Smart & Clean pääkaupunkiseutu2. TYÖPAJA 25.8.2015

Päivän ohjelma10.00 – 10.15 Työpajan avaus ja tilannekatsaus

• Smart & Clean yhteistyön tavoitteet (5 min)• Edellisen työpajan tulokset ja tämän työpajan tavoitteet (10 min)

10.15 – 11.30 Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely ja priorisointi • Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely (10 min)• Keskustelua (10 min)• Ryhmätyö (40 min)• Tulosten purku (15 min)

11.30 – 12.00 Tauko ja vapaata keskustelua

12.00 – 13.15 Yhteisluomisen toimintamalli• Alustus yhteisluomisesta (10 min)• Keskustelua (10 min) • Ryhmätyö (40 min)• Tulosten purku (15 min)

13.15 – 13.30 Jatkoaskeleet ja työpajan päätös

Smart & Clean yhteistyön tavoitteet

Tiina & Santtu

Helsinki Capital Region

Smart

Clean

Pääkaupunkiseudusta kansainvälisen mittaluokan referenssialue

Mahdollistava

toimintaympäristö

PKS Smart&Clean

referenssi-alue

Vanhojen toimintamallien haastaminen ja

vahvuuksien hyödyntäminen

• Älykäs liikenne ja liikkuminen• Energiajärjestelmä

• Rakennettu ympäristö• Jäte ja vesi

• Kuluttaja cleantech

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –yhteistyöllä on vahva kannatus

27.8.2015 Prior Konsultointi 7

91%arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen

Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä

kiinnostusta.

Kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista…

93%arvioi, että tuomalla näkyviin

pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä

voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä

investointikohteena.

RAKENNUKSET

Pääkaupunkiseudulla on olemassa tai voisi olla suuri määrä Smart& Clean-hankkeita, joilla uskotaan olevan vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta

8

HSL, Liikkuminen palveluna

HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Autojen yhteiskäyttö

Tekes, Älykäs liikenne

E-kaupan logistiikka

Työntekijöiden liikkumisen ohjaus

Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet

Sähköautot ja latauspisteet

Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne

Sähköbussit

Työkoneiden sähköistäminen

Pyöräilyn edistäminen

Sähköpyörät

Ympäristöauto

HKR, Sähköautojen latauspisteet

Ratahankkeet

Kehärata

Robottipysäköinti-järjestelmä autoille

Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet

Ilmanlaatu

Kaupunkien avoimen datan palvelu

Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute

HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen

Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset

Liikennevirasto, Inframallinnus

Virtuaalikaupunkimallit

Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot

Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto

HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo

HSY, Älykäs vesi

Teolliset symbioosit

Ecomation, Muovijätteen käsittely

Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä

Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos

HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa

Puhdas vesi

Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet

Jätevesikierto haja-asutusalueilla

JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo Espoo

Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki,

jätteenkeräysjärjestelmä

Jätelogistiikka

Jätehuollon automatisointi

Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu

VTT, Bioruukki

ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi

Tekes, Biopolttoaineet

Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi

Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus

Korjausrakentaminen

Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia-

rakentaminen

Helsinki, Viikin ympäristötalo

Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta

Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin

energiadata

Julkisten tilojen käytön tehostaminen

Smart housing

Huoneistoautomaatio, taloautomaatio

Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön

seurantajärjestelmä

Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama)

Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT

Tiivis kaupunkirakenne

Asemanseutujen kehittäminen

Puurakentaminen

Koulujen tilaratkaisut

Viherkatot

Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen

Katuvalaistus

VTT, Älykäs valaistus

Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu

Sisäilman parantaminen

Uusi lastensairaala, sisäilma

Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun

energiantuotannon edistäminen

Älykäs energiaverk

ko

Helen: Biovoimal

aHelen, Aurinkopaneelien

yhteishankinta

ST1, Geolämmön pilottihanke

VTT, Neocarbon

Geoterminen sähkö

MaalämpöLämpöpumput

Lämmityksen hybridiratkaisu

t

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian

kehittämisverkosto

Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen

Vantaan Energia, Jätevoimala

Yhdyskuntalietteen polttoteknologia

Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko

Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä

Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos

Helen, Lämmön talteenotto

Kaukolämmön avaaminen kilpailulle

Helen: Esplanadin jäähdytyskeskusKaukojäähdytys

Helen, Kruunuvuoren energiavarastot

Energian varastointi

Sähkömarkkinajoustomalliendemonstrointi

Espoo, Energiatietopalvelu

Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon

Vantaa, Vehkalan teollisuusalue

Vantaa, Kivistön asuinalue

Vantaa, Lentoasema

Vantaa, Tikkurilan keskusta

Vantaa, Aviapoliksen alue

Ilmastokadut

Helsinki, Kalasataman alueEspoo, Länsimetron kasvu-

Ja kehityskäytävä

Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue

Solved, Allas Helsinki

Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue

Helsinki, Jätkäsaari

Helsinki, Pasilan keskusta

ENERGIA

LIIKENNE

JÄTTEETBIOTEOLLISUUS

DIGI

Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.

27.8.2015 Prior Konsultointi

Smart&Clean pääkaupunkiseutu – kansainvälisesti johtava älykkäiden ja puhtaiden ratkaisuiden referenssialue

Suomalaiset yritykset tarvitsevat kansainvälisen mittaluokan referenssialueen,

jossa ne voivat kehittää ja kaupallistaa ekologisia ja älykkäitä ratkaisuja,

testata uusia innovaatioita ja toimintatapoja sekä näyttää osaamistaan muulle

maailmalle.

Nostetaan pääkaupunkiseutu maailmanluokan referenssialueeksi Smart & Clean

-osaamisen kehittämisessä, pilotoinnissa ja käyttöönotossa yhdistäen

kaupunkien, yritysten ja valtion sekä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

osaaminen ja resurssit.

Samalla ratkaistaan pääkaupunkiseudulla merkittäviä muita yhteiskunnallisia

haasteita, kuten vähähiiliset liikenne- ja energiajärjestelmät, materiaali- ja

energiatehokas infrastruktuurirakentaminen sekä kestävät asumisratkaisut.

Smart&Clean –hankkeen suunnitteluvaihe on parhaillaan käynnissä.

Tavoitteena on käynnistää Smart & Clean pääkaupunkiseutu yhteistyöhanke

1.1.2016.

Pääkaupunkiseudusta tehdään kansainvälisesti johtava älykkäiden ja puhtaiden ratkaisuiden referenssialue:

1. Luodaan konkreettista Smart & Clean -liiketoimintaa ja referenssejä pääkaupunkiseudulle. Tavoitteena on toteuttaa 20–30 merkittävää hanketta viiden vuoden aikana.

2. Luodaan vahva kansainvälinen brändi esim. ”World Smart Clean Capital” ja viestinnällinen kokonaisuus kokoamalla pääkaupunkiseudun Smart&Clean -hankkeet ja toimenpiteet globaalisti kiinnostavaksi kokonaisuudeksi.

10

Smart&Clean pääkaupunkiseutu - hankkeen tavoitteet ja tehtävät

2020Maailman johtavaSmart & Clean-referenssialueHelsinki

Capital Region

Smart

Clean

Digitalisaatio

Liikenne

Rakentaminen

Energia

Jäte & jätevesi

Kuluttaja cleantech

Edellisen työpajan tulokset ja tämän työpajan tavoitteet

Juha Vanhanen

1. Työpaja: Tausta• Osana Smart & Clean yhteistyön valmistelua Gaia

Consulting Oy fasilitoi 10.6.2015 työpajan

• Työpajan tavoitteena oli1. kirkastaa pääkaupunkiseudun Smart & Clean

yhteistyön tavoitteet 2. ideoida ja kiteyttää Smart & Clean yhteistyön

sisältöä 3. sitouttaa toimijoita pääkaupunkiseudun Smart &

Clean yhteistyöhön.

• Työpajaan oli ilmoittautunut yhteensä 61 henkilöä. Lopullinen osanottajamäärä oli hieman suurempi

• Työpajassa työskentely oli innokasta ja sitoutunutta.

1. Työpaja: Tavoitteet

Tavoitteiden osalta esille nousi seuraavat asiat

1. Kunnianhimoisuus • Halu olla maailman tai Euroopan johtava Smart

& Clean alue

2. Konkreettisuus • Todelliset referenssialueet ja hankkeet

3. Näkyvyys ja näyttävyys • Toiminnan on näyttävä pääkaupunkilaisille ja

täällä vieraileville

1. Työpaja: Toimenpiteet

Toimenpide-ehdotuksissa nousivat selkeimmin esille seuraavat osa-alueet:

• Kokeilut ja referenssit

• Kuluttajat ja loppukäyttäjät

• Hankinnat ja kilpailutukset

• Brändi ja näkyvyys

• Kaupunkirakenne

• Energia, jäte ja vesi

• Koulutus ja osaaminen

• Verkostot

• Systeeminen muutos

1. Työpaja: Onnistumisen edellytyksetToiminnan onnistumisen edellytyksenä nähtiin:

• Pitkäjänteinen sitoutuminen

• Tahto

• Rohkeus.

Lisäksi tärkeitä asioita ovat Smart & Clean yhteistyötä edistävä

• Kaupunkisuunnittelu

• Julkiset hankinnat

• Toimintamallit

Tämän työpajan tavoitteet

1. Kärkiteemojen ja sisältöalueiden tarkentaminen ja täydentäminen sekä osallistujien konkreettisen kiinnostuksen kartoittaminen eli missä sisältötyössä kukin haluaa olla itse mukana• Alustavat kärkiteemat ja sisältöalueet on tunnistettu keväällä ja kesällä tehtyjen

haastattelujen sekä 1. työpajassa nousseiden konkreettisten hankeideoiden pohjalta

• Työpajan tavoitteena on selvittää, mitkä teemat ja sisältöalueet saavat riittävän osallistujajoukon

2. Yhteistyön toimintamallin konkretisointi• Alustavasti pohdittu yhteisluomiseen (co-creation) perustuvaa mallia

• Tavoitteena on yhdessä pohtia mitä yhteisluominen voisi olla, millaisiin projekteihin se sopisi ja miten se käytännössä toimisi

Kärkiteemojen ja sisältöalueiden esittely

Santtu Hulkkonen

Kärkiteema Sisältöalue

Vähähiilinen liikenne ja liikkuminen

• Puhdas ja tehokas liikenne; julkinen, tavara, yksityinen• Älykäs liikennejärjestelmä, liikkuminen palveluna (MaaS)• Vihreä lentoasema & vähähiiliset lentopolttoaineet• Päästöttömän meriliikenteen mahdollistavat satamat

Ympäristöpositiivinen rakennettu ympäristö

• Korjausrakentaminen; tehostettu energiatehokkuus ja älykkäät ratkaisut ”Smart retro” nykyisessä rakennuskannassa, mm. sensoreiden ja big datan hyödyntäminen

• Älykäs ja energiatehokas uudisrakentaminen; ”älytalot”, joissa hyödynnetty hajautetun uusiutuvan energian ratkaisuja sekä energian varastointia hybridi-ratkaisuina

• Ympäristöpositiiviset alueet ja kaupunginosat; kiertotalous/luonnonmukainen rakentaminen

Älykäs ja kestävä energiajärjestelmä

• Älykkään kaukolämpö/kylmäjärjestelmän kehittäminen mahdollistaen uusiutuvan energian ja hukkalämmön laajamittaisen hyödyntämisen

• Hajautetut uusiutuvan energian ratkaisut, energian varastointi, kysyntäjoustot

Maailman tehokkain ja älykkäin vesi- ja jätehuolto

• Vesihuollon älykkyys ja resurssitehokkuus, suljetut kierrot• Energian ja materiaalien hyödyntäminen vesi- ja jätehuollossa

Kestävä elämäntyyli • Kuluttaja-cleantech; asuminen ja liikkuminen• Uudet liiketoimintamallit, kuten jakamistalouden tuotteet ja palvelut• Kuluttajalähtöinen kiertotalous • Avoimen datan (julkinen, yksityinen, ihmisten oma data) sovellukset

Ryhmätyö kärkiteemojen priorisoimiseksi

Ryhmätyöohjeet

Tilaan on etukäteen laitettu jokaisesta sisältöalueesta oma fläppi; lisäksi jokaiselle osallistujalle on annettu paperilla listaus kärkiteemoista ja sisältöalueista sekä 10 tarraa äänestystä varten. Ryhmätyö etenee seuraavasti:

• Omatoiminen pohdinta: Aluksi jokainen pohtii itsekseen, mitkä ovat kiinnostavimmat sisältöalueet, joiden kehittämisessä haluaa olla mukana sekä mitä asioita näissä sisältöalueissa pitäisi olla mukana (5 min)

• Kirjauskierros: Jokainen käy kirjaamassa (post-it lappulla) kiinnostavimmiksi katsomiinsa sisältöalueisiin (fläppi) asioita, jotka olisi tarpeen sisällyttää näihin sisältöalueisiin ja joihin haluaa olla mukana tuottamassa sisältöä. Keskustelua fläppien luona! (20 min)

• Valinta: Kirjauskirjauskierroksen jälkeen jokainen kiertää vielä katsomassa läpi kaikki sisältöalueet ja niihin tulleet täydennykset ja tarkentaa vielä mielessään ne alueet, joissa haluaa olla mukana (10 min)

• Äänestys: Kukin antaa saamansa 10 ääntä (tarrat) haluamilleen sisältöalueille haluamassaan suhteessa - eli voi antaa useamman äänen yhdelle kohteelle (5 min)

FläppiSisältöalueen otsikko

“Äänestysalue”

Sisällön tarkentaminenPost-it lapuilla

Tilaa kirjoitetuillekommenteille

Tulosten purkaminen

Fasilitaattorin johdolla käydään läpi ainakin ne sisältöalueet, joihin on ollut eniten kiinnostusta (15 min)

Tauko ja vapaata keskustelua 11:30 – 12.00

Alustus yhteisluomisestaSanttu & Liisa

Smart Clean –yhteisluomisella maksimoidaan hankkeiden vaikuttavuus

DEFINE

CONCEPTUALISE

DISCOVER

Yritysten liiketoiminta,

osaaminen ja ratkaisut

Käyttäjät, kaupunki, valtio

“Smart&Clean Cocreation”Referenssi

-hanke

DESIGN>

IMPLEMENT

Viihtyvyys

Ekologisuus/päästövä-

henemä

Tuottavuus

Vetovoimaisuus

Yhteisöllisyys

VaikuttavuusInvestointi-

aihiot

Vaikuttavuus-

kriteerit

Vaikuttavuusarviointi

ja oppiminen

Referenssiarvo ja

näkyvyys

Työllistävyys

Vienti

Uutta liiketoimintaa

Monistettavuus

Co: partnerships, connections and interactions to innovate, initiate, expand

Creation: evolutionary and interactive approach to reveal new value combinations

Lähteet: LSE Enterprise&Promise 2009; City of Vancouver

Ryhmätyö yhteisluomisen toimintamallin konkretisoimiseksi

Ryhmätyöohjeet

Tilan pöydät on aseteltu ryhmätyömuotoon. Jokaiseen pöytään on tulostettu raportointipohja (iso paperiarkki), johon kirjataan ryhmätyön tulokset. Pöydissä on myös suttupaperia ideointia varten. Ryhmätyö etenee seuraavasti:

• Omatoiminen pohdinta: Aluksi jokainen pohtii itsekseen millä tavoin yhteisluominen (yritykset, kuluttajat, kunnat, valtio) voisi käytännössä toimia projektitasolla (5 min)

• Toimintamallin hahmotus: Hahmotellaan ryhmissä miten yhteisluominen voisi toimia erilaisissa projekteissa (yritysvetoiset projektit, julkiset hankinnan, t&k-hankkeet) ja millainen voisi olla yleinen toimintamalli ja tarvitaanko eri projektityypeille erilaisia toimintamalleja? Kirjataan alustavat ajatukset ylös (15 min)

• Hahmotellun toimintamallin arviointi: Arvioidaan hahmotellun toimintamallin vahvuudet ja heikkoudet sekä kirjataan ne ylös (10 min)

• Toimintamallin viimeistely: Lopuksi ryhmä viimeistelee toimintamallin ja kirjaa selkeällä käsialalla paperiarkkiin pyydetyt asiat (10 min)

RaportointipohjaPyri vastaamaan kysymyksiin:Miten yhteistyötä tehdään käytännössä?Mikä on eri toimijoiden rooli?Kuinka varmistetaan tehokas toiminta? Miten varmistetaan julkisissa hankkeissa hankintalain vaatimusten toteutuminen?Tarvitaanko erilaisia toimintamalleja erityyppisille projekteille?

Analysoi toimintamallin vahvuuksia (mitä hyvää, mitä uusia mahdollisuuksia) sekä heikkouksia (mitkä ovat toimintamallin mahdollisia uhkia ja kipupisteitä)

Kirjaa tähän muita havaintoja, näkemyksiä, kommentteja

Toim

inta

mal

lin

kuva

us

Vah

vuu

det

Hei

kko

ud

et

Mu

uta

Tulosten purkaminen

Jokainen ryhmä esittelee lyhyesti toimintamallinsa perusidean (2 min/ryhmä)

Jatkoaskeleet ja työpajan päätösSanttu & Tiina