Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 · tes and mixtures of the two Tiemerkintämateriaalit....

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003Korjattu 31.1.2003

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003

Toteuttamisvaiheen ohjaus XI/2002

Tiehallinto

Helsinki 2002

ISBN 951-726-939-0TIEH 2200014-v-02

Helsinki 2002

Julkaisua saatavana pdf-muotoisena verkkojulkaisuna:Internet : http://www.tiehallinto.fi/thohje/ohjeet_a.htm > Liikennetekniikka / Tiemerkintöjen laatuvaati-mukset 2003Tiehallinnon Intranet: > Prosessit > Hankinta> (Kunnossapito>) Ylläpito > Asiakirja- ja sopimusmallit >Tiemerkintäurakan asiakirjat (kilpailu) > Tiemerkintöjen laatuvaatimukset 2003

Julkaisu painetaan myöhemmin vuonna 2003 saatujen kokemusten ja muiden mahdollisten muutostenjälkeen. Ennen sitä määräys tullaan ilmoittamaan direktiivin 98/34/EY mukaisesti.

TiehallintoTekniset palvelutOpastinsilta 12 APL 3300521 HELSINKIPuhelinvaihde 0204 2211

MÄÄRÄYS / OHJE

25.11.2002 97/2002/20/2

VASTAANOTTAJATiepiiritSuomen Kuntaliitto

SÄÄDÖSPERUSTA KORVAATieliikenne L 50 §Tieliikenne A 55 § 2. mom.LMp liikenteen ohjauslaitteista 5 §

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset ja arvonalennukset vuodelle2002 sekä Tiemerkintätyöt TIEL 2213009-96/ 15.4.1996

KOHDISTUVUUS VOIMASSATiehallintoKunnat ja yksityistiet: kohdat 4.1-4.4

1.1.2003 - toistaiseksi

ASIASANATLiikenteen ohjaus, tiemerkinnät, laatuvaatimukset

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset 2003

Tässä julkaisussa esitetään tiemerkintöjä koskevat laatuvaatimukset tie-merkintätöissä. Tieliikennelain 50 §, -asetuksen 55 § 2 momentin ja liiken-neministeriön antaman liikenteen ohjauslaitteita koskevan päätöksen 5 §mukaan julkaisun määräykset/vaatimukset (kohdat 4.1-4.4) koskevat kaik-kia tieliikennelainsäädännön tarkoittamia teitä ja katuja. Muut osat koske-vat vain yleisiä teitä, mutta muutkin tienpitäjät voivat soveltaa niitä.Julkaisu otetaan käyttöön 1.1.2003 lähtien tiemerkintätöissä noudatetta-vaksi. Määräys/ohje korvaa 6.2.2002 päivätyn Tiemerkintöjen laatuvaati-mukset ja arvonalennukset 2002 sekä Tiemerkintätyöt TIEL 2213009-96,Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset.

LISÄTIETOJA JAKELUOsmo Anttila Tiehallinto, Internet ja IntranetTiehallinto, Tekniset palvelutPuh. 0204 22 2580 Telefaksi 0204 22 2312

TIEDOKSI Liikenne- ja viestintäministeriöTiemerkintäurakoitsijatTiemerkintämateriaalien toimittajatTiemerkintäyhdyshenkilötTiehallinnon keskushallinnon prosessitHarri Jalonen, Esko Tuhola, Osmo Anttila

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 5

Sisältö

1 JOHDANTO 6

2 MÄÄRITELMÄT 6

3 VIITTAUKSET 7

4 MERKINTÄMATERIAALIT JA NIIDEN VAATIMUKSET 94.1 Maalit, kuuma- ja kylmämassat 94.2 Helmet ja kitkaa lisäävät aineet 104.3 Tiemerkintäteipit ja esimuotoillut tiemerkinnät 104.4 Heijastavat tiemerkintänastat 11

5 VALMIIN MERKINNÄN VAATIMUKSET 115.1 Yleistä 115.2 Paluuheijastuvuus 115.3 Kitka-arvo 125.4 Luminanssitekijä ja värikoordinaatit 125.5 Mittapoikkeamat 125.6 Yliajettavuus (kuivumisaika) 135.7 Laadunvalvonta 13

6 LIITE A MITTAUSLAITTEET 15

7 LIITE B TIEMERKINTÖJEN TOIMIVUUDEN MITTAAMINEN 16

6 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003JOHDANTO

1 JOHDANTOTässä asiakirjassa esitetään tiemerkintöjä koskevat laatuvaatimukset tie-merkintätöissä. Tieliikennelain 50 §, -asetuksen 55 § 2 momentin ja liiken-neministeriön antaman liikenteen ohjauslaitteita koskevan päätöksen 5 §mukaan julkaisun velvoittavat osat koskevat kaikkia tieliikennelainsäädännöntarkoittamia teitä ja katuja.

Tiehallinnon ylläpitämien teiden tiemerkintöjen toimivuuden määrittely pe-rustuu toiminnallisten ominaisuuksien mittauksiin. Mittaukset perustuvat ti-lastollisella menetelmällä valittuihin satunnaisiin otoksiin. Myös muuta sovit-tua menettelyä voidaan käyttää. Tiemerkinnän kuntoa voidaan arvioida myössilmämääräisesti.

Yleisten teiden osalta ”Tiemerkintöjen toimintalinjat” määrittelee tiemerkin-nöin merkittävän tieverkon laajuuden, merkintätavan sekä toiminnalliset vaa-timukset.

2 MÄÄRITELMÄTTiemerkintöihin sekä niiden toiminnallisiin ja muihin ominaisuuksiin liittyyseuraavat määritelmät: Tiemerkintämateriaali on liuotinvapaa, kun liuotinpi-toisuus on < 2 paino-%.Tiemerkintä

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla taimuilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä,joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikenne-merkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin mer-kintöihin ja muihin tiemerkintöihin

MaaliNestemäinen tuote, joka sisältää orgaaniseen liu-ottimeen tai veteen liettyneitä kiintoaineita. Maalivoidaan toimittaa yksi- tai monikomponenttisenatuotteena. Kun maali levitetään siveltimellä, te-lalla, ruiskulla tai jollakin muulla soveltuvalla me-netelmällä, se muodostaa liuottimen haihtuessatai kemiallisen reaktion kautta kiinteän kalvon.

Kuumamassa: Liuotinta sisältämätön merkintäaine, joka toimite-taan kiinteässä, rakeisessa tai jauhemaisessamuodossa. Se sulatetaan kuumentamalla ja le-vitetään sen jälkeen käsikäyttöisellä, mekaani-sella levittimellä tai ruiskulla. Jäähtyessään mas-sa muodostaa kiinteän merkinnän.

Kylmämassa: Merkintäaine, joka toimitetaan yksi- tai monikom-ponenttisessa muodossa. Menetelmästä riippuenainesosat sekoitetaan eri suhteissa ja tuote levi-tetään sopivalla levittimellä. Se muodostaa lopul-lisen merkinnän kemiallisen reaktion kautta.

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 7VIITTAUKSET

Pysyvä merkintäMerkintä, joka on tarkoitettu pysyvään käyttöön

Tilapäinen merkintäMerkintä, joka on tehty ohjaamaan liikennettä ti-lapäisesti esim. työmaan kohdalla tai tilapäisestiuudella päällysteellä

ApumerkintäMaalilla, liidulla tai muulla tavalla tehty varsinaistatiemerkintätyötä ohjaava merkintä. Apumerkintääei ole tarkoitettu liikenteen ohjaukseen.

Märän kelin merkintäMerkintä, joka on muotoiltu siten, että se antaariittävän paluu heijastuvuuden myös märkänä

HerätemerkintäNormaalista tasaisesta tiemerkinnästä poikkeava,merkintämassalla, jyrsimällä, erilaisella päällys-teellä tai muulla tavalla tehty ääntä ja/tai tärinääsynnyttävä "merkintä"

Paluuheijastuvuus RL:Mittausarvo, joka kuvaa auton valoista kuljettajansilmiin heijastunutta valon määrää (ns. pimeänajan näkyvyys).

Luminanssitekijä β:Kuvaa merkinnän näkyvyyttä päivän valolla ja py-syvässä tievalaistuksessa (ns. päivänäkyvyys).

Väri: Valkoisen ja keltaisen värin värikoordinaatit CIE-koordinaatistossa.

Kitka-arvo: SRT-arvo (Skid Resistance Test), kitkan arvomitattuna heilurikitkamittarilla tai vastaavalla.

KuntoarvoSilmämääräinen (näköhavaintoon perustuva) vii-siportainen tiemerkinnän kunnon arviointiasteikko.Kuntoarvon määrittely tehdään viitejulkaisunTIEL 2230008-94 esimerkkikuvien avulla vainsilmämääräisen arvioinnin perusteella ilman pa-luuheijastuvuus- tai luminanssia koskevia vaati-muksia. Julkaisua käytetään ohjeellisena arvioi-dessa myös pienmerkintöjen kuntoarvoa.

3 VIITTAUKSET

SFS-EN 1423Road marking materials. Drop on materials. Glass beads, antiskid aggrega-tes and mixtures of the twoTiemerkintämateriaalit. Sirotemateriaalit: lasihelmet, kitkaa lisäävät materi-aalit ja näiden kahden seokset

8 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003VIITTAUKSET

SFS-EN 1424Road marking materials. Premix glass beadsTiemerkintämateriaalit. Esisekoitetut lasihelmetSFS-EN 1436Road marking materials. Road marking performance for road usersTiemerkintämateriaalit. Tiemerkintöjen toimivuus tienkäyttäjien kannaltaSFS-EN 1463-1Road marking materials. Retroflecting road studs. Part 1: Initial performancerequirementsTiemerkintämateriaalit. Heijastavat tiemerkintänastat. Osa 1: Uuden tuotteentoiminnalliset vaatimukset

SFS-EN 1463-2Road marking materials. Retroreflecting road studs. Part 2: Road test per-formance specificationsTiemerkintämateriaalit. Heijastavat tiemerkintänastat. Osa 2: Tiekokeen tek-niset tiedot

SFS-EN 1790Road marking materials. Preformed road markingsTiemerkintämateriaalit. Esimuotoillut tiemerkinnät

SFS-EN 1824Road marking materials. Road trialsTiemerkintämateriaalit. Tiekokeet

SFS-EN 1871Road marking materials. Physical propertiesTiemerkintämateriaalit. Materiaaliominaisuudet

SFS-EN 12802Road marking materials. Laboratory methods for identificationTiemerkintämateriaalit. Laboratoriokokeet, tunnistaminen

SFS-ENV 13459-1 Road marking materials – Quality control – Part 1: Sampling from storageand testingTiemerkintämateriaalit – Laadunvalvonta . Osa 1: Näytteenotto varastosta jatestaus

SFS-ENV 13459-2 Road marking materials – Quality control – Part 2: Guidelines for preparingquality plans for materials applicationTiemerkintämateriaalit – Laadunvalvonta . Osa 2: Materiaalin käyttöä koske-vien laatusuunnitelmien valmisteluohjeet

SFS-ENV 13459-3 Road marking materials – Quality control – Part 3: Performance in useTiemerkintämateriaalit – Laadunvalvonta . Osa 3: Valmiin merkinnän suori-tusarvot

SFS-EN 13197Road marking materials. Wear simulatorsTiemerkintämateriaalit. Kiertoratakoe

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 9MERKINTÄMATERIAALIT JA NIIDEN VAATIMUKSET

SFS-EN 13212Road marking materials. Requirements for factory production controlTiemerkintämateriaalit. Vaatimukset tehtaan sisäiselle laadunvalvonnalleTiemerkintöjen kuntoluokitus (Käytetään vain näköhavaintoon perustu-vaan arviointiin)TIEL 2230008 Helsinki 1994

Tiemerkinnät,TIEH 2000005-02 Helsinki 2002

4 MERKINTÄMATERIAALIT JA NIIDEN VAATIMUKSETJos tiemerkintämateriaalin valmistajilla on sertifioitu laatujärjestelmä, jokaperustuu SFS-EN 13212 (tai sitä vastaavaan kansalliseen standardiin) sekäsoveltaen standardien SFS-EN 1871, SFS-EN 12802 ja SFS-ENV 13459-1ko. materiaalivalmistukseen soveltuvia osia. Tällöin valmistajan oma seu-rantaraportti hyväksytään materiaaliominaisuuksien laadun perustaksi.

Ellei valmistajalla ole sertifioitua laatujärjestelmää, niin tällöin laadunvalvon-nan tulee perustua puolueettomassa tutkimuslaitoksessa valmista-jan/urakoitsijan tilauksesta ja kustannuksella tehtyihin tutkimuksiin. Tutki-musten tulee kattaa kohdan 4.1 tiedot. Näytteenotossa noudatetaan julkai-sua Tiemerkintöjen laatuvaatimukset ja arvonalennukset 2002 tai standardiaENV 13459-1.

Maalit, massat ja helmet eivät saa sisältää kemikaalilainsäädännön mää-rittelemiä haitallisia aineita. Lisäksi materiaalien on täytettävä kemikaalilainja –asetuksen sekä niiden perusteella annettujen päätösten määräykset.

4.1 Maalit, kuuma- ja kylmämassat

Vaatimukset koskevat maaleja ja massoja ilman siroteltuja helmiä.Värivalkoisen ja keltaisen maalin ja massan värikoordinaatit tuleeolla standardin SFS-EN 1871 taulukon 2 mukaisetLuminanssitekijä �SFS-EN 1871 taulukon 1 mukaan;- valkoinen luokka LF 6 (�>0,80)- keltainen luokka LF 2 keltainen (�>0,50)Jos sekoitettujen helmien määrä on > 30 %, vaatimuksena ontaulukon 5 mukaan valkoisille luokka LF4 (�>0,70)Huom! korjaus: helmiä 15-30%, luokka LF 5 (�>0,75)

MaalitKuivakalvon paksuus määritellään laskennallisesti. Se voi-daan myös määritellä pintahelmettömästä sileälle pinnalle teh-dystä näytteestä märkäkalvon paksuuden mittauskammalla,josta myös laskennallisesti määrätään kuivakalvon paksuus.Peittokyky valkoisen maalin peitto 95% ja keltaisen 90%. Peittokyky mää-ritellään standardin SFS-EN 1871 kohdan 4.1.2 mukaisellamenetelmällä ja kalvopaksuudella.

10 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003MERKINTÄMATERIAALIT JA NIIDEN VAATIMUKSET

Varastoinnin kestävyysmääritellään säilyttämällä maalia 2 viikkoa 50 oC lämpötilassa.Vesiohenteisen maalin viskositeetin tulee olla KU<140/23 oC jaliuotinohenteisen KU<100/23 oC. Maalin tulee olla helposti se-koitettavaa.

KuumamassatAlkuperäinen näyteväri ja luminanssitekijä, kts. vaatimukset edelläKuumennuskäsittelyn jälkeenväri, kts. vaatimukset edellä; luminanssitekijä ��saa poiketastandardin SFS-EN 1871 kohdan 4.2.3.1 mukaan korkein-taan 0,10 sekä valkoisilla että keltaisilla materiaaleilla.leimapainuma: standardin SFS-EN 1871 taulukon 8 luokat IN1…IN 3 eli 5s … 5 minUV-vanhentamisen jälkeen1

väri, kts. vaatimukset edellä; luminanssitekijä, taulukon 3 luo-kan UV 1 mukaisesti (��< 0,05, ennen ja jälkeen UV-vanhentamisen)

KylmämassatReaktioajan muutos ja sekoitettavuusarvioidaan 6 kk 0…20 oC lämpötilassa säilytyksen jälkeen. Re-aktioajan pidennys tulee olla < 15% alkuperäisestä reaktio-ajasta.Alkuperäinen näyteväri ja luminanssitekijä, kts. vaatimukset edellävarastointikestävyys, viskositeetti ei saa nousta enempää kuin20 % alkuperäisestä, kun tuotetta varastoidaan 6 kk +23 oClämpötilassa. Massan tulee olla helposti sekoitettavissa.UV-vanhentamisen jälkeen1

väri, kts. vaatimukset edellä; luminanssitekijä saa poiketa stan-dardin SFS-EN 1871 taulukon 3 luokan UV 1 mukaisesti (��<0,05) alkuperäisestä

4.2 Helmet ja kitkaa lisäävät aineet

Siroteltavien helmien tulee olla standardin SFS-EN 1423 mukaisia ja sekoi-tettavien helmien SFS-EN 1424 mukaisia. Helmien taitekertoimen tulee ollastandardin EN 1423 kohdan 4.2 luokan A (n > 1.5) vaatimukset täyttävä.Harmonisoidun standardin SFS-EN 1423 (lisäys A1) siirtymäajan jälkeen onsallittua käyttää vain CE-merkittyjä siroteltavia helmiä ja kitkaa lisääviä ai-neita. Siirtymäajan arvioidaan päättyvän vuoden 2003 lopussa.

4.3 Tiemerkintäteipit ja esimuotoillut tiemerkinnät (Velvoittava)

Materiaalien tulee täyttää standardin SFS-EN 1790 vaatimukset. Toiminnal-liset luokat määrätään tapauskohtaisesti.

1 tehdään kuumennuskäsittelyn jälkeen, pakollinen 1.1 2004 lähtien

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 11VALMIIN MERKINNÄN VAATIMUKSET

4.4 Heijastavat tiemerkintänastat

Heijastavien tiemerkintänastojen tulee täyttää standardin SFS-EN 1463-1vaatimukset. Tiemerkintänastojen toiminnalliset luokat sovitaan tapauskoh-taisesti. Harmonisoidun standardin SFS-EN 1463-1 (lisäys A1) siirtymäajanjälkeen käytetään vain CE-merkittyjä tiemerkintänastoja. Siirtymäajan arvioi-daan päättyvän vuoden 2003 lopussa.

5 VALMIIN MERKINNÄN VAATIMUKSET

5.1 Yleistä

Tiemerkintöjen laadunvalvonnan kannalta on oleellista, että käytettyjen ma-teriaalien määrä, laatu ja valmiin merkinnän mitat ja poikkeamat ovat doku-mentoitu ja jäljitettävissä. Valmiilta merkinnöiltä edellytetään yleensä vähin-tään yhden vuoden toimivuutta. Paksummilta valumassoilta (paksuus > 2mm) edellytetään kahden vuoden toimivuutta niiden valmistumisesta.

Merkintöjen toimivuusvaatimuksia voidaan täsmentää tilaajan sopimuksella.

Yksittäisten sulku- ja varoitusviivojen paikkaaminen on kielletty. Muiden vii-vojen paikkaus sallitaan vain tilaajan hyväksymällä tavalla. Päivänäkyvyyttävoidaan arvioida käyttäen viitejulkaisun TIEL 2230008/94 5-luokkaista as-teikkoa.

5.2 Paluuheijastuvuus

Merkintöjen paluuheijastuvuus määrittää lopputuotteen palvelutason liiken-teen kannalta. Paluuheijastuvuus voidaan mitata pitkittäismerkintöjen osaltaliitteen B mukaisella tilastollisella menetelmällä (SFS-ENV 13459-3) tai ai-kaisemmin käytössä olleella tilastollisella menettelyllä (kts. Tiemerkintöjenlaatuvaatimukset 2002). Liitteessä A on luettelo Suomessa käytössä olevistamittareista. Tilaaja voi esittää taulukossa 1 esitettyjä arvoja korkeampia taialempia vaatimuksia.

Taulukko 1: Urakoissa käytettävät tiemerkintöjen toiminnalliset vaatimuksetpaluuheijastuvuuden (mcd/m2/lx) osalta.

Paluuheijastuvuus vähintään:Uusi merkintä kuivana (RLK) jamärkänä (RLM).(Huom. 1 ja 2)

Paluuheijastuvuus vähintäänHuom 3: Merkinnän minimivaati-mukset kuivana (RLK) ja märkä-nä (RLM).(Huom. 1 ja 2)

Valkoinen Keltainen Valkoinen Keltainen

150 (RLK) 50 (RLM)

100 (RLK) 50 (RLM)

100 (RLK)35 (RLM)

80 (RLK)35 (RLM)

12 Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003VALMIIN MERKINNÄN VAATIMUKSET

Taajamien ja pitkille taajamien ulkopuolisille valaistuille tieosuuksille voi-daan asettaa alempi vaatimus tai standardin SFS-EN 1436 paluuheijasta-vuusluokka R0 "ei-vaatimusta".Huom. 1.: Märän / Kostean kelin paluuheijastuvuusvaatimus koskee niitämerkintöjä, joissa urakkasopimuksen mukaan edellytetään näitä ominai-suuksia.Huom. 2.: Taulukon 1 paluuheijastuvuusarvot (RL) vastaavat standardinSFS-EN 1436:n 30 metrin mittausgeometriaaHuom. 3.: Sekä keltaisen että valkoisen merkinnän minimivaatimus talvella,merkinnän ollessa näkyvissä, kuivana on 35 mcd/m2/lx. Urakkakohtaisissaasiakirjoissa tulee mainita, kuka vastaa merkintöjen toimivuudesta sekä voi-daanko poiketa edellä mainitusta vaatimuksesta.Huom. 4.: Tapauskohtaisesti tulee määritellä tarkemmin maalien, ohutmas-sojen sekä massamerkintöjen toiminnalliset vaatimukset

5.3 Kitka-arvo

Kitka-arvo mitataan vain, jos sille on urakkakohtaisissa asiakirjoissa asetettuvaatimukset. Tällöin mittaukset tehdään SFS-EN 1436 mukaan tai muullavastaavat tulokset antavalla tavalla. Jos kitkalle asetetaan vaatimuksia, tuleesen olla standardin SFS-EN 1436 taulukon luokan S1 mukainen eli SRT >0,45.

5.4 Luminanssitekijä ja värikoordinaatit

Jos silmämääräisen tarkastelun perusteella on syytä olettaa, että kyseessäon värivirhe, tarkastetaan asia mittaamalla luminanssi ja väri SFS-EN 1436mukaan. Luminanssivaatimus valkoiselle on standardin taulukon 5 luokkaB3 (�>0,40) ja keltaiselle luokka B2 (�>0,30).

5.5 Mittapoikkeamat

Merkinnöissä ei saa esiintyä leveyden tai paksuuden vaihtelua, suuntavir-heitä ja sen tulee olla selkeälinjainen. Merkintöjen mittapoikkeamat tarkas-tetaan silmämääräisesti ja tarvittaessa mittaamalla:

∙ viivan leveys

∙ katkoviivan pituus

∙ moduulin (viiva + väli) pituus

∙ poikittaissuuntainen sijainti

∙ nuolen, symbolien ja merkintäryhmän sisäiset mitat ja sijainti

∙ keskiviivaston viivojen väli

∙ jyrsinnän leveys ja syvyys

� valmiin�merkinnän paksuus


Taulukko 2: Tiemerkintöjen sallitut mittapoikkeamat

Merkinnän ominaisuus Sallittu mittapoikkeama

1) Linjamerkinnän leveys - 5 mm ja +20 mm

2) Katkoviivan pituus -5 cm ja +15 cm3) Moduulin (viiva+väli) pituus + 15 cm4) Merkinnän poikittaissuuntainenpoikkeama (Huom. 1

± 5 cm / 50 m

5) Nuolen, symbolien ja merkintäryhmänsijainti

± 10 cm

6) Keskiviivojen väli poikkisuunnassa ± 20 mm7) Merkinnän paksuus( Huom. 2 ≥ tilattu paksuus8) Jyrsinnän syvyys ≥ tilattu mm syvyys

Huom.1 : Poikittaista mittapoikkeamaa arvioidessa/mitatessa tulee ottaahuomioon keskiviivan ja kaistaleveyden muuttuminen varoitus- ja sulkuvii-vojen vuoksiHuom.2 : Lasketaan yleensä materiaalimenekin ja merkintäpinta-alan pe-rusteellaUusintamerkinnät tehdään sijainniltaan kuitenkin vanhojen merkintöjen mu-kaan, ellei ne selkeästi (ennen työn suorittamista sovitusti) poikkea oikeastapaikasta. Uusintamerkintöjen mittojen tulee täyttää taulukon vaatimukset,vaikka vanha merkintä poikkeaisi niistä.

5.6 Yliajettavuus (kuivumisaika)

Mikäli liikenteelliset, olosuhde tai muut tekijät edellyttävät voidaan merkin-nälle asettaa kuivumisaikavaatimus:Tuoreet tiemerkinnät tulee suojata liikenteeltä kuivumisen ajaksi suojakarti-oilla, vaahtohattaroilla tai muilla hyväksytyillä suojalaitteilla niin, ettei mer-kintöjen yliajaminen aiheuta viivojen vaurioitumista ja muun tienpinnan jaajoneuvon tahriintumista.

5.7 Laadunvalvonta

Liitteessä B on tarkempia ohjeita mittapaikan valinnasta merkintöjen osalta.Työkohtaisissa asiakirjoissa voidaan antaa tarkempia ohjeita/vaatimuksiamm. mittauksen teosta, tulosten julkaisemisesta, mittaajan puolueettomuu-desta, arvonmuutoksista, takuuajoista, takuista ym. tiemerkintätyön teettä-miseen liittyvistä asioista.

Liite A hyväksytyt paluuheijastavuusmittauslaitteet

Liite B on esimerkki tilastollisesti luottavasta mittaustavasta (soveltaenstandardin SFS-ENV 13459-3 liitettä B). Käytännössä mittausmäärä voidaan


supistaa puoleen silmämääräisen arvioinnin sekä mittaustulosten pienenhajonnan perusteella (luotettava normaalitilanteissa) tai neljäsosaan (lähesluotettava). Vilkkailla tieosilla ja muutenkin tilanteen salliessa suositellaanjatkuvasti mittaavaa mittausautoa. Vaihtoehtoisena menettelynä voidaankäyttää vanhaa mittaustapaa, joka on kuvattu verkkojulkaisussa Tiemerkin-töjen laatuvaatimukset 2002.


LIITE A MITTAUSLAITTEET

YLEISTÄ

Paluuheijastavuus

Paluuheijastuvuusmittauksissa käytetään sellaisia laitteita, jotka vastaavatmittausgeometrialtaan EN -standardia SFS-EN 1436 tai niiden riippuvuustoisistaan tunnetaan.Suomessa on käytössä ainakin seuraavat laitteet, jotka kuuluvat tähän ryh-mään.

LTL – 2000

Laite on suunniteltu siten, että se jäljittelee henkilöauton kuljettajan havait-semaa tieosaa 30 metrin matkalla, kun valaistuskulma on 1,24 astetta ja ha-vaintokulma 2.29 astetta. Tämä geometria, joka on hyväksytty eurooppalai-seksi standardiksi vastaa valonheittäjän korkeutta 0,65 m ja kuljettajan sil-män korkeutta 1,2 m.

LTL – 800

Laitteella on sama mittausgeometria, kuin LTL- 2000 :lla ja se on optisestitäysin yhdenmukainen sen kanssa.

ECODYN – auto

Tiemerkintöjen paluuheijastuvuus voidaan mitata myös liikkuvaan ajoneu-voon kiinnitetyllä dynaamisella mittausmenetelmällä. Mittaus tapahtuu lii-kenteen nopeudella jatkuvana mittauksena yksi viiva kerrallaan.

Potters'in malli MX30

Laitteella on sama mittausgeometria, kuin LTL- 2000 :lla ja se on optisestitäysin yhdenmukainen sen kanssa

Zehntner ZRM 1013+

Laitteella on sama mittausgeometria, kuin LTL- 2000 :lla ja se on optisestitäysin yhdenmukainen sen kanssa. Laite mittaa myös päivänäkyvyyden Qd

Luminanssi ja kitkaJos luminanssi ja kitka mitataan käytetään seuraavia laitteita:Luminanssi:Mittarina Minolta CR-331 C tai vastaava.

Kitka: Mittaukseen voidaan käyttää vallinnaista menetelmää edellyttäen,että se vastaa SRT- mittausta päällysteestä.


LIITE B TIEMERKINTÖJEN TOIMIVUUDENMITTAAMINEN

Esimerkki jaksottaisesta systemaattisesta näytteenottosuunnitelmasta(SFS-ENV 13459-3 liite B)Jos tiemerkintä on laadultaan homogeeninen voidaan 18 osuudesta valitajoka toinen eli 9 (1, 3, 5 jne.) tai harkinnan mukaan vain 4 (3, 7, 11, ja15:sta). Tällä menettelyllä saadaan 95% varmuus mittausten luotettavuu-desta. Alittavia mittausarvoja saa olla 10%. Vilkkailla tieosilla ja tilanteenmuutenkin salliessa suositellaan käytettäväksi jatkuvasti mittaavaa mittaus-autoa.Mittausohje jakaantuu kolmeen osaan:1. 100 m- 1000 m pitkät osuudet2. > 1000 m osuudet3. < 100 m osuudet, pysähtymis- ja väistämisviivat, suojatiemerkinnät,

symbolit jne.

Tiemerkintä 100 m – 1000 m

Koko pituus (L) jaetaan 18 yhtä suureen osuuteen. Ensimmäisestä osuu-desta valitaan satunnainen piste ja muiden mittauspaikkojen (M) etäisyystoisistaan on L/18. Huom. Edellä olevan mukaan voidaan valita 9 tai 4 mitta-uspistettä.

Katkoviivojen osalta jaetaan vastaavasti 18 osaan, joista valitaan satunnai-sesti mitattava katkoviiva. Mittauspisteet ovat katkoviivan kolmannespisteet.

Katkoviivojen osalta jaetaan vastaavasti 18 osaan, joista valitaan satunnai-sesti mitattava katkoviiva. Mittauspisteet ovat katkoviivan kolmannespisteet.

>100 m

L/18

M M M

0 L/18


Tiemerkintä > 1000 m

Valitaan vähintään kolme 100 m pituista osaa merkinnän alku-, keski- ja lop-pupuolelta. Esimerkki näyttää, miten osuuksien lukumäärä ja sijainti mää-räytyvät.

Kustakin 100 m osuudesta mitataan 18 ( tai 9 tai 4) mittauspistettä. 100 mosuus jaetaan 5 m osuuksiin. Ensimmäisen pisteen sijainti määräytyy satun-naisesti ja muut 5 m päästä siitä.

< 100 m merkinnät, pysähtymis- ja väistämisviivat, suojatiemer-kinnät ja symbolit

Erilaiset pienmerkinnät ryhmitellään omiksi ryhmikseen. Suojatien kukin raitaon oma merkintä. Mitattavien merkintöjen lukumäärä saadaan puolet mer-kintöjen lukumäärän neliöjuuresta alaspäin pyöristettynä. Esimerkiksi 125suojatieviivaa:Mitattavat merkinnät 0,5* ��125 ��mitattavaa suo-jatieraitaa.Alle 100 m merkintä jaetaan kolmeen osaan, valitaan satunnaisesti ensim-mäinen mittauspaikka ja kaksi muuta on kolmannespisteiden päässä tästä.Pienmerkinnöistä valitaan kolme edustavaa mittauspistettä, esim.,. kaksinuolen varresta ja yksi nuolen päästä.

Esimerkkejä yli 1000 m tiemerkinnöistä:Esim.1:pituus 22470 mNa tiemerkinnän osien lukumäärä:

Na=22470/100=224,7~225(100 on Na:n vakiojakaja)

100m 100m

alku keskeltä loppu

100 m

5 m


T tiemerkinnän testattavien osien lukumäärä: T=22470/5000=4,49~4 (5000 on T:n vakiojakaja)

SI näytteenottoväli Na/T SI=225/4=56,25~56

SP tiemerkinnän mittauksen alkuosa(satunnaisluku välillä 1 ja 56) esim. 35

Mitattavat osat ovat 35, (35+56) 91, (91+56) 147, (147+56) 203 elimitattavat välit ovat 3400-3500 m, 9000-9100 m, 14600-14700 m ja29299-20300 m, joista valitaan 18 (9 tai 4) mittapistettä edellä olevanmukaisesti. Kukin viivasto mitataan liikenteen kulkusuunnan mukai-sesti (paluuheijastavuus).

Esim. 2:alueurakka 240 kmNa osien lukumäärä

Na=240000/100=2400T testattavat osuudet T=240000/5000=48SI näytteenottoväli SI=2400/48=50SP mittauksen alkuosa esim. 31

Mitattavat osat: 31, (31+50) 81, (81+50) 131 jne. eli mitattavat välit3000-3500 m, 8000-8100 m, 13000-13100 m jne. Mikäli mittaustulok-set ovat homogeenisia (ylittävät vaatimukset ja hajonta pieni, alle + 25mcd/m2/lx) voidaan mitattavia osuuksia harventaa puoleen.

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003VALMIIN MERKINNÄN VAATIMUKSET

ISBN 951-726-939-0TIEH 2200014-v-02

Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 · tes and mixtures of the two Tiemerkintämateriaalit....

Documents

Transcript of Tiemerkintöjen laatuvaatimukset v. 2003 · tes and mixtures of the two Tiemerkintämateriaalit....