Tieteen päivät 2017: Keinot hiilineutraaliin talouteen

Keinot hiilineutraaliin talouteen

Marita Laukkanen

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tieteen päivät 14.1.2017

Marita Laukkanen (VATT) Hiilineutraaliin talouteen Tieteen päivät 14.1.2017 1 / 11

Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?

Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muutailmakehän hiilidioksidipitoisuutta. Hiilineutraali yhteiskunta siistuottaa ilmakehään vain sen verran hiilidioksidipäästöjä kuin se pystyysitomaan ilmakehästä esim. hiilinielujen avulla.

Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysinhiilidioksidipäästöttömiin teknologioihin tai tasapainottamallatoiminnan hiilidioksidipäästöt sitomalla ilmakehästä tuotettujapäästöjä vastaava määrä hiiltä.

Muutos tapahtuu hitaasti ja siihen tarvitaan pitkävaikutteisiainvestointeja ja teknistä kehitystä.

Ensimmäinen askel muutosprosessissa on tuotannon ja tuotteidenvähähiilisyys, mikä tarkoittaa nykyistä tasoa huomattavasti pienempiähiilidioksidipäästöjä.


Miksi vähähiilisyys ei toteudu ilman politiikkaohjausta?

Taloustieteen näkökulmasta hiilidioksidipäästöt johtuvat siitä, ettämarkkinat eivät toimi tehokkaasti.

Hiilidioksidipäästöt ovat tuotannon negatiivinen ulkoisvaikutus:päätöksenteko markkinoilla vääristyy, koska ympäristöhaitta ei näyhiilidioksidipäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa.

Tarvitaan politiikkaa, joka ohjaa yritysten päästöjä yhteiskunnankannalta toivottavalle tasolle.

Voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein (Pigou 1920).

Päästöjen hinnoittelu ohjaa teollisuutta ja energiantuotantoavähentämään päästöjä kokonaisuuden kannalta mahdollisimmanedullisesti - eli kustannustehokkaasti.


Kustannustehokkaan ilmastopolitiikan ydin:päästökauppa tai hiilivero

Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveronavulla.

Päästöjen hinnoittelu on kustannustehokkain yksittäinen ohjauskeino:

Kannustaa vähentämään päästöjä.Tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä.Vähentää tarvetta tukea puhtaan teknologian innovaatioihin tähtääväätutkimus- ja kehitystyötä ja puhtaan teknologian investointeja.

EU:n sisäinen päästökauppa käytössä vuodesta 2005.

Päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat sähkön- jalämmöntuotanto, öljynjalostus ja osa teollisuuden prosesseista (esim.metalli-, paperi- ja kemianteollisuus).

Päästöjen hinnoittelun rinnalla voidaan silti edelleen tarvitaohjauskeinoja tukemaan uuden teknologian kehittämistä jakäyttöönottoa.


Päästökaupan ja hiiliveron perusperiaatteet

Päästökaupassa haitallisia päästöjä tuottavilla laitoksilla täytyy ollahallussaan tuottamaansa päästömäärää vastaava määräpäästöoikeuksia.

Laitokset voivat ostaa ja myydä päästöoikeuksia.

Viranomaisen liikkeelle laskemien päästöoikeuksien kokonaismäärämäärittelee päästöjen maksimimäärän. Päästöillä on siis katto.

EU:ssa kokonaismäärän määrittää Euroopan komissio.

Hinnan määräävät markkinat.

Hiilivero taas on yksinkertainen hintalappu hiilidioksidipäästöille.Suomessa polttoaineista maksetaan hiilidioksidiveroa.

Esim. taloustieteen Nobelin vuonna 2001 saanut Joseph Stiglitz pitäähiiliveroa parempana vaihtoehtona - päästökauppaa yksinkertaisempi.

Hiiliveron tapauksessa päästöjen kokonaismäärä määräytyymarkkinoilla.


Miksi EU:n päästökauppa ei toimi?

Hinta on niin alhainen, ettei sillä ole juuri ohjausvaikutusta.

Syitä:

Talouden taantuma.Teollisuus saa suuren osan päästöoikeuksista ilmaiseksi.Päästöoikeuksista on ylijäämää.

Korjausliikkeitä tulossa 2019-2020.


Päällekkäiset ohjauskeinot eivät hyödytä ilmastoa

Suomi ja moni muu EU-maa tukee päästökaupan lisäksi uusiutuviinenergiamuotoihin perustuvaa tuotantoa.

Lisääntynyt uusiutuvan energian tuotanto vähentääenergiantuotannon päästöjä.

Päästöoikeuksien kysyntä ja hinta laskevat.

Likaisimpien energiantuotantomuotojen suhteellinen etu polttoaineenakasvaa ja energiantuotannnosta saattaa tulla jopa entistä likaisempaa.

Näin näyttäisi käyneen esim. Saksassa, jossa hiilidioksidipäästöt ovatkasvaneet samalla kun uusiutuvaa energiaa on pyritty lisäämäänvoimakkaasti.

Kokonaisuudessaan päästöt eivät vähene - päästöoikeuksia vain siirtyymuille toimialoille ja muualle Eurooppaan.

Sama pätee kivihiilikieltoon.


Innovaatioiden tukeminen edistää ilmastotavoitteita japitkän aikavälin kasvua

Innovaatioiden tukeminen päästöjen hinnoittelun rinnalla sen sijaanvoi edistää sekä ilmastotavoitteita että talouskasvua.Tutkimuksen ja innovoinnin arvo on usein yhteiskunnan näkökulmastasuurempi kuin yksittäisen yrityksen näkökulmasta - innovaatiotoimintavoi tuottaa muille yrityksille ja muualle yhteiskuntaan hyötyjä, jotkaeivät tuota T&K-työn tekevälle yritykselle tuloja .Innovointiin ja tutkimukseen saatetaan panostaa yhteiskunnankannalta liian vähän.Perusteltua tukea hankkeita, jotka ovat yhteiskunnan kannaltahyödyllisiä, mutta jotka ilman tukea jäisivät toteuttamatta.Julkisen tutkimus- ja kehitystyön tukien tulisi olla laajoja, ei tarkkaanmääritellyille teknologioille suunnattuja. Parhaat teknologiat löytyvätkilpailun kautta. Päätöksentekijöillä ei ole sen parempaa kykyä kuinmuillakaan tahoilla valita voittajia etukäteen.T&K tuki voi täydentää heikkoa ympäristöohjausta, ei korvata sitä.


Myös teknologioiden käyttöönottoa ja leviämistä voi ollaperusteltua tukea

Teknologioiden käyttöönottoon liittyvä oppiminen laskee kustannuksiapitkällä aikavälillä.

Jos oppiminen leviää muihin yrityksiin, kilpailijat pääsevätmyöhemmin hyötymään ensimmäisenä liikkeelle lähteneidenkokemuksista ottamatta osaa kustannuksiin.

Pätee uusiin, ei vielä vakiintuneisiin teknologiohin.


Tukien mahdollisia muita hyötyjä?

Uusiutuvan energian tukien taustalla myös energiaomavaraisuus

Lisääntynyt säätövoiman tarve kuitenkin ylläpitää riippuvuuttafossiilisesta tuotannosta tai tuontisähköstä.

Toiveissa myös "vihreän" energian ja teknologian työpaikat

Voi lisätä työpaikkoja lyhyen aikavälin elvytystoimenpiteenä, mikäliinvestoinnit toteutetaan nopeasti ja tuet lisäävät investointejariittävästi.Suomessa merkittävä osa vapaista resursseista on kuitenkinvientisektorilla.Pitkällä aikavälillä mahdollista, jos onnistutaan tukemaankasvutoimialoja ja yksityiset investoinnit lähtevät liikkeelle hitaasti.Oppiminen voi myös olla nopeampaa kansallisesti, jolloin investointejatukeva maa voi saada kilpailuetua.

Suomi voi tehdä päätöksiä tuista (osittain) itse, kun taaspäästökaupasta päätetään EU-tasolla.


Millaista ilmastopolitiikkaa tarvitaan?

Tärkein yksittäinen ohjauskeino on päästöjen oikea hinnoittelupäästökaupan tai hiiliveron avulla.

Fossiilisen energian tuista tulisi pyrkiä eroon, vaikka asteittain.

Ilmastoystävällisten teknologioiden kehittämistä voidaan tukeasamalla tavoin kuin muutakin innovointia, tukemalla tutkimus- jakehitystyötä laajasti.

Avainasemassa ovat tutkimukselle ja tuotekehitykselle suotuisakoulutuspolitiikka, julkinen tutkimusrahoitus ja oikein jaetutinnovaatiotuet.Ilmastoystävällisen teknologian T&K-rahoitus on kuitenkin poissamuulta innovoinnilta.

Teknologian leviämistä kannattaisi tukea tarjouskilpailuilla tai vihreilläserti�kaateilla ennemmin kuin syöttötari¢ lla.


Tieteen päivät 2017: Keinot hiilineutraaliin talouteen

Science

Transcript of Tieteen päivät 2017: Keinot hiilineutraaliin talouteen