TAMPERE

V U O S I K E R T O M U S

2

3

Valtuustokausi alkoi poikkeuksellisen laajalla yksimielisyydellä. Tamperetta kehitetään yhdessä laaditun pormestari­ohjelman askelmerkein ja siinä annetuin palvelulupauksin. Tampere kehittyy Suo­men toiseksi metropoliksi ja kasvuvauhti on Suomen toiseksi suurinta. Se myös haastaa meidät.

Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin investoimalla rohkeasti, mutta kestävästi. Näin luomme yhdessä edellytyksiä kasvun jatkumiselle ja myös tulojen kasvattami­selle. Investointien avulla mahdollistamme Tampereen yhä suuremman kasvuvauhdin.

Investointitaso pysyy vahvasti kasva­vassa kaupungissa edelleen korkeana. Vuoden 2017 aikana moni mittava inves­tointi sai tuulta alleen. Kansi ja areena ­hankkeen päätökset syntyivät ja moni­toimiareenan rahoitus varmistui. Lisäksi raitiotien rakentaminen pääsi vauhtiin. Tampere–Pirkkalan lentoaseman inves­tointipäätös parantaa Tampereen saavu­tettavuutta.

Yhteistyö on kantanut uusiin avauk­siin myös kaupunkien välillä. Tampere on aktiivisesti mukana vaikuttamassa Suomen 21 suurimman kaupungin C21­verkostossa. Se tiivistää maamme kaupunkiyhteistyötä ja hahmottelee tulevaisuuden kaupunkike­hityksen suuntaviivoja.

Suomen taloudessa näkyi vuoden lopulla valonpilkahduksia. Valtuustokauden aikana tavoitellaan kaupungin talouden tasapainoa, ja työtä vauhditetaan erillisellä tasapainottamisohjelmalla. Ykkösasiana on Tampereen seudun työllisyyden parantami­nen, joka on yksi keskeisimmistä keinoista myös kaupungin talouden tasapainon saa­vuttamiseksi. Työttömyyden vähentäminen on paitsi taloudellisesti myös inhimillisesti äärimmäisen tärkeää.

Elokuussa käynnistynyt Pirkanmaan kymmenen kunnan yhteinen työllisyysko­keilu on lyhyessä ajassa tuottanut hyviä tuloksia. Työllisyyskokeilulla tavoitellaan vuoden 2018 aikana merkittävää vähen­nystä työmarkkinatuen rahoitusosuuteen.

Lisäksi kokeilussa etsitään keinoja ja työka­luja tehostaa työllisyyspalveluja ja vähentää työttömyyttä kestävästi.

Työelämän ja yhteiskunnan muutokset haastavat kaupunkia muuttumaan ja pysy­mään edelläkävijänä. Tampereen kahden yliopiston yhdistyminen ja ammattikor­keakoulun siirtyminen yliopistosäätiön omistukseen synnyttää vahvan korkea­koulukeskittymän. Kaupunki on aktiivisesti edistänyt uuden yliopiston syntymistä, sillä uusi yliopisto on yksi keskeisimmistä tulevaisuuden vetovoimatekijöistä myös kansainvälisesti.

Vahvuuksiamme ovat osaavat ihmiset, laadukkaat palvelut, laaja­alainen koulu­tus­ ja kulttuuritarjonta, monipuolinen ja kohtuuhintainen asuminen sekä kehittyvä ja viihtyisä kaupunkiympäristö. Yhdessä näistä syntyy vetovoimainen ja inhimilli­nen Tampere. Paras kaupunki sinulle.

tehdään tampereesta kestäväst i paras

Lauri LylyPormestari

2 276Lainat

€/ASUKAS

14,3%Työttömyysaste

muutos -4% -yks.

t ietoja tampereesta

Asuntotuotanto 2017

vuosimuutos

+ 919

3 074

vuosimuutos

+3 579

231 853Väkiluku

Väestön kasvu

500

1 500

2 500

3 500

1 000

2 000

3 000

4 000

1990 19952000

2005 2010 2015

10

20

30

0–6 7–1516–29

30–64 75–65–74

40

50

Väestön ikäjakauma%

Väestön kasvu ikäryhmittäin 2016­2017−0,553,241,841,343,430,88

­0,6% 3,2% 1,8% 1,3% 3,4% 0,9%

Väestön kasvu ikäryhmittäin 2016­2017

Läh

de:

Fac

ta­k

un

tare

kist

eri

Läh

de:

Til

asto

kesk

us

2017

sisältö

Väestön kasvu ikäryhmittäin 2016­2017−0,553,241,841,343,430,88

Tehdään Tampereesta kestävästi paras

Sinulle paras Tampere

Kaupungin talous

Kaupunkikonsernin toiminta ja talous

Tampere palvelujen järjestäjänä

Periaatteena sujuvan kasvun ja opin polku

Lisää vuorovaikutusta asiakaspalveluun

Vetovoimainen ja kansainvälinen kaupunki

Urbaaani ja kestävästi kasvava

Raitiotien rakentaminen alkoi

Hype nousi Särkänniemessä

Tampereen tekijät

Kaupungin johto

Tilinpäätöslaskelmat

143

6

8

10

12

14

18

22

26

28

30

32

34

38

18

22

26

28

30

6

Tampere sai uuden strategian syksyllä 2017. Strategia viitoittaa kaupungin kehittämistä vuoteen 2030. Tampereen visio on olla Sinulle paras kaupunki.

Strategia jatkaa rohkeaa, uudistumisky­kyistä ja inhimillistä linjaa, jolla kaupunkia on kehitetty jo vuosia. Teemoina ovat edel­leen yhdessä tekeminen, ennaltaehkäisy ja hyvinvointierojen kaventaminen, elinvoima ja kilpailukyky sekä kestävä kaupunkike­hitys. Toimintaympäristössä tunnistetut muutostekijät ovat nostaneet strategiaan myös uusia painotuksia.

Uusi rooli korostaa kumppanuutta ja yhteistyötä Kaupunkien rooli on muutoksessa toisaalta sosiaali­ ja terveyspalvelujen ja maakun­tahallinnon uudistuksen edessä, toisaalta kansalaisyhteiskunnan vahvistuessa. Kau­punkiorganisaation tehtävänä on mahdol­listaa ja edistää kaupunkilaisten hyvinvoin­tia ja yhteisön elinvoimaa. Kaupunki toimii kumppanina ja tarjoaa alustoja asukkaiden ja yhteisöjen aktiivisuudelle ja yhdessä tekemiselle. Yrityksille luodaan edellytyksiä ja kehitysalustoja uudenlaisen liiketoimin­nan synnyttämiseksi.

Teknologiat muuttavat osaamistarpeita ja palvelujaTeknologinen kehitys vaikuttaa kaupun­kien tulevaisuuteen. Uutta teknologiaa hyödyntämällä parannetaan palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta ja kus­tannustehokkuutta. Tavoitteena on, että vuonna 2025 Tampereella kaikki käyttävät ensisijaisesti digitaalisia palveluja. Tekno­logioiden kehittyminen haastaa myös koko

kaupunkiyhteisön osaamisen. Koulutusta ja osaamista kehitetään vastaamaan ennakoi­vasti ja joustavasti työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin.

Luovuudesta kilpailukykyä ja vetovoimaaKaupunkien välinen kilpailu kiristyy ja korostaa erottautumista. Tampere toimii aktiivisesti kaupunkiyhteisön luovuutta ja teknologioita yhdistävien innovaatioiden mahdollistajana. Tampere myös investoi tu­levaisuuden kulttuurikaupunkiin. Luovuu­den ja kulttuurin lisäksi kaupungin merkit­tävät hankkeet ja investoinnit vahvistavat alueen tunnettuutta ja vetovoimaa.

Kasvua kestävällä ja älykkäällä tavallaKaupungistuminen on voimistuva trendi. Strategiassa otetaan keskeisesti kantaa kaupungin kasvuun. Tampereella tavoitel­laan väestön määrän lisääntymistä, mutta kasvavaa kaupunkia pyritään rakentamaan kestävällä ja älykkäällä tavalla.

Uusi toimintamalli strategian tukenaStrategian toteutumista tukevat toiminta­tavat konkretisoituvat kaupungin uudessa toimintamallissa, joka tuli kokonaisuutena voimaan kesäkuussa, kun uusi kaupungin­valtuusto ja muut poliittiset toimielimet aloittivat toimintansa. Toimintamallin yti ­ messä on kuntalainen ja siinä korostuvat laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa, johta­misen kehittäminen ja henkilöstön osaami­sen aiempaa laajempi hyödyntäminen.

sinulle paras tampere

7

Kaupungin tulos parani edellisvuodesta. Tulorahoituksen taso on kuitenkin edel ­ leen riittämätön kattamaan kasvavan kaupungin investoinnit. Erityisesti sosi ­ aali­ ja terveyspalveluissa menojen kasvu jatkui palvelutarpeen voimakkaan kasvun seurauksena. Kaupungin talouden tasa­painottamiseksi on päätetty toteuttaa valtuustokauden kattava talouden tasa­painottamisohjelma.

Vuoden 2017 talousarviossa kaupungin tulostavoitteeksi asetettiin ­18,8 miljoo­naa euroa. Talousarviomuutosten myötä muutetun talousarvion mukainen tulos oli alijäämäinen 23,5 miljoonaa euroa. Lopulta tilikauden tulos päätyi 10,7 mil­joonaa euroa alijäämäiseksi. Nettomeno­jen kasvu onnistuttiin pitämään edelleen maltillisena ja vertailukelpoinen nettome­nojen kasvu oli 2,0 prosenttia.

Verotulot kasvoivat 22,8 miljoonaa eu­roa (2,5 %) yhteisöveron ja kiinteistö veron myönteisen kehityksen vuoksi. Kunnallis­verotulot jäivät edellisen vuoden tasolle. Valtionosuuksien pienenemisen vuoksi verorahoituksen kasvu kokonaisuutena jäi negatiiviseksi (­0,8 %).

Edelliseen tilikauteen verrattuna tili ­ kauden tulos parani 10,6 miljoonalla eu ­

rolla. Toimeentulotuen siirto Kelaan ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset pie­nensivät kaupungin nettomenoja, mutta samanaikaisesti myös kaupungin valtion­osuudet pienenivät. Kilpailukykysopimuk­sen vaikutukset vähensivät kaupungin henkilöstökuluja noin 11 miljoonalla eurolla. Vertailukelpoiset henkilöstöku­lut kasvoivat 3,9 miljoonaa euroa eli 0,6 prosenttia. Edelliseen vuoteen nähden kaupungin tulosta paransivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin maksama 5,7 miljoonan euron ylijäämän palautus sekä satunnai­sista eristä kertynyt 8 miljoonan euron tuotto.

Investointitaso edelleen korkeaNettoinvestoinnit olivat 183,5 miljoonaa euroa. Investointitaso laski edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä useiden investointihankkeiden myöhästymisen vuoksi.

Kaupunkiympäristön palvelualueella merkittävimpiä investointeja olivat Ranta­Tampellan, Lentävänniemen, Härmälänrannan sekä Taysin alueiden ja Ratapihan kadun rakentaminen sekä Viinikan liikenneympyrän uudistaminen.

Merkittävimpiä talonrakennushank­keita vuonna 2017 olivat Tesoman koulu ja päiväkoti, Koukkuniemen Toukola ja Tesoman jäähalli. Tampereen maauima­lan rakentaminen käynnistyi, ja vuoden aikana valmistui useita investointihank­keita, kuten Tampere­talon ja Metson tilamuutokset sekä Tampereen kansain­välisen koulun perusparannus ja laajen­nus. Kau pinojan vedenpuhdistuslaitok­sen saneeraus valmistui loppuvuodesta.

Viiden tähden keskusta ­kehitysoh­jelmassa Ranta­Tampellan rakentaminen eteni ja Kansi ja areena ­hanke käynnis­tyi. Hiedanrannan alueen investoinnit kohdistuivat pääosin alueen rakentamis­kelpoiseksi saattamiseen.

Kaupungin toiminnan ja investointien rahoitustarpeeksi muodostui tilikau­della 55 miljoonaa euroa. Investointien tulorahoitusprosentti, 46 prosenttia, parani edellisestä vuodesta ja talousarvi­ossa asetettu tavoite saavutettiin näiltä osin. Lainamäärän kasvusta huolimatta asukaskohtainen lainamäärä on edelleen suurten kaupunkien välisessä vertailussa matalaa tasoa ja asukaskohtainen laina­määrä oli vuoden lopussa 2 276 euroa.

kaupungin talous

46%2 276Investointien tulorahoitusLainat, euroa/asukas (1 000€)

(2 139) (34%)

-10,7Tilikauden tulos, meur

(­21,3)

Tilinpäätöksen 2017 avainluvut (suluissa vuoden 2016 tieto)

8

1 716,7meur

189,2meur

1 663,9meur

Henkilöstökulut

Palvelujen ostot

Avustukset

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Poistot ja arvonalentumiset

Vuokrakulut

Rahoituskulut

Muut toimintakulut

38,9 %38,1 %6,9 %6,1 %6,1 %3,0 %0,6 %0,3 %

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Rakennukset ja rakennelmat

Koneet ja kalusto

Muut pitkävaikutteiset menot

Maa­ ja vesialueet

Sijoitukset

Tietojärjestelmät

Muut aineelliset hyödykkeet

42,0 %40,1 %6,7 %4,8 %3,7 %2,4 %0,2 %0,1 %

Verotulot

Valtionosuudet

Myyntituotot

Maksutuotot

Vuokratuotot

Rahoitustuotot

Muut toimintatuotot

Tuet ja avustukset

55 %17 %13 %6 %3 %2 %2 %1 %

Tuotot

Kulut

Bruttoinvestoinnit

-0,6%

82%

59%

2 041,4

527,7

367

-502,5

Nettomenojen kasvu

Vuosikate/poistot, %

Omavaraisuusaste

Taseen loppusumma

Lainakanta 31.12.

Vuosikate, euroa/asukas

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta

(+1,9%)

(80%)

(61%)

(1 999,6)

(488,3)

(326)

(­541,0)

Tilinpäätöksen 2017 avainluvut, MEUR(suluissa vuoden 2016 tieto)

9

kaupunkikonsernin toiminta ja talous

Raitiotien rakentaminen pääsi tilikau­den aikana kunnolla vauhtiin. Hankkeen vastuut ja velvoitteet siirrettiin kaupungin tytäryhteisö Tampereen Raitiotie Oy:lle. Kehitysvaiheen aikana Raitiotieallianssin osalle 1 (Hervanta­keskusta ja keskus­ta­TAYS) määritetty kokonaiskustannus­arvio oli 238,8 milj. euroa ja vaunuhan­kinnan kustannusarvio 61,0 milj. euroa. Vuoden 2017 lopussa vaunuhankinnan kustannusarvio nousi 72,1 milj. euroon, kun vaunujen määrä nostettiin 19 vau­nuun. Raitiotien rakentamisen toteutu­neet kustannukset vuoden 2017 loppuun mennessä olivat 74,1 milj. euroa, joka sisältää kehitysvaiheen kustannuksia 13,2 milj. euroa ja vaunuhankinnan kustan­nuksia 10,8 milj. euroa. Kustannuksiin saatava valtiontuki oli 18,1 milj. euroa. Luvut eivät sisällä kaupungin Raitiotie­ke­hitysohjelman kustannuksia.

Tampereen Sähkölaitoksen hajautetun lämmön erillistuotantoa koskevan stra­tegisen investointisarjan valmistuminen vuonna 2015 näkyi tuloksessa vahvasti toivotulla tavalla. Sähkölaitoksen koko­naispäästöt laskivat sähkön tuotannon pienentyessä. Kaukojäähdytystuotanto­laitos valmistui ja kaukojäähdytysverkon rakentaminen jatkui.

Särkänniemen liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta lähes 10 prosenttia. Liikevaihdon kasvuun vaikutti positiivi­sesti lipputuotteiden onnistunut ennak­komyynti ja Särkänniemen historian näyttävin laitehankinta Hype.

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy käyn­nisti Laukontorin paviljonkirakennuksen toteutuksen, ja sen arvioidaan valmistu­van keväällä 2018.

Uutena tytäryhtiönä toimintansa aloitti Tampereen Tilapalvelut Oy, johon yhtiöitettiin Tampereen Tilakeskus liike­laitoksen palveluliiketoiminta.

Tuloskehitys edelleen vahvaaKaupunkikonserniin kuului vuoden 2017 lopussa 56 tytäryhteisöä ja 16 omistusyh­teysyhteisöä. Kaupunki oli jäsenenä kol­messa kuntayhtymässä. Konsernitilinpää­tökseen yhdisteltiin konsernin kannalta olennaiset osakkuusyhteisöt, joita oli 9.

Konsernituloslaskelma osoittaa koko kaupunkikonsernin kannattavuutta. Kaupunkikonsernin tilikauden 2017 tulos oli 55,0 milj. euroa ylijäämäinen. Tulos heikkeni edelliseen tilikauteen nähden 9,8 milj. euroa. Kaupunkikonsernin toimintakate eli nettomenot pienenivät ti­likauden aikana 1,3 prosenttia. Konsernin

vuosikate kattoi poistoista 128 %. Tampe­reen Sähkölaitos ­konsernin tuloskehitys jatkui erittäin vahvana ja tilikauden tulos toteutui 38,6 milj. eurona, mikä oli 6,7 milj. euroa edellistä vuotta parempi.

Kaupunkikonserni investoiKaupunkikonsernin investointitaso pysyi edelleen korkeana. Investointien brutto­menot olivat 425,4 milj. euroa ja kasvua edelliseen vuoteen nähden syntyi 40,6 milj. euroa. Kaupungin investoinnit muo­dostivat merkittävimmän osuuden kau­punkikonsernin investoinneista. Lisäksi raitiotien rakentaminen nostaa kaupunki­konsernin investointitasoa merkittävästi. Tampereen Raitiotie Oy:n tilikauden 2017 bruttoinvestoinnit olivat 49,3 milj. euroa. Kaupunkikonsernin osuus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ­konsernin investoin­neista oli 43,4 milj. euroa.

Konsernin 43 prosentin omavaraisuus­aste pysyi edellisen vuoden tasolla. Kon­sernin lainamäärä kasvoi noin 144 milj. eurolla suurimman lainamäärän kasvun ollessa Tampereen Raitiotie Oy:n 80 milj. euron kasvu. Asukaskohtainen lainamää­rä oli vuoden lopussa 6 274 euroa.

55,0(64,8)

Tilikauden tulos, meurKonsernin lainat,

euroa/asukas (1 000€)

6 274(5 740)

62%Investointien tulorahoitus

(65%)

Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen 2017 avainluvut (suluissa vuoden 2016 tieto)

10

128%

1 081

401,6

43%

3 568,0

1 454,6

54%

Vuosikate/poistot

Vuosikate, €/asukas

Nettoinvestoinnit

Konsernin omavaraisuusaste

Konsernintaseen loppusumma

Konsernin lainakanta 31.12.

Toimintatuotot/toimintakulut

(135%)

(1 084)

(379,4)

(44%)

(3 358,4)

(1 310,2)

(52%)

Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen 2017 avainluvut, MEUR(suluissa vuoden 2016 tieto)

11

Kaupunki otti vuoden alussa käyttöön­sä uuden toimintamallin. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen rooli on keskiössä palvelujen yhteiskehittämisessä ja to­teuttamisessa. Uusi toimintamalli tukee osallistumista ja sitoutumista kaupunkiyh­teisöön. Palveluja koskeva päätöksenteko on tuotu aikaisempaa lähemmäs asiakasta, ja palvelualueilla on keskeinen asema kaupunkiorganisaatiossa.

Kaupungin palvelut on jaettu kolmelle palvelualueelle, joita ovat hyvinvoinnin palvelualue, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue sekä kaupunkiympäristön palvelualue. Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että palve­lutoiminnan poliittisesta johtamisesta. Palvelualueiden tehtävänä on järjestää ja tuottaa vastuualueelleen kuuluvat palvelut. Ne myös huolehtivat tehtäviinsä

liittyvistä tuki­ ja kehittämisprosesseista.Hyvinvoinnin palvelualue koostui

vuonna 2017 seuraavista palveluryhmistä: sairaala­ ja kuntoutuspalvelut, avo­ ja asu­mispalvelut, kasvatus­ ja opetuspalvelut sekä kulttuuri­ ja vapaa­aikapalvelut. Pal­velutoiminnan poliittisesta johtamisesta vastasivat uuden valtuustokauden alkaes­sa 1.6.2017 sosiaali­ ja terveyslautakunta sekä sivistys­ ja kulttuurilautakunta.

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelu­alueella toimii seuraavat palveluryhmät: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus, työl­lisyydenhoito, yritys­ ja yhteiskuntasuhteet, kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka sekä kehitysohjelmat. Palvelualueelle sijoittuu neljä kehitysohjelmaa: Smart Tampere, Viiden tähden keskusta, Hiedanranta sekä Työllisyyskokeilu. Palvelualueen poliittisina luottamuseliminä toimivat 1.6.2017 lähtien

elinvoima­ ja osaamislautakunta sekä asun­to­ ja kiinteistölautakunta.

Kaupunkiympäristön palvelualueella on seuraavat palveluryhmät: kaupunki­ympäristön suunnittelu, joukkoliikenne, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueelle sijoittuvat Raitiotie­kehitys­ohjelma sekä asiakas­ ja tukipalveluyksikkö. Palvelualueen poliittisesta johtamisesta vastasivat 1.6.2017 lähtien yhdyskuntalau­takunta sekä kaupunkiseudun joukkoliiken­nelautakunta ja alueellinen jätehuoltolau­takunta.

Alla olevassa grafiikassa esitetään palvelualueiden vuoden 2017 tilinpäätök­sen mukaiset toimintakulut ja investoinnit lautakunnittain. Seuraavilla sivuilla ker­rotaan tarkemmin kunkin palvelualueen toiminnasta.

tampere palvelujen järjestäjänä

Toimintakulut lautakunnittain (MEUR) :

Asunto­ ja kiinteistölautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Kaupunkiseudun joukkoliikenne­ lautakunta

Alueellinen jätehuolto­lautakunta

Sosiaali­ ja terveyslautakunta 828,0

Sivistys­ ja kulttuurilautakunta

Elinvoima­ ja osaamislautakunta

387,0

181,9

6,8

50,2

61,9

0,3

828,0

181,961,9 387,0

50,2

12

Nettoinvestoinnit lautakunnittain (MEUR)

Sosiaali­ ja terveyslautakunta

Sivistys­ ja kulttuurilautakunta

Asunto­ ja kiinteistölautakunta

Elinvoima­ ja osaamislautakunta

Yhdyskuntalautakunta 65,9

10,2

6,2

2,0

0,9

85,2meur

13

Tampereen kasvatus­ ja opetuspalvelujen palveluryhmä tuottaa lakisääteistä var­haiskasvatusta ja perusopetusta. Palvelut järjestetään siten, että toiminnan johtami­sessa ja ohjauksessa toteutetaan sujuvan kasvun ja opin polun periaatetta. Varhais­kasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista lapsilähtöisesti yhteistyössä perheen kanssa. Perusopetus vastaa perusopetuslain mukaisen toiminnan jär­jestämisestä ja opetuksen kehittämisestä.

Tampereella yli 90 prosenttia esiope­tuksesta on koulujen yhteydessä ja näin alkuopetuksen (esiopetus ja 1.­2.­luokat) yhteistyö on huomattavasti tiiviimpää kuin muualla Suomessa. Esiopetuksen jälkeisen hoidon tarve järjestettiin vuonna 2017 pääsääntöisesti Eppu­kerhojen avulla eli koulujen yhteydessä tapahtuvana kerho­toimintana.

Lisää liikettäPerusopetuksessa kiinnitettiin vuoden 2017 aikana erityistä huomiota lasten

liikkumisen edistämiseen. Tamperelaisten liikuntapaikkojen tarjoajien sekä liikun­taseurojen kanssa tehtävä yhteistyö on vahvistunut merkittävästi. Onnistuneen verkostotyön ansiosta lapsille pystytään tarjoamaan kouluvuosien aikana erilaisia liikkumisen edistämiseen liittyviä koke­muksia ja elämyksiä erittäin kattavasti. Hyvää yhteistyötä tehtiin muun muas­sa terveyspalveluiden, liikuntatoimen, kaupunkiympäristön rakennesuunnittelun, liikuntaseurojen sekä yksityisten liikunta­palveluiden tuottajien kanssa.

Yhteistyö Varalan urheiluopiston kanssa on ollut onnistunutta: urheiluopiston liikunnan opiskelijat ohjaavat tamperelai­sia koululaisryhmiä viikoittain esimerkiksi Ratinan telinevoimistelusalissa, Varalassa ja kouluilla. Opiskelijat luovat omalta osaltaan liikuntamyönteistä kulttuuria koko kouluun. Yhteistyöstä hyötyvät sekä Varalan opiskelijat että koululaiset, kun opiskelijat suorittavat työharjoittelunsa ja samalla koululaiset saavat monipuolisen

paketin tasapaino­ ja liikkumistaitoja. Myös oppilasryhmien opettajat hyötyvät, kun saavat hyvän tilaisuuden kouluttautua tuoreimpien liikunnallisten leikkien, pelien ja harjoitteiden parissa.

Kielenopetusta varhennettiinTampere on suomalaisessa koulumaail­massa edelläkävijä kielten opiskelun var ­ hentamisessa. Kaikilla perusopetuksen ensimmäisen ja toisen luokan oppilailla on ollut mahdollisuus varhennettuun kielenopetukseen lukuvuodesta 2017–2018 lähtien. Tampereen kouluissa on tutustuttu eri kieliin leikinomaisesti ja toiminnallisesti tunti viikossa.

Digitalisaatiota on viety eteenpäin sekä perusopetuksessa että varhaiskasva­tuksessa vuoden 2017 aikana. Perusope­tuksessa asiointi tapahtuu tällä hetkellä pääsääntöisesti digitaalisesti. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siten, että kai ­ killa oppilailla on henkilökohtainen digitaa­linen lukujärjestys.

Hyvinvoinnin palvelualue

periaatteena sujuvan kasvun ja

opin polku

Sähköisten oppi­ materiaalien lisenssejä

ostettiin, kpl

13 75016 11519Perusopetuksen opetusryhmän

keskikokoPeruskouluissa

oppilaita

oppilasta/ryhmä kasvua edellis ­vuodesta 594

kasvua 20%

Päiväkotihoidossa lapsia yhteensä

9 85414

Hyvinvoinnin palvelualue

Yhdessä tekemällä kehitetään osaamistaVarhaiskasvatuksessa aloitettiin vuoden 2017 aikana vasu­agentti­verkostotoimin­ta. Verkostossa toimivat varhaiskasvatta­jat tukevat uuden varhaiskasvatussuun­nitelman jalkauttamista päiväkoteihin. Verkoston toiminta on koettu tärkeäksi päiväkodeissa. Myös viime vuonna aloi ­ t etut päivähoitajien vertaismentorointi­ryhmät ovat hyviä keinoja kehittää osaa­ mista. Kaksikymmentä prosenttia var­haiskasvatuksesta tarjotaan yksityisten toimijoiden palveluna.

Uudet opetussuunnitelmat vaikuttavat koulujen toimintakulttuuriin. Tampereel­la on kehitetty muutoksen tukemiseen ops­agenttiverkosto, jossa 24 agenttia tarjoaa opettajille tukea opetussuunnitel­maan liittyvissä asioissa. Agentit jakavat toimivia käytänteitä ja hyviä ideoita sekä kouluttavat opettajia.

Aamu­ ja iltapäivä­ohjelmaan osallistui

oppilasta, joista kaupungin tuottamaan palveluun 58%

2 656

15

Kulttuuri- ja vapaa-aika- palveluille palkintojaKulttuuri­ ja vapaa­aikapalvelut tarjoavat sivistystä ja elämälaatua edistäviä hyvin­vointipalveluja. Kulttuuri­ ja taide­, kir ­ jas to­ ja kansalaisopisto­, liikunnan ja nuo rison sekä Sara Hildénin taidemuse­on palvelut edistävät sisällön luomista elämään, hyväksytyksi tulemisen tunnetta ja yhdenvertaisuutta sekä itsensä toteutta­misen mahdollisuuksia.

Kulttuuri­ ja vapaa­aikapalveluille vuosi 2017 oli menestyksekäs. Museokeskus Vapriikki valittiin Vuosisadan museoksi, kun Suomen itsenäisyyden 100­vuotisjuh­lan kunniaksi palkittiin suomalaisia kult­tuurin tekijöitä ja tekoja. Vapriikissa avattu Suomen pelimuseo palkittiin Vuoden pe­likasvattajana ja pelialan Sensation of the Year ­tunnustuksella. Lisäksi museokeskus saavutti uuden kävijäennätyksen: siellä kävi vuoden aikana 206 171 kävijää.

Huhtikuussa Europe Jazz Network myönsi Tampere Jazz Happeningille arvos­tetun EJN Award for Adventurous Program­ming ­palkinnon. Se myönnetään euroop­palaiselle festivaalille menestyksekkäästä näkemyksellisen ja yleisöä kiehtovan mu­ siikkiohjelman suunnittelusta. Huomiota sai myös Tampereen musiikkijuhlien Tam­pere Biennale, jonka Finland Festivals

valitsi Vuoden festivaaliksi.Liikunta­ ja nuorisoyksikkö oli mukana

tuottamassa useita kansallisia ja kansain­välisiä tapahtumia. Tampereella oli muun muassa suunnistuksen nuorten MM­kil­pailut, 30 lajin SM­viikko, painin nuorten MM­kilpailut, jalkapallon MM­karsintaot­telut Ukrainaa ja Islantia vastaan, Robbie Williamsin konsertti sekä Blockfest. Lisäksi Tampereella järjestettiin Suomen suurin koskaan järjestetty nuorisoalan ammatti­laisten NUORI2017­tapahtuma.

Muumimuseo avattiin Tampere-talossaMaailman ainoa Muumimuseo avautui Tampere­talossa kesäkuussa. Tampereen taidemuseon ylläpitämään Muumimuse­oon tutustui vuoden aikana yli 71 000 kävijää, joista kolmasosa tuli ulkomailta, suurin osa Japanista.

Pääkirjasto Metson kaksi vuotta kestä­nyt peruskorjaus valmistui, ja Tammerkos­ken rannalla sijainnut lehtilukusali siirtyi Metson parvikerroksen tiloihin. Eri tyistä huomiota kiinnitettiin pääkirjaston esteet­tömyyden parantamiseen. Tässä onnis­tuttiin, sillä vammaisneuvosto myönsi peruskorjatulle Metsolle vuoden 2017 esteettömyyspalkinnon.

56%

Työväenopiston yleisöluentojen ja tapahtumien

osallistujamäärät kasvoivat

Hyvinvoinnin palvelualue

Kirjastolainoja

miljoonaa

Uimahalleissa käyntejä

kertaa/asukas

4,7 2,916

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut

Perusopetus

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Sivistys- ja kulttuuripalvelujen toimintakulut

meur

41%

33%

26%

387

71 203 1 539Muumimuseossa kävijöitä

Kulttuuripalvelut tuottivat yhteensä

joista 1/3 ulkomaalaisia tapahtumaa

Taide- ja kulttuuriyhdistykset

Festivaalit ja suuret yleisötapahtumat

LiikuntaseuratTaidelaitokset

Stipendit, palkinnot ja muut avustukset

Myönnetyt avustukset (meur)

16,5meur

206 171

19 733

Uudet kävijäennätykset:

Vapriikissa

Amurin työläiskorttelissa

1,0

0,6

13,8

0,5

0,6

17

Avo­ ja asumispalvelut tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille sekä aikuisille ja ikäih­misille sosiaali­ ja terveyspalveluja. Työkent­tään kuuluvat esimerkiksi psykososiaalinen tuki eli aikuisten sosiaali­, mielenterveys­ ja päihdepalvelut sekä suun terveydenhuolto ja terveysasemien palvelut. Asiakasohjauk­sessa ohjataan ja neuvotaan muun muassa kotihoidon ja vammaispalvelujen asiakkaita.

Parempi arki ­hanke toi vuonna 2017 terveysasemille asiakasvastaavia tukemaan paljon palveluja tarvitsevien asiakasohjausta. Perusterveydenhuollon kiirevastaanotto­toiminnalla alettiin turvata hoitoa iltaisin ja viikonloppuisin, kun terveysasemat ovat kiin­ni. Linnainmaan ja Tipotien terveysasemilla otettiin kokeiluun uusi toimintamalli, jossa asiakkaalle osoitetaan hänen palvelutarpeen­sa perusteella yhteyshenkilö hoidon kokonai­suudesta vastaamaan. Palveluja kehitetään ja vuorovaikutusta asiakkaisiin ylläpidetään terveysasemien asiakasraadeissa.

Suun terveydenhuollossa hyväksi to­dettua monihuonemallia kehitettiin muun muassa laajentamalla aikuisten hammas­

hoidon monihuonevastaanottoja. Palvelut liittyivät Kanta­arkistoon, jossa asiakkaat voivat tarkastella potilastietojaan Omakan­nan kautta.

Sähköiset palvelut monipuolistuivatSähköisten terveyspalvelujen valikoimaa li­sättiin ja kehitettiin sähköisiä yhteydenotto­tapoja ja ajanvarauspalveluja. Omat digiajan hyvinvointipalvelut (ODA) ­hankkeessa kehi­tettyjä ratkaisuja otetaan käyttöön vuoden 2018 aikana.

Sosiaali­ ja terveysministeriön valinnan­vapauskokeilu on Tampereella koskenut terveysasemapalveluja ja sosiaaliohjausta. Kokeilussa on noin 22 000 asukkaan väestö­pohja, jolla on mahdollisuus valita perus­terveydenhuollon vastaanottopalvelut joko kaupungilta tai kokeiluun ilmoittautuneilta yksityisiltä toimijoilta.

Sähköinen äitiyskortti korvasi perintei­sen pahvikortin raskauden seurannassa. Muutoksen etuna on aikaisempaa sujuvampi tiedonkulku äitiysneuvolan, ultraäänitutki­

Hyvinvoinnin palvelualue

lisää vuorovaikutusta

asiakaspalveluun

Käynnit kiirevastaanotolla6­12/2017

4 54121 27214 328Suun terveydenhuollon

sähköisiä ajanvaraustapahtumia

Vastaanottotoiminnan asiakkaiden sähköisiä

ajanvarauksia

kasvua 17 %

18

Hyvinvoinnin palvelualue

muksia tekevän yksikön ja synnytyssairaalan välillä. Sähköinen äitiyskortti mahdollistaa myös esimerkiksi terveystottumuksia ja hy­vinvointia koskevien kyselyiden tekemisen ja kotona tehtyjen mittaustuloksien tallenta­misen kortille.

Lasta odottavien ja pienten lasten van­hempien hyvinvoinnin ja jaksamisen tueksi otettiin käyttöön Tunnetaitojen­nettineu­vola. Verkko­ohjelma tarjoaa ennaltaehkäi­sevää ja matalan kynnyksen sähköistä pal ­ velua kaikille äitiys­ ja lastenneuvoloiden asiakkaille.

Myös 4­vuotiaiden lasten perheille suun­nattu Voimaperheet­toimintamalli tarjoaa digitaalisessa hoitoympäristössä ohjausta joustavasti perheen oman aikataulun mu­kaan. Lisäksi kaupungin internetsivuilla on lapsiperheiden sosiaalipalvelujen sähköinen Pyydä apua ­lomake. Avunpyyntö välittyy perhepalvelujen palveluohjaajille, jotka ot­tavat yhteyttä perheeseen 1­3 vuorokauden kuluessa.

Yhteyshenkilön saaneiden asiakkaiden määrä Linnainmaan ja

Tipotien terveysasemien uudessa toimintamallissa 8­12/2017

Lapsiperheiden sosiaalityön palveluohjaajille

yhteydenottoja yhteensäUusia Tamperelaisia syntyi

7 378 1 113 2 229joista netin kautta 227

19

Hyvinvoinnin palvelualue

Uudistuksia tehdään yhteistyössäAikuissosiaalityön palvelut organisoi­tiin uudelleen ja jaettiin alkuvaiheen palveluihin ja Omatyöntekijä­palveluihin. Muutoksen taustalla vaikutti erityises­ti perustoimeentulotuen siirtyminen kunnilta Kelaan. Aikuissosiaalityössä aloitettiin Osallisuutta vahvistavan kun­touttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen OSKU­palvelu. Palvelut liittyvät kiinteästi alueelliseen työllisyy­denhoidon kokeiluun.

Kotona asuvien veteraanien tuke­miseen kaupunki tarjoaa laajan kirjon erilaisia palveluja hyödyntäen muun muassa Valtiokonttorin vuosittaista määrärahaa. Veteraaneilla on mahdol­lisuus valita satojen palveluntuottajien joukosta esimerkiksi sopiva ateriapalve­lu, jalkahoitaja tai siivooja. Palvelutar­jontaan lisättiin 20 ilmaista taksimatkaa ja mahdollisuus käyttää määrärahaa kotihoidon asiakasmaksuihin. Veteraa­neilla oli vuonna 2017 kaksi omaa asia kasohjaajaa, jotka pitivät yhteyttä kaikkiin kotona asuviin veteraaneihin.

Hoidettujen potilaiden määrä kasvoiSairaala­ ja kuntoutuspalvelut tarjosivat erikoissairaanhoidon palveluja, lyhytai­kaista kuntouttavaa sairaalahoitoa ja kotiin annettavia sairaanhoitopalveluja tamperelaisille.

Vuosi 2017 oli palveluissa toimin­nallisesti onnistunut, ja hoidettujen potilaiden määrä kasvoi entisestään. Toiminnan tehostuminen ja hoitojakso­jen pituuden merkittävä lyhentyminen mahdollistivat kasvun. Erikoissairaan­hoidon poliklinikoilla käyntimäärät kasvoivat ja vuodeosastoilla puolestaan hoitojaksojen lukumäärä. Lisäksi kotisai­raalatoiminta ja kotihoidon lääkäripal­velut muiden kotona asumista tukevien palvelujen tuella vähensivät selvästi kotihoidon asiakkaiden sairaalakäyntejä.

Hatanpään sairaalan ja Taysin yhdistymistä valmisteltiin niin, että se toteutui 1.1.2018 alkaen. Yhdistyminen ei koskenut Oriveden terveyskeskuksen vuodeosastoja, Hatanpään puistosai­raalan psykogeriatrian palveluja eikä Rauhaniemen sairaalan kuntoutuspal­veluja. Hatanpään sairaalasta tuli yksi Taysin toimialueista, ja sen nimeksi tuli Tays Hatanpää.

5310 003Toimeentulotuen piirissä kotitalouksia yhteensä

Pitkäaikaisasunnottomien määrä 11/2017

20

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut

75 vuotta täyttäneitä tamperelaisia 12/2017

19 902

Vastaanottopalvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Psykososiaalisen tuen palvelut

10%

11%

Erikoissairaanhoidon palvelut 41%

Ikäihmisten palvelut 21%

16%

2 327Säännöllisen

kotihoidon piirissä

828meur

joista kotona asuu 92,2%

21

Elinvoima­ ja osaamispalvelut edistävät Tampereen alueen elinvoimaisuutta, kil­pailukykyä, työllisyyttä ja osaamista sekä kaupungin kansainvälistä tunnettuutta ja vetovoimaisuutta. Tavoitteena on houkutella Tampereelle niin matkailijoita, opiskelijoita, osaajia kuin yrityksiäkin.

Erityisesti ulkomaisten turistien määrä lähti vuoden 2017 aikana selvään kasvuun. Muumimuseon avautuminen uusissa Tam­ pere­talon tiloissa oli matkailullisesti vuo­den kohokohta, ja muumimarkkinoinnin kannalta panostettiin tärkeimpiin kohteisiin eli Japaniin, Britteihin ja Saksaan.

Tampereen yliopiston, Tampereen am­mat tikorkeakoulun sekä Tampereen teknilli­sen yliopiston yhdistyminen yhdeksi Tampe­reen yliopistoksi sai sinettinsä huhtikuussa. Uusi korkeakoulu synnyttää eri tieteenaloja ristiin hyödyntävän ja globaalisti vetovoimai­sen tutkimus­ ja oppimisympäristön.

Vuoden aikana käynnistyivät kansainvä­lisesti kiinnostavat kehityshankkeet: Kansi ja areenan sekä raitiotien rakentaminen. Globaaliin älykaupunki­trendiin vastattiin käynnistämällä Smart Tampere ­ohjelma,

joka tuo yhteen älykkäitä palveluita tuot­tavia yrityksiä ja luo Tampereelle arkea ja matkailua helpottavia palveluita. Tampere oli kymmenen finalistin joukossa Euroopan innovaatiopääkaupunki ­kisassa.

Työllisyydenhoitoa vahvalla yhteistyölläKaupunki sai elokuussa vastuulleen noin 15 000 työttömän työllistymistä edistävät palvelut osana työvoima­ ja yrityspalveluiden alueellisia kokeiluja. Kokeilussa yhdistetään kunnan ja valtion resursseja työttömyyden nujertamiseksi ja kehitetään vaikuttavia ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kaikille kokeilun työnhakija­asiakkaille on nimetty OMA­val­mentaja, joka auttaa työllistymisessä. Uusia palveluja ja digitaalisia ratkaisuja kehitetään nopeilla kokeilulla palveluntuottajien kanssa.

Työllisyyspalveluiden, ammatillisen kou­l utuksen ja yrityspalveluiden toimintaa on yhdistetty asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Työllisyyspalvelut ja Tampereen seudun ammattiopisto Tredu ovat yhdessä rakentaneet työvoimaa tarvitseville aloille tähtääviä tiiviitä ja pääosin työelämässä

Oppisopimuskoulutuksessa

2 2008 1903 600Lukioissa Ammatillisessa

peruskoulutuksessa

Opiskelijoita

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

vetovoimainen ja kansainvälinen

kaupunki

22

16 800 16 506Työttömien määrä

vuoden lopussaTyöttömyysasteen lasku

4%­yksikköä

Työllisyyskokeilun piirissä

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

23

toteutettavia uusia koulutuksia. Lisäksi yh­teistyössä kehitetään maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen palveluita sekä tarjotaan tukea valmistumisen jälkei­seen työllistymiseen Tredun opiskelijoille.

Yrityksille tarjottavista palveluista ke ­ hitetään entistä saumattomampi, koko yrityksen elinkaaren aikainen kokonaisuus. Myös sosiaali­ ja terveyspalveluiden kans­sa luodaan uusia toimintamalleja. Esimerk­kinä on työllisyyspalveluiden vieminen pop up ­periaatteella hyvinvointikeskuksiin lähelle asiakkaita.

Fiksua kaupunkia kuntalaisilleKaupunki uudistaa itseään digitalisoimalla palveluitaan. Digikokeiluja tehdään yhteis­työssä yritysten, kaupungin työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa. Nopeiden digi­kokeilujen avulla testataan, mitkä palvelut toimivat niin hyvin, että ne kannattaa hankkia laajempaan käyttöön.

Vuoden aikana kokeiltiin esimerkiksi osaamisbotti­keskustelurobottia työllisyy­denhoidossa ja Hatanpään sairaalassa Lää­keTabletti­mobiilisovellusta. Lisäksi on pa­nostettu myös erilaisiin terveydenhuollon, liikenteen, matkaketjujen, katuvalaistuksen ja rakentamisen digitaalisiin ja energiate­hokkaisiin ratkaisuihin. Ratikan matkusta­jakokemuksen kehittämisessä digitaalisuus on keskeisessä roolissa. Kokeiluja tehdään yhdessä niin startup­ kuin isojenkin yritys­

ten ja oppilaitosten kanssa.Keskustassa ja Hiedanrannas­

sa kaupunki oli innovaatioiden kehitysalustana, kuten Vuores on ollut jo vuosia. Hervannassa aloi­tettiin vuoden lopussa 5G­verkon testialusta, jonka ensimmäisenä tavoitteena on autonomisten ajoneuvojen kehitysympäristö ja joka palvelee jatkossa eri toimijoiden tiedonsiirron kehitystarpeita.

Tavoitteena monipuolinen asuntotuotantoTampereen asuntopolitiikan tavoitteena on edistää asumisvaihtoehtojen monipuo­lisuutta, sosiaalisen asuntotuotannon ja erityisryhmien asumisen kehittämistä. Yhteistyöllä seutukunnan, kaupungin sekä omistaja­, rakennuttaja­ ja rakentajataho­jen kanssa halutaan ehkäistä asunalueiden negatiivista eriytymistä.

Kiinteistötoimi luovutti tontteja yhtiö­muotoiseen asuinkerros­ ja rivitaloraken­tamiseen, josta osa kohdentui kohtuu­hintaiseen vuokra­asuntotuotantoon. Oma toimiseen rakentamiseen kaupunki luovutti 96 omakotitonttia; haettavana oli 146 omakotitonttia.

Digitalisaatiolla sujuvoitettiin muun muassa yritystonttitarjonnan ja maaomis­tajan lupien käsittelyn asiakaspalvelua. Haettavana olevat yritystontit julkaistiin

kaupungin verkkosivuilla karttapalvelua hyödyntämällä. Yhtenä kehittämisen paino­pisteenä oli kaupungin tilojen ja alueiden avaaminen yleisön käyttöön digitaalisen palvelun kautta.

Ikääntyneiden asumisen kehittämisoh­jelman kaksi kansallista pilottia toteutettiin Tampereella. Ikäystävällinen Hervanta ­kehittämishanke ja Käräjätörmän monisu­kupolvisen yhteisökylän arkkitehtikilpailu toteutettiin yhteistyössä ympäristöminis­teriön, Asumisen rahoitus­ ja kehittämis­keskus ARA:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Matkailijoiden yöpymiset Tampereella, vrk

Kotimaisia yöpymisiä 84% Ulkomaisia 16%

Kasvua 5,8%

1 090 819 84% 67,8Majoitusmyynnin arvo,

MEUR

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

24

Luovutetut omakotitalotontit

96

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Lukiot

Ammatillinen koulutus

Työllisyyden hoito

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelujen toimintakulut

Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka

Yritys- ja yhteiskuntasuhteet

4%

5%meur

50%

26%

14% 188,7Kehitysohjelmat 2%

Ammatillinen koulutusLukiokoulutus

Viiden tähden keskustaHiedanranta

Asunto- ja kiinteistö-lautakunta, muut

Nettoinvestoinnit (meur)

meur11

2,91,7

5,6

0,80,1

25

Uusia rakennuslupia myönnettin

3 364Asuntoja valmistui

3 074

Kaupunkiympäristön palvelualue

urbaani ja kestävästi kasvava

Kaupunkiympäristön palvelualueen teh ­ täviin kuuluvat kaupunkiympäristön suun­ nittelu, rakennuttaminen ja ylläpito, kau­pungin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen koordinointi, joukkoliikenne sekä viranomaispalvelut. Tampereen yh­dyskuntarakennetta tiivistetään ja kasvua suunnataan ensisijaisesti joukkoliikenne­vyöhykkeelle ja aluekeskuksiin. Raitiotietä kehitetään kaupungin liikennejärjestelmän runkona.

Maankäytön suunnittelua ohjaava kan­takaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin toukokuussa 2017. Yleiskaavassa määri­tellään kaupunkirakenteen kehittämisen tavoitteet. Syksyllä hyväksyttyyn strategi­aan perustuen Tampere varautuu tulevai­suudessa aiempaa nopeampaan kasvuun, joka suunnataan keskuksiin ja joukkoliiken­nevyöhykkeelle. Asemakaavoituksen pai­nopisteitä olivat vuoden aikana erityisesti raitiotien ensimmäisen toteutusvaiheen lähialueet Kalevassa ja Hervannassa sekä keskustan kohteet.

Kaupungin keskustassa käynnissä ole­via laajoja suunnittelukokonaisuuksia ovat asemakeskus sekä Särkänniemen ja Tullin alueet. Monipuoliselle asuinrakentamiselle luotiin edellytyksiä muun muassa Ojalan alueelle sekä Hatanpään sairaalan lähei­syyteen. Raitiotien toisen osan varrelle si­joittuvalle Hiedanrannan alueelle laadittiin maankäytön rakennesuunnitelma.

Kohti hiilineutraalia TamperettaKaupunkistrategiassa linjattiin kaupungin tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnäs­sä. Tampereen tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Kestävästi kasvava kaupunki arvostaa luontoa, säästää luonnonvaroja ja vähen­tää päästöjä.

Ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi valmistellaan Kestävä Tampere 2030 ­tie­karttaa, joka on konkreettiset toimenpi­teet sisältävä työkalu hiilidioksidipäästö jen vähentämiseksi. Hiilineutraaliustavoite

26

TampereKangasala

78% 13 191

5% 848

Ylöjärvi 5% 819Nokia 5% 824

Pirkkala 4% 705

Lempäälä 2% 388

Orivesi 1% 114Vesilahti 1% 95

Kaupunkiympäristön palvelualue

kattaa koko Tampereen päästöt. Siksi ilmas totoimenpiteisiin sisältyy paljon yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja sidos­ryhmien kanssa.

Isojen rakennus hankkeiden vuosiRakennustyömaat leimasivat erityisesti kaupungin keskustan katukuvaa vuonna 2017. Näkyvimmin esillä olivat luonnollisesti raitiotien työmaat, mutta lisäksi rakennet­tiin Ratinan kauppakeskusta, Viinikan liitty­mäaluetta ja lukuisia pienempiä kohteita.

Myös Kansi ja areena ­hanke käynnistyi loppuvuodesta. Tampereelle valmistui vuo­den aikana noin 3 000 uutta asuntoa, mikä on enemmän kuin pitkään aikaan. Rakenta­minen on merkki kaupungin vetovoimasta ja kasvusta, mutta työmaat aiheuttavat myös harmaita hiuksia keskustassa liikku­ville. Hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä asukkaiden ja yritysten kanssa rakentamis­vaiheen häiriöt saadaan pidettyä kuitenkin mahdollisimman pieninä.

Kaupunkiympäristön suunnittelu

Kaupunkiympäristön suunnittelu

Joukkoliikenteen sopijakuntien maksuosuudet, 1 000 euroa

0,7

65,2

Joukkoliikenne

Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito

Kaupunkiympäristön palvelujen toimintakulut

Raitiotie -kehitysohjelma

Jätehuolto

Kestävä kaupunki

1%0,2%

5% meur

55%

25%

14% 112,4

Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja

ylläpito

Nettoinvestoinnit (meur)

Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi

8%

meur65,9

27

Raitiotien ensimmäisen osan, Hervanta–kes­kusta–TaYS, rakentaminen käynnistyi ja en­simmäinen rakentamisvuosi eteni suunnitel­lusti. Raidetta valmistui yhteensä kilometrin verran kahdeksaan paikkaan, muun muassa Hämeenkadulle, Itsenäisyydenkadulle ja Insi­nöörinkadulle. Siltoja valmistui kahdeksan, eli puolet ensimmäisen osan siltamäärästä.

Kaikkiaan ensimmäiseen toteutusosaan sisältyy 15 kilometriä kaksoisraidetta ja 23 py­ säkkiä. Tavoitteena on, että raitiotieliiken ne alkaa vuonna 2021.

Raitiotien rakentaminen edellyttää yh­teistyötä, laajaa vuoropuhelua ja viestintää. Radan, pysäkkien ja varikon suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa Raitiotieallianssi. Raitiotieallianssissa tilaajina ovat Tampereen kaupunki ja kaupungin tytäryhtiö Tampereen Raitiotie Oy. Rakentajaosapuolina ovat YIT Rakennus Oy ja VR Track Oy sekä suunnitteli­jaosapuolina VR Track Oy ja Pöyry Finland Oy. Raitiotien toteutusvaihe työllisti vuonna 2017 kaikkiaan 280 henkilötyövuotta ja rakennus­työmaille perehdytettiin 1500 henkilöä.

Läntisen toteutusosan suunnittelu eteneeRakennustöiden rinnalla eteni raitiotien toi­sen toteutusosan, keskusta–Lentävänniemi, suunnittelu. Hiedanrannan aluetta suunnitel­laan vuonna 2016 järjestetyn kansainvälisen ideakilpailun pohjalta, ja yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe, rakennesuunnitelma hy­väksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuus­sa. Samassa yhteydessä hyväksyttiin raitiotien reitin linjaus Hiedanrannan ja Lielahden alueilla.

rait iot ienrakentaminen

alkoi

28

Raitiotien toisen toteutusosan varrella etenee myös Niemenrannan alueen asemakaavoitus ja Santalahden alueen rakentaminen Rantatien varteen. Joulukuussa kaupunginhallitus päätti, että Raitiotieallianssi voi aloittaa raitiotien toi ­ sen toteutusosan kehitysvaiheen. Tämä tarkoit­taa katu­ ja rakennussuunnitelmien laatimista ja lopulta rakentamisen kustannusarvion määrit­tämistä. Sen perusteella valtuusto päättää rai ­ tiotien toisen toteutusosan rakentamisesta. Ta voitteena on, että raitiotie Lentävänniemeen rakennetaan vuosien 2021–2024 aikana.

Tampereen Raitiotie Oy vastaa radasta ja vaunuistaTampereen Raitiotie Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö ja omistaa raitiotien radan, pysä­kit, vaunut ja varikon. Yhtiö vastaa niiden ylläpi­dosta. Raitiovaunujen toimittaja on Transtech Oy, joka toimittaa raitiovaunuja myös Helsinkiin.

Raitiotien ensimmäiselle osalle hankitaan lii­kennöimään 19 raitiovaunua, jotka valmistetaan Tampereen tarpeiden mukaisiksi. Vuoden 2018 aikana raitiovaunujen muoto ja väritys ratkeavat, ja vaunun sisätiloihin pääsee jo tutustumaan. Viimeistään alkuvuodesta 2020 Tampereella on koeliikenteessä ensimmäinen raitiovaunu.

Raitiotiestä tulee osa Tampereen kaupunki­seudun joukkoliikennejärjestelmää ja samalla seudun joukkoliikenteen maksujärjestelmää uu ­ distetaan. Avorahastuksen myötä raitiovaunuun voi nousta ja poistua kaikista ovista. Raitiovau­ nuissa käy sama lippu kuin busseissa, ja vaihto­ oikeus on vastaava kuin bussilinjojen välillä. Rai­tiotiestä tulee helppokäyttöinen: tiheä vuoroväli, selkeä linjasto, tasainen kulku, tilavat vaunut ja esteettömät pysäkit.

29

Särkänniemellä oli vuonna 2017 vauhdikas vuosi: huvipuistoon saatiin historian huikein vuoristoratauutuus, huvipuisto sesonkia laa­jennettiin syyslomalle Karmivassa Karnevaa­lissa ja lisäksi Särkänniemi perusti tytäryhti­ön uutta toimintaa varten.

Kesällä 2017 hurjapäitä hemmoteltiin, kun Särkänniemen historian korkein ja nopein huvilaite Hype avattiin. Hype on 45 metriä korkea, kolmesti laukaistava vuoristorata, ja se kiihtyy 100 kilometrin tuntinopeuteen. Hypen mainoskampanja tehtiin yhteistyössä poptähti Robinin kanssa. Robin kuvasi Särkänniemessä musiikkivideon, ja fanit saivat osallistua kilpai­luun, jonka palkintona oli Hype­ajelu Robinin kanssa.

Tähti ja vuoristorata houkuttelivat Hypen avajaiskonsertilla huvipuiston täyteen, ja vuo den aikana Hypessä vieraili yli 100 000 asiakasta. Hypen vaikutus oli nähtävissä vielä syyslomalla järjestetyssä Karmivassa Karne­vaalissa, jossa ensimmäisenä tapahtumavuo­tena vieraili 18 000 asiakasta.

Tampereen vetovoimaisin kohdeSärkänniemi on Suomen monipuolisin vapaa­ ajankeskus ja Tampereen seudun merkittävin matkakohde. Huvipuiston lisäksi Särkännie­meen kuuluvat Koiramäen eläinpuisto, akvaa­rio ja planetaario sekä Näsinneula. Alueella toimivat myös Sara Hildénin taidemuseo ja SuperPark Särkänniemi.

Särkänniemeen saapuvien matkailijoiden taloudellinen vaikutus Tampereen kaupunki­

hype nousisärkänniemessä

30

seudulle on vuosittain noin 70 miljoonaa euroa. Peräti 85 prosenttia kesäajan Tam­pereen­matkailijoista nimeää Särkännie­men ainoaksi tai ensisijaiseksi syykseen tulla Tampereelle. (Synergos 2014)

Jatkuvaa uudistumistaViime vuosina Särkänniemi on panosta­nut erityisesti hurjapäihin. Lähivuosina keskitytään vahvasti myös aivan uuden­laisiin elämyssisältöihin. Monet asiakkaat arvostavat myös kokemuksia, jotka eivät

suoraan liity hurjiin laitteisiin.Viihtyisyys ja visuaalisuus, kaikille ais­

teille tarjottavat nautinnot sekä ympärivuo­tisuus ja uusien teknologioiden hyödyn­täminen ovat esimerkkejä Särkänniemen kehitystä ohjaavista trendeistä.

Suurin yksittäinen muutos vuonna 2017 oli Särkänniemen laajentuminen konsernik­si, kun FunZones Oy ­tytäryhtiö perustet­tiin Lempäälän Ideaparkissa aloitettavaa sisäviihdekeskustoimintaa varten. Zones avaa ovensa alkuvuonna 2018.

Yhtiö perusti tytäryhtiön

FunZones Oy:n

Lempäälässä tapahtuvaa sisäviihdekeskus ­toimintaa varten

Tampereen Särkänniemi Oy on vuonna

1966 perustettu Tampereen

kaupungin omistama yhtiö

18,6 0,7 487Liikevaihto, meur Henkilöstöä sesongin

vilkkaimpaan aikaan

ja vuoden aikana keski ­määrin 265 henkilöä

Tulos, meur

31

Vuoden 2017 päättyessä kaupungin palveluk­sessa oli 15 606 henkilöä. Tampereen tekijät opettavat, kasvattavat, hoitavat, virkistävät, liikuttavat, rakentavat, kuljettavat, pelastavat ja suunnittelevat tulevaisuuden kaupunkia.

Kaupungin toiminnassa korostuu laaja yh­teistyö muiden toimijoiden kanssa, johtami­sen kehittäminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen monipuolisesti. Tätä ediste­tään kumppanuus­ ja kehittämiskulttuurilla, jossa johtaminen on mahdollistavaa, henki­löstö kehittää ja yhteisöllisyys on vahvaa.

Kumppanuus­ ja kehittämiskulttuuria vahvistamaan on luotu johtamisperiaatteet sekä henkilöstö ­kehittäjänä periaatteet. Periaatteissa korostuvat yhdessä tekemi­nen, ihmisten tietojen ja taitojen yhdistämi­nen sekä jatkuva parantaminen.

Uskallan johtaa ja luotan osaamiseenUskallan johtaa ja luotan osaamiseen ­lauseeseen kiteytyy Tampereen kaupungin johtamisen kehittämisen ydin. Kaupungin

johtamiskulttuurin edistämiseksi ylin johto kokoontuu säännöllisesti johtamisfooru­meihin, jotka rakentuvat johtamisperiaat­teiden sisältöihin. Johtamisfoorumeissa on työstetty yhdessä muun muassa uutta kaupunkistrategiaa sekä pohdittu, miten vakiinnutetaan periaatteiden mukainen johtaminen.

Jokainen esimies on mukana esimiesar­vioinnissa, jonka tavoitteena on vahvistaa henkilökohtaista johtamisosaamista ja joh­ tamisperiaatteiden mukaista toimintaa. Esi­miesarvioinnit, esimiespäivät ja johtoryh­mien valmennuspäivät ovat osa jatkuvaa kehittämistä.

Tehdään, opitaan ja kehitetään yhdessäHenkilöstö kehittäjänä ­toimintatapa antaa tukea ja välineitä tehdä, oppia ja kehittää yhdessä kaupungin periaatteiden mukai­sesti. Tavoitteena on vahvistaa henkilöstön mahdollisuuksia oman työn ja palvelujen kehittämiseen. Kehittäminen nähdään

oivaltamisena, asioiden tekemisenä uudella tavalla ja uskalluksena ajatella toisin.

Kokeilemalla rohkeasti saamme koke­muksia onnistumisista ja epäonnistumisista, jotka mahdollistavat oppimisen ja uuden luomisen. Tätä edistetään Tampereen kau­ pungilla muun muassa Lean­ajattelulla, jonka avulla henkilöstö kehittää yhdessä tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti. Leania on hyödynnetty toiminnan kehittämisessä muun muassa elintarvikevalvonnassa, kir­ jastopalveluissa, lastensuojelussa ja raken­nusvalvonnassa.

Suurta suosiota on saavuttanut visuaa­linen ohjaus, jonka avulla työnhallinta ja tie donkulku ovat parantuneet. Tätä on hyö­dynnetty muun muassa Koukkuniemessä, jossa asukkaiden virkistyshetkiä ohjataan Elämää Reinolassa ­taulun avulla.

Oppimalla ja osaamista kehittämällä kaupunki uudistuu. Yhdessä rakennamme tulevaisuuden ketterää ja yhteisöllistä kaupunkia.

tampereen tekijät

Kumppanuus- ja kehittämis-

kulttuuri Henkilöstö kehittäjänä -periaatteet

Tehdään, opitaan ja kehitetään yhdessä

Uskallan johtaa ja luotan osaamiseen

Johtamisperiaatteet

• olen Tampereen tekijä• kehitän osaamista ja olen utelias uudelle• kehitän yhdessä tavoitteellisesti• parannan asiakaskokemusta

• annan selkeän suunnan ja teemme tuloksia• mahdollistan onnistumisen• kannustan vaikuttavaan kehittämiseen• edistän kumppanuutta ja asiakaskokemusta

Vahva yhteisöllisyysHenkilöstö kehittäjänä On lupa kehittää

Tehdään yhdessä tulevaisuuden kaupunki

On lupa johtaa

Mahdollistava johtaminen

32

12%81% 45 800 790Osa­aikaisten osuus

henkilöstöstäVakinaisten osuus

henkilöstöstä

13%

21%

25%

31%

11%

alle 30­vuotiaita

30–39­vuotiaita

40–49­vuotiaita

50–59­vuotiaita

yli 60­vuotiaita

Koko henkilöstön keski­ikä

Erilaisia tehtävänimikkeitä Esimiehiä

75% 25%

Tampereen tekijöitä

15 606Liikelaitokset ja Pirkanmaan pelastuslaitos 2 370

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 1 513

Kaupunkiympäristön palvelualue 321

Konsernipalveluyksikkö 315

Konsernihallinto 213

Hyvinvoinnin palvelualue 10 874

1%

2%2%

10%

15%

70%

Henkilöstön määrä organisaatioittain

33

KaupunginvaltuustoTampereen kaupunginvaltuustossa on 67 kaupunginvaltuutettua. Kuntalain siirty­mäsäännöksen mukaisesti toimikaudeksi 2013–2016 valitun valtuuston toimikautta jatkettiin 31.5.2017 saakka. Kevään kunta­vaaleissa, 9. huhtikuuta, valitun valtuuston toimikausi on 1.6.2017–1.5.2021.

Valtuuston puheenjohtajana toimi 1.6.2017 alkaen Anna­Kaisa Ikonen (kok.) ja varapuheenjohtajina Pekka Salmi (sd.), Iiris Suomela (vihr.) ja Mikko Aaltonen (vas.).

KaupunginhallitusKaupunginhallitus johtaa yhdessä konser­nijohdon kanssa kaupungin ja kaupunki­konsernin toimintaa, hallintoa ja taloutta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajis­tossa toimivat 1.6.2017 alkaen: Puheenjohtaja: Lauri Lyly (sd.), 1. varapu­heenjohtaja: Kalervo Kummola (kok.),

2. varapuheenjohtaja: Jaakko Mustakallio (vihr.) ja 3. varapuheenjohtaja: Atanas Alek­sovski (sd.). Kaupunginhallituksen muut jäsenet olivat: Aila Dündar­Järvinen (sd.), Olga Haapa­aho (vihr.), Lassi Kaleva (ps.), Anneli Kivistö (sd.), Minna Minkkinen (vas.), Suvi Mäkeläinen (kesk.), Ilkka Sasi (kok.), Irja Tulonen (kok.) ja Veikko Vallin (ps.).

Pormestari, apulais-pormestarit ja konserni-hallinnon johtoTampereen kaupunkia johtaa päätoiminen pormestari, joka on kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Apulaispormestarit ovat vastuualueidensa lautakuntien päätoimisia puheenjohtajia.

Pormestarina toimii 1.6.2017 alkaen Lauri Lyly (sd.). Apulaispormestareina toimivat Johanna Loukaskorpi (sd.), sosiaali­ ja ter­veyslautakunta sekä sivistys­ ja kulttuurilau­

takunta, Anna­Kaisa Heinämäki (vihr.), elin­voima­ ja osaamislautakunta sekä asunto­ ja kiinteistölautakunta, ja Aleksi Jäntti (kok.), yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuol­tolautakunta ja Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Konsernijohtaja johtaa konsernihallintoa ja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Konsernijohtajana toimii Juha Yli­Rajala.

Palvelualueiden johtajina toimivat Taru Kuosmanen, hyvinvoinnin palvelualue, Teppo Rantanen, elinvoiman ja kilpailu­kyvyn palvelualue sekä Mikko Nurminen, kaupunkiympäristön palvelualue.

Konserniohjausyksikköjä olivat hallinto­ , henkilöstö­, strategia­, kehittämis­, vies ­tintä­, omistajaohjaus­ ja talousyksikkö. Hallintoyksikköön kuului erillinen konser­nipalveluyksikkö.

Kok., KD, RKP 15+2+1Sasi Ilkka, pj.Ahonen Reeta, vpj.Löfberg Peter (RKP), vpj.Axén erkkiHöyssä MattiIkonen Anna ­KaisaIvanoff AnttiJussila Anne­MariJäntti AleksiKostiainen LeenaKummola KalervoMarkkanen JouniRajala PetriTaina AnneliTulonen IrjaVikman SofiaRauhala Leena (KD)Tanus Sari (KD)

SDP 16Aleksovski Atanas, pj.Sirniö Ilpo, 1. vpj.Kaivonen Kirsi, 2. vpj.Dündar­Järvinen AilaGustafsson JukkaKanerva EsaKivistö AnneliLiimola AnneLoukaskorpi JohannaLyly LauriMarin SannaOllila RiittaRokosa InnaSalmi PekkaWigelius AriViitanen Piia

kaupungin johto

Vihr. 14Stenhäll Jaakko, pj.Mustakallio Jaakko, 1. vpj.Haapa­aho Olga, 2. vpj.Backman HenriFriman VäinöHeinämäki Anna­KaisaHelimo MattiKajan MaijaKarjalainen MiisaParviainen Olli­PoikaSiuro PetriSuomela IirisSuoniemi JuhanaTynkkynen Oras

34

Vas. 7Aaltonen Mikko, pj.Alppi Ulla­Leena, vpj.Hanhela MilkaHyötynen KalleMinkkinen MinnaTapio NooraTorkkola Sinikka

PS 4Kaleva Lassi, pj.Luoto Heikki, vpj.Puisto SakariVallin Veikko

Kesk. 4Ovaska Jouni, pj.Alatalo MikkoHanhilahti VilharttiKiili Kalle

TaPu 2Oksanen Lasse, pj.Schafeitel Yrjö, vpj.

Sin. 1Elovaara Tiina, pj.

Vata 1Raevaara Aarne, pj.

Anna­Kaisa Heinämäki

Aleksi Jäntti

Johanna Loukaskorpi

Juha Yli­Rajala, Anna­Kaisa Ikonen ja Lauri Lyly

35

Kaupunginvaltuusto

Pormestari

Hyvinvoinnin palvelualue

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Kaupunki ­ ympäristön palvelualue

APO

Tytär­ yhtiöt ja ­yhteisöt

APO

APO

Keskusvaalilautakunta

Tarkastuslautakunta

Kaupunginhallituksen konsernijaosto

Sisäinen tarkastus

Tarkastustoimikunta

Johtaja

Konsernijohtaja

Tampereen Voimia liikelaitos Johtokunta

Tampereen Tilakeskus liikelaitos Johtokunta

Sara Hildénin taidemuseo

Johtokunta

Tampereen Infra liikelaitos

Johtokunta

Tampereen Kaupunkiliikenne liikelaitos

Johtokunta

Tampereen Vesi liikelaitos

Johtokunta

Pirkanmaan PelastuslaitosNeuvottelukunta

Johtaja

Johtaja

Sairaala­ ja kuntoutuspalvelutAvo­ ja asumispalvelutKulttuuri­ ja vapaa­aikapalvelutKasvatus­ ja opetuspalvelut

Ammatillinen koulutusLukiokoulutusTyöllisyydenhoitoYritys­ ja yhteiskuntasuhteetKiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikkaKehitysohjelmat

Kaupunkiympäristön suunnitteluJoukkoliikenneKaupunkiympäristön rakennutt. ja ylläpitoKestävä kaupunkiKehitysohjelmatAsiakas­ ja tukipalvelut

Kaupunkiseudun joukkoliikenne­lautakunta

Yhdyskuntalautakunta

Asunto­ ja kiinteistölautakunta

Sivistys­ ja kulttuurilautakunta

Elinvoima­ ja osaamislautakunta

Sosiaali­ ja terveyslautakunta

Alueellinen jätehuoltolautakunta

Kaupunginhallitus

hallinto (sis. konsernipalveluyksikkö) henkilöstö­kehittäminen­strategiatalous­omistajaohjaus­viestintä Konserniohjaus

36

tampereen kaupungin organisaatio 31.12.2017

Ekokumppanit Oy

Finnpark Oy (konserni)

Pysäköintiveturi Kiint. Oy

Tullin Parkki Oy

Pellavan Parkki Kiint. Oy

Haukiluoman Liikerakennus Oy

Helapuiston Lähipalvelukeskus Oy

Keinupuistokeskus Oy

Lukonmäen Palvelukeskus Kiint. Oy

Länsi­Tesoman Liikekeskus Kiint. Oy

Maijalanpuiston Lähipalvelukeskus Oy

Pelipuiston Lähipalvelukeskus Oy

Pirkan Opiskelija­asunnot Oy

Tieteenkadun Parkki Kiint. Oy

Tupakkikiven Parkki Kiint. Oy

Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Tampereen ammattikorkeakoulun Tukisäätiö

Pirkanmaan Jätehuolto Oy (konserni)

Pirkan Putkikeräys Oy

Ranta­Tampellan Putkikeräys Oy

Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy

Runoilijan tie Oy

Tammenlehväsäätiö (konserni)

Tammenlehväkeskus Oy

Tampereen seudun keskuspuhdistamo Oy

Tampereen kaupunkiseudun elinkeino­ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Visit Tampere Oy

Tampereen Kotilinnasäätiö

Pispan Tupahaka As Oy

Tampereen Tammelankodit As Oy

Vellamonkodit Oy

Tampereen Messu­ ja Urheilukeskus Oy

Tampereen Palvelukiinteistöt Oy

Tampereen Raitiotie Oy

Tampereen Sarka Oy

Tampereen Sähkölaitos Oy (konserni)

Tammervoima Oy

Tampereen Sähköverkko Oy

Tampereen Vera Oy

Tampereen Särkänniemi Oy

FunZones Oy

Tampereen Tilapalvelut Oy

Tampereen työvalmennussäätiö Syke

Tampereen Vuokra­asunnot Oy

Tampereen Vuokratalosäätiö

Atalan Metsätonttu As Oy

VTS Kiinteistöpalvelu Oy

Tampere­talo Oy

Tavase Oy

TREDU­kiinteistöt Oy

Tullinkulman työterveys Oy

Tuomi Logistiikka Oy

Vilusen Rinne Oy

Vuores Palvelu Oy

70 100 %908050 604030

100 %908070605040

Kuviossa on esitetty Tampereen kaupungin konsernitilinpäätök­seen yhdistellyt tytäryhteisöt sekä konsernin omistusosuus niis­tä prosentteina. Säätiöiden osalta kuviossa esitetty prosentti kuvaa osuutta määräysvallasta.

Tytäryhteisöjen lisäksi konserniin kuului 13 osakkuusyhteisöä ja 3 yhteisyhteisöä. Konsernitilinpää­tökseen yhdisteltiin 9 olennaista osakkuusyhteisöä. Tampereen kaupunki oli jäsenenä 3 kuntayh­tymässä.

Yhdistelemättömät tytäryhteisöt Suomen Itämeri­Instituutin säätiö ja Intenational Forest Machine Operator Training Centre, kaupungin omistusosuus 100%

37

tampereen kaupungin konsernirakenne

rahoituslaskelmatuloslaskelma

1.1.­31.12.2017 1.1.­31.12.2016milj. euroa milj. euroa

Toiminnan rahavirtaVuosikate 85,1 74,4Satunnaiset erät 8,0 ­2,7

Tulorahoituksen korjauserät ­29,6 ­18,0

Investointien rahavirtaInvestointimenot ­189,2 ­226,3

Rahoitusosuudet investointi­menoihin 5,7 5,3

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot

65,0 21,3

Toiminnan ja investointien rahavirta -54,9 -146,0

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset 3,4 5,8

Lainakannan muutokset 39,4 89,5

Muut maksuvalmiuden muutokset 41,7 58,4

Rahoituksen rahavirta 84,5 153,7

Rahavarojen muutos 29,6 7,7

Rahavarat 31.12. 138,4 108,9

Rahavarat 1.1. 108,9 101,1

29,6 7,7

1.1.­31.12.2017 1.1.­31.12.2016milj. euroa milj. euroa

Toimintatuotot 430,3 434,7Valmistus omaan käyttöön 34,0 28,4Toimintakulut ­1 602,1 ­1 608,0

Toimintakate -1 137,7 -1 144,9

Verotulot 919,0 896,2Valtionosuudet 285,1 317,2

Rahoitustuotot ja ­kulut 18,8 5,9

Vuosikate 85,1 74,4

Poistot ja arvonalentumiset ­103,9 ­93,0

Satunnaiset erät 8,0 ­2,7

Tilikauden tulos -10,7 -21,3

Tilinpäätössiirrot 4,0 4,3

Tilikauden alijäämä -6,8 -17,0

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 27 28

Vuosikate/Poistot, % 82 80

Vuosikate, €/asukas 367 326

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -502 ­541

Investointien tulorahoitus, % 46 34

Lainanhoitokate 1,8 2,4

Kassan riittävyys, pv 28 22

tp 2017 tp 2016Tunnusluvut

38

tase vastaavaa tase vastattavaa

31.12.2017milj. euroa

31.12.2016milj. euroa

Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 1,0 2,0

Muut pitkävaikutteiset menot 120,0 115,9

121,0 117,8Aineelliset hyödykkeetMaa­ ja vesialueet 192,8 186,8

Rakennukset 548,3 460,1

Kiinteät rakenteet ja laitteet 422,8 403,2

Koneet ja kalusto 39,2 39,3

Muut aineelliset hyödykkeet 4,3 4,1

Ennakkomaksut ja kesken­eräiset hankinnat 111,3 171,1

1 318,7 1 264,6SijoituksetOsakkeet ja osuudet 266,5 285,1

Muut lainasaamiset 96,1 99,5

Muut saamiset 1,3 1,3364,0 385,9

Toimeksiantojen varat 1,7 1,5

Vaihtuvat vastaavatVaihto­omaisuus 1,9 2,0

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset 9,1 9,7

Lyhytaikaiset saamiset 86,6 109,295,7 118,9

Rahoitusarvopaperit 20,6 20,1

Rahat ja pankkisaamiset 117,8 88,8

Vastaavaa yhteensä 2 041,4 1 999,6

31.12.2017milj. euroa

31.12.2016milj. euroa

Oma pääomaPeruspääoma 636,7 636,7

Muut omat rahastot 29,0 30,1

Edellisten tilikausien ylijäämä 524,4 541,4

Tilikauden alijäämä ­6,8 ­17,0 1 183,3 1 191,1Poistoero ja vapaa-ehtoiset varaukset 25,4 28,2Pakolliset varaukset

Eläkevaraukset 2,6 3,1

Muut pakolliset varaukset 1,5 6,5 4,1 9,6Toimeksiantojen pääomat 14,0 14,6

Vieras pääoma

Pitkäaikainen Korollinen 321,8 247,2Koroton 50,6 48,8

372,4 295,9LyhytaikainenKorollinen 206,0 241,2Koroton 236,3 218,9 442,2 460,1

Vastattavaa yhteensä 2 041,4 1 999,6

Omavaraisuusaste, % 59 61

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 50 46

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 83 79

Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 518 524

Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 2 233 2 297

Lainakanta 31.12., milj. euroa 528 488

Lainakanta, euroa/asukas 2 276 2 139

Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 96 100

tp 2017 tp 2016Tunnusluvut

39

konserninrahoituslaskelma

konsernintuloslaskelma

1.1.­31.12.2017 1.1. ­ 31.12.2016milj. euroa milj. euroa

Toiminnan rahavirtaVuosikate 250,5 247,5Satunnaiset erät 0,0 0,5Tilikauden verot ­11,6 ­10,6Tulorahoituksen korjauserät ­25,4 ­28,7

213,5 208,6

Investointien rahavirtaInvestointimenot ­425,4 ­384,8Rahoitusosuudet investointi­menoihin 23,8 5,3Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 27,4 24,1

­374,2 ­355,3

Toiminnan ja investointien rahavirta -160,7 -146,7

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutokset 0,4 5,4

Lainakannan muutokset 144,4 100,9

Oman pääoman muutokset 2,0 2,2

Muut maksuvalmiuden muutokset 20,9 43,8

Rahoituksen rahavirta 167,8 152,4

Rahavarojen muutos 7,1 5,6Rahavarat 31.12. 199,8 192,7

Rahavarat 1.1. 192,7 187,0

1.1. ­ 31.12.2017 1.1. ­ 31.12.2016milj. euroa milj. euroa

Toimintatuotot 1 141,5 1 105,6

Toimintakulut ­2 132,1 ­2 117,9Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 4,1 13,2

Toimintakate -986,5 -999,1

Verotulot 919,0 896,2Valtionosuudet 340,9 375,0Rahoitustuotot ja ­kulut ­22,8 ­24,6

Vuosikate 250,5 247,5Poistot ja arvonalentumiset ­195,5 ­183,1

Satunnaiset erät 0,0 0,5

Tilikauden tulos 55,0 64,8

Tilinpäätössiirrot 1,1 3,2Tilikauden verot ­11,6 ­10,6

Laskennalliset verot ­3,5 ­2,5

Vähemmistöosuudet ­3,3 ­2,2

Tilikauden ylijäämä 37,6 52,7

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 54 52

Vuosikate/Poistot, % 128 135

Vuosikate, €/asukas 1 081 1 084

Toiminnan ja investointien rahavirran

kertymä 5 vuodelta, milj. euroa -617 ­589

Investointien tulorahoitus, % 62 65

Lainanhoitokate 2 3

Kassan riittävyys, pv 27 27

tp 2017 tp 2016Konsernin tunnusluvut

40

konsernitase vastaavaa

konsernitase vastattavaa

31.12.2017milj. euroa

31.12.2016milj. euroa

Pysyvät vastaavatAineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 11,7 16,6

Muut pitkävaikutteiset menot 129,9 124,2Ennakkomaksut 0,1 0,4

141,6 141,2Aineelliset hyödykkeetMaa­ ja vesialueet 211,1 205,0Rakennukset 1 585,9 1 440,1

Kiinteät rakenteet ja laitteet 686,6 660,6

Koneet ja kalusto 104,9 97,8

Muut aineelliset hyödykkeet 33,4 33,6

Ennakkomaksut ja kesken­eräiset hankinnat 286,4 270,2

2 908,2 2 707,4SijoituksetOsakkuusyhteisöosuudet 53,3 51,9Osakkeet ja osuudet 21,8 21,9Muut lainasaamiset 3,1 3,3Muut saamiset 1,0 1,0

79,3 78,1Toimeksiantojen varat 4,5 4,3

Vaihtuvat vastaavatVaihto­omaisuus 33,9 40,7SaamisetPitkäaikaiset saamiset 13,9 13,7Lyhytaikaiset saamiset 186,7 180,3

Rahoitusarvopaperit 39,7 37,2

Rahat ja pankkisaamiset 160,1 155,4

Vastaavaa yhteensä 3 568,0 3 358,4

31.12.2017milj. euroa

31.12.2016milj. euroa

Oma pääomaPeruspääoma 636,7 636,7

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääomat 0,4 0,4

Muut omat rahastot 44,1 45,2

Edellisten tilikausien ylijäämä 724,6 671,9

Tilikauden ylijäämä 37,6 52,7 1 443,4 1 406,8

Vähemmistöosuudet 80,5 78,9Pakolliset varaukset

Eläkevaraukset 2,6 3,1

Muut pakolliset varaukset 36,4 42,0 38,9 45,1Toimeksiantojen pääomat 29,5 29,8

Vieras pääoma Pitkäaikainen Korollinen 1 389,5 1 196,9Koroton 90,5 83,6LyhytaikainenKorollinen 65,1 113,3Koroton 430,6 404,1

1 975,7 1 797,8

Vastattavaa yhteensä 3 568,0 3 358,4

Omavaraisuusaste, % 43 44

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 82 76

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 104 97

Kertynyt ylijäämä, milj. euroa 762 725

Kertynyt ylijäämä, euroa/asukas 3 288 3 174

Lainakanta 31.12., milj. euroa 1 455 1 310

Lainakanta, euroa/asukas 6 274 5 740

Lainasaamiset 31.12., milj. euroa 3,1 3,3

tp 2017 tp 2016Konsernin tunnusluvut

41

Lainakanta

€ / asukas

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

Lainamäärän kehitys

tp 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

600

500

400

300

200

100

Milj. euroa

€ / asukas

50

100

150

200

250

tp 2010 2012 20132011 2014 2015 2016 2017 2018

NettoinvestoinnitVuosikate

Nettoinvestoinnit ja vuosikate

Milj. euroa

-10,7

2,0%

27%

29,6

28

Tilikauden tulos, meur

(suluissa vuoden 2016 tieto)

Tulos parani edelliseen tilikauteen verrattuna

10,6 milj. eurolla

Vertailukelpoinen netto menojen kasvu

Toimintatuotot/ toimintakulut, %

Rahavarojen muutos, meur

Kassan riittävyys, pv

(28%)

(7,7)

(22)

42

tietoja tampereen taloudesta

Graafinen suunnittelu ja taitto: Tuula Kaakinen / DesignKomiteaValokuvat: Marika Haapala, Tinja Juutilainen, Olli­Pekka Latvala, Hanna Leppänen, Susanna Lyly,

Tuuli Oinonen, Hanna Porrassalmi, Kirill Sultanshin, Olli Vakkala, Laura Vanzo Paino: Juvenes Print ­ Suomen Yliopistopaino Oy

43

KONSERNIHALLINTOPL 487, 33101 TAMPERE

http://www.tampere.fi/tilinpaatos44