Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 · silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi...
Transcript of Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009 · silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi...
12.3.2010
TK-20-1448-08
Tilastokeskuksen tilinpäätös vuodelta 2009
Sisällysluettelo
1 TOIMINTAKERTOMUS .......................................................................................................................................................... 3 1.1 Johdon katsaus ............................................................................................................................................................ 3 1.2 Vaikuttavuus................................................................................................................................................................ 4 1.3 Toiminnallinen tehokkuus ........................................................................................................................................... 8
1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus..................................................................................................................................................... 9 1.3.2 Prosessit ja rakenteet .............................................................................................................................................................. 12 1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa .............................................................................................................................. 13
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta ...................................................................................................................................... 14 1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet ................................................................................................................................................ 16 1.4.2 Palvelukyky ja laatu ............................................................................................................................................................... 19
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ..................................................................................................... 21 1.6 Tilinpäätösanalyysi ................................................................................................................................................... 33
1.6.1 Rahoituksen rakenne .............................................................................................................................................................. 33 1.6.2 Talousarvion toteutuminen .................................................................................................................................................... 35 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma ......................................................................................................................................................... 36 1.6.4 Tase ........................................................................................................................................................................................ 36
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma .................................................................................................. 37 1.8 Arviointien tulokset ................................................................................................................................................... 38 1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä ................................................................................................................. 39
2 TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA ........................................................................................................................... 40 3 TUOTTO- JA KULULASKELMA ............................................................................................................................................ 42 4 TASE ................................................................................................................................................................................. 43 5 LIITETIEDOT ...................................................................................................................................................................... 44 6 ALLEKIRJOITUS ................................................................................................................................................................. 52
3(52)
1 Toimintakertomus
1.1 Johdon katsaus
Kansainvälinen talouskriisi ja sen heijastuminen voimakkaasti Suomen kansantalou-
teen muodostivat haastavan toimintaympäristön myös kansalliselle tilastovirastolle
vuonna 2009. Bruttokansantuote supistui ennätykselliset 7-8 prosenttia edellisvuo-
desta. Yritysten vienti ja investoinnit vähenivät ja julkisen sektorin rahoitustasapai-
no heikkeni jyrkästi. Kriisin edetessä myös työttömyys alkoi pahentua.
Toimintaympäristön muutokset toivat sopeutumistarpeita myös Tilastokeskuksen
toimintaan laajalla rintamalla. Alentunut budjettirahoitus pakotti leikkaamaan kus-
tannuksia ja arvioimaan toimintaa. Myös monet kotimaisen hallinnon uudistamiseen
liittyvät asiat edellyttivät sopeutumista kansalliselta tilastovirastolta. Tilastotoimen
tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia selvitettiin edelleen vuonna 2009 val-
tiovarainministeriön johtamassa ryhmässä. Euroopan tilastojärjestelmän uudistami-
nen - mm. yhteisön uuden tilastolain myötä - heijastui kansallisten tilastovirastojen
toimintaan.
Toimintaympäristön ja taloustilanteen nopeat muutokset olivat suuri haaste, mutta
silti luottamus kansallisiin tilastoihin säilyi hyvällä tasolla. Tilastotuotannon täsmäl-
lisyydelle ja nopeudelle asetetut tavoitteet saavutettiin. Asiakastyytyväisyys pysyi
korkealla tasolla ja samoin tietoturva. Myös tilastojen kehittämiselle asetetut tavoit-
teet jota kuinkin saavutettiin, vaikka kireä rahoitustilanne edellytti myös kehitys-
panostuksesta tinkimistä.
Henkilökunnan määrä väheni nelisen prosenttia edellisvuodesta ja tuottavuustavoit-
teet ylitettiin. Tuotannon volyymi pysyi suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Mak-
sullisen toiminnan tulot kasvoivat vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta. Tarjon-
nan laajentaminen ylläpiti maksuttoman verkkopalvelun kysyntää. Tilastojen vält-
tämättömiä ajanmukaistuksia tehtiin useissa tilastoissa ja myös EU- säädösten mu-
kaiset sitoumukset kyettiin toteuttamaan hyvin.
Toimintaa rationalisoitiin mm. tukipalveluita ulkoistamalla. Esimerkiksi palkanlas-
kentaan ja taloushallintoon liittyviä tehtäviä siirrettiin palvelukeskukseen vuonna
2009. Myös hankinnoissa on hyödynnetty valtion yhteisiä tukipalveluita silloin,
kun se on ollut mahdollista.
EU:n uusi tilastolaki valmistui toimintavuonna ja sen pohjalta uudistettiin mm. Eu-
roopan tilastojärjestelmän organisaatiorakennetta. Uudistusten tarkoituksena on ke-
hittää Euroopan tilastojärjestelmän toimintakykyä. Strateginen keskustelu virallisen
tilaston haasteista ja kehittämistarpeista vilkastui toimintavuonna.
Viime vuosien aktiivisen t&k- työn tuloksena tilastojen ja -palveluiden laadunmuu-
tokset ovat olleet merkittäviä. Esimerkiksi tilastojen kansainvälinen vertailukelpoi-
suus ja ajantasaisuus ovat parantuneet, tietokantojen yhdistelymahdollisuudet ovat
kehittyneet ja jakelumenetelmät ovat monipuolistuneet. Digitaalisen tuotantoproses-
sin kehittäminen eteni suunnitelmien mukaan. Myös tilastokuvauksen kattavuus on
parantunut, kun uusia ilmiöitä on otettu tilastokuvauksen piiriin. Samaan aikaan tie-
donantajien vastausrasituksen kasvua on kyetty hillitsemään mm. hallinnollisen re-
kisteriaineiston entistä tehokkaammalla käytöllä.
Tilastotoimi on korkean teknologian toimiala, jossa t&k- panostus on pidettävä riit-
tävällä tasolla, jotta tilastojen ja tilastotuotannon prosessien jatkuva uudistaminen
tuottavuuden ja laadun parantamiseksi kyetään turvaamaan. On vaarana, että kireä
taloustilanne ja kehysleikkausten jatkuminen saattavat pakottaa vähentämään täl-
4(52)
laista välttämätöntä kehittämistoimintaa. Epävarmuus tulevaisuuden toimintamah-
dollisuuksista voi jatkossa vaikuttaa myös henkilökunnan työtyytyväisyyteen. Hen-
kilöstön jatkuva vähentäminen ja lisääntyvä eläköityminen tuovat haasteita osaami-
sen turvaamiselle kiristyvillä työmarkkinoilla.
Vaikka kulunut vuosi oli haasteellinen, niin Tilastokeskus saavutti monessa suh-
teessa huipputuloksia. Ilmaispalvelua lisättiin, kustannuksia karsittiin, uusia tuottei-
ta ja palveluja tuotettiin, maksullisen palvelutoiminnan tulot kasvoivat ja tuottavuus
nousi reippaasti. Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman henkilöstön vankkaa ammat-
titaitoa, kehittymishalukkuutta ja hyvää työmotivaatiota.
1.2 Vaikuttavuus1
Katsaus:
Tilastokeskuksen toiminnan vaikuttavuus perustuu kansalliseen ja kansainväliseen
luottamukseen. Sen peruselementtejä ovat Tilastokeskuksen asiantuntemus ja luo-
tettavat tilastot sekä näiden pohjalla laadukkaat perustiedot ja tilastointimenetelmät.
Tämän tueksi tarvitaan aktiivista, tavoitteellista ja johdonmukaista yhteistyötä kan-
sallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa sekä tilastotiedon näkyvyyden ja
käyttövalmiuksien lisäämistä.
Tilastotuotannossa toimintavuoden painopisteenä oli turvata tilastotuotannon jat-
kuvuus. Toiminnassa priorisoitiin ajanmukainen perustuotanto sekä meneillään
olevien EU-velvoitteisiin liittyvien tilastojen kehittämishankkeiden ja tuotantopro-
sessien uudistusten loppuunsaattaminen. Tärkeitäkin kehittämishankkeita lykättiin
myöhemmäksi.
Toiminnan saattamiseksi menokehyksiä vastaavalle tasolle aloitettiin alkuvuodesta
relevanssiselvityksen nimellä kulkenut hanke, jossa käytiin systemaattisesti lävitse
koko tilastotuotanto ja muu toiminta. Talousarviossa tehtyjen uusien leikkausten
myötä hanke muuttui tilastotuotannon supistamissuunnitelmaksi, josta informoitiin
laajasti tilastojen keskeisiä käyttäjiä. Selvityksen ja käyttäjäpalautteiden tulos oli,
että tarpeettomia tilastoja ei tuoteta, joskin rationalisointikohteita kuitenkin löytyi.
Yhteistyö keskeisten rekisterien ja hallinnollisten aineistojen ylläpitäjien kanssa
jatkui aktiivisena, jotta näiden hallussa oleva kertaalleen kerätty tieto voidaan mah-
dollisimman tehokkaasti hyödyntää tilastotuotannossa korvaamassa suoraa tiedon-
keruuta tai täydentämässä sitä. Suorissa tiedonkeruissa painopisteenä olivat edel-
leen sähköisen tiedonkeruun edistäminen, tiedonantorasituksen mittaaminen ja tie-
donantorasitusta keventävät toimet, mm. tiedonkeruiden koordinointi ja tilastolliset
menetelmät. Myös osa relevanssihankkeen toimenpiteistä kohdistettiin tiedonkerui-
den edelleen rationalisointiin, mm. otoskokojen läpikäyntiin.
EU:ssa vaikuttaminen on edelleen tärkeää tilastosäädösten velvoittavuuden vuok-
si. Suomen vaikuttamiskeinot ovat osaamisessa sekä aktiivisessa ja johdonmukai-
sessa toiminnassa EU:n eri valmisteluelimissä sekä siinä, että säädösten mukaiset
velvoitteet toteutetaan mahdollisimman laadukkaasti ja annettujen aikataulujen mu-
kaisesti. Suomi esitti edelleen pidättyväistä linjaa uusiin tilastosäädöksiin, jotka ei-
vät ole johdettavissa EU:n päätöksentekoon liittyvistä välittömistä tarpeista.
Tilastoja taustoittavat artikkelit Tilastokeskuksen aikakauslehdissä Tieto&trendit ja
Hyvinvointikatsaus lisäsivät tilastojen näkyvyyttä. Tilastokeskuksen mediaseuran-
nan mukaan Tilastokeskuksen lehtiä siteerattiin varsin paljon. Tilastojen käyttö-
1 Toimintavuodelle vuoden 2009 alussa asetetut tavoitteet on kursivoitu. Tulostavoiteasiakirjassa ase-
tetut tavoitteet ovat pääsääntöisesti samoja kuin talousarviossa. Tulostavoiteasiakirjassa ta-
voitteita on huomattavasti enemmän.
5(52)
valmiuden tukeminen jatkui tilastojen käyttötaitoa edistävillä kursseilla. Tilastotie-
don yleisen tunnettuuden lisäämiseksi avattiin Internetiin Tilastovisa.
Luottamus. Tilastokeskus pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin toimintaym-
päristön haasteisiin siten, että luottamus sen tuottamiin tilastoihin säilyy vähintään
nykyisellään. Tavoitteen tukemiseksi Tilastokeskus tekee tavoitteellista ja johdon-
mukaista yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa ja lisää ti-
lastotiedon näkyvyyttä ja tukee tilastojen käyttövalmiuksia.
Kansallisessa sidosryhmäyhteistyössä käynnistettiin sidosryhmäpolitiikan valmis-
telu tavoitteena systematisoida eri sidosryhmien ja Tilastokeskuksen välistä yhteis-
työtä. Yhteistyö tiedonantajien ja -käyttäjien kanssa jatkui tiiviinä.
Tiedonkäyttäjiä informoitiin laajasti tilastotuotannon supistamissuunnitelmien yh-
teydessä. Asiasta saatiin kaikkiaan 11 kirjallista kannanottoa, joista osa johti jatko-
neuvotteluihin. Pääosin käyttäjät suhtautuivat ymmärtäväisesti suunnitelmiin.
Yhdessä tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa järjestettiin tutkijoille keväällä se-
minaari tilastoaineistojen tutkimuskäytöstä. Samoin keväällä järjestettiin kansanta-
louden tilinpidon keskeisille käyttäjille ja perustilastoille tilinpidon SNA- ja ESA-
uudistusta koskeva seminaari. Syksyllä järjestettiin työvoimatutkimuksen 50-
vuotisjuhla-seminaari.
Tilastokeskuksen yhteydessä toimi seurantavuonna kaikkiaan 32 (edellisenä vuonna
30) eri sidosryhmistä koostuvaa yhteistyöryhmää. Strategisissa kysymyksissä Ti-
lastokeskuksen johtoa tukee Tilastokeskuksen neuvottelukunta, tieteellisissä kysy-
myksissä tieteellinen neuvottelukunta, tilastotoimen julkaisuasioissa Suomen viral-
lisen tilaston (SVT) neuvottelukunta ja Tilastokirjaston kehittämisessä Tilastokir-
jaston neuvottelukunta. Tilastokeskuksella on myös pysyvät yhteistyöryhmät tie-
donantajien ja tilastontuottajien edustajien kanssa. Lisäksi Tilastokeskus on perus-
tanut eri tilastoalueille neuvoryhmiä, joihin on kutsuttu ulkopuolisia asiantuntijoita.
Uudet tilastojen asiantuntijaryhmät perustettiin työvoimatutkimukselle, joukkovies-
tintätilastoille ja aikuiskoulutustilastoinnin kehittämiseen.
Tilastokeskuksen asiantuntijoita puolestaan oli lähes 100 ulkopuolisessa työryh-
mässä, kuten edellisenäkin vuonna. Ylimmän johdon tasolla tilastoalan yhteistyö-
kysymyksiä käsiteltiin OPM:n, MMM:n, Eläketurvakeskuksen, Viestintäviraston,
Suomen Kuntaliiton, TEMin, Suomen Pankin ja tullihallituksen kanssa.
Valtiovarainministeriö asetti 5.2.2009 tilastotoimen selvityshankkeen jatkotyöryh-
män, jonka tehtävänä on jatkaa edellisen vuoden marraskuussa raporttinsa jättänei-
den selvitysmiesten työtä tilastotoimen kehittämiseksi ja alueellistamismahdolli-
suuksien selvittämiseksi. Selvityksen raportin on määrä valmistua vuoden 2010 al-
kupuolella.
Selvityshankkeen myötä tilastotoimen työnjakojen kehittäminen on ollut pysähdyk-
sissä. Ainoastaan Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen sekä TEMin energiaosaston
ja Tilastokeskuksen väliset yhteistyöasiat ja työnjaot olivat aktiivisesti esillä. Suo-
men Pankin kanssa neuvotteluissa päädyttiin sopimukseen, jossa rahoitusmarkkina-
tilastot keskitetään Suomen Pankkiin ja rahoitustilinpito Tilastokeskukseen. Myös
työnjakoa vakuutustilastoinnin alueella on pyritty selvittämään, mutta toistaiseksi
työ ei ole edennyt. TEMin energiaosasto asetti tilastovastuuryhmän päivittämään
yhteistyöasioita. Työ valmistui vuoden lopulla.
6(52)
Tilastokeskus osallistui TEMin yritysten hallinnollisen taakan vähentämisprojektin
työhön sekä VM:n vetämään kuntien valtionosuus uudistuksen (VOS) työhön. Ope-
tuspuolen kustannustietojen tiedonkeruiden päällekkäisyyksien purkua valmisteltiin
Tilastokeskuksen koordinoimassa VOS- alatyöryhmässä, jonka työ valmistuu vuo-
den 2010 alkupuolella.
Tilastokeskuksen neuvottelukunnassa käsiteltiin mm. tilastotoimen selvityshanket-
ta, Tilastokeskuksen vuoden 2008 toiminnan tuloksellisuutta, vuosien 2011-2014
TTS-ehdotusta, laadun kehittämistä, tutkimuslaboratorion etäkäyttöhanketta, ns.
Stiglitzin raporttia sekä relevanssihanketta ja tilastotuotannon supistussuunnitel-
maa, josta neuvottelukunta antoi kannanoton.
Maailman luonnonsäätiön WWF:n kanssa solmitun sopimuksen perusteella laadit-
tiin Tilastokeskuksen ympäristöohjelma. Ohjelman ja tekemänsä seurantakäynnin
perusteella WWF myönsi Tilastokeskukselle Green Office-ympäristömerkin kesä-
kuussa.
Kansainvälisesti Tilastokeskus on edelleen vaikuttanut EU:n tilastosäädösten val-
misteluun niin neuvoston tilastotyöryhmässä kuin tilastojen kehittämisen lukuisissa
työryhmissä. EU:n uusi tilastolaki hyväksyttiin neuvoston ja parlamentin käsittelyn
tuloksena maaliskuussa 2009.
Tilastokeskus hoiti Pohjoismaiden yhteistyön puheenjohtajuuden ja järjesti Poh-
joismaiden tilastopäällikkökokouksen Helsingissä syyskuussa.
Tilastokeskus on toiminut aktiivisesti EU:n lisäksi kansainvälisissä tilastoalan jär-
jestöissä sekä kahdenvälisessä yhteistyössä. Toimintavuonna toteutui useita vie-
railuja sekä opintomatkoja Tilastokeskukseen. Mm. Ranskan tilastoviraston IN-
SEEn asiantuntijat kävivät tutustumassa laatutyöhön ja Kanadan tilastoviraston pää-
johtaja rekisteripohjaiseen tilastotuotantoon ja henkilöstöjohtamiseen. Eurostatin
pääjohtaja vieraili Tilastokeskuksessa syksyllä. Kaikkiaan ulkomaisia vierailuja Ti-
lastokeskukseen tehtiin 43, ja niihin osallistui 253 henkilöä. Työryhmien kokouk-
set, kurssit ja seminaarit keräsivät suurimman osallistujajoukon.
Tilastokeskuksen pääjohtaja toimii YK/ECE Euroopan tilastokonferenssin (CES)
puheenjohtajana vuosina 2007-2011, OECD:n tilastokomitean hallituksen jäsenenä
vuosina 2006-2010 ja EU:n Partnership-ryhmän jäsenenä 2009-2011. Vuosina
2006-2009 Suomi oli YK:n tilastokomission varsinainen jäsen, ja Tilastokeskuksen
pääjohtaja toimi tilastokomission varapuheenjohtajana kolmen vuoden ajan.
Tulostavoite 1. Yrityskuvatutkimuksessa Tilastokeskuksen tilastoja luotettavina pi-
tävien osuus pysyy vähintään 85 prosentissa. Mediaseurannassa kriittisten leikkei-
den osuus on enintään 1 prosentti.
Vuoden 2009 yrityskuvatutkimuksen mukaan 83 prosenttia 15-79-vuotiaista suo-
malaisista tuntee Tilastokeskuksen. Tunnettuus pysyi samalla tasolla kuin aiemmis-
sa tutkimuksissa. Tilastokeskuksen tuottamia tietoja pitää erittäin tai melko luotet-
tavina 87 prosenttia vastaajista. Nousua edelliseen tutkimukseen oli kaksi prosent-
tiyksikköä. Myös tilastojen puolueettomuuteen luotetaan, ja Tilastokeskuksen kat-
sotaan olevan tarpeellinen yhteiskunnalle.
Tilastokeskusta koskevat 2007 2008 2009 2009 08/09
lehtileikkeet toteuma toteuma tavoite toteuma muutos-%
Leikkeitä yhteensä, kpl 5 737 5 749 5 600 5 335 -7,2
- kriittissävyisten osuus, % 1,0 0,6 0,5 1,1
- vastineita, kpl 10 4 - 6
7(52)
Tärkeimmät sanomalehdet kattavan mediaseurannan mukaan Tilastokeskuksen nä-
kyvyys julkisuudessa hieman väheni, mutta kirjoittelu oli pääosin neutraalia, joskin
kriittissävyisten leikkeiden osuus nousi. Vastineita lähetettiin 6.
Eniten julkisuutta saivat bruttokansantuote ja tuotannon suhdannekuvaaja, inflaatio,
työvoimatutkimus, kuluttajabarometri ja rakennuskustannukset. Myös tilastojen su-
pistussuunnitelmat näkyivät mediassa. Positiivisesti kirjoitettiin lokakuussa avatus-
ta Findikaattori-palvelusta. Kriittissävyisten leikkeiden määrä vaihteli kuukausittain
nollasta 16. Enin osa kriittisistä leikkeistä kohdistui bruttokansantuotteen (marras-
kuu) ja tuotannon suhdannekuvaajan (lokakuu) sekä työvoimatutkimuksen (heinä-
kuu) julkistuksiin. Lokakuussa suhdannekuvaajassa oli julkistusvirhe.
Tulostavoite 2. Kansainvälisissä arvioinneissa ja muissa palautteissa Tilastokeskus
sijoittuu tilastovirastojen kansainväliseen kärkeen.
Vuonna 2009 Tilastokeskus sai yhteensä seitsemän EU:n ja muuta kansainvälistä
vertailuarviota ja palauteraporttia sekä yhden palkinnon yhdessä valtioneuvoston
kanslian kanssa. Vertailuraporteissa arvioitu luokka perustuu toimitusten ajantasai-
suuteen ja tietojen laatuun, mm. kattavuuteen.
– EU:n julkisyhteisöjen alijäämä- ja velkaraportoinnin (yhteensä 7 taulukkoa)
tietojen kattavuudessa Suomi sijoittui 8 maan kärkijoukkoon arvosanalla 3,4
(asteikolla 1-4).
– Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä
koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai toukokuun arvi-
oinnissa jälleen täydet 10,0 pistettä yhdessä Unkarin ja Tsekin kanssa. Arvi-
oinnin päähuomio oli Nace Rev. 2 toimialauudistuksen toteuttamisessa kuu-
kausitilastoissa. Lisäksi yritysrekisteri, matkailutilasto sekä kaikkien liikenne-
muotojen tilastot saivat arvioinnin VG (very good).
– Eurostatin lyhyen aikavälin tilastoasetuksen (STS) vaatimusten täyttämistä
koskevassa vertailussa (yhteensä 37 indikaattoria) Suomi sai lokakuun arvi-
oinnissa 9,9 pistettä. Pudotus johtui yhden toimituksen myöhästymisestä in-
formaatiokatkoksen vuoksi.
– Kesällä EU:ssa arvioitiin kaikkiaan 13 yritystilastoa, joista 12 on Tilastokes-
kuksen vastuulla. Näistä kaikki muut tilastot arvioitiin luokkaan VG (very
good), paitsi Rakennetilastoasetuksen mukaiset tilastot (SBS) luokkaan G
(good).
– Eurostatin ESDS-palvelun (EU:n tilastojen käytön neuvonta- ja tukipalvelu)
anonyymitestin tuloksissa Tilastokeskus oli kokonaispisteissä keskitason ylä-
puolella. Vastausten laadussa oli pieniä puutteita ja nopeudelle asetettu tavoi-
teaika ylittyi. Yhteystiedoista palvelu sai bonuspisteitä.
– IMF:n vuosittaisessa The Special Data Dissemination Standardin mukaisessa
arviossa Suomen todetaan täyttävän hyvin standardin mukaiset vaatimukset.
Useilla alueilla vaatimukset ylitettiin. Nopeudesta ja täsmällisyydestä raportoi-
tiin muutama viive.
Lisäksi Eurostat toteutti kansantulolaskelmien BKTL-tarkastusvierailun. Selvitys-
kohtien ensimmäinen erä toimitettiin Eurostatiin heinäkuussa ja loput syyskuuhun
2010 mennessä. Mahdolliset uudet BKTL-varaumat asetetaan sen jälkeen, kun Eu-
rostat on laatinut jäsenmaita koskevat arviointiraporttinsa.
Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhdessä kehittämä Findikaattori-
palvelu palkittiin OECD:n kolmannessa maailmankonferenssissa lokakuun lopulla
parhaana uutta teknologiaa käyttävänä indikaattoripalveluna.
8(52)
Arvio tulostavoitteista 1-2: Tilastokeskuksen julkisuuskuva ja luottamus tilastoi-
hin säilyivät hyvinä yrityskuvatutkimuksen ja mediaseurannan perusteella. Yritys-
kuvatutkimuksessa luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin nousi. Media-
seurannassa kriittisten leikkeiden osuus nousi hieman yli tavoitetason. Kansainvä-
listen arviointien ja muiden palautteiden perusteella Tilastokeskus sijoittuu tilasto-
virastojen kansainväliseen kärkeen. Toimenpiteet kansallisessa ja kansainvälisessä
sidosryhmäyhteistyössä olivat tavoitteiden mukaisia. Tilastokeskuksen neuvottelu-
kunnan palaute Tilastokeskuksen toiminnasta on ollut myönteistä ja Tilastokeskuk-
sen tavoitteita tukevaa. Tilastotoimen selvityshanke on edellyttänyt huomattavaa
työpanosta myös Tilastokeskukselta.
Tiedonantorasitus. Tilastokeskuksen tavoitteena on pitää tiedonantorasitus koh-
tuullisena. Tiedonantoa helpottavia menettelyjä ja uusia tilastointimenetelmiä kehi-
tetään ja otetaan käyttöön.
Tulostavoite 3. Sähköisesti vastanneiden osuus suorissa yritystiedusteluissa lisään-
tyy 10 prosenttiyksikköä.
Tavoitteen toteuttamiseksi Tilastokeskus on sähköistänyt yrityksiin ja yhteisöihin
kohdistuvat suorat tiedonkeruut. Sähköistä vastaamista on edistetty mm. tarjoamal-
la uusille tiedonantajille ensisijaisesti vain sähköistä vastausmahdollisuutta. Vuo-
den 2009 lopussa suorissa yritystiedusteluissa sähköisesti vastanneiden osuus oli
70,3 prosenttia.
Myös henkilöpohjaisia tiedonkeruita siirrettiin web-pohjaisiksi.
Tulostavoite 4. Yritysten tiedonanto-rasitus on mitattu kaikista tiedonkeruista, jois-
ta se on voitu mitata. Tiedonantorasitus ei kasva.
Tiedonantajien rasitemittaus toteutettiin Tilastokeskuksen ja Tullihallituksen
6.2.2008 asettaman yhteisprojektin mukaisesti 41 tiedonkeruussa. Selvityksen mu-
kaan tiedonantorasitus henkilötyövuosina mitattuna oli kasvanut. Tiedonkeruita
koordinoitiin yritystiedonkeruuohjelmassa ja suuryritysten tiedonkeruun ja käsitte-
lyn koordinointiryhmässä. Yritystiedonkeruulomakkeiden käytettävyyttä parannet-
tiin ja tiedonantajapalautetta kehitettiin. Tilastokeskuksen ja elinkeinoelämän tilas-
totyöryhmässä käsiteltiin mm. lainsäädäntöuudistukset ja niiden vaikutukset yritys-
tiedonkeruisiin sekä tiedonantorasituksen vähentämisen toimenpiteet.
Arvio tavoitteista 3-4: Toimenpiteet ja tulokset olivat tavoitteiden mukaisia. Säh-
köisesti vastanneiden osuus ei lisääntynyt 10 prosenttiyksikköä2, mutta ylitti tavoit-
teena olleen 70 prosenttia (ks. indikaattorilista s. 29).
1.3 Toiminnallinen tehokkuus
Katsaus:
Tilastokeskus ei saanut hakemaansa lisärahoitusta menokehykseen, joten suunni-
telmat tehtiin sen varaan, että EU-sitoumuksista ja muista välttämättömistä uudis-
tuksista pystytään selviytymään tuottavuushyötyjen turvin ja käyttämällä kertyneitä
säästöjä. Näin toimiminen ei kuitenkaan ole kestävää, koska menokehyksiin tehdyt
leikkaukset ylittävät saavutetut tuottavuushyödyt ja kehittämisen sijasta toimintaa
joudutaan supistamaan, jotta pysytään menokehysten puitteissa.
Sekä budjettirahoitteisessa että maksullisessa toiminnassa toteutettiin tiukkaa me-
nokuria sekä pidättyväistä rekrytointipolitiikkaa, mitä loppuvuodesta vielä tehostet-
tiin talousarvioleikkausten tultua tietoon. Tavoitteeksi asetettiin henkilötyövuosien
supistuminen noin 20 htv:llä. Käytännössä kuukausipalkkaisten osalta oli rekrytoin-
tikielto. Eläkkeelle tai muualle lähteneiden tilalle palkattiin henkilöitä vain aivan
2 Vuoden 2008 loppuun mennessä sähköisesti vastanneiden osuus oli noussut jo 63 prosenttiin.
9(52)
välttämättömissä tapauksissa ja nekin sisäisin siirroin. Vain yksi ulkopuolinen rek-
rytointi tehtiin. Näin kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet saatiin ale-
nemaan 33:lla.
Tiedon ja tietopalvelujen maksullisen kysynnän ennakointia vaikeuttivat ilmaistar-
jonnan lisääntyminen sekä valtion- ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset
sekä yleinen taloustilanne. Maksullisen palvelun tulojen arvioitiin laskevan ja
suunnitelmat tehtiin tältä pohjalta. Vuoden jälkipuoliskolla erityisesti haastattelu-
palvelujen ja tilastointipalvelujen kysyntä kasvoi kuitenkin ennakoitua suuremmak-
si ja kompensoi mm. julkaisutulojen laskua.
Ulkopuolinen - erityisesti EU:lta saatava - rahoitus uusien tilastojen laatimiseen on
vähentynyt, kun tilastojen lakisääteisiä laadintatehtäviä on siirtynyt kansalliselle ra-
hoitukselle. Toimintavuotena EU:lta saatiin tilastojen kehittämistehtäviin edellis-
vuotista enemmän rahoitusta, jolloin tuotot kasvoivat yli 400 t euroa.
Tilastokeskus on kehittänyt tuottavuuttaan pitkäjänteisesti Tuottavuusohjelma
2010:n mukaisesti. Tuottavuuden edelleen lisäämistä on pidetty tärkeänä tavoittee-
na ja varautumisena erityisesti EU-säädösten kautta lisääntyviin tehtäviin. Tuotta-
vuusohjelman mukaisesti on kehitetty mm. digitaalista tilastotuotantoprosessia:
sähköistä tiedonkeruuta, tietojärjestelmien siirtoa avoimeen ympäristöön, tuotanto-
prosessien vaiheiden standardointia sekä monikanavaista jakelua. Suunnitelmien
mukaisesti tietojärjestelmät saatiin siirrettyä avoimeen ympäristöön, jolloin keskus-
koneesta luovuttiin vuoden 2008 loppuun mennessä. Muut uudistukset jatkuivat
vuonna 2009.
1.3.1 Taloudellisuus ja tuottavuus
Tulostavoite 1. Tilastotietojen tuotantomenot (pl. maksullinen toiminta), mitattuna
tilastojulkistusta kohti, ovat keskimäärin 70,0 tuhatta euroa.
Tilastotietojen yksikkökustannukset 2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos
% Tilastotietojen tuotantomenot tilasto-
julkistusta kohti, 1000 e 71,3 74,7 70,0 80,6 +7,9
Yksikkökustannukset kasvoivat lähes 8 prosenttia, mikä johtui pääosin tilastojulkis-
tusten määrän vähenemisestä. Menot kasvoivat erittäin maltillisesti, vajaat 2,5 pro-
senttia. Julkistusten määrää vähensivät tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset.
Tulostavoite 2. Kiinteiden kustannusten osuutta kokonaiskustannuksista pyritään
alentamaan lisäämällä ostopalveluita. Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskus-
tannuksista on 70 prosenttia.
Kiinteitä kustannuksia mitataan kuukausipalkkojen ja vuokrien osuutena kokonais-
kustannuksista.
Kiinteät kustannukset 2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos %-yks.
Kiinteiden kustannusten osuus
kokonaiskustannuksista, %
72,6 74,2
70,0
74,1 -0,1
Kiinteiden kustannusten osuus laski edellisestä vuodesta hieman pääosin siitä syys-
tä, että palkankorotuksista huolimatta kuukausipalkat pysyivät suunnilleen edellis-
vuotisella tasolla henkilöstövähennyksistä johtuen.
10(52)
Arvio tavoitteista 1-2: Sekä yksikkökustannusten että kiinteiden kustannusten
osuuden vähentämistavoitteista jäätiin. Yksikkökustannusten nousu johtui pääosin
siitä, että julkistusten määrä väheni enemmän kuin kustannukset. Kiinteiden kus-
tannusten osuus aleni, mutta vähemmän kuin oli tavoite. Tiukka taloudellinen tilan-
ne ei myöskään antanut mahdollisuuksia laajentaa ostopalvelujen käyttöä.
Tulostavoite 3. Maksullisen palvelutoiminnan tavoitteena on keskimääräinen 100
prosentin kustannusvastaavuus kolmivuotisjaksona 2009-2011. Vuonna 2009 tavoi-
te on 100,0 prosenttia.
Maksullisen toiminnan tuotot kasvoivat erityisesti loppuvuodesta piristyneen haas-
tattelupalvelujen kysynnän ansiosta noin miljoona euroa tavoitetta korkeammalle.
Kustannukset kasvoivat myös, mutta tuottoja vähemmin, joten vuoden 2009 tulos-
tavoite ylitettiin. Tulos oli 455 t euroa ylijäämäinen. Maksullisen toiminnan kus-
tannusvastaavuuslaskelma on sivulla 31.
Maksullisen toiminnan
tunnusluvut
2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
Kustannusvastaavuus, % 105,5 101 100 105
Ylijäämä/alijäämä, t€ 442 94 0 455
Tulosyksiköittäin tarkasteltuna maksullinen toiminta oli ylijäämäistä useimmissa
tulosyksiköissä. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani eniten elinolot-
yksikössä (EL).
6 000
6 500
7 000
7 500
8 000
8 500
9 000
9 500
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Tuotot Menot Kustannukset
1 000 euroa
Maksullisen toiminnan tuotot, menot ja kustannukset 2000 - 2009
11(52)
Arvio: Kysyntä oli odotuksia parempi, joten tuotot kasvoivat. Koko toimintaa (ml.
maksullisen palvelutoiminnan tukitehtävät) koskevien säästötoimenpiteiden ja suur-
ten toimeksiantojen realististen työmääräarvioiden ansiosta tulos oli positiivinen ja
ennakoitua parempi.
Tulostavoite 4. Yhteisrahoitteisesti toteutetaan EU:n osittain rahoittamia kehittä-
mishankkeita sekä valtion viranomaisten ja talousarvion ulkopuolisten kanssa teh-
täviä yhteisprojekteja. Yhteensä tällaista rahoitusta on käytettävissä noin 1,7 milj.
euroa. Kustannusvastaavuus vuonna 2009 on talousarvion mukaan 43,6 prosenttia.
Kaikkiaan yhteisrahoitteisesti toteutettuihin hankkeisiin rahoitusta saatiin lähes 2,3
milj. euroa. Summa nousi arvioitua suuremmaksi EU:lta saadun rahoituksen ja sen
jaksotuksen (tulo-menon-kohdalle) vuoksi. EU-rahoitusta saatiin 1,6 milj. euroa
(edellisenä vuonna 1,2 milj. euroa). Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta, lähinnä
yhteistyöhankkeista muiden valtion virastojen kanssa, oli käytettävissä runsaat 0,6
milj. euroa, suunnilleen saman verran kuin edellisenä vuonna. Kustannusvastaavuus
oli 43,7 prosenttia. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on
sivulla 32.
Arvio: EU-rahoituksen lisääntymisestä johtuen yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saa-
tiin rahoitusta arvioitua enemmän. Kustannukset kasvoivat suunnilleen samassa
suhteessa, joten kustannusvastaavuustavoite saavutettiin. EU-rahoituksen ja sen
ajoittumisen epävarmuus aiheuttaa toiminnan suunnittelulle haasteita.
Tulostavoite 5. Tuottavuuden arvioidaan kasvavan keskimäärin 2 prosentilla vuo-
dessa vuosina 2009-2011.
Tuottavuuden muutosta mitataan Tilastokeskuksen maksuttomien ja maksullisten
suoritteiden vuosimuutoksen suhteella kokonaiskustannusten vuosimuutokseen.
Toimintavuonna valmistui tuotelaatumittari, jossa toteutettiin itsearvioinnin en-
simmäinen kierros. Mittarin käyttöönotto mahdollistaa tulevina vuosina nykyistä
paremmin laadun huomioon ottamisen 3.
Tuottavuuden mittaamisessa tilastojulkistuksilla on merkittävä rooli, jolloin mitta-
rissa voi tapahtua perättäisinä vuosina heilahteluja riippuen siitä, kummalle vuodel-
le tuotosten valmistuminen ajoittuu, kuten tapahtui vuosina 2007-2008. Samoin
tuotosta voi syntyä laajojen kehittämishankkeiden myötä vasta vuosien päästä. Täs-
tä syystä tuottavuutta on syytä tarkastella useamman vuoden jaksoissa.
Kokonaistuotoksen volyymi pysyi lähes edellisvuotisella tasolla. Tuotoksen aikaan-
3 Tilastokeskus uudisti tuottavuuden mittaamisen vuonna 2006. Tuottavuusmittari ei ota riittävästi
huomioon laadun muutoksia.
-400
-300
-200
-100
0
100
200
300
400
SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA
Kannattavuus tulosyksiköittäin 2007 - 2009, yli/alijäämä
2007 2008 2009
1 000 euroa
-12
217
2647
-72
25
183
426 12
12(52)
saamiseksi käytetyn kokonaispanoksen volyymi laski noin 4,6 prosenttia, joten ko-
konaistuottavuus nousi 4,8 prosenttia vuodesta 2008.
Tuottavuus 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009
Tuottavuuden vuosimuutokset 8,7 0,6 3,9 4,8
Arvio: Tuottavuuden keskimääräinen kahden prosentin vuositavoite saavutettiin ja
ylitettiin reippaasti.
1.3.2 Prosessit ja rakenteet
Tulostavoite 6. Tilastokeskuksen tuottavuusohjelman mukaisesti kehittämisen pai-
nopistettä siirretään yksittäisistä projekteista prosessien jatkuvaan parantamiseen
vahvistamalla prosessijohtamista. Tietojärjestelmiä integroidaan siten, että kerätty-
jen tietojen monikäyttöisyyttä voidaan lisätä. Standardivälineiden käyttöönottoa
laajennetaan jakelussa, tavoitteena saada suurin osa tilastojulkistuksista uuden
järjestelmän piiriin vuoden 2010 loppuun mennessä.
Prosessien kehittämistä jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Prosessikartta ja luon-
nos prosessijohtamisen ohjeeksi valmistuivat. Tavoitteena on integroida proses-
siajattelu osaksi tulosjohtamismenettelyä. Monissa tilastoissa jatkettiin prosessiku-
vausten tekemistä.
Useat tietojärjestelmien monikäyttöisyyteen liittyvät hankkeet jatkuivat. Tulonjako-
tilaston ja EU-SILCin käsiteharmonisoinnin tuloksena tietojen käsittelyvaihe tehos-
tui ja nopeutui. Ammattitietojen tuottamisen yhtenäistämistyö eri yksiköiden välillä
jatkui. Laajat, useita vuosia kestäneet oikeus-, väestö- ja työssäkäyntitilastojen
avoimen ympäristön tietojärjestelmähankkeet valmistuivat ja väestö- ja oikeustilas-
toissa jatkui tietovaraston ja metatietokannan käytettävyyden parantaminen.
Kenttähaastattelijoiden tietojärjestelmän uudistus ja kannettavien tietokoneiden uu-
siminen toteutuivat. Samoin uusittiin kuluttajahintaindeksin keruussa käytettävät
laitteet leasing-ratkaisuna.
Tilastojen tuotantojärjestelmäuudistuksia (tekninen uudistus ja standardointi) oli
meneillään mm. luottokantatilastoissa ja maatalouden tulotilastoissa sekä kansanta-
louden tilinpidossa.
Vuonna 2007 asetetut tilastopainotteiset ohjelmat hinta- ja volyymimittausjärjes-
telmän, yritysten kansainvälistymisen ja yritystiedonkeruun kehittämiseksi jatkuvat
vielä 2010.
XML-pohjaisen julkaisutuotannon menetelmän (FastWeb-XML) on ottanut käyt-
töön 119 tilastoa 200:sta. Eri palveluprosesseissa otettiin käyttöön automaattipäivi-
tyksiä tehostamaan prosesseja ja vähentämään manuaalipäivitysten tarvetta.
Arvio: Tulokset ovat olleet tavoitteiden mukaisia. Prosessijohtamisen menettelyjen
kehittäminen saatiin toteutusvaiheeseen. Useat prosessien kehittämishankkeet tuot-
tavat tulosta lähivuosina toimintavarmuutena, nopeutena ja manuaalityön vähenty-
misenä. Tietojärjestelmäuudistuksissa täyden hyödyn saaminen edellyttää myös
osaamisen, organisoinnin ja työkulttuurin muutosta. XML-pohjaiseen julkaisutuo-
tantoon siirtyminen eteni siirtymäsuunnitelman laatimisen jälkeen tavoiteaikatau-
lussa.
Tulostavoite 7. Tuottavuushyödyillä ja kertyneillä säästöillä rahoitetaan lähinnä
uusista EU-asetuksista aiheutuvat ja kansalliselle rahoitukselle vuonna 2009 siirty-
vät menot, tilastojen välttämättömät uudistukset, laadunparannukset sekä tilastojen
ja järjestelmien ajan tasalla pito, kustannustason nousu ja ICT -
rahoitussuunnitelman mukaisia hankintoja.
13(52)
Tavoitteessa mainittujen hankkeiden toteuttamiseen suunniteltiin käytettäväksi noin
4 milj. euroa (edellisenä vuonna 4,7), mistä osa rahoitettiin tuottavuushyödyillä, osa
edelliseltä vuodelta siirtyneellä rahoituksella. Viraston yhteistä projektirahaa koh-
dennettiin noin 1,5 milj. euroa (edellisenä vuonna noin 2) EU-säädöksistä ja kansal-
liselle rahoitukselle siirtyvistä hankkeista johtuviin menoihin (merkittävimmät toi-
mialaluokitus (Nace Rev.2) ja palvelualojen hyödyketilasto), hinta- ja volyymimit-
tausjärjestelmän kehittämiseen sekä tietojärjestelmäuudistuksiin.
Myös pysyvään tuotantoon siirtyviin EU-säädöksistä johtuviin tehtäviin (mm. EU-
SILC, tietoyhteiskuntatilasto) jouduttiin yksiköille allokoimaan kehysrahoitusta.
Yhteisiin ICT -menoihin suunniteltiin käytettäväksi 2,4 milj. euroa, mutta käytettiin
vajaat 400 t euroa suunniteltua vähemmän, mikä johtui hankkeiden siirtämisestä
eteenpäin kehysleikkausten tultua tietoon.
Arvio: Toimenpiteet olivat suunnitelmien mukaisia. Vuoteen 2010 kohdistuvien
menoleikkausten vuoksi lisäsäästöjä kohdistettiin yhteisiin ICT -menoihin, jolloin
vähennys nousi yli milj. euroon. Mikäli kehysleikkaukset jatkuvat, ei tilastojen ja
tietojärjestelmien kehittämistä eikä ICT -hankintoja voida enää rahoittaa tällä ta-
voin.
Tulostavoite 8. Tietoturvallisuustaso säilytetään vähintään nykyisellään. Tietotur-
vallisuuden hallintajärjestelmää kehitetään tavoitteena tietoturvan perustason vaa-
timustenmukaisuus vuonna 2011. Tietoturva -auditointeja jatketaan. Viraston val-
miussuunnitelma päivitetään.
Toimintavuonna valmisteltiin kaksi tietoturvaohjetta (etäkäyttö ja Internetin käyttö)
sekä jatkettiin tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän kehittämistä tekemällä itsear-
vio valtionhallinnon tietoturvatasot hankkeen perustason vaatimusten toteutumises-
ta Tilastokeskuksessa. Osana valmiussuunnitelman päivittämistä valmisteltiin Ti-
lastokeskuksen palveluiden ja tietojärjestelmien tärkeysluokittelua. Valmiussuunni-
telman päivitys siirtyi vuodelle 2010 resurssivaikeuksien lisäksi siitä syystä, että
valtiontason ICT -varautumisen vaatimukset haluttiin ottaa huomioon mahdolli-
simman lopullisessa asussaan.
Arvio: Toimenpiteet ovat olleet tavoitteiden mukaisia valmiussuunnitelman päivi-
tystä lukuun ottamatta.
1.3.3 Tuottavuustoimenpiteet tukitoiminnoissa
Tulostavoite 1. Jatketaan Office 2007 siirtymän toteuttamista. Valtion IT palvelu-
keskuksen palveluita hyödynnetään tarjonnan, tarpeen ja voimavarojen mukaan.
Office 2007-ohjelmien käyttöönotto eteni siirtymäsuunnitelman mukaisesti huoli-
matta siitä, että sekä ohjelmien jakelun teknisessä valmiudessa että henkilöresurssi-
en saatavuudessa oli ongelmia. Toimintavuoden loppuun mennessä siirtymä oli to-
teutunut lähes 80 prosentilla työasemista.
Tulostavoite 2. Henkilöstöhallinnon toiminnoista siirretään palkanlaskenta ja vuo-
silomaprosessit sekä niitä tukevat tietojärjestelmät Valtiokonttorin palvelukeskuk-
seen 1.2.2009 lukien. Taloushallinnossa laajennetaan palvelukeskuksen käyttöä ul-
koistamalla kokonaan osto- ja matkalaskujen käsittely sekä tilinpäätös palvelukes-
kukselle 1.9.2009 alkaen.
Selvitetään mahdollisuudet ulottaa sähköinen rekrytointijärjestelmä (HELI) har-
joittelijoiden rekrytointiin sekä sisäisen liikkuvuuden työkaluksi. Otetaan käyttöön
toiminnan suunnittelun ja ohjauksen tietojärjestelmän (STOJ) uudet osat.
14(52)
Suunnitelman mukaisesti siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaproses-
sit niitä tukevine tietojärjestelmineen 1.2.2009 Valtiokonttorin palvelukeskukseen.
Samalla keskitettiin eräitä henkilöstöhallinnon tehtäviä viraston sisällä hallintopal-
veluihin. Samoin eteni aikataulun mukaisesti taloushallinnon palvelukeskus -
projekti. Syyskuun alusta alkaen palvelukeskus on hoitanut laskujen käsittelyn,
maksuliikkeen, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjäteh-
tävät palvelusopimuksen mukaisesti.
HELI -rekrytointipalveluja käytetään henkilöstön rekrytoinnissa haastattelijoita lu-
kuun ottamatta. Korkeakouluharjoittelijoiden ja sisäisten työmarkkinoiden hallin-
taan järjestelmä ei selvityksen mukaan sovellu. STOJ -järjestelmän kehittämispro-
jektissa laskentakohteiden uudistus eteni suunnitellusti. Käyttöön otettiin tilastojen
julkaisemista koskeva osio.
Tulostavoite 3. Pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puitteissa tehostetaan toimitilojen
käyttöä, tavoitteena nykyisen reaalisen vuokratason säilyminen.
Toimitilojen nimellinen vuokrataso nousi yli 6 prosenttia, mikä johtui kahdesta in-
deksikorotuksesta. Vuokrakustannusten alentamiseksi on tehty valmisteluja tiivistää
henkilöstön sijoittelua ja vuokrata toimistotiloja ulkopuolisille.
Tulostavoite 4. Kehitetään hankintatoimen prosesseja ja otetaan käyttöön uusi Ti-
laustenhallintajärjestelmä ennen taloushallinnon toimintojen laajempaa siirtämistä
palvelukeskukseen. Lisätään edelleen Hanselin sopimusten käyttöä tarjonnan li-
sääntyessä.
Tilaustenhallintajärjestelmän (Tilha) käyttöönottoa valmisteltiin aikataulun mukai-
sesti, mutta se jouduttiin siirtämään vuodelle 2010 valtiokonttorin määräyksestä.
Sähköinen myyntilaskutus ja arkistointi otettiin käyttöön.
Hankinnoissa on hyödynnetty Hanselin puitesopimuksia aina, kun se on ollut mah-
dollista. Mm. vartiointitoiminta kilpailutettiin puitesopimuksen pohjalta, ja uusi
palveluntuottaja aloitti kesäkuun alussa. Syksyllä Tilastokeskus liittyi siivouksen
puitesopimukseen ja kilpailutti siivouspalvelut sen puitteissa. Kilpailutuksen tulok-
sena sama palvelun tarjoaja jatkaa. Käännösten ulkoistukset kilpailutettiin Hanselin
sopimuksen valmistuttua (kevennetty kilpailutus). Toimistotiimiin liittyvästä käy-
tönvalvonnasta ja kehittämisestä valmisteltiin puitesopimus niin, ettei Tilastokes-
kuksen tarvitsisi ylläpitää siihen tarvittavaa erityisosaamista.
Tulostavoite 5. Valmistellaan VM:n ohjeiden mukainen viraston ulkomaan matkus-
tamisen linjaus.
Matkustusohjeen valmistuminen siirtyi vuoden 2010 puolelle.
Arvio tavoitteista 1-5: Meneillään on joukko tukitehtävien kehittämiseen ja tehos-
tamiseen liittyviä hankkeita, joista pääosa eteni suunnitelmien mukaisesti. Kustan-
nukset nousivat arvioitua suuremmiksi Valtiokonttorin palvelukeskuksessa.
1.4 Tuotokset ja laadunhallinta
Katsaus:
Tilastokeskus tuotti vuonna 2009 lähes saman määrän tilastoja kuin edellisenä
vuonna. Tilastojen relevanssia parannettiin tuottamalla muutamia uusia tilastoja ja
palveluja. Tuotannon rationalisoimiseksi yhdistettiin ja lakkautettiin joitakin tilasto-
ja. Tilastojulkistuksia oli yhteensä 647, mikä oli 35 vähemmän kuin edellisenä
15(52)
vuonna. Vuosi 2008 oli kuitenkin poikkeuksellinen, sillä silloin tuotettiin useita uu-
sia tilastojen julkistuksia ja myös poikkeuksellisen paljon julkistuksia oli siirtynyt
vuodelle 2008 edellisen vuoden uudistusten ja tuotanto-ongelmien vuoksi. Mikäli
siirtyneiden julkistusten vaikutus eliminoidaan, vähennys on 11 julkistusta.
Merkittävä osa tilastotiedoista jaetaan verkon kautta. Painettujen julkaisujen merki-
tys väheni edelleen. Palvelujen kehittämisessä toimintavuoden painopisteenä oli il-
maispalvelujen laajentaminen maksuasetuksen muutoksen myötä ja palveluvali-
koiman selkiyttäminen.
Maksullisten tuotteiden ja palvelujen markkinatilanne oli koko vuoden epävarma.
Tuottojen odotettiin laskevan, joten toiminnallisena tavoitteena oli ensisijaisesti
kannattavuudesta huolehtiminen. Julkaisujen levikin ja siten myös tulojen lasku oli
odotettua. Epävarmuutta toivat maksuttoman tarjonnan lisääntyminen sekä valtion-
ja paikallishallinnon rakenteelliset muutokset. Alue- ja paikallishallinnossa kysyntä
heikkeni hieman. Haastattelupalvelujen lisääntynyt kysyntä ja tilastojen laadinta-
palveluista saadut tulot kompensoivat muita tulomenetyksiä.
Asiakasryhmittäin tarkasteltuna tulojen kehityksessä tapahtui merkittävä muutos.
Valtiosektori lisäsi ostojaan. Sen osuus kasvoi 44 prosentista 47 prosenttiin. Kun-
tasektori puolestaan edelleen vähensi ostojaan. Koko julkisen sektorin osuus nousi
noin 63 prosenttiin. Myös elinkeinoelämä vähensi ostojaan, joten tulojen kasvu joh-
tui lähes yksinomaan valtiosektorin ostojen lisäyksestä. Tuloilla mitattuna asiakas-
sektoreista suurin on edelleen valtio, toisena elinkeinoelämä ja kolmantena kun-
tasektori.
Tuoteryhmittäin tarkasteltuna erityisesti haastattelupalvelut kasvattivat tulo-
osuuttaan. Muiden tuoteryhmien tulo-osuudet pysyivät ennallaan tai laskivat.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
4 500
Valtio Kunnat Elinkeinoelämä Kotitaloudet Muut
Tulot asiakasryhmittäin 2005 - 2009
2005 2006 2007 2008 2009
1 000 euroa
16(52)
1.4.1 Suoritteet ja julkishyödykkeet
Tulostavoite 1. Tilastokeskus tuottaa noin 200 tilastoa ja huolehtii niiden julkista-
misesta julkishyödykkeenä sekä tuottaa muita maksuttomia ja maksullisia suorittei-
ta.
Tilastojulkistusten, tilastosivustojen ja kv-konsultointien volyymin arvioidaan pysy-
vän ennallaan, maksuttomien tietokantapalvelujen ja kv -raportointien kasvavan
sekä EU-lainsäädäntötyön ja kirjastopalvelujen laskevan. Maksullisen palvelutoi-
minnan tuotoksista painettujen julkaisujen volyymi laskee, muiden arvioidaan pysy-
vän nykytasolla.
Tilastokeskus tuotti kertomusvuonna 200 tilastoa, yhden vähemmän kuin edellisenä
vuotena. Neljää kokonaan uutta tilastoa alettiin julkaista. Kolme tilastoa lakkautet-
tiin. Neljä tilastoa lakkautettiin yhdistämällä ne kahdeksi uudeksi tilastoksi ja yhden
tilaston tietojen julkaiseminen yhdistettiin toisen yhteyteen.
Seuraavat kokonaan uudet tilastot alkoivat ilmestyä säännöllisesti: Suomalaiset ty-
täryhtiöt ulkomailla, Informaatiopalvelujen tilinpäätöstilasto, Ulosottoasiat ja Maa-
talouden aluetaloustilasto.
Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi oli tuottavuusmittarin volyymitietojen pe-
rusteella suunnilleen edellisvuotisella tasolla. (ks. tilastojulkistuksista, verkkopalve-
luista ja maksullisen toiminnan suoritteista erikseen s. 17-18 ja 20).
Vuonna 2009 hyväksyttiin 22 uutta EU:n tilastosäädöstä (edellisenä vuonna 28),
joista Euroopan parlamentin ja neuvoston säädöksiä oli 5 (edellisenä vuonna 12).
Tilastokeskuksesta tehtiin vuonna 2009 kaikkiaan 526 ulkomaan virkamatkaa (edel-
lisenä vuonna 565) 416 kokoukseen. Kokousta kohden matkustajien määrä väheni.
Matkoista lähes puolet aiheutui EU-kokouksista.
EU-raportointien ja kansainvälisten kyselyjen määrä lisääntyi. Raportointeja toimi-
tettiin 784 kappaletta (edellisenä vuonna 769).
Vuonna 2009 oli meneillään tai toteutettiin 20 (edellisenä vuonna 18) osaamisen
vientiin (konsultointi) liittyvää osaprojektia. Toiminnan volyymi oli hieman edel-
lisvuotista suurempi. Tilastokeskus osallistui pääasiassa muiden osapuolten johta-
miin projekteihin asiantuntijapanoksella.
0 1000 2000 3000 4000 5000
Muut tulot
Sähköiset tuotteet
ja palvelut
Rekisteripalvelut
Julkaisujen
myynti
Haastattelup.
Erityisselvitykset
Tulot tuoteryhmittäin 2007 - 2009
2009
2008
2007
1 000 euroa
17(52)
Osaamisen viennissä saatettiin päätökseen Latvian ja Viron twinning light-
hankkeet. Samoin päättyivät Saksan ja Tanskan vetämät hankkeet Kroatiassa ja
Saksan vetämä hanke Bulgariassa. Venäjän kanssa jatkui kaksivuotinen kahdenvä-
listä yhteistyötä koskevan sopimuksen mukainen yhteistyö. Samoin jatkuivat
EU/ICON konsortion hanke Turkissa, Maailman pankin hanke Ukrainassa ja Tans-
kan vetämä hanke Egyptissä. Uusina käynnistyivät UM:n kehitysyhteistyön mer-
keissä köyhyyden tilan seuranta Etiopiassa ja useita tilastoalueita käsittävä hanke
Kirgisiassa.
Painettujen julkaisunimikkeiden määrä väheni kahdellatoista (edellisenä vuonna
yhdeksällä).
Maksullisen toiminnan
tunnuslukuja4
2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos %
Maksullisen toiminnan tulot, milj. euroa 8,5 9,0 8,2 9,2 +2
Asiakasorganisaatioita, kpl 10 056 8 922 9 800 8 164 -8
Erityisselvitykset, toimituksia 1 256 1 116 1 300 1 083 -3
Tulot erityisselvityksistä, milj. euroa 3,5 3,9 - 3,8 -3
Haastattelupalvelut, toimituksia 45 38 45 48 +26
Tulot haastattelupalveluista, milj. euroa 1,5 1,8 - 2,1 +17
Rekisteripalvelut, toimituksia 784 746 800 682 -9
Tulot rekisteripalveluista, milj. euroa 0,7 0,8 - 0,7 -12
Julkaisujen levikki, kpl 35 206 31 227 - 29 004 -7
Julkaisujen myyntitulot, milj. euroa 1,3 1,2 - 1,1 -8
Maksullisten tuotteiden ja palvelujen määrälliset tavoitteet alittuivat haastattelupal-
veluita lukuun ottamatta. Asiakasta kohden laskutettujen toimitusten kokoa kasvat-
tivat haastattelupalvelut. Asiakasorganisaatioiden lukumäärän lasku johtuu ainakin
osin paikallishallinnon rakenteiden muutoksista ja näkyy myös kuntasektorin osto-
jen laskuna. Julkaisujen levikin lasku (-2223 kappaletta) loiveni edellisvuotisesta.
Verkkopalvelujen tarjonta ja kysyntä. Tilastokeskus.fi -palveluun koottiin uusi
suhdannetilastojen kokonaisuus. Luokitusten maksutonta verkkopalvelua laajennet-
tiin sekä uudistettiin uuden toimialaluokituksen käyttöönottoa tukeva hakemisto-
palvelu. Loppuvuodesta avattiin Kansainvälistä tilastotietoa -portaali, johon on
koottu keskeisiä tilastotietoja ja tietolähteitä, jotka päivittyvät automaattisesti. Sa-
massa yhteydessä lopetettiin Maailma numeroina palvelu, jonka taulukoita oli pi-
detty yllä manuaalisesti.
Maksuttomien tietokantojen sisältöä laajennettiin systemaattisesti tehtyjen suunni-
telmien pohjalta. Tämä näkyy taulukoiden määrän lisäyksenä. Työ jatkuu vuoden
2010 puolella. Maksullisia tuotteita karsittiin vuoden 2008 puolella, mikä heijastui
vuoden 2009 käyttäjäsopimusten määrään. Vuonna 2009 käynnistettiin maksullis-
ten tietokantapalvelujen kokonaisselvitys. Meneillään on myös tuotteiden ja palve-
lujen tuotantoprosessin kehittäminen (ks. edellä kohta 1.3.2. Prosessit ja rakenteet s.
12), mikä parantaa palvelumahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Verkkopalvelujen tunnuslukuja 2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos%
Tilastokeskus.fi -palvelu
Internet-tiedostoja palvelimella,
tekstisivuja, kpl (HTML)
86 624
85 728
80 000
120 000
+40
Vierailukertoja, kpl/ kk 216 132 213 421 220 000 217 000 +2
4 Tulostavoitetta ei aseteta eri palveluryhmien tuloille eikä julkaisujen levikille.
18(52)
Maksuttomat tietokantapalvelut
Taulukot tietokannoissa, kpl 835 916 1 200 1 817 +100
Maksulliset verkkopalvelut
Taulukot tietokannoissa, kpl 8 602 8 263 8 700 8 500 +3
Verkkopalvelujen käyttäjäsopimuk-
sia, kpl
2 137
1 786
1 950
1 576
-12
Tulot sähköisistä palveluista5, milj.
euroa
1,3 1,2 - 1,2 +0
Arvio: Tilastotuotannolle sekä maksullisille ja maksuttomille palvelusuoritteille
asetetut tavoitteet saavutettiin pääosin. Kokonaisuudessaan toiminnan volyymi py-
syi tuottavuusmittarin volyymitietojen mukaan suunnilleen vuoden 2008 tasolla.
Maksullisissa palveluissa tulot nousivat erityisen paljon haastattelupalveluissa.
Myös tulomenetykset muissa palveluryhmissä jäivät yleisestä taloudellisesta tilan-
teesta huolimatta suhteellisen vähäisiksi. Siten koko maksullisen toiminnan tulota-
voitteet saavutettiin ja ylitettiin reippaasti.
Jakelupolitiikan muutos näkyy maksuttomien verkkopalvelujen lisäyksenä, jossa
tarjonnalle asetetut tavoitteet saavutettiin ja ylitettiin. Myös maksullisten taulukoi-
den määrä kasvoi reippaasti, joskaan tavoitteeseen ei ylletty. Joitakin maksullisia
verkkopalveluja on muutettu maksuttomaksi ja kannattamattomia tuotteita lakkau-
tettu, mikä näkyy käyttäjäsopimusten laskussa. Tulot verkkopalveluista säilyivät
kuitenkin ennallaan.
Tulostavoite 2. Toteutetaan voimassa olevien EU-säädösten edellyttämät tilasto-
kuvausten ja tiedonkeruiden laajennukset ja muut muutokset sekä jatketaan uuden
toimialaluokituksen (TOL) viemistä ko. luokitusta käyttäviin tilastojärjestelmiin ja
niiden aikasarjoihin (noin 60 tilastosysteemiin).
Merkittävin meneillään oleva EU-säädösten edellyttämä uudistus Toimialaluokituk-
sen (Nace Rev.2) uudistus ja sen vieminen 65 tilastosysteemiin jatkui suunnitelmi-
en mukaisesti. Myös muita EU-säädösten edellyttämiä tilastokuvausten laajennuk-
sia oli meneillään. Myös ne etenivät suunnitellulla tavalla.
Tulostavoite 3. Toteutetaan tilastojen välttämättömät ajanmukaistukset ja laadulli-
set parannukset. Erityisesti panostetaan eräiden suhdannetilastojen laadun ja ko-
herenssin kehittämiseen.
Tilastojen välttämättömiä ajanmukaistuksia toteutettiin mm. Hinta- ja volyymimit-
tausjärjestelmän kehittämisohjelmassa. Arvo- ja hintatiedoista johdetun teollisuus-
tuotannon volyymi-indeksin kehittämistä jatkettiin. Kerätyn arvotiedon osuus saa-
tiin nostettua noin 60 prosenttiin, mikä vastaa kehittämistyölle asetettuja tavoitteita.
Useissa hinta- ja panosindekseissä ovat meneillään myös perusvuosiuudistukset
(2005=100). Ns. indeksimoottoria pilotoitiin uusien omakotitalojen hintaindeksin
laadinnassa.
Tulostavoite 4. Jatketaan julkisen sektorin tuottavuustilastoinnin kehittämistä
Valtion hallinnonaloittaisessa tuottavuustilastohankkeessa laskelmien kehittämistyö
saatiin päätökseen PLM:n hallinnonalalla ja jatkuu UM:n ja YM:n hallinnonaloilla
sekä useissa virastoissa eri hallinnonaloilla.
Tulostavoite 5. Vuoden 2009 aikana ryhdytään valmistelemaan Norjan ns. Kostra-
mallin mukaista kuntien tilastoinnin uudistusta, mikäli rahoitus järjestyy.
5 Kattaa verkkopalvelujen lisäksi muut sähköiset tuotteet.
19(52)
Kuntien tilastoinnin uudistamismahdollisuuksia selvitettiin tilastotoimen selvitys-
työn alatyöryhmässä. Sen pidemmälle hanke ei edennyt, koska hankkeelle ei ole
toistaiseksi osoitettu rahoitusta.
Arvio tavoitteista 1-5: Tilastojen kehittämiselle asetetut tavoitteet saavutettiin
pääosin. Edelliseltä vuodelta siirtyneen määrärahan ja tuottavuushyötyjen ansiosta
voimassa olevien EU-säädösten ja sitoumusten mukaiset hankkeet saatiin toteutet-
tua tai jatkuivat pääosin aikataulussaan tavoitteiden mukaisesti. Suhdannetilastois-
sa aikataulun pitävyys näkyi myös Eurostatin tekemässä vertailuarvioinnissa (ks.
edellä s. 7). Sidosryhmäpalaute ja teollisuuden volyymi-indeksin käsittely julki-
suudessa osoittavat tehtyjen toimenpiteiden tuottaneen tulosta ja luottamuksen in-
deksiin palanneen.
1.4.2 Palvelukyky ja laatu
Tilastokeskuksen kaikki tuotteet ja palvelut kattava luokitus valmistui alkuvuodesta
ja sen vieminen tietojärjestelmiin käynnistyi. Tietokantapalveluista laadittiin nyky-
tila-analyysi ja valmisteltiin toimenpide-ehdotuksia. Merkittävä uudistus palvelujen
kehittämisessä oli yhteistyössä VNK:n kanssa toteutettu indikaattoriportaali. Palve-
lu julkistettiin tavoitteen mukaisesti 14.10. 2009.
Tulostavoite 1. Tilastojen perusjulkaisujen maksutonta pdf-jakelua laajennetaan.
Perusjulkaisujen maksuton pdf-jakelu toteutettiin siirtymäsuunnitelman mukaisesti
vuoden 2009 alussa.
Tulostavoite 2. StatFin -tietokannan sisältöä laajennetaan.
StatFin -tietokannan tarjonnan laajenemisesta on raportoitu jo edellä. (ks edellä
s.17-18). Tietokannan laajentamisessa otettiin huomioon myös indikaattoriportaalin
tietotarpeet. Muiden tiedontuottajien tuottamia tietoja kartutettiin StaFinissä Findi-
kaattori-työn yhteydessä.
Tulostavoite 3. Suomen virallisen tilaston (SVT) kattavuutta laajennetaan ja pal-
velua SVT-portaalin kautta jatkokehitetään.
Suomen virallisen tilaston (SVT) sarjoihin hyväksyttiin 9 uutta tilastoa ja pääasias-
sa tilastojen yhdistämisen seurauksena poistui 22. Tilastojen ajantasainen luettelo
on julkaistu SVT-portaalissa. SVT-neuvottelukunta hyväksyi virallisen tilaston tie-
tosuoja- ja vertailukelpoisuussuositukset, päivitti julkaisuohjeen sekä käynnisti
SVT-laatukriteerien laajentamisen siten, että ne kattavat kaikki Euroopan tilastojen
käytännesäännöt.
Arvio tavoitteista 1-3: Palvelujen kehittäminen eteni sopimusten ja asetettujen ta-
voitteiden mukaisesti, ja asetetut tulostavoitteet saavutettiin. Indikaattoriportaali sai
paljon positiivista palautetta sekä mediassa että asiakkailta.
Tulostavoite 4. Tiedot julkistetaan etukäteen ilmoitettuina ajankohtina. Poikkeami-
en ja virheellisten julkistusten määrä vähenee.
Tilastotiedon julkaisemisen täsmällisyyttä seurataan vertaamalla suunniteltuja jul-
kistuksia toteutuneisiin.
Julkistusten täsmällisyys
2007 2008 2009 2009 08/09
toteuma toteuma tavoite toteuma muutos%
Tilastojulkistuksia, kpl 666 682 679 647 -6
Suunnitellusti toteutuneet, osuus % 89 91 93 93
Julkistuspoikkeamat, kpl 74 59 50 48 -19
- joista: myöhässä olevia, kpl 49 48 20 35 -27
20(52)
- niistä kriittisesti myöhässä, kpl 4 8 - 5
Virheellisiä julkistuksia, kpl 48 46 30 43 -6
Julkistuksia oli seurantavuonna 647 kappaletta, joista valtaosa (93 prosenttia) toteu-
tui suunnitellusti. Tilastojen lakkautukset ja yhdistämiset laskivat julkistusten mää-
rää. Myöhässä olevien ja virheellisten julkistusten määrä laski. Toimintavuonna
vain kolme julkistusta siirtyi seuraavalle vuodelle.
Tulostavoite 5. Tilastotuotannon nopeus pysyy vähintään nykyisellään.
Tilastojen valmistumisnopeutta mitataan viikkoina tilastointiajankohdasta tietojen
julkistamistiedotteiden julkistamiseen Tilastokeskus.fi -palvelussa.
Tilastojulkistusten nopeus,
viikkoa
2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos%
Vuositilastot 40,2 40,7 37,6 39,1 -4
Neljännesvuositilastot 8,4 8,5 8,3 8,2 -3
Kuukausitilastot 4,5 4,6 4,8 4,8 +4
Tilastotuotanto pysyi pääosin aikataulussa. Vuositilastot ja neljännesvuositilastot
nopeutuivat edellisestä vuodesta, vaikka vuositilastoissa tavoitetta ei aivan saavu-
tettu. Kuukausitilastojen nopeus hidastui hieman. Esimerkiksi teollisuuden volyy-
mi-indeksin julkistamisnopeutta hidastettiin luotettavuuden parantamiseksi.
Tilastojulkistusten nopeus,
viikkoa
Kuukausi-
tilastot
Neljännesvuosi-
tilastot
Vuositilastot
2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009
Henkilötilastot 4,1 3.9 3,9 5,5 5.2 4,9 35,8 36.5 33,5
Elinolot 3,0 3.2 3,3 13,8 12.2 11,0 50,7 62.4 55,4
Hinnat ja palkat 2,3 2.5 2,5 6,7 6.6 6,5 24,4 29.3 24,1
Taloudelliset olot 3,3 3.7 4,1 10,6 10.5 10,3 46,7 38.8 39,6
Yritysten suhdanteet 6,2 6.1 6,1 8,8 8.8 9,0 35,5 33.2 35,0
Yritysten rakenteet 5,0 4,5 4,9 10,9 11,4 11,3 47,9 48,9 47,6
Arvio tavoitteista 4-5: Tilastotuotannon täsmällisyydelle ja nopeudelle asetetut ta-
voitteet pääosin saavutettiin. Kaikkiaan tuotanto sujui varsin hyvin, mikä näkyi
myös läpimenoajoissa. Tavoitteeksi asetettu nopeuden pysyminen vähintään nykyi-
sellään saavutettiin kuukausitilastoja lukuun ottamatta.
Tulostavoite 6. Asiakastyytyväisyys pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Kriittisten
asiakaspalautteiden osuus laskee.
Asiakastyytyväisyyttä mittaavaa käyttäjäkyselyä ei toimintavuonna toteutettu. Ky-
selyjen välivuosina asiakastyytyväisyyttä seurataan anonyymin asiakaspalautteen
(Anoppi) välityksellä.
Asiakaspalautteet
2007
toteuma
2008
toteuma
2009
tavoite
2009
toteuma
08/09
muutos %
Asiakaspalautteet, kpl 556 310 - 290 -6
Kriittisten palautteet, kpl 112 101 - 98 -3
-kriittisten osuus, % 20 33 28 34
Anonyymin palautteen määrä on ollut laskussa jo useamman vuoden. Kriittisen pa-
lautteen suhteellisen osuus on puolestaan noussut. Palautteiden määrän vähenemi-
seen on vaikuttanut myös, että kysymykset on ohjattu kirjaston tietopalveluun. Ky-
symysten osuus laski 30 prosenttiin, kun se ennen menettelyn muutosta oli yli 40
prosenttia.
21(52)
Uutena menettelynä otettiin käyttöön kesäkuussa 2009 systemaattinen palautteen
keruu Tilastokeskuksen suurempien maksullisten tietopalvelutoimeksiantojen asi-
akkailta. Keskimäärin neljännes asiakkaista vastasi kyselyyn. Kouluarvosana-
asteikolla vastaajat arvioivat saamaansa palvelua kokonaisuutena 8,5 arvoiseksi.
Henkilöstön ystävällisyys ja palvelukyky saivat korkeimman arvosanan 9. Eniten
kehitettävää vastaajat löysivät hinta-laatusuhteesta ja ehdotettujen toimitusaikatau-
lujen vastaamisesta tilaajan tarpeisiin.
Kansainvälisiä arvioista ja palautteista on raportoitu edellä. (ks. tarkemmin kohta
1.2, sivu 7-8).
Arvio: Asiakastyytyväisyys on pysynyt korkealla vuoden 2008 lopulla tehdyn ky-
selyn, vuonna 2009 aloitetun systemaattisen asiakaspalautteen sekä kansainvälisten
arvioiden perusteella. Anopin palautteiden perusteella palvelun parantamiseen on
edelleen syytä kiinnittää huomiota. Suurista tietopalvelutoimeksiannoista saadusta
avoimesta palautteesta on saatu myös konkreettista hyötyä toiminnan kehittämises-
sä.
Tulostavoite 7. Yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien tilastoaineistojen
saatavuutta parannetaan säilyttäen korkea tietosuojan ja -turvan taso.
Tutkimuslaboratorion online-hankkeessa kehitettiin aineistojen etäkäyttöyhteys ja
toteutettiin neljän tutkimuslaitoksen kanssa järjestelmän pilotointi. Laboratorion
tutkimuskäyttöön saatiin uutena aineistona Palkkarakenneaineisto. Tutkimuslabora-
toriossa oli 30 aktiivista tutkijaa (edellisenä vuonna 34). Tutkimusaineistoja luovu-
tettiin tutkijoille käyttölupamenettelyllä tieteellistä tutkimusta varten edelleen run-
saasti. Kaikkiaan lupia myönnettiin 191 (edellisenä vuonna 174).
Arvio: Toimenpiteet olivat tavoitteiden mukaisia. Etäkäyttöyhteys toimii, mutta
palvelun laajentamiselle ei toistaiseksi ole löytynyt rahoitusta.
Tulostavoite 8. Tilastojen läpivalaisutoimintaa jatketaan sekä toteutetaan Euroo-
pan tilastoja koskevia käytännesääntöjen periaatteita.
Kertomusvuonna toteutettiin suunnitellut 10 tilaston läpivalaisut (edellisenä vuonna
11). Euroopan tilastojen käytännesääntöjen periaatteita levitettiin muuhun tilasto-
toimeen (ks. edellä tavoite 3).
Arvio: Tavoitteen mukaiset toimenpiteet toteutettiin.
1.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen6
Katsaus:
Noudatettavan henkilöstöpolitiikan yleiset tavoitteet on määritelty Tilastokeskuksen
toimintastrategiassa ja tätä täydentävässä Henkilöstö 2010-ohjelmassa.
Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi käynnistettiin ke-
väällä VM:n ja HAUS:n ”Strateginen henkilöstöjohtaminen valtionhallinnossa” -
hankkeen yhteydessä. Uudistaminen jatkuu vuoden 2010 puolella.
Henkilöstösuunnittelukierros järjestettiin toisen kerran. Haasteita ennakoivalle hen-
kilöstösuunnittelulle asettavat palvelukyvyn parantamis- ja tuottavuustavoitteet,
henkilöstön ikääntyminen, lisääntyvä eläköityminen ja tiukentuva taloudellinen ti-
lanne.
6 Henkilöstön rakennetta kuvaavia tunnuslukuja käsitellään tarkemmin Tilastokeskuksen henkilöstöti-
linpäätöksessä vuodelta 2009.
22(52)
Tilastokeskuksen henkilöstöraportointia on uudistettu. Raportointimuutoksiin ovat
vaikuttaneet pääasiassa henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset (Prima-
järjestelmän siirto palvelukeskukseen, Tahti-järjestelmän käyttöönotto se-
kä eHRMinfo-järjestelmästä luopuminen vähitellen). Tietojen poiminta- ja lasken-
taperusteet ovat osin muuttuneet, joten aikasarjat ovat eräiden tietojen osalta toistai-
seksi lyhyet. Tavoitteet on asetettu eHRMinfo-järjestelmästä saatavien tietojen mu-
kaisesti.
Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli 1020 henki-
löä, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tahtin mukainen henkilöstö-
määrä on 9597 ja henkilöstön keski-ikä 49,0 vuotta, kun se edellisenä vuonna oli
48,1. Naisten osuus8 henkilöstöstä, 65,7 prosenttia ja ilman haastattelijoita noin 60
prosenttia, pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni
edelleen: määräaikaisia oli 3,4 prosenttia (33 henkilöä), kun heitä edellisenä vuote-
na oli 3,9 prosenttia. Henkilöstöstä 64,5 prosentilla oli vähintään alimman korkea-
asteen tutkinto. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 65,9 prosenttia ja ilman haas-
tattelijoita 72,0 prosenttia. Henkilöstön koulutustasoindeksi, 5,2 ei muuttunut edel-
lisestä vuodesta9. Haastattelijoiden mukaan ottaminen laskee koulutustasoindeksiä
0,4:llä.
Henkilötyövuosien määrä laski 926:stä 876:een. Kuukausipalkkaisten henkilötyö-
vuosien määrä laski 33 htv ja haastattelijoiden 9 htv. Loppu johtui haastattelijoiden
työvuosien laskennallisesta vähennyksestä10
. Aito vähentyminen johtui kiristynees-
tä taloustilanteesta: eläköityneiden ja poislähteneiden tilalle ei pääsääntöisesti rek-
rytoitu viraston ulkopuolelta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä väheni 4,2
prosenttia.
7 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat eHRMinfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virka-
vapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedossa. Tästä syystä Tahtista
saatava henkilöstömäärä on noin 60 henkilöä vähemmän kuin eHRM-infosta saatava vastaava
tieto. 8 Tahti-raportoinnissa ovat mukana aiemmasta käytännöstä poiketen myös haastattelijat, jotka ryhmä-
nä poikkeavat kuukausipalkkaisen henkilöstön rakenteesta (naisvaltaisuus ja alempi koulutus-
taso). 9 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla (ks. tar-
kemmin Henkilöstötilinpäätös 2009). 10 Haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtio-
konttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosijakana oli 1827 tuntia, joka on
vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukasipalkkaisten kanssa. Muutoksen vaikutus
on 8htv/v
23(52)
Henkilötyövuosien käyttö 2000 - 2009 11
Henkilötyövuosista suurin osa, 80 prosenttia, käytettiin budjetista rahoitettuun toi-
mintaan. Edelliseen vuoteen verrattuna budjetista rahoitettujen henkilötyövuosien
määrä pieneni, mutta osuus kasvoi yhdellä prosenttiyksiköllä. Vastaavasti henkilö-
työvuosiosuudet pienenivät erityisesti maksullisessa haastattelutyössä.
Henkilötyövuosien käyttö vuosina 2007 - 2009 11
Rahoitus Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä
2007 2008 2009 2007 2008 2009 2007 2008 2009
Budjettirahoitus 640 647 615 82 88 83 722 735 698
Maksullinen 94 94 88 25 38 24 119 132 112
Ulkopuolinen 59 47 52 13 12 14 72 59 66
Yhteensä 793 788 755 120 138 121 913 926 876
Tahti-htv12 793 788 755 113 130 121 906 918 876
11 Vuonna 2009 haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu, joten aikaisemmat vuodet eivät
ole vertailukelpoisia. 12 Henkilötyövuosia laskettaessa Tahtissa on ollut virheellinen poimintamäärittely. Haastattelijoiden
vuosiloma ja sairausaikatiedot on poimittu päivinä, vaikka oikea yksikkö on tunti. Tästä syys-
tä henkilötyövuosien määrä Tahtissa on noin 20 htv:tä/v liian pieni. Tässä Tahtin tiedot on
korjattu.
0
300
600
900
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Haastattelu
Ulkopuolinen
Maksullinen
Toimintamenot
885 890 932 946950940 941 913 926 876
24(52)
Yhtä tulosyksikköä lukuun ottamatta henkilöstön määrä joko pysyi ennallaan tai
väheni. Suurin tulosyksikkö on edelleen tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut (TI).
Henkilöstön kehittämisen
tunnuslukuja13
2007
toteuma
2008
toteuma
2009
toteuma
08/09
muutos %
Koulutusmenot, euroa 910 796 886 427 605 426 -31,7
Koulutusmenot, euroa/htv 998 957 690 -27,9
Työaikaa opiskeluun, pv 6 244 6 172 5 155 -16,514
Työaikaa opiskeluun, pv/htv 7,9 7,8 6,8 -12,8
Koulutuspäiviä 2 910 3 021 2388 -20,9
Koulutuspäiviä/htv 3,7 3,8 3,2 -15,8
Palkallista opintovapaata, pv 259 370 101 -72,7
Palkatonta opintovapaata, pv 811 1 191 490 -58,9
Tilastokeskuksen koulutusmenot yhteensä sekä henkilötyövuotta kohden laskivat
lähes kolmanneksella edellisvuodesta. Vähennys koulutuspäivissä oli pienempi
kuin koulutusmenoissa. Opiskeluun käytetty työaika pieneni noin 13 prosenttia. Se-
kä palkallisten että palkattomien opintovapaiden käyttö romahtivat. Tiukan talousti-
lanteen vuoksi mm. jatko-opintojen tuesta luovuttiin.
Työaikaa opiskeluun käytettiin merkittävästi vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Pieneltä osin tämä selittyy työajan kirjauskäytäntöjen muutoksella. Koulutukseen
myös koettiin olevan vähemmän mahdollisuuksia kuin edellisenä vuonna: henkilös-
tötutkimuksessa kohdan ’työpaikkakoulutus- ja muut osaamisen kehittämismahdol-
lisuudet’ pistemäärä on selvässä laskusuunnassa ( 2008: 3,43 ja 2009: 3,36) ja alle
VM:n hallinnonalan keskiarvon, joka vuonna 2009 oli 3,48.
Koulutus painottui Tilastokeskuksen sisäiseen kurssimuotoiseen ja ryhmille suun-
nattuun opiskeluun, kuten esimerkiksi tilasto-osaamisen koulutusohjelma. Erityi-
sesti panostettiin Office2007-siirtymäkoulutukseen, johon osallistuivat kaikki tilas-
tokeskuslaiset.
Henkilöstön työterveydenhuoltoon käytetyt menot kasvoivat erityisesti henkilötyö-
vuotta kohden laskettuna. Sairauslomapäivät kuitenkin vähenivät reippaasti sekä
yhteensä että henkilötyövuotta kohden laskettuna.
13 Päivinä ilmaistuissa luvuissa haastattelijat eivät ole mukana. 14 Työaikakirjanpitoa muutettiin vuoden 2009 alusta siten, että tehtäväluokat poistuivat, joten tiedot
eivät ole täysin vertailukelpoisia.
23
8593
5966
89
78
93
123
46
0
20
40
60
80
100
120
140
SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA
2007 2008 2009
Henkilötyövuodet tulosyksiköittäin 2007 - 2009 (pl. haastattelijat)
25(52)
Terveydenhoito ja sairauslomat 2007
toteuma
2008
toteuma
2009
toteuma
08/09
muutos %
Terveydenhoito, euroa yht. 594 838 624 880 636 808 1,9
Terveydenhoito, euroa/htv 750 675 726 7,6
Sairauslomat, päiviä 7 493 9 160 6403 -30,1
Sairauslomat, päivää/htv 9,4 11,6 8,5 -26,7
Tilastokeskuksessa työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena ovat hyvä
työkyky ja toimivat työyhteisöt. Työhyvinvointia edistävät monet toimijat: työsuo-
jelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäi-
set työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä hallintopalveluiden asiantuntijat. Tällä alu-
eella tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyspalvelujen kanssa. Toimintavuoden aika-
na valmistui viraston työhyvinvointimalli.
Työkykyä ylläpitävää liikunta- ja kuntoutustoimintaa edistettiin toteuttamalla ryh-
mä- ja yksilökuntoutuksia sekä tarjoamalla ja tukemalla monipuolista ryhmä- ja
taukoliikuntaa. Ikäryhmä- ja terveystarkastusten sisältöä kehitettiin työterveyshuol-
lon kanssa. Yhdessä tulosyksikössä pilotoitiin yksikkökohtaisen terveystarkastuk-
sen käyttöönottoa.
Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen
kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta.
Tilastokeskuksessa otettiin vuoden 2005 lopulla käyttöön sisäinen laatupalkinto-
kilpailu, jossa palkitaan viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteuttamista tukevia
innovaatioita, toimintatapoja ja hankkeita. Vuonna 2009 järjestettyyn kilpailuun tuli
27 ehdotusta (edellisenä vuonna 26).
Tulostavoite 1. Henkilöstön kehittämisessä toteutetaan toimintastrategian ja
osaamisstrategian linjauksia. Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstö-
strategiaksi toteutetaan VM:n ja HAUS:n ”Strateginen henkilöstöjohtaminen val-
tionhallinnossa”-hankkeen yhteydessä. Kehittämisen lähtökohtana ovat erityisesti
oppivan organisaation periaatteet ja kilpailukyky työmarkkinoilla. Rekrytoinnissa
painottuu sisäisen liikkuvuuden edistäminen. Tavoitteena on, että henkilöstön työ-
tyytyväisyys lisääntyy. Tavoitetaso vuonna 2009 on 3,5. Lyhytaikaisten sairauspois-
saolojen (1-3 pv) määrä ei kasva (vuonna 2007 3,9 pv/htv ja vuonna 2008 3,5
pv/htv).
Henkilöstö 2010 -ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi eteni suunnitellusti,
ja kehittämistyö jatkuu vielä vuonna 2010. Ulkoinen rekrytointi pysähtyi seuranta-
jaksolla lähes täysin: haettavana oli viisi pysyvää kuukausipalkkaista tehtävää
(2008: 31). Kuukausipalkkaisista tehtävistä jäi eläkkeelle 23 henkilöä (2008: 20).
Vakinaiseen palvelusuhteeseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta 35 henkilöä, joista
34 oli haastattelijoita.
Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin
osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin ja esittelemällä Tilastokeskus-
ta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa, järjestämällä korkea-
kouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja sekä kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyh-
teistyötä.
Henkilöstökysely toteutettiin vuoden 2010 alussa VM:n barometrin ja Tilastokes-
kuksen edellisenä vuonna uudistetun henkilöstökyselyn yhdistelmänä. Tilastokes-
kuksen henkilöstön työtyytyväisyydessä viime vuosina vallinnut myönteinen kehi-
tys kääntyi huonompaan suuntaan vuonna 2008. Työtyytyväisyysindeksi oli 3,41 eli
sama kuin edellisenä vuonna. Tavoitetta (3,5) ei saavutettu. Vuonna 2008 käynnis-
26(52)
tynyt selvityshanke ja kiristynyt taloustilanne heijastuvat Tilastokeskuksen työtyy-
tyväisyyteen.
Vuoden 2010 kyselyssä muutokset eivät olleet suuria. Kuitenkin lievä laskusuunta
jatkui kehittymisen tuen (-0,04), tiedon kulun (-0,01) ja työnantajakuvan (-0,07)
osalta. Johtamisessa tyytyväisyysindeksi säilyi samana kuin edellisvuonna ollen
3,39 (tavoite 2009: 3,5). Myös palkkauksen osalta indeksi säilyi samana ollen 2,92.
Hienoinen myönteinen kehitys näkyi työn sisällön ja haasteellisuuden (+0,03) sekä
työilmapiirin ja yhteistyön (+0,03) kohdalla. Myönteisestä kehityksestä huolimatta
vuodelle 2009 asetettuihin tavoitteisiin ei ihan ylletty (molemmissa tavoite 3,7).
Työolojen osalta indeksi kehittyi aavistuksen parempaan suuntaan (+0,01), paitsi
työpaikan varmuutta nyt ja tulevaisuudessa (-0,04) sekä työvälineitä ja -tiloja (-
0,03) koskevat arviot.
Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valti-
olla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,41) on muita käytettävissä
olevia vertailuryhmiä (valtio 3,36; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tut-
kimustoiminta 3,35) korkeampi.
Alkuvuonna 2010 toteutettuun henkilöstökyselyyn oli lisätty ajankohtaisia teema-
kysymyksiä, jotka liittyivät kiristyneeseen taloustilanteeseen. Vastausten mukaan
35 prosenttia henkilöstöstä kokee taloustilanteen heikentäneen omaa sitoutumista
työhön ja 37 prosentin mielestä mahdollisuudet suorittaa työtehtävät ovat heikenty-
neet.
Lyhytaikaisten (1-3 pv) sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuotta kohden oli 3,7.
Se laski edellisen vuoden 3,8 päivästä, mutta on hivenen yli tavoitetason (3,5
pv/htv).
Arvio: VM:n barometrilla mitattu työtyytyväisyysindeksi säilyi vuonna 2010 edel-
lisen vuoden tasolla. Tavoitetason alapuolelle jäätiin 0,1. Osa-alueittaiset tulokset
olivat usealla alueella koko valtion tasoa, joskin vielä kokonaisuudessaan hieman
tämän yläpuolella. Lyhytaikaisten sairauslomien määrä laski edellisestä vuodesta,
mutta oli hieman yli tavoitetason.
Tulostavoite 2. Avainosaaminen pidetään ajan tasalla. Osaamista kehitetään mm.
toteuttamalla tilasto-osaamisen koulutusohjelmaa. Sisäistä liikkuvuutta lisätään.
Eläkepoistuman kasvu tuo haasteita osaamisen siirtoon. Tavoitteena on, että opis-
15 Koko valtion tieto sisältää Tilastokeskuksen henkilöstökyselyn tulosten julkistamishetkellä tietojär-
jestelmässä olleiden 126 organisaation tiedot vuonna 2007/08, 371 organisaation tiedot vuon-
na 2008/09 ja 195 organisaation tiedot vuonna 2009/10.
Työtyytyväisyysindeksit
Tilastokeskuksessa ja
koko valtiolla Tilastokeskus Koko valtio15
2007/08 2008/09 2009/10 2007/08 2008/09 2009/10
Johtaminen 3,48 3,39 3,39 3,29 3,33 3,37
Työn sisältö ja haasteellisuus 3,72 3,65 3,68 3,66 3,66 3,69
Palkkaus 2,85 2,92 2,92 2,67 2,76 2,83
Kehittymisen tuki 3,33 3,27 3,23 3,20 3,21 3,24
Työilmapiiri ja yhteistyö 3,68 3,62 3,65 3,62 3,64 3,70
Työolot 3,85 3,68 3,69 3,46 3,46 3,50
Tiedon kulku 3,23 3,11 3,10 3,01 3,06 3,07
Työnantajakuva 3,51 3,44 3,37 3,12 3,15 3,19
Yhteensä 3,48 3,41 3,41 3,29 3,32 3,36
27(52)
keluun ja opettamiseen käytetään riittävästi aikaa ja sisäinen liikkuvuus lisääntyy.
Koulutustasoindeksi vuonna 2009 on 5,4.
Tilasto-osaamisen koulutusohjelman kehittämisprojekti (TIKO) päättyi 31.1.2009.
Projektin ehdottamat jatkotoimenpiteet käynnistyivät helmikuussa. Syventävien
opintojen pilottikoulutus saatiin päätökseen toukokuussa. Saatujen kokemusten
pohjalta valmisteltiin TIKOn opetussuunnitelma vuosille 2009-2011. Ensimmäinen
syventävien opintojen vuosikurssi aloitti marraskuussa 2009. Tikon perusosan kou-
lutusohjelma järjestettiin kaksi kertaa.
Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen-projektin jatkoprojektina käynnistyi
ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojekti. Urasuunnitteluun liittyvänä toimen-
piteenä käynnistyi myös uravalmennusta koskeva VAU-projekti yhteistyössä Jy-
väskylän yliopiston kanssa. Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen -projektin
ja ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojektin vielä käynnistämättömät toimen-
pide-ehdotukset on yhdistetty toimintasuunnitelmaksi, jonka toteuttaminen jatkuu
vuonna 2010.
Henkilöstökoulutuksessa painottui Office2007 -siirtymäkoulutus ja uuteen julkaisu-
järjestelmään siirtymiseen liittyvä koulutus. Lisäksi henkilöstölle tarjottiin koulu-
tusta myös tietotekniikan (erityisesti SAS-tilasto-ohjelmisto), kielten, viestinnän ja
esiintymistaidon sekä hyvinvoinnin teemoista sekä JET-koulutusta ja laatu- ja pro-
sessijohtamiseen liittyvää koulutusta. Muilta oppimista jatkettiin tekemällä tutus-
tumisvierailuja sekä muiden maiden tilastovirastoihin että kotimaassa muihin viras-
toihin ja tutustumalla niiden käytäntöihin. Projektityön tukena toimi projektitoimis-
to.
Sisäisen liikkuvuuden tehostamiseksi laadittiin ohjeistus. Sisäisellä liikkuvuudella
tarkoitetaan joko sisäisiä työmarkkinoita eli Tilastokeskuksen sisäisiä tehtäväjärjes-
telyjä ja henkilöstön liikkumista yli yksikkörajojen tai henkilökiertoa, jolloin Tilas-
tokeskuksen palveluksessa oleva henkilö työskentelee määräaikaisesti omassa vi-
rassaan tai toimessaan samassa tai Tilastokeskuksen muussa tulosyksikössä uusissa
tehtävissä.
Sisäinen liikkuvuus (69) ylitti tavoitteen (57) ja kasvoi edellisestä vuodesta, jolloin
se oli 64.
Työharjoittelussa oli 40 opiskelijaa kuten edellisenäkin vuonna. Muita yhteistyön
muotoja yliopistojen kanssa olivat erilaiset kehittämishankkeet sekä pro gradu -
harjoittelijat ja jatko-opiskelu. Vuoden 2009 aikana aloitti kahdeksan uutta gradu-
harjoittelijaa, mikä on saman verran kuin edellisenä vuonnakin. Lisäksi viisi har-
joittelijaa jatkoi edellisenä vuonna alkanutta harjoitteluansa.
Opiskeluun käytettiin vähemmän aikaa kuin edellisenä vuonna. Tavoitetta 8,1
pv/htv ei saavutettu. Opettamiseen aikaa käytettiin 1,4 pv/htv, kun tavoite oli 3,3
pv/htv.
Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2 eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna.
Vuodelle 2009 asetettu tavoitetaso oli 5,4. Tavoitetaso oli asetettu siten, että muka-
na eivät ole haastattelijat, joiden koulutustaso on keskimäärin alempi kuin kuukau-
sipalkkaisten.
Arvio: Kireästä taloustilanteesta johtuen myös panostuksia koulutukseen on jou-
duttu supistamaan. Koulutuksessa priorisoitiin erityisesti Office2007:n ja uuden
julkaisujärjestelmän käyttöönottoon sekä laatuun ja esimiestyöhön liittyvää koulu-
tusta. Sisäisen liikkumisen edistämiseksi tehdyt toimenpiteet tuottivat tulosta ja si-
säinen liikkuvuus lisääntyi tavoitteiden mukaisesti.
28(52)
Tulostavoite 3. Johtamista ja esimiestyötä kehitetään Tilastokeskuksen johtamispo-
litiikan mukaisesti toteuttamalla mm. esimiesvalmennusta ja työnohjausta. Tavoit-
teena on, että henkilöstön tyytyväisyys johtamiseen lisääntyy (v. 2008 3,48) . Työn
sisällön ja haasteellisuuden (3,72) sekä työilmapiirin ja yhteistyön (3,68) indeksit
pysyvät vähintään nykyisellään.
Syksyllä järjestettiin esimieskysely. Yleisesti ottaen esimiehet saivat hyvän arvion
jokaisella osa-alueella. Parhaan arvion esimiehet saivat sosiaalisista taidoistaan ja
heikoimman arvion uudistamistaidoistaan.
Henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisyys johtamiseen säilyi edellisen vuoden tasolla
(3,39). Korkeimmillaan tyytyväisyys oli alkuvuonna 2008 tehdyssä kyselyssä eli
3,48. Työn sisällön ja haasteellisuuden tunne nousi edellisestä kerrasta hivenen
(+0,03) ollen 3,68, mutta jäi silti alle tavoitetason 3,72, mikä saavutettiin vuonna
2007. Samanlainen kehitys on ollut myös työilmapiirin ja yhteistyön alueella: nou-
sua edellisestä vuodesta oli 0,03, mutta vuoden 2007 tasosta 3,68 jäätiin vielä 0,03
pistettä.
Johtamista tuettiin järjestämällä keskustelutilaisuuksia esimiesten ”aamukahvitilai-
suuksina” sekä tiivistämällä yhteistyötä johdon ja esimiesten välillä kaikilla tasoil-
la. JET-koulutus jatkui edelleen.
Arvio: Tilastokeskuksen tiukka taloustilanne ja käynnissä ollut tilastotoimen selvi-
tyshanke asettivat erityisen suuria vaatimuksia viraston johto- ja esimiestyölle. Täs-
tä huolimatta tyytyväisyys johtamiseen säilyi ennallaan eikä kääntynyt laskuun.
Työn sisällön ja haasteellisuuden sekä työilmapiirin ja yhteistyön indeksit nousivat
hivenen, mutta jäivät alle tavoitetason.
29(52)
Tilastokeskuksen toimintaa kuvaavia indikaattoreita
2007
TP
2008
TP
Tilastokeskuksen strategiset mittarit
Tilastokeskuksen luotettavuus % (Yrityskuvatutkimus) - - 85 87
Lehtileikkeiden lkm 5 737 5 749 5 600 5 335 -7,2
- niistä kriittisiä, % 1,0 0,6 0,5 1,1
Asiakastyytyväisyystutkimuksen arvosana - 8,1 8,2 -
Kriittisen asiakaspalautteen osuus % 1)
20 33 28 34
Kokonaistuottavuuden vuosimuutos ed. vuodesta, % 0,6 3,9 2,0 4,8
Läpimenoaika, tilastotuotantoprosessi: julkistamisnopeus
- vuositilastot, viikkoa 40,2 40,7 37,6 39,1 -3,9
- neljännesvuositilastot, viikkoa 8,4 8,5 8,3 8,2 -3,5
- kuukausitilastot, viikkoa 4,5 4,6 4,8 4,8 4,3
Työtyytyväisyysindeksi 3,5 3,4 3,5 3,4
Muut Tilastokeskuksen toimintaa kuvaavat indikaattorit
III.1 Toiminnallinen tehokkuus
Taloudellisuus ja tuottavuus
Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti,1000e 71,3 74,7 70,0 80,6 7,9
Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 72,6 74,2 70,0 74,1
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1 000 euroa
Maksullisen toiminnan tuotot 8 476 9 031 8 200 9 238 2,3
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 034 8 937 8 200 8 783 -1,7
Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) 442 94 0 455 384,0
Kustannusvastaavuus % 106 101 100,0 105
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, 1 000 euroa
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 2 555 1 789 1 700 2 266 26,7
-muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 737 376 500 445 18,4
-EU:lta saatava rahoitus 1 731 1 193 1 100 1 621 35,9
-muu valtionhallinnon ulkopuolelta saatava rahoitus 87 220 100 200 -9,1
Hankkeiden kokonaiskustannukset 5 899 4 122 3 900 5 180 25,7
Kustannusvastaavuus (tuotot-kustannukset) -3 345 -2 334 -2 200 -2 914 24,9
Kustannusvastaavuus % 43,3 43,0 43,6 43,7 1,6
Suoran tiedonkeruun web-lomakkeilla vastanneiden osuus, (yritystiedustelut)% - - 70 70
1) Vuosi 2007 ei ole vertertailukelpoinen myöhempiin vuosiin, koska "kysymykset" on ohjattu suoraan kirjaston tietopalveluun.
2009
Tavoite
2009
TP
08/09
muutos-%
30(52)
2007
TP
2008
TP
III.2 Tuotokset ja laadunhallinta
Tilastokeskusta koskevat EU -säädökset, kpl 247 224 237 246 9,8
- toimintavuonna valmistuneet, kpl 22 28 20 22 -21,4
EU-raportointi ja KV-kyselyt, kpl 719 769 783 784 2,0
Maksullisen toiminnan suoritteita
Taulukot maksullisissa tilastotietokannoissa, kpl 8 602 8 263 8 700 8 500 2,9
Verkkopalveluiden käyttäjäsopimuksia, kpl 2 137 1 786 1 950 1 576 -11,8
Erityisselvitykset, toimituksia 1 256 1 116 1 300 1 083 -3,0
Rekisteripalvelut, toimituksia 784 746 800 682 -8,6
Haastattelupalvelut, toimituksia (projektien lkm) 45 38 45 48 26,3
Asiakasorganisaatioita, lkm 10 056 8 922 9 800 8 164 -8,5
Verkkopalvelut
Tiedostoja Tilastokeskus.fi -palvelussa, kpl 2)
86 624 85 728 80 000 120 000 40,0
- vierailukertoja, kpl/kk (hakukoneet puhdistettu) 216 132 213 421 220 000 217 000 1,7
Veloitukseton tietokantapalvelu, taulukoiden lukumäärä 835 916 1 200 1 817 98,4
Tilastojulkistukset
Tilastojulkistukset, kpl 666 682 679 647 -5,1
Julkistuspoikkeamat, kpl 74 59 50 48 -18,6
Myöhästyneet julkistukset, kpl 49 48 20 35 -27,1
Virheelliset julkistukset, kpl 48 46 30 43 -6,5
III.3 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
Henkilötyövuodet 3)
913 926 905 876 -5,4
Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden 20 24 25 13 -45,8
Sisäinen liikkuvuus 79 64 70 69 7,8
Opiskeluun käytetty aika, päivää/htv 7,9 7,8 8,1 6,8 -12,8
Opettamiseen käytetty työaika, päivää/htv 3,5 3,1 3,3 1,4 -54,8
Koulutustasoindeksi 4)
5,4 5,6 5,4 5,2 -7,1
Tyytyväisyys johtamiseen 3,5 3,4 3,5 3,4 0,0
Työn sisältö ja haasteellisuus 3,7 3,7 3,7 3,7 0,0
Työilmapiiri ja yhteistyö 3,7 3,6 3,7 3,7 0,8
Lyhytaikaiset (1-3 pv) sairauspoissaolot, pv/htv, pl. haastattelijat 3,9 3,8 3,5 3,7 -2,6
2) Vuosina 2007-2008 sivustoja uudistettiin ja tiivistettiin, joten sivujen lukumäärä laski
3) Vuonna 2009 haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu, joten aikaisemmat vuodet eivät ole veratailukelpoisia
4) Vuonna 2009 haastattelijat mukana, mikä laskee koulutustasoa edellisiin vuosiin verrattuna
2009
Tavoite
2009
TP
07/08
muutos-%
31(52)
MAKSULLINEN TOIMINTA 2009
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, euroa
2007 2008 2009 1) 2009
TP TP TAVOITE TP
TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot
Maksullisen toiminnan myyntituotot 8 417 208 8 948 987 8 100 000 9 161 261
Maksullisen toiminnan muut tuotot 2) 59 006 82 034 100 000 76 461
TUOTOT YHTEENSÄ 8 476 214 9 031 021 8 200 000 9 237 722
KUSTANNUKSET
Maksullisen toiminnan erilliskustannukset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 82 463 82 560 65 000 64 390
Henkilöstökustannukset 3) 4 903 194 5 703 970 5 150 000 5 384 831
Rakennusten käyttökustannukset 4) 697 737 729 232 750 000 743 210
Palvelujen ostot 941 789 1 106 359 800 000 778 194
Muut erilliskustannukset
-valmistevarastojen muutos (+)/(-) 5) -50 583 -160 855 0 356 186
-muut erilliskustannukset 140 619 140 619 150 000 189 721
Erilliskustannukset yhteensä 6 715 220 7 601 886 6 915 000 7 516 533
KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 760 994 1 429 136 1 285 000 1 721 190
Maksullisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista
Tukitoimintojen kustannukset 302 624 404 450 390 000 401 631
Poistot 111 738 130 020 90 000 95 325
Korot 27 954 37 349 20 000 14 273
Muut yhteiskustannukset 876 816 763 606 785 000 754 946
Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 319 133 1 335 425 1 285 000 1 266 176
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 8 034 353 8 937 311 8 200 000 8 782 709
YLIJÄÄMÄ (+)/ALIJÄÄMÄ (-) 441 860 93 710 0 455 013
Kustannusvastaavuus -% 105,50 101,05 100,00 105,181)
Tavoite on esitetty Tilastokeskuksen ja valtiovarainmisteriön välisen tulossopimuksen mukaisena.
2)Maksullisen toiminnan muut tuotot sisältää vuokrat, käyttökorvaukset, irtaimiston myyntituotot ja
viivästyskorkotuotot.
Luottotappiot on laskelmassa oikaistu tuottoihin. Vuoden 2009 luottotappiot ovat yht. 1 686,03 euroa.
3)Henkilöstökustannuksiin on huomioitu lomapalkkavelan muutos. Maksullisen toiminnan lomapalkkavelan
muutos vuonna 2009 on 71 327,00 euroa. Maksullisessa toiminnassa ei ole käytetty työllisyysvaroin
palkattua henkilöstöä vuonna 2009.
4)Rakennusten käyttökustannuksiin sisältyvät rakennusten vuokrat sekä ylläpitokustannukset.
5)Keskeneräisten hankkeiden varaston muutos ja julkaisuvaraston muutos on kirjattu valmistevaraston muutokseen.
Julkaisuvaraston muutos on -17 959,70 (väh.) euroa vuonna 2009. Tilinpäätöksessä 2009 julkaisuvaraston
arvostuksessä on tehty 91 337,83 euron epäkuranttiusvähennys epäkuranttien tuotteiden johdosta.
Keskeneräisten hankkeiden varastomuutos vuonna 2009 on -338 227,00 (väh.) euroa.
32(52)
YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA 2009 YHTEISRAHOITTEINEN TOIMINTA 2009
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, euroa
2007 2008 2009 1) 2009 2)
TP TP TAVOITE TP
TUOTOT
Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot
Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 736 791 375 575 500 000 444 858
EU:lta saatu rahoitus 1 731 120 1 192 594 1 100 000 1 621 328
Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 86 636 220 386 100 000 199 515
Yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0
TUOTOT YHTEENSÄ 2 554 546 1 788 555 1 700 000 2 265 701
KUSTANNUKSET
Yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset
Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 053 4 246 5 000 5 522
Henkilöstökustannukset 3) 3 379 805 2 512 507 2 500 000 3 150 273
Rakennusten käyttökustannukset 4) 467 447 356 257 350 000 417 924
Palvelujen ostot 423 934 146 254 100 000 260 295
Muut erilliskustannukset
-valmistevarastojen muutos (+)/(-)
-muut erilliskustannukset 420 987 217 367 200 000 285 811
Yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista
Tukitoimintojen kustannukset 365 375 306 534 300 000 435 536
Poistot 65 219 47 448 45 000 46 278
Muut yhteiskustannukset 771 494 531 744 400 000 578 435
KOKONAISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 5 899 314 4 122 358 3 900 000 5 180 074
KUSTANNUSVASTAAVUUS
Tuotot - kustannukset -3 344 767 -2 333 803 -2 200 000 -2 914 373
Kustannusvastaavuus -% 43,3 % 43,4 % 43,6 % 43,7 %
1)Tavoite on esitetty tilastokeskuksen ja valtiovarainmisteriön välisen tulossopimuksen mukaisena.
2)Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot vuonna 2009 sisältävät ennen vuotta 2009 päättyneiden
EU-hankkeiden loppusuorituksia yht. 74 057,00 euroa
3)Henkilöstökustannuksiin on huomioitu lomapalkkavelan muutos. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa
ei ole käytetty työllisyysvaroin palkattua henkilöstöä vuonna 2009.
4)Rakennusten käyttökustannuksiin sisältyvät rakennusten vuokrat sekä ylläpitokustannukset.
33(52)
1.6 Tilinpäätösanalyysi
1.6.1 Rahoituksen rakenne
Tilastokeskuksella oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan 63,5 milj.
euroa, joten käytettävissä olevan rahoituksen määrä pysyi samalla tasolla kuin
vuonna 2008.
Pääosa toimintavuoden rahoituksesta, 46,1 milj. euroa (73 %) saatiin valtion talous-
arviossa toimintamenomäärärahana. Tilastokeskuksella oli lisäksi käytettävissä siir-
tynyttä toimintamenorahoitusta edelliseltä vuodelta 5,7 milj. euroa. Maksullisen
toiminnan tuotot kertomusvuonna olivat 9,2 milj. euroa. Tuotot kasvoivat 0,2 milj.
euroa vuodesta 2008.
EU- yhteisrahoitteisiin hankkeisiin saatiin 1,6 milj. euroa, josta kasvua edelliseen
vuoteen oli 0,4 milj. euroa. Lisäksi muuta ulkopuolista rahoitusta oli käytettävissä
toimintavuonna 0,9 milj. euroa, mikä muodostui pääosin yhteistyöhankkeista mui-
den valtion virastojen ja laitosten kanssa. Summaan sisältyy muiden momenttien
käyttöoikeutta 44,6 tuhatta euroa.
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Toiminnan rahoitusrakenne 2000 - 2009
Muu ulkop.rah. EU-rahoitus Maks. toiminta Toimintamenot
1 000 euroa
2 923
8 476
8 648
41 984
2 241
9 031
7 868
44 318
2 491
9 238
5 698
46 072
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000
Ulkopuolinen rahoitus
Toimintamenot, Maksullinen
palvelutoiminta
Edellisiltä vuosilta siirtyneet
Toimintamenot
Toiminnan rahoitusrakenne 2007 - 2009
2009 2008 2007
1 000 euroa
34(52)
Palkkausmenot kasvoivat 0,3 milj. euroa vuodesta 2008 siitä huolimatta, että henki-
lötyövuodet vähenivät 4,6 prosenttia. Kulutusmenoissa oli laskua edellisvuoteen
verrattuna 0,3 milj. euroa. Kulutusmenot jakautuivat vuokriin, palvelujen ostoihin,
aine- ja tarvikehankintoihin sekä muihin kuluihin. Investointimenojen osalta laskua
oli edelliseen vuoteen verrattuna 0,1 milj. euroa.
Tilastokeskuksen kulutusmenot olivat toimintavuonna 14,2 milj. euroa, joka on 1,8
prosenttia edellisvuotta vähemmän. Suurimman menoerän muodostavat edellisten
vuosien tapaan vuokrat 4,8 milj. euroa (34 %), joissa kasvua vuoteen 2008 verrat-
tuna 5,5 prosenttia. Menoerän suuri kasvu johtuu toimitilavuokrien korotuksista.
Säästötoimista johtuen aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin ja matkustukseen käyte-
tyt menot laskivat ja atk:n käyttö- ja asiantuntijapalveluiden menot kasvoivat vain
hieman edellisestä vuodesta. Kulutusmenoihin lasketaan myös palvelukeskusmak-
sut, joita vuonna 2009 oli 340 tuhatta euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 276
tuhatta euroa.
Tilastokeskuksen kokonaiskustannukset olivat toimintavuonna 59,2 milj. euroa.
Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuodesta 0,6 milj. euroa (1,1 %). Kustan-
nusrakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurimman kustannuserän, 74
% kokonaiskustannuksista, muodostavat palkat, joissa kasvua edelliseen vuoteen
746
13 721
39 679
342
14 424
42 971
235
14 171
43 260
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000
Investoinnit
Kulutus-menot
Palkkaus
Menojen rakenne 2007 - 2009
2009
2008
2007
000
0
5 000
10 000
15 000
2007 2008 2009
Kulutusmenojen rakenne 2007-2009
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Matkakulut ja -palvelut
Atk:n käyttö- ja asiantuntijapalvelut
Vuokrat
Muut kulutusmenot
13 721
1 000 euroa
14 424 14 171
35(52)
verrattuna 1,4 %. Toimitilakustannusten osuus oli 10 prosenttia ja muiden kustan-
nusten osuus oli 14 prosenttia. Pääomakustannuksia kokonaismenoista oli 1,4 %.
Pääomakustannukset muodostuvat lähes kokonaan käyttöomaisuuden poistoista.
1.6.2 Talousarvion toteutuminen
Toimintavuonna Tilastokeskus sai valtion talousarviosta rahoitusta kaikkiaan 48,6
milj. euroa. Tilastokeskuksen rahoituksesta pääosa, 46,1 miljoonaa euroa, oli toi-
mintamenomäärärahaa. Arvonlisäveromenoihin saatiin 2,5 milj. euroa. Lisäksi saa-
tiin vähäisiä määriä rahoitusta lähialueyhteistyöhön ja työllistämistoimiin. Tilasto-
keskuksella oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa 5,7 milj. euroa.
Toimintamenoihin nettobudjetoituna olivat EU:lta saadut varat tilastotuotannon eri-
laisiin kehittämishankkeisiin ja suoritteiden myynnistä maksullisen toiminnan tu-
loina saatavat tulot. Lisäksi toimintamenoihin on nettobudjetoitu talousarvion ulko-
puolelta saatu rahoitus, irtaimiston myynti ja sairausvakuutuksen päivärahat.
Tilastokeskuksen toimintamenojen kokonaismenoiksi vuoden 2009 talousarviossa
budjetoitiin 56,0 miljoonaa euroa. Maksulliseen toiminnan tuloiksi arvioitiin 8,2
milj. euroa ja muiksi tuloiksi 1,7 milj. euroa.
Tilastokeskuksen bruttomenot olivat kaikkiaan 57,7 milj. euroa, mikä on budjetoi-
tua huomattavasti suurempi mutta samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2008 meno-
jen toteutuma. Maksullisen toiminnan tulot olivat budjetoitua selvästi suuremmat
ollen 9,2 milj. euroa. Muita tuloja saatiin myös suunniteltua enemmän eli 2,5 mil-
joonaa euroa, josta EU-hankkeiden tuloja 1,6 milj. euroa.
Tiukan taloudenpidon ja henkilötyövuosien määrän vähennysten ansiosta määrära-
haa siirtyi seuraavalle vuodelle 5,9 milj. euroa. Siirtyvä erän määrä kasvoi edelli-
seen vuoteen verrattuna 0,2 milj. euroa.
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Tilastokeskuksen kustannusrakenne 2000 - 2009
Muut kustannukset Pääomakust. Toimitilakust. Palkkaus
1 000 euroa
45649
49208 50369 47270
49763 53234 54596 54561
58625 59247
36(52)
1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma
Tilastokeskuksen tuotot vuonna 2009 olivat 11,7 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat
edelliseen vuoteen verrattuna 4,5 prosenttia eli 0,5 milj. euroa. Suurimpana eränä
oli maksullisen toiminnan tuotot tilastotuotteista ja -palveluista 9,2 milj. euroa, jos-
sa kasvua oli 0,2 milj. euroa. Toimitilojen vuokratuottoja ja käyttökorvauksia saa-
tiin 74 tuhatta euroa, joka on jonkin verran vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Muut toiminnan tuotot, jotka koostuivat yhteistyöhankkeiden tuotoista muilta valti-
on virastoilta ja laitoksilta, EU:lta saaduista tuotoista tilastojen kehittämishankkei-
siin sekä valtion talousarvion ulkopuolisesta rahoituksesta tilastotuotannon erilaisiin
hankkeisiin, olivat 2,5 milj. euroa. Tämä tuloerä kasvoi edelliseen vuoteen verrattu-
na lähes 14 % eli 0,3 milj. euroa.
Toiminnan kulut olivat 59,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 0,7 miljoo-
naa euroa. Suurin osa kulujen kasvusta johtuu henkilöstökuluista, jotka kasvoivat
0,6 miljoonaa (1,4 %) ollen 43,9 milj. euroa. Palvelujen ostoihin käytettiin 6,3 mil-
joonaa euroa, joka on 1,8 % edellisvuotta vähemmän. Vuokrakulut (4,8 milj. euroa)
kasvoivat 5,5 %. Aine- ja tarvikehankintoihin käytettiin 1,3 milj. euroa, mikä on 0,2
milj. euroa edellisvuotta vähemmän.
Muut kulut, joihin kirjataan mm. matkustusmenot ja käyttöoikeusmaksut, vähenivät
32 % (0,2 milj. euroa). Valmistevarastojen arvon vähennys vuonna 2009 on 356
tuhatta euroa: julkaisuvaraston arvon muutos oli 18 tuhatta euroa ja keskeneräisten
hankkeiden varaston muutos 338 tuhatta euroa. Poistojen määrä väheni edellisen
vuoden tasosta 0,2 miljoonaa euroa ollen 0,8 miljoonaa euroa. Sisäisten kulujen
määrä oli 130 tuhatta euroa, jossa on hiukan kasvua edelliseen vuoteen. Sisäisiin
kuluihin kirjataan Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa tehtyjen yhteistyö-
hankkeiden kuluja.
Varsinaisen toiminnan kulujen lisäksi Tilastokeskuksella ei ollut merkittäviä muita
kuluja tai tuottoja. Tilastokeskuksen maksullisen toiminnan suoritteista perittiin ar-
vonlisäveroa 0,7 milj. euroa ja hankintamenoista maksettiin arvonlisäveroa
2,5 milj. euroa, jotka ovat samaa suuruusluokkaa edellisten vuosien vastaavien ku-
lujen kanssa.
Tilikauden kulujäämä oli varainhoitovuodelta 49 188 252,65 euroa, mikä on tilin-
päätöksessä siirretty valtion pääomaan. Kulujäämä kasvoi 0,2 %.
1.6.4 Tase
Tilastokeskuksen taseen loppusumma on 3,7 milj. euroa, jossa vähennystä edelli-
seen vuoteen on 1,3 milj. euroa eli 27 %. Käyttöomaisuuden arvo laski edelliseen
vuoteen verrattuna 31 % (0,4 milj. euroa). Käyttöomaisuuden arvo on laskenut
vuodesta 2007 lähtien, jolloin hintaraja nostettiin 5 000 euroon. Ennakkomaksuja ja
keskeneräisiä hankintoja on taseessa 0,4 milj. euroa, joka on samaa tasoa edellisen
vuoden kanssa. Ennakkomaksuina on maksettu lähinnä erilaisten ohjelmistojen
käyttöoikeus- ja lisenssimaksuja.
Vaihto-omaisuuden arvo laski lähes 76 % ollen 0,1 miljoonaa euroa, josta kesken-
eräisiä hankkeita 22 tuhatta ja vaihto-omaisuutta 94 tuhatta euroa. Keskeneräisten
tuotteiden arvo aleni 338 tuhatta euroa ja vaihto-omaisuusvaraston arvo aleni 18
tuhatta euroa.
Lyhytaikaisten saamisten kokonaismäärä oli 2,1 milj. euroa. Laskua edelliseen vuo-
teen verrattuna oli 0,4 milj. euroa. Myyntisaamisten määrä väheni 0,5 miljoonaa,
sen sijaan siirtosaamisten ja muiden lyhytaikaisten saamisten (mm saatavat EU:lta)
37(52)
arvo on pysynyt edellisen vuoden tasolla. Rahoitusomaisuutta ei käytännössä ole
lainkaan.
Oman pääoman arvo kasvoi miljoonalla eurolla 6,1 milj. euroon. Edellisten tilikau-
sien pääoman muutos oli 2,8 milj. euroa. Pääomien siirtoja tehtiin 48,2 milj. euroa.
Vieraan pääoman kokonaisarvo on 9,8 milj. euroa, mikä on 0,3 miljoonaa vähem-
män kuin vuonna 2008. Saatujen ennakoiden määrä väheni 0,2 miljoonalla ollen 0,2
miljoonaa euroa. Ostovelkojen määrä lähes puolittui edellisestä vuodesta taseen ar-
von ollessa 0,7 miljoonaa euroa. Tilivirastojen välisten tilitysten ja edelleen tilitet-
tävien erien määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Näihin eriin lasketaan en-
nakkopidätykset ja erilaiset työnantajamaksut.
Vieraan pääoman eristä merkittävin on 7,2 milj. euron siirtovelat, joka muodostuu
pääosin lomapalkkavelasta. Tämä tase-erä kasvoi 9,5 %.
1.7 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma
Tilastokeskuksen johto vastaa talousarviosta annetun lain 24§ b §:n mukaisesti vi-
raston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuu-
desta ja riittävyydestä. Tilastokeskuksen johdon tavoitteena on talousarvioasetuk-
sen 69 §:n mukaisesti huolehtia siitä, että virastossa toteutetaan talouden ja toimin-
nan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaiset si-
säiset valvontamenettelyt, jotka varmistavat:
1. Tilastokeskuksen toiminnan ja talouden lainmukaisuuden ja tuloksellisuuden;
2. Tilastokeskuksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen; ja
3. Tilastokeskuksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittä-
vät tiedot viraston taloudesta ja toiminnasta
Valvontamenettelyt kattavat myös Tilastokeskuksen vastattavina olevien varojen
hoidon sekä toiminnot ja tehtävät, jotka Tilastokeskus on ulkoistanut.
Tilastokeskuksen johto on arvioinut vuoden 2009 tilinpäätöksen yhteydessä sisäi-
sen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa COSO ERM viitekehyksen laajuudessa. Ar-
vioinnissa Tilastokeskus on lisäksi käyttänyt apuna valtiontalouden tarkastusviras-
ton ja sisäisen tarkastuksen tarkastusraportteja, tietoturvatasojen toteutumisen it-
searvioinnin, IT -riskikartoituksen, järjestelmäauditointien sekä tilastojen läpiva-
laisutoiminnan ja Euroopan laatupalkintomallin (EFQM) arvioinnin tuloksia. Arvi-
oinnin tuloksena voidaan todeta, että
- toiminnan ja talouden lainmukaisuutta ja talousarvion noudattamista, omaisuuden
ja varojen turvaamista, toiminnan tuloksellisuutta sekä oikeiden ja riittävien tietojen
antamista taloudesta ja tuloksellisuudesta koskevia varmistavia menettelyjä ja jär-
jestelyjä voidaan niiden riittävyyden ja tehokkuuden osalta pitää olennaisilta osin
asianmukaisina ja melko hyvinä. Arvioinnissa havaittiin edelleen kuitenkin kehit-
tämistarpeita hallinnon järjestelmissä, järjestelmien kontrolleissa ja johdon lasken-
tatoimessa. Lisäksi todettiin tarvetta jatkaa edelleen hallinnon ohjeistuksen sekä yh-
teisrahoitteisten hankkeiden talouden hallinnan menettelyjen ja raportoinnin kehit-
tämistyötä. Parantamista arvioitiin tarvittavan myös hankintatoimen organisointiin
ja käyttöoikeuksien hallintaan.
- suunnittelun ja toimintatapojen määrittelyn taustalla oleva käsitys talouden ja toi-
mintaympäristön sekä toiminnan riskeistä arvioitiin olevan kohtuullisen hyvin
ajan tasalla. Tilastokeskus on panostanut riskienhallintaan strategiatyössä, jatku-
vuussuunnittelussa ja eräissä arviointihankkeissa, kuten esim. tilastojen läpivalaisu-
toiminnassa. Tilastokeskuksen kehittämisprojekteihin on liittynyt kiinteänä osana
38(52)
riskien analysointi ja seuranta. Tietoturvan alueella on arvioitu toimintaan liittyviä
riskejä ja niiden hallinnointia mm. järjestelmäauditoinneissa ja tietoturvatasojen to-
teutumiseen liittyvässä itsearvioinnissa. IT -riskien kartoitus ja sisäinen selvitys
käyttövaltuushallinnan riskeistä tukevat käsitystä. Lisäksi toimintaympäristön muu-
toksia ja niihin liittyviä riskejä seurataan aktiivisesti erilaisissa työryhmissä, tilasto-
ohjelmissa, sidosryhmätapaamisissa sekä EU:n tilasto-ohjelmatyössä. Haasteina
tällä alueella nähdään globaalin ja kansallisen taloustilanteen vaikutukset tilasto-
toimeen samoin kuin tietyt valtionhallinnon kehittämiseen liittyvät rakenteelliset ja
muut muutokset mm. tilastotoimen mahdolliseen toimintojen alueellistamiseen liit-
tyvät riskit.
- toiminnan ja talouden perusprosessit, vastuutukset, määritykset ja menettelytavat
ovat arvioinnin perusteella melko hyvin säädösten ja määräysten mukaisia. Kehit-
tämistarvetta on edelleen menettelyjen yksinkertaistamisessa ja asioiden delegoin-
nissa edelleen.
- taloushallinnon perusprosessit ja menettelytavat ovat arvioinnin perusteella olen-
naisilta osin talousarvioasetuksen edellyttämällä tasolla ja niiden yksityiskohtainen
vastuuttaminen ja määrittely työjärjestyksessä ja taloussäännössä täyttää olennaisil-
ta osin talousarvioasetuksen 69 b §:ssä säädetyt vaatimukset.
- tulosyksiköiden vastuulla olevien EU-varojen hallinnoinnin ja valvonnan riittä-
vyyttä ja varojen hoitamista yhteisön säädösten ja täydentävien kansallisten säädös-
ten ja määräysten mukaisesti voidaan pitää hyvänä.
- tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimen voidaan katsoa täyttävän talousarvio-
asetuksen 55 §:n asettamat vaatimukset olennaisilta osin. Kehittämistarpeita arvi-
oinnissa todettiin joiltain osin johdon laskentatoimen alueella mm. tulosmittareiden
muotoilussa ja järjestelmäkehittämisessä sekä näitä alueita koskevissa taloussään-
nön määräyksissä.
Tilastokeskus toteaa arvioinnin perusteella, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta
täyttävät sille säädetyt vaatimukset olennaisin osin. Kehittämisen tarvetta on kui-
tenkin eräillä alueilla, joista useilla on jo käynnissä kehittämisprojekteja. Tilasto-
keskuksessa suoritetut muut arvioinnit myös tukevat osaltaan tässä arvioinnissa saa-
tuja tuloksia.
Kehittämishankkeiden osalta Tilastokeskus on jatkanut hallinnon alueella laskenta-
toimen, suunnittelu- ja seurantajärjestelmän sekä raportointijärjestelmän kehittämis-
työtä edelleen. Hallinnon tietojärjestelmiä kehitetään osana valtionhallinnon yleistä
talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien kehittämishanketta (Kieku). Erityi-
sinä kehittämiskohteina arvioinnissa tuli esiin yhteisrahoitteisten hankkeiden talou-
den hallinnan menettelyjen kehittäminen, tietotekniikan alueella käyttöoikeuksien
hallinnan sekä tietoaineistojen metatietojärjestelmän kehittäminen. Kehittämistyötä
arvioitiin vaativan myös riskien hallinnan systematisointi ja tiiviimpi kytkeminen
osaksi suunnitteluprosesseja.
1.8 Arviointien tulokset
Toimintavuonna Tilastokeskus sai seitsemän kansainvälistä vertailuarviota ja palau-
teraporttia Suomen tilastojen ja palvelujen tilasta sekä yhden palkinnon yhdessä
valtioneuvoston kanslian kanssa. Tilastokeskus jatkoi tilastojen läpivalaisutoimin-
taa, joka on osa Tilastokeskuksen systemaattista arviointia, seurantaa ja kehittämis-
tä. Näistä on tarkemmin raportoitu eri tulostavoitteiden kohdalla (ks. kohta 1.2 Vai-
kuttavuus, s. 7-8, ja kohta 1.4.2 Palvelukyky ja laatu, s. 19).
39(52)
1.9 Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä
Tilastokeskuksessa ei ole havaittu vuoden 2009 aikana väärinkäytöksiä.
40(52)
2 Talousarvion toteutumalaskelma
766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %
11.04.01 Arvonlisävero 766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %
766 799,69 754 430,37 754 430,37 0,00 100 %
käyttö
vuonna 2009
siirto
seuraavalle
vuodelle
27 148,26 22 018,31 6 169,48 15 848,83 22 018,31 0,00
24.01.29.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot 2 148,26 2 018,31 2 018,31 0,00 2 018,31 0,00
24.20.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 20 000,00 4 151,17 15 848,83 20 000,00 0,00
24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 25 000,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
46 897 744,94 48 531 748,78 42 667 396,84 5 864 351,94 48 531 748,78 0,00
28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot (A)
2 570 664,45 2 458 434,03 2 458 434,03 0,00 2 458 434,03 0,00
28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (S2V) 44 318 000,00 46 072 000,00 40 207 648,06 5 864 351,94 46 072 000,00 0,00
28.60.20 Euroopan Unionin osallistuminen
matkakustannusten korvauksiin (S2V)
9 080,49 1 314,75 1 314,75 0,00 1 314,75 0,00
28.60.20.28 Valtiovarainministeriön
hallinnonala
9 080,49 1 314,75 1 314,75 0,00 1 314,75 0,00
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00
32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (K) 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00
32.30.51.21 -Palkkaukset 0,00 6 071,76 6 071,76 0,00 6 071,76 0,00
46 924 893,20 48 559 838,85 42 679 638,08 5 880 200,77 48 559 838,85 0,00
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala
Määrärahatilit yhteensä
24. Ulkoasianministeriön hallinnonala
Tuloarviotilit yhteensä
Tilinpäätös
2009
11. Verot ja veronluonteiset tulot
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja
määrärahalaji
Vertailu
Talousarvio -
Tilinpäätös
Vertailu
Tilinpäätös -
Talousarvio
Talousarvion n määrärahojen
Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi
Tilinpäätös
2009
Tilinpäätös
2008
Talousarvio
2009
(TA + LTA:t)
Tilinpäätös
2008
Talousarvio
2009
(TA + LTA:t)
Toteutuma
%
41(52)
Talousarvion toteutumalaskelma
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
Käytettävissä
vuonna 2009
Käyttö
vuonna 2009
(pl. peruutukset)
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
17 174,86 37 174,86 21 326,03 15 848,83
24.01.29.3 Lähialueyhteistyön arvonlisäveromenot
24.20.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 0,00 20 000,00 4 151,17 15 848,83
24.50.66 Lähialueyhteistyö (S3V) 17 174,86 17 174,86 17 174,86 0,00
5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94
28.01.29 Valtiovarainministeriön hallinnonalan
arvonlisäveromenot (A)
28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot (S2V) 5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94
28.60.20 Euroopan Unionin osallistuminen
matkakustannusten korvauksiin (S2V)
0,00 0,00 0,00 0,00
28.60.20.28 Valtiovarainministeriön hallinnonala 0,00 0,00 0,00 0,00
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala
32.30.51 Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimet (K)
32.30.51.21 -Palkkaukset
5 715 603,81 51 807 603,81 45 927 403,04 5 880 200,77
28.Valtiovarainministeriön hallinnonala
Määrärahatilit yhteensä
24. Ulkoasianministeriön hallinnonala
Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja
määrärahalaji
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot
Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi
42(52)
3 Tuotto- ja kululaskelma
1.1.2009-31.12.2009 1.1.2008-31.12.2008
EUROA EUROA
TOIMINNAN TUOTOT
Maksullisen toiminnan tuotot 9 161 260,26 8 948 987,87
Vuokrat ja käyttökorvaukset 73 888,02 79 505,82
Muut toiminnan tuotot 2 502 366,80 11 737 515,08 2 199 220,97 11 227 714,66
TOIMINNAN KULUT
Aineet, tarvikkeet ja tavarat:
Ostot tilikauden aikana 1 268 531,59 1 490 818,97
Henkilöstökulut 43 890 324,61 43 264 493,47
Vuokrat 4 777 456,88 4 526 584,57
Palvelujen ostot 6 304 896,19 6 419 346,17
Muut kulut 1 688 092,78 1 846 084,25
Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 356 186,70 -160 853,59
Poistot 787 716,72 1 003 720,92
Sisäiset kulut 129 700,00 -59 202 905,47 107 135,00 -58 497 329,76
JÄÄMÄ I -47 465 390,39 -47 269 615,10
Rahoitustuotot ja -kulut:
Rahoitustuotot 2 573,27 2 527,73
Rahoituskulut -366,44 2 206,83 -1 095,28 1 432,45
Satunnaiset tuotot ja kulut:
Satunnaiset tuotot 0,00 557,50
Satunnaiset kulut -392,49 -392,49 -33 134,74 -32 577,24
JÄÄMÄ II -47 463 576,05 -47 300 759,89
Siirtotalouden tuotot ja kulut:
Siirtotalouden tuotot 0,00 0,00
Siirtotalouden kulut 0,00 0,00
JÄÄMÄ III -47 463 576,05 -47 300 759,89
Tuotot veroista ja pakollisista maksuista:
Perityt arvonlisäverot 746 804,32 775 354,99
Suoritetut arvonlisäverot -2 471 480,92 -2 577 835,14
TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -49 188 252,65 -49 103 240,04
43(52)
4 Tase
VASTAAVAA 31.12.2009 31.12.2008
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT
PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet 81 057,53 81 057,53 194 809,76 194 809,76
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja laitteet 817 779,13 1 188 911,10
Kalusteet 113 831,26 181 884,16
Muut aineelliset hyödykkeet 2 022,77 2 022,77
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 388 954,21 1 322 587,37 429 261,09 1 802 079,12
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut
pitkäaikaiset sijoitukset
Käyttöomaisuusarvopaperit 0,00 0,00
KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄ-
AIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 1 403 644,90 1 996 888,88
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS
Vaihto-omaisuus
Keskeneräinen tavara 21 783,00 360 010,00
Valmiit tuotteet / Tavarat 93 674,82 115 457,82 111 634,52 471 644,52
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 883 358,33 1 367 420,78
Siirtosaamiset 338 630,30 331 025,87
Muut lyhytaikaiset saamiset 910 892,27 821 726,07
Ennakkomaksut 1 000,00 2 133 880,90 0,00 2 520 172,72
Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat
Kassatilit 31,20 137,50
Tiliviraston menotilit 0,00 31,20 65,01 202,51
VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 2 249 369,92 2 992 019,75
VASTAAVAA YHTEENSÄ 3 653 014,82 4 988 908,63
44(52)
Tase
5 Liitetiedot
Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperusteista ja vertailtavuudesta.
1. Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten tärkeimmät vaikutukset talousarvion toteutumalaskelmaan, tuotto- ja
kululaskelmaan ja taseeseen sekä niiden vertailtavuuteen.
Budjetointia koskevia muutoksia ei ole tehty vuonna 2009.
2. Valuuttakurssit, joita on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat sekä muut sitoumukset
Suomen rahaksi.
Tilastokeskuksella ei ollut vuodenvaihteessa merkittäviä valuuttamääräisiä laskuja.
3 Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät sekä erityisesti niissä tapahtu-
neiden muutosten vaikutukset tilikauden tuotto- ja kulujäämän sekä taseessa ilmoitettavien erien muodostumiseen.
Tilastokeskuksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä
valtiovarainministeriön määräyksiä ja ohjeita.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Tilastokeskuksen yhdenmukaisin periaatteiden, säännösten
ja määräysten mukaisesti. Poistoihin ei ole tehty muutoksia.
Vaihto-omaisuuden osalta vuoden 2009 lopussa olevat vuoden 2008 julkaisut on arvostettu
epäkurantiksi tavaraksi. Epäkuranttiusvähennys on yhteensä 91 337,83 euroa.
4. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvat tuotot ja kulut, talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset, jos ne eivät
ole merkitykseltään vähäisiä.
Tilastokeskuksessa ei ole tehty aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia.
VASTATTAVAA 31.12.2009 31.12.2008
OMA PÄÄOMA
Valtion pääoma
Valtion pääoma 1.1.1998 -2 369 173,31 -2 369 173,31
Edellisten tilikausien pääoman muutos -2 764 777,66 -791 278,93
Pääomien siirrot 48 175 513,64 47 129 741,31
Tilikauden tuotto-/ kulujäämä -49 188 252,65 -6 146 689,98 -49 103 240,04 -5 133 950,97
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Saadut ennakot 196 540,10 392 041,45
Ostovelat 706 389,30 1 351 285,24
Tilivirastojen väliset tilitykset 829 291,23 872 569,39
Edelleen tilitettävät erät 811 807,30 809 690,99
Siirtovelat 7 245 942,41 6 637 358,23
Muut lyhytaikaiset velat 9 734,46 9 799 704,80 59 914,30 10 122 859,60
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 653 014,82 4 988 908,63
45(52)
5. Selvitys edellistä vuotta koskevista tiedoista, jos ne eivät ole vertailukelpoisia tilinpäätöstietojen tietojen kanssa.
Tilinpäätösvuoden ja edellisen vuoden tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään.
6. Selvitys tilinpäätösvuoden jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ole ilmoitettu toiminta-
kertomuksessa.
Mitään erityisiä tapahtumia ei ole tiedossa.
Liite 2: Talousarvion toteutumalaskelmaa täydentävä laskelma nettobudjetoiduista tuloarvioista ja määrä-
rahoista.
Liite 3: Tiedot arviomäärärahojen ylityksistä.
Tilastokeskuksella ei ole arviomäärärahojen ylityksiä.
Liite 4: Tiedot peruutetuista siirretyistä määrärahoista.
Tilastokeskuksella ei ole peruutettuja siirrettyjä määrärahoja.
Nettoutetut tulot ja menot
28.30.01. Bruttomenot 54 528 000,00 55 982 000,00 51 936 732,82
Bruttotulot 10 210 000,00 9 910 000,00 11 729 084,76
Nettomenot 44 318 000,00 46 072 000,00 40 207 648,06 5 864 351,94 46 072 000,00 0,00
Tilinpäätös 2009 Vertailu
Talousarvio-
Tilinpäätös
Talousarvion 2009 määrärahojenMomentin
numero ja nimi
Tilinpäätös 2008 Talousarvio 2009
(TA+LTA:t)
käyttö
vuonna 2009
siirto seuraavalle
vuodelle
28.30.01. Bruttomenot 57 635 161,77
Bruttotulot 11 729 084,76
Nettomenot 5 698 428,95 51 770 428,95 45 906 077,01 5 864 351,94
Edellisiltä
vuosilta
siirtyneet
Käytettävissä
vuonna 2009
Käyttö
vuonna 2009
(pl. peruutukset)
Siirretty
seuraavalle
vuodelle
Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedotMomentin
numero ja nimi
46(52)
Liite 5: Henkilöstökulujen erittely, joka sisältää selvityksen viraston ja laitoksen henkilöstökulujen jakautu-
misesta palkkoihin ja palkkioihin ja tulosperusteisiin eriin, johdon palkoista ja palkkioista, luontoisetujen
yhteenlasketusta arvosta, lomapalkkavelasta, eläkekuluista ja muista henkilöstösivukuluista.
Henkilöstökulujen erittely
2009 2008
Henkilöstökulut 35 961 133,25 35 354 763,19
Palkat ja palkkiot 35 364 691,97 35 060 820,89
Tulosperusteiset erät 0,00 0,00
Lomapalkkavelan muutos 596 441,28 293 942,30
Henkilösivukulut 7 929 191,36 7 909 730,28
Eläkekulut 6 656 709,04 6 493 826,77
Muut henkilösivukulut 1 272 482,32 1 415 903,51
Yhteensä 43 890 324,61 43 264 493,47
Johdon palkat ja palkkiot, josta 1 180 341,99 1 166 181,53
- tulosperusteiset erät 0,00 0,00
Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 400,28 394,74
Johto 400,28 394,74
Muu henkilöstö 0,00 0,00
47(52)
Liite 6: Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista ja niiden muutoksista.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tilivirastossa yhdenmukaisin periaattein käyttö-
omaisuushyödykkeiden taloudellisen käyttöiän mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä
hankintahinnasta.
Poistojen laskeminen aloitetaan käyttöönottokuukaudesta ja ensimmäisen vuoden poisto
tehdään tilikauden käyttöönottokuukausia vastaavana osuutena.
Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana.
Poistomenetelmänä on tasapoisto kaikissa omaisuusryhmissä.
Suunnitelman mukaiset poistoajat ovat:
Omaisuusryhmä Poisto- Vuotuinen Poistoaika Jäännös-
menetelmä poisto-% vuotta arvo %
1120 Ostetut atk-ohjekmat
Keskuslaiteohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0
Mikro- (työkalu-) ohjelmistot
(esim. EXCEL, WORD, PowerPoint,
Paradox jne.) Tasapoisto 33,3 3 0
UNIX-ohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0
Verkkokäyttöjärjestelmäohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0
Työasemakäyttöjärjestelmäohjelmistot Tasapoisto 33,3 3 0
Valmissovellusohjelmistot (esim. Tasapoisto
AdeEko, INTIME, TINLIB jne.) Tasapoisto 20 5 0
Muut ohjelmistot (esim. PowerBuilder, Tasapoisto
ArcView, Sybase, ERWin, BPWin ) Tasapoisto 33,3 3 0
1250 Autot ja muut maakuljetusvälineet Tasapoisto 20 5 0
1254 Kevyet työkoneet Tasapoisto 20 5 0
1255 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet
Atk-keskuslaitteisto (ml. levyt) Tasapoisto 20 5 0
Mikrotietokoneet (tyäasemat) Tasapoisto 25 4 0
UNIX-laitteet (ml. levyt) Tasapoisto 25 4 0
PC-serverit/gateway-laitteet Tasapoisto 25 4 0
Tulostuslaitteet Tasapoisto 25 4 0
Nauhalaitteet (robotit) Tasapoisto 14,3 7 0
Tietoliikennelaitteet (esim. Maut,
reitittimet, sillat, kytkimet, modeemit) Tasapoisto 25 4 0
Muut atk-laitteet (Scannerit, CD-ROM- Tasapoisto 33,3 3 0
lukulaitteet, Korputin, Zip-laite)
48(52)
Omaisuusryhmä Poisto- Vuotuinen Poistoaika Jäännös-
menetelmä poisto-% vuotta arvo %
1256 Toimistokoneet ja laitteet Tasapoisto 20 5 0
Toimistokoneet ja laitteet (esim.
kopiokoneet, postinkäsittelykoneet,
tekstinkäsittelylaitteet, mikro-
katselulaitteet jne.)
1257 Puhelinkeskukset ja muut Tasapoisto 20 5 0
viestintälaitteet
Matkapuhelimet Tasapoisto 33,3 3
1258 Audiovisuaaliset koneet ja Tasapoisto 20 5 0
laitteet
1269 Muut koneet ja laitteet Tasapoisto 20 5 0
1270 Asuinhuoneisto ja
toimistokalusteet
Toimistokalusteet Tasapoisto 14,3 7 0
Atk-erityiskalusteet Tasapoisto 20 5 0
1279 Muut kalusteet Tasapoisto 14,3 7 0
1280 Taide-esineet Ei poistoja
1289 Muut aineelliset hyödykkeet Tasapoisto 20-14,3 5-7 0
1303 Muut osuudet (puhelinosuudet) Ei poistoja
Lisätieto: Vuoden 2006 loppuun käyttöomaisuuden hintaraja oli 500 euroa ( ilman alv:a).
Kuitenkin eräiden suurien ryhmien kohdalla on kirjattu hankinnat käyttö-
omaisuudeksi, vaikka hankintahinta on tätäkin alhaisempi. Tällaisia ryhmiä olivat matkapuhe-
limet ja kalusteet. Vuoden 2007 alusta käyttöomaisuuden hintaraja on ollut 5000 euroa (ilman alv:a).
Vuonna 2009 käyttöomaisuusrekisteri ja irtaimistorekisteri erotettiin toisistaan.
Käyttöomaisuusrekisteriä hoitaa palvelukeskus ja irtaimistorekisteriä Tilastokeskus.
49(52)
Liite 7: Selvitys kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot.
Yhteensä
Aineettomat oikeusdet … … …
Hankintameno 1.1.2009 3 053 448,42 0,00 0,00 0,00 3 053 448,42
Lisäykset 37 792,74 0,00 0,00 0,00 37 792,74
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12.2009 3 091 241,16 0,00 0,00 0,00 3 091 241,16
Kertyneet poistot 1.1.2009 -2 858 638,66 0,00 0,00 0,00 -2 858 638,66
Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -151 544,97 0,00 0,00 0,00 -151 544,97
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kertyneet poistot 31.12.2009 -3 010 183,63 0,00 0,00 0,00 -3 010 183,63
Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 81 057,53 0,00 0,00 0,00 81 057,53
Yhteensä
Koneet ja laitteet Kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskenaräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.2009 13 974 582,00 2 705 563,20 3 057,63 429 261,09 17 112 463,92
Lisäykset 196 986,88 0,00 0,00 469 620,67 666 607,55
Vähennykset -2 088 729,19 -17 877,42 0,00 -509 927,55 -2 616 534,16
Hankintameno 31.12.2009 12 082 839,69 2 687 685,78 3 057,63 388 954,21 15 162 537,31
Kertyneet poistot 1.1.2009 -12 785 670,90 -2 523 679,04 -1 034,86 0,00 -15 310 384,80
Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -568 118,85 -68 052,90 0,00 0,00 -636 171,75
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kertyneet poistot 31.12.2009 -13 353 789,75 -2 591 731,94 -1 034,86 0,00 -15 946 556,55
Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 817 779,13 113 831,26 2 022,77 388 954,21 1 322 587,37
Yhteensä
Arvopaperit … … …
Hankintameno 1.1.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Lisäykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Vähennykset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Hankintameno 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kertyneet poistot 1.1.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kertyneet poistot 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Kirjanpitoarvo 31.12.2009 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Koneet ja laitteet hankintamenoarvo 1.1.2009 eroaa 138,55€ 31.12.2008 arvosta.
vähennykset arvo oli AdeInv:n kom-luettelossa -97 548,00 v.2008 vähennykset arvo oli t ilinpäätöksen liitetiedossa -97 410,00 v 2008 .
Näin ollen hankinta-arvo olettama eroaa koneiden ja laitteiden osalta:
hankintameno 31.12.2008 13 974 582,00
hankinta-arvo 1.1.2009 13 974 443,00
Käyttöomaisuusarvopaperit ja muut pitkäaikaiset sijoitukset
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
50(52)
Liite 8:Erittely rahoitustuotoista ja -kuluista
Liite 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat.
Tilastokeskuksella ei ole talousarviotaloudesta annettuja lainoja.
Liite 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset.
Tilastokeskuksella ei ole arvopapereita ja oman pääoman ehtoisia sijoituksia.
Liite 11: Taseen rahoituserät ja velat.
Rahoitustuotot Muutos
2009 2008 2009-2008
Korot euromääräisistä saamisista 2573,27 2527,73 45,54
Korot valuuttamääräisistä saamisista 0,00 0,00 0,00
Emissio-, pääoma- ja kurssierot saamisista 0,00 0,00 0,00
Osingot 0,00 0,00 0,00
Liikelaitosten voiton tuloutukset 0,00 0,00 0,00
Muut rahoitustuotot 0,00 0,00 0,00
Rahoitustuotot yhteensä 2573,27 2527,73 45,54
Rahoituskulut Muutos
2009 2008 2009-2008
Korot euromääräisistä veloista 178,46 1005,28 -826,82
Korot valuuttamääräisistä veloista 0,00 0,00 0,00
Emissio-, pääoma- ja kurssierot veloista 0,00 0,00 0,00
SWAP-maksut veloista 0,00 0,00 0,00
Sijoitusten ja lainasaamisten tileistäpoistot 0,00 0,00 0,00
Muut rahoituskulut 187,98 90,00 97,98
Rahoituskulut yhteensä 366,44 1095,28 -728,84
Netto 2206,83 1432,45 774,38
Rahoitustuotot ja -kulut
31.12.2009 Yhteensä
Alle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli
1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta
Vastaavien rahoituserät
Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 0,00 0,00 0,00 31,20 0,00 0,00 31,20
Yhteensä 0,00 0,00 0,00 31,20 0,00 0,00 31,20
31.12.2009 Yhteensä
Alle 1 - 5 Yli Alle 1 - 5 Yli
1 vuosi vuotta 5 vuotta 1 vuosi vuotta 5 vuotta
Vastattavien rahoituserät 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00
Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset
Vaihtuvakorkoiset Kiinteäkorkoiset
51(52)
Liite 12: Valtiontakaukset ja -takuut sekä muut vastuut.
Liite 13: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat.
Tilastokeskuksella ei ole taseeseen sisältyviä rahastoituja varoja.
Liite 14: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat.
Tilastokeskuksella ei ole taseeseen sisältymättömiä rahastoituja varoja.
Liite 15: Velan muutokset.
Tilastokeskuksella ei ole velan muutoksia.
Liite 16: Velan maturiteettijakauma ja duraatio .
Tilastokeskuksella ei ole velan maturiteettijakaumaa ja duraatiota.
Liite 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot.
Tilastokeskuksella ei ole esitettävää tällä liitteellä.
Muutos
Vastuusitoumukset 31.12.2009 31.12.2008 2009-2008
Muut vastuut 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00
Vuokrasopimukset 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00
Yhteensä 50 476 000,00 56 556 000,00 6 080 000,00
Vuokrasopimukset
yhteensä arvio
- Kestoajaltaan pidemmät kuin 4 vuoden sopimukset yhteensä 5 655 600,00
Työpajankadun toimitilan toistaiseksi voimassa olevan vuokrasopimuksen ensimmäinen
irtisanomispäivä on 30.9.2016.kahden vuoden irtisanomisajalla. (sis. alv)
vuokran kokonaisarvio ajalta 1.1.2010-30.9.2018 arvonlisäveroineen on 50 476 000 euroa.
Tilastokeskuksella ei ole liitteessä 12 tarkoitettuja muita vastuusitoumuksia
Merkittävät monivuotiset taloudelliset sopimusvastuut
Vuosittaiset talousarviomenot
52(52)
6 Allekirjoitus
Tilastokeskuksen tilinpäätös on hyväksytty Helsingissä 12 maaliskuuta 2010.
Heli Jeskanen-Sundström
Pääjohtaja