Teemahaastattelu sosiaalityöntekijöiden rakenteellisen sosiaalityönkäsityksistä ja käytännön sovelluksista

Simo Laakso

Käytäntötutkimus

Rakenteellinen sosiaalityö kyseenalaistamassa poliittisen

hegemonian ja asioiden luonnollisen tilan

Etninen identiteetti

Sukupuoli Rotu

Vapauden edellytykset

Uskontokunta Seksuaalisuus

Kansalaisuus

Vapautuminen sisäisistä ja ulkoisista sorron muodoista

Olennaisinta ei ole se, mitä teemme, vaan se, mihin kuulumme!

Sosiaalinen vuorovaikutus vallankäyttöä

Luo mikro- ja makrotason rakenteita, joilla on tulkintakehikoiden ja keskinäisen kunnioituksen

aikaansaama moraali, yhteisesti jaettavat normit sekä tietty järjestys

Esittäytyvät tietyille ryhmille epätasa-arvoisina ja sortavina

Sosiaalityö lievittämässä ja paljastamassa sorron yksilöllisiä muotoja pyrkien samalla muuttamaan niitä

Keskeisintä yksilöllisen ja yhteiskunnallisen yhdistävä ja kulttuuriset

konventiot haastava kriittinen työote sekä positiiviseen muutokseen

vaikuttaminen.

Ideoita kriittisestä, radikaalista, postmodernista, feministisestä ja marxistisesta

teoriasta.

Käytännön työvälineitä esimerkiksi sosiaalinen raportointi, ekososiaalinen

sosiaalityö, mediatyö, yhdyskunta- ja yhteisösosiaalityö.

Helsingin kaupungin sosiaalityön työn vaativuuden arviointi (TVA): 10 %

työajasta tulisi käyttää rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen.

Uusi sosiaalihuoltolaki (2014/1301) 7 §

1) Tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista merkityksistä.

2) Tavoitteelliset toimet tarpeiden täyttämiseksi.

3) Asiantuntemus päätöksenteon tueksi.

Tutkittavat: Kaksi Helsingin sosiaali- ja terveysviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen toimipistettä. Yksi nuorten aikuisten (18-24-v.) ja yksi aikuisten (yli 25-v.) sosiaalityöntekijöiden puolella. 5 haastateltavaa kummassakin.

Tutkimuskysymykset:

1) Miten sosiaalityöntekijät itse käsittävät rakenteellisen sosiaalityön?

2) Millä tavalla sosiaalityön rakenteellisuus ilmenee sosiaalitoimistojen käytännön työssä?

3) Mitkä tekijät vaikuttavat rakenteellisen työotteen toteutumiseen?

Menetelmät

Aineistonkeruumenetelmänä puolistrukturoitu teemahaastattelu ja analyysimenetelmänä aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

(18-24-v.): Apua, asianajoa sekä järjestelmän tulkkausta. Epäkohtien havaitseminen

ammatin ja yhteiskuntatieteilijän identiteetin kautta.

(yli 25-v.): Ei osana sosiaalityön työnkuvaa. Rakenteissa tuotetut ja ylläpidetyt

sosiaaliset ongelmat. Sosiaalityö vallitsevan arvomaailman armoilla ja sen peilinä.

Idean ja käytännön yhteensopimattomuus: Työn kiire, tiedon ja mallien puute ja työn

yksilökohtaisuus rakenteellisemman työotteen esteenä.

Sosiaalinen raportointi ainoa rakenteellisen sosiaalityön väline.

yksittäinen työntekijä voi ajatella että voi olla mahollisiman pehmeenä () puskurina siinä virastojen välissä et se kohtaaminen on siin inhimillinen ja () mahollisimman epäbyrokraattinen sillai että ne rakenteet () kahlitsevat rakenteet ei ilmenis asiakkaisiin asti () et sil tavalla voi ainaki pehmentää niit (18–24v.)

näkee sen asiakkuuden yhteiskunnan tuotteena () et siinä ilmenee semmosii malleja et huomaa et jotain tiettyä asiakastyyppii tulee () niinku vastaanotolle esimerkiks jonkun tietyn lainsäädännön tuotteena (yli 25v.)

Organisaation muuttuminen notkeammaksi. Epätasa-arvoa lisäävän byrokratian ja turhien hallinnollisten väliportaiden purku.

Rakenteellisen sosiaalityön koulutuksen lisääminen. Profession tieteellisyyden parantaminen. Organisaatiokulttuurin dialogisuuden ja avoimuuden lisääminen. Keskittyminen ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Tulosvastuullisuudesta ja tehokkuudesta kokonaisvaltaisempiin työn mittareihin. Rahan roolin vähentäminen.

Sosiaalityön häpeää ylläpitävän mielikuvan muuttaminen. Itsepalvelukulttuurista ja individualismista yksilöä tukevaan yhteisöllisyyteen.

Ulkoisen viestinnän parantaminen ja sosiaalityön position yhteiskunnallinen normaalistaminen.

jos on sosiaalityöntekijät tiimin kesken tuol istuneet ja ottaneet jostain asiast kantaa ni siitä on voitu kuulla sitten () pomon puolelta et hei () tiedottaminen on tiedotus () puolen heiniä et tää ei oo niinku teiän () tehtävä ottaa tällä tavalla kantaa joka asettaa vaikka sitte kaupungin huonoon valoon (18–24v.)

toi koulutus ei anna mitään oikeesti () jos tiedät yleissivistyksestä jotain () ni tervetuloa sosiaalityöhön () ei siel mennä missään syvälle () mun mielestä (yli 25v.)

Rakenteellisen sosiaalityön käsityksissä vaihtelua: nuorten (18-24v.) sosiaalityöntekijöiden puolella sen suhteen oltiin käytännönläheisempiä, kun taas aikuisten (yli 25v.) puolella se sai yhteiskunnallisempia sävyjä.

Sosiaalinen raportointi ainoa tunnustettu rakenteellisen sosiaalityön väline. Muille työtavoille ei tiedollisten tai tarvittavien mallien puutteiden ja lakisääteisten tehtävien hoitamisen takia jää myöskään aikaa.

Rakenteellisen työotteen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden esteinä monenlaiset kulttuuriset sekä organisatoriset hiljaisuuteen johtavat tekijät: linjaorganisaation hierarkisuus ja sen ulkoista viestintää estävä kuri ja kontrolli. Koettu ammatillista itsetuntoa vähentävä työn tieteellisyyden ja yhteisten toimintatapojen puute. Julkinen, häpeää ylläpitävä sosiaalihuollollinen mielikuva.

Vaikeat termit kannattaa tehdä ensin sille pienoiskulttuurille merkitykselliseksi, johon

halutaan vaikuttaa, sillä sosiaalityön työtehtävät ja pienoiskulttuurit hyvinkin erilaisia.

Vaatimusten sijaan tietoa, ymmärrystä, toimivia rakenteita ja malleja sekä käytännön

sovellutuksia ja näiden dialogista kehittämistä.

Huomio myös profession sisäiseen asemaan, kulttuurisiin konventioihin ja pakkoihin.

Sosiaalityön roolin yhteiskunnallinen normaalistaminen, ”oma sossu” -palvelu

laajentamassa tarveharkintaisuuden ideaa.

kyl meiän pitäs pitää oikeesti vähän enemmän () niinku ääntä siitä työstä mitä tehdään ja sen niinku merkityksestä ja () sitä kautta niinku asiakkaiden tilanteista että () et et mi miks () me ollaan tämmösiä (18-24v.)

Carniol, B. (1992). Structural social work: Maurice moreau´s challenge to social work. Journal of Progressive Human Services, 3, 1–20.

Hick, S. F. & Murray, K. (2009). Structural social work. Teoksessa M. Gray & S. A. Webb (toim.), Social work: Theories and Methods (s. 86–98). Lontoo, Sage.

Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2004). Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki, Yliopistopaino.

Hussi, T. (2005). Sosiaalinen raportointi tiedon rakentajana: Menetelmäkuvaus ja käytännön kokemukset. Helsinki, SOCCA:n ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja 4/2005.

Matthies, A.-L & Närhi, K. (2014). Ekososiaalinen lähestymistapa rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksenä. Teoksessa A. Pohjola, M. Laitinen & M. Seppänen (toim.), Rakenteellinen sosiaalityö: Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014 (s. 87–118). Kuopio, Unipress.

Mullaly, B. (1997). Structural social work: Ideology, theory, and practice. Ontario, Oxford University Press.

Pohjola, A. (2014). Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa A. Pohjola, M. Laitinen & M. Seppänen (toim.), Rakenteellinen sosiaalityö: Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014 (s. 16–37). Kuopio, Unipress.

Roivainen, I. (2004). Yhteisöt ja yhteisösosiaalityön lähtökohdat. Tampere, Tampere University Press.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. (2009). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki, Tammi.