TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS · tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen...

- 1 -

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS

KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO

Tarveselvitys

Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksen tarkistaminen, Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008, ote pöytäkirjasta lanula 28.10.2010 §130

Hankekortti

Talotekniikkaselvitykset LVIA -tekniikka Sähkötekniikka Energiaselvitys

Tilaohjelma

Hankeaikataulu

Tavoitehinta-arviot Perustamiskustannukset, Korjaus Perustamiskustannukset, Laajennus

Luonnokset

Asemapiirros Pohjapiirrokset Leikkaukset Massamallinnokset

LIITE: Investointisopimus

TAMPEREEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta 28.10.2010

- 2 -

Dnro TRE: 3069 /10.03.06/2008 130 § KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN TARVESELVITYKSEN

TARKISTAMINEN Lanula 28.10.2010 Suunnittelupäällikkö Vesa Komonen ja suunnittelija Virpi Kokko: ”Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta käsitteli kokouksessaan

3.4.2008 § 59 Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tar-veselvitystä. Kokouksessa Lasten ja nuorten palvelujen lautakun-ta päätti hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen tarveselvityksen ja tilasuunnitelman hankesuunnittelun pohjaksi. Kyseessä oli n. 2900 bruttoneliön laajennustarpeesta ja vanhan osan peruskorjaamisesta. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli n. 7,8 milj. €.

Tilanne lastensuojelussa on oleellisesti muuttunut viimeisen kah-

den vuoden aikana. Lastensuojelun erityspalveluissa on panos-tettu laitoshoidon vähentämiseen ja perhehoidon osuuden kas-vattamiseen sijaishuolloissa. Tämä panostus on näkynyt siinä, et-tä vuonna 2009 ostopalveluyksiköihin sijoitettujen lasten hoito-päivien määrä laski ensimmäisen kerran vuoden 1995 jälkeen, ja perhehoidon osuus sijaishuollossa kasvoi. Lastensuojelussa kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perheisiin ilman laitosvai-hetta. Seuraavana tavoitteena on pyrkiä samaan alle 12-vuotiaiden osalta. Lisäksi työtä lasten ja perheiden kanssa teh-dään yhä enemmän perheiden kotona. Nämä lastensuojelussa tapahtuneet muutokset ovat tehneet suunnitellun Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuksen aiemmin esitetyssä muodos-saan epätarkoituksenmukaiseksi. Suunnitelma on vanhentunut eikä vastaa enää nykyisiä palvelutarpeita. Lastensuojelun laitos-paikkojen lisäämiselle ei ole tarvetta.

27.4. 2010 pidetyssä Kissanmaa – Päiväperho – Kuusikko – rat-

kaisuja koskevassa neuvottelussa linjattiin Erhon (erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien lasten yksikön) sijoittamista 2012-2013 alkaen Kissanmaan perhetukikeskuksen yhteyteen. Erho-yksikkö avattiin 16.8.2010 ja sen toimipiste on Kalevassa. Lasten ja nuor-ten palvelujen lautakunta hyväksyi yksikön toimintaa koskevan palvelusopimuksen 17.6.2010 (94 §).

Palvelukokonaisuus sisältää erityistä hoitoa ja opetusta tarvitse-vien lasten ja nuorten hoidon, kasvatuksen, opetuksen ja kuntou-tuksen sekä palveluohjauksen ja konsultaation kokonaisuuden. Palvelu on tarkoitettu tamperelaisille 0-18 -vuotiailla lapsille ja nuorille, joilla on erityisen vaativaa hoitoa tarvitseva pitkäaikais-sairaus tai vamma. Yksikkö tarjoaa palveluohjausta, vertais- ja asiantuntijapalveluita erityistä hoitoa ja opetusta tarvitsevien las-ten ja nuorten perheille sekä muille lasten ja nuorten palvelujen toimijatahoille. Erityiskouluissa olevien erityisoppilaiden kesäajan


- 3 -

hoito järjestetään yksikön toimesta vuonna 2011. Erho-yksikkö toimii tällä hetkellä Sammon päiväkodin tiloissa (n. 100 m²) ja pal-velee 11 asiakasta perheineen.

19.5.2010 psykososiaalisen tuen palvelujen palvelusopimusneu-

votteluissa käsiteltiin Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennus-ta ja lastensuojelun erityispalvelujen tilatarpeita. 24.5.2010 pide-tyssä Kissanmaan tarveselvitystyöryhmän kokouksessa päädyt-tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen laajennuk-seen sijoitetaan Erhon ja Leinolan perhetukikeskuksen lisäksi myös Raholan perhetukikeskuksen nuorisopsykiatrinen kuntou-tus. Tämän ratkaisun karkea kustannusarvio on n. 7 milj. euroa.

Kissanmaan tarveselvitystyöryhmä päätyi kannattamaan vaihto-ehtoa, jossa savutetaan eniten synergiahyötyjä, ja pitkällä aikavä-lillä se on kustannustehokkain ratkaisu. Kissanmaan perhetuki-keskus laajennetaan, uusiin tiloihin siirretään Erhon lisäksi Leino-lan lastenpsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan nuorisopsy-kiatrinen kuntoutusyksikkö. Raholasta siirtyy 12 nuorisopsykiat-rista ja Leinolasta 6 lastenpsykiatrista kuntoutuspaikkaa. Laadul-taan tilojen tulisi olla em. käyttöön soveltuvia (mm. verhot ja huo-nekalukankaat palamatonta materiaalia, ikkunat särkymättömiä, sprinklaus jne.) Erhon osalta siirtyminen uusiin tiloihin mahdollis-taa toiminnan laajentamisen seudulliseksi ja ympärivuorokauti-seksi (7/24) 25 asiakkaalle. Kyse on vaikeavammaisista tai pitkä-aikaissairaista lapsista, jotka tarvitsevat lukuisia erilaisia apuväli-neitä päivittäisissä toiminnoissaan sekä erityisiä hoitotoimenpitei-tä. Tämän vuoksi päiväkodin normimitoitus (n. 10 m² /lapsi) ei rii-tä. Lisäksi yöhoito edellyttää normista poikkeavaa mitoitusta. Tilat toimivat myös konsultointi-, vertaistuki- ja koulutustilana.

Leinolan perhetukikeskuksen vapaaksi jääviin tiloihin perustetaan nuorisopsykiatrinen kuntoutusyksikkö ja Raholan perhetukikes-kuksen tiloista voidaan luopua, tai selvittää tilan käytön mahdolli-suudet päivähoidon tarpeisiin. Nykyiset Erhon käytössä olevat ti-lat tarvitaan jatkossa päivähoidon käyttöön, koska keskustan alu-eella on tiedossa päiväkotipaikkojen vähennyksiä. Toimintojen keskittäminen samalle tontille antaa mahdollisuuden käyttää perhetukikeskuksen ja Erhon tilojen ja henkilöstöresurs-sien yhteiskäytön. Erityistyöntekijöiden työpanosta ja yöllä tehtävää työtä voidaan kustannustehokkaasti hyödyntää yhteisissä tiloissa. Lisäksi hanke mahdollistaa Kissanmaan perhetukikeskuksen pihan ja tontin täysimittainen hyödyntämi-sen.”

Päätösehdotus. Tilaajapäällikön 1. varahenkilö Salmelin: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päättää hyväksyä Kissanmaan perhetukikeskuksen tarkistetun tarveselvi-

tyksen hankesuunnittelun pohjaksi.


- 4 -

Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Ilmoitus Viitasaari Leena, Suoniemi Hannu, Perämaa Tiia, Ojala Ilkka,

Hiltunen Sisko, Lätti Heikki, Vikman Timo, Björk Eija Lisätietoja päätösvalmistelusihteeri Eila Viitala, puh. 040-521 4956, [email protected]

- 5 -

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS KIINTEISTÖKEHITYS HANKESUUNNITELMA 4.1.2012 Liisa Parviainen HANKE KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS Karhunkatu 45, 33520 Tampere ASIAKIRJA HANKEKORTTI Hankkeen lähtötiedot

Kissanmaan perhetukikeskus, Kissanmaan lastentalo, on valmistunut vuonna 1962. Päärakennuksen bruttoala on 2 361 brm2 ja pienemmän, nykyään toimis-tokäytössä olevan asuinrakennuksen bruttoala 144 brm2. Rakennuksen suunnit-teli silloinen kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskoski. Tonttia koskeva alkuperäi-nen 50-luvun asemakaava on päivitetty uudella 7.3.2011 hyväksytyllä asema-kaavalla. Siinä on määritetty tontin käyttötarkoitukseksi Y-5, yleisten rakennus-ten korttelialue, jolle on osoitettava 1 autopaikka 150 kerrosneliötä kohden. Ton-tin koko on n. 19 922 m2, tehokkuusluku e=0,40 ja rakennusoikeus 7 969 m2. Sallittu kerrosluku tontin länsiosassa on enintään III ja itäosassa vanhan osan rakennusalalla II. Asemakaavassa on kolme tonttia koskevaa suojelumääräystä: sj-16 Rakennustaiteellisesti, maisemallisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä alue. Alueen ympäristöön suunniteltavat rakennukset ja rakennelmat tulee toteuttaa alueen rakennustaiteelliset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioon ottavalla tavalla. sl-9 Alueen osa, jolla liito-oravan kulkureittien turvaamiseksi on säilytettävän puuston laatuun ja laajuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. s-4 Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon ja alueen pääkäyttötarkoituksen vaatimien toiminto-jen kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Asemakaava on osa Teiskontien ympäristöä koskevaa laajempaa asemakaa-vaa. Siinä edellytetään, että koko Teiskontien eteläpuolinen asuinalue tulee suojata meluseinällä. Kissanmaan lastentalon, kuten naapurienkin kohdalla meluseinä sijoittuu tontin pohjoisrajalle viereisen puiston puolelle 3,5 metriä kor-keana. Tavoitteena on päästä vaikuttamaan meluseinän muotoiluun esim. au-kottamalla seinää. Kiinteistön korjaustarvetta on kartoitettu aiemmin mm. vuosina 2002 ja 2007, varsinainen kuntoarvio valmistui 31.1. 2011. Rakennuksen talotekniikka tarvit-see täyden uudistamisen ja koko rakennus energiatalouden parantamisen.

- 6 -

Hankkeen kuvaus

Nykyinen rakennus

Kissanmaan lastentalo sijaitsee tyylillisesti yhtenäisen 1950-luvun omakotialu-een reunalla. Entisen lastenkodin pihapiiri on säilynyt alkuperäisen avarana ja siihen kuuluu luonnontilaista metsikköä, josta osa, kuten edellä todettiin, tulee säilyttää luonnontilaisena. Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennusten ja pi-hapiirin muodostama kokonaisuus edustaa oman aikansa arkkitehtuuria ja kas-vatuksellista ajattelua. Kohteen rakennusinventointi suosittaa rakennuksen muodon ja korkeuden sekä julkisivujen värien ja materiaalien säilyttämistä en-nallaan. Mahdollinen lisärakentaminen tulisi sijoittaa niin, että päärakennuksen pohjois- ja itäsiiven muodostama pihapiiri säilyisi. Rakennuksen sisätiloja on uusittu voimakkaasti alkuperäisestä eikä niiden jatkomuuttamiselle ole erityisiä rajoituksia. Kissanmaan perhetukirakennus on alkujaan rakennettu lastenkodik-si. Tämän ohella on osa rakennuksesta toiminut myös päiväkotina. Tontilla si-jaitseva erillinen entinen asuinrakennus, nykyinen toimisto- ja perhetapaamisti-lana toimiva rakennus esitetään purettavaksi ja sen toiminnot sijoitetaan laajen-nettavaan päärakennukseen. Rakennuksen toiminnat

Kissanmaan perhetukikeskuksen tarveselvityksessä todetaan, että Tampereen kaupungin on panostus sijaishuollon perhehoidon osuuden kasvattamiseen on vähentänyt laitoshoidon tarvetta. Kaikki alle 3-vuotiaat on voitu sijoittaa perhei-siin ilman laitosvaihetta ja varsinaisten lastenkotipaikkojen tarve on vähentynyt. Kissanmaan perhetukikeskuksessa on toiminut enää ainoastaan yksi n. seitse-män lapsen osasto. Sen toiminta riittää kattamaan kaupungin tarvitsemat lasten kriisiosastopaikat. Kriisikodin, kriisiosaston, lisäksi Kissanmaalle siirtyy lak-kautettavan Raholan perhetukikeskuksen toiminta samoin kuin Leinolan perhe-tukikeskuksen lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Nyt tehtävän perusparan-nuksen ja laajennuksen jälkeen Kissanmaalla tulee toimimaan yhteensä neljä 6-7 lapsen osastoa; kaksi 6-12-vuotiaille ja kaksi 12 -17-vuotiaille. Osa perhetuki-keskuksen tiloista varataan valvotuille perhetapaamisille sekä lastensuojelun tukipalvelujen toimisto- ja terapiatiloiksi. Uutena toimintana siirtyy Kissanmaalle erityisen vaikeahoitoisten lasten päiväkoti, ERHO-yksikkö. Se on mitoitettu n. 10 - 15, max. 25 lapselle. Hoito ajoittuu yleensä arkipäiviin, tarpeen mukaan myös iltoihin ja öihin sekä viikonloppuihin. ERHO-yksikkö aloitti toimintansa Tampe-reella viime vuonna Sammon päiväkodin yhteydessä yhteensä n. kahdeksan lapsen yksikkönä. Olemassa olevan rakennuksen tilat

Nykyisen rakennuksen tilajako pystytään tämän suunnitelman mukaan säilyttä-mään hyvin pitkälle ennallaan. Rakennuksen matala kerroskorkeus rajoittaa tilo-jen käyttöä muuhun kuin asuin- ja toimistokäyttöön. Yhteinen keskuskeittiö hä-viää, sen tilalle tulee laajennusosaan uusi pienempi palvelukeittiö, joka palvelee ERHO-yksikköä ja talon toimisto- ja tukipalveluita sekä kotiosastojen ”kauppa-na”. Keittiö ja ruoanvalmistus on osa kodin toimintaa, joten kotiosastojen omat

- 7 -

tilat käsittävät myös ruokailu- ja keittiötilat. Vanhan keskuskeittiön tiloihin sijoite-taan toimistotyöhuoneita. Rakennuksen nykyinen sisääntulo säilyy edelleen pääsisäänkäyntinä ja Karhunkadun/Riistakadun viereinen siipi perusparanne-taan nykyiseen käyttöönsä perhehoidon tuen sekä talon tukipalveluiden toimis-totiloiksi. Nykyinen kriisiosasto, suunnitelmissa koti 4, säilyy paikallaan. Sen tilat uudiste-taan ja yhdistetään alakerrasta saataviin lisätiloihin. Kaikki lasten asuinhuoneet ovat jatkossa vähintään 12 m2 kokoisia. Kriisiosastolle järjestetään oma sisään-käynti talon päädystä. Kriisisijoitusten ajoittuminen mihin tahansa vuorokauden-aikaan ei näin häiritse talon muuta toimintaa. Nykyisen rakennuksen alakerta on matalahkoa tilaa. Sinne sijoitetaan talon henkilökunnan sosiaalitilat, tauko- ja neuvottelutiloja sekä harrastetiloja. Kriisi-osaston alapuolella on tähän toimintaan liittyvät perhetapaamistilat samoin kuin yhteisiä perhetapaamistiloja. Pääosa koko talon teknisistä tiloista ilmastointi-konehuoneita lukuun ottamatta sijoittuu vanhaan pohjakerrokseen. Laajennusosa

Laajennusosan suunnittelussa yksi suurimmista haasteista oli kaikkien osasto-jen eli kotien ja muiden toimintojen sijoittaminen siten, että kodeista ja ERHOn tiloista pääsee talon yhteistiloihin kulkematta muiden yksiköiden läpi. Tämä on mahdollista ainoastaan monisiipisessä rakennuksessa; laajennus liittyy yhteisti-loja sisältävällä nivelellä vanhaan rakennukseen. Nivelen pohjakerroksessa ovat liikunta- ja saunaosaston tilat. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat edel-lä mainittu palvelukeittiö, ruokasali sekä kokous- ja koulutustilat. Uuden osittain kolmikerroksisen ”kotitalon” pohjakerroksessa on perheneuvotte-lutiloja. Talon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat ERHO-yksikkö ja Koti 1, Leinolasta tänne siirtyvä lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto. Näillä molemmilla on oma yksityinen sisäänkäyntinsä ja piha-alueensa. ”Kotitalon” toiseen kerrok-seen sijoittuvat Raholasta siirtyvät nuoret, Kodit 2 ja 3. Yleistä

Laajennusosa toteutetaan täysin esteettömänä rakennuksena. Sinne rakennet-tava hissi parantaa myös vanhan osan esteettömyyttä. Uudet tilat rakennetaan siten, että rakennusten ensimmäiset kerrokset ovat samalla korkeustasolla. Uu-den osan pohjakerrokseen kuljetaan vanhalta puolelta luiskaa pitkin, uudelle puolelle lisätään korkeutta rakentamalla lattiataso alemmas. Ilmastointikonehuoneet sijoittuvat rakennuksittain talojen ullakkotiloihin. Vanhan osan konehuone jakautuu useampaan osaan ullakon mataluuden vuoksi. Van-ha kunnostettava väestönsuoja kattaa miltei koko kiinteistön VSS-tarpeen. Tä-män lisäksi varaudutaan laajennusosassa n. 20 m2 väestönsuojan rakentami-seen. Uutta väestönsuojaa käytetään normaaliaikana sosiaalitiloina.

- 8 -

Vanhan osan julkisivut kunnostetaan nykyisen kaltaisiksi. Uuden osan julkisivu-pinnat ovat pääosin rapattuja, väri nykyisistä erottuvaa sävy. Laajuustiedot

hyötyala koko hanke 2 907 hym2

huoneistoala vanha 1 954 + uusi 1 930 = 3 884 htm2 kerrosala vanha 1 691 + uusi 2 293 = 3 984 kem2 bruttoala vanha 2 361 + uusi 2 493 = 4 854 brm2 Pysäköinti

Asemakaavan mukaan on tontille sijoitettava yksi autopaikka kutakin 150 ker-rosneliötä kohden, tämä tarkoittaa vähintään 27 autopaikkaa. Suunnitelmassa on tontille osoitettu 33 autopaikkaa. Riistakadun varrella rakennuksen edessä olevat autopaikat esitetään varattavaksi perhetukikeskuksen lyhytaikaisiksi asiakaspaikoiksi.

Rakennustöiden toteutus ja aikataulu

Kissanmaan perhetukikeskuksen rakennustyöt on suunniteltu alkaviksi vuoden-vaihteessa 2012/2013. Työt tehdään kahtena rakennusvaiheena, ensin laajen-nus, sitten perusparannus. Rakennustöiden on määrä valmistua kesällä 2014. Ks. tarkemmin kohta aikataulu.

Hankkeen tavoitekustannusarvio (alv 0 %)

Hankkeen kustannusarvio on laskettu rakennussuunnitelmiin perustuvana tila-pohjaisena tavoitekustannusarviona. Kustannuksiksi on arvioitu 8 428 000 €, josta laajennuksen osuus on 5 028 000 € ja perusparannuksen osuus 3 400 000 €. Ks. tarkemmin kohta tavoitehinta-arvio.

Hankkeelle osoitetut määrärahat Hankkeelle on osoitettu määrärahat kiinteistöomaisuuden myynnillä rahoitetta-vien hankkeiden osuudesta:

Talousarvio Taloussuunnitelma 2012 1 000 000 € 2013 4 000 000 € 2014 3 000 000 € yhteensä 8 000 000 €

Määrärahaa esitetään korotettavaksi seuraavien talousarviokäsittelyjen yhtey-dessä.

- 9 -

ASIAKIRJA TALOTEKNIIKKASELVITYS LVIA-tekniikka Jukka Kauppinen ja Insinööritoimisto Erkki Leskinen Oy Yleistä

LVIA-suunnittelun lähtökohtana on hyvin käytettävän ja huollettavan laitoksen lisäksi elinkaaritalous. Tavoitteena on valita mahdollisimman energiatehokkaat järjestelmät ja laitteet. Mitoituksissa noudatetaan lakeja, viranomaisohjeita sekä rakentamismääräyskokoelman määräyksiä ja mitoitusohjeita. Rakennuksen vanhalla osalla uusitaan kaikki LVIA-tekniset laitteet.

Liittymät Rakennus on liitetty Tampereen Kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkostoon. Rakennus on myös liitetty Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkostoon. Liitos-paikat ovat Karhunkadulla. Toinen sadevesiviemäriliitos sijaitsee puistoalueella Teiskontien puolella. Sprinklerjärjestelmän syöttöjohto rakennetaan Karhunkadun liittymästä.

Lämmitys

Lämmönjakohuoneesta puretaan kaikki nykyiset laitteet. Uudet lämmönsiirtimet sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen siten, että vanhat siirtimet voivat olla käy-tössä laajennusosan rakentamisen aikana. Lämmönjakohuoneesta tuodaan uu-det runkojohdot ulkokautta nykyisen rakennuksen ja laajennusosan liitoskoh-taan. Maahan asennettavat johdot ovat valmiiksieristettyjä muo-viputkielementtejä. Rakennus varustetaan Lämpölaitosyhdistys ry:n vaatimuksien mukaisilla kauko-lämpölaitteilla käsittäen suljetun, pumppukiertoinen vesikeskuslämmitysjärjes-telmän. Lämmönjakokeskus sisältää omat lämmönsiirtimet patteriverkostolle, tu-loilmakojeiden lämmitysverkostolle ja käyttö-vesiverkostolle. Lämmitysverkosto-jen pääpumput ovat taajuusmuuttajakäyttöisiä kaksoispumppuja. Lämmitysjär-jestelmät varustetaan kalvopaisunta-automaateilla ja tarvittavilla varolaitteilla. Rakennus lämmitetään pääosin ikkunoiden alle sijoitettavilla lämpöpattereilla, jotka varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä ja sulkuyhdistäjillä. Tarvitta-essa termostaateissa käytetään irtoanturia. Tuulikaapit lämmitetään termostaat-tiohjatuilla kierrätysilmakojeilla, jotka kytketään tuloilmakojeiden lämmitysver-kostoon. Lämmitysverkostojen runkoputket tehdään teräksisistä lämpöjohdoista, jotka kulkevat seinillä näkyvissä tai koteloituna ja alakatoissa. Putkistot eriste-tään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä.

- 10 -

Vesi-ja viemärilaitteet

Rakennus varustetaan RakMk D1:n mukaisilla vesijohto- ja viemärilaitteilla. Ve-sijohtojen runkolinjat tehdään pääosin alakattoon ja seinäpintaan sekä hormei-hin asennettavista kupariputkista. Yleisissä tiloissa ja kosteissa tiloissa kytken-täjohdot tehdään pinta-asennuksena kromatusta kupariputkesta. Varastoissa ja teknisissä tiloissa kytkentäjohdot tehdään pinta-asennuksena kupariputkesta. Rakenteiden sisään tehtävissä uppoasennuksissa käytetään suojaputkeen asennettavia muoviputkia. Runkoputkistot eristetään mineraalivillakourulla, joka näkyvillä osilla pinnoitetaan PVC-levyllä. Kalusteina käytetään vakiotyyppisiä, kulutusta kestäviä vesijohto- ja viemärika-lusteita, jotka ovat valmistettu posliinista tai ruostumattomasta teräksestä. Tuki-keskuskäytön erityispiirteet huomioidaan kalusteiden malleissa. Pikapalopostit ja jauhesammuttimet asennetaan paloviranomaisen määräysten mukaisesti. Rakennus varustetaan tarvittavin kastelupostein sekä kuivaus- ja käyttövesipat-terein. Rakennuksen jätevedet johdetaan painovoimaisesti jätevesiviemärin liitospaik-kaan. Rakennuksen kattovedet johdetaan lämmitettävien rännien sekä ulkopuo-listen syöksytorvien ja rännikaivojen kautta sadevesiviemäriin. Rakennusosien perustukset salaojitetaan ja johdetaan sadevesiviemäriin. Tarvittavilta osin pe-rusvedet pumpataan. Jäte- ja sadevesiviemärit tehdään muovisista (PP) tai valurautaisista viemäri-putkista. Tarkastuspisteinä käytetään lattiaan asennettavia tarkastusputkia ja pystynousuihin asennettavia tarkastusyhteitä. Ulkopuolisina jäte- ja sade-vesikaivoina käytetään muovisia teleskooppikaivoja.

Ilmastointi

Rakennus varustetaan RakMK D2:n mukaisilla ilmanvaihtolaitteilla siten, että sisäilmastoluokan S2 vaatimustaso toteutuu asuin- ja työtiloissa. Sisälämpötila voi nousta yli tavoitearvojen hellejaksojen aikana. Ilmanvaihtolaitos toteutetaan pääosin keskuskoneilla, joiden palvelualuejako tehdään tilojen erilaisten käyttö- ja laatuvaatimusten sekä sijainnin perusteella. Laitevalinnat tehdään mahdollisimman energiataloudellisesti. Puhaltimet ovat taajuusmuuttujakäyttöisiä ja suoravetoisia. Ilmanvaihtokoneina käytetään käyt-tötarkoitukseen sopivia koteloituja tulo- ja poistoilmakojeita, jotka on varustettu suodatuksella, lämmityksellä ja tehokkailla roottorilämmöntalteenottolaitteilla. Vanhalle osalle rakennetaan kaksi uutta ilmanvaihtokonehuonetta. Koska vesi-katon muoto on pidettävä ennallaan, käytetään vanhaa osaa palvelevina kojei-na komponenteista asennettavia, erikoismatalia malleja. Vanhan osan kokonai-silmamäärä on noin 3,5 m3/s.

- 11 -

Laajennusosan ilmanvaihtokonehuone sijoitetaan ullakkokerrokseen. Kokonai-silmamäärä on noin 4,5 m3/s. WC-tilojen ja muiden erillispoistoa vaativien tilojen ilmavaihto toteutetaan vesi-katolle sijoitettavilla huippuimureilla. Huippuimureiden toiminta integroidaan tu-loilmakojeisiin siten, että käyttö on energiataloudellista kaikkina vuorokauden aikoina. Ilmanvaihdon päätelaitteina käytetään kattohajottimia, seinäventtiileitä ja sä-leikköjä. Rakennus varustetaan radonpoistojärjestelmällä, joka koostuu alapohjaan asennettavasta radonputkituksesta, nousukanavasta ja vesikatolle asennetta-vasta poistoilmapuhaltimesta.

Jäähdytys- ja kylmälaitteet

Tuloilmakojeisiin asennetaan vyöhykekohtaisesti säädettävät sisäänpuhallusil-man viilennyslaitteet, jotka toimivat suorahöyrystysperiaatteella. Keittiön tuloilmakone varustetaan suorahöyrystysjäähdytyspatterilla. Tiloihin, joihin laskelmien perusteella syntyy huomattavia lämpökuormia, asennetaan erilliset split-jäähdytyslaitteet.

Rakennusautomaatio

Rakennus varustetaan keskitetyllä taloteknisten laitteiden säätö- ja valvontajär-jestelmällä, johon liitetään myös turvallisuuteen liittyviä järjestelmiä. Erityisestä huomioita kiinnitetään tarpeenmukaisten taloteknisten järjestelmien hallintaan ja energiamittausten seurantaan sekä niistä saatavan informaation hyödyntämi-seen. Automaatiojärjestelmä koostuu väylään asennettavista valvonta-alakeskuksista ja keskusvalvomosta. Järjestelmä on käytettävissä myös WEB- liittymän avulla.

- 12 -

Sähkötekniikka Olli Uotinen ja Sähkösuunnittelu Kuortti Yleistä

Rakennuksien kaikki sähkö- ja telejärjestelmät suunnitellaan ja tehdään stan-dardisarjan SFS 6000 mukaisiksi. Perusparannettavasta rakennusosasta puretaan vanhat sähkö- ja teleasennuk-set laajennusosan valmistumisen jälkeen. Rakennus ja siihen kiinteästi liittyvät laitteet suunnitellaan ja rakennetaan siten, että tarpeetonta energiankäyttöä ja energiahäviöitä rajoitetaan hyvän energiate-hokkuuden saavuttamiseksi.

Liittymät Kiinteistöön asennetaan seuraavat liitynnät ulkopuolisiin verkostoihin:

sähköverkkoon televerkkoon kaapelitelevisioverkkoon

Liittymispiste Tampereen Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon on tontilla si-jaitsevassa muuntamossa. Nykyinen sähköliittymä on käytössä laajennusosan valmistumiseen asti. Nykyiset tontin halki asennetut energialaitoksen keskijänniteverkon maakaapelit poistetaan käytöstä ja korvaava yhteys rakennetaan tontin länsirajan kautta. Tietoliikenneverkkoon liittymistä varten tehdään varaputkitukset teletilasta ra-kennuksen pohjoispuolelle.

Sähkönjakelu ja johtotiet Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen jakokeskus-ten kautta. Pääsähkönjakelu pääkeskukselta nousu- ja jakokeskuksille toteutetaan halo-geenittomia voimakaapeleita käyttäen. Jakokeskukset sijoitetaan pääsääntöisesti rakennusaineisiin jakokeskuskome-roihin lukuun ottamatta teknisiin tiloihin sijoitettavia koteloituja keskuksia. Johtoteinä käytetään kaapelihyllyjä ja johtokanavia. Kaapelihyllyt alaslaskettu-jen kattojen yläpuolella ja teknisissä tiloissa ovat tikashyllyjä, muualla näkyvillä osuuksilla maalattuja levyhyllyjä. Toimistotilojen pistorasia-asennuksissa käyte-tään yleensä valkoisia alumiinisia johtokanavia.

Valaistus Valaistusjärjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan siten, että tilan käyttötarkoi-tuksen edellyttämä valaistus ylläpidetään tehokkaasti.

- 13 -

Valaisimet ryhmitellään niin, että tilan yleisvalaistusta voidaan ohjata valaistus-tarpeen mukaan. Erityisesti kiinnitetään huomiota valaistuksen ohjaukseen niis-sä tilojen osissa, joissa päivänvalon saatavuus on hyvä. Valaistusjärjestelmät mitoitetaan ja valaistustehoa ohjataan valaistustarve huo-mioon ottaen siten, että valaistuksen lämpökuormasta aiheutuva huonelämpöti-lan kohoaminen ja jäähdytyksen tarve mahdollisuuksien mukaan vältetään. Valaistusasennukset tehdään voimassa olevien standardien vaatimukset täyttä-viksi pääosin elektronisilla liitäntälaitteilla varustettuja loistelamppuvalaisimia käyttäen. Valonlähteiksi asennetaan pitkäikäisiä ja energiatehokkaita tuotteita. Yleistilojen valaistuksen ohjaukseen käytetään rakennusautomaatiojärjestelmää ja/tai liikeilmaisimia sekä painikeohjauksia. Piha-alueen valaistus toteutetaan pylväisiin asennettavilla valaisimilla. Tilat varustetaan määräysten mukaisella turvavalaistuksella. Valaisimet valitaan rakennuksen arkkitehtuuriin sopiviksi.

Tieto-, turva- ja valvontajärjestelmät Kiinteistöön asennetaan mm. seuraavat järjestelmät:

osoitteellinen, tapahtumatiedot tallentava turvavalaistusjärjestelmä si-sältäen poistumisreittivalaistuksen ja poistumisopasteet yhteisantennijärjestelmä saliäänentoistojärjestelmä ovipuhelinjärjestelmä varattu-valojärjestelmät neuvottelutiloihin langaton, paikannettava hälytinjärjestelmä henkilökunnalle avunpyyntöjärjestelmät erikseen määriteltäviin tiloihin av-järjestelmät saliin ja neuvottelutiloihin ajannäyttöjärjestelmä kulunvalvontajärjestelmä rikosilmoitinjärjestelmä videovalvontajärjestelmä osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä yleiskaapelointijärjestelmä sisältäen varaukset langattomalle verkolle rakennusautomaatiojärjestelmä

Yleiskaapelointi toteutetaan järjestelmäasennuksena suojaamattomilla parikaa-pelilla luokan E (cat6) vaatimukset täyttäväksi.

- 14 -

Energiaselvitys Jukka Kauppinen Yleistä

Rakenteiden, rakennusosien ja teknisten järjestelmien valinnoissa huomioidaan koko elinkaaren aikainen energiankulutus ja käyttökustannukset. Uudisrakennusosan energiatehokkuustavoitteita ovat: - energialuokka A

- vuonna 2012 voimaan astuvan rakennusmääräyskokoelman osan D3 ener-giatehokkuusvaatimukset. Peruskorjausosan tulee olla mahdollisimman energiatehokas ottaen kuitenkin huomioon vanhan rakennuksen asettamat reunaehdot.

Toteutusvaihtoehtoja

Rakennuksen vaipan uudet rakenteet pyritään valitsemaan siten, että alitetaan määräysten mukaiset lämmönläpäisykertoimet (u-arvot). Vanhoja rakenteita py-ritään parantamaan niin paljon kuin teknisesti ja taloudellisesti se on mahdollis-ta. Uudet ikkunat valitaan siten, että niiden lämmönläpäisykerroin on mahdollisim-man pieni, luokkaa 0,8-1,0 W/m2K ja että lasirakenne estää aurinkoenergian lä-päisyn mahdollisimman tehokkaasti. Uudisrakennuksen tulee olla lisäksi ilmatii-vis - ilmavuotoluvun tulee olla alle 2. Vanhat kaukolämpö- ja säätölaitteet uusitaan nykyaikaisiksi. Vesikiertoinen lat-tialämmitys korvataan uudella patteriverkostolla, jolla voidaan huomioida tehok-kaammin ulkoiset sääolosuhteet ja sisäiset lämpökuormat. Uudisosan ilmanvaihdon lämmön talteenottolaitteeksi valitaan tehokkaat pyöri-vät, hygroskooppiset lämmönsiirtimet, joiden vuosihyötysuhde tulee olla vähin-tään 65 %. Perusparannusosan ilmanvaihtokoneet uusitaan ja varustetaan nes-tekiertoisilla lämmön talteenottolaitteilla. Käytettävät puhaltimet ovat mahdolli-simman energiatehokkaita ja sähkötehokkuusluvun tulee olla tulo- ja poistoil-makoneiden osalta alle 2,0 kW/m3/s ja erillispuhaltimien osalta alle 1,0 kW/m3/s. Ilmastointikoneiden palvelualuejaolla ja automaattisella ohjauksella varmistetaan koneiden käynti todellisen käyttötilanteen ja -tarpeen mukaan. Rakennukseen toteutetaan mahdollisimman energiatehokas valaistus. Uutta led-teknologiaa pyritään käyttämään mahdollisuuksien mukaan. Valaistuksen ohjauksella varmistetaan valojen käyttö tiloissa vain todellisen tarpeen mukaan.

Tulokset ja yhteenveto

Tarkempi energiatehokkuustarkastelu tehdään toteutussuunnitteluvaiheessa ja laskelmien perusteella varmistetaan, että uudisrakennus on energialuokkaa A, ja että perusparannusosa on mahdollisimman energiatehokas.

TAMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS HANKESUUNNITELMAKIINTEISTÖKEHITYS 4.1.2012 LP

HANKE

KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS PERUSPARANNUS JA LAAJENNUS

ASIAKIRJA

TILAOHJELMA

HUONETILAT TILANTARVE

hym2 hym2 hym2 hym2lkm tarve yht. lkm toteutunut tot. yht.

KISSANMAAN PERHETUKIKESKUS tilantarve yhteensä 2581 hym2 hym2 2907

Nykyiset tilat inventoinnin mukaan 1514 hym2

Laajennustarve 1068 hym2

Nykyinen bruttoala, perusparannusosa* 2361 brm2 brm2 2361 *purettava asuinrakennus ei mukana luvussa!

Laajennuksen bruttoala arvio vrt. * 2050 brm2* brm2 2493 *n. 1,6x (peruspar. - laaj.+20% ) hy-m2

YKSIKÖIDEN OMA TARVE yht. 1277 hym2 1488

KRIISIKOTI / KOTI 4 268 7+1 lasta 362 nyk. Kissanmaa / n. 6 -12 v.

Solu 11HH 5 12 60 5 12…13 62

Leikki-/toimintahuone 1 18,5wc, suihkuhuone 4 17Olohuone 1 22

Solu 21HH 2 12 24 2 12 24Rahoittumistila + WC 1 20 20 1 16Varahuone 1 10Olohuone 1 16,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 1 16wc, suihkuhuone 2 7

YhteisetPerhetapaamistila 1 20 20 1 27Työhuone, kriisityöntekijä 1 11,5"Pehmohuone" 1 21,5keittiö + ruokailu 1 40 40 2 37Osaston kanslia 1 10 10 1 20,5 lääkejakoOsastonhoitajan työhuone 1 15 15 1 12,5Henkilökunnan taukotila 1 10 10 yhteistiloissaVarastotila 1 10 10 2 7Vaatehuone 1 5 5 1 2,5Kodinhoitotila 1 10 10 1 9Pesuhuone 2 5 10 - vrt. solut tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 10 - vrt. solut tytöt +pojatWC-henk. 1 4 4 1 4,5

KODIT 1 - 3 691 796johtaja (ennen yht. tiloissa) 15 18...20 18sihteeri (ennen yht. tiloissa) 12 10...12 12tiimityötila 11 sijainti kodissa 3.Perhetapaamistila /neuvottelu 3 20 60 3 59

Kodit 2 ja 3 375 450 RAHOLASTA / n. 12 - 17 v.yhteiset tilatkeittiö + ruokailu 1 40 40 2 40Osaston kanslia 1 15 15 15Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 11,5 lääkejakoh.Henkilökunnan taukotila, neuvottelu 1 10 10 15,5Varastotila 1 10 10 2 15Vaatehuone 1 5 5 10,5Kodinhoitotila 1 10 10 10,5SK 5WC-henk. 1 4 4 2 4 8

koti 2 6 lasta1HH 6 12 72 6 12 72Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5olohuone 30Pesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat

LUONNOS

- 1 -



LUONNOS

koti 3 6 lasta1HH 6 12 72 6 12…12,5 72,5Rahoittumistila + WC 1 20 20 2 17,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 19,5olohuone 30,5 pienkeittiöPesuhuone 2 5 10 2 5 10 tytöt +pojatWC-inva 2 5,5 11 2 5 10 tytöt +pojat

Koti 1 Lastenpsykiatrinen kuntoutusosasto 229 6 lasta 246 LEINOLASTA / n. 6 - 12 v.1HH 4 12 48 4 12,5 371HH / sisarhuoneet 2 12 24 2 12 24 yhdistettävissä toisiinsaRahoittumistila + WC 1 20 20 15,5Leikki-/toimintahuone 1 20 20 20keittiö + ruokailu 1 40 40 40olohuone 30Osaston kanslia 1 15 15 15Osastonhoitajan työhuone 1 15 15 12 lääkejakoh.Varastotila 1 10 10 7Vaatehuone 1 5 5 6Kodinhoitotila 1 10 10 10,5SK 5Pesuhuone 2 5 10 2 5 10WC-inva 2 4 8 2 5 10WC-henk. 1 4 4 4

ERHO-YKSIKKÖ 318 330,5 kerralla n. 10-15 lasta yht. max.25 lasta

eteinen 1 15...20 20 20ulkoväline/-pyörätuolivarasto 1 20 20 19,5keittokomero 1 8 8 13,5 lääkejakoh.ryhmähuone 2 40 80 2 91,5

nukkumishuone 1 50 50 50

eristyshuone/pienryhmätila 2 20 40 2 40hoito WC 1 25 25 27,5

löylyhuone 1 6 6 -vaatehuolto, liinavaatevarasto 1 10 10 10varasto 1 6 6 5,5apuvälinevarasto 1 20 20 19toimisto, neuvottelu 1 20 20 20 neuvottelutila rajattavissa erikseen!invaWC 1 6 6 5 henk.wc?henk. WC 1 4 4 4,5 (1wc / 15 henkeä)siivous 1 3 3 4,5sosiaalitilat yhteistiloissa

YHTEISTILAT JA HALLINTO 1304 hy-m2 1418,5

Toimistotilat 581 646,5Aula 1 50 50 56,5työhuone 1HH 1 10...12 12 14,5kopio/tulostus 1 6 6 8Taukoh., neuvottelu 35,5 kellarikerrosNeuvotteluhuone iso 1 40 40 39,5 25 henk.varasto 2 10wc henk. 2 8wc inva 5,5sk 5,5

Tukipalveluttyöhuone johtaja 1 18…20 20 19,5työhuone 10 20 200 11 162,5ryhmä-/perhehuone 1 25 25 23,5 perhe + 2 työntekijääterapia-/tutkimushuone 1 20 20 23,5varasto 3,5taukohuone 12,5henk. WC 3

Perhehoidon tukiryhmä:johtaja 1 18…20 20 17,5vastaava ohjaaja 1 15 15 16työhuone 1HH 1 10...12 12työhuone 1HH 14 10 140 9 90,5 lisätty +4 x 10m2 = 40työhuone 2HH 3 62kriisiohjaajan vastaanottohuone 1 21 23,5varasto 3wc henk. 3

* useita atk-pist. /henk.työpisteet, valvonta

wc+pesuallas+hoitopöytä+suihku+suihku-vaunu+poreamme+kattonostolaite

pyörätuolinpesupaikka, ulkovaatesäilytys

n. 10 vuodepaikkaa jaettavissa sermein, happi+paineilma 2 yksikköä *

á 1-2 vuodepaikkaa, happi+paineilma

yhdistettävissä toisiinsa ja ruokailutilaan, säilytyskaapit lasten tavaroille, toiseen TV- ja pelitila *

- 2 -



LUONNOS

Perhetapaamistilat 3 30 90 3 92 oleskelu+keittokomero+invaWC

Keittiö 153 111keittiötilat 45 44

keittiön varastot 8 puolikylmää tilaaruokailu 100 59 henkilökunta, perheasiakk. n. 30 henk.henkilökunnan tilat 8 vrt. yht. sos.tilatTyöhuone emäntä, 1HH 1 12 12 -

Kuntoutus-/monitoimitilat 128 132,5liikuntatila 80 78,5pelihuone 20 24saunaosasto 28 30

pukuhuone 8pesuhuone 8sauna 7invaWC 5

Sosiaalitilat 109 115,5 henkilökunta 80+30 = 110 henk.sosiaalitilat á n. 1 - 1,2 m2 / pukukaappi 2 84 85 n. 70 pukukaappiahuoltomiehen tila 10 11siivojien sos. ja taukotilat 15 19,5

Varastot 80 174,5 kellarivarastot

Siivoustilat 35 14Siivouskeskus 15 14Siivouskomerot 5 4 20 kts. yksiköiden tilaohjelma!

Pihalle grillikatos

Nykyinen bruttoala, perusparannusosa 2361 brm2 2361 brm2Laajennuksen bruttoala arvio 2050 brm2 2493 brm2 luonnoksen mukaan

e= 1,67

yhteys kotiosastoille ja henk. sos.tiloihin

- 3 -

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos KISSANMAAN PERHETUKIKESKUKSEN PERUSPARANNUS JA LAAJENNUSKiinteistökehitys

HANKEAIKATAULU / Hankesuunnitelma

Hankesuunnittelu

Toteutussuunnittelu

Rakentamisen valmistelu

Rakennuslupa

Rakennustyöt laajennus

Rakennustyöt perusparannus

Varustelu ja koekäyttö

Käyttöönotto

Käyttö

4.1.2012

20142011 2012 2013

16.11.2011

Sari Loponen

Vahanen International Oy

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN

Hanke:

TRE600 2 Kissanmaan perhetukikeskus, perusparannus

Karhunkatu 45Tampere

Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011

Paikkakunta: Tampere

Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011

Hintataso: 78,3 / 11.2011

Laajuus: 1 907 m2, 2 231 brm2, 8 390 rm3

Hankekoko: 2 361 brm2

Jakaja: 2 361 brm2

Korjausaste: 77,9%

TAVOITEHINTA

Talo 80 -nimikkeistö € €/brm2 %

B1 Rakennuttajan kustannukset

Suunnittelu ja tutkimukset 225 000 6,695

Rakennuttaminen ja valvonta 144 000 4,261

Liittymismaksut 30 000 0,913

Muut rakennuttajan kustannukset

Yhteensä 399 000 11,7169

B2 Rakennustekniset työt

1 Aluetyöt 215 000 6,391

1 Rakennuksen maatyöt 2 000 0,11

2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 51 000 1,522

3 Runko- ja vesikattorakenteet 288 000 8,5122

4 Täydentävät rakenteet 450 000 13,2191

5 Sisäpuoliset pintarakenteet 285 000 8,4121

6 Kalusteet, varusteet, laitteet 122 000 3,652

7 Konetekniset työt 704

8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 235 000 6,9100

Kate 248 000 7,3105

Yhteensä 1 897 000 55,8803

B3 LVI-työt

71 Lämmityslaitteet 56 000 1,724

71 Vesi- ja viemärityöt 149 000 4,463

71 Muut putkityöt 97 000 2,841

72 Ilmanvaihtotyöt 155 000 4,666

72 Säätölaitteet 21 000 0,69

72 Muut iv-työt 77 000 2,333

Yhteensä 557 000 16,4236

Sivu 1/2

Talo

nra

kennuks

en K

ust

annust

ieto

™ 2

011 ©

Haahte

la-k

ehity

s O

y

TAVOITEHINTA


B4 Sähkötyöt

Valaistus 89 000 2,638

Sähkön jakelu 18 000 0,58

Sähkökeskukset 23 000 0,710

Muu sähkö 215 000 6,391

Yhteensä 10,1344 000 146

B5 Erillishankinnat

B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 3 197 000 94,01 354

Muut kustannukset

Tontti

Toimintavarustus

Toiminnan ylläpito

Rahoitus

Hankevaraukset 203 000 6,086

Muut kustannukset 203 000 6,086

PERUSTAMISKUSTANNUKSET 3 400 000 100,01 440

Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 782 000 331

PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 4 182 000 1 771

Sivu 2/2

Talo

nra

kennuks

en K

ust

annust

ieto

™ 2

011 ©

Haahte

la-k

ehity

s O

y

16.11.2011

Sari Loponen

Vahanen International Oy

PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN

Hanke:

TRE600 1 Kissanmaan perhetukikeskus, laajennus

Karhunkatu 45Tampere

Vaihe: Hankesuunnitelma 1.11.2011

Paikkakunta: Tampere

Haahtela-ind.: 72,0 / 1.2011

Hintataso: 78,3 / 11.2011

Laajuus: 2 145 m2, 2 516 brm2, 9 305 rm3

Hankekoko: 2 500 brm2

Jakaja: 2 500 brm2

TAVOITEHINTA


B1 Rakennuttajan kustannukset

Suunnittelu ja tutkimukset 345 000 6,9138

Rakennuttaminen ja valvonta 212 000 4,285

Liittymismaksut 44 000 0,918

Muut rakennuttajan kustannukset

Yhteensä 602 000 12,0241

B2 Rakennustekniset työt

1 Aluetyöt 301 000 6,0120

1 Rakennuksen maatyöt 79 000 1,632

2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet 83 000 1,633

3 Runko- ja vesikattorakenteet 921 000 18,3368

4 Täydentävät rakenteet 434 000 8,6174

5 Sisäpuoliset pintarakenteet 384 000 7,6154

6 Kalusteet, varusteet, laitteet 166 000 3,366

7 Konetekniset työt 143 000 2,957

8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust. 368 000 7,3147

Kate 365 000 7,3146

Yhteensä 3 245 000 64,51 298

B3 LVI-työt

71 Lämmityslaitteet 54 000 1,122

71 Vesi- ja viemärityöt 139 000 2,856

71 Muut putkityöt 88 000 1,735

72 Ilmanvaihtotyöt 180 000 3,672

72 Säätölaitteet 22 000 0,49

72 Muut iv-työt 88 000 1,835

Yhteensä 571 000 11,4228

Sivu 1/2

Talo

nra

kennuks

en K

ust

annust

ieto

™ 2

011 ©

Haahte

la-k

ehity

s O

y

TAVOITEHINTA


B4 Sähkötyöt

Valaistus 99 000 2,040

Sähkön jakelu 13 000 0,35

Sähkökeskukset 32 000 0,613

Muu sähkö 211 000 4,284

Yhteensä 7,1355 000 142

B5 Erillishankinnat 56 000 1,122

B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 4 829 000 96,01 932

Muut kustannukset

Tontti

Toimintavarustus

Toiminnan ylläpito

Rahoitus

Hankevaraukset 199 000 4,080

Muut kustannukset 199 000 4,080

PERUSTAMISKUSTANNUKSET 5 028 000 100,02 011

Arvonlisävero 23% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 156 000 462

PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 6 184 000 2 474

Sivu 2/2

Talo

nra

kennuks

en K

ust

annust

ieto

™ 2

011 ©

Haahte

la-k

ehity

s O

y

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>

$/22:;.F;:;3:8:1;3'G511.'!3107.7'HI'J'$6.21:1'!:K.7'25;0'@@'L'' ==@AA',589./.'J'A=BMAB?AA'J'5/2J23107.7<N38

+036;39

:F5

#00/:'1.:225:609:F5

!0/2:1;01600

2208.60K5

66:

(036.7'F

.F;55/:7

'8.;1O

!"#$$%&$'%(

)*+,-.

)*+H%'("+$'P$',)*$##"

G.:22:2.

7QO

C57F5

8007;58

3

%-H*,)%'("+$'P$'R+,)"%)%'("+$R+,)"%)%'!)%,,S

!*""#"!HT"%'("+$

(")%,)%'G$#,)%'("+$

!"#$$%&$'%()*/,+-0-12-3

!"#$$%&$'%(

)4(-.-567869:;

5::<

"#(=:

!"#$$%&$'%()*+,->

!"#$$%&$'%(?@A*

U@@@<M=U@AV<A=U@AD<D=

U@AE<E=

U@AM<V=

U@AM<E=

U@AE<E=

U@AV<A@

U@AM<E=

U@A><E=

U@A><?=

U@AE<M=

U@AV<A@

U@AV<A=

U@AV<A@

U@AM<==

U@AD<@A

U@AD<D@

U@AV<A@

U@AE<=A

U@AE<E=

U@AE<E=

!"#$$%&$

'%(

B?@A?A

*,/*C-

+D),

+D),B2E

F?ED+

)6"GH%-8I4=94

!$ *+-%!$ , -

*""#,$!

$,-

?'59

='59

-01:W/:66:25;31

-01:'9I1

O2X:7YJ

560.''B@'

59

:7K5J59

:7K5J59

U@A=<VA

U@AD<VA

U@AD<VA

U@AD<EA

U@A><DA

U@AD<D@

U@AD<BA

10 met r iä

G$$P)%%-#

C$%+$'H

#$

@<2.//31)*+HJI21:22X

@<2.//31

'Z,02:956K

.60;

@<2.//31

'Z(./F.F

3:[37';0

2:/IF8O

4O;.\'K5/

@<2.//31!H,"'@G51;.7'91I2:5;/:7.7207;30;01I21:22X

@<2.//31

!.:]X/032565\'IF;.:1Y6345

(3F452.//31

RF;.:1Y6345

@<2.//31

!H,"'D

G51;.7'2/::1:I21:22X

(3F452.//31

RF;.:1Y

6345

@<2.//31

+566:7;3

(3F452./

/31

#31:556:Y

65;

B<2.//31!HT",'B'45'=@<2.//31(./F.;59558:1Y65;(3F452.//31(./F.;59558:1Y65;RF;.:1Y6345

"

""'Z'""" ""

"

""

""

!"#$$%&$'%(

F:#9::%4J4

!"#$$%;&$'%(F,?@22+K-AEL)

U@AV<A=

!H!H%$"#$G$,C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' B=M@'^/8B

G554.7701315'''''' ' BD?='^/8B

L/0Q3565'IF;..71O'' ' DV>D'^/8B

!)**H#$G$,C57F5'1O:6IKO'/52.7701'' @M?@'258B

G554.7701315''''''''''''''''''' BB?='258B

!.//31565'IF;..71O'' ' =?VD'258B

$0;395:225K55Y801''@Z@>A'258B'''''BE'59,37Y665'IF;..71O'=='59

$1.859::/01;01 '' @_E>A

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>


C5/51;3;'

45';.27'O

655

,.27'O655

!"#$%&#%'(

)*

PNPN

10

10

PNPN

10

PNPN

10

PN

!"#$%&#%'()*

!"#$%&#%'()*

+(#%,-

Pien

ten

last

en k

riisio

sast

o

10 met r iä

G$$Q)%%-#

C$%+$'H

#$

Pehm

ohuo

ne21

,5 m

2

Perh

etap

.tila

31,0

m2

Työh

/krii

siper

h11

,5 m

2

VSS

Sulku

h11

,0 m

2

VSS

var

30,0

m2

VSS

var

44,5

m2

Sosiaalilat /m 20 hlö

26,5 m2

Var23,5 m

2

Var10,0 m

2

Var17,5 m

2

Var8,5 m

2

Var3,5 m

2

Tekn2,5 m

2

Var7,5 m

2

Tekn5,5 m

2

Var7,5 m

2

Tauk

o +

neuv

35,5

m2

Perh

etap

.tila

32,5

m2

Tekn

9,0

m2

Perhet./neuv.19,0 m2


Perhetap.tila28,5 m2Saunaosasto29,0 m2

Liikuntatila78,0 m2

Sosiaalilat /n 58 hlö

58,5 m2

Var

8,5

m2

Huol

tom

.11

,0 m

2

Perh

et.ti

la27

,0 m

2

Tekn5,5 m

2

Tekn5,0 m

2

Tekn7,0 m2

Siiv.kesk12,5 m2

Tekn5,0 m2

Tekn8,5 m2

Atk1,5 m2

VSS/sos.siiv.19,5 m2

PNJ9.

22

;2

22

PNJ9.

22

PNJ9.

PNJ9.

22

Pelihuone

24,0 m2

(3F452.//31'' @R>AA

A

A

B

B

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>


;2

.;

;2

;2

.;

;2

.;

6.:22:J

;./511:

SOLU

2

VÄLI

TILA

SOLU

1

-01:'1:1OO72OI7P

6OO2.4<

90F.139

9:

+:11:Q9/1F

(/1F

(/1F

9;9.10

(/1F,./511:

6OO2.4<

R'15:/5565J1O72IO

@JB'15:/5565J1O72IO

@JB'15:/5565J1O72IO

(3/.56651

!5;31

!5;31

Q936209<

!.:ST7

655P223J

45'4O;.K<

UNQ/50F

!5;31,006.;01 !"#$%&#%'()*

+(#%,-Pienten lasten kuntoutusosasto

$."(/!+&%++0

+(#%,1

Pien

ten

last

en k

riisio

sast

o

2$."$"

(%3(4,

#5+%

#5+%2*'

6$'5#

10 met r iä

G$$V)%%-#

C$%+$'H

#$

3K:

Var

2,0

m2

Työh 1h

14,5 m2

1hh sisarh12,0 m2

1hh sisarh12,0 m2

1hh12,5 m2

1hh12,5 m2 1hh

12,5 m2

Työh 2h

22,0 m2

Työh20,0 m

2

Wc3,0 m

2

Wc3,0 m

2

Työh 2h

20,0 m2Var

3,0 m2

Työh 2h

20,0 m2

Rt20,0 m2

Keittiö20,0 m2

tk/et9,0 m2

Os.kanslia15,0 m2

Os.hoit.12,0 m2

Leikki/toim.20,0 m2

Aula28,5 m

2

Työh10,0 m

2

Työh10,0 m

2

Työh10,5 m

2Työh9,5 m

2

Kriisiohj./vast.otto

23,5 m2

Var/jäte

18,0 m2

1hh12,0 m2

Tstosiht12,0 m2


Rauhh /Pienryh20,0 m2

Nukkumah50,5 m2

Rauhh /Pienryh20,0 m2

Ulkov. /pt-var.19,5 m2

Hoito-wc27,5 m2Vaateh

10,0 m2

Var5,5 m2

Sk4,5 m2

Tsto /neuv20,0 m2

Oh30,0 m2

Kk13,5 m2

Tk/Et20,0 m2

Apuväl.var17,0 m2

Wc/inv5,5 m2

Ryhmäh/42,5 m2

Ruokala59,0 m2

Neuv/koulutus39,5 m2

Keittiö44,0 m2

Wc/hlök4,5 m2

Aula27,5 m2

Ryhmäh/Avust49,0 m2

Kodinh.10,5 m2

Pe/p5,0 m2

Pe/p5,0 m2

Vaateh6,0 m2

Wc/p4,5 m2

Rauhh15,0 m2

Wc/hk4,0 m2

Var7,0 m2

Wc/p4,5 m2

Var6,0 m

2

Var4,0 m

2

Joht.18,0 m2

Sk5,0 m2

Tekn4,0 m

2Tekn

Tekn

Tekn

Tekn

Sä

Sä

Tekn

Tk

Tekn

Tekn

6OO2.;

Pe/t4,5 m

2

Wc/t

4,5 m2

Wc/p

4,5 m2

1hh

12,5

m2

Pe/p

3,5

m2

Oh

22,0

m2

Ryhmä/perhh

23,5 m2

Työh 1h

10,0 m2Työh 1h

10,0 m2Työh 1h

9,0 m2

Työh 1h

10,5 m2

Työh 1h

10,0 m2Työh 1h

9,0 m2

Työh 1h

12,5 m2

Työh 1h

10,5 m2

Työh 1h

9,0 m2

Terap/tutk

23,5 m2

Työh15,0 m

2

Työh15,0 m

2

Työh20,5 m

2

Työh21,5 m

2

Työh15,0 m

2

Tauko

12,5 m2

Joht/tukip

19,5 m2

Var3,5 m

2

Tul/kop

8,0 m2

Joht./perheh

17,5 m2

Vast.ohj.

16,0 m2

Sk5,5 m

2

Työh15,5 m

2

Wc/inva

5,5 m2

Wc/n

4,0 m2

Wc/m

4,0 m2

Os.

hoit

12,5

m2

Oh

16,5

m2

Leikk

i/toi

m.

16,0

m2

Rauh

h12

,0 m

2

1hh

12,0

m2

1hh

12,0

m2

Pe 3,0

m2

Wc/

p4,

0 m

2W

c/t

4,0

m2

Wc/

hk4,

5 m

2

1hh

12,0

m2

Vara

h/th

10,0

m2

Kodi

nh.

9,0

m2 Ke

ittiö

20,0

m2

1hh

12,5

m2

Os.

kans

lia20

,0 m

2

1hh

13,0

m2

1hh

12,0

m2

Rt 17,0

m2

Leikk

i/toi

m.

18,5

m2

Var

5,0

m2

Vh 2,5

m2

@<2.//31'' @W>AA

A

A

B

B

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>


ONP/50F

ONP/50F

6QQ2.4<

(5/K<+:11:P9/1F

(/1F

(/1F

2J25601;.

!"#$%&'&()&*Nuorten kuntoutusosastot

+,,)!!

"-&()&%.!

/0%$,))

+,,)!!

"-&()&%.

!/0%$,))

10 met r iä

G$$R)%%-#

C$%+$'

H#$

!"%$&'

!"%$&*

Keittiö20,0 m2

1hh12,0 m2

1hh12,0 m2

1hh12,0 m2 Os.hoit.

11,5 m2

1hh12,0 m2

Rauhh17,0 m2

Wc/hk4,0 m2

Os.kanslia15,0 m2

Neuv/tauko15,5 m2

1hh12,0 m2

Rt20,0 m2

Kodinh.10,5 m2

1hh12,0 m2

1hh12,0 m2

1hh12,0 m2

1hh12,0 m2

Vaateh4,5 m2

Oh30,0 m2

Pe/p5,0 m2

Pe/t5,0 m2

Leikki/toim.19,5 m2

Sk5,0 m2

Vaateh5,5 m2

Wc/p4,5 m2

Var6,5 m2

Leikki/toim.19,5 m2

Oh30,5 m2

Wc/t4,5 m2

Wc/p5,0 m2

1hh12,0 m2

Tiimityöh11,0 m2

1hh12,0 m2

Pe/t4,0 m2

1hh12,5 m2 Rauhh

17,5 m2Wc/hk4,0 m2

Var8,0 m2

Wc/t5,0 m2

Pe/p4,5 m2

IV-k

oneh

45,0

m2

IV-koneh

45,0 m2

Sä

AtkSä

Atk

iv-kh97,0 m2

B<2.//31'45'0665223'@S>AA

-6652232.//31

A

A

B

B

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>


!"#$%&'&()&*+ 111.63

+ 104.43

+,-"

2.kerros

!"%$&.+ 108.031.kerros

Pohjakrs

1.kerros + 108.03

/-%+$0%$1"()2&,3"!)1)

/-%+$0%$1"()2&1$$!34%)0)1$2&0)34)

10 met r iä

1.kerros

!"#$%&'&()&*

!"%$&.+ 108.03

+ 111.632.kerros

!"%$&5

Pohjakrs + 105.33

/-%+$0%$1"()

1.kerros + 108.03

Pohjakrs + 104.43

G.:225021.;'$'45'L'@O>AA

G.:22501'$

G.:22501'L

!"##$%&$$%'()*+),-!"!)#!-# (./0123/4501'45'6554.7701 ,589./..7'2509072: ';:652.1201

(/34< '7/3'=>?+572.10077:;.685 '@=<@A<BA@@

C./2237/3'DA=AE=>


+5K5:77.20K:5

INVESTOINTISOPIMUS HANKESUUNNITELMAN LIITE4.1.2012

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS PL487 33101 TAMPERE

KISSANMAAN PERHETUKIKESKUSPEURPARANNUS JA LAAJENNUS

Tilaaja / käyttäjät

Lanula 28.10.2010/§130 Dno TRE: 3069 /10.03.06/2008

Hankesuunnitelma KISSANMAAN PERHETUKIKESKUSPERUSPARANNUS JA LAAJENNUS, HANKESUUNNITELMA 3.1.2012

Kissanmaan perhetukikeskusKarhunkatu 45, 33530 Tampere

Tontilla on voimassa oleva asemakaava, jossa tontin kaavamerkintä on Y-5, kerrosluku II-III ja te-hokkuusluku e=0,4. Tontin pinta-ala on 19 922 m2 ja rakennusoikeus sen perusteella 7 969 m2. Rakennusoikeutta on käytetty tämän hankkeen jälkeen yhteensä 3 982 m2.

Rakennustyöt alkavat vuodenvaihteessa 2012/2013. Rakennuksen on määrä valmistua kesällä 2014.

Kustannukset

yhteensä € (alv 0%), jostalaajennusosa € (alv 0%)A-rakennuksen muutostyöalue € (alv 0%)

Laajuus Rakennushankkeen laajuus huoneistoneliöinä yhteensä htm2

laajennusosa 2 493 brm2 ja 1 930 htm2

perusparannusosa 2 361 brm2 1 954 htm2

Sopimuksen sitovuus

Hankkeen ajallinen tavoite

8 428 0005 028 0003 400 000

3 884

HANKE

Toteuttaja

Hankkeelle on laskettu tilapohjainen hinta-arvio tilaohjelman ja luonnossuunnitelmien perusteella. Investointikustannukset ovat

Rakennuskohde

Asemakaavatilanne

Tilakeskus toteuttaa hankkeen tilaajalle tässä sopimuksessa sekä hankesuunnitelmassa määriteltyjen ehtojen mukaisesti.

Investointisopimus kattaa investoinnin pääomavuokran sekä ylläpitovuokran.

Tilaaja sitoutuu vuokraamaan tämän sopimuksen ja hankesuunnitelman mukaisesti toteutetut tilat Tilakeskukselta. Vuokrasopimuksen pituus määritellään erikseen vuokrasopimusneuvot-teluissa. Tilaaja maksaa investoinnin pääomavuokrana. Mikäli vuokrasopimus katkeaa tilaajasta johtuvista syistä ennen vuokrasopimuksen mukaista määräaikaa, on tilaaja velvollinen suorittamaan jäljellä olevan investointia vastaavan pääomavuokran Tilakeskukselle.

Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten palvelut

Tarveselvitys

1

Vuokra-arvio perustuu vuoden 2012 hintatasoon1)

Vuokrattava ala Investointi

Huoneistoala yhteensä 3 884 htm2 € (alv 0%)

YLLÄPITOVUOKRA

€/m2/kk kk € / vuosiLämpö 3 884 x 0,98 x 12 = 45 769Sähkö 3 884 x 0,76 x 12 = 35 562Vesi 3 884 x 0,09 x 12 = 4 102Jätehuolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 729Ulkoalueiden hoito 3 884 x 0,14 x 12 = 6 385Sisäpuolinen huolto 3 884 x 0,08 x 12 = 3 822Muut huoltopalvelut 3 884 x 0,12 x 12 = 5 407Kunnossapito 5 328 x 0,78 x 12 = 49 550

Yhteensä 154 325 € / vuosiYlläpitovuokra neliötä kohti / kk 3,31 € /m2/kkLopulliseen vuokralaskelmaan lisätään tontin vuokra

PÄÄOMAVUOKRA

investointi 8 428 000 €

Pääomavuokra (= 7% investoinnista) 589 960 € / vuosiPääomavuokra neliötä kohti/kk 12,66 € /m2/kk

VUOSIVUOKRA YHTEENSÄ 744 285 € / vuosiKeskimääräinen neliövuokra / kk 15,97 € / m2/kk

Vuosivuokra käyttäjittäin

päivähoito /ERHO 2) htm2 78 184 €/ vuosiavopalvelut -"- 666 101 -"-yhteensä htm2 744 285 € / vuosi

Siivouskustannukset eivät sisälly vuokraan.

1) vrt. Päiväperho, Rauhaniemen perhetukikeskus2) ERHO-yksikön omat tilat 358 m2 ja osuus yhteistiloista n. 50 m2, jyvitys tarkistetaan rakennuksen valmistuessa.

LIITE PALVELUKUVAUSKIINTEISTÖKEHITYS

8 428 000

4083 476

Laskelma pääoma- ja ylläpitovuokrista

Lopullinen vuokra määräytyy hankkeen toteutuneiden kustannusten ja pinta-alan mukaisesti.

3 884

2

Sivu 1/2

PALVELUKUVAUSKIINTEISTÖKEHITYS

LIITE INVESTOINTISOPIMUKSEEN

TILAKESKUKSEN HANKEKEHITYS JA RAKENNUTTAMISPALVELUT

HANKEKEHITYS

Tarveselvitys ja tilatarvekonsultointi

Toimiala Toimiala vastaa tarveselvityksen laadinnasta ja sen hyväksyttämisestä asianomaisessa lautakunnassa

Tilakeskus Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja pitkän aikavälin tilantarveselvitysten laadinnassa

Tilakeskus avustaa ja konsultoi toimialoja hankkeiden tilaohjelmien ja niitätäydentävien erityisvaatimusten määrittelyssä

Selvittää eri tilajärjestelyvaihtoehdot

Vastaa vanhojen kiinteistöjen kuntoselvityksen laatimisesta

Hankesuunnittelu

Toimiala Toimiala vastaa hankesuunnitelman hyväksyttämisestä asianomaisessalautakunnassa ja hankkeen investointisopimuksen allekirjoittamisesta

Tilakeskus Tilakeskus konsultoi toimialoja toiminnallisten ja laadullisten tavoitteidenlaadinnassa

Määrittelee hankkeen elinkaaritalouden sekä kestävän kehityksen periaatteiden ja ylläpidon asettamat yleiset tavoitteet yhdessä käyttäjien kanssa

Selvittää vaihtoehtoiset toteutusmallit

Kokoaa hankesuunnitelman investointipäätöskäsittelyä varten

RAKENNUTTAMINEN JA VALVONTA

Suunnittelu ja rakentamisen valmistelu

Toimiala Osallistuu rakennushankkeen suunnittelukokouksiin

Tilakeskus Johtaa suunnittelua ja valitsee suunnittelijat

Määrittelee suunnittelutavoitteet sekä koordinoi ja ohjaa suunnittelua

Selvittää ja valitsee hankkeen toteuttamistavan

Vastaa hankkeen kustannussuunnittelusta ja ohjauksesta

Koordinoi ja ohjaa hankkeen eri osapuolien yhteistyötä

Sivu 2/2

Laatii rakentamiseen liittyvät tarjouspyyntöasiakirjat sekä valmistelee urakoitsijavalinnat, tarjouspyyntövertailut ja sopimukset

Rakentamisvaihe

Toimiala Osallistuu rakennushankkeen työmaakokouksiin

Tilakeskus Toimii rakennushankkeen johtajana ja koordinoinoijana

Valvoo suunnittelua

Organisoi ja toteuttaa työmaavalvonnan

Hoitaa rakennuttajan velvoitteet

Koordinoi viranomaisten ja hankkeen eri osapuolten välisen yhteistyön

Valvoo rakentamisen teknistä laatua, toteutuksen aikataulua, kustannuksiasekä lisä ja muutostöitä

Valvoo ja hoitaa rahaliikennettä

Vastaa hankeraportoinnista

Rakennustöiden vastaanotto, rakennuksen käyttöönotto ja takuuajan toimenpiteet

Toimiala Osallistuu rakennushankkeen käyttöönottoon ja käyttöönoton opastukseen

Kerää käyttäjän havainnot virheistä ja puutteista takuutarkastusta varten

Osallistuu takuutarkastukseen

Tilakeskus Ohjaa ja koordinoi rakennushankkeen vastaanottomenettelyn

Vastaa rakennuksen käyttöönoton opastuksesta

Luovuttaa rakennuksen käyttäjille sekä kokoaa luovutusmateriaalin

Valvoo takuuaikaisten töiden suoritusta sekä valmistelee ja toteuttaa takuukatselmukset

TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS · tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen...

Documents

Transcript of TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOS · tiin esitykseen, jossa Kissanmaan perhetukikeskuksen...