Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Samuli Alppi

EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio

Tampereen teknillinen yliopisto

30.4.2009

Kaupunkirakenneselvitys

• Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen kasvun ja liikenneverkon muutosten vaikutusta Tampereen kaupunkiseudun eri osien saavutettavuuteen.

• Selvityksen on laatinut Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimus-laboratoriosta. Paikkatietoanalyysejä on laatinut Ville Viljanen Tampereen yliopiston aluetieteen laitokselta.

• Toimeksiantajina ovat olleet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (Auli Heinävä), Tampereen kaupunki (Ritva Kangasniemi) ja Pirkanmaan ympäristökeskus (Leena Stranden).

• Selvitys on osa Helsingin kaupungin tietokeskuksen, Helsingin yliopiston ja Suomen Ympäristökeskuksen kokoamaa suurten kaupunkiseutujen kaupunkirakennetta tutkivaa KARA -hanketta, jota johtaa professori Harry Schulman.

Pääperiaatteet 1/2

• Selvitys havainnollistaa karttatarkasteluilla parhaiten saavutettavien sijaintien kehittymistä eri matka-ajoilla ja nopeuksilla. Tämän oletetaan muodostavan keskeisen tekijän haettaessa eri toiminnoille optimaalisia sijainteja kaupunkiseudulla.

• Keskeisenä saavutettavuutta ohjaavana tekijänä on toimijoiden käytössä oleva aikabudjetti sekä siitä ja liikkumisnopeudesta seuraavat keskimääräiset matka-ajat. Toistuvan asioinnin matka-aikana on analyyseissä käytetty 7,5 minuuttia ja harvemman asioinnin 15 minuuttia.

• Jokaiselle kaupunkiseudun ruudulle on laskettu siitä eri matka-ajoilla ja kulkumuodoilla tavoitettavissa olevan väestön tai työpaikkojen määrä. Saaduista arvoista on muodostettu pintamalli. Värin tummuus kuvaa ruudun saavutettavuutta.

• Väestön osalta esimerkkinä toistuvasta asioinnista on päivittäistava-rakauppa ja harvemmasta asioinnista erikoistavarakauppa.

• Työpaikkojen osalta esimerkkinä toistuvasta asioinnista on palvelu-toiminnot ja harvemmasta asioinnista seudullinen logistiikka.

• Väestön sijainnin perusteella laaditut analyysit:– Päivittäistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980)– Erikoistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980)– Päivittäistavarakaupan sijainnit kävellen– Päivittäistavarakaupan sijainnit polkupyörällä

• Työpaikkojen sijainnin perusteella laaditut analyysit:– Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla– Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla

Lisäksi on esitetty esimerkin avulla liikenneverkon suhteellisen muutoksen vaikutus verrattuna väestön määrän kasvuun.

Pääperiaatteet 2/2

Väestö

• Väestön sijoittuminen• Päivittäistavarakaupan sijainnit autolla (vertailutieto 1980)• Erikoistavarakaupan sijainnit (vertailutieto 1980)• Päivittäistavarakaupan sijainnit (kävellen)• Päivittäistavarakaupan sijainnit (polkupyörällä)

Väestön sijoittuminen

• Väestö on keskittynyt suhteellisen tasaisesti kaupunkiseudun päätaajamiin ja niiden välialueelle.

• Merkittävimmät väestön tiheyden keskittymät ovat Tampereen ydinkeskustassa ja Kalevassa sekä Hervannan alueella.

• Sijaintiinsa nähden matalan asukastiheyden alueita ovat Kauppi-Niihama sekä Lielahden alue.

Väestön sijoittuminen

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus autolla

1980

1980

2005

Matka-aika 7,5 min

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus autolla

• 7,5 minuutin yksisuuntainen asiointimatka kuvaa tyypillistäautolla tapahtuvaa päivittäistavara-asiointia.

• Koko kaupunkiseudun ydin on hyvän saavutettavuuden aluetta.

• Parhaiten saavutettavat alueet ovat Lahdesjärvellä, Sammonkadun-Turtolan alueella, keskustan länsi- ja eteläpuolella sekä Hankkion alueella.

• Verrattuna vuoden 1980 tilanteeseen keskustan suhteellinen asema on heikentynyt ja väyläsijaintien saavutettavuus parantunut.

Erikoiskaupan saavutettavuus autolla

1980

2005

Matka-aika 15 min

• 15 minuutin yksisuuntainen asiointimatka kuvaa tyypillistä autolla tapahtuvaa erikoistavarakaupan asiointia.

• Parhaiten saavutettavat alueet ovat keskustassa, Lahdesjärven, Partolan ja lentokentän liittymän alueilla.

• Keskusta on erikoiskaupan sijaintina erittäin hyvin saavutettava toisin kuin päivittäistavarakaupan sijaintina. Keskustan asemaa korostaa vielä joukkoliikenteen vaikutus, jota tässä ei ole kuvattu.

• Verrattuna vuoden 1980 tilanteeseen hyvän saavutettavuuden alue näyttää pienentyneen. Muutos johtuu parhaiden sijaintien keskittymisestä.

Erikoiskaupan saavutettavuus autolla

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus kävellen

Matka-aika 15 min

• 15 minuutin yksisuuntainen asiointimatka kuvaa päivittäistavarakaupan saavutettavuutta kävellen. Tässä ajassa jalankulkija etenee kilometrin*.

• Parhaiten saavutettavat alueet sijoittuvat väestöntiheyden mukaan. Keskusta, Kaleva ja Hervanta ja niiden välitön lähiympäristönousevat esiin.

• Huomioitavaa on, että autoon perustuvissa tarkasteluissa keskeisiksi nousevat väylävyöhykkeet ovat jalan huomattavan heikosti saavutettavia.

* 7,5 minuutin matka-aikaa, joka vastaa suunnittelussa yleisesti käytettyä 500 metrin etäisyyttä, ei ole esitetty, koska se on analyysin ruutukoon vuoksi sama kuin väestöntiheys.

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus kävellen

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus pyörällä

Matka-aika 7,5 min

• 7,5 minuutin yksisuuntainen asiointimatka polkupyörällä kuvaa päivittäistavarakaupan lisäksi myös laajempien kaupunginosatasoisten palvelujen saavutettavuutta. Tässä ajassa polkupyöräilijä etenee kaksi kilometriä.

• Selvästi parhaiten saavutettavaksi alueeksi nousee keskusta. Oletettavasti tällä matka-ajalla ja nopeudella tiheimmin asutuista keskittymistä saavutetaan keskusta, mutta ei vielä muita keskittymiä.

Päivittäistavarakaupan saavutettavuus pyörällä

Työpaikat

• Työpaikkojen sijoittuminen• Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla suhteessa

työpaikkoihin• Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla suhteessa

työpaikkoihin

Työpaikkojen sijoittuminen

• Työpaikkojen sijoittuminen on huomattavasti asumista keskittyneempää.

• Tampereen keskusta on selvästi tärkein työpaikkakeskittymä. Sen laajenemissuunnat ovat itään (Keskussairaalan ja TAMKin alue) sekä etelään (Hatanpää ja Nekala). Keskustan länsipuolella asuinvyöhyke estää työpaikka-alueiden laajenemisen.

• Työpaikkakeskittymät muodostuvat teollisuuden, palvelujen, koulutuksen ja hallinnon suurista yksiköistä. Kaupunkiseudun alakeskuksista Nokia ja Hervanta muodostavat merkittävät työpaikkakeskittymät.

Työpaikkojen sijoittuminen

Työpaikkojen saavutettavuus

• Toimintojen sijaintia suhteessa työpaikkoihin on arvioidu kahdella matka-ajalla. Kulkumuotona on auto, jolla huomioidaan paitsi asiointi, myös runko- ja jakelukuljetukset:

– 7,5 minuutin matka-aika, jolla voidaan kuvata työpaikkoja tukevien toistuvasti käytettyjen palvelutoimintojen (kopiolaitokset, kirjanpitopalvelut, atk-palvelut, osa tukkutoiminnoista) parhaan saavutettavuuden aluetta.

– 15 minuutin matka-aika, jolla voidaan kuvata koko kaupunkiseutua palvelevan harvemmin käytetyn logistiikan ja tukkutoiminnan sijaintina. Tällaisia palveluja kaupunkiseudulla on tyypillisesti kullakin toimijalla vain yhdessä pisteessä.

Palvelutoimintojen saavutettavuus autolla

Matka-aika 7,5 min

Seudullisen logistiikan saavutettavuus autolla

Matka-aika 15 min

• Palvelutoimintojen osalta (7,5 minuutin matka-aika) parhaan saavutettavuuden keskittymä muodostaa selkeän vyöhykkeen Tampereen keskustan itäreunasta etelään Lahdesjärvelle asti. Tälle vyöhykkeelle sijoittuu mm. Nekalan teollisuus- ja varastoalue, jossaaiempien toimintojen joukkoon on jo täydentynyt palvelutoimintoja.

• Seudullisen logistiikan osalta (15 minuutin matka-aika) hyvän saavutettavuuden sijaintialue on huomattavasti laajempi ja jatkuu etelään moottoritietä pitkin. Tärkeimmät keskittymät muodostuvat Tampereen itä- ja eteläpuolelle kehäväylän yhteyteen. Kehäväylän läntinen osa ei näy läheskään yhtä voimakkaana keskittymänä. Se jää etäälle Tampereen keskustan työpaikkakeskittymästä, joka on liikenneverkon kannalta parhaiten palveltavissa idän ja etelän kautta.

Työpaikkojen saavutettavuus

Esimerkki

Liikenneverkon suhteellisen muutoksen vaikutus verrattuna väestön määrän kasvuun.

Kohteena keskustan, Lahdesjärven, Ideaparkin alueelta saavutettavien asukkaiden määrän muutos ennen kehäväylän valmistumista (1980) ja kehäväylän valmistumisen jälkeen (nykytilanne).

Väestömäärä 1980

Kartassa on esitetty eri keskussijainneista saavutettavien asukkaiden määrä 1980 ja vuonna 2000.

Väestömäärä on mitattu käyttäen 7,5 minuutin matka-aikaa henkilöautolla

Kaupunkiseudun väestömääräon kasvanut tarkastelujaksolla 50 000 asukkaalla (20 %).

Kehäväylän valmistuminen on lisännyt Lahdesjärveltäsaavutettavien asukkaiden määrää yli 74 000:lla (84 %).

Keskustasta saavutettavien asukkaiden määrä on kasvanut vain 5300:lla (6 %).

Väestömäärä nykytilanteessa

Pääliikenneverkon muutokset johtavat niin suuriin siirtymiin eri sijainneista saavutettavan väestön osalta, että niitä on erittäin vaikea kompensoida täydennysrakentamisella.

Yhteenveto• Kaupunkirakenteen kasvu ja erityisesti liikenneverkon muutokset

muuttavat jatkuvasti eri toimintojen optimaalista sijaintia. • Eri saavutettavuusajoilla (lyhyt 7,5 min ja pitkä 15 min seudullinen

matka) ja kulkumuodoilla (auto, pyörä, kävely) parhaan saavutettavuuden alueet ovat erilaiset. Tämä vaikuttaa asiointitiheydeltään ja pääkulkumuodoltaan erilaisten toimintojen sijoittumiseen.

• Asukkaita palvelevien toimintojen ja työpaikkojen palvelevien toimintojen optimaaliset sijainnit ovat erilaisia johtuen työpaikkojen asumista voimakkaammasta keskittymisestä.

• Liikenneverkon suuret muutokset, kuten kehäväylän valmistuminen, muuttavat saavutettavuusalueita voimakkaasti, jolloin aiempien keskusten aseman ylläpitämiseen esimerkiksi täydennys-rakentamisella ei ole edellytyksiä.

• Saavutettavuuden kautta muodostuvista eri toimintojen potentiaalisista keskussijainneista tulisi valita kaupunkiseudunrakenteen ja palveluverkon kannalta edullisimmat aktiivisen kehittämisen kohteeksi.

Yhteystiedot

Samuli Alppip. 040 – 533 0001

samuli.alppi@arkalppi.fi