ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄ

Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2004

Yhtymähallitus 23.03.2005

Tarkastuslautakunta 26.04.2005 Yhtymäkokous 04.05.2005

2

SISÄLLYSLUETTELO

Seutujohtajan katsaus .........................................................................................................3 1 Itä-Savon kuntayhtymän tehtävät .................................................................................4 2 Aluekeskusohjelma.......................................................................................................6 3 Savonlinnan seudun yrityspalvelut ...............................................................................8

3.1 Savonlinnan seudun markkinointi ..........................................................................8 3.2 Toimintaympäristön kehittäminen..........................................................................9 3.3 Koulutussektorin yhteistyö...................................................................................10 3.4 Alkavien yrittäjien palvelut ...................................................................................10 3.5 Maaseutuyritysten neuvonta................................................................................10 3.6 Kehittyvien ja sijoittuvien yrittysten palvelut .........................................................11 3.7 Sukupolven vaihdokset........................................................................................11 3.8 Teknologiatoimialan kehittäminen .......................................................................11 3.9 Mekaanisen puunjalostustoimialan kehittäminen.................................................13 3.10 Matkailutoimialan kehittäminen............................................................................14 3.11 Myönnetyt avustukset..........................................................................................16

4 Kuntayhteistyö ............................................................................................................17 4.1 Hevosvalmennuskeskus......................................................................................17 4.2 Työvoiman Palvelukeskus Reimari......................................................................17 4.3 Hankintarengas ...................................................................................................18

5 Kuntayhtymän hallinto ................................................................................................19 5.1 Yhtymäkokous.....................................................................................................20 5.2 Tarkastuslautakunta ............................................................................................20 5.3 Tilintarkastaja ......................................................................................................21 5.4 Yhtymähallitus .....................................................................................................21 5.5 Kunnanjohtajatyöryhmä.......................................................................................22 5.6 Yhtymän virasto...................................................................................................22

6 Tilivelvolliset ...............................................................................................................24 7 Talous vuonna 2004 ...................................................................................................24 8 Yhtymähallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista

koskevista toimenpiteistä............................................................................................26

3

SEUTUJOHTAJAN KATSAUS

Edellisessä toimintakertomuksessa kuvasin vuotta 2003 kuntayhtymän vastuunoton vuodeksi. Sama linja on jatkunut myös vuonna 2004. Elinkeinostrategian toteuttaminen, kuntien palveluyhteistyön strategian laatiminen, lentoliikenteen tuen ja neuvotteluvastuun siirto kuntayhtymälle, 3K-tehtaan hallinnointivastuun vastaanottaminen jne. ovat esimerkkejä siitä, että Itä-Savon kuntayhtymä on ottanut roolinsa Savonlinnan seudun kehittämisorganisaationa. Seudun kehittämisvastuu on merkittävä tehtävä, jossa odotukset ovat kovia ja työtä on tehtävä erittäin pitkäjänteisesti.

Elinkeinostrategian toteuttamisessa kuntayhtymä on tehnyt töitä määrätietoisesti selkeyttääkseen toimintaperiaatteita ja työtapoja. Paljon työtä on toki vielä tehtävänä, mutta jo nyt toiminta on selkeytynyt huomattavasti. Erityisen merkittävänä seikkana voidaan nostaa esiin hanke- ja avustushakemusten arviointikriteerit, jotka selkeyttävät pelisääntöjä myös yritysten ja muiden toimijoiden suuntaan. Toinen merkittävä seikka on ollut painopistetoimialojen korostuminen kehittämistyössä. Pienellä seudulla ei ole varaa jakaa vähiä panostuksiaan liian moniin suuntiin. Seuraavana merkittävänä toiminnan selkeyttämistoimenpiteenä on loppuvuodesta hankittujen tilastotietojen pohjalta tehtävä tavoitteiden asettaminen. Mittareita ja konkreettisia tavoitteita täytyy asettaa, mutta niiden pohjana tulee olla selkeät ja johdonmukaiset laskelmat. Julkisuudessakin on esitetty laskelmia, joissa väitetään tarvittavan satoja uusia työpaikkoja vuosittain, jotta kuntien panostukset saataisiin verotuloina takaisin. Nämä tarkoitushakuiset ja vailla realismia olevat laskelmat eivät palvele seudun kehittämistä vaan tavoitteet laskelmissa ovat jossakin muualla. Kuntayhtymässä jatketaan mittareiden rakentamista siten, että niiden pohjalta voidaan arvioida seudun kehittyminen ja tekemiemme toimenpiteiden tuloksellisuus mahdollisimman yksiselitteisesti.

Kuntien palveluyhteistyön tarpeiden ja toimintamallien arvioimiseksi laadittiin vahva pohja-aineisto, jonka pohjalta syntyi myös jonkin verran kehittämisehdotuksia. Päätöksentekoon ehdotuksia eteni kuitenkin suhteellisen vähän. Tulevaisuuden haasteet ovat selkeitä: Palveluiden korkean laadun mahdollistavia kustannustehokkaita toimintamalleja täytyy löytää. Osa niistä perustuu varmasti seudulliseen yhteistyöhön.

Kokonaisuutena Itä-Savon kuntayhtymän toiminta laaja-alaisena seudun kehittämisorganisaationa istuu tähänastisen kokemuksen mukaan hyvin suhteellisen pienen seudun kehittämistavoitteisiin. Toimintamalli on löydetty, vastuuta on otettu ja tuloksia on lupa lähivuosina odottaa.

Hannu Kurki seutujohtaja

4

1 ITÄ-SAVON KUNTAYHTYMÄN TEHTÄVÄT

Perussopimuksen 2 §:n mukaisesti kuntayhtymä huolehtii

1) Itä-Savon alueen kuntien yhteisestä edunvalvonnasta,

2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä

3) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan ja seudullisen elinkeinopolitiikan toteuttamisesta

4) yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta ja

5) muista yhteisesti sovittavista tehtävistä.

Vuoden 2004 aikana Itä-Savon kuntayhtymä on tehnyt toimenpiteitä kaikilla perussopimuksen mukaisilla toimintasektoreilla.

Edunvalvonta

Edunvalvonnan keskeisiä painopisteitä ovat olleet lentoliikenne ja maakunnallisten osaamishankkeiden rahoituksen oikean kohdentumisen varmistaminen. Lentoliikenteen tuki päätettiin siirtää vuoden 2005 alusta osaksi Itä-Savon kuntayhtymän toimintaa. Tämän vuoksi kuntayhtymälle siirtyi loppuvuodesta myös neuvotteluvastuu lentoliikenteen kilpailuttamisratkaisuista. Väliaikaisen kilpailutuksen epäonnistuminen seudun näkökulmasta johti näkemyseroihin seudun ja Liikenne- ja viestintäministeriön välillä. Neuvotteluiden lähtökohtana on koko ajan ollut sen varmistaminen, että lentoliikenne toteuttaa hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta eli palvelee elinkeinoelämän tarpeita myös Savonlinnan seudun osalta pitkäjänteisesti.

Maakunnallisten osaamishankkeiden osalta Savonlinnan seudun kehittymisen kannalta merkittävät Kuitulaboratorio ja Innovaatiokeskus joutuivat odottamaan rahoituspäätöstä kohtuuttoman kauan, vaikka maakunta ja maakunnan yhteistyöryhmä asettivatkin ne ensimmäisten rahoitettavien hankkeiden joukkoon jo touko-kesäkuussa. Kuntayhtymä pyrki löytämään ratkaisuja ongelmakohtiin eri vaiheissa mm. hakijaa vaihtamalla, mutta rahoittajaviranomainen ei tästä huolimatta tehnyt päätöksiä kohtuullisessa ajassa.

Edunvalvontatyötä on tehty myös muilla sektoreilla, kuten muissa liikenne- ja väyläratkaisuissa sekä normaalikoulun 7-9. -luokkien koulutuksen käynnistämiseksi.

5

Kuntayhteistyö

Kuntayhteistyön alueella merkittävin toimenpide oli aluekeskusohjelman toimenpiteenä toteutettu palvelustrategiatarkastelu, jonka tuottamaa pohja-aineistoa hyödynnetään jatkossa kuntien palvelurakenteita tarkasteltaessa.

Aluepolitiikka

Itä-Savon kuntayhtymä toimii seudun edustajana valtakunnallisella ja maakunnallisella tasolla erilaisissa aluepoliittisissa kysymyksissä. Seutu on edustettuna, kun maakunnassa laaditaan erilaisia ohjelmia ja suunnitelmia. Vuosittain tehdään maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja vuoden 2004 aikana alkoi maakuntasuunnitelman tarkistustyö, johon kuntayhtymä osallistuu. Kuntayhtymä toteutti vuoden 2004 aikana valtakunnallisia aluepolitiikan ohjelmia eli aluekeskusohjelmaa ja prosessiteollisuuden elinkaarituottojen osalta myös osaamiskeskusohjelmaa. Lisäksi päätettiin hakeutua SEUTU-hankkeeseen, johon Savonlinnan seudun hakemus myös hyväksyttiin.

Elinkeinopolitiikka

Vuosi 2004 oli ensimmäinen elinkeinostrategian toteuttamisvuosi. Itä-Savon kuntayhtymä on vastuussa Savonlinnan seudun elinkeinopoliittisista toimenpiteistä.

Yhteiset suunnittelu- ja kehittämishankkeet

Aluekeskusohjelman rahoituksella toteutettiin monia suunnittelu- ja kehittämishankkeita, kuten mm. palvelustrategiatarkastelu. Vammaisten ja vajaakuntoisten päivätoiminnan uudelleenorganisoinnista valmistui selvitys vuoden 2004 aikana. Lopullisia päätöksiä toiminnan säätiöittämisestä ei tehty, koska kaikkien kuntien kannanotot eivät valmistuneet kuluneen vuoden aikana.

6

2 ALUEKESKUSOHJELMA

SUUNNITELLUT TOIMENPITEET

Savonlinnan seudun aluekeskusohjelman vuoden 2004 toiminnan painopisteet olivat osallisuuden, seutuyhteistyön, seudun elinvoiman ja seutujen välisen yhteistyön kehittämisessä. Tärkeimpänä toimena olivat laaditun seudullisen elinkeinostrategian painopisteiden (teknologia, matkailu ja mekaaninen puunjalostus) mukaista toimintaa tukevat toimenpiteet sekä erittäin laajana ja kaikkia toimialoja koskevan kuntien palvelustrategiatyöprosessin läpivienti. Yksityiskohtaisemmin toimenpiteet olivat seuraavat:

1) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen elinkeinostrategian painopisteillä: Toteutetaan korkean teknologian metallirakenteet – kehittämishanke, sekä pk - sektorin huippuosaajat rekrytointi-hanke ja korkeakouluyhteistyöhanke. 2) Mekaanisen puunjalostuksen yritysten verkostoitumisen edistäminen: Tutkitaan kärkiyritysten sopimusvalmistus- ja alihankinta-tuotteiden valmistuksen siirto seudun pk-yrityksille, osaamisen ja teknologiansiirto -yhteistyöhankkeen muodossa. 3) Matkailutoimintojen edistäminen: Toteutetaan matkailun tuotteistaminen -yhteistyöhanke, joka sisälsi mm. matkailututkimusten hyödyntämistä kehitys- ja suunnittelutyössä. 4) Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen: Osaamisen kehittämisen seutustrategia. Tutkijayhteisön muodostaminen (elektroniikka) 5) Alueellistaminen: Suunnitellaan IP -palveluyhteisötoiminta-malli, sekä tukitoiminnoista erityisesti palkkahallintoa koskeva osio. Lisäksi aloitetaan ns. Kielipalvelukeskuksen muodostamiseen tähtäävä pohjatyö. 6) Palvelujen rakenteet: kuntien palvelustrategiayhteistyön perusselvitysvaiheen suorittaminen sekä eri toimialaryhmien asiantuntijoiden esitysten laatiminen käsittelyä varten. 7) Kansalaisten osallisuuden ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisääminen: Seutuportaali ja Nuorten foorumitoiminnan kehittäminen. 8) Seutujen välinen yhteistyö: Jatketaan lähimpien aluekeskusseutujen välisiä tapaamisia.

Lisäksi – kuten luontevaa on - aluekeskusohjelman resursseilla osallistutaan muihinkin Itä-Savon kuntayhtymän kannalta tärkeisiin projekteihin sekä kunnanjohtajatyöryhmän ja yhtymähallituksen työhön.

TOIMINTA JA TULOKSET

1) Elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittäminen elinkeinostrategian painopisteillä: Osallistuttiin uusien teknologioiden korkean teknologian metallirakenteet – kehittämishankkeeseen ja yhteistyössä Elektroniikan 3K-tehtaan kanssa lyijyttömyyden ja komponenttitekniikoiden muutoksenhallintaprosessiin. Teollisuuselektroniikkaan laadittiin teknologiastrategia. Savonlinnan seudun aluekeskusohjelma osallistui 18

7

korkeakouluopiskelijan harjoittelujakson toteuttamiseen seudun pk -teknologiateollisuudessa. 2) Alueellistamiseen liittyvässä osaamisen kehittämisessä on viimeistelty tarjousaineisto ja koulutussisällöt talous- ja palkkahallinnon palvelukeskustoimintojen tarpeista. Myös tätä on tarjottu/esitelty laajasti valtiovallan suuntaan. Sähköisiin kielipalveluihin liittyvä esisuunnittelu käynnistettiin samoista lähtökohdista yhteistyössä Joensuun yliopiston kansainvälisen viestinnän laitoksen sekä kielipalveluja tarvitsevien valtion virastojen kanssa. 3) Mekaanisen puunjalostuksen yritysten verkostoitumisen edistämisessä toteutettiin julkisten tilojen kalustajayritysten verkottumishankeen esiselvitys. 4) Matkailutoimialaan liittyen tehtiin ns. saimaa.fi hankkeen suunnitelma, jossa tavoitteena on nostaa eteläinen Saimaa kansainvälisesti entistä merkittävämmäksi järvimatkailukohteeksi. 5) Seutuportaali on perustoimintona erillään ohjelmarahoituksesta, mutta vuonna 2004 toteutettiin kahden lisäpalvelun - karttasovelluksen ja lomaketyökalun - täydentäminen palvelupalettiin. 6) Yhteistoimintafoorumi alkuperäisessä muodossaan ”hiipui” laajana kokoustavan yleisötilaisuuden muodon saaneena toimintana. Sitä vastoin sen toimivimpana osana oleva nuorten foorumi kehitti toimintaansa. 7) Osaamisen ja koulutuksen kehittäminen: Osaamisen kehittämisen strategiatyö ei edistynyt suunnitellusti mm. koska Savonlinnan suurista koulutusyksiköistä sulautettiin vuoden 2004 aikana Savonlinnan ammatillinen instituutti ja - ammatillinen aikuiskoulutuskeskus, joten em. tahojen edustajilla oli ymmärrettävästi vähän aikaa perehtyä tähän toimintaan. Myös palvelustrategiatyön käynnistyminen ja siinä sivistystyöryhmän työskentely sekä maakunnallisten toisen asteen ja korkea-asteen strategioiden laatimisprosessit tekivät seudullisen osaamisen kehittämisen strategiatyön tässä vaiheessa tarpeettomaksi. Elektroniikan tutkijayhteisöhankkeen kautta valmisteltiin kaksi TEKES -hanketta. 8) Seutujen välistä yhteistyötä jatkettiin Etelä-Savon seutujen sekä Varkauden kesken jo vakiintuneella tavoin säännöllisin seututapaamisin.

Toimintavuoden merkittävimpänä toimena toteutettiin laajapohjainen kuntien palvelustrategiatarkastelu lähtien perustietojen kartoituksesta ja päättyen toimenpide-esitysten tekoon.

Ohjelmatyöresurssein valmisteltiin hakemus SEUTU -kokeiluun, - joka ”meni läpi” - sekä osallistuttiin maakuntaliiton eri työryhmiin (maakunnalliset hankkeet) ja maakuntaohjelman seudulliseen valmistelutyöhön. Lisäksi huolehdittiin kuntayhtymän vastuulla olevien projektien (KUSTI, Hevosvalmennuskeskus) läpiviennistä.

8

3 SAVONLINNAN SEUDUN YRITYSPALVELUT

Vuoden 2004 aikana on kuuden kunnan (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonlinna, Savonranta, Sulkava) elinkeinojen kehittämistoiminnot yhdistetty. Toiminta on vuoden aikana vakiintunut ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut toimii Savonlinnan kaupungin talon D-osasta käsin. Samoissa tiloissa ovat Itä-Savon kuntayhtymän hallinto ja Savonlinnan seudun yrityspalvelut.

Kesäkuussa 2004 allekirjoitettiin seudullinen yhteistyösopimus, jolla on sitoutettu seudun keskeiset elinkeinoelämän kehittäjät ja yhdistetty eri toimijoiden tavoitteet seudullisen elinkeinostrategian mukaisesti.

Yrityspalveluiden ja kuntaorganisaation lisäksi samoista tiloista löytyvät myös Itä-Savon Uusyrityskeskuksen (UYK) ja Etelä-Savon Maaseutukeskus ProAgrian palvelut. Etelä-Savon TE-keskuksen eri osastojen ja työvoimahallinnon kanssa yhteistyö on tiivistynyt jokaviikkoiseksi. Tämä edesauttaa mm. yrityshankkeiden joustavassa valmistelussa ja tarjottaessa palveluita yrittäjille. Yhteistyössä tarvittavaa luottamuspohjaa toimijoiden välille on rakennettu johdonmukaisella, loogisella ja strategian mukaisella toiminnalla. Näin on samalla luotu pohjaa pysyvälle yhteistyölle.

Työssäkäyntialue eli seutu on vuoden 2004 aikana mielletty kehittämisen perusyksiköksi. Ilman tiivistä yhteistoimintaa yksittäinen kunta tai kaupunki ei pysty hoitamaan elinkeinopalveluita menestyksekkäästi. Samoin myös maakunta, jossa on useampia työssäkäyntialueita, koetaan kehittämisen perusyksikkönä etäiseksi - lähinnä kehittämisen viitekehykseksi. Maakuntatasolla tehtävä kehittäminen liittyy enemmän julkiseen edunvalvontaan, kun taas kehittämisen keskeinen yrityslähtöinen sisältö syntyy seutukuntatasolla. Seututaso muodostaa yrityksen käytännön toiminnan kannalta kehitettävän toimintaympäristön.

3.1 SAVONLINNAN SEUDUN MARKKINOINTI

Savonlinnan seudun yrityspalvelut on luonut Savonlinnan seudulle yhtenäisen markkinointi-ilmeen, jota käytetään kaikessa Savonlinnan seudun markkinoinnissa, painotuotteissa, ilmoittelussa, messuilla, internetissä, viestinässä jne. Savonlinnaseutu markkinointi-ilmeellä korvataan seudun ulkopuolisessa markkinoinnissa kuntakohtainen mielikuva ja rakennetaan Savonlinnan seudusta ulkopuolisen silmissä vahva yhtenäinen talousalue.

Ilmoittelu: oman toiminnan ja sijainnin aloitusilmoittelu seudun sanoma- ja kaupunkilehdessä sekä paikallislehdissä, rekrytoinnin yhteisilmoittelu Helsingin Sanomissa, yrityshankintaa helsinkiläisessä Metro-ilmaisjakelulehdessä, Puuntyöstö Woodworking -lehti, Seudun ulkopuolella

9

asuville mökkiläisillemme suunnattu LomaKOTI -lehti, Etelä-Savon yrittäjät sekä Etelä-Suomen yrittäjät -julkaisut, Nuorkauppakamarin Pääteema-tapahtumajulkaisu, Ruotsin Suomalainen – lehti, International Arts Manager.

Messut: OmaMökki04 Helsingin Messukeskuksessa (MTV3:lla 2 min. esittelyosuutemme), Kerimäen sekä Enonkosken joulumessut, kunta-alan Teknisten Päivät Savonlinnasalissa, Alihankintamessut (metallitoimiala), Hyvä puuntyöstö 2004 Lahdessa, Farmari-messut Mikkelissä, yrityspalveluiden avointen ovien päivä.

Sähköinen markkinointi: yrityspalveluiden kotisivut, savonlinnaseutu.fi:n yrittäjä-teemasivusto, karttapalveluun perustuvat vapaat toimitilat ja tontit, Kerimäen yrittäjät ry:lle ja Punkaharjun yrittäjät ry:lle yhteistyönä kotisivut.

Yrityshakemisto on luotu osaksi seutuportaalia yhteistyössä yritysrekisterin ylläpitäjän Eniro Finlandin kanssa.

3.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN

Savonlinnan seudun yrityspalvelut selvitti yksityiskohtaisesti Savonlinnan seudun kuntien omistamien tuotantotilojen taloudelliset ja tekniset tiedot. Olemassa olevat kuntien omistamat teollisuuskiinteistöt eivät muodosta kestävää pohjaa seudulliselle kiinteistöyhtiölle, jonka tehtävänä olisi vastata Savonlinnan seudun elinkeinostrategian mukaisesta teollisuusyritysten toimintaympäristön kehittämistoiminnasta. Teollisuuskiinteistöjen vuokratulot, tekninen kunto ja ylläpitokulut eivät muodosta seudulliselle kiinteistöyhtiölle kannattavan liiketoiminnan edellytyksiä, eikä näin kiinteistöomaisuuden yhdistämisellä syntyvä kiinteistöyhtiö luo seudulle lisäarvoa. Savonlinnan seudun yrityspalvelut vastaa Savonlinnan seudun kuntien omistamien toimitilojen markkinoinnista ja konsultoi tarvittaessa omistajakuntia vuokrasopimusten teossa. Yrityspalvelut myös tukee seudulla muuten vapaana olevien toimitilojen markkinointia. Tavoitteena on, että kuntien omistamat tuotantotilat ovat täydessä yrityskäytössä.

Savonlinnan seudun yrityspalvelut on osallistunut konsultoimalla ja myös avustuksin yritysten laajentamis- ja infrahankkeisiin elinkeinostrategian mukaisesti. Samalla on luotu käytännön toimintamalli kuntien osallistumiselle yritysten laajennushankkeiden rahoittamiseen niissä tapauksissa, joissa strategian mukaiset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että seudun kuntien mukanaolo katsotaan tarkoituksen mukaiseksi.

Finnforest Oyj:n laajennushankkeen yhteydessä luotiin periaatepohja seudun kuntien osallistumiselle elinkeinostrategian mukaisiin yritysten toimitilahankkeisiin. Toimitilahankkeissa suuri painoarvo on yrityksen omalla panostuksella joko toimitilayhtiöön ja/tai tiloihin sijoitettaviin kone- ja laitehankintoihin. Työllisyysperusteisen investointituen saamiseksi tulee

10

kiinteistöyhtiön osake-enemmistön olla kuntien omistuksessa. Kuntaomistajat jakavat seudullisessa toimintamallissa omistuksensa ja vastuunsa kiinteistöyhtiössä siten, että omistajakunta vastaa 51 %:sta kuntaomistuksesta ja seudun muut kunnat osallistuvat kiinteistöyhtiön omistuksen ja vastuun jakoon Itä-Savon kuntayhtymän kautta. Tätä toimintamallia sovelletaan jatkossa elinkeinostrategian mukaisiin toimitilarakennushankkeisiin.

3.3 KOULUTUSSEKTORIN YHTEISTYÖ

Savonlinnan seudun yrityspalveluissa koulutussektoriyhteistyöstä vastaa Itä-Savon Uusyrityskeskus, joka on järjestänyt pääasiassa Mikkelin Ammattikorkeakoulun kanssa mm. yrittäjäkursseja ja luentoja yrittäjyysteemalla.

3.4 ALKAVIEN YRITTÄJIEN PALVELUT

Rekrytointi- ja starttiasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä UYK:n ja Savonlinnan ja Kerimäen työvoimatoimistojen kanssa. Yhteistyö toimii siten, että asiakasohjauksen ja ajanvaraukset starttineuvontaan hoitaa yrityspalvelusihteeri. Alkavan yrittäjän neuvonnasta ja starttirahalausunnoista vastaa UYK. Työvoimatoimisto myöntää starttirahan. Starttirahalausuntoja tehtiin vuonna 2004 35 kpl.

Savonlinnan seudun yrityspalvelut on järjestänyt vuonna 2004 5 kpl startti-infotilaisuuksia ja yrityspalvelut vastaa infotilaisuuksien järjestämisestä myös jatkossa. Tilaisuuksissa UYK:n, TE-keskuksen, Finnveran, työvoimatoimiston ja verohallinnon asiantuntijat kertovat alkavan yrittäjän palveluista ja osallistujille jaetaan alkavan yrittäjän infokansio tueksi mm. liiketoimintasuunnitelman laatimista varten.

Alkavia yrityksiä on perustettu Uusyrityskeskuksen tuella 44 kappaletta ja alkaviin yrityksiin on syntynyt 48 uutta työpaikkaa.

3.5 MAASEUTUYRITYSTEN NEUVONTA

Maaseudun kehittämisen painopisteet on hyväksytty yhtymähallituksessa kesäkuun kokouksessa. Maaseutuyritysten liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja liitännäiselinkeinojen kehittäminen on yrityspalvelujen vastuulla ja tähän painopistealueeseen liittyvät toimenpiteet suunnitellaan yhteistyössä ProAgrian kanssa. Kehittämishankkeisiin osallistumisesta asiantuntijalausunnon antavat maaseutusihteerit.

Maaseutuyritysten neuvonta on vastuutettu seudullisille yrityspalveluille, jossa neuvontaa maaseutuyrityksille antavat ProAgrian yritysneuvojat. Palveluun ohjaus tapahtuu yrityspalvelusihteerin välityksellä.

11

3.6 KEHITTYVIEN JA SIJOITTUVIEN YRITYSTEN PALVELUT

Yritysten sijoittumishankkeiden toteuttaminen muovaa jatkuvasti seudullisen sijoittumismallin rakentamista. Seudullisella toimijalla on ollut merkittävä rooli sijoittumispäätöstä tehtäessä yrityksen sijoittumiseen ja laajentamiseen liittyvien käytännön rahoittamis- ja viranomaisverkostoasioiden koordinoijana.

Lukuisista toimijoista huolimatta kokonaisvastuun ottajaa yrityksen laajentamis- tai sijoittumishankkeissa ei julkisista viranomaistoimijoista ole. Kuntien omistamalla seudullisella yrityspalveluorganisaatiolla on tärkeä rooli koota kuntien, valtion ja Tavoite I-ohjelman tarjoama lisäarvo sijoittumispäätöksen tueksi.

Toimivien yritysten neuvonta on keskittynyt yritysten avustamiseen investointi- ja kehittämishankkeiden valmistelussa sekä yritysverkostopohjan luomiseen toimialojen kehittämishankkeita varten. Keskeiset tulokset toiminnasta ovat Kerimet Oy:n laajennushanke (Teknologia/metalli), Restamaster Oy:n laajennushanke, Finntaimi Oy:n pakkasvarasto ja (mekaaninen puunjalostus) ja Kruunupuiston investointihanke (matkailu). Investoinnit yhteensä vuodelle 2004 ovat noin 5,7 M€ ja hankkeiden myötä uusia työpaikkoja syntyy seudulle noin 35 kappaletta.

3.7 SUKUPOLVEN VAIHDOKSET

Sukupolvenvaihdosprosesseja on Uusyrityskeskus hoitanut vuonna 2004 8 kappaletta ja 7 yritystä hakee jatkajaa toiminnalleen. Seudullista sukupolvenvaihdospalvelua kehitetään yhteistyössä Te-keskuksen ja Uusyrityskeskuksen kanssa. Yrittäjän ammattitutkinto koulutus kohderyhmänä sukupolvenvaihdos jatkajat käynnistyy oppisopimuskoulutuksena vuonna 2005 yhteistyössä Johtamistaidon opiston kanssa. Vuosittaiseen jatkajakoulutukseen pyritään saamaan noin 20 koulutuspaikkaa paikallisesta oppisopimuskiintiöstä.

3.8 TEKNOLOGIATOIMIALAN KEHITTÄMINEN

Teollisuuden seudulliset osaamiskeskushankkeet: kuitutekniikka ja elinkaarenhallinta, konepajavalmistus

Kuitu- ja paperitekniikan sektorilla keskeinen käynnissä oleva kärkihanke on seudulla FiberTech 2010 -hanke, jonka avulla Savonlinnassa toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston kuitu- ja paperitekniikan tutkimusryhmä. Yhteistyössä on myös Mikkelin ammattikorkeakoulun YTI -tutkimuskeskus. Hankkeen työllisyysvaikutukset vuonna 2004 ovat 7 määräaikaista työpaikkaa korkeakouluissa Savonlinnassa, 10 työpaikkaa yrityksissä. Yritykset ovat sitoutuneet edelleen toimintojensa kehittämiseen Savonlinnassa hankkeen osaamisalalla. Hankkeessa kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyistä huippuosaamista sekä prosessi- ja laitetekniikoita.

12

Kuitu- ja paperitekniikan laboratorion investointisuunnitelma ja rahoitushakemukset valmisteltiin ja jätettiin Tavoite 1-vastuuviranomaisille. Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa solmittiin 10 vuoden yhteistyösopimus kuitulaboratorion toiminnan perustamisesta ja kehittämisestä Savonlinnassa.

Elinkaarenhallinnan ja kunnossapidon osaamisalalla on yhteistyössä YTI-tutkimuskeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa valmisteltu Etelä-Savon maakuntaliitolle hanke-esitykset tutkimusryhmän toiminnan rahoittamiseksi Savonlinnaan. Erityisaloina ovat selluprosessit, sekä modernit laite-, järjestelmä- ja kunnonvalvonnan teknologiat. Savonlinnaan perustettiin 1 alan uusi asiantuntijayritys vuonna 2004. Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan Savonlinnan professuurin hankerahoitus jäi avoimeksi. Savonlinnan seudun yrityspalvelut osallistui toimialalla Varkauden ja Savonlinnan alan yritysverkoston kokoamiseen ja kehitysohjelman esittelyyn Teknologian kehittämiskeskukselle.

Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksesta on Metsäteollisuuden prosessit ja järjestelmät osaamisalalla yrityksille kanavoitu katalyyttirahoitusta mm. ASA-liimauksen / paperitekniikka – kehitykseen. Samoin on käynnistetty valmistelu Venäjän metsäteollisuudelle suunnatun liiketoimintaosaamisen vahvistamiseksi alan Savonlinnan seudulla sijaitsevien PK -teknologiatoimittajien kanssa yhteistyössä.

Lisäksi yritysten kanssa yhteistyössä on osallistuttu liiketoiminnan ja teknologiainvestointien suunnitteluun sekä pyritty aktivoimaan käytettävissä olevin keinoin kilpailukykyinvestointien käynnistämistä. TE -keskuksen/KTM:n myönteiset päätökset vuonna 2004 saatiin neljään yrityshankkeeseen (laserteknologia, cnc-koneistus, suunnitteluohjelmistot, konttikuljetin).

Ohutlevytekniikoiden kehittämistyötä jatkettiin yhteistyössä alan erikoistuneiden yritysten kanssa. Toimialan työpaikat lisääntyivät Savonlinnassa vuoden aikana 5 henkilöllä. Tämä teknologia-ala tarjoaa merkittävän henkilöiden lisätyöllistämispotentiaalin seudulla lähivuosina.

Savonlinnan seudun metalli- ja teollisuuselektroniikkayritykset osallistuivat yhdessä kuudennen kerran peräkkäin vuosittain järjestettäville alihankintamessuille. Yhteistyössä seudun Metallitiimin yritysten kanssa tehtiin vierailu Timberjackin Joensuun metsäkonetehtaalle. Vierailun aikana kartoitettiin ao. asiakkaan tarjoamat alihankintamahdollisuudet seudun metalliyrityksille. Teknologiateollisuus ry:n kanssa käynnistettiin järjestelmätoimittajuuden kehittäminen (TRIO -kehitysohjelma), johon seudun metallitiimin yritykset päättivät osallistua. Teknologiatoimialavastaava valittiin yritysten päätöksellä alueelliseksi TRIO -yhteyshenkilöksi.

Osana aluekeskusohjelmaa teknologiatoimialalla toteutettiin kampanja, jossa seudun PK -teknologiayrityksiin palkattiin 20 tekniikan ja talouden kesätyöntekijää lähinnä korkeakouluista. Tähän erillistoimenpiteeseen osallistui 6 seudun yritystä.

13

Teollisuuselektroniikan osaamisen ja yritystoiminnan vahvistaminen

Toimintakaudella 1.1.2004 - 31.12.2004 on Savonlinnassa sijaitseva Kiinteistö Oy Laitaatsilta muutettu Teknologiakeskus Elektronia Oy:ksi. Keskittymän työpaikkamäärä lähenee 100 työpaikan määrää. Vuoden 2004 saavutettujen uusien työpaikkojen lukumäärä on kahdeksan pysyvää työpaikkaa ja saman verran on palkattu toimialalle määräaikaisia työntekijöitä. Nedis Oy:lle käynnistettiin noin 1000 neliön toimitilalaajennus. Elektroniikan 3K-tehtaan kanssa yhteistyössä on jatkettu tutkimus- ja osaamistoiminnan vahvistamista tavoitteena alan seudullisen kilpailukyvyn ja työllisyyden edelleen kehittäminen. Yhteistyöverkostossa on noin 40 elektroniikkateollisuuden suomalaista yritystä.

Tietotekniikkaa soveltavat palvelut

Vuonna 2004 tietoliikenne- ja ohjelmistotestauksen alalle Savonlinnaan syntyi kehitetyn toimintaympäristön avulla kaksi uutta yritystä, jotka työllistävät yhteensä 4 henkilöä. Yhteistyössä kansallisen ohjelmistoteollisuuden klusterin kanssa on valmisteltu kansallisen Softatest-verkoston kehittämistä siten, että Savonlinna säilyisi edelleen toiminnan päätoimipaikkana. Softatest -sivutoimipaikat on vuoden aikana avattu Lahdessa ja Vantaalla.

Contact Center toimialalla Savonlinnaan sijoitti toimintansa vuoden 2004 aikana yksi uusi yritys (12 työpaikkaa). Olemassa olevat contact center yritykset lisäsivät vuoden aikana työntekijöitä noin 10 henkilöllä. Contact center -toimintaan liittyviä tiloja on lisäksi tarjottu vuoden aikana 3-4 muulle yritykselle.

Yhteenveto 2004:

Uudet yritykset/toimipaikat Uudet työpaikat Metalli 2 15 Elektroniikka - 10 Tietotekniikka 3 26 YHTEENSÄ 5 51

Yllä mainitussa yhteenvedossa on esitetty ne vaikutukset, joissa teknologiatoimiala on aktiivisesti ollut kehittämässä yritysten toimintoja.

3.9 MEKAANISEN PUUNJALOSTUSTOIMIALAN KEHITTÄMINEN

Puusampo yhteistyö Puusampoon ei ole vuoden 2004 aikana saatu luotua liiketoimintakonseptia. Savonlinnan seudun yrityspalvelut on tarjonnut asiantuntija-apua Puusammolle konseptin rakentamiseen. Puusammon toiminta on ollut

14

raskaasti tappiollista eikä se ole pystynyt vastaamaan mekaanisen puunjalostustoimialan eikä omistaja kuntien odotuksiin puutoimialan kehittämisen veturina. Vuoden 2004 lopulla sovittiin Savonlinnan seudun yrityspalveluiden ja Ammattikoulukuntayhtymän välillä, että Savonlinnan seudun yrityspalvelut kustantaa ulkopuolisen asiantuntijan arvioimaan Puusammon nykytilan ja tekemään ehdotuksen Puusammon toimintakonseptin uudistamiseksi. Selvitystyö ja käytännön toimenpiteet siirtyivät vuodelle 2005.

Huipputeknologian ja automaation hyödyntäminen kilpailukyvyn turvaamiseksi

Yhteistoiminta LTY:n kanssa käynnistettiin WoodTech -hankkeen avulla. Tähän hankkeeseen saatiin mukaan kolme seutukunnan yritystä ja yksi seutukunnan ulkopuolinen yritys. LTY selvittää Tekes -rahoitusta. Ratkaisu menee vuoden 2005 puolelle. Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Puusammon kanssa Yrityspalvelut on ollut mukana Venäjän lähialueiden puutuoteteollisuuden selvittelyssä.

Jalostusasteen nostaminen ja kärkiyritysten luominen Savonlinnan seudulla Jalostusasteen nostamisessa puutoimialalla ei ole edetty toimintasuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena ollut 500 000 euron kehittämishankekantaa ei ole saatu luotua huolimatta siihen strategiassa varatusta rahallisesta panostuksesta ja Puusammon tarjoamista käytännön työvälineistä. Savonlinnan seudun yrityspalvelut ei ole onnistunut tavoitteessaan ja uusii puutoimialan kehittämiskonseptin vuodelle 2005.

Bioenergian hyödyntäminen Savonlinnan seudun yrityspalvelut on osallistunut metsänhoitoyhdistysten metsäenergiahankkeisiin ja tukenut näin bioenergian hyödyntämistä Savonlinnan seudulla. Tuloksia hankkeesta saadaan tulevina vuosina. Metsähakelogistiikkakeskuksen perustamista selvitettiin ja todettiin, että seudulta ei toistaiseksi löydy riittävästi tuotanto- eikä käyttöpohjaa logistiikkakeskuksen rakentamiseksi.

3.10 MATKAILUTOIMIALAN KEHITTÄMINEN

Matkailuliiketoiminnan kannattavuuden parantaminen ympärivuotisesti

Savonlinnan seudun matkailustrategiaa on työstetty yhdessä Savonlinnan Matkailu Oy:n (Sama Oy) ja matkailuyrittäjien kanssa. Toimenpiteet kohdistuvat matkailun pääsesongin (kesä) vahvistamiseen sekä talvimatkailun osalta joulun ja uuden vuoden seutuun sekä helmi-maaliskuulle. Savonlinnan seudun yrityspalvelut tukee näille periodeille ajoittuvien tapahtumien kehittämistä matkailuvetovoiman lisäämiseksi. Tuotekehitys- ja markkinointitoimenpiteet kohdistuvat selkeästi näille painopistealueille.

15

Toimenpiteet kokousmatkailun vahvistamiseksi ympärivuotisesti on aloitettu 2004 ja jatketaan 2005.

Paikallisiin vahvuuksiin perustuvien vientikelpoisten matkailutuotteiden kokoaminen

Mm. Sama Oy:n kanssa on tehty valmiita tuotekokonaisuuksia ja paketteja esim. Matkailun Edistämiskeskuksen (MEK) kansainväliseen markkinointiin (järviluonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet). Oopperajuhlien kanssa Interreg ja Tacis hankkeiden puitteissa on kehitetty Savo-Pietari alueelle kulttuurimatkailupaketteja (Savonlinnan seudun kulttuuritarjonta + Pietarin tapahtumat ja nähtävyydet).

Markkinointiyhteistyön ja tehokkaan matkailumarkkinoinnin toteuttaminen kotimaan ja ulkomaan markkinoilla

Matkailumarkkinointia ja seutumarkkinointia on yhdistetty soveltuvilta osin. Yrityspalvelut on myös osallistunut valtakunnallisiin ja kansainvälisiin markkinointikampanjoihin ja messuihin ja näin alentanut paikallisten yrittäjien kynnystä osallistua ko. toimenpiteisiin hyvän näkyvyyden saavuttamiseksi (mm. MEK:n kesäkampanja ja valtakunnallinen lehti-ilmoittelu). Vuoden 2004 loppupuolella on myös käynnistetty Saimaa.fi kehitystyö ja sen osalta vuoden 2005 toimenpiteiden suunnitteleminen ja toiminnan koordinointi muiden seutukuntien kanssa. Vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyvää matkailuliiketoimintaa

Hyvinvointimatkailua tarjoavat toimijat on koottu samaan verkostoon ja tehty yhteistyösuunnitelma vuodelle 2005. Toimenpidesuunnitelma kohdistuu Venäjän markkinoille. Seudullista tarjontaa on tuotu esiin monipuolisesti myös erilaisilla mökki- ja vapaa-ajanmessuilla.

Matkailututkimuksesta lisäarvoa matkailuliiketoiminnalle

Matkailun toimialavastaava on osallistunut Matkailun osaamiskeskuksen (Moske) ohjausryhmän toimintaan sekä asiakkuuden hallinta hankkeen suunnittelutyöhön, johon Joensuun yliopisto hakee ulkopuolista rahoitusta. Vuoden 2004 aikana on osallistuttu myös Mikkelin Ammattikorkeakoulun ja Savonlinnan Opaskerhon matkailuopaskoulutuksen järjestämiseen.

Seudullisen varausjärjestelmän hankintaan tähtäävä kartoitus on aloitettu 2004 ja saadaan toivottavasti päätökseen 2005, mikäli päästään yksimielisyyteen varausalustasta ja siihen liittyvistä lisätarpeista. Selvitystä on tehty mm. Sama Oy:n, yritysten ja Mosken kanssa.

Lisäksi on tehty yhteistyössä Punkaharjulaisten matkailuyrittäjien kanssa harjualueen kehittämissuunnitelma, joka linkittyy kaikkiin yo. kohtiin ja johon tullaan hakemaan hankerahoitusta.

16

3.11 MYÖNNETYT AVUSTUKSET 2004

OSALLISTUMISET INVESTOINTIHANKKEISIIN

OSALLISTUMISET YRITYSTEN KEHITTÄMISHANKKEISIIN

Osallisuushankkeen hakija PÄÄTÖS PÄÄTÖSPVM PÄÄTÖS € VUOSI 2004 Lappeenrannan teknillinen yo/FiberTech laboratorio YH 21.10.2004 342 960 12 810 - Tilahanke YH 21.10.2005 65 000 65 000LTY:n konetekniikan tutkimusprofessuuri … YH 22.4.2004 100 500 15 000Mikkelin AMK/YTI -tutkimuskeskuksen osaprojekti YH 16.6.2004 59 100 14 776Mikkelin AMK/JOEL - joustava elämäntapa SEJ 23.9.2004 4 900 1 300Sln kaupunki/SaMaPa - Veneily-, risteily- ja satamapalvelut YH 21.10.2004 0 0Mikkelin AMK/Matkailuoppaan peruskurssi SEJ 14.10.2004 4 500 4 500Metsänomistajain liitto/Naisten Metsäavain -hanke SEJ 4.11.2004 5 930 2 965 Itä-Savon metsänhoitoyhdistys/Metsäenergia -hanke SEJ 4.11.2004 9 200 9 200Itsenäisen Suoriutumisen Innovaatiokeskus ISAK SEJ 22.12.2004 4 290 Bioetanolitehdashanke YH 2.12.2004 50 000 50 000YHTEENSÄ 646 380 175 551

Savonlinnan seudun kehittymistä kuvaavat kaaviot ovat toimintakertomuksen liitteenä.

Avustuksen saaja PÄÄTÖS PÄÄTÖSPVM PÄÄTÖS € ET-Electro Oy SEJ 8.4.2004 1 500 €Saimaan Valssi ry SEJ 8.4.2004 5 000 €LVM Distec Ky SEJ 8.4.2004 3 000 €Itä-Savon Uusyrityskeskus YH 22.4.2004 10 000 €Fin Taimi Oy SEJ 9.6.2004 8 000 €Tmi Lihamaisteri SEJ 7.7.2004 3 750 €Kerimetalli Oy YH 27.5.2004 75 000 €Restamaster Oy YH 27.5.2004 25 000 €Uphill Oy SEJ 23.9.2004 7 500 €Lingua Nordica Oy/Fennolinqua SEJ 3.8.2004 1 780 €Kruunupuisto YH 2.12.2004 80 000 €Ecutiimi Oy SEJ 21.12.2004 1 450 € YHTEENSÄ 221 980€

17

4 KUNTAYHTEISTYÖ

Kuntayhteistyön kannalta merkittävin toimenpide vuoden 2004 aikana oli seudullisen palvelustrategian valmistelu. Kuntayhteistyön kustannuspaikalle budjetoituja keskeisiä hankkeita ja toimenpiteitä olivat hevosvalmennuskeskuksen rakentaminen, Reimari-hanke sekä hankintarenkaan toimenpiteet.

4.1 HEVOSVALMENNUSKESKUS

Toimintavuonna toteutettiin hankekokonaisuuden varsinaiset rakennustyöt. Uudisrakennuksia tehtiin n. 400 k-m2 (katsomo sekä valjastuskatos). Maansiirtotöitä tehtiin n. 25 000 m3 (itd) massoilla (rata, pysäköintialue, hiittisuora, liittymät ja harjoituslenkki). Rakennusteknisesti hanke toteutui hankesuunnitelman mukaisena pienin työnaikaisin muutoksin.

Hankkeen käytännön toteutus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Itä-Savon kuntayhtymän, Etelä-Savon TE-keskuksen ja Itä-Savon Hevosystäväinseura ry:n kesken. Itä-Savon kuntayhtymän jäsenkunnista hankkeessa olivat mukana Savonlinnan kaupunki ja Punkaharjun, Kerimäen sekä Enonkosken kunnat. Hankkeen projektivastuu/hallinnointi oli Itä-Savon kuntayhtymällä ja valvonta sekä (talkoo)työn toteutus hevosystäväinseuralla. Muu kuin talkoilla tai luontoissuorituksin toteutettu rakennustyö tapahtui kolmella erillisellä aliurakalla.

Kokonaisuutena hanke onnistui hyvin ja pysyi käytännössä kaikilta osin hankesuunnitelmassa suunnitellussa kokonaisrahoitusraamissa. Kahdesta osasta koostuvan hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n. 530 000 €.

4.1 TYÖVOIMAN PALVELUKESKUS REIMARI

Itä-Savon kuntayhtymän (ja Heinäveden) alueella on toiminut 1.9.2000 alkaen Reimari-hanke. Työvoiman palvelukeskus Reimari on keskittynyt palvelemaan vaikeasti työllistyviä työnhakijoita koko toiminta-alueella. Neljän vuoden aikana Reimarissa on ollut 850 asiakasta. Heistä noin puolet on ohjautunut takaisin työelämään, 15 % tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen, 20 % työmarkkinoiden ulkopuolelle (esim. eläke) ja muutama on perustanut oman yrityksen. Alle 15 % on jäänyt työttömäksi.

Reimarin henkilökuntana on projektipäällikkö ja neljä palveluohjaajaa. Ostopalveluna käytössä on ollut työvalmentajan palvelut. Hankintasopimuksia on solmittu myös ryhmätoimintojen ja työkyvyn arviointien osalta. Syksyllä 2004 haettiin työministeriöltä vakinaistamista ja myönteinen päätös tuli 21.12.2004.

18

4.2 HANKINTARENGAS

Hankintarenkaan toiminnan uudelleenorganisointia valmisteltiin jo vuonna 2003 ja vuonna 2004 tehtiin vielä tarkentava valmistelu. Tämän työn tuloksena tehtiin päätökset hankintarenkaan toimintaperiaatteiden muuttamisesta sekä toiminnan organisoimisesta Itä-Savon kuntayhtymän alaisuuteen. Itä-Savon kuntayhtymään perustettiin hankintapäällikön virka. Myös hankintasihteerin palkkaamisesta tehtiin päätös. Henkilöiden rekrytointi käynnistettiin ja vuoden 2005 alusta pääsi työnsä aloittamaan hankintasihteeri. Sen sijaan hankintapäällikön rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia.

19

5 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Itä-Savon kuntayhtymä on Itä-Savon alueen kuntien ylläpitämä kuntalain mukainen kuntayhtymä. Kuntayhtymän organisaatio muodostuu seuraavasti:

Kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa. Peruskuntien äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Savonlinnan kaupunki valitsee neljä jäsentä ja muut kunnat kukin yhden jäsenen. Kunnanjohtajatyöryhmän jäseninä toimivat peruskuntien kunnanjohtajat.

Seutujohtaja toimii kuntayhtymän johtavassa virassa.

Kunnanjohtaja-työryhmä

Yhtymäkokous14 jäsentä

Yhtymähallitus10 jäsentä

Seutujohtaja

Tarkastus-lautakunta Tilin-

tarkastaja

Yhtymävirasto

20

5.1 YHTYMÄKOKOUS

Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Yhtymäkokousedustajat on peruskunnissa valittu valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi. Yhtymäkokouksessa on perussopimuksen mukaisesti kustakin peruskunnasta kaksi edustajaa, joiden äänimäärä määräytyy kutakin alkavaa 3000 asukasta kohden. Yhtymäkokouksen puheenjohtajisto valittiin yhtymäkokouksessa 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. Yhtymäkokouksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Varajäsen Kunta Pekka Palm, pj, Ari Silvennoinen Kerimäki Ulla Pukero, vpj. Esa Lappalainen Rantasalmi Helvi Klemettinen Seppo Männynsalo Enonkoski Tauno Kautonen Kirsi Tienhaara Enonkoski Eira Natunen Maire Hämäläinen Kerimäki Jaakko Kupiainen Juhani Häggman Punkaharju Esa Paajanen Kaija Karjalainen Punkaharju Mauno Issakainen Elina Pitkänen, 29.9.03 alkaen

Else Leminen Rantasalmi

Reino Juvonen Anja Backman Savonlinna Aulikki Muikku Esko Mielikäinen Savonlinna Jari Käyhkö Arvo Pyykönen Savonranta Heli Roivio Teija Merilehti Savonranta Esa Repo Hannu Auvinen Sulkava Hilkka Virtanen Raimo Mustonen Sulkava

Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen, varalla Aila Siekkinen. Yhtymäkokous on kokoontunut vuoden aikana kolme kertaa, 3.6., 21.10. ja 30.12.2004.

5.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta valittiin 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. Tarkastuslautakunnan kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Hilkka Virtanen, pj, Sulkava Jaakko Kupiainen Punkaharju Esa Paajanen, vpj, Punkaharju Juha Voutilainen Savonranta Aulikki Muikku Savonlinna Ritva Kallio Sulkava

21

Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuoden 2004 aikana kaksi kertaa, 29.4. ja 2.9.2004.

5.3 TILINTARKASTAJA Tilintarkastuspalvelut on ostettu Audiator Oy:stä, jossa vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT Matti Jalkanen. Audiator Oy:n kautta tarkastetaan Itä-Savon kuntayhtymän hallinnoimat kehittämishankkeet. Vuonna 2004 tehtiin välitilintarkastus Itä-Savon kuntayhtymän hallinnoimalle Aluekeskusohjelma -hankkeelle, lopputarkastukset kuntayhtymän hallinnoimille Kusti- ja Hevosvalmennuskeskus -hankkeille sekä Itä-Savon hevosystäväinseuran Hevosvalmennuskeskus -osallisuushankkeelle.

5.4 YHTYMÄHALLITUS

Itä-Savon kuntayhtymän yhtymähallitus on yhtymän keskeinen toimija. Kuntayhtymän hallitus on kokoontunut pääsääntäisesti kerran kuukaudessa lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin kokousta ei pidetty. Yhtymähallitus on valittu 1.6.2001 toimikaudeksi 2001-2004. yhtymähallituksen poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: Kesk. 5, SDP 4 ja KOK 1. Hallituksen kokoonpanossa on edustaja kustakin kuntayhtymän peruskunnasta. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet ovat kunnittain seuraavat: Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Wuorinen Jarkko, pj Savonlinna Lappalainen Esa Rantasalmi Lyytikäinen Viljo, vpj Rantasalmi Partanen Ari Sulkava Auvinen Matti Savonlinna Tapanainen Pekka Savonlinna Haverinen Helena Enonkoski Kupiainen Aune Punkaharju Kaksonen Virpi Punkaharju Roivio Heli Savonranta Nestén Marianne Savonranta Hämäläinen Maire Kerimäki Partanen Lasse Sulkava Käyhkö Jari Savonranta Pasanen Virve Savonlinna Karvinen Kaija Savonlinna Rauhansalo Kauko Kerimäki Tynkkynen Jouko Punkaharju Söderholm Jan Savonlinna Halko Harri Savonlinna

Asioiden esittelijänä yhtymähallituksen kokouksissa on toiminut seutujohtaja Hannu Kurki. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talous- ja hallintovastaava Sanna Huttunen tai hänen poissa ollessaan taloussihteeri Aila Siekkinen.

22

5.5 KUNNANJOHTAJATYÖRYHMÄ Kuntayhtymän organisaatio kytkeytyy peruskuntien hallinto-organisaatioihin yhtymän hallituksen ja sen asettaman kunnanjohtajatyöryhmän kautta. Kunnanjohtajatyöryhmän muodostavat peruskuntien kunnanjohtajat. Kunnanjohtajatyöryhmän tavoitteena on osaltaan edesauttaa ja tiivistää kuntayhtymän alueen kuntien yhteistoimintaa kaikilla kuntien toiminnan ja perussopimuksessa määriteltyjen tehtävien alueilla. Yhtymähallitus hyväksyi 28.11.2002 seutujohtajan esityksestä kunnanjohtajatyöryhmän tehtäviksi:

• Käsitellä valmistelevasti yhtymähallitukseen esiteltävät asiat • Toimia kanavana, jonka kautta kunnissa esiin nousevia kehittämisideoita

tuodaan seudulliseen valmisteluun • Kehittää ja edistää seudullista ajattelua • Toimia tarvittaessa hallituksen tekemien päätösten ”toimeenpanijana” • Toimia väylänä tiedottaa kuntayhtymän asioista kuntiin

Kunnanjohtajatyöryhmän jäseniä ovat kuntayhtymän kuntien kunnanjohtajat seuraavasti: Varsinainen jäsen Varajäsen Auvinen Jorma pj., Savonlinna Linnamurto Saku Erämaa Antti, Savonranta

Rannanpiha Kari, vpj., Kerimäki Piiparinen Jouko Hinkkanen Esko, Rantasalmi Kettunen Esa, Enonkoski Oksanen Matti Liukko Ilmo, Sulkava 30.9.2004 saakka Nieminen Juri, Sulkava 1.10.2005 alkaen

Hyvärinen Rauno

Karttunen Terttu, Punkaharju Asioiden valmistelijana ja esittelijänä on toiminut seutujohtaja ja sihteerinä talous- ja hallintovastaava. Yrityspalvelujen osalta keskeisissä asioissa valmistelijana on ollut yrityspalvelupäällikkö Juha Turtiainen ja aluekeskusohjelman osalta ohjelmakoordinaattori Jari Ikonen. Kunnanjohtajatyöryhmä on kokoontunut pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

5.6 YHTYMÄN VIRASTO

Seutujohtajana on toiminut 1.9.2002 alkaen Hannu Kurki. Kuntayhtymän hallinto- ja talousasioita sekä toimistoa on hoitanut kolme henkilöä. Aluekeskusohjelmassa on toiminut vuoden 2004 aikana kolme henkilöä.

23

Yrityspalvelun alla on toiminut 2 osa-aikaeläkkeellä olevaa ja kolme kokoaikaista yritysasiamiestä, 3 toimialavastaavaa, yrityspalvelusihteeri, yksi projektipäällikkö ja kaksi hankesihteeriä. Vuoden 2004 aikana kuntayhtymän toiminnan laajeneminen osoitti tarvetta uudistaa kuntayhtymän perussopimusta, johtosääntöjä sekä muita toimintaa koskevia ohjeistuksia sekä laatia sisäisen valvonnan ohje muuttuneeseen toimintaan sopivaksi. Sopimusten ja ohjeiden uudistaminen ja laatiminen on tarkoituksenmukaista aloittaa keväällä 2005 uuden kuntayhtymän hallituksen aloitettua toimikautensa.

24

6 TILIVELVOLLISET Itä-Savon kuntayhtymän tilivelvollisia ovat Itä-Savon kuntayhtymän yhtymähallitus ja seutujohtaja.

7 TALOUS VUONNA 2004

Itä-Savon kuntayhtymän toimintakulut 3 049 298,29 euroa ovat aiheutuneet vuoden 2004 aikana kuntayhtymän ja yrityspalvelujen toiminnan aiheuttamista toimintakuluista ja hanketoiminnan kuluista. Kuntayhtymällä on itse hallinnoimia hankkeita sekä osallisuushankkeita. Vuosikate osoittaa 73 853,35 euron ylijäämää. Yleiset hallintomenot ja menot, jotka ovat kohdistuneet koko kuntayhtymän toimintaan, on jaettu perussopimuksen mukaisesti peruskunnille kuntayhtymän kuntien asukasluvun suhteessa. Elinkeinopolitiikan kulut ovat jakautuneet niiden kuntien kesken, jotka ovat mukana elinkeinopolitiikan toteutuksessa yritysten liikevaihdon suhteessa. Kuntayhtymä on kerännyt toimintamenojen katteeksi kunnittaiset osuudet tämän mukaisesti.

25

Tilinpäätökseen sisältyvät kokonaistulot ja -menot

Tilinpäätös 2003

Talousarvio 2004

Toteuma 2004

Toimintatuotot Myyntituotot 733 802,81 2 528 511 2 049 060,88 Tuet ja avustukset 814 511,97 1 640 457 1 005 008,43 Muut tuotot 24 809,11 70 000 71 060,35 Toimintatuotot yhteensä 1 573 123,89 4 238 968 3 125 129,66

Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -420 437,04 -808 700 -655 349,76 Henkilösivukulut -89 517,32 -189 736 -140 838,22

Eläkekulut -67 253,42 -149 612 -106 065,70 Muut henk.sivukulut -22 263,90 -40 124 -34 772,52

Henkilöstökorvaukset 2 785,24 - 1 061,51 Palvelujen osto -1 034 210,83 -3 091 889 -1 435 504,88 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -17 165,45 -25 815 -74 023,18 Vuokrat -67 148,46 -93 491,72 Muut kulut -4 583,72 -122 828 -649 029,02 Toimintakulut yhteensä -1 630 227,61 - 4 238 968 -3 049 298,29

Toimintakate -57 153,7 0 75 831,37

Korkotuotot 225,18 319,03 Korkokulut -2 994,74 -1 959,62

Vuosikate -60 020,00 0 73 853,35 Tilikauden tulos -60 020,00 73 853,35

Tilikauden yli-/alijäämä -60 020,00 0 73 853,35 Kuntayhtymän talousarvioon on sisältynyt nk. puskurivaraus, josta yhtymähallitus 25.3.2004 § 40:ssä päätti, että tili puretaan loppuun toukokuuhun 2004 mennessä ja jäljellä olevat pääomat hyvitetään kunnille kuntalaskutusten yhteydessä. Kuntayhtymä on laskuttanut kuntia toimintamenoista kuukausittain ja elinkeinopolitiikasta toteutuman mukaan. Kuntayhtymän tili muutettiin luotolliseksi 400 000 € saakka yhtymähallituksen tekemän päätöksen 23.10.2003 § 113:n mukaan. Kustannuspaikoittain kulut jakaantuivat seuraavasti: 1000 Luottamushenkilöhallinto 39 470,08 1001 Yhtymävirasto 211 051,93 2200 Aluekeskusohjelma 276 308,52

2300 Elinkeinopolitiikka 2 005 457,45 2400 Kuntayhteistyö 536 483,01

26

8 Yhtymähallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä

Yhtymähallitus esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä 73 853,35 euroa kirjataan yli/alijäämätilille.

Allekirjoitukset:

JARKKO WUORINEN _ VILJO LYYTIKÄINEN ________ Jarkko Wuorinen Viljo Lyytikäinen

MATTI AUVINEN____________ HELENA HAVERINEN _______ Matti Auvinen Helena Haverinen

VIRPI KAKSONEN __________ __________________________ Virpi Kaksonen Virve Pasanen

KAUKO RAUHANSALO_______ KAIJA KARVINEN___________ Kauko Rauhansalo Kaija Karvinen

MARIANNE NESTÉN ________ LASSE PARTANEN__________ Marianne Nestén Lasse Partanen

HANNU KURKI _____________ Hannu Kurki

Tilinpäätös on laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus.

Savonlinnassa _25__ / _4__ 2005

MATTI JALKANEN Oy Audiator Ab, JHTT -yhteisö Matti Jalkanen, JHTT vastuunalainen tilintarkastaja