VUOSIKERTOMUS 2019

Yritys- ja yhteisötunnus: 0134693-5 Postiosoite: Hyvättyläntie 10, 21420 LIETO Käyntiosoite: Hyvättyläntie 10, Lieto Kotipaikka: Lieto

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2019

Sisällys Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019 ........................................................ 1

POP Pankki -ryhmä .................................................................................................................................. 1 Toimintaympäristö ..................................................................................................................................... 1 Pankin liiketoiminta ................................................................................................................................... 2 Tulos ......................................................................................................................................................... 3 Tase .......................................................................................................................................................... 5 Konsernitilinpäätös .................................................................................................................................... 7 Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot .................................................................................................... 7 Vakavaraisuuden hallinta .......................................................................................................................... 8 Riskienhallinta ......................................................................................................................................... 10 Hallinto ja henkilöstö ............................................................................................................................... 14 Yhteiskuntavastuu ................................................................................................................................... 20 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat ................................................................................................... 20 Liiketoiminnan kehitys vuonna 2020 ....................................................................................................... 20 Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä ....................................................................... 21 Tunnuslukujen laskentakaavat ............................................................................................................... 22

Tilinpäätös ................................................................................................................................ 23 Liedon Osuuspankin tuloslaskelma ........................................................................................................ 23 Liedon Osuuspankin tase ....................................................................................................................... 24 Liedon Osuuspankin rahoituslaskelma ................................................................................................... 26 Liedon Osuuspankin konsernituloslaskelma ........................................................................................... 27 Liedon Osuuspankin konsernitase .......................................................................................................... 28 Liedon Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma .................................................................................. 30 Liitetiedot ................................................................................................................................................. 31

Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista .................................... 41 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus .................................................................. 42 Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä ............................................................................. 43 Tilinpäätösmerkintä .................................................................................................................. 44

1

Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1. - 31.12.2019 Liedon Osuuspankki on itsenäinen osuuspankki, joka on perustettu vuonna 1902. Vuosi 2019 oli pankin 117. toimintavuosi. Pankki toimii Turun talousalueella. Pankin asiakaskunnasta pää-osa on yksityisasiakkaita ja pienyrityksiä. Pankin asiakasmäärä oli tilikauden päättyessä yli 6 800. Pankilla on kaksi konttoria, jotka sijait-sevat Liedossa ja Turussa. Konttoreissa asioinnin lisäksi asiakkaat käyttävät verkkopankki- ja mobiilipankkipalveluita sekä käteisautomaatteja. Pääosa asiakkaiden peruspalvelutapahtumista tapahtuu itsepalveluna. Vuoden lopussa yli 3 100 pankin asiakkaalla oli verkkopankkisopimus. Asiakas voi hoitaa pankkiasioitaan sähköisesti joko verkkopankissa tai mobiilipankissa.

POP Pankki -ryhmä

Liedon Osuuspankki on paikallisesti ja alueellisesti toimiva osuuspankki, joka kuuluu POP Pankki -ryhmään. Liedon Osuuspankki on POP Pankkiliitto osk:n jäsen ja se kuuluu 31.12.2015 toimintansa aloittaneeseen POP Pankkien yhteenliittymään. POP Pankkien yhteenliittymän muodostavat 26 itsenäistä osuuspankkia, keskusyhteisö POP Pankkiliitto osk ja näiden konsoli-dointiryhmiin kuuluvat yritykset, joista merkittävin on POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj. POP Pankkiliitto osk toimii POP Pankki -ryhmän ryhmäohjauksesta ja valvonnasta vastaavana keskusyhteisönä. POP Pankkien yhteenliittymä on laissa talletuspankkien yhteenliittymästä tarkoitettu yhteenliit-tymä, jonka keskusyhteisö ja sen jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja sitoumuksista. Yhteenliittymän jäsenluottolaitosten vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja asiakasriskejä valvotaan yhteenliittymän tasolla. POP Pankki -ryhmään kuuluvat myös POP Holding Oy ja Suomen Vahinkovakuutus Oy, jotka eivät ole keskinäisen vastuun piirissä.

Toimintaympäristö

Vuonna 2019 talouden kasvuvauhti hidastui. USA:n ja Kiinan kauppasota hidasti muutenkin jännitteisen maailmankaupan volyymikehitystä, ja myös EU:n vienti USA:han pieneni. Yhdessä Britannian lähestyvän EU-eron kanssa tämä painoi EU:n talouden kehitystä.  Euroopan keskuspankki jatkoi markkinoiden tukemista velkakirjojen osto-ohjelmalla ja alenta-malla talletuskorkoa -0,5 %:iin. Odotukset korkojen noususta siirtyivät näin selvästi kauem-mas tulevaisuuteen. Sekä lyhyet että pitkät korot olivatkin kesällä ennätyksellisen alhaisia. Al-hainen korkotaso ja rahoituksen hyvä saatavuus ovat tukeneet osake- ja kiinteistömarkkinoita.  Suomen viennin näkymiä heikensivät tärkeimpien vientimaiden Saksan ja Ruotsin hidas talous-kehitys. Talouskasvun hidastuminen näkyi yritysten odotusten heikkenemisenä ja investoin-tien alhaisena määränä. Ennätyksellisen korkealla tasolla ollut rakentaminen on sekin kääntynyt laskuun. Työmarkkinoilla jännitteet olivat kasvussa ja vuoden lopulla nähtiin joitakin työtaistelu-toimenpiteitä. Työllisyysaste parani ja työttömyys aleni, mutta kehitys hidastui vuoden jälkipuo-lella.   Maatalouden yleistilanne jatkui haastavana, mutta ympäristökysymysten lisääntynyt painoarvo on tukenut metsä- ja biotalouden investointien kasvua.   Maltillinen inflaatio ja alhainen korkotaso ovat kasvattaneet kuluttajien ostovoimaa. Voimakas asuntorakentaminen kasvukeskuksissa ja vuokra-asuntojen tarjonnan kasvu puolestaan ovat

2

pitäneet asuinkustannusten nousua kurissa. Koko maan tasolla asuntojen hintakehi-tys on tasaantunut, mutta alueellinen hintakehitys on entistä eriytyneempää.  Vuoden aikana kotitalouksien korkea velkaantuneisuus nousi keskeiseksi huolenaiheeksi. Val-tiovarainministeriö asetti työryhmän selvittämään asiaa, ja loppuvuonna työryhmä päätyi esittä-mään velkakattoa yksityishenkilöille sekä rajoituksia taloyhtiölainoille.  

Pankin liiketoiminta

Liedon Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tuloskehitys jatkuivat hyvänä tilikaudella 2019. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntaansa ja paran-tamaan peruspankkitoimintansa kannattavuutta. Liedon Osuuspankki harjoittaa peruspankkitoimintaa ja tarjoaa asiakkailleen yhteistyökumppa-neidensa sijoitus- ja vakuutustuotteita. Pankin sijoitustuotevalikoimaan kuuluvat yhteistyökumppaneiden, Sp-Rahastoyhtiö Oy:n ja UB Omaisuudenhoito Oy:n, sijoitusrahastot. Pankki laajensi rahastotarjontaansa maaliskuussa 11 uudella POP Rahastolla, jotka sopivat niin kokeneille sijoittajille hajautukseen kuin uusille asiak-kaille kuukausisäästämiseen. Marraskuussa POP Rahastojen hallinnointi siirrettiin Aktia Rahas-toyhtiö Oy:stä Sp-Rahastoyhtiö Oy:ön osana Säästöpankkiryhmän kanssa aiemmin solmittua tuoteyhteistyötä. Arvopaperipalveluissa yhteistyökumppanina on Nordnet Bank Ab Suomen si-vuliike. Pankin välittämät eläke- ja säästövakuutustuotteet tuottavat Aktia Henkivakuutus Oy ja Sp-Henkivakuutus Oy sekä lainavakuutustuotteet AXA konserni ja Sp-Henkivakuutus Oy. Yhteis-työn tarkoituksena on turvata kilpailukykyiset eläke-, säästö- ja lainavakuutuspalvelut POP Pankkien asiakkaille. Henkilöasiakkaiden vahinkovakuutuspalveluissa pankki tekee yhteistyötä POP Pankki -ryhmään kuuluvan Suomen Vahinkovakuutus Oy:n kanssa, joka käyttää markkinointinimeä POP Vakuu-tus. Vuoden lopussa asiakkailla oli pankin välittämiä rahasto- ja vakuutussäästöjä 16 952 tuhatta euroa. POP Pankki -ryhmä panostaa vahvasti digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Pankin mobii-lisovellukseen POP Mobiiliin tuotiin vuoden aikana useita uusia ominaisuuksia, joista merkittävin oli sijoitusrahastojen merkintä ja hallinnointi. Asiakkaiden sähköistä pankkiasiointia tukevat myös mm. tiettyjen asiakirjojen sähköinen allekirjoitus sekä uudistettu verkkotapaamissovellus, POP Verkkohetki, jonka avulla asiakkaat tavoittavat pankin henkilökunnan joustavasti. POP Pankkien keskusluottolaitoksena toimii POP Pankkiliiton omistama Bonum Pankki Oyj. Bonum Pankki vastaa POP Pankin asiakkaiden maksuliikenteeseen ja Visa-korttien liikkeelle laskuun liittyvistä palveluista sekä hoitaa POP Pankkien tukkuvarainhankintaa laskemalla liik-keeseen sijoitustodistuksia ja joukkovelkakirjalainoja. Bonum Pankki vastaa myös POP Pankkien yhteenliittymän maksuvalmiusvaatimuksen täyttä-misestä. Liedon Osuuspankki aloitti POP Osuusannin 1.11.2015. Joulukuussa 2019 pankin hallitus teki päätöksen POP Osuus -annin jatkamisesta edelleen 31.12.2020 saakka. POP Osuus on osuuskuntalain mukainen sijoitus osuuspankin omaan pääomaan. POP Osuudet ovat pankin ydinvakavaraisuuteen (CET1) luettava pääomainstrumentti, ja laskemalla liikkeelle POP Osuuk-

3

sia Osuuspankki parantaa ydinvakavaraisuuttaan. POP Osuuksia voidaan antaa vain Osuus-pankin jäsenille. POP Pankki -ryhmä on käynnistänyt pankkitoiminnassa käytettävien tietojärjestelmien mittavan uudistuksen yhdessä Säästöpankkiryhmän ja Oma Säästöpankin kanssa. Uuden järjestelmäko-konaisuuden toimittaa yhdysvaltalainen Cognizant, jolla on laaja kokemus pankkijärjestelmien implementoinneista eri maissa. Uudistushankkeen tavoitteena on modernin tietojärjestelmän avulla kehittää asiakaspalvelua ja alentaa IT-kuluja. Osana peruspankkijärjestelmien uudistusta omistajat myivät IT-palvelutoimittaja Samlinkin osakkeet Cognizantille 1.4.2019. Osakekaupalla ei ole vaikutusta pankin vuoden 2019 tulokseen, koska osakkeet on luokiteltu käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattaviin osakkeisiin, joiden myyntitulos merkitään suoraan omaan pääomaan.

Tulos

Liedon Osuuspankin liikevoitto oli 737 tuhatta euroa (350 tuhatta euroa vuonna 2018). Liikevoit-to kasvoi edellisestä vuodesta 387 tuhatta euroa. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvos-ta muodostui 0,6 prosenttia (0,3). Liikevoiton kasvuun vaikuttivat mm. pankin sijoitusten arvon-kehitys ja kasvaneet palkkiotuotot. Pankin kulu-tuotto -suhde oli 75,3 prosenttia (89,5). Pankin keskeiset tuloslaskelmaerät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrattuna seu-raavasti:

Tuhatta euroa 01-12/2019

01-12/2018 Muutos-% *) 01-12/2017 Muutos-% **)

Korkokate 1 541

1 558 -1,1 1 514 2,9

Nettopalkkiotuotot 880

773 13,8 739 4,6

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan netto-tuotot 493

-16 … 0 …

Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot 59

47 25,2

Myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot

365

Muut tuotot 161

133 20,9 105 26,4

Tuotot yhteensä 3 134

2 494 25,6 2 723 -8,4

Henkilöstökulut -915

-839 9,1 -800 4,8

Muut hallintokulut -903

-944 -4,3 -951 -0,7

Muut kulut -540

-450 20,0 -500 -9,9

Kulut yhteensä -2 359

-2 233 5,6 -2 251 -0,8

Kulu-tuotto -suhde 75,26

89,53

82,65

Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusvaroista -13

133 …

Arvonalentumistappiot luotoista

6

Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumiset -26

-44 -41,5 0 …

Liikevoitto 737

350 … 479 -26,9

Tilikauden voitto 260

188 37,7 278 -32,3

*) Muutos 2019-2018

**) Muutos 2018-2017

4

Pankin korkokatteeksi muodostui 1 541 tuhatta euroa (1 558). Korkokate pieneni 16 tuhannella eurolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Korkotuottojen määrä oli 1 691 tuhatta euroa (1 824), jossa vähennystä edellisvuodesta oli 133 tuhatta euroa. Korkotuotoista merkittävimmän osan muodostivat antolainauksen korkotuotot. Korkokulut olivat 149 tuhatta euroa (266). Korkokulut vähenivät edelliseen tilikauteen verrattu-na 117 tuhatta euroa. Korkokulut koostuivat pääasiassa yleisön talletuksille maksetuista korois-ta. Nettopalkkiotuotot olivat 880 tuhatta euroa (773). Tästä palkkiotuottojen osuus oli 1 069 tuhatta euroa (968) ja palkkiokulujen 189 tuhatta euroa (195). Palkkiotuottoihin sisältyy välitetyistä tuot-teista saatuja palkkioita yhteensä 238 tuhatta euroa (242). Muista palkkiotuotoista merkittävim-piä olivat palkkiot antolainauksesta 232 tuhatta euroa (226), palkkiot maksuliikenteestä 468 tu-hatta euroa (395), palkkiot omaisuuden hoidosta ja lainopillisista tehtävistä 81 tuhatta euroa (62) ja palkkiot takauksista 18 tuhatta euroa (7). Palkkiotuottojen kasvuun vaikuttivat mm. muu-tokset palveluhinnastossa. Palkkiokulut pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 6 tuhatta euroa. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotoiksi muodostui 493 tuhatta euroa (-16). Erään sisältyi tuloksen kautta käypään arvoon kirjattavien rahoitusvarojen myyntivoittoja ja –tappioita -17 tuhatta euroa (0) sekä näiden realisoitumattomia arvostusvoittoja ja –tappioita 511 tuhatta euroa (-17). Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavien rahoitusvarojen nettotuotot olivat 59 (47) tuhatta euroa. Tästä myyntivoitot ja -tappiot olivat 59 (47) tuhatta euroa. Muut tuotot sisältävät tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista, sijoituskiinteistöjen netto-tuotot ja liiketoiminnan muut tuotot, yhteismäärältään 161 tuhatta euroa (133). Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista olivat 120 tuhatta euroa (117), jossa kasvua edellisvuoteen oli 2 tuhatta euroa. Sijoituskiinteistöjen nettotuotoksi muodostui -63 tuhatta euroa (-81). Ero, 19 tuhatta euroa, johtui mm. sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin kirjatusta vanhan pankkikiinteistön purkuvarauksesta, jota kirjattiin -90 tuhatta euroa, kun määrä edellisenä vuonna oli -100 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 7,2 prosentilla 103 tuhanteen euroon (97). Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja muista henkilösivukuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 915 tuhatta euroa (839), mikä oli 9,1 prosenttia suurempi kuin edelli-senä vuonna. Kasvu johtui pääosin kirjatuista palkkavarauksista. Muut hallintokulut pienenivät 4,3 prosenttia, 903 tuhanteen euroon (944). Kulujen pienentymi-nen johtui mm. Samlinkin kehittämiskulujen ja POP Pankkiliiton kulujen pienemmästä määrästä. Muut kulut, 540 tuhatta euroa (450), käsittävät poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineet-tomista hyödykkeistä sekä liiketoiminnan muut kulut. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 86 tuhatta euroa (55). Poistojen kasvu johtui mm. konttoriremontin aktivoitujen kulujen pois-tosuunnitelman muutoksesta. Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 14,8 prosenttia, 454 tuhan-teen euroon (395). Kulujen kasvu johtui mm. pankin sijoitustoiminnan ja Samlinkin käyttöomai-suuden kuluista, jotka siirrettiin muista eristä liiketoiminnan muihin kuluihin. Tilikaudella kirjattiin odotettavissa olevia luottotappioita tuloslaskelmaan yhteensä 39 tuhatta euroa (-105). Erä muodostuu luotoista ja takauksista kirjatuista odotettavissa olevien tappioiden lisäyksestä 13 tuhatta euroa (-149), käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavien rahoitusvarojen odotettavissa olevien tappioiden lisäyksestä 26 tuhatta euroa (44) sekä toteutu-neista luottotappioista, joita kirjattiin katsauskaudella 0 tuhatta euroa (16). Rahoitusvaroista kir-jattujen arvonalentumistappioiden nettomäärä tuloksessa oli 39 tuhatta euroa (-89). Arvonalentumistappiot luotoista pysyivät edelleen vähäisinä.

5

Tase

Pankin tase kasvoi vuoden 2019 aikana 5,4 prosenttia ja oli vuoden lopussa 130 355 tuhatta euroa (123 703). Taseessa olevien luottojen määrä oli 95 997 tuhatta euroa. Luottojen keski-korko oli 1,5 prosenttia. Talletusten määrä oli 109 425 tuhatta euroa ja niiden keskikorko 0,1 prosenttia. Liedon Osuuspankin taseen keskeiset erät ovat kehittyneet kahteen edelliseen vuoteen verrat-tuna seuraavasti:

Tuhatta euroa 31.12.2019 31.12.2018 Muutos-%

**) 31.12.2017 Muutos-%

***)

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä 95 997 88 151 8,9 85 827 2,7

Luotot 95 997 88 151 8,9 85 827 2,7

Sijoitukset 33 628 34 671 -3,0 35 500 -2,3

Saamiset luottolaitoksilta 5 718 4 536 26,1 9 730 -53,4

Saamistodistukset 16 105 15 990 0,7 9 602 66,5

Osakkeet ja osuudet 9 557 11 896 -19,7 13 922 -14,6

Kiinteistöt 2 248 2 249 0,0 2 245 0,1

Yleisön talletukset *) 109 425 106 509 2,7 104 977 1,5

Velat luottolaitoksille 4 919 2 022 … 2 019 0,1

Oma pääoma 10 884 10 799 0,8 10 936 -1,3

Tilinpäätössiirtojen kertymä 3 745 3 389 10,5 3 272 3,6

ROA % 0,5 0,2

0,3

ROE % 4,5 2,0

3,1

Omavaraisuusaste 10,6 10,9

11,1

Vakavaraisuussuhde 20,89% 20,57 %

20,88 %

*) Luku ei sisällä suojauksesta johtuvaa käyvän arvon muutosta

**) Muutos 2019-2018

***) Muutos 2018-2017

Luotonanto Liedon Osuuspankin luotonannon kokonaismäärä tilikauden lopussa oli 95 997 tuhatta euroa (88 151). Pankin valtion varoista välittämät luotot sisältyvät pankin taseeseen erään Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä. Niiden määrä vuoden lopussa oli 0 tuhatta euroa (30). Luottoja nostettiin ja uudistettiin vuoden aikana yhteensä 27 166 tuhatta euroa. Luotonannon nettolisäys oli 7 847 tuhatta euroa eli 8,9 prosenttia. Luotonannon kehitykseen vaikutti mm. toimialueen hyvä talouskehitys. Yli 90 päivää erääntyneet ja perinnässä olevat saamiset olivat vuoden lopussa 61 tuhatta euroa (307) eli 245 tuhatta euroa pienemmät kuin vuotta aiemmin. Yli 90 päivää erääntyneet saamiset yhteensä olivat 0,06 prosenttia (0,35) taseessa olevien luottojen ja taseen ulkopuolisten si-toumusten yhteismäärästä.

6

Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisiin sitoumuksiin kuuluvat asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut si-toumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset, 303 tuhatta euroa (226) muodos-tuvat pääasiassa pankki- ja muista takauksista. Muihin takauksiin sisältyvät pankin antamat omavelkaiset takaukset omasta ja muiden POP Pankkien puolesta Bonum Pankki Oyj:lle liittyen pankkien tekemään maksuliiketilisopimukseen. Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset, joiden määrä tilikauden päättyessä oli 4 022 tuhatta euroa (3 506) koostuvat pääasiassa myönnetyistä nostamattomista luotoista.

Sijoitukset Pankin sijoitukset kohdistuivat pääosin talletuksiin muissa luottolaitoksissa, saamistodistuksiin, osakkeisiin ja osuuksiin sekä kiinteistöihin, jotka sisältyvät tase-erään Aineelliset hyödykkeet. Aineelliset hyödykkeet on eritelty liitetiedossa 1.6. Pankin talletukset muissa luottolaitoksissa olivat 5 718 tuhatta euroa (4 536). Määrä oli 1 182 tuhatta euroa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Sijoitukset saamistodistuksiin muodostuivat rahamarkkina-arvopapereista ja joukkovelkakirjalainoista. Niiden määrä tilikauden päättyessä oli 16 105 tuhatta euroa (15 990), mikä on 0,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Sijoitukset osakkeisiin ja osuuksiin olivat kauden päättyessä 9 557 tuhatta euroa (11 896). Täs-tä toiminnalle välttämättömien osakkeiden ja osuuksien osuus oli 2 983 tuhatta euroa (3 080) ja muiden osakkeiden ja rahasto-osuuksien osuus 6 574 tuhatta euroa (8 816). Pankilla ei ole hal-lussaan julkisesti noteerattuja osakkeita, joilla se kävisi aktiivisesti kauppaa. Pankin kiinteistöomaisuuden arvo taseessa oli 2 248 tuhatta euroa (2 249). Tästä omassa käy-tössä olevien kiinteistöjen arvo oli 869 tuhatta euroa (869) ja sijoituskiinteistöjen arvo 1 378 tu-hatta euroa (1 379). Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 1.6.

Yleisön talletukset Pankin varainhankinnasta valtaosa muodostui yleisöltä vastaanotetuista talletuksista. Talletusten määrä vuoden lopussa oli 109 425 tuhatta euroa (106 509). Talletukset kasvoivat vuoden aikana 2 916 tuhatta euroa eli 2,7 prosenttia. Talletukset käyttely- ja säästämistileillä kasvoivat vuoden aikana 5 104 tuhatta euroa eli 5,7 prosenttia ja niiden määrä vuoden vaihteessa oli 94 904 tuhatta euroa (89 800). Sijoittamis- ja asuntosäästöpalkkiotilien vähennys oli 2 188 tuhatta euroa eli 13,1 prosenttia ja niitä oli vuoden vaihteessa 14 521 tuhatta euroa (16 709).

Muut velat Muut velat muodostuvat pääasiassa veloista luottolaitoksille. Velat luottolaitoksille olivat 4 919 tuhatta euroa (2 022). Muut vieraan pääoman erät muodostuivat lähinnä lyhytaikaisista maksujenvälityseristä sekä tuottojen ja kulujen jaksotuksiin liittyvistä tilinpäätösvaiheen siirtyvistä eristä. Lisäksi muihin velkoihin on kirjattu 190 tuhannen euron varaus, jolla varaudutaan vanhan pank-kikiinteistön purkukustannuksiin.

7

Oma pääoma ja tilinpäätössiirtojen kertymä Pankin oma pääoma tilikauden päättyessä oli 10 884 tuhatta euroa (10 799). Lisäystä edelli-seen tilikauteen verrattuna oli 85 tuhatta euroa. Osuuspääoma väheni tilikauden aikana 330 tuhatta euroa (147). Liedon Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 2 013 900 euroa. Omaan pääomaan sisältyvän käyvän arvon rahaston määrä laskennallisilla veroilla oikaistuna oli 304 tuhatta euroa (77). Määrä koostui käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvos-tettujen rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksesta 214 tuhatta euroa (12) sekä odotettavissa olevista luottotappioista 90 tuhatta euroa (65). Tilinpäätössiirtoja ovat poistoerot ja verotusperusteiset varaukset, joiden yhteismäärä kauden päättyessä oli 3 745 tuhatta euroa (3 389), josta luottotappiovaraus oli 3 745 tuhatta euroa (3 389). Vuonna 2019 luottotappiovarausta kasvatettiin 357 tuhatta euroa (kasvatettiin 117 tuhatta euroa), jonka jälkeen varauksen määrä tilinpäätöksessä oli 4,6 prosenttia saamisista. Varauk-sesta 817 tuhatta euroa on siirretty vararahastoon. Tilikauden aikana ei kirjattu poistoeron muu-tosta.

Konsernitilinpäätös

Liedon Osuuspankki muodostaa konsernin, johon kuuluvat emopankki ja sen 62,5 %:sti omis-tama Koy Liedon Torinkulma. Tytäryhtiön vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Konsernin liikevoitoksi muodostui 654 tuhatta euroa (307) ja tilikauden tulokseksi 493 tuhatta euroa (255). Konsernin tase oli 131 571 tuhatta euroa (123 831). Konsernin oma pääoma ja vähemmistön osuus pääomasta oli 13 958 tuhatta euroa (13 666). Konsernin emoyhtiön saami-set tytäryhtiöltä olivat tilinpäätöshetkellä 0 tuhatta euroa (0).

Vapaaehtoiset ja lakisääteiset rahastot

Pankit ovat velvollisia maksamaan Rahoitusvakausvirastolle talletussuojamaksua ja vakaus-maksua. POP Pankki –ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään talletussuojan osalta yhtenä pank-kina. Ryhmän talletuspankkeja ovat POP Pankit ja Bonum Pankki Oyj ja ryhmälle määrätty talle-tussuojamaksu vuonna 2019 oli 2 938 tuhatta euroa. Osuuspankki on vanhan talletussuojara-haston jäsen ja talletussuojamaksu katettiin kokonaisuudessaan vanhan talletussuojarahaston varoista. Vakausmaksu määrättiin talletussuojamaksun tavoin ryhmälle ja pankin osuus va-kausmaksusta katettiin vuosina 2013 – 2014 maksetuista pankkiveroista. Talletussuojarahaston varoista korvataan tallettajan samassa talletuspankissa olevat korvauskelpoiset talletukset enin-tään 100 000 euroon asti. Liedon Osuuspankki kuuluu myös sijoittajien korvausrahastoon, jonka suojan piiriin kuuluvat kaikki ei-ammattimaiset sijoittajat. Myös sijoittajien korvausrahaston osalta POP Pankki -ryhmään kuuluvia pankkeja pidetään yhtenä pankkina. Korvausrahastosta korvataan enintään 20 000 euroa.

8

Vakavaraisuuden hallinta

Liedon Osuuspankki on määritellyt vakavaraisuuden hallintaprosessin, jonka tavoitteena on pankin riskinkantokyvyn riittävyyden turvaaminen suhteessa toiminnan kaikkiin olennaisiin ris-keihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi pankki tunnistaa ja arvioi toimintaansa liittyvät riskit kattavasti ja mitoittaa riskinkantokykynsä vastaamaan pankin riskien yhteismäärää. Vakavarai-suutensa turvaamiseksi pankki asettaa riskiperusteiset pääomatavoitteet ja laatii pääomasuun-nitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Vakavaraisuuden hallintaprosessin tavoitteena on myös ylläpitää ja kehittää laadukasta riskienhallintaa. POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luot-tolaitoksilla vakavaraisuuden hallinta perustuu yhteenliittymän keskusyhteisön hallintoneuvoston vahvistamiin vakavaraisuuden hallinnan periaatteisiin, sekä keskusyhteisön hallituksen kaikille jäsenluottolaitoksille vahvistamiin pääomasuunnittelun menetelmiin. Pankki toimii strategiansa mukaisesti vähittäispankkitoiminnassa. Toimimalla vain tällä liiketoi-minta-alueella pankki kykenee pitämään toimintaansa sisältyvät riskit hallittavina ja toiminnan laatuun nähden pieninä. Pankin vakavaraisuuden hallinnasta vastaa pankin hallitus, joka myös määrittelee toimintaan liittyvät riskirajat. Pankin hallitus käy vuosittain läpi pankin vakavaraisuu-den hallintaan liittyvät riskit, pääomasuunnitelman sekä riskeille asetetut rajat. Vakavaraisuuden hallintaprosessissaan pankki laatii mm. tulos-, kasvu- ja vakavaraisuusennus-teet. Ennusteiden perusteella pankki kartoittaa tarvittavat toimenpiteet, joilla liiketoimintastrate-gian mukainen vakavaraisuustaso kyetään ylläpitämään. Pankki soveltaa vakavaraisuuslaskennassa luottoriskin laskentaan standardimenetelmää ja operatiivisen riskin osalta perusmenetelmää. Standardimenetelmässä vastuut jaetaan vastuu-ryhmiin ja vähittäissaamisten ryhmässä on määritelty luotonannon hajautukselle vaadittavat vähimmäisrajat. Liedon Osuuspankki julkistaa vakavaraisuuslaskennan kannalta olennaiset tiedot vuosittain osana toimintakertomustaan ja tilinpäätöksen liitetietoja. Pankki on Finanssival-vonnan myöntämän luvan nojalla vapautettu POP Pankkien yhteenliittymän keskusyhteisön päätöksellä omien varojen vaateesta ryhmän sisäisille erille sekä suurten vastapuolten rajoituk-sista keskusluottolaitoksen ja jäsenpankkien välisille erille. Liedon Osuuspankin omat varat (TC) yhteensä olivat 13 412 tuhatta euroa (13 126), kun omien varojen vähimmäisvaatimus oli 6 761 tuhatta euroa (6 703). Ensisijainen pääoma (T1) oli 13 412 tuhatta euroa (13 068), josta ydinpääoman (CET1) osuus oli 13 412 tuhatta euroa (12 971) ja ensisijaisten lisäpääomien (AT1) osuus oli 0 tuhatta euroa (96).Toissijainen pääoma (T2) oli 0 tuhatta euroa (58). EU:n vakavaraisuusasetus N:o 575/2013 ei tunnista Liedon Osuuspankin liikkeeseen laskemia lisäosuuksia sääntelyn määrittelemiksi pääomainstrumenteiksi, joten lisäosuus ei ole sääntelyn mukaan jäsenluottolaitoksen omien varojen erä. Vakavaraisuusasetusta sovelletaan 1.1.2014 alkaen, mutta lisäosuuksia koskevien siirtymäsäännösten osalta soveltaminen muuttuu asteit-tain niin, että lisäosuudet vähenevät asteittain ja poistuvat kokonaisuudessaan pankin omista varoista vuonna 2022. Liedon Osuuspankin omiin varoihin sisältyi 31.12.2019 siirtymäsäädök-sen piirissä käsiteltäviä lisäosuuksia 0,00 euroa. Liedon Osuuspankki voi laskea liikkeelle ydinpääomaan luettavia POP Osuuksia. Liedon Osuuspankki on laskenut liikkeelle POP Osuuksia 2 013 900,00 euroa. Liedon Osuuspankin vakavaraisuussuhde säilyi hyvällä tasolla. Pankin vakavaraisuussuhde kasvoi 0,32 prosenttiyksikköä ja oli vuoden lopussa 20,89 prosenttia (20,57%). Ensisijaisen pääoman (T1) suhde riskipainotettuihin eriin oli 20,89 % (20,47 %). Pankin konsernin vakava-raisuussuhde oli 19,33 % (19,64 %).

9

POP Pankki -ryhmä julkistaa nk. Pilari III -vakavaraisuustiedot erillisessä raportissa. POP Pank-ki -ryhmän tilinpäätös ja Pilari III -raportti on saatavissa keskusyhteisön toimitiloista osoitteesta Hevosenkenkä 3, 02600 Espoo tai sähköisesti osoitteessa www.poppankki.fi.

Vakavaraisuuslaskennan pääerät, tuhatta euroa

Emo Konserni

Omat varat 2019 2018 2019 2018

Ydinpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 13 599 13 243 12 860 12 787

Ydinpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut -187 -271 -187 -337

Ydinpääoma (CET1) yhteensä 13 412 12 971 12 673 12 449

Ensisijainen lisäpääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 96 96

Ensisijaiseen lisäpääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 96 96

Ensisijainen pääoma (T1 = CET1 + AT1) 13 412 13 068 12 673 12 546

Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja 58 58

Toissijaiseen pääomaan tehtävät lakisääteiset oikaisut

Toissijainen pääoma (T2) yhteensä 58 58

Omat varat yhteensä (TC = T1 + T2) 13 412 13 126 12 673 12 603

Riskipainotetut erät yhteensä 64 195 63 825 65 563 64 185

josta luotto- ja vastapuoliriskin osuus 58 129 57 894 59 345 58 022

josta vastuun arvonoikaisuriski (CVA) -

josta markkinariskin osuus (valuuttakurssiriski) 658 606 658 606

josta operatiivisen riskin osuus 5 409 5 324 5 560 5 557

Luottolaitoslain mukainen kiinteä lisäpääomapuskuri (2,5%) 1 605 1 596 1 639 1 605

Vastasyklinen pääomapuskuri 21 1 21 1

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,89 % 20,32 % 19,33 % 19,40 %

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin erin (%) 20,89 % 20,47 % 19,33 % 19,55 %

Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin (%) 20,89 % 20,57 % 19,33 % 19,64 %

Vähimmäisomavaraisuusaste Pankin vähimmäisomavaraisuusaste oli 10,15 prosenttia. Vähimmäisomavaraisuusaste on las-kettu tiedossa olevan sääntelyn mukaisesti ja kuvaa pankin ensisijaisten pääomien suhdetta kokonaisvastuisiin. Vähimmäisomavaraisuusasteen odotetaan tulevan sovellettavaksi aikaisin-taan vuonna 2020.

2019 2018

Ensisijainen pääoma 13 412 13 068

Vastuiden kokonaismäärä 132 108 125 167

Vähimmäisomavaraisuusaste 10,15 % 10,44 %

10

Liedon Osuuspankin vakavaraisuuden kehitykseen vaikuttivat mm. riskitaseen kasvu, käyvän arvon rahaston muutokset sekä muutokset jäsenosuus-, lisäosuus- ja POP Osuuspääomissa.

Pankin vakavaraisuuden odotetaan tulevaisuudessakin täyttävän vaaditun 10,5 %:n vähimmäis-tason, joka koostuu 8 %:n vähimmäistasosta ja 2,5 %:n kiinteästä lisäpääomavaatimuksesta. Finanssivalvonnan johtokunta ei ole asettanut muuttuvaa lisäpääomavaadetta vuonna 2019 kotimaisille saamisille, joista pankin saamiset pääasiallisesti muodostuvat. Lisäpääomavaatimus voidaan tarvittaessa asettaa 0-2,5 %:n tasolle.

Riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tun-nistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, markkinariskit sisältäen korko- ja hintariskit, rahoitusriskit, kiinteistöriskit sekä strategiset ja ope-ratiiviset riskit. Pankki seuraa eri riskien keskinäisiä riippuvuuksia.

Riskienhallinta POP Pankkien yhteenliittymässä POP Pankkien yhteenliittymään kuuluvilla luottolaitoksilla riskienhallinta ja riskien mittaaminen perustuvat yhtenäisiin menetelmiin. Tilikauden aikana yhteenliittymässä on vahvistettu jäsen-luottolaitoksia sitovat riskilajikohtaiset ohjausrajat, jotka määrittävät riskitason, jonka puitteissa jäsenluottolaitokset voivat liiketoimintaansa harjoittaa. Liedon Osuuspankin hallitus on saanut tiedoksi ohjausrajat riskilajikohtaisten strategioiden vahvistamisen yhteydessä.

Periaatteet ja organisointi Liedon Osuuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamiin liiketoiminta- ja riskistrategioihin, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoimin-nan osa-alueista tuotettavaan riskiraportointiin. Pankki kohdistaa strategiansa mukaisesti liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriski-seen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitus-riskikeskittymiä eikä pankki niitä strategiansa mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantoky-kyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tap-piouhan pankki huomioi tilinpäätöksessään riittävillä arvonalentumiskirjauksilla ja muilla tap-piokirjauksilla. Hallitukselle annetaan säännöllisesti tietoa pankin eri riskeistä ja niiden tasoista. Hallitus myös hyväksyy valtuudet ja puitteet riskinotolle määrittelemällä sallitut riskirajat luotto- ja markkinaris-keille. Valtuuksien puitteissa vastuu päivittäisestä riskienseurannasta ja valvonnasta kuuluu toimivalle johdolle. Toimiva johto hyödyntää seurannassaan keskusyhteisön tuottamia ohjausra-jaraportteja sekä johdon tuottamia tuottamia raportteja ja analyyseja eri riskien osa-alueilta. Ris-kien raportointiin ja seurantaan tarkoitetut järjestelmät sekä käytännöt täyttävät riskienhallinnalle asetetut edellytykset ottaen huomioon pankin toiminnan luonteen ja laajuuden.

11

Riskienhallinnan ja compliancen järjestelyt Pankki on ulkoistanut compliance-toiminnon hoitamisen POP Pankkien yhteenliittymän keskus-yhteisölle.

Ylimmän hallintoelimen jäsenten valinnassa noudatettava monipuolisuuteen täh-täävä toimintamalli ja sen tavoitteet ja päämäärät Pankin ohjeistuksessa on korostettu hallituksen monipuolisuuden merkitystä. Monipuolisuusta-voitteeseen pyritään vuosittaisen hallituksen itsearvioinnin avulla.

Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vaka-varaisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotonanto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, maatalousasiakkaat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pan-kin taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaiden osuus on noin 79,1 % (79,7 %). Maatalous-asiakkaiden osuus taseessa olevista luotoista on 7,4 % (8,1 %) ja muiden yritysten 13,5 % (12,1 %). Valtaosa, 78,8 % (77,5 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakas-seurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arvi-ointi rakentuu pankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuk-sia pankin johtoryhmälle ja nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituk-sen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätök-sentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja niiden käypiä arvoja seurataan säännöllisesti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyö-dyntämällä. Pankin hallitus on vahvistanut pankille ohjeet eri vakuusmuodoista, joita vastaan luottoa voidaan myöntää sekä niiden arvostuksista ja vakuusarvoista. Luottoriskiä arvioidaan jatkuvasti seuraamalla mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja. Asiakaskohtaisia vastuiden ja vakuuksien määriä seurataan asiakas-vastuuhenkilöiden taholta perustuen jatkuvaan maksukäyttäytymisen ja asiakkaiden toiminnan seuraamiseen. Hallitukselle raportoidaan vähintään kerran vuodessa kaikki yli 500 tuhannen euron asiakasvastuut ja yli 90 päivää erääntyneet luotot. Raportointi sisältää mm. riskien mää-rän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylära-jan 25 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen sel-vitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla.

Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan rakenteellista rahoitusriskiä ja maksuvalmiusriskiä.

12

Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saa-misten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriskiä syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteetti-luokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Maksuvalmiusriski tarkoit-taa riskiä siitä, että luottolaitos ei suoriudu odotetuista tai odottamattomista tulevista kassavir-roista ilman vaikutuksia päivittäiseen toimintaan tai taloudelliseen tilaan. Likviditeettiriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamisek-si. Likviditeettiriskiä seurataan raportoimalla hallitukselle pankin rahoitustilanteesta sekä mak-suvalmiusasemasta. Raportointi perustuu tietoihin saatavien ja velkojen erääntymishetkistä se-kä käytettävissä olevasta likviditeettireservistä. Liedon Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueel-taan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen yli 6 100 tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on hajauttaa jälleenrahoituksensa maturiteet-tia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki hyödyntää jälleenrahoituksen lähteenä myös ryh-män keskusluottolaitoksen, Bonum Pankki Oyj:n, välittämää tukkuvarainhankintaa. Pankki ylläpitää riittävää likviditeettireserviä päivittäisen maksuliikenteen ja maturiteettiluokittais-ten erojen kattamiseen. Pankin taseessa olevista luotoista on 22,7 % (18,4 %) luotoissa, joiden luottoaika on yli 20 vuotta. Vuoden 2019 aikana pankin rahoitusasema pysyi hyvänä. POP Pankkien yhteenliittymä on saanut Finanssivalvonnalta luvan vapauttaa yksittäiset jäsen-luottolaitokset maksuvalmiudelle asetetusta LCR-vaateesta sekä vuonna 2021 voimaan tulevas-ta NSFR-vaateesta. Molemmat maksuvalmiuteen liittyvät viranomaisvaateet tulee täyttää ja ra-portoida yhteenliittymätasolla. Keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj vastaa yhteenliittymän LCR-vaateen täyttämisestä

Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen, taseen nykyar-voon ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista kor-koperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Avoimen korkoriskin määrää mitataan korkoherkkyydellä, joka huomioi korkoshokkien vaikutuk-sen korkokatteeseen ja taseen nykyarvoon tulevina vuosina. Pankin korkoriski oli 31.12.2019 +1,99 / -0,61 prosenttia 12 kk:n korkokatteesta, jos korkotaso muuttuisi yhden prosenttiyksikön verran. Korkoriski raportoidaan säännöllisesti hallitukselle, joka on vahvistamissaan ohjeissa antanut enimmäismäärät pankin korkoriskille. Yhteenliittymän asettama ohjausraja korkoriskille on katsauskaudella ollut enintään -5 % muutos korkokatteessa suhteessa pankin omiin varoihin +/- yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksessa ajanjaksoilla 1-12 kk ja 13-24 kk.

Markkinariski Markkinariskillä tarkoitetaan korkojen ja markkinahintojen muutosten vaikutusta pankin tulok-seen ja omiin varoihin. Sijoitustoiminnassa korkojen muutos aiheuttaa markkinariskin toteutumi-sen arvopapereiden markkina-arvon muutoksena. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti no-teerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Pankin tavoitteena sijoitustoiminnassa on ylläpitää likviditeettireserviä ja hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukykyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa arvopapereihin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pan-kin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Tilinpäätöshetkellä pankin tulokseen sisältyi arvopape-reista kirjattuja realisoitumattomia arvonmuutoksia nettomäärältään 511 tuhatta euroa (-17) ja sijoituksista kirjattua odotettujen luottotappioiden varausta -26 tuhatta euroa. Lisäksi realisoitu-mattomia arvonmuutoksia sisältyy käyvän arvon rahastoon, määrältään 304 tuhatta euroa (77).

13

Arvopapereiden realisoitumattomista arvonmuutoksista aiheutuva vaikutus pankin omiin varoi-hin oli 789 tuhatta euroa (16). Pankilla ei ole arvopapereihin liittyvää koko toiminnan selvitysris-kistä aiheutuvaa vähimmäisvakavaraisuusvaatimusta. Sijoitusten hajauttamisella vähennetään yksittäisistä sijoituksista aiheutuvaa keskittyneisyysris-kiä. Pankilla ei ole sijoituskokonaisuuksia, joissa sijoitusten ja saamisten määrä ylittäisi luottolai-toslain asettaman rajan 10 prosenttia pankin omista varoista (ns. suuret asiakasriskit) pl. ryh-män sisäiset vastapuolet ja luottolaitos-, kunta- tai valtiovastapuolet. Pankki seuraa kuukausittain sijoitustarkoitukseen hankittujen arvopapereiden markkina-arvoja ja niiden transaktioihin liittyviä kassavirtoja. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti arvopaperi-salkun sisältö ja taseasema. Arvopaperisalkkuun sisältyvää markkinariskiä arvioidaan suhtees-sa pankin tulokseen ja omiin varoihin.

Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai va-hingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistö-kohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden osalta liikekiinteistöt on arvioitu pääosin tuottoarvomene-telmällä, kun taas asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty pääosin kauppahintame-netelmää. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökoh-teen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Pankin kiinteistöriskiä seurataan säännöllisesti hallitukselle tehtävällä raportoinnilla, jossa rapor-toidaan kiinteistöihin sitoutunut pääoma ja sijoituskiinteistöjen tuottoprosentti. Kiinteistöomaisuuden arvo on maltillinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta pankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Sijoituskiinteistö-jen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on kuvattu liitetiedossa 1.6 (pois lukien aineettomiin hyödyk-keisiin kirjatut aktivoinnit). Pankin omassa käytössä oleviin kiinteistöihin ja kiinteistöyhtiöiden osakkeisiin sitoutunut pää-oma oli tilinpäätöshetkellä 869 tuhatta euroa (869). Sijoituskiinteistöomaisuuteen sitoutunut pääoma pysyi edelliseen tilikauteen verrattuna lähes samana ja oli määrältään 1 378 (1 379) tuhatta euroa, mikä on 1 prosenttia pankin taseen loppusummasta. Pankin sijoituskiinteistöomaisuuden nettotuotto on -1,18 prosenttia (4,37).

Strategiset ja operatiiviset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin toimintaympäristön kehitykseen nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä.

Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Operatiivisilla riskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavis-ta tekijöistä. Operatiivisten riskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön osaamisen jatkuvalla ke-hittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä

14

mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisis-taan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin ope-ratiivisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentävät laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset sopimusehdot. Tietojärjestelmien toiminta-häiriöistä aiheutuviin riskeihin on varauduttu jatkuvuussuunnittelulla. Operatiivisia riskejä seurataan keräämällä tietoa pankkia kohdanneista taloudellisista menetyk-sistä ja mahdollisista väärinkäytöksistä. Hallitukselle raportoidaan vähintään kahdesti vuodessa havainnot pankin operatiivisista riskeistä. Toimiva johto hyödyntää sisäisen valvonnan tuotta-maa raportointia ohjeistuksen noudattamisesta sekä tietoja toimintaympäristön muutoksista.

Sisäinen tarkastus Yhteenliittymän keskusyhteisö vastaa keskitetysti sisäisen tarkastuksen ohjaamisesta ja järjes-tämisestä yhteenliittymän keskusyhteisössä, jäsenluottolaitoksissa sekä muissa yhteenliitty-mään kuuluvissa yrityksissä. Keskeisiä keskitettyjä tehtäviä ovat mm. yleinen ohjeistus, resur-sointi sekä vuosisuunnitelman laatiminen. Sisäinen tarkastus on riippumatonta, objektiivista arviointi- ja varmistustoimintaa. Toiminnan tavoitteena on tukea keskusyhteisön hallintoneuvostoa, hallitusta ja toimivaa johtoa tavoitteiden saavuttamisessa tarjoamalla järjestelmällisen lähestymistavan organisaation valvonta-, johta-mis- ja hallintoprosessien sekä riskienhallinnan tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Keskusyhteisön sisäinen tarkastus tarkastaa pankin toimintaa säännöllisesti. Pankin toimiva johto käsittelee sisäisen tarkastuksen tekemät tarkastushavainnot ja annetut toimenpidesuosi-tukset. Pankin toimitusjohtaja raportoi merkittävät havainnot sekä niihin kohdistetut toimenpiteet edelleen hallitukselle.

Sisäinen valvonta Pankin sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että pankissa eri tasoille asetetut pää-määrät ja tavoitteet saavutetaan sovittuja ja asetettuja sisäisen valvonnan ohjeita noudattaen. Sisäinen valvonta on pankin sisältä käsin tapahtuvaa hallintoelinten ja organisaation itsensä hoitamaa tarkkailua ja kohdistuu ensisijassa toiminnan tilaan, laatuun ja tuloksiin. Sisäistä val-vontaa suorittavat hallintoneuvosto, hallitus, toimitusjohtaja, esimiehet ja toimihenkilöt. Lisäksi toimihenkilöillä on velvollisuus ilmoittaa poikkeamista ja laittomuuksista ylemmälle organisaatiol-le. Vuoden 2019 aikana sisäisen valvonnan osalta on siirrytty toteuttamaan sisäistä valvontaa osit-tain yhteenliittymän compliance ja riskienvalvontatoiminnon ohjeistamana. Keskitetyn ohjeistuk-sen mukaan tehdään teematarkastuksia valituille riskialuille yhdenmukaisin menetelmin ja otok-sin. Toimintamallin muutoksella varmistetaan, että pankin toteuttama sisäinen valvonnan laatu ja syvyys on yhdenmukainen muiden POP Pankki -ryhmän jäsenluottolaitoksien kanssa. Yh-teenliittymän keskusyhteisön ohjeistaman valvonnan lisäksi pankki tekee täydentävää sisäistä valvontaa riskiperusteisesti kontrolliympäristön toimivuuden varmistamiseksi.

Hallinto ja henkilöstö

Pankin jäsenmäärä 31.12.2019 oli 2 759 jäsentä (2 729 vuonna 2018). Osuuskunnan kokouksia pidettiin yksi. Varsinaisessa osuuskuntakokouksessa vahvistettiin vuoden 2018 tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus pankin hallituksen jäsenille ja toimitusjoh-

15

tajalle. Pankin voitonjakokelpoisista varoista 6 896 536,64 euroa päätettiin käyttää voitonjakoon 39 937,07 euroa ja pankin vapaan oman pääoman rahastoon siirrettiin 148 557,41 euroa. Ero-vuoroisista hallintoneuvoston jäsenistä valittiin uudelleen Osmo Anttila, Timo Ilmolahti, Outi Nieminen ja Petri Riikonen. Pankin tilintarkastajaksi valittiin KHT Vesa Kiuas sekä varatilintar-kastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy. Pankin hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Juhani Vuorinen ja varapuheenjohtajana Timo Sairanen. Hallintoneuvosto kokoontui kolme kertaa. Helmikuun kokouksessa käsiteltiin mm. tilinpäätös ja annettiin siitä lausunto osuuskuntakokoukselle. Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin mm. hallintoneuvoston järjestäytyminen ja toimitusjohtajan sijaisen valinta. Joulukuun kokouk-sessa käsiteltiin mm. henkilövalintoja. Liedon Osuuspankin hallitukseen kuuluu 6 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Juhani Laurikainen ja varapuheenjohtajana Jussi Karttila sekä toimitusjohtajana Juha Niemelä. Toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Katja Heikkinen 27.3.2019 alkaen. Hallitus kokoontui vuoden aikana 13 kertaa. Hallituksen varsinaiset jäsenet: Laurikainen Juhani, puheenjohtaja asianajaja, varatuomari 2007 Brander Marja-Leena hallinto- ja talouspäällikkö 2005 Karttila Jussi, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja 2016 Konkola Seppo opettaja 2012 Tyykilä Vesa toimitusjohtaja 2018 Ylitalo Pertti toimitusjohtaja 2010 Hallintoneuvoston jäsenet: Vuorinen Juhani, puheenjohtaja vanh. rikoskonstaapeli 1984 Alikirri Vesa maatalousyrittäjä 1998 Anttila Osmo maatalousyrittäjä 1981 Ilmolahti Timo toimitusjohtaja 2018 Johansson Jyrki rakennusinsinööri 2008 Kestilä Birgitta ohjaaja 1987 Koivisto Anna-Liisa 21.3.2019 saakka LTT 2007 Lempiäinen Kari maatalousyrittäjä 1988 Nieminen Outi rehtori 2018 Pelttari Minna luokanopettaja 1996 Puro Jukka-Pekka filosofian tohtori, dosentti 2014 Rauvola Timo isännöitsijä 1993 Riikonen Petri maatalousyrittäjä 2008 Sairanen Timo, varapuheenjohtaja maatalousyrittäjä 1988 Vainio Jari insinööri 2008 Virtanen Risto sähkömestari 1995 Vähätalo Jari maatalousyrittäjä 1999 Wilén-Suurjärvi Tiina 21.3.2019 saakka maatalousyrittäjä 1996 Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 14 henkilöä, joista kokoaikaisia oli 14 (13) ja osa-aikaisia 0 (2) henkilöä. Henkilömäärä laski vuoden aikana 1 henkilöllä. Henkilökunnan keski-ikä oli tilinpäätöshetkellä 45 vuotta. Henkilökunnan ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitämiseen käytettiin yhteensä 49 (36) koulutuspäivää. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 9 päivää (4) henkilöä kohden. Pankin tilintarkastajina ovat toimineet Vesa Kiuas, KHT ja varatilintarkastajana KHT-yhteisö Ernst & Young Oy.

16

Pankin hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä Pankin toimintoja ohjaavat osuuskuntakokouksen päättämät säännöt. Osuuskuntakokous päät-tää pankin voitonjaosta ja valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Hallintoneuvosto valitsee pankille hallituksen ja toimitusjohtajan, joka toimiaikanaan ei ole hallituksen jäsen. Hallintoneuvoston keskeinen tehtävä on ohjata ja valvoa pankin toimintaa. Tilinpäätöksestä hallintoneuvosto antaa varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle lausunnon. Hallintoneuvosto toteuttaa valvontatehtäväänsä valitsemalla tarkastustoimikunnan, jonka tehtä-vänä on pankin hallinnon valvominen hallintoneuvoston vahvistaman yleisohjeen mukaisesti. Tarkastustoimikunta kuulee pankin tilintarkastajaa ja saa käyttöönsä työjärjestyksen mukaiset raportit. Tarkastustoimikunnan laatima kertomus tarkastushavainnoistaan ja pankin hallinnosta käsitellään ainakin kerran vuodessa hallintoneuvoston kokouksessa. Osuuspankkia edustaa ja sen toimintaa johtaa hallitus. Pankin operatiiviset päätökset pankin liiketoiminnasta ja strategisista asioista tekee pankin hallitus. Hallituksen työskentely perustuu pankin sääntöihin ja hallituksen vahvistamiin toimintaohjeisiin. Pankin toimitusjohtaja hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallitukselta saamiensa ohjeiden mukaisesti. Hallitusten jäsenten ja toimitusjohtajan riippumattomuuden selvittäminen tapahtuu Finanssival-vonnan ja sen edeltäjän Rahoitustarkastuksen antamien määräysten mukaisesti. Tehtävään valittaessa sekä vuosittain hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen on annettava selvitys yhteisöistä, joissa he toimivat. Lisäksi hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan on annettava Finanssivalvonnan standardin mukainen sopivuus- ja luotettavuusselvitys tehtä-vää vastaanottaessaan sekä sen jälkeen joka toinen vuosi.

Palkitsemisjärjestelmät Palkitsemisjärjestelmän määrittelyssä käytetty päätöksentekoprosessi Pankin hallitus vastaa palkitsemisasioista. Pankilla ei ole palkitsemisjärjestelmän hallinnointia varten hallituksen nimeämää ja sen jäsenis-tä koostuvaa palkitsemisvaliokuntaa. Sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi pankin liiketoiminnan suppeuden vuoksi. Pankin hallitus valvoo palkitsemisjärjestelmän noudattamista sekä arvioi säännöllisesti sen toi-mivuutta. POP Pankkien yhteenliittymän sisäinen tarkastus todentaa vähintään kerran vuodessa onko pankin hallituksen hyväksymää palkitsemisjärjestelmää noudatettu.

Valvontatoiminnoissa työskentelevän henkilön palkkio ei ole riippuvainen sen liiketoiminnan tuloksesta, jota hän valvoo. Palkitsemisen ja tuloksen välinen suhde

Palkitsemisjärjestelmä on pankin liiketoimintastrategian, tavoitteiden ja arvojen mukainen ja se vastaa pankin pitkän aikavälin etua. Palkitsemisjärjestelmä on sopusoinnussa pankin hyvän ja tehokkaan riskienhallinnan ja riskinkantokyvyn kanssa ja edistää sitä.

17

Muuttuvien palkkioiden määrittämisessä sovellettavat keskeiset perusteet Pankin muuttuviin palkkioihin sovelletaan seuraavia periaatteita: 1. Palkkio perustuu kokonaisarviointiin palkkionsaajan ja asianomaisen liiketoimintayksikön suo-rituksesta sekä pankin kokonaistuloksesta ja sen kehittymisestä. Suoritusta arvioitaessa huomi-oidaan taloudelliset ja muut tekijät sekä se, miten suoritus tai tulos on toteutunut pitkällä aikavä-lillä. 2. Palkkion määrässä otetaan huomioon muun ohella arviointihetkellä tiedossa olevat riskit, pääomakustannukset ja tarpeellinen maksuvalmius. 3. Pankki voi sitoutua ehdottomaan palkkion maksamiseen ainoastaan erityisen painavista syis-tä ja edellyttäen, että luvattu palkkio kohdistuu ainoastaan palkkionsaajan palvelussuhteen en-simmäiseen vuoteen. Muuttuvien palkkioiden määrä palkkionsaajaa kohti voi olla enintään 50 % kiinteästä vuosipal-kasta. Pankki voi päättää muuttuvien palkkioiden maksamatta jättämisestä joko kokonaan tai osittain siinä tapauksessa, että pankin vakavaraisuus on heikentynyt 13 % alle.

Palkkionsaajalle maksettavan erorahan ja muun vastaavan korvauksen, joka maksetaan, jos palvelussuhde päättyy ennenaikaisesti, maksamisessa otetaan huomioon edellä mainitut peri-aatteet ja maksamisperusteet laaditaan siten, ettei korvaus johda epäonnistuneen suorituksen palkitsemiseen. Muuttuvan palkkion maksamisen lykkääntyminen Muuttuvien palkkioiden maksamisesta on säädetty laissa Luottolaitostoiminnasta (610/2014). Jos henkilö on luokiteltu työtehtäviensä perusteella ryhmään, joiden ammatillisesta toiminnasta voi aiheutua yritykselle merkittävää riskiä ("riskiprofiiliin vaikuttava henkilö"), lykätään muuttuvan palkkion maksua tietyissä olosuhteissa kolmelle vuodelle. Riskiprofiiliin vaikuttavaan henkilöryhmään sovelletaan muuttuvan palkkion maksamisen lyk-käämistä, mikäli henkilön muuttuva palkkio yhden vuoden ansaintajaksolta ylittää Finanssival-vonnan kannanoton mukaisen rajan 50.000 euroa tai tätä korkeamman kahden kuukauden kiin-teän bruttopalkan. Riskiprofiiliin vaikuttavan henkilön palkkioita tarkastellaan kokonaisuutena. Pankissa pidetään luetteloa seuraavista riskiprofiiliin vaikuttavista henkilöistä: 1. Toimitusjohtaja ja henkilöt, jotka toimitusjohtajan lisäksi tosiasiallisesti osallistuvat yrityksen toiminnan johtamiseen, 2. Muu henkilö, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus yrityksen riskiasemaan, 3. Henkilö, joka työskentelee liiketoiminnoista riippumattomissa yrityksen sisäisissä valvonta-toiminnoissa, 4. Muu henkilö, jonka palkkioiden kokonaismäärä ei merkittävästi poikkea 1 ja 2 kohdissa tarkoi-tetulle henkilölle määräytyvän palkkion kokonaismäärästä Pankissa kenenkään palkkionsaajan muuttuva palkkio ei voi ylittää 50.000 euroa yhden vuoden ansaintajaksolta. Tämä tarkoittaa sitä, että palkkionsaajalle maksettavan muuttuvan palkkion osan maksamista ei tarvitse lykätä, vaan se voidaan maksaa kerralla.

Keskeisimmät ulkoistetut toiminnot Pankin keskeiset tietojärjestelmät on ulkoistettu Oy Samlink Ab:hen. POP Pankit luopuivat omistuksestaan yhtiössä 1.4.2019. Pankin kirjanpito hoidetaan POP Pankki -ryhmän yhdessä kolmen muun pankkiryhmän kanssa omistamassa Paikallispankkien PP-Laskenta Oy:ssä. Mak-sujenvälityksessä pankki käyttää Bonum Pankki Oyj:n maksujenvälitys- ja clearingpalveluja ja

18

rahahuollossa Automatia Pankkiautomaatit Oy:n rahahuoltojärjestelmää. Lisäksi pankki hyödyn-tää Google Inc.in tytäryhtiön tarjoamaa alustapalvelua asiakastietojen hallinnassa.

Osuusmaksun, POP Osuuden ja lisäosuusmaksun ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 2 862 kpl jäsenosuuksia. Jäsenosuuksien ehdot Jokainen jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Jos osuusmaksua korotetaan, jäsenen maksettavaksi tuleva korotus on suoritettava hallituksen määrääminä erinä ja aikoina, kuitenkin viimeistään viiden (5) vuoden kuluessa korotusta koske-van sääntömuutoksen kaupparekisteriin merkitsemisestä lukien. Jäsenelle tulevaa ylijäämää ei pidätetä osuusmaksun suorittamiseksi. Osuusmaksun korotus voidaan tehdä maksullisena, rahastokorotuksena tai sekakorotuksena. Rahastokorotus luetaan jäsenen puolesta maksettuun määrään osuusmaksua palautettaessa ja ylijäämää jaettaessa. Osuusmaksut palautetaan jäsenyyden päätyttyä osuuskuntalain 17 luvun 1 §:n ja osuuspankki-lain (Laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista) 19 §:n mukaisesti ja sanotuissa lainkohdissa mainituin edellytyksin. Osuusmaksu palautetaan vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka perusteella pa-lautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Eronneen jäsenen oikeudet osuuspankissa mää-räytyvät tällöin sääntöjen 9 §:n mukaisesti. Jos osuusmaksua ei ole voitu jäsenyyden päättyes-sä palauttaa kokonaisuudessaan maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Edellä määrätty oikeus maksamatta jää-neen osan jälkipalautukseen päättyy kuitenkin viidennen seuraavan tilinpäätöksen jälkeen. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toimin-nan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Pa-lauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. POP Osuuksien ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1) sisältyi 20 003 kpl POP Osuuksia. Osuuspankki voi antaa sääntöjensä mukaan POP Osuuksia. POP Osuuksia voidaan antaa vain osuuspankin jäsenille osuuspankin hallituksen tekemällä päätöksillä. Yhden POP Osuuden nimellisarvo on sata (100) euroa. POP Osuus on maksettava kokonai-suudessaan osuuspankille hallituksen päättämänä aikana. POP Osuuksien merkintä tapahtuu tekemällä osuuspankin hallitukselle tai sen määräämälle taholle kirjallinen hakemus, jonka hyväksymisestä päättää hallitus tai hallituksen määräämä taho. POP Osuuksiin liittyvät oikeudet syntyvät maksun suorittamisella. POP Osuuksia voidaan antaa enintään 100 000 kappaletta. POP Osuus voidaan siirtää vain toiselle jäsenelle. POP Osuus ei tuota etuoikeutta annettaviin jäsenosuuksiin tai uusiin POP Osuuksiin.

19

POP Osuuksille voidaan maksaa korkoa osuuspankin jakokelpoisesta ylijäämästä. Maksetta-vasta korosta päättää osuuskunnan kokous. POP Osuuksille maksettava korko voi poiketa jä-sen- ja lisäosuuksille maksettavasta korosta. Mikäli osuuspankki sulautuu toiseen osuuspankkiin tai jakautuu, POP Osuuksista suoritetut maksut palautetaan osuuskuntalain mukaisesti, ellei vastaanottava yhtiö ota niitä vastatakseen sulautumis- tai jakautumissuunnitelman mukaisesti. Osuuspankin muuttuessa osakeyhtiöksi, POP Osuudet eivät anna oikeutta osakkeisiin, vaan niistä suoritetut maksut palautetaan osuus-kuntalain mukaisesti. POP Osuudet palautetaan jäsenyyden päätyttyä tai osuudenomistajan irtisanottua POP Osuu-den. POP Osuudesta suoritettu maksu voidaan palauttaa 12 kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana jäsenyys on päättynyt tai POP Osuuden omistaja on irtisanonut osuuden. Ellei palautusta voida jonakin vuonna maksaa täysimääräisesti, maksamatta jäänyt osa maksetaan seuraavien tilinpäätösten perusteella käytettävissä olevista omista pääomista. Osuuspankilla on oikeus kieltäytyä jäsenosuusmaksujen palauttamisesta osuuspankin toimin-nan aikana. Osuuspankki voi myöhemmin päättää edellä mainitun kiellon kumoamisesta. Pa-lauttamista koskevasta kiellosta ja sen kumoamisesta päättää tarvittaessa hallitus. Osuuspankilla on oikeus lunastaa kaikki POP Osuudet. Lunastusvastike on POP Osuudesta maksettu merkintähinta. Lunastusoikeuden käyttämisestä päättää osuuspankin hallitus. Osuuspankin purkautuessa POP Osuudet palautetaan yhtäläisellä etuoikeudella jäsenosuuksis-ta suoritettujen maksujen kanssa. Lisäosuuksien ehdot Pankin ydinpääomaan (CET1), ensisijaiseen lisäpääomaan (AT1) tai toissijaiseen pääomaan (T2) ei sisältynyt lisäosuuksia, koska pankki on tehnyt päätöksen jäljellä olevien lisäosuuspää-omien lunastamisesta ja saanut syyskuussa 2019 asiaan Finanssivalvonnan hyväksynnän. Pankki lunastaa jäljellä olevat lisäosuuspääomat 401 900 euroa asiakkailtaan heinäkuussa 2020. Heinäkuuhun 2020 saakka voimassa olevien lisäosuuksien ehdot: Osuuspankki on antanut jäsenilleen sadan (100) euron suuruisia lisäosuuksia. Muuttuneiden vakavaraisuussäännösten vuoksi osuuspankki ei anna enää uusia lisäosuuksia. Lisäosuuksien merkintäoikeutta on haettava hallitukselta kirjallisesti. Hallitus voi oikeuttaa jäse-nen osallistumaan osuuspankkiin usealla lisäosuudella. Hallitus päättää lisäosuushakemusten hyväksymismenettelystä. Lisäosuus on maksettava rahana kokonaisuudessaan heti, kun lisäosuushakemus on hyväksyt-ty. Lisäosuus voidaan luovuttaa vain jäsenelle. Ylijäämästä voidaan maksaa lisäosuuksille korkoa, joka voi poiketa osuuksille maksettavasta korosta. Osuuskunnan kokous voi päättää lisäosuuksien määrän vähentämisestä palautusta vastaan tai niistä maksetun määrän alentamisesta maksua vastaan. Osuuspankin sulautuessa toiseen osuuspankkiin, jakautuessa tai muuttuessa osakeyhtiöksi osuuspankki voi irtisanoa lisäosuudet.

20

Osuuspankin purkautuessa selvitystilan tai konkurssin kautta, kertyneet lisäosuusmaksut palau-tetaan ennen muita osuusmaksuja, tai jos varat eivät siihen riitä, se osa lisäosuusmaksuista, mikä kullekin suoritettujen lisäosuusmaksujen suhteen mukaisesti laskien tulee. Lisäosuudet eivät tuota oikeutta osuuskunnan omaisuuden säästöön. Muutoin lisäosuudet tuottavat soveltuvin osin osuuksia vastaavat oikeudet, kun osuuspankki sulautuu, jakautuu, muutetaan osakeyhtiöksi tai poistetaan muusta syystä rekisteristä. Jos irtisanottua lisäosuusmaksua ei ole voitu palauttaa kokonaisuudessaan, voi palautus tapah-tua jälkipalautuksena, jos se on kolmen seuraavan tilinpäätöksen perusteella mahdollista. Lisä-osuusmaksu palautetaan kuuden kuukauden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jonka pe-rusteella palautus ensimmäisen kerran voidaan suorittaa. Lisäosuudet voidaan muuntaa POP Osuuksiksi. Yhtä POP Osuutta kohden on käytettävä nimel-lisarvoltaan sama määrä lisäosuuksia. Osuuksien muuntoa on haettava kirjallisesti hallitukselta.

Yhteiskuntavastuu

Liedon Osuuspankin yhteiskuntavastuulla tarkoitetaan pankin vastuuta yritystoimintansa vaiku-tuksista ympäröivään yhteiskuntaan ja yrityksen sidosryhmiin. Paikallispankkina Liedon Osuuspankille on tärkeää kantaa omalta osaltaan vastuunsa ympäröivästä yhteiskunnasta. Liedon Osuuspankki huolehtii työnantajavelvoitteiden noudattamisesta. Pankin tuloksesta mak-settiin vuonna 2019 yhteisöjen tuloveroa 120 tuhatta euroa. Omalla toiminnallaan pankki edisti toimialueensa aktiivisuutta tukemalla alueen yhteisöjä ja yhdistyksiä.

Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Pankin hallituksen tiedossa ei ole seikkoja, jotka olennaisesti vaikuttaisivat pankin taloudelliseen asemaan tai tulokseen tilinpäätöksen valmistumisen jälkeiseltä ajalta.

Liiketoiminnan kehitys vuonna 2020

Pankin liiketoiminnan arvioidaan kehittyvän suotuisasti vuoden 2020 aikana. Korkotasossa ei odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Asiakkaista käydään Turun alueella kovaa kilpailua, josta johtuen etenkin asuntoluottojen uusmyynnin marginaalit pysyvät edelleen alhaisella tasol-la. Vuonna 2020 pankki keskittyykin aiempaa enemmän yritysasiakkaiden määrän ja luotonan-non kasvattamiseen. Tavoitteena on mm. näin parantaa pankin peruspankkitoiminnan kannat-tavuutta. Nykyisen sääntelyn myötä pankin sijoitustoiminnalla on merkittävä vaikutus pankin tulokseen. Sijoitustoiminnan osalta tuloksen ja liiketoiminnan kehityksen ennustaminen on hyvin haasteellista. Pankin liikevoiton ennustetaan laskevan vuodesta 2019, jolloin pankin sijoitusten tuotot ja niiden arvonkehitys muodostivat merkittävän osuuden pankin liikevoitosta.

21

Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käytöstä

Liedon Osuuspankin jakokelpoinen ylijäämä oli 6 923 415,54 euroa, josta tilikauden ylijäämä on 259 544,24 euroa. Hallitus ehdottaa osuuskunnan kokoukselle, että tilikauden ylijäämä käytetään seuraavasti: - Maksetaan korkoa POP Osuus -pääomalle 1,75 % 32 023,25 euroa - Maksetaan korkoa lisäosuuspääomalle 0,25 % 1 057,50 euroa - Jätetään omaan pääomaan 226 463,49 euroa Yhteensä 259 544,24 euroa Osuuspääoman korko maksetaan jäsenelle vain, mikäli koron määrä on enemmän kuin kaksi (2) euroa.

Pankin taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Pankin maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu ylijäämän jako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan pankin maksukykyä.

22

Tunnuslukujen laskentakaavat

Kulu-tuotto -suhde, %

Hallintokulut + poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä + liiketoiminnan muut kulut x 100 Korkokate + tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista + nettopalkkiotuotot + arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot + myytävissä olevien rahoitusvarojen nettotuotot + suojauslaskennan nettotulos + sijoituskiinteistöjen nettotuotot + liiketoiminnan muut tuotot + osuus osakkuusyritysten tuloksesta

Oman pääoman tuotto (ROE)

Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Oma pääoma ja vähemmistön osuus + tilinpäätös- siirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Koko pääoman tuotto (ROA)

Liikevoitto/-tappio - Tuloverot * 100 Taseen loppusumma keskimäärin (vuoden alun ja lopun keskiarvo)

Omavaraisuusaste

Oma pääoma ja vähemmistön osuus + Tilinpäätössiirtojen kertymä laskennallisella verovelalla vähennettynä * 100 Taseen loppusumma

Vakavaraisuussuhde

Omat varat yhteensä * 8 % Omien varojen vähimmäisvaatimus yhteensä

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin

Ydinpääoma (CET1) * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin

Ensisijainen pääoma (T1) * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä

Vähimmäisomavaraisuusaste

Ensisijainen pääoma yhteensä * 100 Riskipainotetut vastuut yhteensä

Omat varat yhteensä (TC) suhteessa riskipainotettuihin eriin

Omat varat yhteensä (TC) *100 Riskipainotetut vastuut yhteensä

23

Tilinpäätös

Liedon Osuuspankin tuloslaskelma

1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2018

eur eur

Korkotuotot (2.1) 1 690 813,57 1 824 021,31

Korkokulut (2.1) -149 335,25 -266 174,81

KORKOKATE

1 541 478,32 1 557 846,50

Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (2.2) 119 691,31 117 462,55

Palkkiotuotot (2.3) 1 068 595,62 968 061,96

Palkkiokulut (2.3) -188 907,21 -194 985,09

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (2.4) 493 495,63 -16 485,95

Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat nettotuotot (2.5) 58 649,57 46 856,18

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (2.6) -62 539,36 -81 099,73

Liiketoiminnan muut tuotot (2.7) 103 452,75 96 525,09

Hallintokulut

-1 818 400,33 -1 782 667,89

Henkilöstökulut (2.8) -915 455,54 -838 827,10

Muut hallintokulut (2.9) -902 944,79 -943 840,79

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (2.10) aineettomista hyödykkeistä

-86 336,85 -55 100,05

Liiketoiminnan muut kulut (2.7) -453 962,31 -395 266,01

Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankinta-menoon (2.11)

kirjattavista rahoistusvaroista

-12 958,50 132 516,75

Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot (2.11) -25 528,35 -43 662,75

LIIKEVOITTO

736 730,29 350 001,56

Tilinpäätössiirrot

-356 754,79 -116 551,98

Tuloverot

-120 431,26 -44 955,10

VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO(TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN

259 544,24 188 494,48

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

259 544,24 188 494,48

24

Liedon Osuuspankin tase

VASTAAVAA

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

Käteiset varat

249 571,37 292 447,79

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset

8 263 435,00 7 203 625,00

Saamiset luottolaitoksilta (1.1) 5 718 262,11 4 536 157,32

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1.1) 95 997 459,61 88 150 637,09

Saamistodistukset (1.2) 7 841 277,72 8 786 818,28

Julkisyhteisöiltä

0,00 0,00

Muilta

7 841 277,72 8 786 818,28

Osakkeet ja osuudet (1.3) 9 557 133,23 11 896 144,89

Aineettomat hyödykkeet (1.5) 161 279,61 54 756,66

Aineelliset hyödykkeet (1.6) 2 261 039,32 2 324 198,21

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet

1 378 151,17 1 378 151,17

Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet

869 417,48 869 417,48

Muut aineelliset hyödykkeet

13 470,67 76 629,56

Muut varat (1.7) 19 480,88 21 615,47

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1.8) 271 822,55 411 404,38

Laskennalliset verosaamiset (1.15) 13 832,18 25 391,22

VASTAAVAA YHTEENSÄ

130 354 593,58 123 703 196,31

VASTATTAVAA

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

VIERAS PÄÄOMA

Velat luottolaitoksille (1.10) 4 918 668,87 2 022 060,84

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1.11) 109 424 943,16 106 539 033,28

Talletukset

109 424 943,16 106 508 823,38

Muut velat

0,00 30 209,90

Muut velat (1.12) 857 311,62 504 471,75

Siirtovelat ja saadut ennakot (1.14) 434 247,66 405 099,00

Laskennalliset verovelat (1.15) 89 812,03 44 603,75

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

115 724 983,34 109 515 268,62

25

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero

0,00 0,00

Vapaaehtoiset varaukset

3 745 295,87 3 388 541,08

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ YHTEENSÄ

3 745 295,87 3 388 541,08

OMA PÄÄOMA (1.19)

Osuuspääoma

2 308 800,00 2 639 100,00

Kantarahasto/Lisäpääoma

0,00 0,00

Ylikurssirahasto

0,00 0,00

Arvonkorotusrahasto

0,00 0,00

Muut sidotut rahastot

1 490 819,22 1 263 749,97

Vararahasto

1 186 899,83 1 186 899,83

Käyvän arvon rahasto

303 919,39 76 850,14

Muut rahastot

0,00 0,00

Vapaat rahastot

2 336 443,04 2 336 443,04

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

0,00 0,00

Muut rahastot

2 336 443,04 2 336 443,04

Edellisten tilikausien voitto (tappio)

4 488 707,87 4 371 599,12

Tilikauden voitto (tappio)

259 544,24 188 494,48

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ

10 884 314,37 10 799 386,61

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

130 354 593,58 123 703 196,31

TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset

302 726,48 225 770,98

Takaukset ja pantit

302 726,48 225 770,98

Muut

0,00 0,00

Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset

4 021 731,23 3 505 637,42

Arvopapereiden takaisinostositoumukset

0,00 0,00

Muut

4 021 731,23 3 505 637,42

26

Liedon Osuuspankin rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2019 1.1.-31.12.2018

eur eur

Liiketoiminnan rahavirta

Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 259 544,24 188 494,48

Tilikauden oikaisut 693 012,17 276 570,82

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -5 522 882,58 -6 756 408,74

Saamistodistukset 144 038,78 -6 562 931,34 Saamiset luottolaitoksilta -51 200,09 -36 634,94 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä -7 859 937,29 -2 217 148,31 Osakkeet ja osuudet 2 242 006,13 2 025 881,80 Muut varat 2 209,89 34 424,05

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 5 711 890,80 1 557 635,24

Velat luottolaitoksille 2 896 608,03 2 702,00

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 885 909,88 1 501 414,25

Muut velat -70 627,11 53 518,99

Maksetut tuloverot 47 757,99 -136 797,90

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 1 189 322,62 -4 870 506,10

Investointien rahavirta

Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 65 523,74 0,00

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -130 703,33 -90 598,99

Investointien rahavirta yhteensä -65 179,59 -90 598,99

Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman lisäykset 300 900,00 105 900,00

Osuuspääoman vähennykset -298 300,00 -279 400,00

Maksetut osingot ja muu voitonjako -39 903,94 -51 370,38

Rahoituksen rahavirta yhteensä -37 303,94 -224 870,38

Rahavarojen nettomuutos 1 086 839,09 -5 185 975,47

Rahavarat tilikauden alussa 2 296 177,52 7 482 152,99

Rahavarat tilikauden lopussa 3 383 016,61 2 296 177,52

Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 249 571,37 292 447,79

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 3 133 445,24 2 003 729,73

Yhteensä 3 383 016,61 2 296 177,52

Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 1 730 845,44 1 866 523,19

Maksetut korot 165 786,20 304 235,68

Saadut osingot 119 691,31 117 462,55

Tilikauden oikaisut: Tilinpäätössiirrot 356 754,79 116 551,98

Tuloslaskelman verot 120 431,26 44 955,10 Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistappi-ot 38 486,85 -88 854,00

Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 87 339,27 103 917,74

Muut oikaisut 90 000,00 100 000,00

Yhteensä 693 012,17 276 570,82

27

Liedon Osuuspankin konsernituloslaskelma

1.1. - 31.12.2019 1.1. - 31.12.2018

eur eur

Korkotuotot (2.1) 1 690 813,57 1 824 021,31

Korkokulut (2.1) -151 400,43 -266 138,01

KORKOKATE

1 539 413,14 1 557 883,30

Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista (2.2) 119 691,31 117 462,55

Palkkiotuotot (2.3) 1 068 303,54 967 820,81

Palkkiokulut (2.3) -188 907,21 -194 985,09

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot (2.4) 493 495,63 -16 485,95

Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat nettotuotot (2.5) 58 649,57 46 856,18

Sijoituskiinteistöjen nettotuotot (2.6) -116 744,49 -108 366,69

Liiketoiminnan muut tuotot (2.7) 103 452,75 96 525,09

Hallintokulut

-1 824 693,60 -1 789 218,12

Henkilöstökulut (2.8) -916 619,54 -840 471,10

Muut hallintokulut (2.9) -908 074,06 -948 747,02

Poistot ja arvonalentumiset aineellisista ja (2.10) aineettomista hyödykkeistä

-215 628,40 -65 157,01

Liiketoiminnan muut kulut (2.7) -344 079,26 -394 611,63

Odotettavissa olevat luottotappiot jaksotettuun hankintame-noon kirjattavista rahoistusvaroista (2.11) -12 958,50 132 516,75

Muiden rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot sekä arvonalentumistappiot (2.11) -25 528,35 -43 662,75

LIIKEVOITTO

654 466,13 306 577,44

Tuloverot

-191 225,84 -68 265,50

VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VEROJEN JÄLKEEN

463 240,29 238 311,94

Vähemmistön osuus tilikauden voitosta/tappiosta

29 774,06 16 266,68

VARSINAISEN TOIMINNAN VOITTO (TAPPIO) VÄHEMMIS-TÖN OSUUDEN JÄLKEEN

493 014,35 254 578,62

TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

493 014,35 254 578,62

28

Liedon Osuuspankin konsernitase

VASTAAVAA

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

Käteiset varat

249 571,37 292 447,79

Keskuspankkirahoitukseen oikeuttavat saamistodistukset

8 263 435,00 7 203 625,00

Saamiset luottolaitoksilta (1.1) 5 718 262,11 4 536 157,32

Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöiltä (1.1) 95 997 459,61 88 150 637,09

Saamistodistukset (1.2) 7 841 277,72 8 786 818,28

Julkisyhteisöiltä

0,00 0,00

Muilta

7 841 277,72 8 786 818,28

Osakkeet ja osuudet (1.3) 9 557 133,23 11 896 144,89

Aineettomat hyödykkeet (1.5) 161 279,61 54 756,66

Aineelliset hyödykkeet (1.6) 3 474 137,74 2 447 163,56

Sijoituskiinteistöt ja sijoituskiinteistöosakkeet ja -osuudet

1 921 071,57 1 959 957,73

Muut kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet

1 531 213,45 410 576,27

Muut aineelliset hyödykkeet

21 852,72 76 629,56

Muut varat (1.7) 19 480,88 21 615,47

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot (1.8) 274 553,42 415 872,47

Laskennalliset verosaamiset (1.15) 14 388,56 25 391,22

VASTAAVAA YHTEENSÄ

131 570 979,25 123 830 629,75

29

VASTATTAVAA

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

VIERAS PÄÄOMA

Velat luottolaitoksille (1.10) 4 918 668,87 2 022 060,84

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille (1.11) 109 416 218,53 106 499 838,77

Talletukset

109 416 218,53 106 469 628,87

Muut velat

0,00 30 209,90

Muut velat (1.12) 1 999 522,02 504 471,75

Siirtovelat ja saadut ennakot (1.14) 439 672,82 415 544,43

Laskennalliset verovelat (1.15) 838 871,20 722 311,97

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

117 612 953,44 110 164 227,76

OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖOSUUS (1.19)

Osakepääoma/Osuuspääoma/Peruspääoma

2 308 800,00 2 639 100,00

Kantarahasto/Lisäpääoma

0,00 0,00

Ylikurssirahasto

0,00 0,00

Arvonkorotusrahasto

0,00 0,00

Muut sidotut rahastot

1 490 819,22 1 263 749,97

Vararahasto

1 186 899,83 1 186 899,83

Käyvän arvon rahasto

303 919,39 76 850,14

Muut rahastot

0,00 0,00

Vapaat rahastot

2 336 443,04 2 336 443,04

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

0,00 0,00

Muut rahastot

2 336 443,04 2 336 443,04

Edellisten tilikausien voitto(tappio)

6 746 461,56 6 560 268,67

Tilikauden voitto (tappio)

493 014,35 254 578,62

Vähemmistön osuus pääomasta

582 487,63 612 261,69

OMA PÄÄOMA JA VÄHEMMISTÖOSUUS YHTEENSÄ

13 958 025,80 13 666 401,99

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

131 570 979,24 123 830 629,75

TASEEN ULKOPUOLISET SITOUMUKSET

31.12.2019 31.12.2018

eur eur

Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset

302 726,48 225 770,98

Takaukset ja pantit

302 726,48 225 770,98

Muut

0,00 0,00

Asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset

4 021 731,23 3 505 637,42

Arvopapereiden takaisinostositoumukset

0,00 0,00

Muut

4 021 731,23 3 505 637,42

30

Liedon Osuuspankin konsernin rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2019 1.1.-31.12.2018

eur eur

Liiketoiminnan rahavirta

Varsinaisen toiminnan voitto verojen jälkeen 463 240,29 238 311,94

Tilikauden oikaisut 578 229,67 220 653,16

Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+) -5 521 145,36 -6 756 551,11

Saamistodistukset 144 038,78 -6 562 931,34 Saamiset luottolaitoksilta -51 200,09 -36 634,94 Saamiset yleisöltä ja julkisyhteisöltä -7 859 937,29 -2 217 148,31 Osakkeet ja osuudet 2 242 006,13 2 025 881,80 Muut varat 3 947,11 34 281,68

Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) tai vähennys (-) 6 978 851,30 1 561 980,15

Velat luottolaitoksille 2 896 608,03 2 702,00

Velat yleisölle ja julkisyhteisöille 2 916 379,76 1 501 142,70

Muut velat 1 165 863,51 58 135,45

Maksetut tuloverot 47 757,99 -136 797,90

Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 2 546 933,89 -4 872 403,76

Investointien rahavirta

Investoinnit osakkeisiin ja osuuksiin, vähennykset 65 523,74 0,00

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 389 014,11 -88 701,33

Investointien rahavirta yhteensä -1 323 490,37 -88 701,33

Rahoituksen rahavirta Osuuspääoman lisäykset 300 900,00 105 900,00

Osuuspääoman vähennykset -298 300,00 -279 400,00

Maksetut osingot ja muu voitonjako -39 903,94 -51 370,38

Vuokrasopimusvelan maksut -99 300,49 0,00

Rahoituksen rahavirta yhteensä -136 604,43 -224 870,38

Rahavarojen nettomuutos 1 086 839,09 -5 185 975,47

Rahavarat tilikauden alussa 2 296 177,52 7 482 152,99

Rahavarat tilikauden lopussa 3 383 016,61 2 296 177,52

Rahavarat muodostuvat seuraavista tase-eristä: Käteiset varat 249 571,37 292 447,79

Vaadittaessa maksettavat saamiset luottolaitoksilta 3 133 445,24 2 003 729,73

Yhteensä 3 383 016,61 2 296 177,52

Lisätiedot rahoituslaskelmaan: Saadut korot 1 730 845,44 1 866 523,19

Maksetut korot 167 851,38 304 198,88

Saadut osingot 119 691,31 117 462,55

Tilikauden oikaisut: Tuloslaskelman verot 191 225,84 68 265,50

Odotettavissa olevat luottotappiot ja arvonalentumistap-piot 38 486,85 -88 854,00 Poistot ja arvonalentumiset aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 255 516,98 141 241,66

Muut oikaisut 93 000,00 100 000,00

Yhteensä 578 229,67 220 653,16

31

Liitetiedot

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Pankin ja sen konsernin tilinpäätös on laadittu kirjanpito- ja luottolaitoslain säännösten, valtiova-rainministeriön luottolaitoksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen (698/2014) sekä Finanssivalvonnan Määräykset ja ohjeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti.

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Liedon Osuuspankin ja sen tytäryhtiöiden tilinpäätökset. Tytäryhtiöinä on käsitelty yhtiöt, joissa emoyhtiöllä on määräysvalta. Määräysvalta toteutuu, kun emoyhtiöllä on yli puolet osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä tai määräysvalta määräytyy muutoin kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä mainitulla tavalla. Osakkuusyhtiöinä käsitellään yhtiöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta yhtiöiden liiketoiminnan ja rahoituksen johtamisessa, mutta jotka eivät ole tytäryhtiöitä. Huomattava vaiku-tusvalta toteutuu, kun konsernilla on vähintään 20 prosenttia mutta enintään 50 prosenttia osak-kuusyhtiön osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä. Luottolaitoslain 12 luku 10 §:ään perustuen tytär- ja osakkuusyritykset, joiden taseen loppu-summa on alle yksi prosentti emopankin taseen loppusummasta ja vähemmän kuin 10 miljoo-naa euroa, voidaan jättää konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle. Tytäryrityksillä ei ole olennaista vaikutusta konsernin tulokseen eikä taseeseen. Konsernin tilinpäätös antaa poisjättämisestä huolimatta oikean ja riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Tiedot konsernitilinpäätökseen yhdistellyistä ja yhdistelemättömistä tytär- ja osakkuusyhtiöistä on esitetty liitetiedoissa. Konsernilla ei ole osakkuus- eikä yhteisyrityksiä. Konsolidointi Tytäryhtiöiden tilinpäätökset on sisällytetty konsernitilinpäätökseen emopankin tilinpäätösperi-aatteiden mukaisina. Yhdistely on tehty rivi-riviltä hankintamenomenetelmää käyttäen. Vähemmistölle kuuluvat osuudet tytäryhtiöiden tuloksista ja omista varoista on erotettu ja esitet-ty omina erinään konsernituloslaskelmassa ja -taseessa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoi-tu. Konsernin keskinäinen osakeomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Keskinäisen omistuksen eliminoinnissa syntyvä konserniaktiiva on kohdistettu rakennuksille ja poistetaan rakennusten poistosuunnitelman mukaan. Konsernierotus, jota ei ole kyetty kohdistamaan, on kirjattu tilinpäätökseen konserniliikearvoksi tai konsernireserviksi.

32

Rahoitusinstrumentit Luokittelu Rahoitusvarat on tilinpäätöksessä luokiteltu ja arvostettu Finanssivalvonnan määräykset ja oh-jeet 2/2016 Rahoitussektorin kirjanpito, tilinpäätös ja toimintakertomus mukaisesti noudattaen kansainvälistä IFRS 9 Rahoitusinstrumentit -standardia. Standardin käyttöönotosta on kerrottu tarkemmin kohdassa IFRS 9 -standardin käyttöönoton vaikutus. Rahoitusvarat on luokiteltu nii-den hallinnointiin sovellettavien liiketoimintamallien ja vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin arvostusluokkiin: - Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat - Käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit on kirjattu kirjanpitoon kaupantekopäivän mukaisesti ja ne si-sältyvät tase-eriin Saamistodistukset ja Osakkeet ja osuudet. Rahoitusvelat luokitellaan kahteen arvostusluokkaan: - Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat - Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvelkoja. Kaikki rahoitusvelat on siten luokiteltu Muihin rahoitusvelkoihin. Arvostaminen Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kaikki rahoitusvarat ja -velat kirjataan käypään arvoon. Tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät transak-tiokulut kirjataan tuloslaskelmaan hankintahetkellä. Muiden rahoitusinstrumenttien transaktioku-lut sisällytetään hankintamenoon. Pankin rahoitusvaroja hallinnoidaan kolmen liiketoimintamallin mukaisesti: 1. Pidettävät rahoitusvarat (tavoite rahavirtojen kerääminen) 2. Pidettävien ja myytävien rahoitusvarojen yhdistelmä (tavoite rahavirtojen kerääminen

ja myynti) 3. Muu pitkäaikainen sijoitustoiminta Pidettävät rahoitusvarat -liiketoimintamalli sisältää antolainaussaamiset sekä eräpäivään asti pidettävät vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, jotka läpäisevät rahavirtaominaisuuksien testin (SPPI-testi). Rahavirtaominaisuuksien testissä tutkitaan, määrätäänkö sopimusehdoissa tiettyi-nä ajankohtina toteutuvista rahavirroista, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pää-omamäärän koron maksuja. Yhdistelmä -liiketoimintamalli sisältää rahavirtaominaisuuksien testin läpäisevät vieraan pää-oman ehtoiset sijoitukset, jotka on tarkoitus pitää eräpäivään asti tai lähelle eräpäivää tai myydä esimerkiksi sijoitusstrategian tavoitteiden täyttämiseksi. Muu pitkäaikainen sijoitustoiminta -liiketoimintamalli pitää sisällään osakkeet ja rahasto-osuudet sekä muut sellaiset instrumentit, jotka eivät läpäise rahavirtaominaisuuksien testiä.

33

Pankki ei käy aktiivisesti kauppaa rahoitusvaroilla. Pankin sijoitustoiminnan tavoitteena ei ole aktiivinen kaupankäyntitoiminta vaan rahoitusylijäämien sijoittaminen pitkän aikavälin tavoitteel-la sekä likviditeettisalkun ylläpitäminen maksuvalmiustarpeita varten. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät lainat ja saamiset sekä sijoi-tuspolitiikan mukaisesti ne vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset, jotka on tarkoitus pitää niiden eräpäivään asti ja joiden ehdoissa on sovittu säännöllisestä koronmaksusta ja pääoman palaut-tamisesta joko osissa tai kerralla (läpäisevät rahavirtaominaisuuksien testin). Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat sisältävät sijoituspolitii-kan mukaisesti ne vieraan pääoman ehtoiset rahoitusinstrumentit, jotka on tarkoitus joko pitää rahavirtojen keräämiseksi tai myydä tarvittaessa liiketoimintamallin tavoitteen saavuttamiseksi (yhdistelmä -liiketoimintamalli). Luokittelu edellyttää, että instrumentin ehdoissa on sovittu säännöllisestä koronmaksusta ja pääoman palauttamisesta joko osissa tai kerralla (läpäisevät rahavirtaominaisuuksien testin). Arvostusluokkaan luokitellaan mm. sijoitukset, joita myydään tarvittaessa esimerkiksi likviditeet-titarpeen muuttuessa sekä sellaiset likvidit varat, joiden likviditeetti on osoitettava säännöllisillä myynneillä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvara arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ellei sitä arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Käypään arvoon tu-losvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisältävät osakkeet ja rahasto-osuudet sekä vel-kainstrumentit, jotka eivät täytä rahavirtaominaisuuksien testiä. Poikkeuksen muodostavat osakkeet, jotka arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Pankilla ei ole kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä rahoitusvaroja. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset instrumentit Pankki on soveltanut IFRS 9 -standardin mahdollistamaa poikkeusta arvostaa oman pääoman ehtoisia instrumentteja käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta. Poikkeusta on sovellettu POP Pankki -ryhmän strategisiin oman pääoman ehtoisiin omistuksiin, joiden omistus on perus-teltua liiketoiminnan kannalta. Kyseisten rahoitusinstrumenttien myöhemmin tapahtuvan luovu-tuksen yhteydessä mahdollisesti realisoituva myyntivoitto tai -tappio merkitään suoraan omaan pääomaan. Poikkeuksen soveltamista koskeva valinta voidaan tehdä ainoastaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja se on peruuttamaton. Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat Pankin rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja. Käypään arvon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat Käypään arvon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat voi sisältää johdannaisvelkoja. Pankil-la ei ole tilinpäätöshetkellä tällaisia eriä. Käyvän arvon arvostuksen kirjaaminen ja käyvän arvon määrittäminen

34

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin luokiteltujen erien käyvän arvon muutokset on kirjattu suoraan tuloslaskelman erään Arvopaperikaupan nettotuotot. Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattavat rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon. Niiden käyvän arvon muutokset laskennallisilla veroilla oikaistuna on kirjattu omaan pääomaan muodostettuun käyvän arvon rahastoon. Valuuttamääräisten erien valuutasta johtu-vat arvonmuutokset kirjataan tulosvaikutteisesti pois lukien käypään arvoon käyvän arvon ra-haston kautta kirjattavien osakkeiden osalta, jossa arvostus kirjataan käyvän arvon rahastoon. Käyvän arvon rahastoon kertynyt arvonmuutos kirjataan tulokseen, kun käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluva omaisuuserä myydään tai muuten kirjataan pois taseesta. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia. Muiden kuin julkisesti noteerattujen osakkeiden käypänä arvona on pidetty niiden hankintame-noa silloin, kuin käypää arvoa ei ole voitu luotettavasti määritellä. Saamistodistusten käypänä arvona on pidetty vuoden viimeistä ostokurssia, jos saamistodistuksella on julkinen hintanotee-raus tai sen puuttuessa saatavan pääoma- ja korkovirran markkinakorolla diskontattua nykyar-voa tai arvoa, joka on laskettu muuta yleisesti hyväksyttyä arvostusmallia tai -menetelmää käyt-täen. Tytär- ja omistusyhteysyritysten osakkeet ja osuudet on kirjattu hankintamenoon tai arvonalen-tumistappiolla vähennettyyn hankintamenoon, jos arvonalentumisen on todettu olevan merkittä-vä tai pitkäaikainen Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet Kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet on jaettu käyttötarkoituksen perusteella omassa käy-tössä oleviin kiinteistöihin ja sijoituskiinteistöihin. Jaon lähtökohtana ovat olleet käytetyt neliö-metrit. Kiinteistöt on merkitty taseeseen suunnitelman mukaisilla poistoilla vähennetyn hankintamenon määräisinä. Kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet on merkitty taseeseen hankintamenoon. Pankki ei sovella luottolaitoslain 12 luvun 8§:n mahdollisuutta arvostaa sijoituskiinteistöt käy-pään arvoon. Omassa käytössä olevien kiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden ja osuuksien tasearvot perustuvat hyödykkeiden arvoon suhteessa varsinaisen liiketoiminnan tulonodotuksiin. Sijoituskiinteistöjen ja kiinteistöyhteisöjen osakkeiden kirjanpitoarvon ja sitä pysyvästi alemman todennäköisen luovutushinnan ero, mikäli se on olennainen, on kirjattu arvonalentumistappiona kuluksi sijoituskiinteistöjen nettotuottoihin. Mahdolliset arvonalentumisten peruutukset kirjataan saman erän oikaisuiksi. Pankin keskeiset sijoituskiinteistökohteet on arvioitu kiinteistökohtaisesti tuottoarvomenetelmää käyttäen. Kauppahintamenetelmää on käytetty etupäässä asuntojen ja maa-alueiden arvioinnis-sa. Tuottoarvomenetelmän arviot perustuvat kiinteistökohteesta saatavissa olevan nettovuokra-tuoton määrään ja kiinteistömarkkinoiden tuottovaateeseen. Sijoituskiinteistöjen käyvät arvot on ilmoitettu liitetiedoissa.

35

Tilinpäätössiirtojen kertymä

Poistoero ja verotusperusteiset varaukset Poistoeroon on kirjattu tehtyjen ja suunnitelmanmukaisten poistojen erotus. Verotusperusteisia varauksia, mm. luottotappiovarauksia, käytetään pankin tilinpäätös- ja vero-suunnittelussa. Verotusperusteisten varausten määrä tai muutos eivät siten kuvaa pankin riske-jä. Pankin tilinpäätöksessä tilinpäätössiirtojen kertymä esitetään siihen liittyvää laskennallista ve-rovelkaa vähentämättä. Konsernitaseessa konserniyritysten poistoerot ja verotusperusteiset varaukset jaetaan omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan sekä niiden muutos konsernituloslaskelmassa las-kennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Taseen ulkopuoliset sitoumukset Taseen ulkopuolisina sitoumuksina esitetään asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annetut sitoumukset ja asiakkaan hyväksi annetut peruuttamattomat sitoumukset. Asiakkaan puolesta kolmannen hyväksi annettuja sitoumuksia ovat mm. takaukset ja niihin rin-nastettavat takuusitoumukset. Sitoumukset esitetään sen määräisenä, mitä takaus tai takuusi-toumus tilinpäätöshetkellä enintään vastaa. Asiakkaan hyväksi annettuja peruuttamattomia sitoumuksia ovat mm. sitovat luottolupaukset, myönnetyt nostamattomat luotot sekä käyttämättömät luottolimiitit. Sitoumukset esitetään sen määräisinä, mitä niiden perusteella tilinpäätöshetkellä enintään voidaan joutua maksamaan. Korkotuotot ja –kulut

Korkotuottoihin ja –kuluihin on kirjattu kaikki korollisista varoista ja veloista aiheutuvat korko-tuotot ja -kulut. Korot on kirjattu suoriteperusteella lukuun ottamatta viivästyskorkoja, jotka on kirjattu, kun maksu on saatu. Korot on jaksotettu efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuottoina tai –kuluina on käsitelty myös saamisten ja velkojen hankintahinnan ja nimellis-arvon erotus, joka on jaksotettu saamisen tai velan juoksuajalle efektiivisen koron menetelmällä. Vastaerä on kirjattu saamisen tai velan muutokseksi. Korkotuottoa on kerrytetty myös arvoltaan alentuneen saamisen (vaiheeseen 3 merkittyyn saa-miseen) kirjanpidossa jäljellä olevalle saldolle sopimuksen alkuperäisellä efektiivisellä korolla. Rahoitusvarojen arvonalentuminen Tappiota koskeva vähennyserä (arvonalentuminen) kirjataan perustuen odotettavissa oleviin luottotappioihin kaikista vieraan pääoman ehtoisista rahoitusvaroista, jotka arvostetaan jaksotet-tuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä taseen ul-kopuolisista luottositoumuksista. Rahoitusinstrumentin odotettavissa oleva luottotappio määrite-tään sopimukseen perustuvien rahavirtojen, jotka pankki on sopimuksen mukaisesti oikeutettu saamaan, ja niiden rahavirtojen, jotka pankki odottaa saavansa, välisenä erotuksena diskontat-tuna alkuperäisellä efektiivisellä korolla raportointihetkeen.

36

Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämiseksi rahoitusinstrumentit luokitellaan vaihei-siin 1-3. Vaiheeseen 1 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joiden luottoriski ei ole lisääntynyt mer-kittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Odotettavissa olevat luottotappiot määritetään tällai-sille rahoitusinstrumenteille perustuen 12 kuukaudelta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Vaiheeseen 2 luokitellaan rahoitusinstrumentit, joiden luottoriski on laadullisten tai määrällisten kriteerien perusteella lisääntynyt merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ja vaiheeseen 3 rahoitusinstrumentit, joiden vastapuoli on todettu maksukyvyttömäksi. Odotettavissa olevat luot-totappiot määritetään vaiheeseen 2 ja 3 luokitelluille rahoitusinstrumenteille perustuen koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta POP Pankki -ryhmässä perustuu neljään pää-segmenttiin:

– Henkilöasiakkaat (pl. maa- ja metsätalousasiakkaat) – Yritysasiakkaat (pl. maa- ja metsätalousasiakkaat) – Maa- ja metsätalousasiakkaat – Sijoitussalkku

Odotettavissa olevien luottotappioiden laskenta perustuu jokaisessa segmentissä sopimuskoh-taisesti maksukyvyttömyyden todennäköisyyteen (PD, probability of default), tappio-osuuteen (LGD, loss given default) sekä vastuun määrään maksukyvyttömyyshetkellä (EAD, exposure at default). Odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä siirrytään 12 kuukaudelta odo-tettavissa olevien luottotappioiden kirjaamisesta koko sopimuksen voimassaoloajalta odotetta-vissa olevan luottotappion kirjaamiseen luottoriskin lisääntyessä merkittävästi alkuperäisen kir-jaamisen jälkeen, jolloin sopimus siirretään vaiheesta 1 vaiheeseen 2. Luottoriskin katsotaan lisääntyneen merkittävästi, kun sopimukselle on tehty alle 12 kuukautta sitten lainanhoitojousto, se on ollut erääntyneenä yli 30 päivää, tai asiakkaan tilanteessa on havaittu jokin muu laadulli-nen riskiä kasvattava tekijä. Lisäksi luottoriskin katsotaan merkittävästi lisääntyneen, mikäli so-pimuksen vastapuolen luottoluokitus on heikentynyt merkittävästi. Merkittävän heikentymisen asiantuntija-arviolla määritelty kynnysarvo perustuu PD-luvun muutokseen raportointihetken ja sopimuksen avaamishetken välillä. Vastuut luokitellaan IFRS 9-standardin mukaiseen vaiheeseen 3 niiden täyttäessä sopimusta-soisen tai asiakastasoisen maksukyvyttömyyden kriteerin. Sopimusten katsotaan olevan mak-sukyvyttömiä, mikäli jokin seuraavista kriteereistä toteutuu:

– Luotolla on 90 päivää erääntyneitä maksuja, joiden määrä on vähintään 100 euroa – Pankki on aloittanut perintätoimet sopimuksen osalta – Asiakas on luokiteltu maksukyvyttömäksi: yli 20 % asiakkaan luotoista täyttää yllä olevat

vaiheen 3 sopimustasoiset kriteerit tai yritysasiakas on asetettu konkurssi- tai sanee-rausmenettelyyn

Mikäli asiakas ei ole täyttänyt maksukyvyttömyyden kriteerejä vähintään 3 kuukauteen, asiak-kaan vastuut palautuvat joko vaiheeseen 2 tai 1 riippuen siitä, täyttääkö vastuut jonkin luottoris-kin merkittävän lisääntymisen kriteerin palautumishetkellä. Sopimus palautuu ilman erillistä koeaikaa vaiheesta 2 vaiheeseen 1, mikäli sopimus ei enää täytä luottoriskin merkittävän kas-vamisen kriteerejä. IFRS 9 -standardi edellyttää kohtuudella saatavilla olevan tulevaisuuden informaation hyödyn-tämistä odotettavissa olevien luottotappioiden määrää arvioitaessa. Odotettavissa olevien luot-totappioiden laskentaa varten POP Pankki -ryhmässä on kehitetty kolmeen makrotalousskenaa-rioon ja niihin liittyviin toteutumistodennäköisyyksiin perustuva malli, jolla laskennassa käytettä-viä parametreja korjataan odotettavissa olevia luottotappioita määritettäessä. POP Pankki -ryhmä soveltaa käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta arvostettavien rahoi-tusvaroihin IFRS 9 -standardin sallimaa poikkeusta, jossa kaikki vähäisen luottoriskin omaavat

37

instrumentit luokitellaan vaiheeseen 1 ja korkeamman luottoriskin omaavat instrumentit vaihee-seen 2. Muun kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusvaran odotettavissa oleviin luottotappioihin perustuva arvonalentuminen kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan mer-kittävä arvonalentumistappio muodostuu rahoitusvaralle lasketusta odotettavissa olevasta luot-totappiosta, joista on vähennetty aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatut odotettavissa olevat luotto-tappiot. Arvonalentuminen peruutetaan, mikäli rahoitusvarasta kirjataan lopullinen luottotappio.

Poistoperiaatteet Rakennusten ja muiden kuluvien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot pois-tetaan taloudellisen pitoajan perusteella ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaan tasapois-toin. Poistoajat ovat rakennusten ja rakennelmien osalta 30-40 vuotta ja koneiden ja kaluston osalta 3-6 vuotta. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Tietokoneohjelmistojen kehittämismenot sekä lisenssit aktivoidaan Aineettomiin oikeuksiin ja poistetaan 3-5 vuodessa. Pitkävaikutteiset menot poistetaan vaikutusaikanaan 3-10 vuodessa. Muut kuin varsinaisen toiminnan tuotot ja kulut sekä pakolliset varaukset Pankissa tai konsernissa ei ole kirjattu muita kuin varsinaisen toiminnan tuottoja ja kuluja paitsi tällä ja edellisellä tilikaudella pankin taseeseen kirjatut varaukset, joilla varaudutaan sijoituskiin-teistöihin kuuluvan vanhan pankkirakennuksen purkamiseen tulevaisuudessa. Tehdyt varaukset näkyvät tilikaudella ja vertailukaudella tuloslaskelman erässä Sijoituskiinteistöjen nettotuotot. Verot Pankin ja muiden yksittäisten konserniyhtiöiden tilinpäätöksissä tuloverot on kirjattu verotetta-van tulon perusteella laskettuna. Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisistä veronalaisista ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Käyvän arvon rahastoon sisältyvästä positiivisesta arvonmuutoksesta on taseeseen merkitty laskennallinen verovelka ja negatiivisesta arvonmuutoksesta laskennallinen verosaaminen. Li-säksi käyvän arvon rahastosta tulokseen siirretystä negatiivisesta arvonmuutoksesta on kirjattu laskennallinen verosaaminen. Konsernitilinpäätöksessä konserniyritysten poistoerot ja verotusperusteiset varaukset on jaettu konsernitaseessa omaan pääomaan ja laskennalliseen verovelkaan ja niiden muutos konserni-tuloslaskelmassa laskennallisen verovelan muutokseen ja tilikauden tulokseen. Rahavarat Rahoituslaskelman rahavarat koostuvat käteisistä varoista ja vaadittaessa maksettavista saa-misista luottolaitoksilta. Rahoituslaskelma on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

38

Konsernitilinpäätöksen vertailukelpoisuus Hankitut yhtiöt käsitellään tytäryhtiöinä siitä päivästä lähtien, kun konserni on saanut määräys-vallan ja luovutetut tytäryhtiöt siihen päivään asti, kun määräysvalta lakkaa. Konsernirakentees-sa ei ole tapahtunut muutoksia tilikaudella tai vertailuajankohtana.

Uusien standardien käyttöönotto

Liedon Osuuspankki on konsernitasolla ottanut käyttöön 1.1.2019 alkaen IFRS 16 Vuokrasopi-mukset -standardin, joka korvasi aiemman IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin ja siihen liitty-vät tulkinnat. IFRS 16 -standardin mukaan vuokralle ottajan on merkittävä vuokrasopimukset taseeseen vuokravelkana sekä siihen liittyvänä käyttöoikeusomaisuuseränä. Vuokravelka esite-tään muissa veloissa ja siihen liittyvä korkokulu korkokatteessa. Vuokravelan laskennassa käy-tetään lisäluoton korkoa. Käyttöoikeusomaisuuserä esitetään aineellisissa hyödykkeissä ja sii-hen liittyvät poistot poistoissa ja arvonalentumisissa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä. Liedon Osuuspankki on soveltanut standardin sisältämiä helpotuksia, joita sovellettaessa enin-tään 12 kuukautta kestäviä sekä arvoltaan vähäisiä hyödykkeitä koskevia sopimuksia ei kirjata taseeseen. Näiden vuokrasopimusten kulut kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Standardin käyttöönotto ei aiheuttanut muutoksia Liedon Osuuspankin vuokralle annettujen sopimusten kirjanpitokäsittelyyn.

Liedon Osuuspankki on hankkinut käyttöönsä vuokrasopimuksiksi luokiteltavilla sopimuksilla pääasiassa toimitiloja. Vuokrakauden määrittämisessä on huomioitu vuokratun omaisuuserän taloudellinen käyttöaika. Johdon oletuksilla on merkitystä etenkin toistaiseksi voimassa olevien sopimusten vuokrakauden määrittelyssä ja lisäluoton koron määrittelyssä. Toistaiseksi voimas-sa oleville sopimuksille on määritetty johdon arvioon perustuva vuokrakausi silloin, kun on koh-tuullisen varmaa, että sopimukset on tehty irtisanomisaikaa pidemmäksi ajaksi. Diskonttaukses-sa käytettävänä lisäluoton korkona käytetään POP Pankkien yhteenliittymän keskusluottolaitok-sen määrittämää korkoa ryhmässä sisäisesti myönnetyille luotoille.

Standardin käyttöönotolla ei ole olennaista vaikutusta Liedon Osuuspankkikonsernin tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Liedon Osuuspankki noudatti siirtymässä rajoitetusti takautuvaa menetelmää, jossa vertailutietoja ei oikaista ja mahdollinen kertynyt vaikutus kirjataan voittova-rojen oikaisuksi. Standardin käyttöönotto lisäsi Liedon Osuuspankkikonsernin taseen käyttö-omaisuuseriä ja muita velkoja 1 245 tuhatta euroa, minkä seurauksena taseen loppusumma kasvoi vastaavasti. Käyttöönotolla ei ollut olennaista vaikutusta omaan pääomaan.

39

Siirtymälaskelma IFRS 16 standardin käyttöönottoon 1.1.2019

Liedon Osuuspankki on ottanut vuokralle pääasiassa toimitiloja, työsuhdeautoja ja toimistolait-teita. IFRS 16 standardin käyttöönotossa 1.1.2019 Pankki kirjasi konsernitasolla 1 245 tu-hannen euron käyttöoikeusomaisuuserän ja 1 241 tuhannen euron vuokrasopimusvelan ta-seeseen.

Siirtymälaskelma (1 000 eu-roa)

Muut vuokrasopimukset tilinpäätöksessä 31.12.2018 (Liite 38) 1 248

Operatiiviset vuokrasopimusvelvoitteet diskontattuna lisäluoton korolla 1.1.2019 1 235 Sopimusten jatkamisoptioiden ja taloudellisen käyttöajan arvioinnin huomioimi-nen 12

Poikkeukset: vähäarvoiset -6

Poikkeukset: lyhytaikaiset

Vuokrasopimusvelka 1.1.2019 1 241

Vuokrasopimusvelka diskontattiin 31.12.2018 lisäluoton korolla 0,35%

Käyttöoikeusomaisuuserät 1.1.2019

Toimitilat 1 224

Työsuhdeautot 0

Toimistolaitteet ja muu kalusto 21

Käyttöoikeusomaisuuserät yhteensä 1 245

Oma pääoma

Kertyneet voittovarat 4 Luottoriskin hallinta Luottoriskin hallinnan tavoitteena on rajoittaa luotonannosta syntyvän luottoriskin tulos- ja tase-vaikutus hyväksyttävälle tasolle. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden, kuten vakuusvaatimusten täyttymi-seen. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien päätösvaltuuksien puitteissa. Pankki myöntää luottoja ja takauksia ensisijaisesti omalla toimialueellaan. Tällä varmistetaan paikallinen, riittävän perusteellinen asiakastuntemus. Luottoriskin seuranta perustuu järjestämättömien saamisten, maksuviivästymien ja lainahoito-joustojen jatkuvaan seurantaan sekä luottosalkun laadun seurantaan. Ennakoitavissa oleviin ongelmiin luoton hoidossa reagoidaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pankin hallituk-selle raportoidaan säännöllisesti asiakasvastuista ja järjestämättömistä saamisista. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat, maatalousasiakkaat sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on myönnetty luottoina pankin asiakkaille. Pan-

40

kin taseessa olevista luotoista henkilöasiakkaiden osuus on noin 79,1 % (79,7 %). Maatalous-asiakkaiden osuus taseessa olevista luotoista on 7,4 % (8,1 %) ja muiden yritysten 13,5 % (12,1 %). Valtaosa, 78,8 % (77,5 %), pankin luotoista on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Luottoriskikeskittymien seuranta on tärkeä osa luottoriskin hallintaa. Pankin luottoriskikeskitty-mät on kuvattu liitetiedossa 1.21. Pankin vastuut on jaoteltu maksukyvyttömyyden todennäköi-syyden (PD) mukaisesti riskiluokkiin 1-8. Riskiluokka 1 kuvaa matalimman riskin saatavia ja riskiluokka 8 korkeimman riskin saatavia. Asiakas ja asiakkaan kaikki sopimukset katsotaan olevan maksukyvyttömiä (riskiluokka 8), mikäli jokin laatimisperiaatteissa esitetty maksukyvyt-tömyyden kriteeri toteutuu. Maksukyvyttömäksi luokitellut vastuut luokitellaan IFRS9-standardin mukaiseen vaiheeseen 3. Pankin lainat ja saamiset sekä taseen ulkopuoliset erät korkean riskin riskiluokissa 7 ja 8 ovat yhteensä 2 609 tuhatta euroa. Riskiluokkien toimialakohtaiset luottoriskikeskittymät on esitetty liitetiedossa 1.21. Sitoumusten takaisinmaksun varmistamiseksi vastuilla on pääsääntöisesti turvaavat vakuudet. Vakuudet arvostetaan varovaisesti käypään arvoon ja arvojen kehitystä seurataan säännöllises-ti sekä tilastoja että hyvää toimialuetuntemusta hyödyntäen. Vakuudet ovat keskeinen osa pan-kin luoton laatua parantavia järjestelyjä. Pankin luottojen vakuuksina on pääasiassa kiinteistö-vakuuksia. Vakuuksista on esitetty tarkempia tietoja liitetiedossa 1.22. Odotettavissa olevien luottotappioiden (ECL) laskenta on tärkeä osa luottoriskin hallintaa ja osa jatkuvaa luottoriskien seurantaa. Arvonalentumisten periaatteet ja odotettujen luottotappioiden laskenta on määritelty tilinpäätöksen laatimisperiaatteissa. Lainoihin ja saamisiin sekä taseen ulkopuolisiin eriin kohdistuvien arvonalentumisten määrät ja tilikauden aikana tapahtuneet muu-tokset on esitetty liitteessä 1.1. Lainat ja saamiset ja saamistodistuksiin kohdistuvat arvonalen-tumiset ja tilikauden aikana tapahtuneet muutokset on esitetty liitteessä 1.2. Erääntyneet saamiset ja järjestämättömät saamiset on esitetty liitetiedossa 1.1. Järjestämättö-mät saamiset sisältää vaiheeseen 3 merkityt luotot.

41

Luettelo tilikauden aikana käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositelajeista

Kirjanpitokirjat Säilytystapa Pääkirja/päiväkirja Elektroninen arkisto Tasekirja Sidottu kirja Tositteet Paperituloste Reskontrat Asiakasreskontrat (koneelliset) Elektroninen arkisto Salkkukirjanpito Elektroninen arkisto Ostoreskontra (OpusCapita) Elektroninen arkisto Kassapäiväkirja Atk-tuloste Kassaraportit Atk-tuloste Palkkakirjanpito Elektroninen arkisto Käyttöomaisuusreskontra Elektroninen arkisto Käsin ylläpidettävät reskontrat Vuokrasaamiset Excel-tiedosto Notariaattitoimeksiannot Laskutussovellus

Tositelajit 00 Palautustapahtuma 10 Maksuliiketilin tiliotteen tapahtumat 16 Jaksotustositteet 20 Ostolaskut 21 Toimitusjohtajan kulut 22 Henkilökunnan kulut 25 Ostolaskujen suoritukset 30 Ostolaskut, eOffice -pankit, ei-pankissa kiertävät laskut 32 Matkalaskut 50 ECL-kirjaukset 51 Salkkukirjanpito 56 Konekieliset viennit muista reskontrista, QS-kassalla kirjattavat tapahtumat 58 Konekieliset kustannuspaikkojen väliset siirrot 60 Sisäisen laskennan tositteet 61 Konekielinen sisäisen laskennan tietojen välitys 70 Muistiotositteet 71 Pääkirjakirjaukset 72 Automaattiviennit, kirjanpito 73 Automaattiviennit, sisäinen laskenta 75 Palkkaviennit, maksetut palkat 76 Manuaaliset ECL-kirjaukset 80 Jaksotustositteet, purettavat viennit 82 Konekieliset laskennalliset erät 83 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, lomapalkat 84 Konekieliset laskennalliset erät, palkat, sivukulut pl. sosiaaliturvamaksut 85 Poistot 91 Liiketoimintasiirrot - taseen ulkopuoliset erät 92 Liiketoimintasiirrot - siirtyvät erät 93 Liiketoimintasiirrot - sisäisen laskennan viennit 94 Liiketoimintasiirtoon liittyvät viennit 99 Tuloksen kirjaus

42

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus

Liedossa 10. päivänä helmikuuta 2020

Liedon Osuuspankin hallitus Juhani Laurikainen Marja-Leena Brander Jussi Karttila Seppo Konkola Vesa Tyykilä Pertti Ylitalo

Juha Niemelä Toimitusjohtaja

43

Hallintoneuvoston lausunto tilinpäätöksestä Liedon Osuuspankin hallintoneuvosto on käsitellyt osuuspankin tilinpäätöksen ja toimintakerto-muksen vuodelta 2019 ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Hallintoneuvosto hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ja yhtyy hallituksen ehdotuk-seen tilikauden ylijäämän käyttämisestä. Liedossa 11. päivänä helmikuuta 2020

LIEDON OSUUSPANKKI Hallintoneuvosto

Juhani Vuorinen Johanna Vuolle-Nurmi Hallintoneuvoston puheenjohtaja Hallintoneuvoston sihteeri

44

Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Liedossa 11. päivänä helmikuuta 2020

Vesa Kiuas, KHT