ollut sihteeri. Toistaisek¬ si ei Tivolan perustamisesta suunnitellulle pohjalle ole tul¬ lut mitään.

Katr i Valan muistoti laisuuteen osallistuivat hiton edusta¬ j ina puheenjohtaja ja sihteeri, laskien haudalle vaatimatto¬ man kukkalai t teen.

Sos.-dem. Puoluetoimikunnan kunnall iskursseil le Tuusu¬ lan kansanopistolla he inäkuun 22—24 pnä osalihstuivat liiton toimitsijat Anni Flinck ja Ella Malinen.

Sotaleskien Huolto r.y.n neuvot te lukuntaan on kuu lunu t Lyyli Lehto. Toini Sinervo kuuluu yhdis tyksen liittohalli¬ tukseen.

Voitonjuhlia jär jestävään to imikuntaan kuului hi t tomme

edusteana Terttu Sainio.

36

Kansan Elokuva (Kela) r.y:n perustavassa kokouksessa heinäkuuni 23 pnä oh l i i t tomme edustajana Tyyne Leivo-Larsson ja Sylvi-Kyllikki Kilpi. Lii t totoimikunta päätti liittyä tähän jär jes tään ja sen val tuuskunnassa ovat liittoam¬ me edustaneet Leivo-Larsson ja Selma Hiisivaara, sekä va¬ ralta Kilpi ja Peräläinen ja joh tokun taan kuuluu Leivo-Lars-son.

Kansanhuol tominis ter iön kokoon kutsumissa Yhteishyvän va l iokunnan kokouksissa on l i i t tomme edustajina ollut saa¬ puvilla hi t totoimikunnan jäseniä ja toimihenkilöitä.

Pohjoismaisten ammatt iyhdis tysnais ten luentopäivillä Hel¬ singissä elokuun 12 pnä edusti h i t toamme Miina Sillanpää.

Kuluttajain toimikunnan perustamiskokouksissa on liit¬ toamme edustanut Lyyli Takki ja Ida Aalle-Teljo. Toimi¬ kunnan järjestyttyä vakinaiseksi valittiin hi t tomme edusta¬ jaks i Elli Nurminen ja vara l ta Lyyli Takki.

Naisten Työvalmiusliitossa on h i t toamme edustanut Tyy¬ ne Leivo-Larsson ja Selma Hiisivaara, Kun liiton vuosi¬ kokouksessa oh tehty ehdotus liiton toiminnan lopettamisesta, koska oli todettu, että niitä tehtäviä, joita suor i t tamaan hit¬ to aikanaan perustett i in, ei enää samassa laajuudessa esiin¬ ny, käsiteltiin liiton lakkaut tamiskysymystä sääntömääräi -sesti kahdessa kokouksessa toukokuun 17 pnä ja syyskuun 5 pnä, jolloin hitto lopullisesti päätti lopettaa toimintansa, Lii¬ ton varat luovutet t i in Suomen Naisten Kansallisliiton 'hal¬ t uun käytet täväksi naiskysymysten toimiston perustamista ja ylläpitämistä var ten. Liiton paikallisjärjestöt . jatkavat toi¬ mintaansa.. Lii t tomme toimikunta yhtyi tehtyyn ehdotuk¬ seen ja evästi edustajiaan äänestämään lakkaut tamisen puo¬ lesta.

Sos.-dem. Raittiusliiton edustajakokouksessa Turussa lo¬ kakuun 20 pnä edusti l i i t toamme sihteeri .

Suomen Rauhan liiton 25-vuotisjuhlassa oli liiton edustaja Sylvi-Kyll ikki Kilpi.

Naisten Raittiuskeskuksen neuvottelukokouksessa 4/4 edusti liittoa Aino Lehtokoski ja Elli Nurminen.

KUNNLAJMOSOrrUKSET.

Toveri Aino Malkamäen täyttäessä 50 vuotta huh t ikuun 1 pnä käytiin häntä tervehtimässä ja ojennettiin hänelle liitto-to imikunnan puolesta muistolahja.

Toukokuun 6 pnä toveri Ida Aalle-Teljon täyttäessä 70

37

vuotta käytiin hänen luonaan tervehdyskäynnil lä . Hänelle luovutet t i in r ahasumma hänen merkkipäivänsä johdosta ke¬ rä t tyyn Vanhainkodin rahastoon ja pyydettiin, että hänet saataisiin ehdottaa hiton kunniapuheenjohtajaksi .

Puolue to imikunnan puheenjohtajan Onni Hiltusen 50-vuo-tispäivänä mar raskuun 26 pnä hänelle lähetettiin sähkösano¬ ma.

Lääkintöhal l i tuksen jääjohtajan Oskari Reinikaisen täyt¬ täessä 60 vuotta kävivät h i t to toimikunnan jäsene t häntä on¬ nittelemassa ja hänelle annettiin liittomme adressi.

Linda Tannerille lähetettiin kukka te rvehdys Tanner in tul tua pidätetyksi mar raskuun 6 pnä sotasyyllisoikeuden tutkintoja varten.

Y H D I S T Y K S E T J A J A O S T O T .

Vuoden alussa oli toiminnassa 43 sos.-dem. naisyhdistystä ja 135 työväenyhdistyksen naisjaostoa. Sodan tuottama la¬ maannus alkoi vuoden aikana vähitel len hälvetä ja jäsenmää¬ rä lisääntyä. Uusia jaostoja ja yhdistyksiä hyväksytt i in liittoon vuoden kuluessa seuraavasti : Pielisensuun ty:n, Pankakosken ty:n, Sulkavan kk. ty:n, Puumalan ty:n, Työ¬ väenyhdistys Louhen, Rantsilan ty:n, Ylivieskan ty:n, La¬ puan ty:n, Kokkolan sos.-dem. Toveriseuran, Ilma joen ty:n, Riihimäen ty:n, Siikaisten ty:n, Vaasan- sos.-dem. Toveri-seuran, Heinäveden ty:n, Länsi-Vanajan ty:n, Pattijoen ty:n, Isonkyrön ty:n ja Enonkosken- ty:n naisjaostot. Vuoden ku¬ luessa perustet t i in siis kaikkiaan 19 naisjaostoa. Näistä kui¬ tenkin ilmoitti myöhemmin Piel isensuun ty:n naisjaosto eroavansa liitosta, kun työväenyhdis tyskin oli eronnut puo¬ lueesta ja liittynyt SKDL:n . Entisissä järjestöissä on tosin muutamia sellaisia, joiden toiminta -ei ole -ollut erikoisen pir¬ teätä ja jo iden verotkin ovat j äänee t rästiin, mutta- odottaen, että nokin nyt saisivat uut ta vauht ia toiminnalleen, ei niitä vielä ole poistettu liiton jäsenluetteloista. Vuoden vaihteessa oh liitossa 43 sos.-dem. naisyhdistystä ja 152 naisjaostoa.

J U H L I V I A J Ä R J E S T Ö J Ä .

Toimintavuoden kuluessa viettivät merkkivuosijuhliaan seuraavat järjestöt:

Haminan sos.-dem. Naisyhdistys, 20-vuotisjuhla 4/3 —45 Puhujana Oli Terttu Sainio, joka esitti liiton tervehdyksen.

38

Nummelan ty:n naisjaosto, 15-vuotisjuhla 4/3—45. Puhu¬ jana ja liiton edustajana Lyyli Takki.

Helsingin sos.-dem. Naisyhdistyksen 25-vuotis juhla 25/4 —45. Liiton, edustajana puheenjohtaja.

Mikkel in sos.-dem. Naisyhdistys, 40-vuotisjuhla: 21/1—45. Liiton edustajana Tert tu Sainio.

Salon sos.-dem. T.y:n naisjaoston 10-vuotisjuhla 15/4—45. Liiton edustajana sihteeri.

Lahden sos.-dem. Naisyhdistys, 45-vuotisjuhla 18/11—45. Liiton edustajana Lyyli Talkki.

AMMATTI Y H D I S T Y S J A O S T O .

Jot ta olisi saatu läheisempi kosketus ammatillisesti järjes¬ tyneisiin naisiin ja erikoisesti voitu harkita toimenpiteitä hei¬ dän johdat tamisekseen myöskin hi t tomme toimintapiirin, va¬ littiin ammattiyhdistysjaosto pohtimaan tälle alalle kuuluvia kysymyksiä, ja tekemään niistä aloitteita. Jaos ton j äsen iks i va¬ littiin Tyyne Leivo-Larsson, Sylvi-Kyllikki Kilpi, Laura Härmä, Elsa Lappeteläinen, Lempi Lehto, Maija Keskimäki ja Elina Vuohio. Jaos to valitti in vuoden loppupuolella, joten se ei ennät tänyt vielä sanot tavammin toimia.

TYÖVÄEN A K A T E M I A N S T I P E N D I R A H A S T O .

Lii t tokokous korott i vuoden 1945 alusta Työväen Akate-miaveron 2 markaks i vuodessa jäsenel tä . Rahan arvon kui¬ tenkin j a tkuvas t i laskiessa ovat rahaston mahdoll isuudet avus¬ taa opiskelijoita entisestään pienentyneet . Kun kui tenkin sodan- päätyttyä ja nuorten: miesten vapaudut tua r intama-tehtävistä, naisopiskelijoiden lukumäärä vastaavasti on alen¬ tunut , etusija kun luonnollisesti on ollut pakko antaa mies¬ opiskelijoille, jo iden opinnot niin kauan aikaa ovat olleet keskeytyneinä, ei syyskauden alussa, kun li i t tomme ilmoitti haet tavaksi yhden 7,000 ma ikan suuruisen apurahan, tälle i lmaantunut .hakijaa, jo ten se jäi jakamat ta .

SOTAKUMMITOIMINTA V U O N N A 1945.

Sos.-dem. Työläisnaisliitolla oli vuoden 1945 alussa kaik¬ kiaan: 130 kummilasta, joista 17:lle. lapselle eri sos.-dem. jär¬ jestöt suorit t ivat kummimaksu t suoraan ja 4:lle lapselle Suomen Merimies Unioni h i t tomme kautta. Kaikkiaan on kummimaksuja suoritettu liiton välityksellä vuoden aikana

39

349.427:50, johon määrään sisältyy Suomen Huollolta saatu 252.000 markan ja Työväen Kukkasrahastol ta saatu 50.000 markan suuru inen määräraha , loppusumman jäädessä rasit¬ tamaan hiton huoltotiliä. Kullekin lapselle on makset tu keskimäärin 250:— kuukaudessa .

Toimintavuoden aikana on uusia kummilapsia otettu 8 ja kumrnisuhteita lakkaute t tu kaikkiaan 34. Lakkautet tujen suuri lukumäärä joh tuu siitä, että Mannerheim-Lii ton kum-mivaäiofcunta katsoi invahidiperheiden lasten avustamisen kuuluvan lähinnä invaliidijärjestöille kehoittaen lakkautta¬ maan kummisuhteet , joita liitollamme oli 9:ssä invalidi-perheessä. Muut kummisuhtee t lakkautet t i in seuraavista syistä: 4 lasta tuli vuoden aikana yli-ikäiseksi (17 vuo t t a ) , 9 sai samanaikaisesti ruotsalaista ja 2 tanskalaista sekä 10 muuta kotimaista kummirahaa , jo ten kummisuh teen jatka¬ minen meidän tahol tamme katsottiin aiheettomaksi. Näin ' ollen oli liitolla vuoden lopussa yht. 104 voimassaolevaa kumimisuhdetta.

Muusta kummilapsiin ja -perheisiin kohdistuneesta huol¬ totyöstä maini t takoon joulupaket i t , jo tka lähetetti in jokai¬ selle perheel le sisältäen Suomen Huollolta saatuja makeisia

ja Huhtamäki-Yhtymäl tä saatuja lakritsia. Erit täin vaikeissa olosuhteissa oleville ja monilapsisille perheille lähetetti in myös Ruotsista jou lun alla saatuja käytettyjä vaattei ta ja kenkiä sekä lisäksi kaikille lUkuiässä oleville lapsille »Sa-rastus»-lehden ja äideille Tulevaisuus- lehden lahjakortit. Muutamissa yksityistapauksissa on joudu t tu avustamaan kuirnmiperheitä myös taloustarpeiden hankkimisella ja työ¬ paikkojen hankkimisel la sekä lapsille että äideille.

Kummival iokuntaan ovat kuuluneet h i t to toimikunnan jäse¬ net Selma Hiisivaara ja Lilli Pesonen. Viimeksimaini tun j ää ­dessä pois l i i t totoimikunnasta valittiin tilalle Aino Lehtokoski. Kolmantena jäsenenä on kummival iokuntaan edelleen kuulu¬ nut liiton toimitsija Tert tu Sainio, jonka tehtävänä on ohut käytännöllisten kummiasioiden hoitaminen ja yh teyden pitä¬ minen kummiperheisi in.

TYÖVÄEN K U K K A S R A H A S T O .

Vuoden 1945 aikana on Työväen Kukkasrahas ton adres¬ sien kysyntä ja tkuvas t i vi lkastunut . Kuluneena vuotena, on hanki t tu 11 uut ta myyntipaikkaa, jo ten niiden lukumäärä vuoden lopussa oli yhteensä 141. Entisen, asultaan pieniko¬ koisen adressipainoksen lisäksi on rahastolle to imintakauden

J

40

aikana hankit tu uusi, suurikokoinen adressi, jonka taiteelli¬ sen sommittelun on suor i t tanut Oy. Yhteismainos ja paina¬ tustyöt Työväen Kirjapaino. Uusien adressien alin myyn¬ tihinta on ollut 150:— kappaleelta, pienten adressien hin*-nam ollessa edelleen 50:—. Molempia adressikoko ja on ol¬ lut yleisön saatavissa kaikissa myyntipaikoissa.

Kaikkiaan myytiin vuoden 1945 aikana 4.762 kpl. adres¬ seja (lisäys edelliseen vuoteen ver ra ten 98 %) n. 93 markan keskihintaan. Rahaston tuot tama brut totulo oli 444.257:10 (lisäys 103 % ) . Painatus- , ilmoitus-, toimisto- ym. kulut oli­

vat yhteensä 296.257:10, (lisäys 159 % jo ten puhtaaksi tuo­toksi j ä i 148.000:—, (lisäys 47 %) joka summa jaet t i in tasan Ensi Koti Liiton ja Sos.-dem. Työläisnaishiton sotaorpojen avustustilin kanssa.

Rahaston mainontaan on edelleen ki innitet ty huomioita. Adressien myyjiä var ten on- painatet tu mainosjuliste, jonka voi ki inni t tää myymälässä tai asunnossa näkyväl le paikalle . Lisäksi on sanomalehtimainontaa tehostettu entisestään sekä otettu käytäntöön ns. dia-levyt, joita ennen varsinaisia elo¬ kuvanäytäntöjä esitetään yleisölle. Näitä levyjä on teetet ty kaksi ja niitä näytetään samanaikaisesti kahdessa pääkau¬ pungin elokuvateatterissa kuukauden kerral laan, kunnes le¬ vyt ovat käyneet jokaisessa teatterissa.

Sota-ajasta j oh tunu t hopea- ja kultavärien puute sekä kar-tonkipula ovat ja tkuvas t i olleet haittaavina tekijöinä adres¬ sien ulkoasun suhteen. Mutta uusi, taiteelliselta kuvituksel¬ taan onnis tunut painos, on kui tenkin saavut tanut ja tkuvas t i yleisön suosiota lähinnä sos.-dem. puolueväen sekä ammat-tiyhdistysväen keskuudessa.

P O H J O I S M A I N E N YHTEISTYÖ.

Sodan päätyttyä ovat pohjoismaisen yhteistyön siteet jäl¬ leen solmiutuneet entistä läheisimmiksi. Kun Tanska ja Norja vapautu iva t keväällä fascismin painostuksesta, lähe¬ tetti in 'hi t totoimikunnan puolesta sähkösanoma Tanskaan, toveri Nina Andersenil le 9/5 ja Norjaan Sos.-dem. Puolueen Naissihteeristölle 10/5, joissa onniteltiin näiden maiden sisar¬ järjestöjä ja naistovereita saavutetun vapauden johdos¬ ta. Kummastakin paikasta saatiin vastaukset sähkösa¬ nomiin, Köpenhaminasta sähkösanoma 11/5 ja kirje Norjasta- 1/6. Myöhemmin saapui Norjan työväenpuolueen naissihteeristöltä kirje, jossa l i i t toamme pyydetti in lä¬ het tämään edustajansa Norjan sos.-dem. naisten edustajako--

41

koukseen elokuun 31 ja syyskuun 1 pnä. Laiton edustajaksi tähän kongressiin valittiin sihteeri ja matkust i hän Osloon edustaen siellä l i i t toamme. Samassa yhteydessä hänellä oh puoluetoimikunnan edustajana tilaisuus osallistua Norjan sos.-dem. Puolueen kongressiin syyskuun 2 ja 3 pnä. Mo¬ lemmat kongressi t olivat erittäin onnistuneita ja osoittivat, että sosiaal idemokraat t inen työväenliike kohosi voimakkaas¬ ti hallitsevaksi puolueeksi maassansa heti natsismin kukis¬ tut tua. Myöskin Norjan naisten toiminta oli noususuunnas¬ sa ja kongressissa oli alustavasti ilmoitettu, että seuraavat pohjoismaiset sos.-dem. naistenpäivät tullaan pi tämään Os¬ lossa kesällä 1946.

Liit totoimikunta hyväksyi sihteerin laatiman suunnitel¬ man Pohjoismaisen yhteistyön tehostamiseksi ja lähetetti in se kaikille pohjoismaisille sos.-dem. naisjärjestöille. Kun Tanskassa ei ole itsenäistä naisjärjestöä, esitteli sikäläisen sos.-dem. puolueen naissihteeri Nina Andersen ehdotuksen puolueensa toimikunnalle ja tämä, taas vuorostaan, toimies¬ saan Pohjoismaisen yhteistyöjärjestön keskuselimenä, otti. kysymyksen Pohjoismaiseni yhteistyöjärjestöni Köpenhami-nassa vuoden 1946 alussa pidet tävän kokouksen esityslistal¬ le. Sos.-dem. Puoluetoimikunta valitsi l i i t tomme sihteerin yhdeksi edustajakseen ko. kongressissa ja näin hänelle tuli mahdoll isuus puolustaa hi t tomme ehdotusta tässä kongres¬ sissa. Ehdotus ei kui tenkaan tullut sinänsä hyväksytyksi , mutta aikaansaati in kuitenkin se, että naisten edustus yh¬ teistyökomiteassa tuli keskuste lun alaiseksi.

Ruotsin sos.-dem. Naisliiton 25-vuotisjuhlaan lähetett i in sähkösanoma.

Lii t tomme lähetti sähkösanoman myöskin Englantiin La¬ bour Par tyn naisille onnitellen heitä 1/8 —45 vaalivoiton johdosta.

L I ITTONEUVOSTON K O K O U S .

Lii t toneuvoston kokous pidettiin syyskuun 24 pnä alkaen klo 10 Helsingin työväentalon B-salissa. Kokoukseen, olivat saapuneet l i i t toneuvoston jäsenet ja sitä seuraavassa oli erit¬ täin runsaast i naisten kunnallispäivillä olleita l i i t tomme jä¬ seniä.

Kokouksessa esitettiin selostus maamme uiko- ja sisäpo¬ liittisesta tilanteesta, jonka esitti Sylvi-Kyllikki Kilpi, sekä Aino Lehtokoski selostuksen: Viimeaikaiset t apah tumat ta¬ louselämän alalla. Molempien johdosta keskustelt i in ja hy-

väksyttiin kokouksen nimissä ju lk i lausuma. Sihteeri selosti liiton, toimintaa ja esitteli tulevan syyskauden toimintasuun¬ nitelman. Tulevaisuuden t i lausmaksujen korotusehdotukset hyväksytti in. Selostus ja toimintasuunnitelma hyväksytt i in yksimielisesti. Aino Malkamäki luennoi lopuksi aiheesta: Kul t tuur i e l ämämme uudistus , selostaen koulu-uudis tusko-mitean mietintöä, joka tähtää koko koululai toksemme uudel¬ leen järjestämiseen siten, että kansakoulusta muodostuisi pohjakoulu. Esitelmän johdosta syntyneessä keskustelussa lausutti in toivomus, että naisjärjestöissä kiinnitettäisiin en¬ tistä suurempaa huomiota näihin kysymyksiin.

ALOITTEITA JA L A U S U N T O J A .

Sosiaaliministeriön kauppal i ikkeiden ja toimistojen auki¬ oloaikoja koskevia lakeja tarkis tamaan asetettu komitea pyy¬ si kesäkuun 19 pnä hi t totoimikuntarnme lausuntoa maito¬ kauppojen aukioloaikojen johdosta. Li i t totoimikunta lähett i komitealle vastineen, joka seuraa liitteenä. Niinikään pyy¬ dettiin l i i t totoimikunnalta lausuntoa ehdotuksesta äitiyssuo-jelulaiksi . Lut to toimikunta päätt i tässä kohdin yhtyä siihen lausuntoon, jonka SAK:n Naisjaosto oli samasta asiasta an¬ tanut. Sisäasiainministeriö lähetti lokakuun 4 pnä liitto-toimikunnalle tu tus tumista var ten ns. Abor t t ikomitean mie¬ tinnön ja siihen li i t tyvän lakiehdotuksen, pyytäen lausun¬ toamme asiassa. Annet tu lausunto seuraa liitteenä. Kun syyspuolella 1945 tuli tunne tuks i tapaus, jolloin SOK:n pal¬ veluksesta sanottiin irti 15 naispuolista konttoristia ja irti¬ sanomisen syynä oli se, että he olivat avioliitossa, lähetetti in Sosiahministeriölle jä lempänä seuraava kirjelmä, jossa pyy¬ dettiin tu tkimaan sekä tätä asiaa erikseen, että yleensäkin avioliitossa olevan naisen ansiotyöoikeutta. Myöhemmin onkin kirjelmässä esitetty komitea asetettu tu tk imaan k.o. asiaa.

Liitteet. Sosiaaliministeriölle.

Kauppaliikkeiden ja toimistojen työoloja ja aukioloaikoja koskevia lakeja tarkistamaan asetettu komitea.

Kesäkuun 19 pnä päivätyn arvoisan kirjelmämme johdosta saam¬ me täten lausuntonamme k.o. asiassa ilmoittaa seuraavaa:

Liittarnme toimikunta, pitää epäkohtana sitä, ettei leipä-t ja mai-tomyymäläin työntekijöille tähän mennessä ole voitu järjestää lain heille suomaa vähintään 36 tunnin viikkolepoa ja toivoo, että asiat

43

tässä suhteessa ensi tilassa heidänkin kohdaltaan järjestettäisiin lailliselle pohjalle.

Vapaa-ajan järjestämisen katsoo liittomme toimikunta parhai­ten järjestyvän siten, että työntekijöille järjestetään yhtäjaksoi­nen lepoaika jonakin muuna viikonpäivänä, mutta ei pidä oikeaan osuneena sitä, että maitomyymälät sunnuntaisin pidetään koko¬ naan suljettuina. Kun maito muodostaa pikkulasten pääasialli-siimmain ravinuori ja se on kovin herkästi pilaantuvaa ja varsinkin työläisperheissä säilytyspaikat ovat sangen puutteelliset, jopa suo¬ rastaan olemattomat, tuottaisi myymälöiden suljettuna pitäminen ennenkaikkea juuri vähävaraisten perheiden lapsille arvaamatto¬ mia terveydellisiä vaaroja. Mitä taas tulee siihen, että- vapaapäi¬ vän, järjestäminen tuottaisi vaikeuksia sellaisille pienille liikkeille, joissa on vain yksi ainoa myyjä, katsoisimme, ettei tällaista koko kainsan terveyden kannalta tärkeätä asiaa saisi katsella yksipuo¬ lisesti muutamien harvojen liikkeenomistajien etunäkökohdat huo¬ mioiden, varsinkin kun täytyy edellyttää, että liikkeen omistaja näin pienessä liikkeessä- on itsensäkin osallistuttava liikkeen hoi¬ toon ja hän vuorotellen myyjänsä kanssa voi järjestää tälle laini-määräämät vapaapäivät.

Helsingissä heinäkuun 19 pnä 1945. Sos.-dem. Työläisnaisliitto.

Herra Sosiaaliministerille.

Sos. dem. Työläisnaisliiton toimikunta pyytää kunnioittaen kiin¬ nittää Herra Ministerin huomiota seuraavaan:

Toimikunta käsitteli kokouksessaan lokakuun 24 pnä kysymystä avioliitossa olevan naisen oikeudesta käydä ansiotyössä. Aiheen kysymyksen käsittelyyn antoi julkisuudessakin tunnetuksi tullut tapaus, jolloin IS naispuolista konttoristia sanottiin irti SOK:n tuotantolaitosten, konttorista ja irtisanomisen syynä oli vain se, että asianomaiset olivat aviovaimoja. Tämä menettely loukkaa syvästi hallitusmuodossammekin, turvattua kansalaisten vapautta jotapaitsi se väestöpoliittisesti on epäviisasta ja negatiivista toi¬ mintaa. Toimikunnan jäsenet toivoivat, että valtiovalta tavalla tai toisella puuttuisi asiaan, niin ettei tällainen oikeudenloukkaus saisi tapahtua ja että vastaisuuteen nähden pyrittäisiin lainsää¬ däntötoimenpitein turvaamaan myöskin naisten työn- ja elinkei¬ non) vapaus yhteiskunnassamme.

Tässä yhteydessä esitettiin myöskin ajatus, että avioliitossa ole¬ van, naisen osuus tuotantoelämässämme olisi perinpohjin selvi¬ tettävä. Tässä mielessä olisi asetettava komitea tutkimaan, miten paljon teollisuuden ja kaupan palveluksessa, sekä valtion ja kun¬ tien virkailijoina työskentelee avioliitossa olevia naisia ja millaiset ovat heidän, palkkaus- ja työsuhteensa. Ehdotammekin kunnioit¬ taen

että Sosiaaliministeriö asettaisi komitean tutkimaan, edel¬ lämainittua asiaa ja että komitean jäseniksi kutsuttaisiin asiaan perehtyneitä naisia eri yhteiskuntapiireistä.

Helsingissä lokakuun 30 pnä 1945.

Kunnioittavasti Sos.-dem. Työläisnaisliittq.

44

Sisäasiainministeriölle.

Palauttaen lähetteenne lokakuun 4 p:ltä 1945 pyydämme täten kunnioittaen lausuntonamme esittää seuraavaa:

Sos.-dem. Työläisnaisliiton toimikunta on tutustuttuaan Abortti-komitean mietintöön todennut, että komitea on suorittanut perus¬ teellista työtä ja valottaa mietinnössään tätä tärkeätä kysymystä; monilta eri puolilta sekä että komitea suurin piirtein esittämäs¬ sään lakiehdotuksessa on päätynyt oikeihin ratkaisuihin. Laki¬ ehdotuksen mukaan voitaneen rikollinen sikiönlähdetys entistä selvemmin sa.attaa tuomionalaiseksi ja ns. puoskarit teoistaan vas¬ tuuseen, kun sallitut tapaukset on selvästi! laissa mainittu. Kun ei kuitenkaani mietintööni vielä sisälly niitä muutoksia, joita ko¬ mitea aikoo ehdottaa rikoslain vastaaviin pykäliin, jotka koske¬ vat rangaistuksia rikollisesta sikiönlähdettämisestä, toteamme vain, että nämäkin säännökset kaipaavat uusimista ja korjaamista ennenkuin. koko< tämä kysymys saadaan järjestetyksi inhimilli¬ syyden vaatimusten mukaiseksi.

Komitean laatimaani lakiehdotukseen nähden pyydämme huomauttaa, että toimikuntamme mielestä myöskin sosiaaliset indikatiot olisi tullut sisällyttää lain 1 §:ään, jossa oikeus raskau­dentilan keskeyttämiseen • määritellään. Komitea on mietinnös¬ sään tosin todennut, että sosiaalisten, indikatioiden hyväksymisellä saattaa olla oikeutuksensa ja toteaa, ettei »liene syytä ottaa siihen, nähden kokonaan torjuvaa kantaa». Ja edelleen todetaan mietin­nössä, että Ruotsin laissa myöskin sosiaaliset indikatiot on huo¬ mioitu ja todetaan, että »sosiaaliset näkökohdat onkin hyväksyttä¬ viä abortin indisoiviksi siinä laajuudessa kuin Ruotsissa on ta¬ pahtunut» vaikka komitea »ei pidä onnistuneena sitä ilmaista, min¬ kä indikationi Ruotsin laissa on saanut».

Olemme sitä mieltä, että sosiaaliset indikatiot olisi meidänkin laissamme pitänyt huomioida. Olosuhteet meidän maassamme ovat vielä paljon huonommat kuin Ruotsissa ja varsinkin sodan jäl¬ keen ovat ne siinä määrin huonontuneet, ettei voida viitata äitejä ja lapsia avustaviin toimenpiteisiin siinä laajuudessa kuin olisi välttämätöntä, jos yksinomaan vain väestöpoliittiset, näkökohdat huom1 ioidaan aborttia sallittaessa. Esim. asuntokysymys on meillä tällä1 hetkellä niin vaikea, ettei ainakaan lähimpinä aikoina, eh¬ käpä verrattain pitkäänkään aikaan, kyetä tarjoamaan lapsirik¬ kaalle perheille edes läheskään tyydyttäviä asuntoja. Tunnettua¬ han on, että varsinkin maaseudulla juuri monilapsiset perheet asuvat hyvin vaikeissa oloissa ja ahtaissa asunnoissa. Alkoholis¬ tien huolto on myöskin maassamme tällä kertaa miltei kokonaan järjestämättä ja tiedetään, miten juuri alkoholismi aiheut¬ taa onnettomuutta perhe-elämässä. Maassamme lasketaan olevan n. 5Ö.0O0 alkoholistia, mutta hoitoon voidaan tällä hetkellä saada vain muutamia kymmeniä. Näin joutuvat piintyneet alkoholistit olemaan perheidensä vitsauksena, jatkuvasti lisäämääni su¬ kuaan ja onnettomat vaimot joutuvat sekä elättämään perheen, että myöskin toistuvien synnytysten kautta menettämään tervey¬ tensä ja elämänvoimansa samalla kun syntyvät lapset eivät suin¬ kaan v1äestöpoliittisestikaan ajatellen edusta juuri sellaista ihmis-ainesta1, jota pidettäisiin parhaana mahdollisena. Käsityksemme mukaan olisi aina pyrittävä kiinnittämään huomiota myöskin laa-

45

tuun, eikä vain paljouteen, väestön lisäämistäkin ajateltaessa. Kun abortin suorittamiseen kuitenkin tarvitaan erikoisen pätevät to¬ disteet ja se voidaan, niinkuin lakiehdotukseni i §:ssä mainitaan, suorittaa vain lääkintähallituksen luvalla, ei nähdäksemme, tule olemaan mitään sanottavampaa vaaraa, vaikka myöskin sosiaali-.set indikatiot lähdettämiseen oikeuttavina lakiin sisällytetään.

Helsingissä joulukuun 31 pnä 1945. Sos.-dem. Työläisnaisliitto.

Sos.-dem. Työläisnaisliiton toimintakertomus v. 1946.

Sos.-dem. puolueen toiminnassa tapahtunut elpyminen ja nousu on t u n t u n u t myöskin meidän li i t tomme työskentelys­sä. Kuluneen vuoden aikana on perustet tu ennätysmäärä uusia naisjaostoja ja muutamia naisyhdistyksiäkin ja entiset järjestöt ovat olleet monipuolisessa vilkkaassa toiminnassa. Sota-ajan lamaannuksesta olemme päässeet rauhanomaiseen jä l l eenrakennus työhön ja tämä pyrkimys ja tahto ilmenee myöskin l isääntyneenä sosiaalisten kysymysten ja uudis tus-toiminnan harras tuksena naistenkin keskuudessa.

Samalla on myöskin ollut havaittavissa ajattelutavan sel¬ kiintymistä ja varmistumista , sodan luoma epävarmuus ja uusien olojen aiheut tama mielipiteiden uudelleen muovautu¬ minen on vähitel len ku lkeu tunu t säännöllisempiin, tasaisem¬ piin uomiin. Li i t tomme keskuudessa nämä ilmiöt eivät, muutamaa harvaa poikkeusta lukuunot tamat ta , olekaan näytelleet mitään merki t tävämpää osaa, ja toimintavuoden aikana poikkeustapauksetkin ovat tulleet selvitetyksi ja ase¬ tetuiksi oikeille paikoilleen.

LI ITTOTOIMIKUNTA.

Liiton puheenjohtajana toimi alkuvuodesta Sylvi-Kyll ikki Kilpi, joka kui tenkin liittoneuvoston kokouksessa 14/6 —46 ilmoitti eroavansa tästä tehtävästä. Hänen sijaansa siirtyi varapuheenjohtaja Miina Sillanpää ja uudeksi varapuheen­johtajaksi valittiin Tyyne Leivo-Larsson, h i t to toimikunnan vakinaisina jäseninä ovat olleet Aino Lehtokoski, Lyyli Tak­ki, Selma Hiisivaara, Lempi Lehto, Martta Salmela-Järvinen ja Elsa. Peräläinen, joka Kilven erottua siirtyi vakinaiseksi jäseneksi . Varajäseninä Ida Aalle-Teljo, Toini Sinervo ja Aino Malkamäki. \

47"

Lii t totoimikunta on pitänyt vuoden kuluessa 15 kokousta, joista pöytäkirjaan on merki t ty 216 pykälää. Til intarkasta­j ina ovat olleet Maria Sinisalo ja Anni Harvala, varal ta Ester Lankinen ja Ker t tu Koivisto.

Lii t totoimikunnan muodostamaan työval iokuntaan ovat kuuluneet Sylvi-Kyllikki Kilpi, a lkuvuodesta , Miina Sillan¬ pää, Aino Lehtokoski, Lempi Lehto ja Martta Salmela-Jär¬ vinen sekä Kilven erottua Tyyne Leivo-Larsson.

LIITON TOIMISTO JA TOIMIHENKILÖT.

Liiton toimisto sijaitsee edelleen Helsingin työväentalossa, huoneistossa 24.

Liiton taloudenhoitajina ovat olleet Vera Sumu, joka erosi toimestaan kesäkuun 30 pnä, hänen jä lkeensä valitti in toi­meen Lydia Kyröläinen, j oka otti teh tävän vas taan heinä¬ kuun 1 pnä. Sihteerinä ja Tulevaisuuden päätoimittajana on ollut Martta Salmela-Järvinen, toimitsijana Terttu Sainio, toimistoapulaisina Lyyli Lehto ja Tert tu Huotari, joka vi imeksimainit tu erosi hiton palveluksesta" maalis¬ kuun 4 pnä. Uusi toimihenkilö, lähetti Leila Virtanen, tuli liiton palvelukseen kesäkuun 15 pnä. Järjestäjinä ovat ol¬ leet Anni Flinck ja Ella Malinen, vi imeksimainit tu erosi lii¬ ton palveluksesta he lmikuun 15 pnä, uudeksi järjestäjäksi valittiin lokakuun 1 pstä alkaen Elsa Lappeteläinen. Koti¬ talousneuvojina ovat olleet Ker t tu Riihimäki (Pel to tupa) , joka erosi liiton palveluksesta kesäkuun 30 pnä, Hanna Poh¬ jola, Sofi Nyrkkö ja Anni Rekola, j oka erosi liiton palve¬ luksesta j ou lukuun 31 pnä. Väliaikaisesti oli liiton1 palve¬ luksessa kotitalousneuvoja Maija Hokkinen 1/3—31/5 väli¬ sen ajan.

Kun työehtosopimuksen mukaisesti palkat tulivat tarkis¬ tuksen alaiseksi kesäkuussa, korotett i in henki lökunnan palk¬ koja kokonaisuudessaan 1 , samalla kun järjestett i in erinäisiä tehtäviä heidän keskensä.

Kesälomaa ovat toimihenkilöt saaneet 1 kk. paitsi vas ta tu l -leet toimihenkilöt, joil le vastaavasti on annet tu lyhyempi loma.

48

K I E R T O K I R J E E T .

Toimintavuoden aikana on lähetet ty osastoille 8 ja piirijär¬ jestöille 2 kiertokirjettä, sekä vuoden alussa kaikille työ¬ väenyhdistyksi l le kirje. Kiertokirjeissä on käsitelty ajan¬ kohtaisia kysymyksiä, annet tu neuvoja ja ohjeita järjestö¬ tehtävien hoitamisessa, Tulevaisuuden, levitystyössä ym.

J Ä R J E S T Ö N A I N E N .

Järjestönainen on ilmestynyt 3 kertaa. Kun lehden mo¬ nistaminen painoksen lisääntyessä kävisi vaikeaksi , ryhdyt¬ tiin lehteä syksyllä painamaan. Syyskauden molemmat nu¬ merot ilmestyivät 8-sivuisina. Merki t tävä on, että useat jär¬ jes töt eivät kehoituksista huolimatta ole lähet täneet johto¬ kunnan jäsen ten osoitteita, jotta lehti voitaisiin näille lä¬ hettää.

VALISTUSTYÖ.

Toiminnan laajentuessa on valistustyön tarvekin lisäänty¬ nyt, erikoisesti on uusien järjestöjen syntyminen vaat inut to imihenki lökoulutuksen tehostamista. Liiton järjestäjät Anni Flinck ja Ella Malinen ovatkin n.s, lentävän puhe- ja luentotoiminnan ohella pitäneet eri paikkakunnil la lyhytai¬ kaisia kursseja nimenomaan toimihenkilöiden kouluttami¬ seksi. Vaali- ja naisten piir i toimikunnat ovat naisluennoit-sijaa tarvitessaan kääntyneet liiton puoleen ja saaneetkin järjestäjämme alueelle, samalla osallistuen myöskin matka¬ kus tannusten suorit tamiseen. Tällöin kui tenkin on matka¬ suunni te lmat ainakin muutamissa piireissä pyri t ty kokonaan jär jes tämään ker tapuheiden varaan, jolloin järjestäjä päi¬ vittäin jou tuu s i i r tymään paikkakunnal ta toiselle ja valis¬ tustyön teho saattaa jäädä hyvin kyseenalaiseksi. Eila Ma¬ lisen erottua keväällä, ei kevät- ja kesäkaudeksi otettu toista järjestäjää, koska työn jär jes täminen kesällä on heikompaa ja Elsa Lappeteläinen otettiin toimeen syyskaudella loka¬ kuun 1 pnä.

Liiton toimihenkilöt, sihteeri , Elli Nurminen ja Tert tu Sai¬ nio ovat käyneet puhujamatkoilla, pääasiassa esiintyen juh¬ latilaisuuksissa, kursseilla ym. Samoin ovat l i i t totoimikun-nan jäsene t käyneet juhlissa, piirien, neuvottelukokouksissa ym. edustaen liittoa. Tilapäispuheita onkin pyydet ty hyvin runsaast i erilaisiin tilaisuuksiin, kaikkiaan on pyydetty pu-

4 9

hujaa 12 3 t i laisuuteen, joihin on voitu lähettää puhuja 9 9 kertaa, täyt tämättä jä i 24 t i lausta.

Liiton lähettäminä ovat liiton toimihenkilöt ja toimikun¬ nan jäsenet käyneet puhujamatkoilla seuraavast i :

Sihteeri pitänyt vuoden kuluessa 50 puhetta, kuulijoita yhteensä 5 , 9 7 5 henkeä.

Elli Nurminen on pitänyt 30 puhetta, kuulijoita yhteensä 1 4 , 2 3 5 henkeä.

Järjestäjä Anni Flinckin matkat: matkapäiviä 1 9 4 , pu¬ heita 1 4 0 , kuulijoita 6 , 2 3 8 .

Järjestäjä Elsa Lappeteläisen matkat 1 / 1 0 - 3 1 / 1 2 : mat­kapäiviä 4 8 , puheita 2 6 , kuulijoita 8 2 2.

Liit totoimikunnan jäsenet ovat käyneet puhujamatkoilla seuraavast i : Aino Lehtokoski 7 , S . - K . Kilpi 6 , Aino Malka¬ mäki 1 9 , Tyyne Leivo-Larsson 3 , Iida Aalle-Teljo 2 , Selma Hiisivaara 2 , Lempi Lehto 2 , Miina Sillanpää 1 , Elsa Peräläi-nen 1 ja Toini Sinervo 1 kerran.

Muita puhujia seuraavast i : Tert tu Sainio 9, Anni Rinne 5 , Anu Karvinen 4 , Kert tu Vilen 3 , Kaarina Heinonen 2 , Ida Koivisto 1 , Aune Hurme 1 , Siiri Saarinen 1 , Laila Myllymä-k i 1 , Linnea Valkama 1 , Emmi Leimu 1 , Fiina Piet ikäinen 1 , Kalevi Vatanen 1 , Anni Rekola 1 , Olavi Saarinen 1 , Irja Sal¬ mela 1, Laura Härmä 1 ja Ella Malinen 1 kerran.

KURSSIT KALLIONIEMEN K E S Ä K O D I S S A .

Uusien toimitsijavoimien kasvattamiseksi on toimeenpantu lyhytaikaisia kursseja järjestöjen alueella kuten, järjestäjien matkaselostaksista ilmenee. Kesäkuun 1 — 1 0 pnä järjestet¬ tiin 10 päivää kestävät kurssit, jotka pidettiin Kallioniemen kesäkodissa Katari inan saaressa lähellä Helsinkiä. Kurssi¬ paikka oli erittäin sopiva, tarpeeksi eristetty kaupungista, jot ta siellä voitiin syventyä opiskeluadneisiin. ja tarjosi S a a n a l ¬

la virkistysmahdoll isuuksia kurssilaisille, jo tka myöskin oli majoitettu kotiin koko kurssiajaksi. Kurssien ohjelmassa oli luentoja mm. sos.-dem. naisliikkeestä, sivistys- ja koulukysy-myksistä, kunnallisasioista, sos.-dem. puolueen järjestöra-k enteestä, ammatt iyhdistysl i ikkeestä ym., sekä käytännöllistä opastusta puhetaidossa, lausunnassa, kansantanhuissa, jär¬ jestötehtävissä ym, Luennoitisijoina olivat Sylvi-Kyllikki Kilpi. Elli Nurminen. Aino Malkamäki, Tyyne Leivo-Larsson, Anni Vallanti, Arvi Hautamäki, Lempi Lehto, Liisa Musto¬ nen, Väinö Leskinen ja sihteeri. Kurssien ohjaajana toimi Kert tu Riihimäki: Kursseilla d l i 36 osanottajaa.

50

K O T I T A L O U D E L L I N E N VALISTUSTYÖ.

Kotitaloudellista toimintaansa var ten on liitto saanut ta¬ vanomaista valt ionapua sen suhteellisesti vähäisen määrän. minkä se on saanut muinakin vuosina työtänsä varten. Ra¬ hanarvon ja tkuvas t i alentuessa ja palkkojen noustua ja kun liitolla ei ole ollut t i laisuutta taloudellisen pulan vallitessa, saada teollisuuslaitoksilta eikä mui l takaan yhtymiltä avus¬ tuksia työtänsä var ten kuten ennen sotaa oli mahdollista, ei liiton tätä työn haaraa ole voitu kehittää siihen laajuuteen kuin olisi ollut mahdollista ja väl t tämätöntäkin. Viime vuo¬ sina on perheenemänt ien kotitaloudelliseen valistustyöhön kiinnitetty entistä enemmän huomiota sekä meillä että maam¬ me rajojen ulkopuolellakin ja koti talouden rationalisointi on päivän puheenaiheena. Lähinnä työläispiireissä olisi näihin asioihin kiinnitettävä kaikki huomio, joitta työläisnaisten kotitaloudellisen työn taakkaa voitaisiin helpoittaa.

Varojen n iukkuus on kui tenkin aset tanut rajoituksia liiton toiminnalle tässä tärkeässä asiassa ja niinpä li i t totoimikun-nan asettama kotitalousjaosto olikin pakoitettu jo heti vuo¬ den alussa pohtimaan mitä mahdoll isuuksia olisi kaikesta huolimatta ja tkaa työtä edes entisessä laajuudessa:. Päätet¬ tiin ehdottaa naisten piirijärjestöille kokeiltavaksi sellaista taloudellista järjestelyä, että liitto suorittaisi ainoastaan neu¬ vojan pohjapalkan ja ne piirijärjestöt, joiden alueella neu¬ voja toimii, suori t tavat matka- ja päi vä raha k us t an n ukse i. Tämä järjestelmä tietäisi siirtymistä kokonaan uudelle poh¬ jalle liiton kotitaloudellisen valistustyön alalla. Sen mukai¬ sesti tulisi myös neuvojan olla aloitteentekijänä eri paikka¬ kunnilla li ikkuessaan varojen hankkimiseksi tarkoitusta var¬ ten sekä kurssien yhteydessä että ohjaamalla paikalliset nais¬ järjestöt t ekemään aloitteita kuntien, teollisuuslaitosten ja eri jyh tymien avustuksien saamiseksi.

Tätä järjestelmää ryhdyt t i inkin sitten ajamaan läpi. Yh¬ denkään naispiiri järjestön taholta ei tullut suorastaan kiel¬ teistä suhtautumista asiaan, vaan toiset suostuivat auliisti ehdotukseen, toisten aluksi epäillessä sen onnistumista. Vuo¬ den kokemuksen, perusteella voidaan sanoa, että kokeilu on tuot tanut myönteisiä tuloksia. Etenkin pohjoiset vaahpiirit , joissa neuvoja on vakituisemmin työskennellyt, ovat onnis¬ tuneet ke räämään tarvi t tavat varat lähinnä neuvojan sit¬ keän uuras tuksen ansiosta eikä ole epäilystäkään, e t te ikö järjestelmä alkaisi kaikkiallakin toimia.

51

Uuden jär jestelmän etuna on ennenkaikkea se, että neu¬ vojia voidaan päiväraha A ja matkakus tannus ten jää tyä pois liiton talousarviosta, palkata enemmän, niin että jokaiseen vaalipiiriin voidaan ehken myöhemmin saada edes yksi neu¬ voja. Lisäksi voidaan havaita, että taloudellisen vas tuun siir täminen vähitellen myöskin perusjärjestöjen! ja myös nais¬ ten piirijärjestöjen kannet tavaksi , saa aikaan enemmän ak¬ tiivisuutta ja virkeyttä näidenkin toiminnassa.

Kuluneena vuotena kotitaloudellinen neuvontatyö on ta¬ pahtunut pääasiassa kurssien muodossa, kuten aikaisemmin¬ kin. Halutuimpia ovat edelleen olleet käsi työ- ja vanhasta-uutta kurssit. Näiden kurssien avulla ovatkin monet per¬ heenäidit ja muutk in naiset saaneet ammatti tai toa erilaisten pukimien valmistuksessa, suor i t taen jo kursseil lakin vaati¬ vimpiakin ompelutöitä sekä lisäksi kotona j a tkanee t saaman¬ sa opin turvin korjausta ja uusienkin vaat te iden valmistusta, mikäli ovat onnistuneet saamaan kankaita . Tallukat ja toh¬ velit ovat myös olleet työohjelmassa edelleenkin. Kodinhoi¬ to- ja ruoanvaimistuskursseja on myös pidetty, samoin puu¬ tarha- ja säilöntäkursseja y.m. aina ajankohdan vaat imusten mukaan.

Kurssien yhteyteen on pyrit ty saamaan myöskin luentoja, puheita ja esitelmiä kodin terveydenhoidon, erilaisten yhteis¬ kunnallisten kysymysten ja etenkin sosiaalidemokraatt isen naisliikkeen alalta. Koti talouden rationalisointi ja perheen-emännän työn helpotus ovat myös olleet ajankohtaisena luen-toaiheena. Päättäjäisiksi on siellä, missä siihen suinkin on ollut mahdollisuuksia, jär jestet ty juh la tai iltama monipuo¬ lisena ohjelmalla ja ovatkin nämä kurssi juh la t saaneet suu¬ ren yleisösuosion osakseen aina.

Liiton palveluksessa on kuluneena vuotena ollut vakinai¬ sina neuvojina seuraavat henkilöt: Anni Rekola, Hanna Pohjola, Sofi Nyrkkö ja alkupuolen vuotta Kert tu Riihimäki ja Maija Hokkinen. Vuoden lopussa erosi monivuotinen ja uskollinen työntekijä Anni Rekola väsyneenä j a t k u v aan mat-koillaoloon ja hänen tilalleen kiinnitettiin liiton entinen neu¬ voja Hilkka Miettinen. Edellisten lisäksi on j onkunve r r an käytet ty myös tilapäistä työvoimaa.

Työvoimasta on kui tenkin ollut j a tkuvaa puutet ta ja var¬ sinkin ammat t ipä tevyyden omaavia sekä erikoisesti meidän li i t tomme työhön soveltuvia uusia neuvojia ei ponnistuk¬ sista huolimatta' ole saatu. Kurssit i lauksia on ollut enem¬ män kuin on voitu täyttää.

52

TILASTOA KURSSEISTA.

Kurssien laatu:

Ruoanlai t to- ja säi löntäkursseja . P u u t a r h a - ja kodinhoitopäiviä . . . Vanhas ta -uu t ta - ja ja lk inekursse ja Kaisla-, olki- ja lelukursseja

44 kurs . 66 » 85 » .15 »

Yhteensä 210 kurs .

Osanottajia kursseilla yhteensä » luennoilla » . » päättäjäisissä . . . .

3.840 herik. 7.682 »

10.200 »

Yhteensä 21.722 henk. Kursseilla valmistettuja töitä:

Tallukoita, 'tohveleita ja puukenkiä aik. ja lasten 932 par. Leninkejä ja muita vaatekapp. aikuist. ja lasten 3.945 kpl.

Työaineet ovat pääasiassa varanneet kurssien osanottajat itseltään. Vain pieniä eriä kangasta on saatu kansanhuolto-ministeriön ostoluvilla, jota neuvojat ovat voineet jakaa; vain väl t tämättömimpiin korjauksiin.

Varoja kotitaloudelliseen neuvontatyöhön on liitto saanut, paitsi tavanomaista pientä valt ionapua, myös Suomen Huol¬ lolta Koti talouskeskuksen kaut ta y.m. pienempiä avustus¬ eriä teolhsuuslaitofcsilta kurssien järjestämiseksi näiden; alueella lähinnä tehtaiden työntekijöille.

Liit tomme ensimmäiset liittojuhlat pidettiin Turussa hei¬ näkuun 6 ja 7 pnä. Juh la t olivat erinomaisen onnistuneet, niille saapui runsaas t i osanottajia eri puolilta maata. Ava¬ jais juhla pidettiin he inäkuun 6 pnä alkaen 'klo 18 Vähäväkis¬ ten juhlasalissa. Huoneisto osoit tautui liian ahtaaksi , sillä sali täyttyi alusta alkaen tungokseen asti eivätkä kaikki pyr¬ kijät läheskään sopineet sisälle. Juhlan- ohjelmassa oli tor¬ visoittoa, jo ta esitti TTY:n torvisoit tokunta, t e rvehdyspuhe , Vappu Heinonen, lausuntaa, Aili Heikkilä, puhe, Aino Lehto¬ koski, Turun Toverien tyttöjen l i ikuntaesitys, kuorolaulua,

Erilaisia korjauksia 4.406 »

Yhteensä 9.283 kpl.

L I I T T O J U H L A T TURUSSA.

58

TTY:n naiskuoro ja kutsuviera iden tervehdykset sekä lopuk¬ si yhteisesti laulet tuna »Työläisnaisten marssi». Illalla klo 20 alkoi samassa paikassa antiikkitanssiaiset, jo iden yleisöme¬ nestys niinikään, oli erinomainen. Iloisina ja reippaina pyö¬ rähtelivät niin nuoret kuin vanha tk in torvisoi t tokunnan soit¬ taessa vanhoja, tunnelmallisia tanssisävelmiä.

Sunnunta ina heinäkuun 7 pnä oli aamupäivällä jär jestet ty kansantanhu- ja kuorolausuntaes i tys ten harjoitukset sekä käyntejä Turun tuomiokirkossa, linnassa ja käsityöläismu¬ seossa asiantuntevien oppaiden johdolla. Klo 14 kokoon¬ nuttiin Turun työväentalon pihamaalle, josta, järjestynein ri¬ vein kulkueessa lähdettiin Turun Urheilupuistoon, jossa päiväjuhla alkoi klo 15,30. Kulkue , jonka etunenässä astui¬ vat kansall ispukuiset kansan tanhuryhmien esiintyjät ja jos¬ sa kannett i in lippuja ja tunnuslausei ta , oli si lmäähivelevän värikäs ja kaunis. Kentälle kokoontui väkeä koko avara kat¬ somo täyteen ja runsaast i sen ulkopuolellekin. Ohjelman-suori tuksen alkoi TTY:n soit tokunta, jonka jä lkeen turku¬ laisten järjestäjien puolesta Sylvi Siltanen lausui te rvehdys­sanat. Liiton puheenjohtaja Miina Sillanpää piti juhlapu¬ heen, ja naisjärjestöjen jäsenistä harjoitettu ja kokoonpantu lausuntakuoro esitti Vieno Hamaran kirjoittaman juhlaru¬ non: Me nousemme uuteen aikaan, TUL:n Varsinais-Suo-men piirin naiset esittivät eri t täin kauniin voimisteluohjel-man. Toisen juh lapuheen piti liiton varapuheenjohtaja Tyy¬ ne Leivo-Larsson. Naisjärjestöjen kansantanhut , joihin osal¬ listui n. 100 paria, oli myöskin valtava yhteisesitys. Lopuksi astui vielä, ennen juh lan päättämistä, esiin Kauva tsan kun¬ nalliskodissa asuva ent. vi ipuri lainen jär jestöveteraani Aino Korhonen, esittäen ilonsa ja tyytyväisyytensä siitä, että sos.-dem. naisliike näin on ja tkuvas t i voimassaan. Juh la päättyi yhteisesti laulettuun! Työväen marssiin. Kuulut tajana toimi Anni Flinck.

Illalla pidettiin päättäjäisjuhla jä l leen Vähäväkisten, talos¬ sa. Tilaisuudessa puhuivat Sylvi Kaskinen, Elli Nurminen ja liiton sihteeri. Esitettiin Tanskan, Norjan ja Ruotsin sisar¬ järjestöjen tervehdykset . Kokouksessa hyväksytt i in julki¬ lausuma.

Juhl ien majoitus oli järjestet ty parille kansakoulul le ja muoni tus tapahtui majoituspaikoilla. J u h l a t tuot t ivat puh¬ dasta voittoa 32,214:—, josta Turussa valitun juh la to imikun­nan kanssa tehdyn sopimuksen perusteella hitto sai 16,107:— ja juh lan järjestelyyn osallistuneet turkulaiset sos.-dem. nais¬ järjestöt toisen puolen.

54

LIITON A R P A J A I S E T .

Liittotoiimikuiita sai arpajaisluvan, jonka mukaan elokuun 15 ja lokakuun-15 p:en välisenä aikana saimme myydä 400,000 v kpl. 25 markan 'hintaista arpaa. Arpajaisten puhdas voitto käytetään liiton suor i t taman yhteiskunnall isen valistustyön ja perheenäit ien kesävirkistystoiminnan hyväksi. Arpajais¬ ten toimeenpano oli Kansan Pika-arpajaiset ry:n tehtävänä tälläkin kertaa. Voidaan todeta, että useat l i i t tomme jär¬ jes töt nytkin löivät täydellisesti laimin arpajaisten hoitami¬ sen, monet palautt ivat arpa-lähetykset suoraa päätä avaa¬ mattomina, Niinpä ei arpojen menekki kaikista ponnistuk¬ sista huolimatta ja vaikka li i t totoimikunta myynnin tehos¬ tamiseksi asetti palkinnoksi parhaal le myyjälle matkan Ruot¬ siin ensi kesänä, saavut tanut sellaista laajuutta, että puh¬ taaksi voitoksi olisi saatu parhain mahdollinen tulos. Tässä suhteessa vastaisuuteen nähden on jär jestömme toiminnassa vielä korjaamisen varaa, niin että kun seuraavan ker ran tällainen tilaisuus järjestyy, myöskin l i i t tomme osastot pyr¬ kivät voimiensa mukaan täyt tämään ne tavoitteet, joita niil¬ le asetetaan. •

Eneten olivat arpoja myyneet seuraavat järjestöt saaden Kansan Pika-arpajaisten myöntämät palkinnot:

Sos.-dem. Työläisnaisliiton arpajaisten myyntikilpailun voittaneet järjestöt:

Tampereen Sos.-dem. Naisyhdistys 5.844 kpl. Helsingin Sos.-dem. Naisyhdistys 5.118 » Oulun Sos.-dem. Naisyhdistys 3.700 » Kotkan Sos.-dem. Naisyhdistys 2.883 » Porin Sos.-dem. Naisyhdistys • , 1.873 » Vallilan Sos.-dem. Naisyhdistys 1.636 » Vuoksenniskan Sos.-dem. Naisyhdistys 1.600 » Helsingin Taloustyöntekijäin koti 1.463 » Helsingin Ammatt iyhdis tysväen sd. Naisjaosto . . 1.414 » Hyvinkään Työväenyhdistyksen Naisjaosto 1.162 » Lahden Sos.-dem. Naisyhdistys 1.100 » Popinmiemen Sos.-dem. Naisyhdistys 1.089 » Mikkelin Sos.-dem. Naisyhdistys 961 » Kymin länt. Ty:n Naisjaosto 956 » Kymin Ty:n Naisjaosto 955 » Jyväsky län Sos.-dem. Naisyhdistys 945 » Oulunkylän Sos.-dem. Naiset 907 »

5 5

Lappeenrannan Sos.-dem. Naisyhdistys 900 kpl. Valkeakosken Sos.-dem. Naisyhdistys 9 0 0 > Suolahden Sos.-dem. Naisyhdistys 9 0 0 » Tainionkosken Sos.-dem. Naisyhdistys 810 » Kokkolan Sos.-dem. Toveriseur. Naisjaosto . . . . 786 »

T u r u n Urhei luväen Sosialistiseur. Naisjaosto . . . . 783 » Messukylän Uudenkylän Ty:n Naisjaosto 731 » Parkkar i lan Ty:n Naisjaosto. 7 1 8 » Jou t san Ty:n Naisjaosto. 7 1 4 » Enson Ty:n Naisjaosto 7 0 0 » Jämsän Ty:n Naisjaosto 7 0 0 » Rovaniemen Ty:n Naisjaosto 669 » Riihimäen Ty:n Naisjaosto. 661 » Turun Sos.-dem. Naisyhdistys 624 » Viipurin kaupungin Sos.-dem. Naisyhdistys 6 0 8 »

Virkkalan Ty:n Naisjaosto A 600 »

Eniten arpoja möi tamperela inen Elli Ahonen, 4.844 kpl., j o t en hän pääsi palkinnolle saaden vapaan matkan Ruotsiin ensi kesänä. '

t

E R I K O I S J U H L A T .

Sitä mukaa kun uusia järjestöjä on i lmoi t tautunut liiton jäseneksi , on myöskin järjestöjen juhla toiminta kaikin puo­lin vi lkastunut ja varsinkin erikoisjuhlat ovat saaneet osak­seen suurta huomiota. Kansainvälinen naistenpäivä, jonka vietto sodan aikana jäi melkein unohduksiin, on jäl leen huo¬ mioitu. Toimintavuotena ehdotettiin SNDL:n taholta, että l i i t tomme yhteistyössä maini tun järjestön, sekä SAK:n ja urheilujärjestöihin kuuluvien naisten kanssa, ryhtyisi toi¬ meenpanemaan naistenpäiväjuhlia. Vaikka ei ha lu t tukaan ryhtyä laajempaan yhteistyöhön ensinmainitun järjestön kanssa, ei kui tenkaan, kun kysymyksessä olivat myöskin ammatillisessa ja urheilutoiminnassa mukana olevat naiset, halut tu kieltäytyä yhteistyöstä näiden kanssa. Annet t i in yh¬ teinen kehoitus naistenpäivän vietosta ja t ämän kehoituksen perusteella lienee joi takin yhteisjuhlia järjestettykin. Kui¬ tenkin monet jär jestöistämme yhä edelleenkin viettivät nais-tenpäiväjuhlia omassa keskuudessaan. Juhl ia vietetti in kaik¬ kiaan 40 paikassa ja oli niissä osanottajia 2345 henkeä. Nais­tenpäivää var ten valmistett i in merkki , jota myytiin 5 mk. hinnasta kpl. Järjestöt eivät kui tenkaan hoitaneet merkin

56

myyntiä niin hyvin, kuin olisi ollut toivottavaa, jo ten niitä' jä i suuri osa myymättä. Painosmäärä oli 100,000 kpl.

Äitienpäivää vietettiin entiseen tapaan toukokuun toisena sunnuntaina. Äitienpäiväjuhlia järjestett i in kaikkiaan 56 järjestössä, On huomattava, että edelläolevat tiedot juhl ien lukumäärästä ovat puutteelliset, sillä vuositilastot eivät vielä kertomusta kirjoitettaessa läheskään kaikki ole saapuneet liiton toimistoon.

Mikkelinpäiväjuhla on vietetty syyskauden toiminnan al-kajaisjuhlana, mutta nähtävästi se, sa t tuen syyskauden pa¬ himpaan ja kiireell isempään työaikaan, ei yleensä saavuta sellaista laajuutta ja kan tavuut ta kuin edellämainitut, jo perinteellisiksi muodostuneet juh lamme.

Naisten äänioikeuden 40-vuotismuisto. Lii t tomme aloit¬ teesta herätet t i in syyskauden alussa kysymys, millä tavoin maamme naisten olisi muistet tava naisten äänioikeuden 40-vuotismuistoa, joka sattuu näille vuosille. Äänioikeuslain vahvistamisesta tuli nim. he inäkuun 20 pnä kuluneeksi 40 vuotta ja maaliskuun 15 ja 16 pnä 1947 on tullut kuluneeksi 40 vuot ta ensimmäisistä vaaleista, joihin naiset saivat osal¬ listua täysi vertaisina ja Vaalikelpoisina valitsijoina. Liittom¬ me toimesta lähetett i in kutsu eri poliittisten puolueiden nais¬ ryhmille ja kehoitettiin heitä val i tsemaan edustajiaan neu¬ vottelemaan yhteisen juhla to imikunnan muodostamisesta. Tällainen toimikunta myöhemmin asetettiin ja siihen valit¬ tiin li i t tomme edustajina Ida Aalle-Teljo ja Mart ta Salmela-Järvinen, sekä varalta Aino Lehtokoski ja Kaisa Hiilelä. Toi¬ mikunta on senjälkeen järjestäytynyt ja sen puheenjohtajaksi on valittu liittomme sihteeri ja valmistelee se naisten äänioi¬ keuden 40-vuotisjuhlan viettoa maalisik. 1947. Tässä mielessä se jou lukuussa 1946 antoi julkisen kehoi tuksen kaikille nais¬ järjestöille myöskin muilla paikkakunnil la järjestää näitä juhlia ja tätä kehoitusta onkin hyvin laajassa mitassa nou¬ datettu.

TYÖVÄEN A K A T E M I A N S T I P E N D I R A H A S T O .

Kun edellisenä vuotena ei hakijan puutteessa ollenkaan jae t tu apurahaa Työväen Akatemiassa opiskeleville naisille ja kun opiskelukustannukset vuoden kuluessa yhä kohosivat, päätetti in julistaa vain yksi 8.000 mk suuru inen apuraha ha¬ ettavaksi. Apurahan hakijoita oli kaikkiaan 4 henkeä ja myönnett i in se Irja Larnevalle Helsingistä. Myöhemmin.

57

syksyllä anoi Akatemiassa opiskeleva Rantsilan ty:n naisja¬ oston jäsen Aina Keränen opintoavustusta ja myönnett i in hänelle kevä t lukukaut ta var ten 4.000 mk.

YHDISTYSTEN JA J A O S T O J E N TOIMINTA.

Vuoden alussa oli toiminnassa kaikkiaan 43 sos.-dem. nais¬ yhdistystä ja 153 naisjaostoa. Vuoden kuluessa perustet t i in 31 naisjaostoa ja 3 sos.-dem. naisyhdistystä, Värtsi län sos.-dem. naisyhdistys ilmoitti uudel leen alkavansa toimintansa Uus-Värtsilässä. Toimintansa lopettaneensa ilmoitti Lappi-lan ty:n naisjaosto. Vuoden lopussa oli siis toiminnassa 47 sos.-dem. naisyhdistystä ja 183 naisjaostoa.

J U H L I V I A J Ä R J E S T Ö J Ä .

40-vuotisjuhliaan viettivät vuoden kuluessa Jyväskylän sos.-dem. naisyhdistys 17/2 —47, liiton edustajana oli Aino Lehtokoski, Äänekosken sos.-dem. Naisyhdistys 10/3 —47, liiton edustajana sihteeri , Lohjan sos.-dem. Naisyhdistys 13/10 —47, liittoa edusti Laura Härmä, Kymin länt. Ty:n naisosasto 17/11 —47, liittoa edusti Tert tu Sainio, Turun sos.-dem. Nais¬ yhdis tyksen 50-vuotisjuhla oli 31/3 —47 liiton edustajina oli¬ vat saapuvilla Ida Aalle-Teljo ja Aino Lehtokoski. Simpe¬ leen sos.-dem. Naisyhdistys vietti 30-vuotisjuhlaansa 10/11 —47 liiton edustajana Anni Flinck ja 20-vuotisjuhlaansa Ol¬ lun sos.-dem. Työläisnaisyhdistys 28/5 —47, liiton edustajana oli sihteeri.

SOS.-DEM. NAISTEN P I I R I T O I M I K U N N A T JA PIIRI¬ TOIMIKUNTIEN N A I S J A O S T O T .

Vuoden kuluessa on edelleen ollut toiminnassa 5 naisten piir i toimikuntaa ja 8 pi ir i toimikunnan naisjaostoa. Vaasan etel. piiriin oli vaalipiir ikokouksessa valittu naisjaosto, mut¬ ta kun sen sijaintipaikka oli toinen kuin vaalipiir i toimikun-nan ei se oikein näyttänyt pääsevän toiminnan alkuun. Toi¬ veita kuitenkin on, että tähänkin saadaan naisjaosto piiri¬ to imikunnan yhteyteen.

Piirijärjestöt ovat omilla alueillaan järjestäneet valistus¬ työtä sekä omin voimin, että liiton avustuksella. M u u t a -

58

missa vaalipiireissä on voitu osallistua liiton järjestäjien mat¬ kakustannusten suori t tamiseen ainakin joltain osalta ja täten helpotettu liiton taloudellisia mahdoll isuuksia pitää palve¬ luksessaan järjestäjiä. Piirijärjestöjen alueella on järjestet ty tavallisesti ainakin yksi koko aluetta käsittävä kokous, joka itsenäisten pi ir ikokousten alueella on ollut piirijärjestöjen vuosikokous ja piir i toimikuntien naisjaostojen alueella neu¬ vot telukokous, joka osaksi on myöskin päät tänyt piirin toi¬ mintaa koskevista asioista. Piirien naisjaostojen valinnassa on tällä hetkellä olemassa eräänlaista epätasaisuutta, toisissa piireissä koko piiriä käsit tävät naisten neuvot te lukokoukset valitsevat jaostot, toisissa taas se on jäänyt vaalipiiritoimi-kunt ien tehtäväksi .

Lii t totoimikunnan lähet tämänä käsiteltiin piirikokouksissa ja neuvottelukokouksissa alustus Pohjoismaisesta yhteistyös¬ tä, jonka lisäksi l i i t totoimikunnan edustaja on tavallisesti esittänyt kokouksissa t i lanneselostuksen.

Koko piiriä käsittäviä kokouksia on eri piireissä järjes¬ tetty seuraavast i : .

Turun et. vaalipiiri. Neuvot te lukokous Salossa 13/1 —47, alustajina Aino Lehtokoski, Kert tu Koivisto, Tert tu Sainio.

Kuopion länt. vaalipiiri, piirikokous Varkaudessa 10/3 —47 Liiton edustajana Elli Nurminen.

Hämeen pohj. vaalipiiri , naisten kunnall inen neuvottelu­kokous Tampereel la 10/2 —47, alustajina Selma Hiisivaara, Jenny Matinaho ja Martta Salmela-Järvinen. Pi ir ikokous 19/4 —47, liiton edustajana Sylvi-Kyllikki Kilpi.

Kymen länt. vaalipiiri, piirikokous Kymissä 31/3 —47, lii¬ ton edustajana Martta Salmela-Järvinen.

Turun et, vaalipiiri, neuvot te lukokous Turussa 7/4 —47, alustajina Aino Lehtokoski, Tert tu Sainio.

Vaasan it. vaalipiiri, piirikokous Jyväskylässä 5/5 —47, lii¬ ton edustajana Tert tu Sainio.

Uudenmaan vaalipiiri, neuvot te lukokous 14/4 —47, liiton edustajana Ida Aalle-Teljo.

Vaasan pohj. vaalipiiri, neuvot te lukokous Kokkolassa 24,4 — 4 7 , liiton edustajana Elli Nurminen.

Kymen it. vaalipiiri, neuvot te lukokous Tainionkoskella 26 5 —47, liiton edustajana Martta Salmela-Järvinen.

Hämeen etel. vaalipiiri, neuvot te lukokous Hämeenlinnassa 2 6 —47, liiton edustajana Aino Malkamäki.

Turun etel. vaalipiiri , neuvot te lukokous Turussa 17/11 —47 , alustajina Aino Lehtokoski, Ida Aalle-Teljo.

59

PERHEENÄITIEN K E S Ä V I R K I S T Y S K U R S S I T .

Eri vaalipiirien alueella järjestett i in kesän aikana perheen¬ äitien kesävirkistyskursseja, joiden toimeenpanoa varten oli ScEUl avustusta myöskin Sosiaaliministeriöltä vähävarais ten äitien kesävirkis tykseen vara tus ta määrärahas ta . Kurssien ohjelmassa oli, paitsi virkistystoimintaa, uintia, lepoa ja au-r ingonpalvontaa myöskin luentoja, joi ta eri t täin mielenkiin¬ nolla seurat t i in. Kursseja järjestettiin seuraavissa vaalipii¬ reissä:

Kuopion länt. vaalipiirissä. Kuopion Kalliorannassa kesä¬ kuun 25 p:än ja he inäkuun 2 p:än välisenä aikana. Kurs¬ seilla oli osanottajina kaikkiaan 30 äitiä ja 2 lasta.

Turun etel. vaalipiirissä Yläneen työväentalossa 1/8—11/8, osanottajia oli 31 äitiä ja 3 lasta.

Hämeen pohj. vaalipiirissä, Tampereen sos.-dem. Naisyh¬ distyksen kesäkodissa Ruskeapäässä 27/7—5/8, osanottajia oli 38 äitiä ja 14 lasta.

Vaasan,, pohj. vaalipiirissä Kannuksen karjanhoitokoululla 26/7—4/8, osanottajia oli 36 äitiä ja 19 lasta.

Vaasan, it. vaalipiirissä, Virtain Vuorilahdella 10/8—20/8 osanottajia oli 30 äitiä ja 4 lasta.

Hämeen etel. vaalipiirissä, Tammelassa, osanottajia 23 äitiä. Uudenmaan läänin vaalipiirissä Kallioniemen kesäkodissa

20/8—31/8, osanottajia oli 40 äitiä ja 3 lasta. Kuopion itäisessä vaalipiirissä, Onttolan kansakoululla

7/7—27/7. Osanottajia 34 äitiä, 73 lasta. Kurss ien ohjelma ja luennoitsijat on selostettu piiritoimi¬

kuntien omissa vuosikertomuksissa. Kymen itäisessä vaalipiirissä järjestettiin mielenkiintoiset

kesävirkistyskurssi t ja edustivat ne tavallaan uutuut ta \2IBL alalla. Kurssit nimittäin pidettiin leiri toiminnan muodossa, jolloin asuttiin teltoissa Täinionkosken työväenyhdistyksen omalla kesäpalstalla. Leiritoiminta onnistui kaikista epäi¬ lyksistä huolimatta erinomaisesti ja kaikki leirillä olijat, joi¬ den joukossa oli hyvinkin ijäkkäitä henkilöitä, olivat »telt¬ tailuun» hyvin tyytyväisiä. Esimerkkiä kannat taa muidenkin seurata, jos sopivista kurssihuoneistoista tuntuu olevan puu¬ tetta.

Kymen länt. vaalipiirissä järjestettiin vapaa oleskelu äi¬ deille useammassa vuorossa, Kotkan sos.-dem. Naisyhdistyk¬ sen kesäkodissa Leporannassa. Kaikkiaan oli täten virkis-tyslomalla 38 äitiä ja 4 lasta.

60

Kesän kuluessa järjestettiin siis kesävirkistyskursseja 10 paikassa, ja oli niillä osanottajia yhteensä 300 äitiä ja 72 lasta, jonka lisäksi eri järjestöjen omistamissa kesäkodeissa useat sadat äidit ja lapset saivat vapaan kesäloman.

T U L E V A I S U U S .

Tulevaisuuden toimitusneuvostoon kuuluivat vuoden alus¬ sa samat jäsenet kuin edellisenäkin vuotena, mutta Sylvi-Kyllikki Kilven kesällä erottua liiton puheenjohtajan toi¬ mesta, valittiin toimitusneuvostoon hänen sijaansa Tyyne Leivo-Larsson. Mart ta Salmela-Järvinen on edelleenkin toi¬ minut lehden päätoimittajana, toimitustyöhön on myöskin osallistunut toimitsija Tert tu Sainio.

Tulevaisuus ilmestyi vuoden kuluessa 15 kertaa, joista kaksoisnumeroita on ollut 9. Lehden julkaisemisella on aset tanut rajoituksia paperin säännöstely, joka meidänkin lehtemme kohdalla on tun tunut sangen vaikeana, varsinkin kun vuoden aikana tilaajamäärä saatiin huomattavast i nou¬ semaan. Työvoiman puute kirjapainossa ja yleensä se, että lehti on painettava toisella paikkakunnal la , haittaa säännöl¬ listä ilmestymistä, johon parhaalla tahdolla ja ponnistuksil¬ lakaan ei ole päästy. Erikoisnumeroina on julkais tu naisten¬ päivä-,, vappu-, äitienpäivä-, Mikkelinpäivä- ja jou lunumero t .

Kun lehti on edellisenä vuotena tuot tanut huomat tavan tappion, kehoitetti in järjestöjä tekemään lahjoituksia tämän tappion peittämiseksi. Lahjoituksia on kui tenkin saapunut verra t ta in niukasti . Lehden t i laushinta kohotett i in vuoden alussa 100 mk. koko vuoden, 60 mk. puolen vuoden ja 35 mk neljännesvuoden tilaukselta. Samoin korotettiin myöskin ilmoitushintoja. Tilaajamäärän kasvuun ei tämä hinnan nousu kui tenkaan vaikut tanut , päinvastoin se kohosi ainakin 40 %. Asiamiesten toimintaan vaikutt i va rmaan piristävästi palkinitokilpailu, joka pantiin toimeen tilausten hankinnassa ja jossa ensimmäisenä palkintona oh matka Osloon Pohjois¬ maisille sos.-dem. naistenpäiville. Matkan voitti Rauha Oja¬ la Tampereel ta , päästen siten matkus tamaan Osloon, mikä olikin erikoisen onnis tunut tulos, sillä toveri Ojala on vuosi¬ kymmeniä tehnyt uskollisesti työtä lehtemme hyväksi. Toi¬ selle sijalle tuli Vappu Heinonen Turusta , jonka palkinto¬ matka liittojuhliin T u r k u u n vaihdett i in matkaksi Helsinkiin ja kolmanneksi , leninki-kankaan voittajaksi tuli Maria Turu¬ nen Varkaudesta .

61

KUSTANNUSTOIMINTA.

Kustannustoiminta on kuluneiden vuosien aikana supis­tunut muutamien lentokirjasten painattamiseen. Niinpä ju l ­kaistiin vuoden 1944 aikana l i i t tokokouksen hyväksymä so­dan jä lke inen ohjelma, nimellä: Naiset sodanjälkeisessä uudistustoiminnassa. Kirjasta on jae t tu vapaasti lentoleh¬ tisenä. Vuonna 1946 valmistui laulukirja, j oka sisältää nais­ten juhli in ja ti laisuuksiin sopivia lauluja. Laulukir jan hinta on 20 mk kpl. Lisäksi toimitettiin yhteistyössä Kustannusosa­keyhtiö Tammen kanssa Miina Sil lanpään merkkipäivän joh­dosta hänen elämäntyötään käsittelevä albumi, jonka myynti­hinta oli 150 mlk. Kun kirjoittajille ei makset tu mitään palk¬ kioita ja myynti oli pääasiassa järjestetty h i t tomme osastojen välityksellä, tuotti kirja n. 51.000 markan voiton, jonka kus¬ tannusyht iö on suor i t tanut liitollemme ja joka on päätet ty käy t t ää johonkin työläisnaisten pyrkimyksiä edistävään tar¬ koitukseen.

YHTEISTOIMINTA MUIDEN J Ä R J E S T Ö J E N KANSSA.

Liit totoimikunta on ollut edustet tuna seuraavissa järjes¬ töissä:

Työväen Sivistysliitto, edustajana Toini Sinervo, varalta Elsa Peräläinen ja Elli Nurminen.

Työväen Matkailuliitto, Tyyne Leivo-Larsson, j oh tokun­taan kuuluu varajäsenenä Mart ta Salmela-Järvinen.

Väestöliitto, Mart ta Salmela-Järvinen ja Selma Hiisivaara, varal ta Elsa Peräläinen ja Toini Sinervo, hall i tukseen kuu¬ luvat Aino Malkamäki ja sihteeri.

Suomen Huolto, Sylvi-Kyllikki Kilpi, varal ta Martta Sal¬ mela-Järvinen, edellisen erottua toimikunnasta oh jälkim¬ mäinen vak. edustajana.

Kansan Pika-arpajaisetr.y. Mart ta Salmela-Järvinen. Mannerheimin lastensuojeluliiton sotakummivaliokunta,

Selma Hiisivaara. Suomen Naisten Kansallisliitto, Sylvi-Kyllikki Kilpi, va¬

ralta Mart ta Salmela-Järvinen. SNKL:n alakomiteat: Siveellisyyskomitea, Toini Sinervo. Kasvatuskomitea, Toini Sinervo. Naispoliisikomitea, Tyyne Leivo-Larsson. Rauhan komitea, Lyyli Takki.

62

Ammattikasvatuskomitea, Aino Lehtokoski. Lakikomitea, Lempi Lehto. Naisedustuskomitea, Sylvi-Kyllikki Kilpi, varalta Martta

Salmela-Järvinen. Varhaisnuorisotyötoimikunta, Aino Malkamäki. Kansalaisjärjestöjen Raittiustoiminnan Keskusliitto, Mart ta

Salmela-Järvinen, Elli Nurminen. Lomaliitto, Toini Sinervo, naisjaostossa Tyyne Leivo-Lars-

son, varal ta Mart ta Salmela-Järvinen. Yhteismainos, Martta Salmela-Järvinen. Suurtalkoot, Elli Nurminen. Tuoremehukomitea, Elli Nurminen. Kuluttajain toimikunta, Elli Nurminen, varalta Lyyli Tak¬

ki. Edellisen sairastut tua ja jä lk immäisen matkan takia ol¬ lessa pois maasta, Lempi Lehto ja varal ta Lydia Kyröläinen.

Kansan Elokuva Kela r.y. va l tuuskunnassa Tyyne Leivo-Larsson ja Selma Hiisivaara ja varal ta Lempi Lehto ja Elli Nurminen ja joh tokunnassa Tyyne Leivo-Larsson.

Liit totoimikunta on ollut edustet tuna seuraavissa kokouk¬ sissa ym. neuvottelut i laisuuksissa:

Sos.-dem. Puolueneuvoston kokouksessa helmikuun 25 pnä. liiton edustajana Ida Aalle-Teljo ja Tulevaisuuden edustajana Tyyne Leivo-Larsson.

Ylimääräisessä sos.-dem. puoluekokouksessa olivat liiton edustajana Elsa Peräläinen ja Tulevaisuuden edustajana Elli Nurminen.

Sos.-dem Työläisnuorisoliiton 40-vuotisjuhlassa 10/6 Tam¬ pereella edusti l i i t totoimikuntaa Elli Nurminen.

Työväen Urheilidiiton liittojuhlassa kesäkuun 27—30 pnä Selma Hiisivaara.

Suomen Huollon 5-vuotisjuhlassa Ida Aalle-Teljo.

Työväen Musiikkiliiton liittojuhlissa Kotkassa he inäkuun 14 pnä Elli Nurminen ja Ida Aalle-Teljo.

Naisten Raittiuskeskuksen rait t iusviikon juhlia järjestä¬ vässä toimikunnassa Tert tu Sainio ja Aino Lehtokoski.

Vuoden kuluessa päätett i in liittyä kannatusjäseneksi Nuor¬ ten Kotkien Ystävät-nimiseen järjestöön ja vaht t i in hiton edustajiksi Aino Malkamäki ja Mart ta Salmela-Järvinen.

Puunkäytön rationalisoimistoimikuntaan valittiin Lyyli Takki.

63-

YHTEISTOIMINTA SDNL:N KANSSA.

SNDL:n (Suomen Naisten Demokraat t isen Liiton) taholta on useaan ker taan tehty yhteistoimintatarjouksia li i tollemme. Paitsi kohdassa Erikoisjuhlat mainit tua esitystä yhteistoi¬ minnasta kansainvälisen naistenpäivän vietossa, on näihin ehdotuksiin suhtaudut tu torjuvasti sitäkin, suuremmalla syyl¬ lä, kun puoluekokous kesällä 1946 päätti , että yhteistyöstä päättää jokaisella kerralla erikseen puoluetoimikunta. On kuitenkin voitu todeta, että S N D L m paikalliset järjestöt tekevät yhteistoimintatarjouksia järjestöil lemme eri muo¬ dossa, ilmeisestikin pyrkien tä ten saamaan aikaan yhteis¬ työtä »yli johtajien päiden». Järjestöjemme on syytä huo¬ mioida tässäkin kohdin puoluekokouksemme päätös, joka sitoo meidän järjestöjämme samalla tavalla, kuin muitakin sos.-dem. puolueen perusjärjestöjä.

K U N N I A N O S O I T U K S E T .

Kun lii t tomme puheenjohtaja ja työväenli ikkeen kunnia-veteraani Miina Sillanpää kesäkuun 4 pnä täytti 80 vuotta, harkitsi l i i t totoimikunta, miten voisimme pysyvällä tavalla huomioida tämän harvinaisen merkkipäivän. Valitt i in 3-henkinen jaosto, johon tulivat Lyyli Takki , Tyyne Leivo-Larsson ja Martta Salmela-Järvinen ja joka sai tehtäväkseen suunnitella muistoalbumin julkaisemisen, joka ilmestyisi tov. Sillanpään merkkipäiväksi . Jaos to ikääntyi Kustannusyht iö Tammen puoleen tiedustellen, olisiko yhtiö valmis kustanta¬ maan teoksen siten, että siitä mahdollisesti saatava puhdas voitto voitaisiin käyttää johonkin työläisnaisia lähellä olevaan tarkoi tukseen. Tähän mainit tu kustannusyht iö suostuikin ja jaosto ryhtyi hankk imaan 'kirjoituksia ju lkaisua varten. Sii­hen kirjoittivat Hedvig Gebhard, Sylvi-Kylhkki Kilpi, Lyyli Takki, Tyyne Leivo-Larsson, Elli Nurminen, Olga Tainio, Martta Salmela-Järvinen, Elli Lehtinen, Väinö Hakkila K. H. Wiik, Arvo Paasivuori sekä Ruotsista Hanna Grönvall, Sig­ne Vessman ja Sigrid Lundin. Teokseen hankitti in myöskin runsaast i kuvia. Siitä tuli 100-sivun laajuinen ja siitä otet¬ tiin 2,500 kpl. painos, joka meni kokonaan kaupaksi . Kirjan menekkiin vaikut t i huomattavast i naisjärjestöjen suoritta¬ ma ennakkolevitystyö, joka takasi sille va rman levikin jo ennen ilmestymistä.

54

Miina Sillanpäälle itselleen ojennettiin yksi kpl. maini t tua -teosta, johon Lyyli Takki oli kirjoittanut seuraavan sisäl¬ töisen omistuksen:

Edelläkävijälle Uranuurtajalle Miina Sillanpäälle.

Nähdä valoviiru pimeässä yössä; koota kymmenet, sadat, tuhannetkin kohtalotoverit yhdessä ponnistele¬ maan sitä kohti, tietäen sen johtavan kirkkaaseen päi¬ vään; luoda järjestö ja ottaa harteilleen sen antama edesvastuu, omistaa sille itsensä; jaksaa kaikissa vai¬ heissa loppuun — voittoon! — asti toisten edellä tien näyttäjänä; eräästä sellaisesta pitkän elämän työstä ker¬ tovat tämän syntymäpäiväkirjan hiljaiset lehdet. Ne kertovat vertojaan hakevasta alttiudesta, rohkeudesta ja rakkaudesta, joka on suurin kaikesta. Vähäiseksi tunnustukseksi ja kiitollisuutensa osoitukseksi Suomen työläisnaisliikkeen ansioituneimmalle uranuurtajalle ja kannustavaksi oppaaksi sekä nykyisille että jälkeemme tuleville kanssasisarillemme omistaa tämän vaatimatto¬ man niteen

Sosiaalidemokraattinen Työläisnaisliitto.

Aino Lehtokoski täytti 60 vuotta kesäkuun 6 pnä. Kun molemmat merkkipäivät sattuivat näin lähekkäin järjestet¬ tiin kesäkuun 8 pnä Eduskunta ta lon valtiosalissa suuri kan¬ salaisjuhla, jossa molemmat syntymäpäiväsankari t Miina Sillanpää ja Aino Lehtokoski olivat kunniavieraina. Tilai¬ suudessa oli saapuvilla mm. rouva Paasikivi, eduskunnan puhemies puolisoineen ym. tunnettuja henkilöitä, ja pidet¬ tiin siellä useita puheita, joissa merkkipäiväänsä viettävien elämäntyötä valaistiin ja kunnioitet t i in.

Lii t totoimikunta kävi tov. Lehtokosken luona hänen merk¬ kipäivänään aamupäivällä esittämässä liiton onnittelut, ojen¬ taen hänelle muistolahjan.

Toveri Lempi Lehdon täyttäessä 50 vuotta he inäkuun 23 pnä käytiin hänen luonaan tervehdyskäynni l lä ja ojennettiin muistolahja.

Tunne tun ruotsalaisen ammaittiyhdistysnaisen toveri Anna Johansson-Visborgin täyttäessä 70 vuotta mar ra skuun 11 pnä, päätetti in valmistaa hänelle adressi, johon BBKSJII I laati Lyyli Takki ja jonka liiton varapuheenjohtaja Tyyne Leivo-Larsson kävi viemässä henkilökohtaisesti Tukholmaan merk-

65

Mpäivänä. Tov. J-V. on monessa muodossa avustanut liit¬ toamme mm. sotiemme aikana järjestäen 150 sotaleskellem-me oleskelumahdoUisuudet lapsineen Tukholman läheisyy¬ dessä sijaitsevassa ammatt iyhdis tysnais ten kesäkodissa.

Toveri Hulda Floodille Tukholmasta lähetett i in onnittelu-sähkösanoma hänen 60-vuotispäivänään.

Toveri Lyyli Lindblomin kuoleman johdosta 21/11 lähetet¬ tiin hänen puolisolleen surunval i t te lusähkösanoma.

Samoin lähetetti in Ruotsin pääministeri Per Albin Hans¬ sonin kuoleman johdosta surunval i t te lu hänen puolisolleen Sigrid Hanssonille.

Kun Väestöliitto ehdotti, että l i i t tomme asettaisi ehdok¬ kaan n.s. äitien kunniamerk in saajaksi, päätett i in ehdottaa tämän kunn iamerk in saajaksi Elli Ylenius Ylistarosta, koska hän monilapsisen perheen äitinä, sodassa miehensä ja poi¬ kansa menet täneenä ja yhteiskunnall isest i va lveutuneena naisena erinomaisesti täytti ne ehdot, jo tka tämän kunnia¬ merkin saantiin oli asetettu. Li i t to toimikuntamme ehdotus tuli myöskin hyväksytyksi ja tämä kunn iamerkk i annettiin Elli Yleniukselle, joka sai sen vastaanot taa äit ienpäivän juh -1 a tilaisuudessa Kansallisteatterissa.

TYÖVÄEN K U K K A S R A H A S T O .

Työväen Kukkasrahas to on vuoden 1946 aikana j a tkanu t toimintaansa entiseen tapaan, pyrkien samalla entistä te¬ hokkaammin tekemään rahaston nimeä tunnetuks i ja sa¬ malla l isäämään toimipaikkojensa lukumäärää .

Rahaston toimintaa on edelleenkin va ikeut tanut se, että sota-ajan vaikeuksien johdosta ei ole -tarvittaessa ollut saa¬ tavissa kul ta- ja hopeavärejä adressien painatusta varten. Vuoden lopulla kui tenkin hiton sihteerin onnistui ulkomaan matkansa yhteydessä saada Ruotsin Sos.-dem. puolueelta erän tarvittavia värejä lahjoituksena, jo ten uusi , entistä ar¬ vokkaamman näköinen adressipainos voitiin vuoden viimei¬ sinä päivinä saada käytet täväksi , joskin sen levit täminen edelleen asiamiehille jä i seuraavan vuoden puolelle.

Adresseja on toimintavuoden aikana myyty kaikkiaan 5.055 kappaletta ja myyntipaikkoja on ollut yhteensä 159, jo ten uusia myyntipaikkoja on vuoden kuluessa hanki t tu 18.

Kukkasrahas ton mainontaan on ja tkuvas t i -kiinnitetty huo¬ miota ja ilmoitusvälineenä on käytet ty sekä sanomalehti- ,

5 • •

66

aikakaus- ym. julkaisuja. Lisäksi on. pääkaupungissa edel­leen käyte t ty ns. dialevymainontaa useissa' eri elokuvateat¬ tereissa.

Rahaston taloudellinen tuot to ilmenee t ihker tomuksen yh¬ teydessä.

SOTAKUMMITOIMINTA.

Sos.-dem. Työläisnaisliitto on vuoden 1946:n aikana edel¬ leen harjoit tanut ns. sotakummitoimintaa, avustaen sodan johdosta orvoksi jäänei tä vähävara is ten perheiden lapsia kuukausi t ta in makset taval la määrä tynsuuruise l la kummira-halla. Kuluneen vuoden aikana rm Suomen' Huollon sekä ystävällisten rahalahjoitusten 2MJB voitu ennestään riittä¬ mät tömän pieniä kummimaksuja huomattavast i koroittaa.

Liitolla oli vuoden alussa yhteensä 164 kummilasta, joil le liitto väli t tömästi lähetti kummirahan . Vuoden aikana on yli-ikäisyyden vuoksi lakkaute t tu 2 kummisuhdet ta sekä sol¬ mittu uusia 3 ja uudis te t tu ruotsinmatkojen vuoksi keskey¬ tyksissä olleita. 3, jo ten vuoden lopulla oh kummisuhte i ta kaikkiaan 108, j onka lisäksi on useilla sos.-dem. naisjärjes¬ töillä liiton välityksellä toimitettuja kummilapsia, joil le kum-mirahat ja mahdolliset paketi t toimitetaan kuukaus i t ta in suoraan järjestöjen toimesta asianomaisiin perheisiin.

Vuoden aikana on saatu Suomen Huollolta kummiavus tuk-sia var ten 441.600:—, Työväen Kukkasrahas to l ta vuoden 1945 voittovaroja 74.000:— ja lahjoituksena amerikkalaisi l ta lahjoittajilta 50.000:—, yhteensä 515.600:—. Kummilapsil le on kuukausi t ta in jaet tu keskimäär in 400:— suuruisia kum-mirahoja ja erikoisen hädänala isuuden sattuessa luovute t tu pienehköjä kertakaikkisia avustuksia kummiperhe iden ta¬ loudellisen aseman parantamiseksi . Myöskin on tarvittaes¬ sa annet tu erilaisissa sosiaalista huoltoa koskevissa kysy¬ myksissä sekä ammatinval innassa ja työpaikkojen ja kasva-tuskotien hankkimisessa sotaorvoille kummilapsil le.

Jou luna lähetett i in kaikille kummilapsi l le pieni joulupa¬ ketti, jossa oli Suomen Huollolta saatuja makeisia, Huhtamä¬ ki-Yhtymältä saatuja lakritsia ja Amerikasta saatuja vaate­kappaleita sekä äideille »Tulevaisuus»-lehden- ja lapsille »Sarastus»-lehden vuosikerrat .

67

K A N S A I N V Ä L I N E N TOIMINTA.

Ensimmäisen ker ran pitkän ajan kulut tua voimme käyt tää ylläolevaa otsikkoa to imintaker tomuksessamme. Kansainvä¬ liset yh tey temme, jo tka kaikkien sotavuosien aikana ovat ol¬ leet katkenneina, ovat vähitel len alkaneet uudel leen avau¬ tua. Olemme vuoden kuluessa saaneet kirjallisia tiedonan¬ toja eri maiden sos.-dem. naisjärjestöiltä, mm. Itävallasta', j onne kutsut t i in l i i t tomme edustajia olemaan mukana sikä¬ läisen naissihteeristön toimeenpanemilla kansainvälisillä naistenpäivillä. Kirje oh kui tenkin matkal la viipynyt niin kauan, ettei ollut enää mahdoll ista lähettää edes sahkösano-matervehdyksiä tähän t i laisuuteen. Niinikään saapui Sveit¬ sistä kutsu saapua heidän järjestönsä edustajakokoukseen, mutta tähänkään t i laisuuteen ei matkavaikeuks ien vuoksi voitu ketään, lähettää. Sensijaan laati varapuheenjohtaja lyhyen selostuksen to iminnas tamme lähet täen sen terveh¬ dyksen ohella Sveitsin naisten kokoukseen. Myöhemmin laadittiin lyhyt selostus h i t tomme toiminnasta ja jär jestö-muodoista, joka käännet t i in ruotsin, saksan, englannin ja ranskankiel i l le ja lähete t t i in kaikkiin niihin Euroopan mai¬ hin, joissa sosiaalidemokraatt isten naisten t iedetään olevan toiminnassa. Olemme myöskin saaneet vastauskirjelmiä mm.. Englannin työväenpuolueen, Itävallan, Unkarin, Bel¬ gian ja Ranskan sos.-dem. naisilta ja tietoja heidän toimin¬ nastaan. Kansainvälis ten yhteyksien lopullisesta järjesty¬ misestä ei vielä ole tietoja ja ovat ne tietysti riippuvaisia sii¬ tä, millä tavalla sosiaalidemokraatt isten puolueiden kansain¬ välinen yhteistyö lopullisesti järjestyy. Kaikesta päät täen on kui tenkin vain ajan kysymys, milloin se saadaan lopulli¬ sesti käyntiin.

P O H J O I S M A I N E N YHTEISTYÖ.

Pohjoismainen yhteistyö sensijaan on j a t k u n u t entistä vilk¬ kaampana ja kiinteämpänä. Kuten jo edellisen vuoden toi¬ mintaker tomuksessa mainittiin, valmisti l i i t totoimikunta a lus tuksen Pohjoismaisesta yhteistyöstä, joka lähetet t i in kaikkiin pohjoismaihin sikäläisten sos.-dem. naisjärjestöjen käsiteltäväksi. Tämä alustus otettiin myöskin Pohjoismai¬ sen yhteistyöjärjestön esityslistalle Köpenhaminassa tammi¬ kuun alussa pidettävässä kokouksessa ja kun puoluetoimi¬ kunta valitsi l i i t tomme sihteerin yhdeksi edustajakseen, tä¬ hän kongressiin, oli hänellä t i laisuus henkilökohtaisesti siel-

68

lä osallistua asian käsittelyyn. Tässä kokouksessa esitys kui¬ tenkin jä tet t i in edelleen valmistel tavaksi ja tuli uudel leen esille seuraavassa yhteistyöjärjestön kongressissa heinäkuus¬ sa Köpenhaniinassa, johon hi t tomme sihteeri taaskin puo¬ lueen edustajana sai t i laisuuden osallistua. Alustuksessa teh¬ tyjä ehdotuksia ei kui tenkaan siellä hyväksyt ty , pääasiassa pelättiin niiden toteut tamisen tuot tavan liiani suuria kustan¬ nuksia, eikä myöskään tehty päätöstä naisten mukaan saa¬ misesta yhteistyöjärjestön kokouksiin. Mutta asia kaatui kui tenkin varmast i eteenpäin, ennemmin tai myöhemmin on kui tenkin tässäkin suhteessa tehtävä naisille oikeutta.

Pohjoismaiset sos.-dem. Naisten päivät Oslossa elok. 12—19 pnä.

Pohjoismaisen yhteistyön huippukohdan muodostivat Poh¬ joismaiset sos.-dem. Naistenpäivät, jo tka pidettiin Oslossa 12 —19 pnä elokuuta. Päiville matkust i Suomesta kaikkiaan 12 osanottajaa, Aino Malkamäen ja Selma Hiisivaaran joh¬ dolla. Paitsi heitä oli retkellä mukana Vappu Heinonen ja Margit Lindholm Turusta , Elsa Keurulainen Suolahdesta, Toini Sinervo Helsingistä, Maija Vornanen Joensuus ta , Rau­ha Ojala ja Meeri Multamäki Tampereel ta , Sofia Aro Savon¬ linnasta ja Nanna Kokko Vuoksenniskal ta sekä Hert ta Myl¬ lymäki S. Sosiaalidemokraatin edustajana.

Päivät olivat erinomaisen onnistuneet. Niillä oli kaik¬ kiaan 500 osanottajaa. Vieraanvara isuus ja ystävällisyys oli suurenmois ta , suomalaiset oli mm. sijoitettu asumaan yksi-tyisperheisiin, kun heillä va luut tava ikeuks ien vuoksi oh liian pieni matkakassa. Pieni suomalaisjoukko oli kongressi-väen suosikki, saaden huomiota sekä julkisest i , että yksityis¬ ten osanottajien taholta. Päivien aikana esitettiin useita alustuksia. Lii t tomme laat iman alustuksen Pohjoismaisesta yhteistyöstä esitti Aino Malkamäki. Alus tuksen johdosta keskustel t i in innokkaast i ja pääkohdissa- yhdyt t i in siinä esi¬ tet tyihin ajatuksiin. Kui tenkaan ei vielä valit tu naisten poh¬ joismaista' komiteaa, kun yhä toivottiin, että voitaisiin saada naisedustajia Pohjoismaiseen yhteistyökomiteaan. Elokuun toista sunnunta i ta päätett i in viettää erikoisena pohjoismaise¬ na päivänä. Seuraavat naistenpäivät päätettiin järjestää Tukholmassa kesällä 1947. Myöhemmin on kuitenkin, kuten tunnet tua , päätetty, että päivät pidetään vasta 1948 Köpen-haminassa.

69

NOBELIN R A U H A N P A L K I N T O .

Kun. oli tul lut tietoon, että Ruotsin sos.-dem. Naisliitto oli ehdot tanut Nobelin rauhanpalkintoa Aleksandra Kollon-taylle, päätetti in l i i t totoimikunnan puolesta yhtyä tähän toi¬ vomukseen. Asia oli kui tenkin jo niin myöhäisessä vaihees¬ sa, ettei to imikunnan päätöstä ennätet ty saada lähetetyksi ennen asian ratkaisua.

E H D O K K A A T NAISTEN KONGRESSI IN Y H D Y S V A L T O I H I N .

Ulkoministeriöstä saapui l i i t totoimikunnalle kirjelmä, jos¬ sa kehoitet t i in n imeämään »edustavia» aktiivisia naisia, jo tka ovat »tehneet itsensä tunne tuks i ju lk isen elämän, ammatt i -ja l i iketoiminnan alalla», joita voitaisiin ehdottaa osanotta¬ jiksi kongressiin, joka aiottiin ensin pitää Yhdysvalloissa ke¬ säkuulla, mut ta joka si t temmin siirrett i in syksyyn. Maas¬ tamme tultaisiin ku t sumaan mahdollisesti yksi edustaja näistä nimetyistä henkilöistä ja ilmoitettiin, että hänen mat¬ kakulunsa suori t taa kongressin kokoonkutsuja. Lii t tomme puolesta nimettiin ehdokkaiksi Lyyli Takki ja Tyyne Leivo-Larsson. Kutsu tähän kongressiin lähetett i in järjestäjien» taholta kansanedustaja Kyllikki Pohjalalle, joka myöskin oli siellä edustamassa maatamme.

L I ITTONEUVOSTON K O K O U S .

Lii t toneuvoston kokous pidettiin kesäkuun 14 pnä Helsin¬ gin työväentalon E-salissa. Lii t toneuvoston kokouksessa olivat edustet tuina kaikki vaalipiirit. Kokouksessa, kuten jo aikaisemmin on mainit tu, ilmoitti hiton puheenjohtaja Kilpi eroavansa tehtävästään ja poistui heti senjaikeen ko¬ kouksesta. Puhet ta joh tamaan valitti in Tyyne Leivo-Lars-son ja pöytäkirjan pitäjäksi Tert tu Sainio ja Mart ta Salmela-Järvinen. Merkit t i in pöytäkirjaan tunnus tus eronneelle pu¬ heenjohtajalle hänen tähänastisesta työläisnaishikkeen hy¬ väksi suor i t tamastaan työstä. Kokouksessa päätetti in jä t tää liiton puheenjohtajan tehtävien jär jes täminen hlt totoimikun-nan huoleksi. Aino Malkamäki esitti hyvin yksi tyiskohtaisen ja valaisevan ti lanneselostuksen, jonka johdosta keskustel¬ tiin. Liiton sihteeri esitti selostuksen liiton toiminnasta ja uusista suunmtelmis ta . Huolimatta S.-K. Kilven aiheutta¬ masta väl ikohtauksesta oh kokous erittäin rauhal l inen ja asiallinen ja keskuste lut tapahtuivat toiveikkaassa ja yksi¬ mielisessä hengessä.

Sos.-dem. Työläisnaisliiton tiliasema 31.12. 1944.

TASETILI :

V a r a t :

Rahaa kassassa 15.341:70 Rahaa pankissa • • • 426.928:25 Rahaa postisiirtotilillä 60.574:20 Obligatioiden tili 174.000:— Osakkeiden tili 16.250:— Lainojen tili 2.000: Kalustoti l i L— Velall isten tili 49.984:30 Arpajaisten tili ._ 8.542:

mk 753.621:45

V e l a t :

Toimintansa lopet taneiden yhd. tili . . 449:— Längmannin rahasto 2.000: M. Si l lanpään rahasto 59.771:80 A. Savolaisen rahasto 10.749:40 Äitien ja las tenkot irahasto 19.452:40 Akatemiarahas to 13.124:70 Kurss ien tili 378.563:70 Ruotsin Sd. Naisliiton tili 3.221:— Työväen Kukkasrahas to 110.131:70 Velkojien tili 44.870:40 Pääomati l i 111.287:35

mk 753.621:45

VOITTO- JA TAPPIOTILI .

T u l o t

Edustajakokousti l i 25.559 — Pöytäkirjati l i 5.950 —

183.800 — Korkoti l i 12.383 10 Kustannust i l i 2.751 45 Liit toverojentil i • 17.018 7 5

Tulevaisuus-lehdent i l i 8.943 65 Sekalaistulojentili 6 0 0 — Kurssien-tili:

4 2 3 \ / A : 4 ° Kot i ta louskeskus . . . . V f t „ f t 7 , 0 i n Muita tuloja 107.179:40 530.749:40

mk 787.755:35

M e n o t :

Edustajakokousti l i 46.674:55 Palkkojenitili 97.145:— Kulunki t i l i 45.729:35 Tiilapäismatkojentili 13.677:20 Vuokra - ja puhelinti l i 19.608:95 Valis tustyönti l i 78.730:25 Opintoavustustent i l i 3.346:— Poistot 1.144:80 Koti talouskurssi entili:

Neuvojien palkat . . . 158.350:25 » päivärahat . . 75.900:— » matkat .. 19.954:75

Muut menot 65.861:55 Tasetilille 147.200:— 467.266:55

Voitoksi 14.369:70

mk 787.755:35

T U L E V A I S U U D E N TILIASEMA 31/12 1944.

T u l o t :

Vuosit i lauksista 127.128:75 I r tonumerois ta 38.868:55 Ilmoituksista 97.519:75

mk 263.517:05

72

M e n o t :

I lmoitushankintapalkkiot 13.968:20 Kirjoituspalkkiot 18.950:— Sekalaiset menot ..." 20.949:60 Kuvi tusmenot 27.392:30 Paina tusmenot 135.794:80 Pa lka t 31.300:— Puhel inmenot 6.218:50 Voitoksi ' 8.943:65

mk 263.517:05

Tilintarkastusiausunto.

Vaht tu ina ta rkas tamaan Sosiaal idemokraat t isen Työläis-naishiton ja Tulevaisuus- lehden tilejä vuodelta 1944, o lemme tämän tehtävän tänään suori t taneet ja annamme siitä seuraa¬ van lausunnon:

Til inavaus perustui edellisen vuoden t i l inpäätökseen. Tulot ja menot olivat meille esitettyjen hyväksyt tävien to¬

disteiden mukaan oikein kirjatut. Pankki ta l le tukset vastasivat tilikirjan osoittamaa määrää. Käteiset rahavara t vastasivat laskentapäivän kassatilin

eroitusta. Tilit olivat oikein laaditut ja 'kirjanpito hyvin ja huolelli¬

sesti hoidettu. Kun emme tarkastuksessa ole havainneet mitään aihetta

muistutuksi in, ehdotamme, että t i l inpäätös vahvistetaan, ja asianomaisille t i l ivelvol l i s i l le myönnetään vas tuuvapaus vuo¬ delta 1944.

Helsingissä, 26 pnä maaliskuuta 1945.

Anni Harvala. Maria Sinisalo.

Sos.-dem. Työläisnaisliiton tiliasema 31. 12. 1945.

TASETILI .

V a r a t :

«i- 30.415:85 + . r 1 1 3 . 8 5 1 : 1 0

Postasurtotik 345.003:55 Pankki t i l i „. „ n f t .

Obligatiotili 7 4 0 0 ; -

p l u s A t i U . 2.000!-Lainati l i 16 250-

mk 618.167:70

V e l a t :

M. Sil lanpään rahasto 62.929:20 Anni Savolaisen rahasto 11.156:20 Äitien'- ja las tenkot irahasto 20.188:70 Ruotsin Sd. Naislii tont 3.221:— Velkojientili 214: Työväen Akatemian St ipendirahasto 10.039:40 Kurssien ti l i 258.744:85 Toimintansa löpet. yhd. t 449:— Työväen Kukkasrahas to 182.274:70 Pääomati l i 68.950:65

mk 618.167:70

74

VOITTO- JA TAPPIOTILI .

T u l o t :

Sekalaistulojen ti l i 13.345: Kustannustoim. ja toimintaväl . tili . . 5.967:25 Arpajaisten t i l i 207.659: Liit toverojen t i l i .37.613:50 Avustus ten tili 243.589:45 Korkot i l i 13.520:60 Kurssien tili:

Koti ta louskeskus 277.346:— Muita tuloja 162.581:70 Tasetililtä 119.818:85 559.746:55

Til ikauden tappio .42.336:70

mk 1.123.778:05

M e n o t :

Kalustoti l i Tilapäismatkojen tili Vuokra- ja puhelinti] Valistustyötil i Opintoavustusten tili

Poistot Kulunki t i l i Painatusmenojen tili . Jäsenmaksujen tili . . . Avus tus ten tili Kurssien tili:

Neuvojien pa lka t . » päivärah. » matkat

Muut meno t

.311.551:25 104.225:—

28.169:50 .115.800:80

6.727 19.237 25.953: 15

142.851- 50 500

144.580 128.862

3.351

. .57:969 6.813 3.935

23.250

30

85 80

90

559.746:55

mk 1.123.778:05

75

T U L E V A I S U U S - L E H D E N T I L I N P Ä Ä T Ö S 31/12 1945.

T u l o t :

Vuositilaajien tili . . .' 166.738:90 I r tonumeroiden tili 102.652:35 Ilmoitustili .' 99.479:50 Lahjoitusten t i l i 2.000:— Tilikauden tappio 128.862:85

mk 449.733:60

M e n o t :

Painatusmenojen t i l i .319.802:45 Kirjoituspalkkiotil i 42.360:— Kuvitusmenojen ti l i .45.370:30 Sekalaismenojen t ih 16.483:— Puhel inmenojen ti l i .9.708:85 Ilmoitustil i 12.609:— Palkkamenojen ti l i 53.400:—

mk 449.733:60

Tilintarkastuslausunto.

Vaht tu ina ta rkas tamaan Sosiaal idemokraatt isen Työläis-naisli i ton ja Tulevaisuus- lehden tilejä vuodel ta 1945, olemme t ämän tehtävän tänään suor i t taneet ja annamme siitä seuraa¬ van lausunnon:

Til inavaus perustui edellisen vuoden t i l inpäätökseen. Tulot ja menot olivat meille esitettyjen hyväksyt tävien to¬

disteiden mukaan oikein kirjatut. Pankki ta l le tukse t vastasivat tilikirjan osoittamaa määrää. Käteiset r ahavara t vastasivat laskentapäivän kassatilin

eroitusta. Tilit olivat oikein laaditut ja kirjanpito hyvin ja huolelli¬

sesti hoidettu. Kun emme tarkastuksessa ole havainneet mitään aihetta

muistutuksi in, ehdotamme, että t i l inpäätös vahvis te taan ja asianomaisille tilivelvollisille myönnetään vas tuuvapaus vuo¬ delta 1945.

Helsingissä, 25 pnä huh t ikuu ta 1946.

Anni Harvala. Maria Sinisalo.