Tietoa Oulusta

Pohjoisuus on mahdollisuus

Kuvakoko910x405pikseliä

1.1.2015 oululaisten keski-ikä oli 37,6 vuotta.

Väestö

Oulu on yksi nopeimmin kasvavista kaupunkikeskuksista Suomessa

Nuorekas ikärakenne: jatkuva opiskelijoiden ja työnhakijoiden virta ja suuri syntyvyys

Asukkaita31.12.2015 198525

Miehiä 49,8% 98909

Naisia 50,2% 99616

Kaupungin historia Oulun kaupungin perusti kuningas Kaarle IX vuonna 1605 mantereelle Linnansaarta ja linnaa vastapäätä. Oulu sijaitsee Pohjanlahden rannalla, Oulujoen suistossa. Oulujoen suu on ikivanha kauppapaikka. Oulu-nimi tulee saamenkielisestä sanasta Owla, joka tarkoittaa tulvavettä.

1.1.2013alkaenHaukipudas,Kiiminki,Oulu,OulunsalojaYli-IimuodostavatyhdessäuudenOulun.

Oulu1950-luvulla.(UunoLaukankuva-arkisto,Pohjois-Pohjanmaanmuseo.

Visio ja arvot

Rohkeasti uudistuva Skandinavian pohjoinen pääkaupunki

Rohkeus Reiluus Vastuullisuus

Oulu, Skandinavian pohjoinen pääkaupunki

Oulun seudulla 250 000 asukasta Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus Sivistys- ja kulttuurikeskus | Kaupan ja talouden keskus Logistinen keskus | Elämyskeskus

Asukkaiden keski-ikä on 37,6 vuotta

OuluonyksinuorimmistakaupungeistaEuroopassaUu=aluovailmapiiriKoulutustasoonkorkeaOulunyliopistojaamma?korkeakoulu:noin30000opiskelijaa

Hyväpohjatulevaisuudenrakentamiseen!

Organisaatio 1.4.2016

Elinkeinorakenne Oululaiset työllistyvät seuraaville aloille (tilanne joulukuun 2013 mukaan)

Palvelut 51986

Teollisuus 8960

Kauppajaliikenne 12931

Majoitus-jaravitsemusala 2712

Rakennusala 5922

Maanviljelys,metsäteollisuusjakaivostoiminta

906

Tuntematon 661

Yhteensä 84078

Vuoden2014keskimääräinentyö=ömyysprosen?oli17,2(=16288työtöntä)

Oulun yliopistossa on kymmenen tiedekuntaa: arkkitehtuurin biokemian ja molekyylilääketieteen humanistinen kaivannaisalan kasvatustieteellinen luonnontieteellinen lääketieteellinen kauppakorkeakoulu teknillinen tiedekunta tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Yliopistokaupunki: 33% Oulun seudun asukkaista omaa yliopistotutkinnon

Oulun yliopisto

Kaupunkistrategia vuoteen 2020 Oulun kaupungin strategiassa korostuu kuntalais- ja asiakaslähtöisyys. Lapset ja nuoret nähdään tulevaisuuden tekijöinä. Lisäksi korostetaan kuntalaisen hyvinvointia, jota edistävät vaikuttavat, hyvin järjestetyt palvelut sekä kuntalaisten terveellinen ja liikunnallinen elämäntapa. Kaupunkistrategian painopistevalinnat •  • Kilpailukykyisen kaupunkiseudun elinkeinotoiminta työllistää •  • Asukkaat osallistuvat, liikkuvat ja edistävät kestävää elämäntapaa •  • Tasapainoinen talous turvaa laadukkaat palvelut •  • Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä •  • Monimuotoinen kaupunkikulttuuri vahvistaa yhteisöllisyyttä Hyvinvointiin liittyvät strategiset linjaukset •  1. Kuntalaisten hyvinvointi paranee •  2. Kuntalaisten oma vastuu ja yhteisöllisyys vahvistuu •  3. Liikunnallinen ja terve elämäntapa vahvistuu •  4. Vaikuttavat ja tehokkaat palvelut järjestetään asiakaslähtöisesti •  5. Kaupunki edistää uusien työpaikkojen syntymistä •  6. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn suhteellinen osuus kaikista liikkumismuodoista

kasvaa

Palvelujen järjestämisohjelma •  Palvelujen järjestämisohjelmassa linjataan kaupunkistrategiaa

täsmentävät, kuntalaisen hyvinvointia koskevat keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet vuosille 2015–2017.

•  Tavoitteena on siirtää lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattujen palveluiden painopistettä ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin ja tukea heitä arjen kasvu- ja kehitysympäristöissä.

•  Koulutus ja oppiminen on nostettu keskeiseksi hyvinvointitekijäksi. Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutuminen nähdään erityisen tärkeänä.

Hyvinvointitiedon lähteitä •  Sähköinen hyvinvointikertomus; kokoaa tietoa mm. Tilastokeskuksen tilastoista,

Sotkanetistä •  Sotkanet; Indikaattoripankki Sotkanet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen

(THL) tietopalvelu, joka tarjoaa keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja

•  Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ATH; THL:n kyselytutkimus, jolla kerätään kokemuksellista tietoa väestön hyvinvoinnista, elinoloista ja palveluiden tarpeesta. –  ATH-tutkimusta käytetään myös vanhuspalvelulain toimeenpanon

seurantaan. Tulosraportissa kuvataan 63 vuotta täyttäneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja palveluiden saantia 57 osoittimen avulla.

•  Järjestökyselyt, eri asiakasryhmille kohdennetut kyselyt, otakantaa.fi •  Oulun kaupungin omat tiedot; toimintatiedot, asiakastyytyväisyyskyselyt

Hyvinvointitiedolla johtaminen kaupunkiorganisaatiossa •  kaupunginhallitus hyväksyi 27.1.2014 § 3 ns. laajan

hyvinvointikertomuksen vuosille 2013-2016; uusi laaja kertomus laaditaan uudelle valtuustolle, joka aloittaa kesäkuussa 2017.

•  Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista raportoidaan vuosittain valtuustolle muun muassa tiiviillä hyvinvointikertomuksella, joka on osa talousarvion suunnitteluohjetta ja talousarviota

•  Hyvinvointitiedon lähteinä on käytetty sähköistä hyvinvointikertomusta, kouluterveyskyselyn ja alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tuloksia, kaupungin omaa indikaattoritietoa sekä järjestökyselyssä nousseita huolenaiheita.

Kokemustiedon keruu hyvinvointikertomukseen

•  Vuonna 2013 päivän pituinen työpaja järjestöille, jossa peilattiin indikaattoreita nelikenttäanalyysiin pohjautuen

•  Vuonna 2014 elämänkaariverkostojen, neuvostojen jne. sekä myös palveluja paljon käyttävien ryhmäkeskustelut opiskelijaryhmän tekemien kysymysten pohjalta (kaikille samat kysymykset)

•  Vuonna 2015 valittiin punaisia ja vihreitä indikaattoreita (OUKA päätti itse), joiden pohjalta järjestöiltä kysyttiin perusteluja. Toteutettiin webropoolilla, yhteensä noin 30 vastausta. Kysymyksiä 19, joista sai valita ne, joihin vastaa.

•  2016 järjestökysely: kehittämisnäkökulma/miten järjestö voisi kehittää toimintaansa; kyselyssä painottui järjestötoimijoiden keinojen kartoittaminen oululaisten hyvinvoinnin edistämiseksi; vastaajia 48

Esimerkkejä vuoden 2014 kysymyksistä

Kysymykset, joihin osallistujilta pyydettiin vastausta: •  1. Millaiset voimavarat tukevat arjessa selviytymistäsi/

kohderyhmäsi selviytymistä? •  2. Millaiset pulmat/ongelmat/haasteet vaikeuttavat sinun/

kohderyhmäsi arjessa selviytymistä? •  3. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi tarvitsisit? •  4. Millaista apua/tukea sinä/kohderyhmäsi voisi itse

antaa?

Vuoden 2014 kysely •  paljon tukea tarvitsevien ryhmät; alueelliset yhteistyöryhmät;

elämänkaariverkostot; otakantaa. fi

•  Tavoitteena oli järjestöjen ja muiden edustajien (mm. vanhusneuvosto) lisäksi tavoittaa niitä henkilöitä, joiden osallisuus hyvinvointitiedon tuottamiseen ei välttämättä ole aiemmin toteutunut.

•  Kohderyhmäksi valittiin henkilöitä/ryhmiä kahden periaatteen mukaan: henkilö/ryhmä käyttää runsaasti palveluja ja toisaalta voidaan olettaa hänellä/heillä olevan jonkinasteista kompetenssivajetta. Toisena periaatteena oli saada mukaan palveluja käyttäviä henkilöitä jokaisesta ikäryhmästä.

Asiakasryhmien vastausten yhteenvetoa

•  riittävä toimeentulo •  tehokkaat oikea-aikaiset palvelut asiakkaan omasta

arviosta lähtien •  yksinäisyyden torjuminen •  terveys ja sitä tukevat palvelut •  harrastus- ja virkistysmahdollisuudet,

KOHTUUHINTAISUUS •  julkisen liikenteen toimivuus/KOHTUUHINTAISUUS •  myös leimautumisen pelkoa; viranomaispelkoa

Esimerkkejä kysymyksistä ja kokemustiedosta vuoden 2015 kyselyssä Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt aiemmasta. Miten tämä näkyy järjestösi näkökulmasta ihmisten arjessa? •  -Nuorten luottamus tulevaisuuteen hiipuu ja kiinnittyminen on

vaikeaa •  -Aikuistuneita lapsia muuttaa takaisin kotiin •  -Asumishäiriöt näkyvät (vuokrarästit, sekä toimettomuuden

mukana tuoma häiriöasuminen) ja niihin haetaan järjestöistä apua

•  -Järjestöissä kohdataan myös nuoria, joita työnteko ei edes kiinnosta. Ilmassa on ajattelua, ettei työtä edes kannata tehdä

•  -Neuvontaan hakeutuu vanhempia enemmän, jotka hakevat apua lapselleen

esimerkki 2015

Toisaalta humalajuominen ja tupakointi ovat vähentyneet nuorten keskuudessa. Mistä arvioisit tämän johtuvan ja miten se vaikuttaa perheiden arkeen? •  -Osa vastaajista ajattelee, että alkoholin ja tupakan tilalle

ovat tulleet huumeet, lääkkeet ja muoti-ilmiöinä nuuska sekä sähkötupakka.

•  -Osa taas ajattelee, että juomattomuus ja tupakattomuus ovat nousevia trendejä ja päihdevalistuksella on ollut merkitystä.

Vuosi 2016: Järjestöjen keinoja ja ideoita maahanmuuttajien kotoutumisen sekä yhteistoiminnan edistämiseksi

JÄRJESTÖ-KUNTA-YHTEISTYÖ OULUSSA

ESKO 2009-2013 yhteistyön lähtökohdat- ehkäisevän työn näkyväksi tekeminen •  Ison kaupunkiorganisaation ja laajan järjestökentän

toiminnan yhteensovittaminen •  kunnan ja järjestöjen työnjaon ja kumppanuuden

selkiyttäminen •  aito monitoimijainen kehittämisverkosto elämänkaari-

klustereiden ympärille •  uusien kumppanuuksien löytäminen erityisesti

ennaltaehkäisevän työn väestöryhmittäisille katvealueille

Onnistumisia •  Järjestöjen tekemä työ on aiempaa näkyvämpää ja tunnetumpaa •  Toimijoiden välinen kilpailu ja toiminnan päällekkäisyydet

vähenivät •  Syntyi useita toimintamalleja ja ne on kehitetty aidosti

kohderyhmän tarpeista käsin ja ne ovat juurtuneet osaksi olemassa olevia rakenteita

•  Toimijoiden vahvuudet yhdistettiin luontevasti toimivaksi kokonaisuudeksi

•  Kunta ja järjestöt työskentelevät elämäkaariverkostoissa yhteisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi (järjestöt mukana mm. sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta)

•  Muodostui aiempaa vahvempi toimintakulttuuri järjestöjen sekä järjestöjen ja kaupungin välille ja löydettiin uudenlaisia yhdessä tekemisen tapoja

Yhteistyöllä hyvinvointia esim. •  klusterit kokoontuvat noin neljä kertaa vuodessa; esim

eri rahoituslähteet; järjestöjen ja kaupungin ajankohtaiset; hankeideointia

•  tammikuun seminaari: RAY, ajankohtaiset aiheet esim. sote- alueen muodostuminen, hyvinvoinnin vuosittaiset indikaattorit; hankkeiden valmistelua; myös EU ja ESR

•  kokemustiedon keruu järjestöiltä helmikuussa •  RAY:lle menevien hankehakemusten lausuntopyynnöt

helmikuussa (lausuntojen valmistelu OUKA:n palvelutuotannossa toukokuuhun mennessä)