1

TAPPAJAHAUKI 2001

TAPPAJAHAUKI

Polyteknikkojen Kalastusseuran vuosijulkaisu 2001. Yhdestoista vuosiker ta.

JA PIKKUVÄKI

2

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

PääkirjoitusAnssi Keskinen 3.10.2001

Ensimmäiseksi p i tää to ivot taa kaikki uudet fuksi t tervetul le iksi mukaan POKAn toimintaan. Kun i tse aloi t te l in opiskelujani nel jä vuotta s i t ten, o l in varautunut s i ihen, et tä kalastusharrastuksessani tu l is i enemmän tai vähemmän hi ipumaan. En osannut kuvi te l lakaan, et tä par in vuoden kulut tua pääkaupunkiseudul la asuessani kalastais in enemmän ja monipuol isemmin kuin koskaan ennen, lähemmäs satana päivänä vuosi t ta in.

POKA tar joaa jäsenistöl leen huimat mahdol l isuudet i tsensä toteuttamiseen hyvän harrastuksen par issa. Tapahtumakalenter i in merkattujen tapahtumien l isäksi seura tar joaa uusi l le jäseni l le mahdol l isuuden tutustua muihin harrasta j i in , jo iden kanssa voi suunni te l la yhte is iä re issuja ja vaihtaa kokemuksia. Ehkäpä POKAsta löytyy myös veneen tai auton omistavia kaverei ta, jo iden avul la kalaan pääsee paikkoihin, jo ih in muuten ei o l is i mahdol l is ta mennä. Eikä kanatta unohtaa kalastuksen sosiaal istakaan puol ta. Porukal la tehdyi l lä reissui l la kun on usein tapana muodostuva ik imuistois iksi , vaikka kaver i s i l lä kertaa sattu is ik in saamaan isomman kalan!

Kulunut vuosi on ol lut jä l leen kerran kalastuksel l isest i antoisa. Er i ty isest i v i ime loppusyksystä jä i mieleen ennätyksel l isen pi tkään jatkunut avovesikausi ja rantakais l ikoihin saal ista väi jymään saapuneet haukimammat. Kymppiklubi sai taas uusia jäseniä. I lahduttavaa ol i myös huomata, et tä kalaa tuntui löytyvän yl lät tävän hyvin myös lähivesi l tä. Espoon vedet antoivat tasaisen varmast i karkeahkoa haukea aina Laaj lahtea myöten, ja Porkkalasta saat i in haukien l isäksi myös nättejä ta imenia. Kun vielä tänä kesänä ja syksynä on Vantaajokeen taas noussut huomattavia määriä arvokalaa, voi todeta, et tä merta edemmäs kalaan ei o le pakko lähteä. Vaikka onhan maiseman vaihtokin väl i l lä mukavaa!

Perhokalastus, ja varsinkin meriperhokalastus tuntuu täl lä hetkel lä olevan pokalaisten pi i r issä selkeässä nousussa. Keväthaukireissu jä i moni l le mieleen si i tä, et tä ensimmäistä kertaa seuran histor iassa yl i puolet re issun hauista

saat i in perhol la. Näiden l isäksi huomatt i in, et tä hauestuksen sivutuotteena voi kevääl lä saada myös meri ta imenia, mistä Ar in lähtöpäivänä perhostelema 4,2-ki lo inenkirkaskylki ol i upea osoitus. Jostain syystä ensimmäinen pokalaisen per inte is i l lä perhokalastusväl inei l lä pyytämä kymppik i lo inen hauki antaa kui tenkin v ie lä ainakin tätä k i r jo i tet taessa odottaa i tseään, todel la lähel lä on kui tenkin käyty jo par ik in kertaa.

Selkeää laskusuhdannettakin on huomattavissa sie l lä tääl lä. Tuntuu si l tä, et tä v i ime talvena ei juur i kukaan käynyt pi lk i l lä, ja jäsenistön saamien mateidenkin lukumääräkin ta is i mahtua yhden käden sormi in. En usko, et tä kysymys ol is i pelkästään ki innostuksen puutteesta, vaan luul is in, et tä akt i iv i jäsenistössä ei tä l lä hetkel lä ole ketään todel l is ta akt i iv ip i lkk i jää, joka jakais i innostustaan muihin pokalais i in. Täl la is i l le kaverei l le on aina t i lausta seurassa kuin seurassa, ja s iksi haluankin rohkaista kaikkia jäseniä esi t te lemään omia kalastustapoja ja -paikkoja rohkeast i mui l le. Ol ipa la j is i s i t ten vaikka mateen pintaperhokalastus, tuo se rohkeast i esi l le ja muiden pokalaisten t ietoisuuteen. Vain s i ten yhteinen t ietotai to l isääntyy, ja vain s i ten sekä seuran toiminta, et tä yksi t tä isten kalastaj ien harrastus kehi t tyy ja muuttuu monipuol isemmaksi .

Muutama vuosi s i t ten alkanut sukupolvenvaihdos on nyt tehnyt aika tehokkaast i tehtävänsä. POKAn alkuvuosien akt i iveja alkaa näkyä toiminnassa ent istä harvemmin, ja nykyhal l i tus alkaakin jo lukea i tseään "vanhoihin partoihin". Naamojen vaihtumisesta huol imatta POKAn toiminta on pysynyt ehkä yl lät tävänkin samankal ta isena kuin muutama vuosi s i t ten, mutta tämä vain todistaa, et tä peruskonsept i on kohdal laan. Juur i per inteiset syys- ja keväthaukireissut, Kaunissaar i ja t ietyst i p ikkujoulut ovat vuodesta to iseen suosi tu impia tapahtumia. Mahdol l isest i hyvinkin pian tu lee POKAn hal l i tus kokemaan samanlaisen nuorennusleikkauksen kuin syksyl lä 1997, jo l lo in i tse tu l in fuksina mukaan hal l i tukseen. Alkaakin ol la jo aika saada uusia naamoja jär jestämään POKAn toimintaa, ja tekemään si i tä jäsenistön näköistä, ennen kuin nykyinen hal l i tus kangistuu kaavoihinsa lopul l isest i .

Jo yhdennentoista Tappiksen toimit ta jana minun on aika k i i t tää jäsenistöä kuluvan vuoden aikana nyysseihin k i r jo i tetuista reissuraporteista. Pai ts i et tä ne jakavat t ietoa jäsenistön kesken, ne myös muodostavat melkoisen t ietopankin tu levaisuuden reissujen suunni t te lua s i lmäl läpi täen. Muistakaahan taas ki r jo i te l la, n i in uudet kuin vanhatkin jäsenet, kunhan kalareissui l tanne ehdi t te!

Polyteknikkojen kalastusseura POKAPostiosoite: TKY/POKA PL 69 02151 ESPOOSähköposti: pokah@otax.tky.hut. f i

Kotisivu: www.tky.hut. f i /~poka

Pankkit i l i : Meri ta 130930-49155

TAPPAJAHAUKI11. vuosikerta Painos: 150 kpl

Toimitus: POKA Taitto: Anssi Keskinen

Valokuvat: POKA Kiitämme: Kala-Pekka, Wobbleri

Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet:1991 Tappajahauki1992 Tappajahauen paluu1993 Tappajahauen pedot1994 Tappajahauen poika1995 Tappajahauki ja Oparin aarteet1996 Tappajahauen viidakkoseikkailuja1997 Talttumaton tappajahauki1998 Tappajahauki ja valkoinen nainen1999 Kauhea tappajahauki2000 Tappajahauki ja kultaleijona

3

TAPPAJAHAUKI 2001

Tänä vuonna 12 vuotta täyttävä POKA on alunperin hauen heit tokalastuksen ympäri l le perustettu kalastusseura. Jäsenmäärä on vuosien kuluessa vaki intunu jonnekkin sadan rei lummal le puolel le, ja uusia jäseniä saadaan pai ts i TKK:l le opiskelemaan tulevista fukseista, myös hal l i tuksen hyväksymistä koulun ulkopuol is ista kalastaj ista.

Seuran toiminta painottuu nykyisel lään edel leen vahvast i hauen kalastukseen merel lä, nykyis in tosin myös perhovaval la uist imien l isäksi . Merel tä pyydetään ja saadaan t ietyst i mui takin kaloja, kuten meri ta imenia, kuhia, ahvenia ja säynäviä n i in uistelemal la, j ig i t tämäl lä, perhoi l la kuin pi lk i l läkin. Toki kalaa yr i tetään myös sisävesien järv istä ja koskistakin. POKAssa har jo i tetaan tänä päivänä lähes kaikkia Suomessa mahdol l is ia urhei lukalastusmuotoja. Seuran jäsenistö koostuu pal jo l t i joukosta kalastusharrastuksen yleismiehiä ja -nais ia, jo i l le mikään harrastuksen alalaj i e i o le v ieras. L isäksi osa jäsenistöstä on er i a la la j ien spesial iste ja, jotka harvoin jät tävät ominta kalastusmuotoaan. Tois in sanoen, POKAsta löytyy t ietotai toa ja kalaseuraa joka lähtöön.

Toiminnan runko koostuu lukuis ista vuosi t ta in to istuvista tapahtumista sekä jatkuval la syötöl lä tapahtuvista yksi t tä isten jäsenten organisoimista kalareissuista. Vuoden päätapahtumat ovat perinteisest i ol leet kevään ja syksyn haukireissut, jotka ovat suuntautuneet joko Ahvenanmaal le ta i saar istomerel le, marraskuun Kaunissaaren meri ta imenreissu ja kesän perhokalastusreissut. Tämän l isäksi on t ietyst i v ie lä kalastukseton osuus, el i legendaar iset POKAn pikkujoulut ja er i teemojen ympäri l le jär jestet tävät saunai l lat .

POKAssa kalastus ei o le sala i lua, vaan uut ta t ietoa kalapaikoista ja kalastustavoista on pyr i t ty lev i t tämään jäsenistö l le avoimest i o tax in uut isryhmässä tky.kalayhd.poka. Reissuraport te ja, uusia löytöjä ja keksintöjä - kannattaa lukea ja etenkin k i r jo i t taa. L isäksi a jantasaista informaat iota kalavesi l tä tar jo i lee tekst iv iest ipohjainen palvelu POKA-onl ine. Käy ihmeessä tutustumassa osoi t teessa ht tp: / /www.tky.hut. f i /~poka/onl ine.html, jos et o le s ie l lä aikaisemmin käynyt!

Pokaan voi t l i i t tyä seuraavast i . Jos olet teekkar i , lähetä vapaamuotoinen hakemus hal l i tuksel le osoi t teeseen pokah@tky.hut. f i ta i tu le johonkin tapahtumaan ja kerro aikeistasi jo l lekin hal l i tuksen jäsenel le. Maksa jäsenmaksu ja naut i seuran palveluista ja tapahtumista. Jos taas et o le teekkar i , voi t päästä ulkojäseneksi . Ulkojäseni l tä vaadi taan aina hal l i tuksel le

osoi tet tu vapaamuotoinen jäsenanomus. Jonkun jo POKAlaisen tunteminen tai suosi tus helpottaa asiaa ja hakemuksen käsi t te lyä.

Kaikki in POKAN tapahtumi in vaadi taan lukuvuoden 2001-2002 maksettu jäsenmaksu ja myös mahdol l is ten jäsenmaksuräst ien suor i t taminen. POKAN jäsenmaksu on LUKUVUOSIkohtainen. Se on maksettava aina lukuvuoden alussa (=syyskuun kuluessa). L i i t tyä voi t myös kesken lukuvuoden, jo l lo in maksat kyseisen vuoden jäsenmaksun.

Ensimmäisen vuoden jäsenyys on fuksei l le i lmainen, normaal i teekkar ien jäsenmaksu on 50 mk. Valmistunei l ta ja ulkojäseni l tä per i tään 100 mk. Jäsenmaksu toivotaan maksettavan käteisel lä POKAn t i la isuuksien yhteydessä hal l i tuksen jäseni l le. Täl lö in väl tytään pankkien turhi l ta palvelumaksui l ta. Jos maksat pankki in, t i l inumero on Meri ta Pankki Espoo-Otaniemi 130930-49155.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

POKAn hallitus vuonna 2001Puheenjohtaja: Anssi Keskinen

puh. 040-7777938, emai l : akeskine@cc.hut. f i

Sihteeri: Tero Lehto

puh. 050-3774850, emai l : tero. lehto@cc.hut. f i

Rahastonhoitaja: Aki Ti l l i

puh. 050-5894 171, emai l : akt i l l i@cc.hut. f i

Uistinmestari: Janne Halme puh. 050-5312969, emai l : jkhalme@cc.hut. f i

Perhomestari: Simo Rissanen

puh. 050-3599596, emai l : sr issane@cc.hut. f i

Tiedotusmestari: Teppo Juntunen

puh. 09-5483748, emai l : t t juntun@cc.hut. f i

Protokollaministeriö: Pauli Hemminki

puh. 041-5165475, emai l : phemmink@cc.hut. f i

4

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Espoo yllättää Anssi Keskinen 12.10.2000

Kun kalenter ista löyty i rako ja kel ik in näytt i o levan kohdal laan, ehdin ei len puolen päivän reissul le Espooseen. Mukaan läht i Aki v i is iheppaisen koneensa kanssa, joka ruuvatt i in antamaan kylpyammeel le väkevämpää vääntöä. Amme ei tosin koneen päiv i tyksestä juur i l isävauht ia saanut, joten matka tai t tu i kyntämäl lä vet tä yhtä hi taast i kuin ennenkin.

Ensimmäiset kolme paikkaa Svinösundista Espoonlahdel le päin vet ivät vesiperän. Nel jännessä mestassa Tal lholmenin kär jessä si t ten kui tenkin alkoi tapahtumia ol la sen verran t iheään, et tä epäi l imme hetken olevamme jossain muual la kuin Espoossa. Pikataht i in mul le 4 ja aki l le 2 haukea, jo ista Akin to inen la iha kala tuomit t i in (pi tuus)pinnaksi . Mielenki intoisempi tapahtuma ol i s i l t i Akin ankan yhtäkkinen katoaminen kesken kelauksen. Kuka mahtoi o l la asial la?

Jatkoimme Tal lho lmenin seuraavaan kais l ikkoon, josta o len joskus pinnankin saanut. Aki l le par i l ihaksi muuttumatonta tapahtumaa. Sama taht i jatkui myös seuraavissa kais l ikoissa. Aki sai harvaksel taan tärppejä ankkaan, mul le ei mitään. Si i r ry imme Espoonlahden puolel le.

Kirkkonummen puoleista kais l ikkoa rekatessamme sanoin jossain vaiheessa aki l le, et tä otanpa kasin. Hei t to ankal la syvään kais l ikon reunaan ja het i TUMPS. Ankka jä i paikoi l leen. Uusi TUMPS ja hetken luul in jo oikein ison kalan iskeneen. Veneen vieressä f isu pieneni 3,7-ki lo iseksi , mutta väl iäkös si l lä, re issu ol i jo tähän mennessä täyt tänyt kaikki odotukset Espoo-reissul le.

Samasta kais l ikosta tu l i v ie lä mul le räkä, ja lähdimme takais in Suvisaar istoon päin kopaisten kui tenkin Espoonlahden Espoon puoleiset rannat tu loksetta. Lähel lä Soukanniemeä saat i in seuraava tapahtuma, kun tuul ikais l ikkoon taas kerran hei tet tyäni u ist imeen tart tuneet salaat i t a lkoivat potk ia. Hieman yl lät täen vedestä nousik in s i t ten 3,8-ki lo inen jedda. Ol i tuntunut huomattavast i p ienemmältä. Kun nyt kalast in vaapul la, tu l i tuosta f isusta bi i t tar i tarpei ta. Akik in sai v ie lä jonkun rään.

Seuraavassa kais l ikossa Soukanniemen kär jessä päät in kokei l la pysäytystekni ikkaa. Hei t in kais l ikon viereen suspendaaval la Purelurel la ja odot in. JUMPS JUMPS! Taas ol t i in kotona ja 4,4-ki lo inen ol i nopsaan veneessä. Tämäkin meni l ihoiksi , kun vuot i verta jo väsytysvaiheessa. Pi tä is i i lmeisest i käyt tää vain ankkoja syönnin sat tuessa.

I l ta alkoi jo vähän hämärtää, mutta koska ison kalan ikkuna ol i v ie lä auki , menimme ensimmäisel le kalaa antaneel le paikal le takais in. Ehdin hei t tää paikkan ensimmäisen hei ton aivan matalaan, ehkä noin puolen metr in veteen kun hyvä molskahdus katkais i Pureluren matkan. Iso, kommentoi Aki , ja kun i tse näin f isun sanoin et tä vähintään vi tonen. Köydenveto ol i ihan hyvä varsinkin kun kala matalassa vedessä meni mi l lo in kais l ikkoon mi l lo in potkur i in. Pian pääsimme kui tenkin tuulen avustuksel la ulos kais l ikosta ja Espoon jööt i kopatt i in kyyt i in. Kala punni t t i in 7,7-ki lo iseksi ja laskett i in onneksi hyvässä kunnossa takais in. Hauki potkais i pyrstöl lään hyväst iksi ja Espoon enkkani o l i parantunut uusi l le lukemil le.

Si inä ol ivatk in i l tapäivän tapahtumat. Päivän saldo ol i espoolais i t ta in mul le tähän ast i ennenkokematon:

Mul le 9/4 (7,7; 4,4; 3,8; 3,7) Aki l le 3/1 (82 cm)

Eka haukki (Laajalahdesta) Oll i -Pekka Niemi 19.10.2000

Hauen ets intä jatkuu. Vesi l le pääsin vähän kahden jä lkeen. Sää vaikut t i haukisel ta. Pi lv inen tuhnu kel i , l ievä etelänpuoleinen tuul i . Kuulemma punapääni lsun kel i mutta val i ts in kui teskin mustan bomberin pel i in. Aloi t in nakkelun het i venepaikan kais l ikol la ja rekasin koht i luonnonuojelualuetta. SMT:n parkkiksen kais l ikossa het i hei ton perään par in kammenpyöräytyksen jä lkeen tul i mukavat pyörteet pintaan 2 metr iä bomberin perässä. Odot in tärppiä, e i kui tenkaan tul lut . Pommit in samaa paikkaa muutaman hei ton mutta

kala ol i poissa. Kais l ikon suojelualueen reunal la saan ensin seur ion. Si t ten par i hei t toa tyhjää. Seuraava hei t to menee pieleen bomberin lentäessä ns. katsomon puolel le. Rykäsen bomberin kais l ikosta veteen, ei onneksi tar t tunut kais lo ja. Par i veivausta ja tumps, kala k i inni . Vähän lo iskintaa ja pientä vetoa sinne tänne kunnes kala uiskentelee ki l t is t i veneel le. Pää pintaan ja koukku esi in. Hyvin on vaappu ki inni . Sovi t te len koukkua mutta kala ei o l lut v ie lä valmis ja käy hei t tämässä pikku rundin. Takasin veneel le, koukku leuan al le ja nosto. Näyttää pinnal ta. Puntar i kertoo 3250g. Se on si inä. Eka hauki Laajalahdesta - ja het i p inna. Bonkkeeran kalan koska pakast imessa ei oo yhtään haukkee. Vir i tän nel jän vavan vetosysteemit ja soutu-uistelen rantasaunal le. Ei tapahtumia. Rantasaunal ta rekaan koht i venepaikkaa hei te l len tummaa possua. Suur inpi i r te in ei l isel lä karkuutuspaikal la possua tukistetaan, lu jast i . I r tosi , mutta pintaan tul i k ivat pyörteet. Hei t in par i hei t toa l isää mutta hi l ja ista ol i . Rekasin venepaikal le i lman sen kummempia tapahtumia ja la i to in kamat kasaan. Hauki f i leeksi ja kot i in.

Tarinaa Espoon haukivesiltä Teppo Juntunen 20.10.2000

Tänään si is taas Espoossa. Mukaan läht i kaver in i Otso, joten ei tarv innut ot taa omaa venettä. Kai taal ta pääsimme l i ikkeel le puol i l ta päiv in ja pian ensimmäinen räkä jo roikkui s i iman jatkeena. Se jä ik in ainoaksi s i l tä alueel ta el i Suvisaar isto antoi taas s i tä i tseään.

Si i r ry imme si is uusia aluei ta kartoi t tamaan. Tuul i kävi nyt lounaasta ja keskiv i ikkoiset ot t ipaikat o l ivatk in tyyniä. Tunt i ta is i kulua i lman tärppiäkään. Jossain vaiheessa saan vielä to isen ja kolmannenkin rään, ja s i t ten loppuvatkin tuul i rannat. Otso on tyynen rannan kannal la, e ikä suostu s i i r tymään muual le vaikka kova äänisest i vastustankin. No eihän si i tä mitään tul lut .

Maisemat muuttavat vain heikommiksi kun ajamme tyyneen matalaan lahteen. Kohtuul l inen mosahdus kais l ikossa ja aar in alueel la lentävät salakat saavat minuunkin vauht ia. Sininen Krokot i i l i äkkiä veteen, tämä on tut tu t i lanne! Otso osuu lähemmäs mosausta. Par i metr iä kelausta ja kala k i inni . Tuomitaan het i p innaksi . Pienen väsytte lyn jä lkeen koukkaan Otsol le kalan. 4,3kg ja verenvuototaut i . Sisäl lä kais l ikossa käy vähän väl iä kova metel i kun iso hauki jahtaa salakoi ta, e i vaan haukia onkin enemmän. Pian Otso raportoik in uudesta kalasta. Parempi kuin äskeinen, selväst i y l i v i i tonen. Kalan väsytyksen aikana näen selväst i ensimmäistä kertaa kalan jonka r ist imme kympäksi , metr inen selkä käy pinnassa kais l ikon reunassa ja i lma on täynnä salakkaa! Koukkaan

5

TAPPAJAHAUKI 2001

Otson kalan joka kasvaa puntar issa 6,3kg:ksi , kasvamaan. Si i r rymmä het i pommit tamaan paikkaa missä kymppä pintoi . Kala on kumminkin taas s i i r tynyt syvemmäl lä t iheään kais l ikkoon missä se aika ajoin näyttäytyykin.

Odottelemme kalan tuloa uist inten etäisyydel le ja hei t te lemme muual la lahdessa. Saankin pian ki lo isen. Uist imen perään i lmestyy myös kohtuul l iset pyörteet, mutta tärppiä ei tu le. Taas toisel le puolel le lahtea. Hei t to nelosen ot t ipaikal le ja kala seuraa, tärppää, ei k i inni . Seuraa vielä, tärppää, ei k i inni . Uusi hei t to ja kala kokei lee v ie lä kerran. Kiroan kur j ia gamasutr ia. No kala ei kumminkaan ol lut se kymppä, vaan joku sen kavereista. Kymppä le ikki salakoiden kanssa samaan aikaan kais l ikossa. Alamme kyl lästyä ja s i i r rymme eteenpäin, mutta päätämme tul la v ie lä lopuksi hakemaan omamme pois.

Kalan syönt i selkeäst i heikkenee ent isestään ja menee varmaan tunt i i lman kaloja, tärppi i kyl lä mutta ei jää k i inni . Si t ten innostun repimään kolme

puikkar ia putkeen ja Otsokin ta i taa saada yhden. Kun aur inko alkaa painua metsän taakse, eikä kalaa kuulu, päätämme lähteä kunhan käymme vielä hauki lahdessa. Matkal la v i r i tän uuden Gamagatsun krokoon, sen verran monta tärppiä jä i tu lematta y lös.

Nyt laht i on hi l jennyt, mutta to ivoa täynnä hei t te lemme. Si imassa tuntuukin jotain ja nykäisen voimal la. Haukihan se sie l lä mutta pieni . Kymmenkunta tu loksetonta hei t toa l isää ja s i t ten hei tän taas nelosen ot t ipaikal le. Par i kammenpyöräystä ja TUMPS. Vesi pärskähtää. Kala on ki inni , mutta ei näytä ainakaan vi tosta kummemmalta. Pistää kui tenkin kohtuul l isest i hantt i in ja epäi len sen olevan sama kutonen. Kun revin kalan näkyvi in toteamme sen isommaksi . On ainakin metr in! Vi iden minuut in köyden vedon jä lkeen kala on kypsä koukkuun. Päätän koukata kalan i tse et te i tu le sanomisia. Koukku sujahtaa het i ensi yr i tyksel lä molemmista leuoista läpi ja kala nousee la idan

paremmal le puolel le. Kohtuu pi tkä muttei tarpeeksi pul lea. Puntar i hei luu ysin molemmil la puol i l la. Miet in hetken kalan kohtaloa ja päädyn i tsekkääst i pamputukseen. Sen verran lähel lä enkkaa pyör i tään ja luot toni ruosteiseen jousivaakaan ei o le kovin vakaa. Vielä hetken hei t te lemme ja Otso saakin k i lo isen. Päivä rupeaa kui tenkin olemaan paket issa ja suuntaamme takais in Kai taal le. Satamassa 17.30.

Haukia tänään mul le 10kpl (8900g) ja Otsol le 5kpl (4300g ja 6300g). Eipä ois taas Espoosta uskonut. Hauen strategis iksi mitoiksi varmistui s i is kotona 8,9kg ja 110cm. Ja mahassa ei o l lut edes paskaa. Vois iko se kais l ikossa puol i tunt ia salakoi ta jahdannut hauki o l la ni in kädetön et te i sais i yhtään ki inni? Enpä usko. Kymppä si is odottaa vie lä ot ta jaansa.. .

Mörkö Aki Ti l l i 13.11.2000

Herätyskel lo vavahdutt i a l lek i r jo i t taneen tänään lähes olemattomien yöunien jä lkeen puol i sei tsemältä. Pikaisest i murua r innan al le, kevyet rommiteet termokseen ja pian ol inkin Hötkyn kyydissä matkal la Pel l inki in.

Päivän avaushei tot suor i tet t i in lähtörannan lähel lä joskus ennen kel lo yhdeksää. Kel i o l i lupaava: n. 12 m/s tuul ta kaakosta, lämmintä ja ta ivas pi lvessä. Muutama ensimmäinen paikka tuott i kui tenkin nol laa s i i r tyessämme hi l ja l leen länteen päin. Lopul ta erään saaren syvän kais l ikkolahdelman pohjukassa painotetun häröni lsun (vär i 70 valkoiset osat mustennettuna) s i jaan si iman päässä tuntuik in elopainoa. Ajankohtaan nähden eläväinen ja k ivan kokoinenkin hauki päätyi Hötkyn haavi in melko nopeast i . Veneen pohjal la kala pi t i v ie lä ennen punni tusta oman shownsa, tu loksena ot t in i lsun katkennut nokkalevy. 3,8 kg c&r, ja uutta ärsyni lkkiä pel i in. Kest i tovin ja muutaman paikanvaihdon ennen seuraavaa tapahtumaa, standardipuikkar ia matal ikon juuren kais l ikol ta. Si i r tymä lossin to isel le puolel le ja Kar i tasoi t t i p ikaisest i Peravir i tety l lä Majur in i lsul la, kokojen ol tua edel leen jotain 1-2 kg.

Kalantulon jä l leen hi ivut tua aloimme si i r tyä s isemmäs päin. Muutaman paikan tyhjää hei tet tyämme saavuimme pienen saaren kais l ikkoisel le melko matalal le lahdelmalle. Pari heit toa pohjaa raavit tuani heitän suoraan pohjukkaan ja kelaan nyt h i l l i tymmin. Par in metr in kelauksen jä lkeen ni lsua maistel laan varovast i . Vastaiskun poikanen, ja otus v ie v i i t isen metr iä s i imaa kelal ta. En tunne potkuakaan. I lmoi tan het i hyvästä kalasta. Ensimmäinen ison kalan ot teet omaava kala k i inni koko vuonna. Kala ei ensimmäisen syöksyn jä lkeen tee mitään, jö l löt tää vain painona si iman päässä. Ensimmäinen näköhavainto varmistaa, et tä kyseessä on kunnon kala. Hötky peruuttelee väl jemmil le

vesi l le ja nostaa “r ievun” pois kalan t ie l tä veneeseen. Kalan näyttäytyessä toistamiseen tajuamme lopul ta mi l la isesta möröstä on kysymys. Oma ennätys paukkuu varmast i ja kymppikin, jos vaan se suostuu tulemaan ylös ast i . Passi iv inen kala on pian veneen vieressä. Haavi näyttää yhtäkkiä pirun pienel tä. Kala on sopivassa asennossa, ja sujahtaa pää edel lä pussi in. Vain vajaa puolet mahtuu sisään. Ankara ta istelu pussi t tamisesta päätyy kalan voi t toon: se sotkee ni lsun ja päänsä havakseen ja köl löt tää haavin ulkopuolel la. Oma pulssini on varmaan 200, koko t i lanne tuntuu epätodel l isel ta. Ik inä ennen en ole menettänyt yhtään ki inni o l le ista ennätyksistäni . Koko t i lanne on täysin poissa hal l innastani . Hötky kui tenkin pelastaa t i lanteen tart tumal la jotenkin k i inni kalasta ja repimäl lä sen kaksin käsin veneeseen. Mörkö makaa veneen pohjal la, e ikä edel leenkään tee mitään. Kauhea sika. Kymppi paukkuu rei lust i . Harki tsen hetken kalan päästämistä takais in, mutta kun kameraa ei o le mukana, päätyy otus l ihoiksi . Bonzol la lukema vi lkkuu rei lussa 12 ki lossa, 12,2 k i loa näyttäis i o ikeal ta. Olen täysin sekais in ja päästän jonkinlaisen jal lar intapaisenkin. Heitämme nopeasti pari lähipaikkaa, i tsel läni ei kumminkaan hommasta meinaa tul la mitään, koska tär isen jänni tyksenjälkeisessä horkassa. Menemmekin tauol le suor i t tamaan viral l isen punni tuksen (12,1 kg on lopul l inen tuomio) ja otan sen jä lkeen kaatoryypyn rommiteestä, mikä rauhoi t taakin hermoja kummast i .

Jatkoimme kalastelua, Hötky uudel la innol la, minul ta taas pahin draiv i on poisssa. Kalahavaintoja tu lee s ie l tä tääl tä, Hötkyn jopa pidel lessä hetken toista monster ia. I tse menet in yhden ot t in i lsuistani hauen suuhun fusionin petet tyä ( taas, ta i taa ol la sekundaerää.. . ) . Sain ( taas 15-ni lk i l lä) s i t ten kevätreissun vuoden ensimmäisen pinna-ahveneni , joka tuomit t i in bonzon petet tyä (ei edes uinut. . . ) a lakantt i in 450 grammaiseksi . Hämärä tul i y l lät tävän aikais in, jo k lo

6

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

15:n jä lkeen, syönt i loppui kokonaan ja lähdimme kot ia päin. Saldo: Aki 6/2 (12,1;3,8)+ ahven 450, Hötky 5(?)/0. Ensimmäisen kerran sain Pel l ingistä a) enemmän tai b) suurempia kaloja kuin Hötky. Seuraavaksi meri ta imenen perässä?

Perhohaukia Pellingistä Simo Rissanen 6.12.2000

Kuten huhu kertoo, o l imme kaver in i Markuksen kanssa sunnuntaina Pel l ingissä kalastamassa haukia perhol la. No, kaloja ei tu l lut määrissä pal joa, mutta Markus sai haukienkkansa 9,1 kg. Kun kerta isoja ol i l i ikkeel lä, n i in pakkohan se ol i v ie lä kerran käydä haukia k iusaamassa, eikä Markustakaan ol lut vaikea houkutel la keulahomoksi .

Vesi l lä ol imme yhdeksän jä lkeen. Kova tuul i teki perhonhei tosta vaikeaa, mutta saimme kui tenkin nopeast i puikkar i t mieheen. Markuksel la ol i myös parempi tärppi . Jo ensimmäisessä kais l ikossa Markuksen pohjatärpin kanssa taistel lessamme onnistuin sähläämään perhosi imani potkur i in. Ennenkuin ehdin ta juta mitä tapahtui , o l i puolet perhosi imastani k ietoutunut potkur in ympäri . Koska yr i t in v ie lä pelastaa perhosi imani , en voinut ajaa rantaan selv i t tämään sotkua. Ainoaksi vaihtoehdoksi jä i mennä ursui t in kanssa veteen selv i t tämään si ima potkur ista. Si imasta ei kui tenkaan enää saanut kalua, vaan se ol i kolmessa osassa. Onneksi se ei maksanut kuin 50 mk, ja to inen pää (puol ikas DT-si ima ampumapäänä) on vie lä käyttämättä. Ol in kui tenkin unohtanut uimareissun ajaksi lompakon ja puhel imen ursui t in r intataskuun. Lompakon tapauksessa selv is in vähi l lä vaur io l la, mutta kännykkä on toistaiseksi o l lut täysin mykkä.

Miet in jo s i i r tymistä v i rvel i in, mutta muist inkin ot taneeni mukaan myös kel luvan si iman. Perhoon tosin tu l i turhan j ig imäinen uint i , kun jouduin l isäämään perhon eteen l isäpainotusta. Kel luval la si imal la hei t täminen tuulessa ol i v ie lä vaikeampaa kuin upposi imal la, mutta jatkoin s innikkääst i perhon hei t toa. Par ikertaa perho kopsaht i omaan selkään ja kerran sain Markuksen perhon pipooni . Si iman vaihdon jä lkeen syönt i tuntui heikentyneen ent isestäänkin. Sain yhden hauen, mutta s i t ten ol i par i tunt ia hi l ja ista. Markuksel la sentään ol i muutama tärppi . Jossain vaiheessa päät in kokei l la to imisiko v i rvel i paremmin ja sainkin het i 3,3 k i lo isen. Markus tosin kalast i perhol la ja sai samasta kais l ikosta kolme haukea, joten vaihdoin takais in perhoon. Vaihto kannatt i , s i l lä seuraaval la hei to l la perhoon tart tu i parempi hauki , jonka huomasin het i uudeksi perhoenkaksi . Vinssasin hauen puol iväkis in veneen viereen ja haavinvarressa ol lut Markus ei erehtynyt. Lai to in kalan puntar i in, mutta 10 kg jousivaaka meni pohjaan. Samal la kala potkais i ja vaaka räpsäht i osi in. Hetken aikaa miet in, et tä tuomitsenko kalan kympäksi ja päästän sen takais in. Toisaal ta t iesin vaa’an näyttävän l i ikaa, joten päät imme ottaa kalan mukaan ja tarkastaa sen painon jo l la in to isel la vaa’al la. Kalast imme vielä par i tunt ia, mutta emme saaneet enää mitään.

Paluumatkal la soi t te l imme heikoin tu loksin kaikki kaver i t läpi , o l is iko hei l lä ol lut luotet tavaa vaakaa, Ramil ta kui tenkin löyty i d ig ivaaka eikä matkaakaan Ramil le ol lut vanhempieni luota kuin muutama ki lometr i . Ramin lahjomaton digivaaka pal jast i hauen painoksi 9,66 kg. Jokatapauksessa uusi haukienkka, vaikka harmit taakin, et te i kymppi mennyt r ikki .

Houtskari Rami Eloranta 7.5.2000

Juha ajel i meidän pihaan aamuyöstä. Aamutoimet tehtynä vetäis in kamat niskaan. Kaikki muut kamat ol i valmi iksi Houtskar issa odottamassa. Aikataulu ol i tehty, ni in et tä varmast i ehditään klo 8 Houtskar in lauttaan. Juhan vaihtamien talv i renkaiden tärkeys vain korostui kun tal lustel in lenkkareissa lumihangessa auton kyyt i in. Par i vuotta vanhassa Opel issa sen si jaan i lmeni matkal la jänni tystä l isääviä käynt iongelmia. Ja ne vaan l isääntyivät , kun tankkasimme matkan halv inta bensaa Salon Euromarket in v ieressä. Auto nimit tä in alkoi nyk iä t ie ty i l lä k ierroksi l la . Jänni tyksel lä myös seurasimme kuinka a las pakkanen putoaa parhaimmil laan matkan aikana. 12 pakkasastet ta puolessa väl issä keväthaukireissua! Tosin Korppoon lauttarannassa pääst i in jo plussan puolel le.

7

TAPPAJAHAUKI 2001

Saavuimme mökkikylään 9 aikoihin. Pientä kamojen la i t toa ja pääsimme i tse asiaan. Nyt sais i i tse aina ykkösuist imen käyttöön eikä tarv i ts is i putsata roippeet kuin yhdestä uist imesta kerral laan.. .

Ol in laat inut re i t t isuunni te lman jäät i lanteenkin huomioon ot taen. Kunnon si i r tymän jä lkeen aloi tet t i in kalastus. Mun vielä puhuessa puhel imessa Juha hei t t i kauden ekan hei t tonsa ja kala k i inni . 2,5 kg pääsi takais in, kuten lähes kaikki muutkin kalat . Juha eht i saada toisen saman kokoisen, ennen kuin i tsekin onnistuin. Lähes ki lo inen aiheutt i hymyi lyä.

Jonkin aikaa Kaappar ia hei te l tyäni mul le iski kala. Het i ensi potkuista t iesin, et tä nyt on kunnon kala k i inni . Kala uiskentel i a ikansa vähän kauempana. Sen ohi t taessa ekaa kertaa veneen, näen si i tä v i lauksen. Vähintään kasi . Hetken päästä se ohi t taa taas veneen. KYMPPI MENEE RIKKI! Kaivelen koukun käsi l le. Juha ot taa haavin varmuuden vuoksi . Kala vetelee aikansa veneen ympäri l lä, mutta alkaa osoi t taa väsymisen merkkejä. Kala näyttää veneen vierel lä val taval ta paksuine selk ineen. Alamme jo epäi l lä, et tä se on 15-ki lo inen. Lopul ta kala tu lee veneen viereen ja saan leuan sopivast i tar jo l le koukkaamista varten. Juur i ennen koukkausta ta juan, et tä kala lähtee vielä. Lai tan koukun pois ja taas mennään veneen al le. Pokka pettää ja päätän ol la koukkaamatta kalaa. Pyydän Juhaa varmuuden vuoksi haavi tsemaan sen. Hetken päästä saan kalan veneen viereen ja nyt se on poikki . Juha vetäisee kalan varmoin ot te in takakautta haavi in. JES! Nostan haavin veneen pohjal le vapisevin käsin. Kalan rötköt täessä veneessä olemme edel leen si tä miel tä, et tä 15 ki loa voi mennä r ikki . Olen päättänyt, et tä jos menee, ni in v ien sen täytet täväksi .

Vaappu i r t i ja punni tus Bonsol la. Yl lätykseksi vaaka näytää ‘vain’ 12,90 kg. Teen uusintapunni tuksen ja samat lukemat 12,90 kg. Si l t i oma ENKKA! Kasa kuvia (pysty , iso pää , vaaka , mörkö ) ja pikainen la i taa vasten pi tuusmit taus ja s i t ten elvytystoimi in. Sain jonkin aikaa hul jutel la kalaa edestakais in, kunnes se alkoi p i r is tyä. Jutel t i in hetki ja ta idett i in sopia tapaaminenkin. Arvokkaast i se ui t iehensä jatkamaan kutuun valmistautumistaan.

Hetken aikaa vain istuin ja naut in olostani . Ja s i i rs in veneen Juhal le mieluisaan paikkaan. Hetken päästä kalastuskin alkoi taas ki innostaa. Seuraava kala ol ik in 4-ki lo inen. Ol i vähän huonost i k i inni . Veneen vieressä se päätt i lähteä. Nauratt i vaan.. .

Loppupäiväkin kalastet t i in ja kalojakin saat i in. Juhal le 22 ja mul le 16.

Seuraava päivä ol i o ikein tapahtumarikas. Kierrel t i in paikkoja ja käyt i in Vel i Pontevaakin tapaamassa. Yr i t imme taas aiheuttaa mahdol l is imman vähän häir iötä. Tyhjäkäynni l lä ajoa ja het i mökistä pois päin ja l i iankin kauas, et te i vaan tule sanomisia. Ehdimme ol la vain hetken lahdel la, kun aivan kuin moottor isahan ääni o l is i kuulunut suuaukol ta. Epäi l imme jopa, et tä äi jä sekosi lopul l isest i ja kaatoi puun suuaukol le. Jatkoimme kalastusta. Jonkin ajan päästä häivyimme. Täl lä kertaa äi jä ei tu l lut tapansa mukaan huutamaan hävyttömyyksiä, joten epäi l imme hänen rakentaneen jonkinlaisen ansan. Ajel imme hi l jaa ulos Juhan tähystäessä. Puolessa väl issä ol ik in kaadettu oksaton puu t ie l lemme potkur intuhoamisyr i tyksenä. Koska pääsimme melko helpost i y l i e ikä vahinkoa sattunut, jät imme pol i is i l le soi t tamisen väl i in. Hul lu mikä hul lu. Joka kerta on äi jä l lä er i syyt minkä takia paikal le ei saa tul la ja k ie lenkäyttö törkeää, vaikka olen aina pyrkinyt mahdol l is imman vähi in häir iö ih in. Kauhul la ajat te l in tu levaa veneryntäystä, kun jo i l la in tuntui o levan tapana kalastaa melko lähel lä mökkiä ja ajel la ainakin pois plaanissa.

Seuraavassa paikassa ol in koukkaamassa par ik i lo ista, kun päät in hei t tää nostokoukun mielummin mereen. Lopul ta pienessä aal lokossa onnistuimme onkimaan sen haavi l la y lös. Venekin alkoi kärsiä samoista nykimisongelmista kuin Juhan auto. Onneksi häipyivät seuraavan bensasatsin myötä.

Päivän saldoksi tu l i Juhal le 33 ja mul le 38 haukea. Molemmil le 2 y l i 5-k i lo ista. Ja mul le uudesta ahvenpaikasta säkäahven mörköPompal la. Arviol ta 700-800-grammainen ol ik in y l i k i lo inen. Bonson jäädessä kahdest i hei lumaan 1.04:n ja 1.06:n väl i in, se tuomit t i in 1050 g:ksi .

Seuraavana päivänä taas kalastel t i in. Alkui l taan ast i tu l i kaloja mukavast i . Juha yl lät t i mukavan kokoisen hauenkin Husky Jerki l lään. Mörkö ol i vain yhdel lä haaral la leuasta k i inni ja ol in jo aika varma sen menettämisestä. Jarru löysäl lä Juha kui tenkin hoi t i t i lanteen hienost i . Mä tais in jänni t tää haavi kädessä pal jon enemmän. 5-6 kertaa veneen al i tse ja kala v ihdoin väsäht i . Nappaan sen takakautta haavi in ja alan jo epäi l lä et tä nyt on Juhan eka kymppä lähel lä. Bonso jää kui tenkin kahdest i 9.52 ki loon. Ennätys paranee kui tenkin rei lut puol i k i loa! Hieno kala, jonka Juha pääst i takais in kasvamaan.

I l la l la ment i in Rutakkoon. Mun puhuessa taas puhel imeen Juha hei t t i yhden hei ton v ie lä selväst i korkkaamattomaan etukulmaan ja sai hauen. Enempää ei hei tet tykään, kun lahdel la ol i jo vene. Tunnist in Arton veneeksi . Jostain kumman syystä kuvi t te l in veneessä olevan Harr in ja hämmästyin suurest i kun menimme moikkaamaan ja Arton veneessä ol ik in Arto i tse! Pikaiset kuulumiset hei tet tyämme jatkoimme matkaa. Kävimme hei t tämässä yhden nol lapaikan ja lähdimme möki l le.

Juhal le 32 haukea ja mul le 46. Juhan enkka ol i päivän suur in. Mul le par i y l i v i tosta, mutta v i imeisen puolen vuoden l i iankin tutun kaavan mukaan jä in al le 6 k i lon. I l la l la jonkin aikaa tut tu jen kanssa jutustelua rannassa ja s i t ten möki l le syömään ja i l tatoimi in.

Mökkikylän ol lessa aivan täysi ja meidän tavoi t teet täytet ty alkoi kypsyä ajatus jät tää torstain kalastukset Houtskar issa kokonaan väl i in, vaikka kalan tulo näytt i vaan koko ajan ki ihtyvän. Kamojen kastelu muutaman tunnin kalastuksen takia, k i lpa-ajo paikoi l le ja k imppakalastus ei jotenkin k i innostanut t ippaakaan.

Torstaina si t ten herät t i in ajoissa. Syöt i in ja ment i inkin nostamaan vene ylös. Onneksi . Paikoi l la alkoi kuulemma ol la ruuhkaa. Töissä sain kuul la melko lähel lekin tunkeneesta alumi in iveneestä. . .

Kamojen pakkaamisen ja s i ivouksen jä lkeen otet t i in suunnaksi Parainen ja uudet haasteet.

Lämpimän veden monsteri Rami Eloranta 24.8.2001

Torstaina lähdin tö iden jä lkeen kalaan. Tarkoi tus ol i ot taa alkuvi ikon tunteja takais in ja lähteä ajoissa, mutta työt p i tk i t t ivät lähtöä. Ajel in satamaan ja k i rosin i tsekseni , kun i lma ol i taas aur inkoinen ja vähätuul inen. Edel l ispäivä näytt i pal jon enemmän kalakel i l tä. Hei t te l in par i paikkaa i lman tapahtumia. Si i r tymä ja paikan hei t te lyä. Sain kolme tapahtumaa, jo ista yksi o l is i voinut o l la vähän isompikin. Mutta i r tosivat saman t ien. Jostain syystä pur ivat vain painotet tu ja kapuloi ta. Si i r ry in uisteluun ja jonkun ajan päästä kaivoin 8 metr istä al le k i lo isen hauen. Sen jä lkeen uistelu ei tuot tanut enää tapahtumia, joten päät in v ie lä hetken hei te l lä samaa paikkaa. Uist inten vaihtoa si i r tyessäni penkan reunaa koht i matalaa. Lopul ta hei t te l in jo al ta 2 metr in vet tä ja s i iman päässä Bomber. Ei mikään raju tä l l i , mutta sen jä lkeen ot teet kovenivat. Kala paukaht i p intaan kauempana ja ta jusin sen het i isoksi , arv io l ta seiskaksi . Si ima tul i jostain keskemmältä kalaa ja epäi l in sen olevan ki inni kyl jestään. Kala vet i hul luna si imaa ja painui rehujen sekaan. Väl i l lä pintoja pi tk in ja väl i l lä syöksyjä pohjaan. Aloin ajautua l i ian rantaan, joten paki t in. Kala innostui t ietenkin ja jouduin tar joamaan peukkua, et te i hauki ihan rannal le k i ipeä. Kala jatkoi syöksyjään heinien keskel lä ja väl i l lä s i ima sojot t i a ivan muual le missä kala ol i . Aina väl i l lä joku rehu antoi per iksi ja ni i tä kerty i s i imankin ympäri . Epäi l in, et tä tämä kala ei tu le y lös vaan onnistuu sotkemaan si iman johonkin. Ja s i inä kala onnistuik in, mutta kovaa käskien 0.28 Power Pro le ikkel i esteet jotenkin t ie l tään. Seiska alkoi lopul ta hieman rauhoi t tua, n i in et tä sain

8

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

koukun käteenik in. Kala alkoi näyttää veneen vieressä vähän isommalta ehkä kasi l ta. Kala möl löt t i muutaman metr in päässä eikä suostunut tu lemaan koukattavaksi . Vaappua ei näkynyt v ie läkään. Si ima näytt i tu levan jostain pään al ta. Vedin kalaa hissun kissun lähemmäksi . Vielä pieni syöksy ja kala alkaa tul la koukkausetäisyydel le. Asettelen koukkua leukaan hieman hankalassa asennossa kun pää osoi t taa veneestä vähän ulospäin. Saan koukun leukaan ja nostan. Kala painaakin pal jon eikä käsi meinaa r i i t tää sen veneeseen nostoon. Sain kuin sainkin sen sisäpuolel le, jossa alkoi ra ju venkoi lu. Sain kalan rauhoi tet tua. Vaappu ol i par i l la koukul la hyvin k i inni pään alapuolel la. Koukkuja sai i r rotel la ihan tosissaan. Sain koukut i r t i ja la i to in kalan punni tukseen. En uskonut s i lmiäni . Uusintapunni tuksenkin jä lkeen vaaka näytt i 11.50 kg. Vihdoinkin kymppä, jossa ei o l lut mät i l isää eikä kyl lä muutakaan l isää, sen verran la iha se ol i . Pi tuut ta ol i perät i 123 cm. Koukkaus ei o l lut täydel l inen, mutta ei saanut pahoja aikaiseksikaan, joten päät in vapauttaa kalan. Si tä ennen vi i t isentoista kuvaa. Joiden väl issä elvyt in kalaa kerran. Ol in jo ajautunut rantaan, joten kala pääsi r i i t tävän matalaan toipumaan. Jonkun aikaa sain hul jutel la k iduksia ennen kuin kaver i a lkoi p i r is tyä. Hi l jaa se l ipui h ieman syvemmäl le. Minä jä in tär isemään veneeseen. Sen jä lkeen ol is in aivan hyvin voinut aje l la hymyssä suin kot i in, mutta jä in v ie lä hei t te lemään ja vähän uistelemaankin. Homma meni lähinnä ajeluksi ja naut iskeluksi . Kävinpä vielä kesäseiskan paikankin hei t tämässä. Jotenkin takki o l i vaan tyhjä, joten eipä kalaakaan tul lut . Ainoaksi tapahtumaksi jä i Salmo Fatson tönäisy. Vielä rannassakin ol i hymy herkässä, joten i l tareissu onnistui täydel l isest i .

Laatua ja kokoa EspoostaTeppo Juntunen 12.11.2000

6.30 herätyskel lo soi . Menee hetki ennen kuin ta juan miksi se *kele soi . Aini in kalaanhan si tä pi t i lähteä. Äkkiä eväät kasaan, kamat autoon ja vene perään. 7.10 pi t i noutaa Martosen Tom Westendistä, mutta mies käveleekin vastaan jo länsiväylän rampi l la.

Kahdeksal ta, aur ingon jo vähän antaessa valoa, mulskahtaa vene Skatasta veteen ja suuntaamme tane vesi l le. Tuul i on kohtuul l is issa lukemissa ja sää muutenkin mukava. Kalastelemme nipun kareja ja saaren rantoja, mutta ta imenia ei näy. Muita yr i t tä j iä kyl lä i lmaantuu koko ajan l isää. Yhdentoista t ienoi l la Tom vi imein i lmoi t taa et tä kala ois. Harvinaisen rauhal l inen yksi lö haavi taan ja rauhoi tetaan vielä vähän l isää. Tanel la mit taa 48cm ja myöhempi punni tus pal jastaa sen 1,3kg:ksi . Yr i tämme vielä hetken samasta paikasta l isä saal i in to ivossa, mutta turhaan. Tuul ik in on yl tynyt sen verran et tä hankaloi t taa merki t täväst i kalastusta, joten päätämme si i r tyä hauen kalastukseen.

Pienen vuor istorata ajelun jä lkeen pääsemme saarten suojaan ja haukivesi l le. Vesi on si t ten v i ime näkemän muuttunut läpinäkymättömäksi , mikä ei la inkaan paranna hauen syönt iä. Syönt i e i kumminkaan ole huonoa, vaan si tä ei o le ol lenkaan. Ainakin tunt i hei te l lään i lman yhtään varmaa hauki kontakt ia. Tom toteaakin univelan lyhentämisen olevan järkevämpää kuin kalastuksen. Jatkan si is yksin kais l ikon täsmä pommitusta.

I tsekin rupean jo hi l jaa miet t imään, et tä onko tässä järkee. Jos vaikka si i r ty is takais in tanestukseen, ni i tä sentään todistetust i saa. Lopul ta todel la pi i i i i i tkän tahattoman lusikan t iputuksen jä lkeen kun saan kelat tua löysät pois, on s i iman päässä jotain muutakin kuin pohja. Kala pintookin saman t ien ja pal jastaa i tsensä pinnaksi . Herätänpä Tominkin katsomaan haukea, jot tei luul is i Espoonlahtea val lan kalat tomaksi .Kalan mul iessa pinnassa koko arvio nousee kasin paremmal le puolel le. Jonkin asteisen l i ikuntarajoi t teesuuden omaava hauki on helppo vinssata veneen viereen. Lusikka on tukevast i k idus kaaren takana, mutta hieman hirv i t tää katsoa kun hauki narskuttaa perukkeetonta s i imaani . No eihän tuo ennänkään ole poikki mennyt. Pulmaa aiheuttaa enää nostokoukku ja haavi jotka ovat kovin k i intyneet to is i insa. Minä työnnän si is koukkua la idan yl i ja Tom haavia. Par in hudin jä lkeen katson parhaaksi erot taa nostoväl ineet to is istaan, ja koukutuskin onnistuu sen jä lkeen paremmin. Aika pötkö on. Ensiksi par i kuvaa ja s i t ten puntar i in, hei lahtelee taas ysin t ienoi l la. Tuomitsen sen ysiksi , ja paloi t ta in määri te l ty pi tuus on 112cm. Uist inkin i r toaa si ist ist i , joten hauki saa vapautensa takais in. Kala antoi uut ta intoa kalastukseen ja pi iskaus jatkuu kahden miehen voimin. Kaloja ei vain näytä l isää löytyvän ja ainut varma havainto on Tomin uuteen Zal t i in i lmestyneet reiät . Päätämme vielä käydä ennen pois lähtöä ysin ot t ipaikal la. Nyt paikal la on kiusal l isest i myös kolme muuta venettä jo ista yksi ankkuroi keskel le lahtea. Emme jää odottamaan vuoroamme vaan lähdemme pois. Suvisaar istossa onnistun vie lä pi laamaan hyvän haukien keskipainoni saamal la kakkosen. Satamassa 15.30. Kaiken kaikkiaan hyvä reissu vaikka kalaa tul i vähän.

9

TAPPAJAHAUKI 2001

Karin kanssa kalassa Tommi Ullgren 10.12.2000

Per jantai- i l tana Kuuluisa Kalaopas Kar i Kulonen (KKKK) soi t te l i ja tar josi opastettet tua hauenkalastusreissua PorkKalan suunnal le. Kun tuol lainen alan suur i guru moista ehdottelee, n i in s i ihenhän ei voinut muuta kuin suostua muista lauantaiksi suunni t te l lu ista k i i re istä huol imatta. Si ispä aloin valmistautua seuraavaa päivää varten ja kasasin jo melkein ta lv i te lo i l laan ol leet kalakamppeeni Si tä Suurta varten. KKKK:n kertomat tar inat per jantain maht isaal i is ta yhdistet tynä kuulemi in i huhuihin jo nel jästä tänä vuonna opastetusta kympästä le i ju ivat mielessäni v ie lä i l la l la mennessäni nukkumaan muutaman tunnin yöunia.

Aamul la y lös ja aikataulun kal ibroint i Kalaoppaan kanssa. Puol i kahdeksan maissa KKKK saapuik in hienol la autol laan, Mazda 323 Turbol la. Vaikka olen ennenkin ol lut tuon vauht ih i rmun kyydissä, ni in er i ty isest i veneenkul jetukseen suunni te l tu kulkupel i herät tää aina ansai tsemaansa huomiota ja kunnioi tusta. Veneenkul jetuslavett i o l i tosin tä l lä kertaa poissa ja veneemme valmi ina kohteessa odottamassa. Si i täpä alkoik in s i t ten aamun pikataival , jossa KKKK, tuo Porkkalan pikkuteiden Grönholm, esi t te l i 1.3 l i t ra isen koneen ki ihtyvyyt tä ja melkein tu l i terän 323:n kaarreajo-ominaisuuksia. Suurempaa jänni tystä lo i kui tenkin tu lossa oleva kalareissu, s i l lä matkan aikana KKKK lupai l i a inakin jo l lekin osal l is tu ja l le vähintään kympän. Myös kertomukset akt i iv isesta vesistöön tutustumisesta v i ime aikoina antoivat hyvää taustat ietoa odotet tavissa olevasta kalansaal i is ta ja päivästä.

Saavuimme lähtöpaikal le ja raahasimme kamppeet rantaan. Si t ten ol ik in vuorossa turval l isenoloisen ja merikelpoisen veneemme, Lohi 375:n, käyt tökuntoon vir i t täminen. Mi l lä tahansa purt i lo l lahan ei hyisel le ja tuul isel le merel le uskal ta is i lähteä. Er i ty isest i huomioni k i inni t t i hyvin val i t tu ja suojaisa satama-alue sekä KKKK:n er i ty isvir i t te lyt , jo i l la veneen la i to ih in ol i saatu uutta i lmettä. Si t ten väkivahva Suzukin 6-heppainen möyräht i ja matkamme koht i kalavesiä alkoi . Kehais ipa KKKK vir i t täneensä tuosta jo melkein y l i tehoisesta koneesta hieman yl imääräistä. Tämän huomasi ja melkein valonnopeudel la ol imme kohta ensimmäisi l lä ta imenKarei l la. Hei t te ly ei tuntunut tuot tavan tulosta, mutta KKKK:n puol ihuol imattomast i kertomat tar inat mm. hänen vastot ta in paikoi l ta pyydystämästään kirkaskyl jestä sekä eräässäkin niemenkär jessä asuvasta nel ik i lo isesta valoivat uskoa kalaoppaan ammatt i ta idosta. I lmiselvän osaavasta “hei tä tohon” - tyyppisestä neuvonnasta ja ta i tur imaisesta veneenkäsi t te lystä huol imatta saal ista ei kuulunut ja totesimme taimenen olevan nyt mui l la mai l la ta i vesi l lä. Siksipä päät imme si i r tyä päivän pääteemaan, haukki laht i in kymppäjaht i in.

Matkal la seuraavi l le kalapaikoi l le pomminvarma koneemme alkoi temppui l la, antaen vain osan huipputehosta. Vi i t te i tä tästä ol imme saaneet jo reissun alkuvaihei l la, ja KKKK ott i t i lanteen kylmän rauhal l isest i päästämättä edes kirosanaa suustaan. Tekni ikal lehan ei voi mitään. Ohit imme si i r tyessä mm. täysmiehi tetyn niemen, jossa rantapirut ihai l ivat y lvästä val tameripaatt iamme. Vajaatehoisesta koneestamme huol imatta ol imme tuota pikaa ensimmäisessä ruohikonlaidassa. KKKK kehoi t t i k i inni t tämään si iman päähän 15 cm Ni ls Master in, tuon näiden vesien pettämättömän suurhaukiv ieheen, ja ui t tamaan si tä hi taast i ja pysäytel len. Toki uskoin kokeneemman neuvoa ja aloi t in v ihert i iker i l lä. Eipä aikaakaan, kun ensimmäinen isomus kajautt i u ist imeen ja sain väsytel lä veneen vierel le ensimmäisen kalan, melkein kaksik i lo isen haukken. Menestyksekkäästä aloi tuksesta innostunei ta hei t te l imme paikkaa vielä hetken, mutta tu loksen ol lesssa heikko vaihdoimme paikkaa.

Pienen kierte lyn jä lkeen ol immekin jo mestoi l la, jo ista KKKK kertoi edel l isenä päivänä opastaneensa lähes ensikertalaisel le tur ist i l le kympän. Vieheenä ol i to iminut Helmi-Jakki ta i vastaavaa suurten haukien miel iv iehe. Kohtel iaana miehenä KKKK ol i i tse pyydystänyt samoi l la hetki l lä 5,5 kg:n kalan tuottaen tur ist i l le ent istä suuremman onnistumisentunteen. Nuo oikeaoppisest i vapautetut kalat e ivät kui tenkaan ol leet enää paikal la, kuten ei o ikein kukaan muukaan. Totesimme si ten vapakalastuksen olevan kalakannan pahin uhka, s i l lä alue ol i i lmiselväst i kalastet tu tyhj i in. Pi tkän yr i t tämisen jä lkeen onnsi tu in kui tenkin tar tut tamaan vaapusta le ikkikaver ia ets ineen puol ik i lo isen ja päivän toinen saal iskala ol i tosiasia. Tätä juhl iaksemme si i r ry imme rantaan tyhjentämään rakkoa ja puhumaan siv istyneest i päivänpol t tavista asioista. Samal la hoidett i in myös ruokai lu, mait tavaa kahvia ja herkul l is ia sämpylöi tä.

Tauon jä lkeen jatkoimme kalastusta läheisessä matalassa lahdessa. Elämääkin s ie l lä tuntui o levan ja yksi jät t i lä ismäinen, y l i k i lo inen haukipeto kävi haukkaisemassa ruohol la maustet tua pikkujoululahjapapapukai jani lsua onnistumatta kui tenkaan tart tumaan. KKKK:kin hal lusinoi .

Kel lon edettyä jo selväst i i l täpäivän puolel la päät imme lähteä koht i venesatamaa, et tä suunni te lmissani o levi in menoihin v ie lä eht is i i lman kusta sukassa. Matkal la ot imme myös kisaa armei jan par i l la 90hv koneel la varustetun meni jän kanssa. I lmiselväst i meidän koneemme ei o l lut v ie läkään ihan täystehoinen, koska hävis imme loppujen lopuksi k isan ol tuamme pidemmän aikaa johdossa. Ongelmat huipputehojen puutteeseen ol ik in jo paikannettu lämpenemisongelmaksi , korkeavir i t te iset huippukoneet tuntuvat olevan al t t i i ta ni i l le. Matkal la kävimme vielä testaamassa pienen, lupaavannäköisen lahdelman, jossa ol i v ie lä mahdol l isuus tavoi te l la tuota maagista kymppää. Jostain syystä se kui tenkin päätt i jät tää uist imeni rauhaan kalaoppaan paikal laolovakuutteluista huol imatta.

Kaikki hyvä kui tenkin loppuu aikanaan ja jouduimme suunnistamaan pois vesi l tä. Saal i ina s i is pyydystämäni kaksi haukkea, la j insa komeaa edustajaa. Kyl lä huomaa, et tä KKKK on ammatt ikuntansa rautainen osaaja. Olevinaan kalastaa koko ajan, mutta i tse asiassa antaa tur ist in kui tenkin saada kaikki kalat . Tuo on asial l is ta palvelua, jos mikä. Jostain syystä lupaukset eivät tä l lä kertaa ihan täyt tyneet, mutta seuraava kerta varmast i korvaa tämän kerran l ievän epäonnistumisen moninkertaisest i . Kaikenkaikkiaan palvelui ta ei voi kuin y l is tää, ja myös hinta- laatusuhde on kohdal laan. Jos s i is haluat lopul takin sen kauan tavoi t te lemasi kympän, ni in kannattaa lähteä Kar in kanssa kalaan. Loppuvuoden reissut ovat kyl lä kuuleman mukaan kohtalaisen buukattuja ja suosi t tu ja, mutta ainahan kannattaa yr i t tää.

10

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Avovesillä edelleenRami Eloranta 14.1.2001

Tänään taas Juhan kanssa kalassa. Pi lkkikelejä ei tänä talvena näytä tu levan ol lenkaan, joten ol t i in t ieteskin veneel lä l i ikkeel lä. Täl lä kertaa näht i in varmaan 10 muuta venettä, mutta kukaan muu ei a inakaan haukea kalastel lut . Sää mukavan leppoisa, jopa aur inko pi lkahtel i vähän. Tuul i vaihtel i lounaasta-luoteeseen n. 6 m/s.

Het i aamusta syöksytt i in edel l iskerran ot t ia lueel le, josta kaikki mun kalat o l i y l i 4-k i lo is ia. Odotuksia ol i vähän l i ikaakin. Juhal le par i p ientä mul le jopa kakkosen seur io.

Paikan vaihto. Juha napsi par i p ientä Ni lsul la, mun jatkaessa nol la l in ja l la. Si t ten yhdel tä lyhyel lä kais l ikkopätkäl lä alkoi tapahtumaan. Mul le päivän ensimmäinen Bomberi l la. Ehdin juur i i r ro i t taa sen ennen ykkösott ikulmaa. Pääsin hei t tämään sen ensin. Juha hei t t i vähän sivummal le perässä. Mul le ei mitään, mutta Juhal la kala k i inni . Näen syvemmäl lä venkoi levan hahmon ja sanon, et tä on kunnon kala. Veneen vierel lä näemme, et tä Bomberista ei o le

mitään näkyvissä. 5 k i loa menee r ikki . Pientä jarrunvingutusta ja Juha koukkaa kalan. Verta valuu, joten paist i tu lee. Veneessä kohotan kalan jo kutoseksi . Mutta vaaka näyttääkin läski l le painoksi 7.7 kg.

Juhan le ipoessa kalaa, saan perään 2.8-ki lo isen. Käymme paikan uudestaan läpi . Tais i tu l la muutama tapahtuma. Jatkamme matkaa ja saamme joi takin pieniä. Pieni s i i r tymä ja Juhal la taas mukava kala k i inni . Kolmonen, veneessä ehkä jo nelonen. Juhan vaaka näyttääkin 5.8 kg. Emme usko, mutta mun vaaka vahvistaa painon, tosin 20-grammal la hei t täen, kun on tarkempi. Mul le samalta paikal ta pienokainen.

Si i r tymä ja tä l lä kertaa mul le tä l lää hyvä kala k i inni . Painoa on, mutta kova vastaisku ei kalaa juur i l i ikuta, mutta ei myöskään tartuta. Joi ta in sekunteja k i inni , mutta jatkoi s i t ten matkaansa. Toi kala ol is i o l lut k iva nähdä.

Rei lumpi s i i r tymä. Olemme jo tuomitsemassa paikkaa, kun Juhal le nappaa pieni . Ja mul le het i perään vähän isompi. Tämä mät ipul lukka painaa 4.44 kg. Sen jä lkeen saamme enää muutaman pienehkön hauen.

Kamoja rannassa la i t taessa pimeää tul i nopeast i . Veneen nosto sujui tä l lä kertaa helpommin, mun istuessa konepel l i l lä. Hyvä reissu. Juhal le 10 haukea ja ne isoimmat. Mul le 7 ja aika tyypi l l isest i suur immaksi jä i

nelonen. Täl lä kertaa ol i Juhan vuoro ot taa kaikki kalat y lös ast i . Mul la muutamat kalat jä i tapahtumiksi . Ni in ja edel l isv i ikonlopun yl lätysott ipel i Ti iker iBomberi o l i nyt a ivan turhaan mukana.

Porkkalassa pohjaa tamppaamassaTeppo Juntunen 2.2.2001

Tänään taas hyvässä seurassa madetta pi lkkimässä. Sessio 19.00-22.00 ei tuot tanut tärppejä, tönäisyjä eikä varmaan edes nuuhkaisuja. Kylmästäi lmasta huol imatta s i l la l la ol i 6 autoa ja jutuista päätel len ei tarv innut yksin nol laa vetää.

Nyt ta idan ol la sen verran karaistunut nol lan vetäjä et tä seuraava kohde onLaajalaht i . Epämääräis istä huhuista päätel len joku on siel tä jotainsaanutkin. Joten jos vaikka seuraavat 10 tehokasta madepi lkki tunt ia uhrais is inne.

MadeYö Samuli Seppälä 21.2.2001

Oli synkkä ja myrkyinen i l ta. Tavarat o l in pakattu jo edel l isenä i l tana ja Anssi pyräht i p ihaan hakemaan noin 1738. Pikataipaleen jä lkeen saavuimme vårnasin s i l la l le noin 1806, jossa autot i lanne ol i n 10 autoa. Si l la l ta aloimme kahlata ni lkkoja myöten vedessä koht i mestoja. 836m taival luksen jä lkeen kuul imme vastarannal ta huutoa ja totesimme Simon ja Tepon aloi t taneen toiminnnan hiukan ennen meitä. Lahden poikki kävel lessämme huomasin yhdet teurasjäl jet jääl lä sekä tuhottomast i re ik iä ympäri l lä. Pikaisen analyysin jä lkeen päät imme perustaa perusleir in s i ihen kohtaan, jossa Simo istui ja val i ts in i tsel leni strategisest i o ikeaoppisen paikan 2,3m kei t topaikasta r inteen suuntaisest i u lospäin. I l lan jatkoohjelmaa suunni t te l tuani a jat te l in, et tä hoidan pakol l isen osuuden het i a luksi . Pi t i s i is saada kala, jot ta voi sanoa käyneensä kalassa eikä vain pyytämässä.

Pist in ykkösaseet saman t ien veteen ja aloin nypyttää. Tämän keikan salaiseksi aseeksi o l in val innut sopivan coctai l in kokonaista s i lakkaa oikein päin harassa, katkarapu l isukkeel la. Anssin v i r i t täessä trangioi ta edessäni

11

TAPPAJAHAUKI 2001

kuvi t te l in tuntevani jotain tökkäsyjä harassa, mutta nostot e ivät tukeneet tätä kuvi te lmaa. Lopuksi muist in perussääntö nro 1. Voimaa suor i tukseen. Tempasin yhden kuvi te lman jä lkeen oikein rei lust i ja tunsin pientä vastusta y lös tempaisussa. Hetken ihmettel in et te i s i inä varmaan mitään ole, mutta hara rupesik in kulkemaan ympyrää jään al la. Pohdin ainakin 1,3 sek kuinka kannattais i madetta väsyttää vai vetää voimal la suoraan jääl le. Muist in, et tä y leensä isojen kanssa kannattaa hiukan odottaa, mutta mateet revi tään suoraan jääl le ta i ne ei s ie l tä nouse, joten ei kun putkeen. Kui tenkin ennen nosto yr i tystä sanoin ympäri l lä hääräävi l le ihmisi l le, et tä ta i taa kala ol la k i inni ja kohta ol ik in 4 ihmistä päl l is te lemässä koloa, josta rva Made päätt i haukata väl i l lä rai t is ta i lmaa. Revin käsin mateen avannosta y lös, totesin hyvänkokoiseksi (2,3kg) ja kun se meni iskemään päänsäkin v ie lä puukapulaan ni in eihän si tä poiskaan voinut päästää. Kel lo ol i tässä vaiheessa 1857, joten tehokasta kalastusaikaa eht i kulua huimat 20min. Pokan seurue alkoi p ikku hi l jaa kasaantua paikal le, käyden kal ibroimassa si lmänsä kohdesaal ista varten. I l ta menikin s i t ten mukavast i v ierai l len Anssin kuumien patojen äärel lä, josta suur i k i i tos Anssi l le. Harr i kal ibroi s i lmänsä parhai ten ja saal ist i v ie lä i l lan aikana yhden noin 0,5kg, joka teki kui tenkin hole- in-onen, sekä Teppo sai tökkäisyn jo ennen meidän paikal le saapumista. Kaikkiaan paikal la ol i laskujeni mukaan 11 pokalaista, joten ei tarv innut yksinään vär jötel lä pimeässä, vesisateessa ja tu leessa. Lämpöt i la ol i +4 ja i lmanpaine 993mbar.

Tärkeimmät teki jät o l i s i is strateginen ajoi tus ja paikan val inta sekä onnistunut syött ikokei lu.

Tänään uudestaan.

AhvenpilkilläTeppo Juntunen 22.2.2001

Jo jonkun aikaa jatkuneen made n0000000l lan jä lkeen ajat te l in et tä ol is i k iva väl i l lä saada kalaakin. Joten tänään i l tapäiväl lä suuntasimme Otson kanssa Espoon kuului l le ahven apaj i l le.

Vi i leähkö tuulahdus pohjoisesta teki p i lkk imisestä yhtä helvet t iä, e ikä ahveniakaan tul lut koural l is ta enempää. Ni in, ja ahvenet ol ivat t ietenkin pieniä.

Pilkkipäivän kuulumiset Janne Halme 4.3.2001

Lauantaina Pernajanlahdel le pi lkkimään läht i lopul ta 5 pokalaista ja yksi v ierai l i ja. Rantaan tul lessamme paikal la ol i jo t i lausbussi p i lkk i jö i tä jostain Nastolan suunnal ta k isai lemaan kuskanneena. Puuter i lunta ol i jääl lä tosiaan sen verran, et tä laajamit ta inen kalojen ets intä voi t i in unohtaa, joskin Teppo kävi jossain kauempanakin, er i ty isemmin kaloja löytämättä.

Ni in, v ika ei o l lut s i inä, et te ikö kaloja ol is i löydetty ja et te ikö ni i tä ol is i saatu. Tahtoivat vain ol la jär jestään sormen mit ta is ia. Eikä s i inäkään mitään vikaa varsinaisest i o l lut . Mukavahan si tä on pi lkkiä, kun edes jotain tapahtuu. Ahvensulppua ol i melkein joka puolel la, isoimman tais i saada Anssi . Joku puolestaan väi t t i , et tä minä ol is i saanut eni ten. No, ta is in ol la ainoa, joka vi i ts i pussi t taa s int te jä, ja kun muut ystäväl l isest i lahjoi t t ivat muutamat omansakin rannassa, ni in par i annosta läpinäkyviä f i le i tä sain pakkaseen kui tenkin.

Anssi l le k i i tokset soppatar jo i lusta, joka lämmit t i näppejä ja s isuksia kummast i melko purevassa v i imassa. Pois lähdettäessä k isaporukka pi t i palk intojenjakoa ja selv is i , et tä voi t ta jakin ol i “ jäänyt” a l le kymmenen ki lon. Joku ol i kuulemma onnistunut löytämään kuussataagrammaisia ahvenia, mutta pääosin pi lkkivät samaa vel jessar jaa kuin mekin.

Pahast i a lkaa avovesi k i i l te lemään si lmissä tässä vaiheessa vuotta. Onneksi enää kolme vi ikkoa Kuusaan reissul le!

Mäntyharju 10.3Samuli Seppälä 20.3.

Kävin v i ikko s i t ten lauantaina Mäntyhar ju l la ja ehdin aamupäiväl lä pyörähtämään Miekankosken viereen pi lkkiä hei lut tamaan. Mukaan läht i v ie lä vaimo ja anoppi . Aamu alkoi lupaavast i , kun minä vielä porai l in reik iä ja v i r i t te l in vehkei tä kävi anopin käsi ahkerast i ja ensimmäisen 15min aikana tulos ol i re i lu 20 ahventa, mutta koko pientä joukossa kui tenkin muutama 200g:kin. Sen jä lkeen hi l jeni anopin reikä ja i tsekkin sain vehkeet veteen. Vär ikoukul la höystety l lä tasar i l la yr i t in onkia rai tapai taa ja sain usei ta kovia tä l le jä, mutta yhtään ei jäänyt k i inni p idemmäksi tut tavuudeksi .

Tunnin onginnan jä lkeen si i r ry in i tsekkin käyttämään pysty- tapsi- vär ikoukku/toukka yhdistelmää ja kuparinenkin r ikkoutui , mutta s i inä vaiheessa anoppi o l i repinyt jo saavuttamattoman 40-1 kaulan, joten tyydyin vain toteamaan, et tä mieluummin saan vaikka vain yhden 500g kuin 50*<100g ahvenia. Ni in, tä l lä kertaa ei tu l lut s i tä 500g:sta. No seuraavana päivänä ne pienetkin s int i t maistui hyväl tä lämpimässä kalakukossa, v ie lä kun oppis vaimokin valmistamaan kukkoa.. . Nam!

12

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Tainionvirta/Keijulankoski 16.11 Harri Ahlroth 17.11.2000

Saavuin koskel le puol i kymmenen aikoihin, e ikä autoa meinannut saada enää parkki in. Porukkaa ol i kuin meressä mutaa.. . Aluksi per inteinen niskal la käynt i t i lanteen tarkastamiseksi . Ukkoja ol i r iv issä kuin korkkar i l la ja kahta ta imenta väsytet t i in samanaikaisest i . Epäi lykset alkoi herätä. . . Kamppeet niskaan ja vapa kuntoon. Mahdol l is ia hei t topaikkoja ei o l lut montaa, joten ol i ` tyytyminen` nuot iokatoksen vieressä olevaan vir taan. Paikka on kyl lä hyvä ot t ipaikka ja vain harvat hei t tävät s i tä, mutta miel i o l is i tehnyt loppul iukuun.

No hei t te l in s imppua, s ivutapsissa nymfi . Par in hei ton jä lkeen Anssi kävel i paikal le ja luul in perhojen jääneen pohjaan ja sanoinkin s i i tä. Kävi per inteiset : pohja alkoik in l i ikkua. Mutta jotain omituista tuossa väsytyksessä ol i . Kala tu l i p intaan ja se ol i kohtalaisen kokoinen har jus. Haavin kanssa sohiessani huomasin et tä myös toisessa perhossa ol i kala! No pienen temppui lun jä lkeen sain molemmat kalat haavi in. Mit taus pal jast i : p ienempi, nymfi in ot tanut 40cm, isompi, s imppuun täräyt tänyt 41cm. Isompi ol i myös melkoisen pulskassa kunnossa. Molempien kohtalona C&R. Taimenia tu l i varsinkin niskal ta tasaiseen taht i in ja aamul la ol i kuulemma tul lut melkein ni in pal jon kun vain jaksoi k iskoa. Syykin selv is i : rauhoi tuksen aikana ol i y läpuol iseen suvantoon istutet tu par isataa tanel ia. I l tapäivää kohden kalantulo hi ipui p ikkuhi l jaa, mutta aina si l lo in tä l lö in tärppäsi . Sain v ie lä yhden ~40cm har juksen samasta paikasta kuin edel l isetk in sekä kaksi ta imenta. Saimme yhteensä 22 taimenta ja 5 har justa. Ainoastaan yksi ta imen päätyi pataan, loput C&R

Myös muut kalastajat saivat pal jon kaloja ja yhtä heppua lukuunottamatta p ist ivät saamansa tanet l ihoiksi . Kuvaavaa päiväl le ( ja suomalaisel le kalastuskult tuur i l le) ol i kun kahdenkäden perhovavan ja lähinnä Kymil le sopivan spinf lugaset in kanssa hei lunut ukko ihmettel i kovaan ääneen kun Anssi laski saamansa n.par ik i lo isen taimenen takais in.

Viik0nl0ppu Keski-Su0messa Anssi Keskinen 26.3.2001

Nyyssinakin hal t i jasta ei kai lopul ta päästy yksimiel isyyteen, mutta k i r jo i tanpa nyt vähän tar inaa vi ikonlopul ta, sainhan sentään reissul la jopa kalankin.

Reissu alkoi oman autokuntani osal ta ennekkohötkynnäl lä. Kun Paul in ja Simon kanssa pääst i in Espoosta l i ikkeel le jo kymmeneltä per jantaiaamuna, päätet t i in käydä matkan varrel la pi iskaamassa päivä Muuramenjokea, jossa tähän aikaan vuodesta pi t i o l la kalaa hyvinkin.

Paikal le päästyämme ol i p ienoinen shokki nähdä kaksi ä i jää suvannon parhaan ot t imontun pääl lä näköpi lk i l lä! Yöpakkaset ol ivat tehneet tehtävänsä, ja auki o levista paikoista ol i paloaseman monttua lukuunottamatta tyytyminen B- luokan ot t ipaikkoihin.

Kaloja ei kuulunut, vaikka ei pyynt i ihan toivot tamaltakaan tuntunut. Mekin yr i t imme pi lkkimistä ot t imontun pääl lä suvannossa. Jäät i lanne ol i mielenki intoinen. Suvannossa kulkeva uoma ol i n. puolen metr in levyinen, sen ympäri l lä muutama metr i par isentt istä jäätä, ja sen jä lkeen tukevaa 5-10 sentt istä jäätä. Simol la ol i p ier is pääl lä, joten pi lkki re iät saat i in kaik i l le s i ten, et tä Simo meni tukevan jään reunal le hakkaammaan reikää kantapääl lä heikommal le jääl le. Si t ten vain mahal leen jääl le reiän ääreen, perukkeesta k i inni ja pompottelemaan painopääl i i ts iä s i lmien al la. Täydel l is tä näköpi lk intää, vain kalat puuttuivat (Si inä kohtaa ni i tä on kyl lä aina ennen ol lut) .

Munat padassa poistuimme Muuramenjoel ta möki l lemme Vesankaan. Pian sinne saapui myös toinen autokunta, e l i Samul i , Jussi ja Janne. Lompsi t t i in saunaan suunnit telemaan Kuusaan kuvioi ta. Onkimista harjoi t telemaan pääst i in kui tenkin jo samana i l tana mökistä löytyneel lä max. 4 yhtäaikaisen pelaajan “Fishing game”-onki lammikkosimulaattor i l la.

Lauantai-aamuna ol t i inkin s i t ten Kuusaal la hyvissä ajoin aamul la. Kel i o l i ä lyt tömän kirkas, joka hiukan arvel lut t i , mutta kun muita ei koskel la näkynyt, ja saimme veneen käyttöömme sekä niskal le et tä alasuvantoon, ol ivat odotukset korkeal la.

Jonkun tunnin tahkoamisen jä lkeen tul t i in nuot io l le. 6 hengen yhteissaal is ol i s i ihen mennessa Jannen rei lust i a lamit ta inen taimen spinf lugal la. Mui l le ei mitään. Paul in kanssa sentään näht i in niskal la par i tu ikkia.

13

TAPPAJAHAUKI 2001

Jatkett i in to ivoen, et tä i l lan hämärtyminen muuttais i kaiken. Jotain tapahtumia s i t ten ol ik in. I lmeisest i Jussi pääsi kaikkein lähimmäksi onnistumista, kun sukel lusvene tms. o l i vetänyt kelan pohjasi imoi l le( ! ) ennen i r toamistaan. I tsel leni taas nappasi keskel tä alasuvantoa mahdol l inen nyyssinakki , n. 25 sentt inen taimenenpenikka. Aika heikkoa.

Pois lähdett i in vasta hämärissä. Päivä näytt i o l leen ainakin henkisest i rankka, joten matkal la möki l le joudutt i in poikkeamaan huol ts ikan kautta hakemassa l isää kisajuomaa.

Kohta ol t i inkin taas löyly issä suunni t te lemassa sunnuntain strategioi ta ja parantamassa maai lmaa ihan muuten vain. Saunan jä lkeen ratkaist i in POKAn epäviral l inen onkimestaruus jo edel l isenä i l tana tutuksi tu l leel la onki lammikkosimulaattor i l la. Karsintojen kautta loppuki lpai luun pääsivät Simo ja Janne, jo ista Simo vanhana ki lpakalastajana nappasi lopul ta t ies monennessako uusinnassa mestaruuden i tsel leen. Ja kun sidontakamat ol ivat mukana, ni in pi t ihän si tä jotain s i toakin, mutta sen verran myöhäisessä vaiheessa i l taa, et tä ainakin omistani tu l i vähän si tä sun tätä.

Sunnuntaina koneet käynnisty ivät h iukan yskähdel len, ja myös kel lo jen kesäaikaan si i r tämisen vuoksi o l t i in Kuusaal la vasta lähempänä yhtä i l tapäiväl lä. Kel i e i val i tet tavast i o l lut muuttunut yhtään, ja kalat o l ivat edel l ispäivääkin yhteistyökyvyttömämpiä. Kaik i l le saldona vain menetet ty jä perhoja ja uist imia. Maankuulu Kuusaan niska pysyi täysin kuol leena koko päivän, kuten myös muu koski. Ihmetytt i että edes alamittaista kalaa tai harjuksia ei kuulunut. Ihan kuin kalat o l is ivat hei t täytyneet totaal isen syömättömiksi . Ihan pelkkään taidon puutteeseen en jaksa uskoa, s i l lä sekä niska et tä alasuvanto perat t i in kyl lä huolel l isest i n i in perhoi l la kuin uist imi l lakin.

Huima kalantulo ei houkutel lut mättämään hämärään ast i . Kot ia koht i lähdett i in ajelemaan joskus kuuden-sei tsemän aikoihin.

Mörrum 5. - 8.4.Simo Rissanen 11.4.2001

Olimme Anssin ja Jussin kanssa Mörrumi l la meri ta imen kalassa. Odotukset ol ivat korkeal la, o l inhan kevääl lä -96 tehnyt vastaavan reissun ja s i l lo in kolmen hengen porukal la

saimme kolmessa päivässä 9 meri ta imenta ja yhden lohen, meri ta imenien koon ol lessa 3,6 ja 5,9 kg:n väl i l lä. Nyt ol imme reissussa vielä päivän pi tempään ja kun ot t ipaikatk in ol i jo t iedossa, uskoin meidän yl tävän vähintäänkin samanlaiseen suor i tukseen.

Torstai :

Kalastus joel la alkoi 6.00, mutta kun emme ei len ehtineet kalastuskonttor i l le ennen sulkemisaikaa, lupien hankinta jä i aamuun. Kalastuskonttor i aukesi k lo 8, jonka jä lkeen pääsimme kalaan joen yl immil le poolei l le. Puolentoista tunnin kalastuksen jä lkeen pienehkön kosken niskal ta zonker i in tar t tuu hyvän tuntuinen kala. Seurasin kalaa kosken al le, missä sain sen haaviamis etäisyydel le y l lät tävänkin nopeast i . Anssi ja Jussi o l ivat a lempana kalassa, joten jouduin suor iutumaan kalan ylös otosta omin avuin perhohaavi l la. Toisel la yr i tyksel lä sain kalan puol iksi haavi in ja sain nostet tua sen rannal le. Korkea rantatörmä kui tenkin est i kalan viemisen pi temmäl le ja kala päätt ik in ponkaista takais in jokeen. Tässä vaiheessa vapakin ol i jo rannal la, joten ot in to isel la kädel lä perukkeesta k i inni ja to isel la kädel lä nappasin k idusten al ta k i inni . Nytkin sain vasta to isel la yr i tyksel lä r i i t tävän tukevan ot teen ja sain kalan turval l isest i rannal le. Jälkeenpäin ajatel len ol is i o l lut varmempaa nostaa kala pyrstöstä, mutta en si l lo in oikein luot tanut pyrstöotteen pi tävyyteen. Ol i s i inä Göranei l la ihmettelemistä kun suomipoika tu lee joel le le ikkimään yhdenkäden vehkei l lä ja l i ian pienel lä haavi l la. Ol imme nimit tä in koko nel jän päivän ajan Anssin kanssa ainoi ta yhdenkäden vapojen käyttä j iä. Kalojen koon puolesta yhdenkäden kepi t o l ivat r i i t tävät, a inoastaan jä in kaipaamaan pi tempiä rul laushei t to ja. Varsinkin muutamat Anderssonin opetuslapset hei t t ivät n. 40 m i lman takahei t tot i laa! Ai n i in, kalal lahan ol i painoa 4,45 kg.

I l la l la mei l lä ol i vuorossa pool i t 1-8. Alueen pi t i o l la Mörrumin paras, vars ink in ykköspool i ta i taa o l la suosi tu in kevätpaikka. Kui tenkin a inoa kalatapahtuma ol i Anssi l la kutospool issa, kun joku isohko särkikala kävi jät tämässä suomunäytteen Anssin koukkuun. Kalast imme huolel l isest i myös 7 ja 8 pool i t , mutta kaloista ei o l lut t ietoakaan.

Per jantai :

Nyt vuorossa ol i aamul la pool i t 17-24 ja i l la l la pool i t 9-16. Näi tä aluei ta ol in kalastanut jo edel l isel lä Mörrumin reissul la ja ot t ipaikkojen pi t i o l la t iedossa. Vettä joessa ol i re i lust i edel l is tä reissua enemmän, mistä johtuen ot t ipaikat o l ivat todennäköisest i muuttuneet. Varsinkin pool in 17 niska ol i tä l lä vedel lä pal jon huonomman näköinen. Vi imeistään tässä vaiheessa tajusin kalan saannin olevan todel la vaikeaa, mikä ainakin i tsel läni a iheutt i jonkunlaista

mot ivaat io pulaa. Tais i Anssi ja Jussik in ol la aika r ikki i l la l la, kun kenel läkään ei koko päivänä ol lut kalahavaintoja. Saal ispäiväkir jaan ol i kui tenkin merki t ty useampia k i rkkai ta nousukaloja, josta sai taas uutta intoa huomista ajatel len.

Lauantai :

Ei l isestä Kar lshamnin reissusta ja kolmen tunnin yöunista huol imatta ol imme Anssin kanssa klo 6.00 set i t kunnossa ykköspool i l la. Jostain syystä mot ivaat io ol i palannut ja hakkasimme koko aamupäivän apinan raivol la samaa pool ia. Anssi l la ol ik in kosken al la kala hetken aikaa ki inni valkoisessa zonker issa. I r toamisen seurauksena nelospool i l lakin t iedett i in miten suomeksi k i ro i l laan.

I l tavuoro mei l lä ol i taas y l immäl lä alueel la, josta ol in jo kalankin saanut. Vaikka alue ol ik in mukavan näköistä, t i lastojen mukaan pätkä ol i joen heikoimpia. Har jo i t te l in rannal la myös kahdenkäden vaval la hei t tämistä, mutta kalastus mukavuudesta johtuen vaihdoin nopeast i takais in yhden käden vehkeis i in. Jossain vaiheessa katsoimme parhaaksi häipyä Al in kebabbi in pizzal le.

14

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Sunnuntai :

Aamul la lähdimme taas uudel la innol la joen al impia pooleja koluamaan. I tse la i to in ursui t in pääl le, jo l la pääsis in kalastamaan paremmin myös joen keskiosat. Varsinkin pool issa 15 ol i keskel lä par i hyvää kiveä, jo i l le kroolasin hei t te lemään. Uiminen ursui t in kanssa ol i a ikamoista räpiköint iä ja ensimmäisel lä kerral la Anssi meinasik in tu l la pelastamaan minut. Ti lanne ol i kui tenkin täysin hal l innassa. Puku vaan nostaa ja lat väkis in pintaan, jo l lo in vesi pärskyy uidessa. Vaikka pääsin hei t te lemään paikkoihin, jo ih in muut eivät

y l täneet, kaloja ei näkynyt. Alemmasta pool ista saat i in kui tenkin v i rvel i l lä k i rkas 8,5 kg ta imen, joka ol i 2 cm lyhyempi kuin ensimmäisenä päivänä saamani kala.

Si i r ry imme ylemmäksi kalaan ja ysipool ista v ihdoin nappaa kala. Aluksi kala tuntui hyväl tä ja huusin Anssin haavimieheksi . Pettymyksekseni kala tu lee kui tenkin pintaan pyrstö edel lä. Kala ol i selästä k i inni ja l isäksi se ol i a lamit ta inen. Se ol i todel la kaunis juur i merestä noussut 44 cm taimen, jonka pääst in takais in kasvamaan.

I l tapäiväl lä vuorossa ol i taas pool i t 17-24. Suunnist imme aluksi kalastusväl inel i ikkeen myyjän suosi t te lemal le pool i l le 21. Paikka ol i syvän tuntuinen ja vaikea kalastet tava perhol la. Tahkosimme pool in kui tenkin läpi ja s i i r ry imme tutul le paikal le pool in 17 niskal le. Kalast imme loppu i l lan samaa

paikkaa ja näimme pinnassa jopa yhden kalan. Kun kalan saant i tuntui jo täysin mahdottomalta, ro ikot in perhoa hi taassa virrassa ja vavan kärki a lkoi värähdel lä. Kest i useampia sekunteja ennen kuin uskoin s i iman päässä olevan kalan. Kala ei o l lut mikään jät t i lä inen, joten pi tkään si tä ei tarv innut väsyttää. Kui tenkin y l lät tävän pul lea 1,6 kg ta lv ikko pir ist i kummast i .

Vaikka sainkin reissul ta kolme kalaa (no oikeastaan kaksi) , o l i kalantulo pettymys. Ei varmaan tarvi tse kolmatta kertaa ainakaan samaan aikaan Mörrumi l la käydä. El le i s i t ten satu saamaan lupia ensimmäisen päivän suol to juhl i in. . .

Oulanka- ja Kitkajoelta Janne Halme 7.8.2001

Seitsemän yötä v iet imme (Janne & Noora) Oulankajoen ja Ki tkajoen varrel la karhunkierroksen rei t i l lä noin v i ime vi ikol la. Alun per in suunni te lmissa ol lut Kuusinki hylät t i in ajanpuutteen ja etäisyyksien johdosta. Halusimme nimit tä in aloi t taa pat ikoinnin karhunkierroksen alkupisteel tä Rist ikal l io l ta, minkä teimmekin.

Päivätaipaleet eivät ol leet kunnianhimoisia, luokkaa 10 km pisimmil läänkin, joskin paikoi te l len ta i märän kel in satut tua sekin ol i ihan r i i t täväst i . Ruuhkaa rei t i l lä ei o l lut pahemmin, el i aut iotuvissa r i i t t i t i laa. Täysin omaa rauhaa ol i t ietyst i kui tenkin turha hakea.

Oulankajoessa tul i kalastettua Kiutakönkään suvannon seudul la, Taipaleen ja Heikkisen nivoi l la sekä Tur ist imutkassa. Ainoa reissun mit takala ol i juur i ra jan y l i t tävä har jus Taipaleennivasta, ahnaast i graavina aamul la ahmit tuna. Taimenen kannal ta ajankohta ol i Oulankajoessa myöhäinen, mikä näkyi kalastajamäärässäkin Kiutakönkääl lä, paikal l isel la “korkkar i l la” , johon kalan nousu tyssää. Ei näkynyt ta imenia pinnassa, mit tahar juksiakin ehkä vain yksi isossa suvannossa vastarannal la, jonne ei ihan kahluuhousut ja hei t totai to y l täneet.

Ki tkal la tu l i kalastel tua ensin rauhoi tuksen jä lkeinen i l ta Päähkänäkal l io l ta le i r i l lemme Talv i t ien mutkaan. Kaikkia paikkoja ei t ietenkään ker innyt yhdessä i l lassa tuol ta väl i l tä koluamaan. Tavoi t teena ol i ta imen ja ainoat havainnot ol ivat vastarannan ukon lyhyessä ajassa vaapul la hei t tämät kaksi kohdekalaa noin 2,5-3,5 kg, kuulemma ainakin to inen kirkas nousukala sekä perhomiehen le i r ipaikkamme yläpuolel ta nappaama samaa kokoluokkaa ol lut k i rkas kala.

Seuraavana päivänä tutustuimme alavir taan olevi in paikkohin aina Ahvenperäl le ast i . Har justa ei tu l lut yr i tet tyä, kun ei p intaelämääkään oikein ol lut p ikkuharr ien räpsimistä lukuun ot tamatta. Ei kaloja, e i havaintoja. Yöl lä annoin v ie lä uskottavan mahdol l isuuden nousutaimenel le kalastamal la le i r ipaikan alapuol ista kahden virran yhtymäkohtaa, jossa ol i pyörre ennen ki ivasta v i r taa. Selvä nousukalan vi ivähdyspaikka. Kun sai yksin kalastaa ja uskoi mahdol l isuuksi insa, ol i homma ihan jännää ja upea jokimaisema kruunasi e lämyksen. Pikkukalojenkin tärpi t säväytt ivät kummast i kun odott i jotain muuta. . .

Poispäin Juumaa koht i marssi t t i in jokea ylöspäin lähinnä huol imattomast i s ie l lä tääl lä uist inta nakel len. Harr isuvannossa näht i in vai jer iveneen luona ainoat (kaksi) kunnon taimenlont in losausta pinnassa. Pi t ihän ni i l le perhoa tar jota. Eivät ot taneet, minkä t iesivät kertoa jo etukäteen niskal la tu l is te l leet kalamiehetkin. Joku ol i kuulemma kui tenkin saanut vähän alempaa par ik i lo isen tanen. Matkal la kuul t i in myös huhu isojen kalojen nousuparven havai tun joen alajuoksul la. Tekst iv iest i t ovat t ietyst i tehokkaassa käytössä tuol lakin.

Vi imeinen yö vietet t i in Jyräväl lä. Ukkoa vier iv iereen, vapaan en koskenut. Yhden 2-3 kg kalan väsytyksen ja koukkauksen katsel in k i ikarei l la vastarannal ta. Toisen kuul in saadun. Huhu kertoi kalamiehestä, jo l ta ol i juur i mennyt 11 vuoden Kuusamon taimennol la r ikki . . .

Mitä tästä opimme:

Oulankajoel la nousutaimenen pyyntipaikat rajoi t tuvat lähinnä Kiutakönkään al le ja sen alapuol isel le pienemmäl le könkääl le. Alempana vir ta on ni in rauhal l is ta ja nivapaikat kalal le helppoja, et tä pi tkään taimen ei missään pysähtele (parven nousunopeus kuulemma arviol ta 3-4 km/h). Har justa näteistä n ivoista sekä suvannoista varmast i saa, pieniä ol i todel la pal jon, mutta isommat puuttuivat , ehkä montuissa vi lvoi t te lemassa.

Ki tka on todel la monipuol inen ja mielenki intoinen joki , joka muuttaa luonnettaan pikkuhi l jaa alavir taan mentäessä. Nousu- ja asentotaimenta voi kalastaa si is hyvin er i la is issa paikoissa: suvannoissa, syvissä ränneissä (mm. Lohisuora), lukuis issa mutkissa ( jo issa kala usein nousee hi taan, matalan sisäkurvin kautta), k i ivaissa koskissa kiventakusista, n iskoi l la, jne. Hommaan tuo kummast i vär iä se, kun ajat te lee nousukalan tavoin: mistä kohtaa pääsis in helpoimmal la y lös ja missä voin ohimennen hui la i l la?

Val i ta voi minusta kaksi takt i ikkaa: Etsiä paikka, josta ta imenet hyvin suurel la todennäköisyydel lä nousee samasta kohtaa, ja odotel la paikal la parven tuloa (vuorot te lukäytöntö t ientenkin muistaen tarvi t taessa). Tai s i t ten

15

TAPPAJAHAUKI 2001

tu l la jokea alas melko vauhdikkaast i kopaisten selv iä asentopaikkoja nopeast i ohimennen. Kummal lakin taval la näin kaloja saatavan. Ensimmäinen on ainakin perhomiesten suosiossa, kun taas jä lk immäinen hoi tuu tehokkaimin uist imel la.

Alajuoksul la, noin Päähkänäkal l io l ta alaspäin, pär jää normaalei l la yhdenkäden ta imenvehkei l lä. Kalan perään pääsee, mutta hankaluuksia saattaa aiheuttaa rantavi ivassa kasvavat ta i veteen kaatuneet puut, jo i ta on paikoin runsaast ik in. Väsytysrei t t i kannattaa suunni te l la etukäteen. Ylemmäksi mentäessä rantojen jyrkkyyden ja v i r ran voimakkuuden kasvaessa voi kuvi te l la tu levan enemmän tarve järeimmil le vehkei l le. Paikal l iset ja muut konkar i t käyt tävät usein järei tä lohikeppejä perhon ui tossa. Tietyst i ison kalan saa näin helpommin ylös, mutta ehkä tärkeämpi syy l ienee se, et tä perhon hei t to ja ui t to nousuparvea odotel lessa on huomattavast i p ikkukepi l lä hui tomista ja pi iskaamista leppoisampaa hommaa.

Kannattaako käydä? Ki tkal la ainakin ehdottomast i ! Pelkkä joen ja maisemien kauneus ja alueen koko r i i t t i vakuuttamaan ainakin minut. Mahdol l isuus isoon taimeneen pi tää mot ivaat ion y l lä pidemmänkin reissun ajan (er i asia s i t ten vuodesta to iseen.. . ) . Yläjuoksun parhaat paikat (Jyrävä, Harr isuvannnon niska jne.) kannattanee unohtaa, jos ei tykkää jonottaa, mutta alajuoksul ta löytyy hienoja paikkoja, jo issa saattaa päästä kalastamaan ihan omassa rauhassa. Ja jokainen kalahan nousee ohi s ie l täkin.

Kaitum 4. - 11.8. Simo Rissanen 14.8.2001

Kahden syyskuisen Käsivarrenreissun jä lkeen päät imme paremman pintaelämän toivossa lähteä tänä vuonna Lappi in aikaisemmin. Kohteeksi

va l i ts imme Pohjo is-Ruots in Kai tum joen, jo ta ruotsala iset mainostavat Euroopan parhaaksi har juspaikaksi . Iskuryhmään kuuluivat i tseni l isäksi Anssi , Paul i ja Hötky. Täl lä kertaa päät imme panostaa enemmän kalastukseen ja kul j imme molemmat suunnat kopter i l la. Kalastus paikaksi val i ts imme Kaitumin y läosissa si ja i tsevan Tj i r t jamin. Europas sista v i ldmark ol i ikävä kyl lä huokutel lut muitakin har juksen onki jo i ta, mutta onneksi löysimme rauhal l isen le i r ipaikan Tj i r t jamin keskimmäisen kosken rannal ta. Syy paikan rauhal l isuuteen selv is i kun, kolmen päivän sateiden jä lkeen huomasimme leir in olevan suol la.

Ainakin ensimmäisenä i l tana le i r ipaikan val inta vaikut t i lo istaval ta. Anssi sai “kot ipool ista” kolmel la ensimmäisel lä hei to l la 2 y l i 40 cm har justa ja lähes sama taht i jatkui koko i l lan. Kaikki saivat kalaa vähintäänkin r i i t täväst i ja i tsel leni osui het i re issun paras pintaperhosessio. Kosken keskel lä ol leessa hidasvir ta isessa pool issa ol i har juksia syömässä pinnasta mäkärää. Yhtäaikaa pinnassa näkyi kymmeniä tu ikkeja. Sopivan ot t iperhon löytäminen ol i hankalaa, kun rasiassa ei o l lut r i i t tävän pieniä must ia pintaperhoja. Parhai ten to imi nro 20 kuokkuun sidottu ruskea pintaperho, mutta kalat tuhosivat sen melko nopeast i . Mui l la pintaperhoi l la tu l i kaloja lähinnä satunnaisest i , mutta s i l t i har juksia kerty i muutaman tunnin yr i tyksel lä n. 25 kpl .

Myös muina päiv inä har jukset ja s i iat innostuivat väl i l lä syömään pinnasta, mutta ensimmäisen i l lan veroista hätsinkiä ei a inakaan omal le kohdal le enää sattunut. Sen si jaan uppoperhoi l la kalaa tul i pal jon ja perhomal l i l la ei o l lut juur ikaan väl iä. Keskimmäisel tä “kot ikoskel ta” tu l i ensimmäisinä päiv inä hyvin kalaa, mutta loppuvi ikosta veden noustessa saal i i t a lkoivat h i ipua. Onneksi y l in koski to imi aina ja l isäksi s ie l tä löyty ivät isoimmat har jukset. Muutkin ol ivat i lmeisest i huomanneet saman, s i l lä myös kalastuspaine ol i s ie l lä suur in. I tsel läni suur in har jus painoi 1050 g ja par i muutakin k i lon kalaa tul i y lös. Mui l la ei o l lut (a inakaan kovin luotet tavaa) vaakaa mukana, joten jä i epäselväksi menikö mui l la k i lon raja r ikki . Kaik i l la ol i isoimmat kalat o l ivat kui tenkin samaa suuruusluokkaa, mutta harmit tavan usein bonso näytt i 950 g.

Al immal la koskel la kävimme vain kerran. Kalaa tul i pal jon, mutta har juksien keskipaino ol i selväst i muita koskia pienempi. Ainoa maini tsemisen arvoinen tapahtuma ol i kun sain kaksi har justa yhtä aikaa. Kalat u ivat hämmästyt tävän hyvin samaan suuntaan ja ehdin jo kuvi te l la kalan olevan iso. Taimenen kannal ta al in koski o l is i voinut o l la paras, mutta tyydyimme i l ta is in kot ikosken loppul iukuun. I tseäni onnist i het i ensimmäisel lä yr i t tämäl lä. Kalastel in tut tuun tapaan kolmel la perhol la, kun si iman päässä tuntuu hyvä tärppi . Raportoin asiasta vieressä kalastaval le Anssi l le ja seuraaval la heitol la tärppää uudestaan. Nyt kala tar t tuu k i inni ja ot te ista päätel len kala vaikut t i ta imenelta. Laj imääri tys varmistui o ikeaksi saatuani otuksen haavi in. Pi tuut ta s i l lä ol i 50 cm ja painoa

1,25 kg. Rannal la huomasin kalan suunpielessä olevan kaksi perhoa ja v i lkaisu perhoperukkeeseen varmist i , et tä molemmat perhot ol ivat minun. Kala ol i ensimmäisel lä tärpi l lä katkaissut s i iman sivuperukkeessa ol leesta pupasta ja lopul ta sain sen ylös nymfi l lä. Kolmantena perhona ol lut streameri sai u ida rauhassa, vaikka ol in s i tonut sen si imanpäähän nimenomaan taimenta s i lmäl lä pi täen. Myöhempinä i l to ina y l i 40 cm taimenien saannissa onnistui v i rvel i l lä hei t tämäl lä Hötky, isoimman ol lessa 1 kg painoinen. Minul la ja Anssi l la ol i muutamia ta imenia k i inni myös päiväl lä, mutta y lös ei tu l lut kuin pieniä kaloja.

Vaikka säät ol ivatk in huonot, re issu ol i onnistunut. Kalaa tul i enemmänkuin jaksoi y lös k iskoa. Ainoastaan paikan ruuhkaisuus ja todel la ISOJEN har justen puute häir i ts i . Uskois in et tä kalastuspaineen takia Ruotsin parhaat suurhar juspaikat ovat jossain tuntemattomammil la vesi l lä. Kun vain t ietäis i minne pi tä is i mennä.. .

16

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Vihavuosi keskiviikkonaMauri Honkanen 23.8.2001

Keskiv i ikkona ol in ensimmäistä kertaa Vihavuotta katsastamassa, ongin kel lo18:30-22:30 el i 70 mk:n i l ta luvan. Tungosta e i o l lut , l isäkseni koskel la ol i vain jo aikaisemmin aloi te l lut hesalainen kalastaja, jo l la ol i menossa kesän sei tsemäs Vihavuosi-keikka. Veden lämpö ol i 19 astet ta ja vesi hämmästyt tävän kirkasta, e i ihan Jaalan veroista mutta ei pal jon muutakaan. Oman kalani ( la iha 47-sentt inen istukas) sain het i sei tsemän aikaan vihreäl lä larval la, mutta pääasiassa kalojen akt i iv isuus näytt i painottuvan i l tahämärään, jo l lo in “vastarannan” kaver i sai 50-sentt isen luonnonkalan ja 40-sentt isen istukkaan, sekä väsytte l i jonkin aikaa ihan hyvän oloista kalaa (peruke poikki) . Kaikki tu l ivat kuulemma ruskeal la pupal la. I l lan aikana kuor iutui ihan mukavast i vesiperhosia, mutta se ei saanut kaloja innostumaan pintaruokai luun. Ahvenia koskessa näytt i o levan, koska kahdel le pupakin kelpasi . Pupaan napsivat p ienet sär jet ta i salakat, mutta tarkempi la j imäär i tys jä i tekemättä, koska ne eivät pysyneet väkäsettömässä koukussa (pakol l inen) tunnistusetäisyydel le ast i .

Vihavuosi on pieni paikka, mutta luonnonkalan 60 sent in alamit ta, luonnonkalan saannin todennäköisyys ja s i ja int i kahden järven väl issä tekee si i tä kyl lä aika mielenki intoisen perhokalastuspaikan.

KituskoskeltaJanne Halme 9.7.2001

POKAn perhoreissu Ki tuskoskel le v i ikonloppuna antoi keskimäärin y l i yhden mittakalan osal l istujaa kohden. Sää suosi, taval laan, ni in kuin huomasitte. Yhtään kunnon ukkospi lveä ei osunut kohdal le, vaikka hieman sunnuntaina r ipsik in.

Isoimman lont in onnistui petkuttamaan al lekir jo i t tanut k iven huopeeseenroikotetul la pi ta-bomberi l la jo per jantai- i l tana. Noin 47-48 cm tyyl ipuhdas istukas. Muista mit takalan tai par i onnistui pyytämään reissun kuluessa Anssi , Simo, Paul i , Maukka ja Ul la. Kokemusta kart tu i myös Nooral le pienemmistä kaloista.

Kaloja tu l i er i la is i l la perhoi l la. I tsel läni pelasi , tuo bomberi nyt unohtaen, s imppustreameri , jo l la tu l i mi t takala ja to inen vajaa. Mui l la ot t ipeleinä ta is i o l la pääasiassa larvat ja pienemmät perhot.

Parhaat ot t ipaikat tuntuivat o levan Ki tuskosken alkupäässä, jonne istar i t s i l la l ta laskettu ina i lmeisest i tyytyväisenä lämpimäl lä vedel lä asettuvat . Alempaakin kaloja tu l i : maini t takoon toinen mit takalani , joka nappasi a l imman kosken, Mustakosken, alaosasta. Rantapuheiden mukaan nykyään istutukset tapahtuvat yksinomaan alueen yläosan si l lan luota, joten hieman ihmetyt t i , et te i Mustakoskestakaan saamani kala ol lut oppinut v ie lä syömään. Syö tai tu le syödyksi - nuot iotaimen maistui hyvin.

Kaikesta huol imatta koski on hieno ja metsän var jostami l la rannoi l la ei aur inko päässyt suoraan porot tamaan. Mielestäni hyvin onnistunut reissu.

Merikarvian Joukkue-SM Anssi Keskinen 13.9.2001

Suurimman osa pokalais ista ta l ikoidessa lohia korkkar i l la, lähdimme Simon ja Jannenkanssa onkimaan hiukan pienempiä lohikaloja Merikarvial le perhokalastuksen joukkue-SM-kisoih in. Kaksipäiväis i in k isoih in lähdet t i in ehkä hiukan al tavastaaj ina - Simo ol i meistä ainoa, joka ol i ennen onkinut Marikarvial la, ja myös ainoa jokayl ipäänsä joskus ol i o l lut perhokalastuskisoissa.

Kisoissahan ei saa käyttää apupainoja perukkeessa, joten varsinkin Jannel la jaminul la ol i ohjelmassa “k isaperhojen” s idontaa vielä myöhään per jantai- i l tana. Ainakin Jannel ta syntyi sel la is ia puntt i leechejä, et tä i lman haulejakin varmast i pääsis i vaikka Ki inaan ast i . I tse keski ty in aina luotet tavien kupar inymfien vääntämiseen, mutta tä l lä kertaa vähän rei lummil la ly i jymääri l lä.

Lauantai-aamuna herätys ol i a ikainen, kun homma läht i käynt i in k isakeskuksesta Mericampingin le i r intäalueel ta k lo 8.00. Mukana ol i perät i 22 joukkuetta, jo i l le kaik i l le jaet t i in kalastus- ja tuomaroint ivuorot lauantai l le ja sunnuntai l le. Kisa-alue käsi t t i nel jä koskea, jo ista jokainen ol i jaet tu nel jään pool i in. Kisassa ol i kuusi kahden tunnin jaksoa, jo ista jokainen joukkue kalast i nel jä ja valvoi kaksi . Yhdel lä pool i l la meuhasi a ina kerral laan vain yksi joukkue. Säännöt korost ivat t i imi työtä. Oleel l is ta ol i kalastaa ni in, et tä joukkue sais i kalaa mahdol l is imman tasaisest i , s i l lä jokaisesta nol lasaal i is ta rankaist i in ankarast i . Pisteet jaet t i in s i ten, et tä eni ten jaksol ta kalaa saanut sai yhden pisteen, to iseksi tu l lut kaksi jne. , ja kaikki nol lan saaneet ni in monta pistet tä kuin jaksol la ol i kalastaj ia. Vähi ten pistei tä saanut ol i voi t ta ja.

17

TAPPAJAHAUKI 2001

Lauantain ensimmäinen jakso ol i mei l le valvontavuoro Stäävi t -Vaadi t in koskel la. Tämä ol i ehkä mei l le hyväksi , s i l lä saimme kahden tunnin ajan seurata, mi l la is ista paikoista kaloja saadaan ja mi l lä perhoi l la. Leechi t näyt t ivät pelaavan, ja k i r jo lohta tuntui o levan joessa runsaast i . Valvomamme joukkueet mit taut t ivat kahdessa tunnissa kuuteen mieheen kymmenkunta k i rbel iä.

Toisel la jaksol la pääst i in tosi to imi in Lankosken melko vähävet is i l lä alaosi l la. Homma alkoi lähes täydel l isest i , kun Jannen vapa taipui mutkal le jo ensihei to i l la ja k i r re pääsi hetkeksi makoi lemaan mit takourussa. Hetken päästä työl l is t in i tsekin mit tamiehiä samanlaisel la kalal la, ja perään vielä kolmel la muul la, jo ista yksi o l i 40-sentt inen taimen. Simokin sai kaksi kalaa ja Janne yhden ennen ajan loppumista. Kaikkiaan saimme si is kahdeksan kalaa ekal ta jaksol ta, ja POKA ol i selväst i kärki ta istossa mukana!

Kolmas jakso ol i taas Stäävi t -Vaadi t i l la, mutta hiukan ylemmäl lä pool i l la kuin se mitä ol imme valvomassa aamul la. Voimakasvir ta isessa pool issa vain ol i vesi turhan korkeal la ja tasaisen voimakas vir ta teki kalastuksesta pool issa aika mielenki innotonta ja epäuskottavaa. Kaikesta huol imatta Simo onnistui tar tut tamaan pool ista k i r jo lohen, mutta kala meni karkuun. Munat pataan kaik i l le, ja tuntui s i l tä, et tä mestaruus ol i nyt a inakin jo menetet ty. Varsinkin kun alapuolel la kalastanut porukka repi y lös kahdeksan kalaa. Tajusin k isoissa onkimisen typer immän puolen. Vaikka t ietäis i mistä kalaa saa, pi tää pysytel lä vain pool i ra jamerkkien sisäpuol isel la alueel la, o l i se s i t ten kuinka toivot toman näköistä tahansa.

I l la l la lähdett i in k isakeskukseen saunomaan, ja saunasta s i t ten hoi te lemaan muita joukkuei ta pois pel istä paikal l iseen teinihelvet t i in, Merik ievar i in. Siel lä osa joukkueista s i t ten v i ihty ik in lähes aamuun ast i , mutta POKA tajusi vetäytyä paikal ta hyvissä ajoin ennen valomerkkiä. Ol ipahan si l t i hauska tutustua muualtakin Suomesta tu l le is i in perhokalastaj i in.

Sunnuntaiaamu alkoi nel jännen jakson kalastuksel la Holmankoskel ta. Paikka ol i o ikeastaan aika kalaisan näköinen, vet tä ol i parhokalastukseen juur i sopivast i . Jostain syystä kalat vain ol ivat a ika t iukassa, ja ainoa ylössaatu f isu ol i saamani 39-sentt inen kir jo lohi h iukan miedommasta v i r rasta. Jannel lakin ol i samoi l ta kohdi l ta kala k i inni , mutta harmit tavast i se ei pysynyt. Simo larvast i tyhjää pool in kovavir ta isem mal la y läosal la.

Vi ides jakso ol i mei l le v i imeinen kalastusjakso, ja paikaksi o l i määrätty Puukoski . Tämä pool i o l i suvantomainen, ja Simon mukaan paikka ol i yksi joen varmimmista. Tätä vahvist i myös huhu edel l isen joukkueen saamasta v i iden kalan saal is ta kyseisel tä pool i l ta . Mei l le pool i e i o l lu t yhtä anto isa, mutta Simo onnistui saamaan kir jo lohen, ja minä mit tahar juksen. Yr i tys ol i

v i imeiseen ast i kova, mutta vaikka kävin jopa uimassa puol i tunt ia ennen jakson loppua, jä ivät muut tapahtumat k i rbel in karkuutukseen.

Kuudes jakso ol i leppoisaa valvontaa Holmankoskel la. Näimme siel lä myös mestaruuden ratkaisuhetket, kun voi t tavajoukkuen, Länsirannikon Perhokalastajat 2:n, Mikko Hakala kaivoi k i r jo lohen kuopastaan kymmenen minuutt ia ennen pel ia jan päättymistä ja r ikkoi kupar isensa. Kaver i t o l ivat ihan oikeast i r iemuissaan tuosta tapauksesta, ja koskaan en ole nähnyt kalamiehien i lo i tsevan kaver in kalasta ni in pal jon ja v i lp i t tömäst i !

Lopulta si joi tuksemme ol i yhdeksäs, mihin ol imme melko tyytyväis iä (ainakin s iksi et tä Loop Team Finland jä i taakse). Kisat o l ivat hyvin jär jestetyt ja k iva kokemus, ja Merikarvianjoki sopi i isonkin k isan p i topaikaksi main iost i , t i laa ja kalaa r i i t t i . Tottakai o l i myös mukava tavata perhokalastaj ia er i puol i l ta Suomea. Täytynee harki ta kalenter i in myös ensi vuonna. Kent ies sais imme useammankin joukkueen kasaan?

18

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Ramin kanssa veivaamassa kampea, hinuroimassakin Jukka Veltheim 19.6.2001

Särkkär issä pikkukeikal la lauantaina 02 - 22.

Yr i t täessäni hankalaksi hei t täytyvää kuhaa Power Grubi l la, te in pidemmän stopin keski t tyäkseni muihin to imi in. Aloi t taessani kelauksen, s i iman päässä ol i jotain. Saattoi o l la maapal lo, e i objekt i läht i h i l jaksel taa, ehkä 10 cm / sek, l i ikkeel le. Objekt i läheni h i l jakseen venettä. Kala s ie l lä i lmeisest i o l i . Painoa tuntui o levan runsaast i . Veneen lähel lä tunsin jo i ta in potkujakin. Kunnol l is ta vastaiskua en ol lut 1 - luokan väl inei l lä saanut aikaiseksi ja koukun pi tävyys arvelut t i . Epäi l in kalan olevan tart tunut jostain muualta kuin ruokai luel imestään. Kalan tul lessa veneen tuntumaan, j ig i k immaht i suorasta tasaisesta vedosta pintakalvon läpi . Ei o l lut tar t tunut ei . Rami sanoi nähneensä kalan. Hauki o l i o l lut .

Nakkasin uudestaan. Taas si iman päässä ol t i in. Sama kala. Nyt kala sentään potki , ehkä jopa 2 kertaa. Sain kalan veneen al le suht k i rkkaan veden näköpi i r i in. Ets in j ig iä “val tavan” k idan tuntumasta, mutta en si tä nähnyt. Hetken päästä vapa oikeni ja s i ima singaht i veden läpi . Peruketta ei t ietenkään 3” j ig issä ol lut o l lut .

Koi t imme vielä nakata haukea, mutta enää otusta ei k i innostunut.

Si i r ry imme hinuroimaan. Pikapuol i in to inen vene hinasi hakkipaikan yl i . Kala tar t tu i u ist imeen. Väsytykseen kului kauan. Lopul ta he haavi ts ivat kalan. 10500g.

Päijänteen suuret kesähauet Rami Eloranta 21.7.

Tänä vuonna perheemme Korpi lahden mökkireissu ol i kut istunut 2 v i ikkoon ja 2 päivään alkaen torstaina 5.7. Pr imera ol i päättänyt lyhentää mökkei lyä ent isestään. Joi ta in k i lometreja Tuul ihar jasta eteenpäin Lahden moottor i t ie l lä alkoi kuulua ensin jonkinlaista k i l inää ja hetken päästä kauhea savupi lv i . L i ikaa

formuloi ta katsel leena ol in varma, et tä kone ki laht i ja reissu jää s i ihen. Täysin kädettömänä autonkor jaajana kävi säkä, et tä jäähdytt imen putki suorastaan törröt t i koht i huutaen, et tä v ika on tääl lä! Ol i i r ronnut paineen takia ja sylk i t ietenkin vedet pihal le. Par in sadan auton ohi tet tua sain v ihdoinkin kyydin Tuul ihar jaan. Siel tä nesteet mukaan ja to isel la kyydi l lä takais in. Putki paikal leen ja nestet tä s isään ja menoksi . Ja pysähdys par in kymmenen ki lsan päästä, kun mit tar i meni punaisel le. Koirat a lkoivat tehdä kuumassa autossa jo lähes kuolemaa, joten hetki jäähdyttelyä ja matka jatkui Heinolaan. Siel tä Sylvan sukulaisen autokor jaamoon putsaamaan jäähdyt in ja matka jatkui i lman auton etumaskia. Lämmöt eivät nousseet

enää punaisel le ast i , mutta jänni t tävään matkaan ol ik in kulutet tu 7 tunt ia. Auto kovi l la, kun auto täyteen pakattuna vetää venettä syylar i tukossa ja t ien lämpö motar i l la 44 astet ta.

Torstaina en si is päässyt kalaan. Veneen ehdin kui tenkin laskea vesi l le. Seuraavana aamuna si t ten intoa puhkuen vesi l le k lo 6. Tutui l le ot t ipaikoi l le ja tunnin päästä ensimmäinen hauki kävi jo hei lut te lemassa plaanar ia. Vähän myöhemmin Mann’s Stretch 15+ kelpaa hauel le. Painoa kertynyt lähes 3 k i loa. Mukava aloi tuskala. Aamiaisel le ol i tarkoi tus lähteä klo 8. Juur i lopetel lessani merel läkin to iminut Jointed kelpaa. Kuha! Ja v ie lä mukavast i 1.9-ki lo inen. Pamppua ja lounaaksi .

Keräi len kamoja kasaan ja päässäni naksahtaa. Voinhan uistel la v ie lä takais inpäinkin ainakin ot t ipaikan yl i . Keräi len kamoja kasaan. Vielä 5 vapaa pystyssä, kun yksi vapa vääntyy luoki l le. Vapa käteen. 4,5 metr issä uiva Thunderst ick i lman peruketta on löytänyt ot ta jansa. Isompi hauki . Tuntuu painaval ta, mutta pintamöyrähdys kauempana ei v ie lä pal jasta kokoa. Käännän veneen l ievään myötätuuleen. Yr i tän pi tää vedon pääl lä, mutta kala innostuu aivan totaal isest i . Vapaal le ja kala rauhoi t tuu. En ehdi kelai l la y l imääräis iä s i imoja ja ne alkavat laskeutua pinnal le. Väl i l lä vaihde pääl le, et tä pysyvät poissa t ie l tä. Kala käy näyt i l lä. Iso on. Vi imevuot inen järv ihaukienkka (6.6 kg) paukkuu er i t tä in todennäköisest i . Hauessa r i i tää v i r taa ja se vetelee ihan miten haluaa keräi l len s i imoja ympäri l tään. Saan sen useamman kerran veneen viereen koukattavaksi , mutta ei väsy mi l lään. Lopul ta s i imat alkavat ol la ni in solmussa, et tä alkaa ol la pakko ot taa kala y lös. Kala alkaa ol la jo poikki y l imääräisten si imojenkin takia. Kala jää hieman kauemmas veneestä s i imavyyht i in. En yl tä koukul la, joten ujutan sen takakautta haavi in pienen pul jaamisen jä lkeen. Lopul ta haavissa on hirveä järv ihauki , n ippu si imavyyhteä ja kolme uist inta. Yksi u ist imista tosin ol ik in kerät ty veneestä. I r rotan peräkoukun suupielestä. Si ima ei onneksi joutunut suuhun. Punni tsen kalan, la i tamit taan ja otan muutaman kuvan. 8.50 kg/112 cm. Elvytykseen meneekin s i t ten ikuisuus. Lopul ta hauki herää ja sukel taa syvyyksi in. Nyt osaan jo lopettaa kalastuksen. Sormet tär isevät jänni tyksestä v ie lä rannassakin kuhaa peratessani ja s i imoja selv i te l lessäni . 3 s i imasta vain yksi roski in. Aamiaisel la r i i t tää Sylval le kerrot tavaa täydel l isestä loman aloi tuksesta. Yl lät täen Sylva läht i seuraaval la kerral la mukaan… Hauet vaan ol ivat pahast i kut istuneet. Kuten seuraavanakin päivänä.

Hel le nost i p intaveden lämmön 25 asteeseen tuoden sini levän tul lessaan. Päät inkin s i i r tyä yökalastukseen. Ennen pimeää sain par i komeaa 300-grammaista haukea. Pimeät tunni t e ivät antaneet mitään. Pimeän jä lkeen sain hauen. Aur ingon ensisäteiden osuessa järven pintaan plaanar ia alkoi

19

TAPPAJAHAUKI 2001

hei lua. Edel l ispäivän kuhanhaavi tsemismokan jä lkeen nappasin varmoin ot te in pul lukan kyyt i in. Parantaen järv ikuhaenkkaani hur jat 30 grammaa lukemiin 2480 g.

Seuraavana päivänä Sylvakin onnistui saamaan vihdoin ensimmäisen kalansa. 1,5-ki lo isen hauen. Mul le ei haukia, mutta harvinaiset 3 kuhaa ja ahven. Tuon jä lkeen seurasi hyvin hi l ja inen päivä, kun kalat jo valmistautuivat seuraavan päivän selvään syönt ipäivään.

I lma muuttui p i lv iseksi , sateiseksi ja tuul isemmaksi . Haistoin hauen tuoksun nenässäni ja lähdin väl i l lä hei t te lemään. Tapahtumia r i i t t i re i lussa tunnissa ja y lös tu l i 4 haukea, jo ista par i 3 k i lon molemmin puol in. Hain Sylvankin paikal le. Sateen loppumista pi t i odotel la, joten syönt i hyyty i aur ingon pi lkahdel lessa. Sylva kui tenkin näytt i kuka osaa kalastaa. Mun vetäessä vaapui l la puhtaan nol lan. Sylva nappasi 2,5-ki lo isen Professor i l la. Ja karkuutt i v ie lä isomman.

I l la l la ol in taas i tsekseni u istelemassa. Täl lä kertaa 6 vapaa pystyssä sain ensin pienokaisen 6 metr istä. Vähän myöhemmin jäykkä vetovapa vääntyi luoki l le plaanar in räpiköidessä pinnal la. Si imaa vedett i in ulos kunnol la. Kala nousi kaukana pintaan vettä pärskien. Isompi on, mutta epäi l in jotain femman haukea. Plaanar ik in laukeaa ja lähtee koht i kalaa. Arvaan, et tä kohta se hermostuu ja häippäsee. Käännän veneen myötätuuleen ja saan kelat tua edessä olevan si iman pois. Laidal le jää vain to inen kauempana oleva si ima. Kala ei suostu tu lemaan mihinkään i lman, et tä la i tan vaihteen vapaal le. Tuul ta on sen verran, et tä s i imat pysyvät poissa t ie l tä. Kala pysyy y l lät tävän rauhal l isena plaanar ista huol imatta. Se ui vaan syvemmäl lä. Pikku hi l jaa saan hinattua sen veneen luo. Alan jo epäi l lä kalan olevan pal jon isompi. Yr i tän kurkkia syvyyteen kalan kokoa. Iso on, mutta ui n i in syväl lä, et ten osaa arvioida ol lenkaan. Se tekee syöksyn veneen al le ja tu lee to isel ta puolel ta y löspäin. Hissun kissun veneen al ta nousee kauhea pää. Ja vartaloa r i i t tää, n i in et te i jää hetkeksikään epäi lyt tämään et tenkö pi te l is i y l i kymppiki lo ista. Arviol ta 11-13-ki lo inen. En näe miten perukkeeton Original on kalan suussa, mutta plaanar i on suussa poik i t ta in! Kala tu lee aivan rauhassa pintaan kuin tar jo l le koukattavaksi . Plaanar in takia koukkaaminen näyttää yl ivoimaisel ta. Epäi len, et te i kala ole v ie lä edes väsynyt. Arvelen, et tä hauki saa kammettua ensimmäisessä kunnon syöksyssään plaanarin kanssa i tsensä i r t i ta i vähintään i tsensä muihin s i imoihin k i inni . Kun kerran kala on rauhal l inen päätän ujut taa sen haavi in takakautta. Sekunnin sadasosan empiminen haavi tsemisessa kidusten kohdal la tekee kalasta voi t ta jan. Se on säästänyt f iksust i voimansa ja tekee kauhean lo ikan koht i s ivul le sojot tavia 3 vapaa. Kauhea rämähdys vasten vapaa/vapoja ja kalan pudotessa syvyyksi in paino puuttuu si iman päästä. Kelai len plaanar ivaappu paket in k i ro i l len veneeseen. Mm. Orginal in s i lmän kohdal la ol i re ikä, joten ehkä

se ol is i onnistunut puremaan si iman kui tenkin poikki . Tai s i t ten ol is i järkännyt v ie lä pahemman hässäkän kuin edel l inen mörkö. Si l t i jä in jossi t te lemaan miksen yr i t tänyt koukata s i tä vaikka plaanar in läpi ta i s i t ten ol is in edes väsytel lyt kalan kunnol la. 1,5 tunt ia pyör in paikal la to ivoen sen tulevan vielä syvyyksistä syömään, mutta turhaan. Yhden tärpin sain syvänneBomberi in. Koukku kaivoi a ikas syvän uran vaapun kylkeen… Lopettaessani , kuin v i ts inä, ot t iOrginal ia y löskelatessa si ihen iski hur ja 50-100-grammainen ahven.

Seuraavana i l tana sama vaappu toimi taas samal la paikal la. Jalat tut isten vapa käteen. Ei tuntunut kovin kummoisel ta kelai l la kakkosta kuhaa veneeseen, kun odott i jotain muuta. No, järvel lä kymppiki lo iseen törmääminen on jo harvinaisuus. Saat i , et tä törmäisi s i ihen uudestaan. Varsinkin kun mökki-isännän 60-70-vuot ias isä on koko ikänsä l iotel lut verkkoja Päi jänteessä. Enkkahauen ol lessa 7,5 kg. I l lan parasta ant ia ol i , kun Sylva sai re issun ekan kuhansa. Kuhia tu l ik in v ie lä par i päivää, mutta ukkosten i lmaannuttua ni i tä ei enää näkynyt. Eikä kyl lä isoja haukiakaan. Pienemmätkin hauet ol ivat t iukassa.

Haukia saat in yhteensä 51, kuhia 9 ja ahvenia 4. Lähes kaikki u istelemal la. Veden lämpö ei laskenut al le 19 asteen, joten usko ison saant i in hei t tämäl lä ei o ikein r i i t tänyt . Ja kuhatkin houkuttel ivat mielummin uistelemaan. Kaiken l isäksi hei t topaikat tuntuivat o levan väl i l lä muidenkin suosiossa. Onginta jä i tänä vuonna vähi in, kun madot ol i muuttuneet mul laksi . Kuol leet kärpäsetkin näköjään kelpasivat syöt iksi . Mutta saal is ei päätä huimannut.

Loistoreissu sekä i lmoi l taan, et tä kaloi l taan. Vaikka auto yr i t t i lämpöjen kohotessa paluumatkal lakin sen pi lata. Ei onnistunut, vaan pääst i in onnel l isest i kot i in.

Näsijärvi kuhisee Mauri Honkanen 26.7.2001

Ti istaina tu l i tehtyä Marko, Ri i tan ja Ul lan kanssa piknik-uistelukeikka Nässyl le, sää kun ol i kuin parhaissa unissa: lämpö hel le lukemissa ja tuuleista ei juur i t ietoakaan. Kuuden aikaan saat i in v ihdoin ja v i imein kaikki vaaput ja lusikat vetoon, ja ensimmäinen tapahtuma tul ik in jo ennen kuin eväis i in kunnol la pääst i in. 1-2 kg:n ta imen/ järv i lohi ravistel i kui tenkin i tsensä i r t i v i iden metr in päässä veneestä. Patongin mutustelun lomassa Ul la v inssasi y lös i l lan aikana kuusi kuhaa (3 al le ja 3 y l i mi tan), n i iden joukossa myös Ul lan ennätyskuha 54 sentt iä ja 1,4 kg. Lähes kaikki kalat tu l ivat Ri i tan val i tsemi in uist imi in, joten miehi l le jä i lähinnä stat ist in rool i kalastuksessa.

Keskiv i ikkona uusi re issu, nyt i lman hienoja eväi tä ja (omia) nais ia. Samasta rannasta nimit tä in läht i sei lamaan joku ihme paatt i , jossa äi jä lauman i lona sei lasi puol isen tusinaa muodokasta eukkoa bik ineissä, sel la is issa jotka mität tömyydel lään pakost ik in k i inni t tävät huomion. Kertaal leen kohdatt i in se järvenseläl läkin. Pol t tar i tko? Jos mahdol l is ta, sää ol i t i is ta i takin hiostavampi. Vedossa 25 uist inta, lähes jokaisessa plaanar ivavassa tuplavir i tykset ja kuusi taki lavapaa. Taas aloi tet t i in järv i lohi-SDR:l lä, mutta s i ten gösset tu l ivat kuvaan

20

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Juhannuksenviettoa ja PE Aki Ti l l i 17.8.2001

Vi ikonloppu tul i v ietet tyä per inteiseen tapaan möki l lä ohjelman muodostuessa saunasta, hyvästä ruoasta ja juomasta, per inteisestä juhannushäröi lystä sekä myös kalastuksesta. Lähes joka suhteessa reissu ol i melkoinen suksee, mikä kalastuspuolel la tuntui p i tkästä aikaa kival ta.

Pääsimme Jussiaattona kaver in i Tomin ja tu levan vaimonsa Lai lan kanssa l i ikkeel le aamukymmeneltä, joten Lovi isassa ol imme joskus puolenpäivän maissa. Möki l lämme odottel ivat jo s isareni , lankoni ja äi t in i . Kalastus jä ik in muutamaan kot i rannan tarkistushei t toon, jo iden myötä saatoin todeta syönnin hyväksi (=par i ahventa n. v i idel lä v iskaisul la) . Oma syönt i ja varsinkin juont i vei

kui tenkin voi ton ja i l ta tu l i v ietet tyä gr i l l i ruoan, punavi in in ja saksalaisen oluen voimal la saunoen, k i taraa soi te l len ja laulel len. I l ta päätty i ruots inkiel isenä paikal l isel la kummel i l la kel lo v i iden aikoihin aamul la.

Jostakin syystä juhannuspäivän lähtö kel lo yhden aikoihin ei o l lut n i i tä v i rkeimpiä ja suunnaton uupumus tuntui val lanneen seurueen edel l is i l lan v i rkeimmät jäsenet. Päivä menikin lötkötel lessä ja väl i l lä myös ranta-ahvenia k iusatessa: syönt i osoi t tautui suorastaan val ta isaksi . Kalojen koosta ei val i tet tavast i voinut sanoa samaa. Kalastuksel l isest i infantt i lankomieheni ( joka kui tenkin kohtalon oikusta on aikanaan saanut Tenol ta 10,5 k i lon lohen, mistä minä saan kuul la RIITTÄVÄSTI. . . ) sai e lämänsä virvel iahvenet numeroi l la 2-10 sekä pienehkön säyneen (n:o 1). Kalastaja minussa alkoi heräi l lä: jossain ne suuretk in. . . a jet tuani i l la l la Tomin ja Lai lan satamaan päädyinkin lopul ta lauhdevir ra l le , jossa a jat te l in kevein väl inein jahdata iso ja ahvenia ja v ie lä isompia säynei tä. Ahveni l le vesi ta is i jo ol la l i ian lämmintä, mutta muutaman hei ton jä lkeen säynäväparvi i lmoi t t i o lemassaolostaan. Kalaa alkoik in tu l la tasaiseen taht i in normaal ikalan jäädessä al le k i loon. Muutaman suuremman kanssa sai a ikaiseksi kunnon tappelunkin. Muutaman säyneen jä lkeen iski vaihteeksi paremman kokoisen tuntuinen kala. Otteet o l ivat hyvin epäsäynemäiset: painoa ja harvaksel taan voimakkai ta potkuja eikä ol lenkaan säynemäistä mul juntaa. Veneen vierel lä k ival ta tuntunut paino räjäht ik in to imintaan ja s i imaa alet t i in v iedä kunnol la. Ol iko kyseessä jopa taimen? Mutta mitäs se näin lämpimässä vedesä tekis i? Näköhavainto hopeisesta kyl jestä ja omituis ista evistä varmist i , et te i kyseessä ainakaan säyne tai ta imen ol lut . Muutama syöksy l isää ja kala haavi in. Enpä ol lut moista ennen saanut. Ensimmäinen tarkistuskohde: ei rasvaevää. Särkikala s i is . Kirkkaat kyl jet , kokoon nähden pienet suomut ja s i lmät, suur i suu, jonka alaleuka yläleukaa pidempi, voimakkaast i kaartuvat evät. . . epävarmana tuomits in kalan toutaimeksi (mikä varmistui kotona Suomen Kalat -k i r jan avul la) .

Jatkoin hei t te lyä ja kohta ol i taas kunnon kala k i inni : pal jon edel l is tä lyhyempi ta istelu ja ennätystäni h ipova säyne ylhääl lä. Muutama hei t to ja taas isompi kala, nyt taas t iukemman taistelun jä lkeen edel l is tä pienempi toutain y lös. Toutaimet loppuivat s i ihen, mutta muuten sama taht i jatkui v ie lä hetken aikaa. Poistuin syönnin laannuttua vetäen ensin kuhaa (ei tärppiäkään) ja käyden si t ten hämärässä Täktareiden kiv i l lä ast i ta imenta yr i t tämässä (eipä taaskaan.. . ) . Kot i rannassa otet tu jen kalojen perkuu-urakka, to inen toutaimista päätyi säyneen kanssa savustuspönttöön, toinen graaviksi . Ruokakalana toutain osoi t tautui säynettä paremmaksi : kala on vähempiruotoinen ja mielestäni myös paremman makuinen. Myös graavi maistuu.. . Päivän kalat : säyneet 1800, 1650, 1100 ja 1000 sekä toutaimet 1600 ja 1850 (Pokan Ennätys, kuvat tu lee joskus.. . ) ja lukematon määrä pikkuahvenia ja -säynäviä. Sunnuntaina syönt i jatkui kot i rannassa si i tä mihin edel l isenä päivänä jäät i in: Pikkuahventa (<250g)

tu l i n i in pal jon kuin jaksoi hei te l lä. Lauhdevir ta ol i rauhal l isempi, mutta i lonhetkiä koett i in edel leen: lankomies sai suureksi y l lätyksekseni (myös omakseen) elämänsä ensimmäisen virvel ihauen, eikä kokokaan ol lut huono: 3100g. I tsel leni säyneet 1200 ja 1500g. Maanantain saldoksi minul la jä i Hudöstä saamani k i lon perushauki .

Vi ikonlopuksi takais in möki l le, mitäköhän si l lo in. . .

Juhannuksen loimutaimen Samuli Seppälä 26.7.2001

Olin jo par i v i ikkoa suunni te l lut syöväni lo imutaimenta juhannuksena ja er inäisten resept ien keruun myötä päädyin seuraavaan kokkausohjeeseen:

1. Pyydetään taimen (Useimmil la se jää tähän.. . ) 2. Hakataan puut ikui l la leht ipuu lautaan/halkoon 3. Kypsennetään nuot ion lämmössä loppuvaiheessa hiukan suolavettä katajanoksal la s ivel len 4. L ieki tet tään konjaki l la 5. Naut i taan vi in in kera

Varmistaakseni pahimman el i ensimmäisen vaiheen onnistumisen tul i juhannuspaikaksi val i t tua mökkimme Uukuniemel lä, jossa punal ihais ia ja eväkkäitä ystäviämme tunnetust i löytyy. Aattona pääsin vihdoin 11:30 ir toamaan rannasta ja suunnaksi ot in nimestä huol imatta Kalat toman selän ja suunni te lmissa ol i a lo i t taa erään tutun lahden edustal la hinaaminen ja sen jä lkeen tarpeen mukaan laajentaa reissua hiukan pidemmäl le. Noin 11:50 ol in saanut jo kaikki nel jä vapaa vetoon ja jokaisessa jokinlainen syvääjä alkaen kuusamon 30g:sta ja syvimäl lä Sl ide diver l isärenkai l la. Sää näytt i todel la mahtaval ta, aamupäivän harmaus ol i vaihtumassa aur ingon kirkkauteen ja lämpöt i la ja tuul i o losuhteet teki kalastuksesta naut i t tavaa. En kui tenkaan eht inyt nautt imaan kuin 20min kalastuksesta, kun toinen plaanar ivavoista i lmoi t t i kalakontakt ista. Kelasin ensin syvääjälevyt y lös sotkemasta väsytystä ja kävin vasta sen jä lkeen kelaamaan kalaa ylös. Hiukan kävi kylmät väreet pinnassa, kun kala ei muiden vapojen kelausten aikana i lmoi te l lut o lemassa olostaan, mutta kun sain Wi l len i r t i s i imasta tuntui mukavat potkut s i iman toisessa päässä, vaikka väl issä ol i v ie lä 70g syvääjä levy. I lman suurempia ta isteluja sain kelat tua paket in veneen lähel le, missä vaiheessa totesin koukkujen olevan tukevast i k i inni ja kalan olevan jo varsin väsynyt, joten haavia veteen ja het i to isel la yr i t tämäl lä ui nät t i ta imen haavi in. Kokoa ol i eht inyt kertymään 50cm ja 1,3kg ja vatsa täynnä hottamuikkua. Vi imeiseksi ater iaksi kelpasi 9cm HK-Varma hopeaselkä-vesirokko kylkenä. Par i tunt ia yr i t in ets iä v ie lä kaver ia tä l le kalal le, mutta l iekö vika v i in issä vai konjakissa ei enää tul lut edes tärppiä.

21

TAPPAJAHAUKI 2001

Loppuosa lo imutaimenen resept istä hoi tu ik in s i t ten jo huomattavast i helpommin ja kala teki kauppansa yhtä tehokkaast i kuin v i in i .

Lauantaina yr i t in lähteä jahtamaan s i t ten jät t ikokois ia v iherkylk is iä muikkutroolarei ta, jo i ta t iedän kyl lä s ie l lä olevan, mutta i tse en koskaan ole saanut, edes pieniä. Kaksi tunt inen sessio päätty i kuten taval l is ta munien uiskennel lessa pataan. Sunnuntaina lähden kahdeksan aikaan vielä yr i t tämään taimenta, jot ta ol is i jotain kot i inkin vietävää ja sain kalastaaa ihan rauhassa aina 11:30 ast i , jo l lo in to inen syvääjälevy i lmoi t t i kalakontakt ista. Väsyttelessäni totesin kalan olevan jopa vieläkin suurempi kuin per jantaisen ja yr i t in sen takia kelai l la kalaa pal jon rauhal l isemmin. Sain kui tenkin kalan näköetäisyydel le ja hämmästys ol i suur i , kun totesin kalan vihertaimeneksi ! Ensimmäinen akt i iv ihauki n1kg ol i s i is tosi ja v ie lä ns. ta imenvieheel lä, ta i nykyään minun mielessäni ent inen taimenviehe.. . Tunnin jaksoin v ie lä hinata ja s i t ten tu l i pois lähdön aika. Juur i , kun ol in kelaamassa vapoja y lös päräht i v ie lä plaanar ivapa ja tu loksena yksi noin 25-30cm taimenen penikka, jonka kanssa sovin t ref f i t kahden vuoden päähän. Ni in tämäkin ot t i samaan Kesoseen ja kyl lä tämäkin v iehe ol i väl i l lä jäähyl lä ja muitakin värejä ja merkkejäkin ui tossa.

Vetelehtimässä Teppo Juntunen 1.7.2001

Tänään vihdoin pi tkä aikainen projekt i toteutui ja lähdimme Otson kanssa lohta hinaamaan. Jot te i re issusta tu l is i ensimmäisen l isäksi myös vi imeinen täyty is i s i l lä saada ehdottomast i kalaa, e ikä mitä tahansa kalaa vaan lohta. Tämän varmistamiseksi o l i Espoon ja Hels ingin edustan tunnetut lohipaikat kartal ta tutk i t tu ja rei t t isuunni te lmat tehty. Vi ime yönä läväyt in v ie lä gepsin täyteen lohipistei tä. Otso ol i l isäksi tehnyt arvokasta kenttätyötä haastat te lemal la par ia a lan ammatt i la is ta ja tutustumal la v i ime hetken t i lanteeseen olemal la paikal la Suomenlaht i GP:n punni tust i la isuuksissa, jotka myös hinai l t i in tänä vi ikonloppuna.

Kaikesta huol imatta suhtauduin hieman varauksel la koko touhuun ja pakkasin aamul la myös haukikamat, noin ni in kuin varmuuden vuoksi , mukaan. Hiukka myös harmit t i et te i o l lut v ie lä tu l lut lunastet tua Espoon hinur i lupaa jo l lo in mahdol l is ta lohi nol laa ol is i voinut paikata kuhal la.

Kai ta lahdesta i r rot t i in koht i avomerta letkeäst i vasta yhdentoista maissa. Puun latvat huojuivat pelot tavan pal jon mutta veikkasin et tä kyseessä on meri tuul i josta ei aaval la pi tä is i k iusaa ol la. Onneksi o l in oikeassa, tuul i tyyntyi u lospäin mentäessä ja Berggrundin t ienoi l la venhotta keinutt i a inoastaan ei l isen kovemman tuulen mainingi t . Kovan tuulen takia ol i muuten GP:kin

keskeytet ty lauantaina jo puol i l ta päiv in. Kymmenkunta vapaa onnistut t i in tunnissa i lman kummempia sähl inkejä pyynt i in v i r i t tää ja s i inä s ivussa yr i tet t i in väistel lä hirveää hinaaja armadaa, joka poistui onneksi Kaivar i in jo kahdeksi . Si inä s i t ten r istei l t i in v i is i tunt i jossain Berggrundin ja Suomen aluevesirajan väl i l lä lohi tärppiä odotel len, aur inkoa ot taen ja kylmälaukun nestemäisiä ant imia nautt ien.

Reissun konkreett iseksi saldoksi tu l i 5: t tä kertaa tänä vuonna palanut naama ja 1 kappalet ta katkennei ta vapoja. Ei s i is la inkaan huonost i ! Lohia nyt e i t ietenkään tul lut . Ainut tapahtuma ol i lauennut dipsy jonka voi kuvi te l la aiheutuneen joko kalasta (vaat i i pal jon miel ikuvi tusta), ta i s i t ten ei kalasta (se luonnol l inen sel i tys). Ensi kertaa varten pi tää varata enemmän täytet tä kylmälaukkuun ja aur inkorasvaa. Vi idessä tunnissa on ehkä kui tenkin v ie lä l i ian vähän perustei ta hylätä koko la j i . Si t ten kun vetänyt tuon määrän kymmenkertaisena nol laa on aika keksiä vetovehkei l le parempaa käyttöä.

Kadonneenahvenen metsästysAki Ti l l i 14.8.2001

Vi ime vi ikonloppuna taas pi i i i i tkästä aikaa kalassa, suuntana tutut Lovi isan vedet ja kohdekalana ahven, kun kaikki muut mahdol l iset kohteet tuntuivat jotensakin to ivot tomi l ta. Lähes toivot tomaksi osoi t tautui kyl lä rai tapai to jenkin metsästys.

Per jantain vähäisen kalastelun ja raskaahkon i l tapalan ( lankomiehen syntymäpäivän kunniaksi naut imme gr i l lat tua s isäf i let tä. . . ) jä lkeen kömmin lauantaiaamuna sängystä kel lo puol i kymmenen maissa. Pikaisten aamukahvien

jä lkeen lähdin toteuttamaan suunni te lmaani Lovi isanlahden eteläpuolen ahvenkannan kartoi t tamisesta. Hyvännäköis iä pakkoja kun alueel ta löytyy varsin pal jon. Paikat löyty ivät nopeast i , ne eivät o l leet peruslovi isalaiseen tapaan kauhei ta j ig isyöppöjä ja tyynel lä i lmal la hei t täminenkin ol i helppoa. Jotain jä i kui tenkin puuttumaan, s i l lä noin kymmenennen matalan jä lkeen totesin alueen täysin kuol leeksi ja suuntasin edel l isvuonna löytynei l le mestoi l le Täktarei t ten taa. Pienen regai lun jä lkeen j ig i l i tkassa alkoi v ihdoinkin tuntua näykkimistä ja kun lopul ta sain päivän ensimmäiset kaksi ahventa yhdel lä hei to l la, uskoin lopul takin löytäneeni kalat . Kissan vi ikset! Ankkuroi tuani sain enää yhden tärpin ja se s i i tä. Jouduin s i is jatkamaan hotspot in ets iskelyä. Lopul ta löysinkin sen 3-5 metr in matalan, mistä v i ime vuonna tul i p ikkuahventa kunhan vain vet i . Alku ol ik in lupaava: n. v i idel lä ensimmäisel lä hei to l la kala y lös. Lounasaika kui tenkin painoi pääl le ja pakko ol i lähteä kesken kaiken virvoi t tavien wokkipatojen ääreen. Matkal la merivart iosto v ie lä aiheutt i hävyttömäst i myöhästymiseni . Selv is in elämäni ensimmäisestä v i ra l l isesta puhal lutuksesta puhtain paperein. Täl lä kertaa ei o l lut mukanakaan yhtään kal japul loa. . .

Ruoan jä lkeen suunni te lmissani o l i u istel la koht i löytynyttä paikkaa,mutta tuul i o l ik in perskule y l tynyt n i in, et te i p ikkuveneel lä enää ol lut mitään asiaa täktarei l le. Harmit t i . Onnistuin kumminkin hinaamal la saamaan muutamia ahvenia yhden ol lessa i lmeisest i vain karvan verran al le pinnarajan. Bonso prkl o l i taas saanut kosteutta ja näytt i mi tä sat tuu.

Jättekuuult...!Jukka Veltheim 20.9.2001

Heja kamrater!

Detta nyyssi äär skr i ivat på svenska därför at jag är nu i pakkosvenka-kursset. Åkso detta nyyssi är skr i ivat mycket t id igare än jag har lyckas post det. (Det förekomde därför at t Otax hade bör jat at t v i t tu i l la för mig drägl igt mycket.)

Jag var åksä på sjön i gör. Det var jät tef int ! Ja älskär at vara på sjön! Resa, vad jag gjorde, var natur l igtv is synner l igen tendent iös. . .Jag tankte at gr ipa seg et t 7 k i los gäddä på mit t sport f isker i far tyget. Men jag fåt bara et t 3 k i los gäddä och så vidare ungefär 10 gäddor. Bara et t gäddä rymde sig. Tyvärt det var “DET STORT”. DET STORT bara utv issat mig överväldigandet gap på sig. Det var mycket spännände tyckte jag. . .

Gäddör ätäde lysande wobblern på dunkeln vat ten.

22

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Osmon kanssa kalassa Tommi Ullgren 7.9.2001

Elo-syyskuun vaihde kului Pohjois-Nor jan k ierroksel la, väl i l lä pi t i eht iä myös vedenelävien kimppuun. Nyt on palat tu vuonol ta, näyttäen vain vähän huonol ta. Reissu alkoi to 23.8.2001 ja ensimmäisenä etappina ol i Bodø, Lofoott ien alapuolel la oleva keskikokoinen nor ja la iskaupunki . Kalamiestä paikassa ki innostanee eni ten par inkymmenen ki lometr in päässä etelässä si ja i tseva Sal tstraumen, maai lman kovimmaksi ja kalaisaksik in kehuttu

vuorovesiv i r ta.

Paikassa kulkee suurehko määrä vettä er i suunt i in, koska par in kapean salmen takana on melkoinen laht i ja vuoroveden on päästävä jostain l i ikkumaan nel jäst i vuorokaudessa. Lasku- ja nousuveden kohtaaminen tuottaa v i l l in näköisiä pyörtei tä salmissa ja samalla otol l isen paikan kaloi l le ruuanhankintaan. Lauantaina saavuimme aur inkoisel le kohdealueel la ja alo i t imme veneen ets innän. Paikal l isen Fiske-Campin paat i t o l ivat re i lun kokois ia, vuokrat tavissa vain vuorokaudeksi ja kohtalaisen hintavia (900NOK per vrk plus bensat) , ja ol imme jo hylätä ajatuksen venei lystä keski t tyen per inteiseen sei t in (sei)

mättämiseen rannal ta. Pienen arvonnan jä lkeen sopiva paatt i kui tenkin löyty i Fiske-Campin pi tä jän naapur i l ta ja pääsimme vesi l le 8 hengen merikelpoisel la ja kaiul la varustetul la lot ja l la hintaan 100NOK/tunt i + gasot.

Koska tääl lä ei o l lut v ie lä suor i tuspainei ta saal i iden suhteen, ot imme kolmitunt isen kalastusession rennost i ja aur ingosta nautt ien. Valmistautuminen tulevi in kalansaal i is i in ol i suor i tet tu mm. Bi l temassa turskapi lkkien hankinnal la, h inta- laatusuhde r i i t tävä (4 kpl koukunvaihdol la käyt tökelpoista vär ikästä k löntt iä 34,90mk). Päät in kui tenkin aloi t taa pel in per inteisel lä käsikäyt tö isel lä juksal la, joka on yksinkertainen si imakela paksul la (n. 1mm) si imal la, raskaal la pi lk i l lä ja lä jä l lä sei t i - ja turskakoukkuja varustet tuna.

Ensimmäiseksi kruisai l imme pohjoisemman si l lan al le, minne ol i merkattu otol l inen kalastuspaikka menossa olevan laskuveden ajaksi. Kalastus aloi tett i in, a lku tuntui h i l ja isel ta ja v i r ta kul jet t i venettä kohtalaista vauht ia. Jouduin s i i r tämään venettä väl i l lä koneel la, e ikä käsipel i l lä jaksanut aina kelata pyytöä ylös. Tämä la iskuus palk i t t i inkin pian kunnon nykäisyi l lä s i imassa, 40hv Mercury antoi ihan hyvän vastuksen ennenkuin onnistui katkaisemaan si iman. Ensimmäinen menetys ta istelussa jo ennen ensimmäisen vihol l isen kaatumista ta i nostamista. . . Kaiku näytt i ratsastavia kalaparvia ta i muuta tauhkaa väl ivedessä, syvyyden vaihdel lesssa vi idestätoista sataan metr i in. Ol i s i is a ika s i i r tyä takuuvarmoihin Bi l tema-pi lkkeihin hei t topel i l lä tar jot tuna. Kun oikea pysäytystakt i ikka ol i taas muistet tu ot taa käyttöön, alkoi tu lostakin syntyä, väl i l lä kalat onnistuivat syömään jopa aivoi l laan kuol len väl i t tömäst i . Syönt i e i tuntunut olevan mitään hur jaa, h ieno kel i l ienee saanut kalatk in lo ikoi lemaan. Sei t i jä i a inoaksi kalalaj iks i , vaikka syvempääkin vet tä kokei l t i in. Ajan ol lessa sata palai l imme rantaan, missä pi t i suor i t taa k i rurginen operaat io muutamal le y lösotetul le pienokaisel la.

I l tasel la rantakalastuspaikal la gr i l latessa hauskuutusta tar josivat nor ja la isnuoret , jo i l la ol i leppoisa työnjako: yksi kalastaa ja nel jä katsoo. Er i ty isen vaat ivaa näytt i o levan kalan saaminen, ensin pienel tä sei t iparal ta pi t i le ikata pää poikki u ist imen i r rot tamiseksi . Tämän jä lkeen puukol la muutama varmistava tönintä kylkeen ja sei t iparan jät täminen rantakal l io l le lo jumaan. Saal i issa r i i t t i ihmettelyä joksik in aikaa, mutta pian loki t nappasivat kalan poik ien mielenki innon si i r tyessä muual le. Eivätpä ol leet loki tkaan pal joa v i isaampia kalasta tapel lessaan, onnistuivat upottamaan sen vir taan kinastelun päätteeksi . Nor jan loki t ovat kyl lä varsinais ia ahmatteja, re i lun puolen ki lon sei t i kulahtaa taval l isen lokin kurkkuun yleensä kertahei to l la. Parhai l laan saattaa nähdä kidasta pi lkot tavan pyrstön, jos syönt ikohde on sattunut olemaan arvioi tua vatsan vetoisuutta pidempi. Havai t tuamme maai lman parhaan merikalastuspaikan vain keskinkertaiseksi ta i paikkat ietämyksen r i i t tämättömäksi päät imme suor i t taa hieman pidemmän si i r tymän pohjoiseen,

ohi t taen Lofoot i t mantereen puolel ta. Väl i l lä kuskimme, nuo Norjan vuor istoteiden Teuvot, pääsivät näyttämään ohi tustai to jaan puol i t ta isen t ietämättöminä maan pol i t in t iukanpuoleisesta suhtautumisesta y l inopeuksi in. Bodøn jä lkeen seuraava yöpyminen ol i Bir tavarressa, Skibotnin y läpuolel la. Täl lä kertaa tu l i jätet tyä läheinen meri ja le i r intäalueen vieressä vir taava rauhoi tet tu pieni lohi joki rauhaan ja keski tyt tyä mökkei lyyn. Seuraava varsinainen kohde ol i loogisest i Kvalsundin vuono Hammerfest in lähel lä, tät i kun on sattunut muuttamaan noi l le t ienoi l le joskus kolmekymmentä vuotta s i t ten. Loppumatkan varrel la ihmettel imme myös Repparf jordelvan vanhan si l lan al la lo ikoi levaa useamman ki lon kojamoa ja pienempää t i t t iä. Saapumisi l tana pi t i per inteisest i käydä tarkastamassa sei t iparvien paikal lo lo s i l lan t ienoi l la. Löyty ihän ni i tä, mutta pientä. Joka hei to l la kala, Jerekin sai ensivaikutelman tulevasta kokei l lessaan rannaltaheit tämistä. Tät i ol i pohjustanut merel lepääsyä ki i tet täväst i ja kysel lyt Pöyhösen Osmolta, Kvalsundissa kesänsä viet täväl tä ent isel tä hels inki lä ispuutarhur i l ta mahdol l isuutta opastet tuun venekeikkaan.

Erätul i l la-ohjelmaa seuranneet saattavat muistaa Osmon par in vuoden takaisesta Jäämeri-sar jasta, jossa hän esi t te l i er i la is ia kalastustapoja ja saal i i ta tuol la suunnal la. Varmuuden vuoksi päät imme yr i t tää vesi l le lähtöä het i tu lopäivää seuraavana päivänä, et te i kel i ta i muut s ivuseikat pääse estämään reissua. I lma ol ik in keskiv i ikkona varsin sopiva, p ientä tuul ta ja pi lv ipoutainen taivas. Edel l iset kaksi päivää ol ivat o l leet aur inkoista ja pläkää kolmen vi ikon kylmän sadekauden jä lkeen, mikä ol i kuuleman mukaan hävi t tänyt kalat varsin tehokkaast i . I l tapäiväl lä kruisasimme Osmon talol le bensatäydennyksen jä lkeen.

Kuulumisten vaihdon ja kamppeiden kasaamisen jä lkeen rantaan ja vesi l le näiden vesien ehdottomal la ykkösel lä, val tamerialuksel la mal l ia Mini-Buster. Kulkupel i tuntui asettuvan merikelpoisuudessaan kuuluisaan Lohi- luokkaan, mikä on varsin r i i t tävä kel i in kuin kel i in ja vesistöön. Osmo ol i käynyt aamusel la

23

TAPPAJAHAUKI 2001

hakemassa syött isei t i t , joten pääsimme si i r tymään suoraan ensimmäisen saal iskohteen el i k issakalan (steinbi t ) k imppuun. Otuksi l le tarkoi tet tu pyydys muodostui raskaasta painosta ja s ivutapseissa olevista n. 1/0 yksihaarais ista koukuista, jo ih in tu l i re i lu sei t inpala houkutt imeksi . Oletusarvoisest i kala löytyy kuulemma painon perässä pohjaa pi tk in raahautuvasta koukusta, koska kissat (suur in tä l le kesäl le n. 7kg, muutama vuosi s i t ten 14kg) olei levat y leensä ihan pohjan tuntumassa. Vaihtoehtoisest i voi käyt tää pi lkkiäkin syött ien upottamiseen, mutta koukutonta painoa voi pompotel la vapaammin pohjaa pi tk in. Pyydys lasketaan sotkosten väl t tämiseksi h i l ja l leen pohjan (syvyys 40-100m) tuntumaan, parhai l laan vir ta pi tää syöt i t erossa pääsi imasta. Vir i tet tyämme kaksi syött is i imaa alkoi kalastus, e ikun puntt i a las ja nykyt te lemään. Piakkoin v i r i t in pi lkk isysteemin myös hei t tovapaan, et tä saat i in mobi l isoi tua kaikki veneessäol i jat kalanpyynt i in. Hi l ja ista ol i oppaan hal lua lukuunottamatta, joten si i rs imme paikkaa hieman. Paikanvaihdon jä lkeen Osmo

pääsi avaamaan pel in merimateel la el i kei la l la (bromse). Eipä aikaakaan, kun Jere sai koukkuunsa kohdekalan ja ensimmäinen kissa pääsi mulkoi lemaan vedenpääl l is tä maai lmaa. Hetkosen päästä päät imme vaihtaa vuoroja ja jatkoin isol la syött isysteemil lä. Melkeinpä het i s i iman päässä venkoi l i k issa, joskin edel l is tä pienempi. Osmon pyydyksen syött ikoukkuun erehtyi myös puna-ahven (rødf isk).

Nykytte ly ol i leppoisaa ajanvietet tä, etenkin kun Osmo kertoi l i tar inaa ni in kalaretk istä kuin paikkakunnan muutama vuosi s i t ten kuuluisuutta ni i t täneestä suomalais lääkär istä. Jossain vaiheessa hierais in s i lmiäni luul tuani paikal l isen merihirmun näyttäneen selkäänsä pinnassa muutaman sadan metr in päässä. Havainto pal jastui p ian pyör iä is iksi (n isa, valais i in kuuluva del f i in in ja

hylkeenkal ta inen vajaa sataki lo inen otus), jo i ta noi l la vesi l lä pyör i i useinkin. Pohjakalat e ivät tuntuneet olevan missään hur jassa ot issaan, joten par in-kolmen tunnin session ja kahvin + juuri leivottujen pul l ien mussuttamisen jälkeen päät imme si i r tyä akt i iv isempaan la j i in, sei t intei laukseen. Suuntana si l lan läheiset v i r taukset ja kr i l l iä pintaan ajavia sei t iparvia indikoivat lokkiparvet.

Sei t inkalastus ol i s i tä ihteään, val tavan kalaparven kihistessä pinnassa. Nel jän koukun pyydyksel lä nel jä kalaa ei o l lut edes saavutus, Osmon repiessä väl i l lä kutosia l i tkal laan. Pinnassa näkyvä kuhina on enimmäkseen sei t iparven aikaansaamaa, kalaa ol i laut tana myös veneen al la. Isompi sei t i samoin kuin turska ol ivat o l leet kadoksissa koko kesän, nytk in kalan keskipaino ol i s i inä puolen ki lon k ieppei l lä k i lon jäätyä i lmeisest i r ikkomatta. Kolmen vart in ja par in uusintarekauksen (v i r ta tuol la kohtaa vie melkosta vauht ia) jä lkeen alkoivat ast iat o l la täynnä ja tu lossa oleva puhdistusurakka arvelut taa. Pytyt kukkur i l laan putput imme rantaan, missä kolmen hengen kalatehdas aloi t t i to imintansa pienen kalankäsi t te lykoulutuksen jä lkeen. Melkein par i tunt inen f i lesulkeis ia ja par i sankol l is ta f i let tä + lä jä tädin t i laamaa sei t inmaksaa ol i puhtaana. Urakan jä lkeen maistuik in Einen, Osmon paremman puol iskon, kokkaama mait tava kalai l la l l inen. Myös Jäämeren i lmal la tuntuu olevan taval l inen ruokahalua herät te levä vaikutus. I l la l la tädin luokse palat tuamme ol i v ie lä edessä pi tkäl l inen urakka f i le iden pussi tuksessa ja pakastuksessa, minkä jä lkeen vielä saunomaan rantasaunaan. Uint iakin pi t i kokei l la, kel in ja lämpöt i lan sal l iessa. Ol imme saaneet kutsun uudel lekin reissul le, e ikä moista tar jousta voinut t ietenkään vastustaa. Kun kel ik in näytt i sopival ta, n i in sovimme seuraavaksi i l laksi p ienen reissun, kohteena taasen kissat ja merimateet, sei t iä kun ol i jo vähintään omiksi tarpeiksi . Torstain pakol l isen kaupunkiv ierai lun jä lkeen tädin kokkaamaa edel l isen päivän saal ista kalanmaksakast ikkeineen kupuun ja Osmon luo to isel le puolen vuonoa.

Täl lä kertaa kävimme ensin onkimassa syött ikalat naapur in rannasta, a ikaakin kului varmaan vi is i minuutt ia. Tämän jä lkeen tunnetui l le pel ipaikoi l le. Vir i t te l in syött isysteemin taas hei t tovapaankin, joten pääsimme haravoimaan meren pohjaa kolmen pyydyksen voimin. Melkein het i Osmon si imassa tuntui e loa, saal is pal jastui p ieneksi turskaksi .

Ol in alussa nykytel lyt to isel la syött ipyydyskelal la, joten sateenkaaren i lmestyttyä totesin heit tovavassa oleval la vir i tyksel lä saavan varmasti enemmän ja isompia kaloja kuin mui l la pyydöi l lä. Si ispä takt inen paikanvaihto Jeren kanssa keski tuhdol le vapaa hei lut tamaan. Ui tet tuani pyydystä hi taast i ja väl i l lä pysäytel len s i iman päässä tuntui täräys ja s i t ten kevyttä potkintaa, jotain ol i koukkuun tart tunut. Arvaukset kohteesta vaihtel ivat puna-ahvenen, pikkukissan ja turskan väl i l tä, mutta totuus pal jastui vasta pinnal la. Ihmettelen vain, miten härkäsimppu (ulke) ol i saanut rei luhkon kalanpalan ki taansa ja samal la v ie lä

koukun tartutet tua huuleensa. Kel lo alkoi o l la jo pal jon ja hämärä hi ip imässä vuonon rannoi l le, kun pi tkän pysäytyksen päätteeksi vavassa tuntui taas väpinää. Hieman parempi paino ja venkoi lu entei l i sopivaa lopetuskalaa. 50 metr in pumppaamisen päätteeksi kala pal jastui n. kaksipuoloseksi kei laksi ,

seuranaan pienoinen turskakoukkuun ot tanut puna-ahvena. Koukunvirkaa toimit taval la huki l la kalaa otsaan ja veneeseen. Si ihenpä ol i hyvä lopettaa ja suuntasimme pian kokan koht i rantaa. Rannassa Osmo vielä näytt i omat k ikkansa kei lan käsi t te lyssä ja pian ol i par i puhdasta f i let tä matkustuskelpoisessa kunnossa: Ni in kalastuksel l iset kuin elämyksel l iset tavoi t teet ol i enemmän kuin täytet ty, läksimme taasen tyytyväis inä tädin saunan löyly ih in ja ihmettelemään hämärtyvää Kvalsundin metropol ia. Kaikenkaikkiaan test issä ol leen kalaoppaan palvelut havai t t i in hyviksi , ja myös hinta- laatusuhde ol i kohdal laan.

Kvalsundin vesi l lä on mahdol l isuus noin tusinaan eri kalalaj i in, onnistuimme loppujen lopuksi bongaamaan kuusi . Tavoi t te lemamme mer ik issa on yleinen ja ruokalana arvostet tu ruma otus, joka on puremaan päästessään er i ty isen vaaral l inen mureenamaisen vahvoine leukoineen. Er ikoisempana sattumakalana tavataan rui janpal lasta (kvei te) , myös holkerei ta (håkjerr ing) on vesi l lä havai t tu. Ihan vastot ta in lähiseudul le ol i karkuutet tu muutama tuhat v i iden ki lon hujakoi l la olevaa kassi lohta, eivät vain val i tet tavast i ta ida ol la kovin innoissaan kalanpaloista ta i turskapi lkeistä. Kassikalojen l isäksi kalamiehiä ja paikal l is ia huolestut tavat suunni te lmat jät t imäis istä vuorovesi turbi ineista, jo i ta on kaavai l tu s i l lan kohdal le salmeen. Kaikkea se nor ja la inen keksi i .

24

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

POKAnkalastustarvikkeiden hovihankkija

Espoon Niittykummussa.

TERVETULOA

Avoinna arkisin 10-18, la 10-14, p. 452 1219

PURSIMIEHENK ATU 23 00150 HELSINKI PUH. 09 - 665 001 FA X. 09 - 666 151

25

TAPPAJAHAUKI 2001

Ahven 2.155 50,2 Toukkajigi A. Anttila Föglö 20.10.95 Ankerias 0.047 33 Putkiperho H. Huuskonen Kotka 31.07.97 Harjus 1.650 62 Calico-Cat T. Galkin Enontekiö 12.7.93 Harmaanieriä 0.600 43 Iitin uistin A. Tilli Inari 02.07.98 Hauki 13.500 120 Zalt M. Kosonen Kotka 08.04.00 Järvilohi 2.000 60 HK-Varma S. Seppälä Uukuniemi 10.10.99 Järvitaimen 7.850 85 Perho H. Kettunen Kitkajoki 12.7.96 Kampela 0.590 - Kelaonki K-M. Kokko Kemiö 11.4.99 Kiiski 0.102 - Onki+mato J-P. Kokko Siuntionjoki 31.5.96 Kirjolohi 3.850 - Lotto-lippa H. Huuskonen Fiskö 3.12.94 Kivinilkka - 34 Juuso-pilkki M. Kosonen Pyhtää 27.12.95 Kolmipiikki - 7,6 Onki+mato J. Karppinen Virolahti 4.6.95 - 7,6 Onki+taikinanpala H. Kulonen Espoo 27.5.99 Kuha 6.200 86 Orginal R. Eloranta Särkisalo 1.7.00 Kuore 0.128 26 Silakkalitka J. Huuskonen Kotka 14.05.97 Kymmenpiikki - 3,5 Krokodil A. Anttila Lappo 14.11.92 - 3,5 Kalajigi A. Kojo Föglö 22.04.97 Lahna 2.350 58 Bomber T. Galkin Bastö 21.4.95 Made 5.250 93 Aki-Hara A. Anttila Porkkala 5.1.94 Merilohi 22.000 122 Putkiperho P. Koljonen Kymijoki 17.9.93 Meritaimen 7.300 87 Putkiperho J. Huuskonen Kymijoki 26.7.00 Muikku - 7,5 Nils Master Nirha H. Kulonen Kalkkinen 10.7.99 Mutu - 10,7 Perho H. Kulonen Käsivarsi 31.7.95 Nieriä 1.800 58 Mosca-lippa J. Kallunki Inarijärvi 22.7.91 Puronieriä 800 40 Perho A. Keskinen Muuramenjoki 23.06.00 Rautu 1.800 58 Viking-Herring T. Marjamäki Enontekiö 15.07.97 Pasuri 0.367 32 Onki+mato K-M. Kokko Siuntionjoki 2.6.96 Salakka - 21 Onki+mato R. Eloranta Päijänne 30.7.99 Seipi - 21 Perho M. Honkanen Myllykoski 11.6.99 Siika 2.261 62 Putkiperho J. Huuskonen Korkeakoski 19.10.96 Silakka 0.470 38 Onkilitka H. Huuskonen Munkkiniemi 14.5.92 Simppu 0.350 30 Zalt L. Alopaeus Rymättylä 7.4.01 Sorva 0.840 38 - P. Aurola Kirkkonummi 19.5.01 Sulkava - 25,5 Onki+mato M. Honkanen Kulovesi 28.7.95 Suomukarppi 13600 86 Kelaonki J-P. Kokko Inkoo 2.7.98 Suutari 2.800 - Onki J-P. Kokko Siuntio 29.6.96Särki 0.425 32 Mormuska P. Hyvärinen Vuoksi 30.3.91 Särmäneula - 18,3 Hi-Lo P. Aurola Nauvo 2.11.91 Säyne 2.500 60 Räsänen R. Eloranta Houtskari 21.4.00 Toutain 1.850 - - A. Tilli Loviisa 23.6.00 Turpa 1.506 51 Siikalitka J. Huuskonen Korkeakoski 18.9.96 Törö - 11 Perho H. Kulonen Vantaanjoki 4.9.99 Vimpa 0.420 33,5 Onki+mato J-P. Kokko Siuntionjoki 12.5.95

POKAn ennätyskalat 3.10.2001

26

POLYTEKNIKKOJEN KALASTUSSEURA POKA

Tappajahauen sisälmyksetPääkirjoitus Anssi Keskinen .................................................................................. 2POKA esittely POKA ............................................................................................. 3Espoo yllättää Anssi Keskinen .............................................................................. 4Eka haukki (Laajalahdesta) Olli-Pekka Niemi ...................................................... 4Tarinaa Espoon haukivesiltä Teppo Juntunen .................................................... 4Mörkö Aki Tilli ...................................................................................................... 5Perhohaukia Pellingistä Simo Rissanen .............................................................. 6Houtskari Rami Eloranta ....................................................................................... 6Lämpimän veden monsteri Rami Eloranta .......................................................... 7Laatua ja kokoa Espoosta Teppo Juntunen ........................................................ 8Karin kanssa Kalassa Tommi Ullgren .................................................................. 9Avovesillä edelleen Rami Eloranta ...................................................................... 10Porkkalassa pohjaa tamppaamassa Teppo Juntunen ........................................ 10MadeYö Samuli Seppälä ........................................................................................ 10Ahvenpilkillä Teppo Juntunen ............................................................................... 11Pilkkipäivän kuulumiset Janne Halme ................................................................. 11Mäntyharju 10.3. Samuli Seppälä .......................................................................... 11Tainionvirta/Keijulankoski 16.11. Harri Ahlroth ................................................... 12Viik0nl0ppu Keski-Su0messa Anssi Keskinen ..................................................... 12Mörrum 5. - 8.4. Simo Rissanen ............................................................................ 13Oulanka- ja Kitkajoelta Janne Halme ................................................................... 14Kaitum Simo Rissanen ...........................................................................................15Vihavuosi keskiviikkona Mauri Honkanen ........................................................... 16Kituskoskelta Janne Halme .................................................................................. 16Merikarvian Joukkue-SM Anssi Keskinen ............................................................ 16Ramin kanssa veivaamassa kampea, hinuroimassakin Jukka Veltheim .......... 18Päijänteen suuret kesähauet Rami Eloranta ........................................................ 18Näsijärvi kuhisee Mauri Honkanen ....................................................................... 19Juhannuksenviettoa ja PE Aki Tilli ...................................................................... 20Juhannuksen loimutaimen Samuli Seppälä ........................................................ 20Vetelehtimässä Teppo Juntunen ........................................................................... 21Kadonneen ahvenen metsästys Aki Tilli .............................................................. 21Jättekuult...! Jukka Veltheim ................................................................................. 21Osmon kanssa kalassa Tommi Ullgren ................................................................ 22 Pokan ennätykset 3.10.2001 ................................................................................ 25