Terveydenhoitoalan tietojärjestelmien kehittämisen haasteet

Jyrki J.J. KasviTIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2

”Houston, meillä on ongelma” Ajoneuvohallintokeskuksen (AKE) tietojärjestelmäuudistus venyi 4:stä 12 vuoteen ja hinta nousi 27

miljoonasta eurosta kolminkertaiseksi Tullin 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä myöhästyi neljä vuotta. Valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen

valmistuttua löytynyt käyttäjiä. Sähköisen reseptin kehitys venyi 10 vuotta ja kymmeniä miljoonia, ja heti 1,5 v. korjausprojekti Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena 150.000 laskun

lähettäminen viivästyi kuukausilla. Espoon kaupungin sosiaalitoimen tietojärjestelmän käyttöönoton seurauksena

toimeentulotukipäätöksen saaminen kesti 40 päivää Kansallisen Kanta-potilastietojärjestelmän piti olla käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa

myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön 2013-2015. OKM:n taiteen edistämiskeskuksen Salama-tietojärjestelmä toimii niin hitaasti, että apurahat

joudutaan käsittelemään käsin, koska se on nopeampaa. Eduskunnan salijärjestelmä myöhästyi vuoden ja ylitti budjetin kolmanneksella sähköiseen henkilökorttiin käytettiin 20 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 sitä käytettiin 500 kertaa. Ongelmia toki myös yksityisellä puolella, mutta niitä ei repostella julkisuudessa.

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3

Tarkastuskertomus ”Tarkastusvirasto katsoo, että potilastietojärjestelmien kehittäminen nykyisellä

mallilla ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti tarkoituksenmukaista.”

”Tarkastusviraston mielestä sosiaali- ja terveysministeriön tulisi ryhtyä toimenpiteisiin potilastietojärjestelmien kehittämisen valvonnan järjestämiseksi.”

”Terveydenhuollon tietoteknologisten ratkaisujen kehittäminen pohjautuu vuonna 1996 valmistuneeseen sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategiaan.”

” Useiden satojen miljoonien eurojen hankekokonaisuudella ei ole ollut riittävää IT-hankejohtamista.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisten IT- hankkeiden toteuttaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011 http://www.vtv.fi/files/2435/217_2011_netti.PDF

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Terveydenhoidon ICT-tilanne on sietämätön Sosiaali- ja terveydenhoidon sadat tietojärjestelmät eivät

kommunikoi keskenään Tiedonhallinnan pettämisestä johtuvat hoitovirheet Tiedon puutteesta johtuva hoidon viivästyminen Ylimääräisen työn aika ja kustannukset pois itse hoitotyöstä

Julkisen sektorin tiedonhallinnan prosessit usein arkaaisia Mappeja, kirjeitä, käsin kirjoitettuja lippusia ja lappusia Jopa eri organisaatioiden terveydenhoidon sanastot ovat epäyhtenäisiä!

Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmät eivät vastaa potilaiden ja hoitohenkilöstön tarpeisiin Esim. potilastietojärjestelmän käyttöliittymämuutos tulee ylhäältä annettuna

Sosiaali- ja terveydenhoidon tietojärjestelmien kehityksen ja ylläpidon kustannukset ja aikataulut ovat karanneet käsistä

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5

Menneen ja tulevan paineetTaustaKuntien ohjauksen liberalisointi Kunnat ja sairaanhoitopiirit

hankkivat tietojärjestelmänsä itsenäisesti Kuntien ja piirien ict-, projekti- ja

kilpailutusosaaminen heikkoa

Järjestelmätoimittajat sitoivat asiakkaat omiin järjestelmiinsä Jopa kuntien omaa järjestelmäkehitystä

Terveydenhoidon tieto- järjestelmien pitkä elinkaari Vanhoista järjestelmistä luopuminen kallista

ja vaikeaa

Tulevat haasteetKanTa Päätearkisto vai operatiivinen järjestelmä Potilastietojen tutkimuskäyttö Vanhojen järjestelmien rajapinnatNetti voimaannuttaa potilaat Pääsy omiin potilastietoihin Omatoiminen tiedon haku Terveydenhoito oikeussaleihinUbiikki yhdistää tietovarannot Ostos- ja terveystiedot yhteen Geenitietojen hyväksi- ja väärinkäyttö Terveydentilan automaattinen seuranta

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6

Kilpailu ei toimi Toimittajaloukku estää kilpailun ja tulee kalliiksi

Kun tietojärjestelmän ja sen rajapintojen oikeudet jäävät toimittajalle, lisätyöt, muutokset ja päivitykset voidaan tilata vain toimittajalta toimittajan hintaan.

Tilaajahan ei varsinaisesti osta järjestelmää vaan maksaa sen kehityskulut ja saa sen jälkeen maksaa sen käytöstä.

Muutokset eivät kuitenkaan ole poikkeus vaan jatkuvaa toimintaa Tietojärjestelmä ei ole koskaan valmis! Aina kun lainsäädäntö, organisaatio

työmenetelmät tai toimintaprosessit muuttuvat, myös tietojärjestelmiä on muutettava.

Tietojärjestelmien hankkiminen on halpaa, kun sitä vertaa ylläpitoon.

Ratkaisuehdotuksia: Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan

kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan Tietojärjestelmien näkeminen palveluina.

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7

Suljettu kokonaisjärjestelmä on toimittajan sampo Toimittajalukko pitää etenkin laajoissa kokonaisjärjestelmissä

Pienikin muutos edellyttää koko järjestelmän avaamista. Järjestelmän sisäiset ja ulkoiset rajapinnat suljettuja, avataan eri korvausta vastaan Järjestelmä on uusittava kokonaisuutena tai ei lainkaan Potilastiedot jäävät helposti kokonaisjärjestelmän vangeiksi

Ylisuuret hankkeet rajaavat tarjoajien joukkoa Satojen miljoonien eurojen kokonaisjärjestelmiä pystyy tarjoamaan vain pari

ohjelmataloa. Tarjoukset hyväksytään vain niin suurilta tarjoajilta, koska niiden uskotaan selviävän

myös mahdollisista ongelmatilanteista.

Ratkaisuehdotuksia Modulaariset avoimia rajapintoja käyttävät tietojärjestelmät, jotka voidaan

kilpailuttaa ja päivittää osa kerrallaan Etenkin potilastiedot ja tunnistautuminen erotettava omiksi moduleikseen

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8

Hankintalaki ketteryyden esteenä Hankintalaki ei periaatteessa estä ketterää järjestelmäkehitystä

Perinteinen kilpailutus edellyttää että tiedetään, mitä ollaan tilaamassa. – Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tietojärjestelmän tarkka

ennakkomäärittely on kuitenkin mahdotonta. Maali liikkuu! Hankintalaki periaatteessa sallii ketterän järjestelmäkehityksen mutta kukaan ei

halua markkinaoikeuteen ennakkotapaukseksi– Tietojärjestelmähankinnan päätyminen markkinaoikeuteen pysäyttää

hankintaan liittyvän kehitystoiminnan 1-2 vuodeksi.

Ratkaisuehdotuksia: Hankintalain päivittäminen ja selkeyttäminen

– Edes Tekes ei saanut kahdella juristilla selvää, mitä hankintalaki vaatii Markkinaoikeuden käsittelyaikojen nopeuttaminen

– Esim. esikäsittely valitusten perusteluiden arvioimiseksi Varmuuden vuoksi valittamisen houkuttelevuuden vähentäminen

– 100 miljoonien hankkeissa pienikin läpimenon mahdollisuus houkuttelee valittamaan.

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9

Lisää haasteita Osaamisen epätasapaino

Toimittajalla on paljon tilaajaa enemmän kokemusta tietojärjestelmähankinnoista– It-hankkeita ohjaavat työryhmät, joissa virkamiehet istuvat oman toimen ohessa.

Hankkeiden seurataan ja jatkuvaan uudelleenmäärittelyyn vain siivu työajasta. – Kehityshankkeella on oltava tilaajassa päätoiminen omistaja!

Soster- ja it-osaaminen eivät useinkaan keskustele tilaajaorganisaatiossa keskenään

Hallintorajojen loukkaamattomuus VM:n JulkICT-toiminnolta on puuttunut natsat tehtävänsä hoitamiseen.

– Jo 10 vuotta JulkICT-toiminto on yrittänyt edistää ja varmistaa yhteentoimivuutta Tietohallintolain 4 § ja 6 § antavat valtiovarainministeriölle valtuudet toimia

– mutta niitä ei ole tiedonsiirron toteutuksen määritysten puuttuessa käytetty

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10

Ja vielä kaksi Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun ja

rahoituskanavien monimuotoisuus Esim. KanTa ja apteekit, yksityinen terveydenhoito, YTHS, työterveys,

terveyskeskukset, erikoissairaanhoito, Kansaneläkelaitos, kunnat Esim. tietohallintolaki ei koske Kansaneläkelaitosta eli terveydenhoidon

kokonaisvaltainen tietohallinnon ohjaus ei ole mahdollista.

Erikoissairaanhoidon kulttuuri ja asenne Tietojärjestelmien halutaan palvelevan olemassa olevaa organisaatiota ja

toimintatapoja– Eri sairaanhoitopiirit ym. ovat halunneet järjestelmiensä palvelevan

nimenomaan heidän omia toimintatapojaan Tuloksena krooninen tuottavuusparadoksi

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11

Hankepöhö heikentää työn hyötysuhdetta Hankepöhö syö resurssit varsinaiselta kehitystyöltä

Johto- tai projektiryhmän kokous syö helposti 10-20 henkilötyöpäivää Rahoituksen hakeminen, hakemusten käsittely, raportointi ja valvonta syövät

helposti leijonanosan resursseista Projektiseurannassa tulisi välillä arvioida myös tuntien käyttötarkoitusta

Tulosten asemesta pitäisi seurata vaikutuksia Esim. tietojärjestelmä sinänsä on merkityksetön, sen sijaan tulee arvioida sen

käyttöönoton toiminnallisia vaikutuksia esim. tuottavuuteen, laatuun, työhyvinvointiin, toimintatapoihin, …

Valmistuneille hankkeille tulisi perustaa seurantaryhmä, mutta mistä projektista sen kokousten tunnit laskutetaan?

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12

Käyttäjän sähköinen näkökulma Tietojärjestelmäkeskeinen ajattelu sivuuttaa toimintaprosessit

Tietojärjestelmä on vain väline toiminnan kehittämiseksi!– Tietojärjestelmä toimintatapoja muuttamatta laskee työn tuottavuutta ja laatua

Tietojärjestelmien lisäksi myös toimintatapojen ja -prosessien oltava yhteentoimivia– Esim. videoneuvottelujen käyttäminen etäkonsultaatioissa

(sähköisen) palvelun on palveltava käyttäjän kokemaa palveluprosessia, ei tuottajaorganisaation rakennetta Esim. palkka.fi ja työnantajamaksujen maksaminen

Käytettävyys: palvelun on vastattava käyttäjän valmiuksiin Kehittäjät eivät osaa asettua käyttäjän asemaan Esim. verkkopankkeja käytetään paljon mobiilikäyttöliittymällä, koska se on

yksinkertaisempi Käytettävyystestaus osaksi tietojärjestelmän hyväksyntää!

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13

Kun kehitetään tietojärjestelmiä eikä toimintaa Esimerkiksi laskun sähköinen käsittely eräässä kuntayhtymässä

1. Lasku tulee tilaajalle2. Sisäpostina keskushallintoon3. Skannataan4. Sähköpostina takaisin5. Asiatarkastus6. Sähköpostina esimiehelle7. Hyväksyntä8. Sähköpostina keskushallintoon9. Maksetaan (usein myöhässä viivästyskorkojen kera)

Laskun maksaminen saisi kestää vain viisi päivää Kukaan ei voi olla sairas, matkalla, koulutuksessa, tehdä oikeita töitään Kun tietojärjestelmä lukitsee toimintaprosessin, ihmiset eivät voi enää joustaa

Miten järjestelm

ää käytetäänKenen ja m

ihin tätä pitäisi käyttääHe

i, tä

mä

hom

ma

ei k

uulu

tänn

e!Kä

yttö

liitty

män

ong

elm

atM

ater

iaal

inha

llinna

n on

gelm

at

Ei hajuakaan todellisuudesta.

Valtava määrä marmatusta ja kurinaa.

X

X

Kun johto hankkii tietojärjestelmän…

10.04.2023 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15

KanTa (ja KanSa) ovat paljon vartijoina Kun KanTa on syksyllä 2014 otettu valtakunnalliseen käyttöön,

kaikkien terveydenhoidon tietojärjestelmien on tuotettava potilastietonsa KanTa-järjestelmän standardoidussa muodossa. KanTa käytännössä pakottaa yhteentoimivuuteen! Ei ihme, että KanTa yritettiin vesittää päätearkistoksi. KanTa-järjestelmän tuloon jo ensi vuonna ja sen kunnille ja sairaanhoitopiireille

asettamiin velvoitteisiin ei ole herätty kaikkialla Suomessa.

Sosiaalipuolen vastaava KanSa-järjestelmä ei valitettavasti ole vielä yhtä pitkällä, vaikka haasteet ovat vähintään yhtä mittavat. Sosiaalitoimen henkilöstön työajasta huomattava osa kuluu toisen sosiaalialan

organisaation puhelinpalvelun jonotusääntä kuunnellen…

Potilastietoaineistojen (esim. KanTa ja KanSa) hyödyntäminen tutkimuksessa ja kansanterveystyössä edellyttää tutkimusta, kansalaiskeskustelua ja lainsäädäntöä.

30.9.2010 www.kasvi.org 16

Sukupuolten välinen digikuilu?Keskustelua?

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja

riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013