Tampere 2017:Valmistelutyön eteneminen

Tampereen kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistamisesta

5.10.2015

Toimintamallin uudistamisen tilannestrategiajohtaja Reija Linnamaa

Tampere 2017 -projekti

• Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita

• Aikataulu: 1.3.2015 - 1.6.2017

• Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

• Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa

• Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä, henkilöstön edustaja nimetty)

Tampere 2017 -projektin aikataulu ja vaiheistus

Vaihe 11.3. – 15.6.2015

Vaihe 216.6. – 31.12.2015

Vaihe 31.1.2016 – 1.6.2017

Tavoitevaihe• Mitkä ovat keskeisimmät

haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa?

• Millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella?

• Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset?

Täsmennysvaihe• Miten linjauksia

konkretisoidaan?• Miten varmistetaan, että

tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista 1.1.2017 ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään 1.6.2017?

Toimeenpanovaihe• Miten varmistetaan muutoksen

hallittu toteutus?

Kyse toimintamallinmuutoksesta:

toimintatapojen uudistaminen keskiössä –

rakenteet tukiroolissa

Kaupunginvaltuuston päätös toimintamallin uudistamisesta 15.6.2015

• toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, sekä toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen,

• poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä,• kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja

tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä,• kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli

hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen,

• toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella,• konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa 1.1.2016 alkaen ja• että pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä,

kaupunginhallituksen ja lautakuntien, ja niiden jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä vuoden 2015 lopussa.

Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

• Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen– palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden

kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen– päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen

• Kumppanuuden vahvistaminen– kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken– kumppanuuden vahvistaminen suhteessa ulkopuolisten palvelutuottajien,

järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa • Johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen

– poliittisen ja virkamiesjohdon työnjaon selkiyttäminen– omistajaohjauksen vahvistaminen– johtamisjärjestelmän ja tuotannon johtamisen selkeyttäminen ja

muuntautumiskykyisen organisaation rakentaminen• Toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

– digitalisaation hyödyntäminen.

Toimintamallin peruselementit_v1

Pormestarimalli vahvistaa poliittista johtamista ja tuo kaupungin johtamiselle kasvot. Johtamismalli on selkeä.

Palvelutoiminnan ohjaus toteutetaan strategiaan pohjautuvilla tulos- ja vaikuttavuustavoitteilla

Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niitä kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa (kuntalainen = asukas, yritys, yhteisö…)

Yhdessä tekeminen organisaation sisällä, kumppanuuksien luominen yhteisöjen ja

muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä rooli innovatiivisuuden ja yhteisöllisyyden

mahdollistajana vahvistavat luottamusta ja edesauttavat toiminnan uudistumista

Pormestarimalliin perustuva selkeä

johtaminen

Palvelujen asiakaslähtöisyys ja kehittäminen

yhdessä

Kumppanuuteen ja mahdollistavuuteen

pohjautuva innovatiivinen

toimintakulttuuri

Kuntalainen

Tulos- ja vaikuttavuus-

ohjaus

Tampere 2017-projektin syksyn aikataulu

elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu

khsuko10.8.

kv-seminaari 5.10.

khsuko5.11.

kh23.11.

kv14.12.

Valmistelutyö, osallistuminen

khsuko28.9.

1. Onko valmisteltu oikeita asioita? 2. Mitä linjataan?

Valtuustoryhmien keskustelut linjauksista

Henkilöstön osallistuminen toimintamallin uudistukseen

• syksyn valmistelutyössä mukana sekä tilaajan että tuotannon edustajia

• 4 työpajaa konsernihallinnon henkilöstölle

• johtoryhmien ja yhteistoimintaryhmän työpajat ja kokoukset, yksikköpalaverit

• kyselyt sisäisessä intrassa (tähän mennessä 4 kpl): uuden ohjausmallin kehittäminen, ideat toimintamallin uudistukseen osallistumisesta, uudistuksen tavoitteiden ja päälinjausten kommentointi, pormestarimallin kommentointi

• ns. sparrausryhmä, jossa osallistujia eri puolilta organisaatiota

• viestintä: ulkoiset nettisivut, intra, seminaarien videoinnit yms.

Viestejä toimintamallin uudistuksen osallistumistilaisuuksista

• asiakaslähtöisyys: pompottelu pois, asiakkaat mukaan suunnitteluun, vastuut selväksi asiakkaan näkökulmasta

• johtamisen kehittäminen ja selkeys• kumppanuus: tilaajan ja tuottajan erottelusta yhteiseen tekemiseen, resurssien

optimaaliseen hyödyntämiseen ja luottamuksen rakentamiseen• toimintatapojen uudistaminen, uusia työn tekemisen tapoja (tiimit, projektit,

digitaaliset välineet)• henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja arvostaminen, rajojen madaltaminen ja

joustavuus (sektori-, yksikkö- ja hierarkiarajat)• uuden ohjausmallin selkeys: ohjaus tuotantoon yhtä kautta, ohjauksessa erilaisia

variaatioita (tuotantoalueet, liikelaitokset); tiltun hyvät puolet tulee säilyttää• tuotannon asema uudistuksessa: mitä muutoksia ja millä aikavälillä?• keskusteluja auki olevista kysymyksistä:

– kaupunkirakenne ja -ympäristökokonaisuuden ja toisen asteen koulutuksen sijoittuminen palvelualueille

– viranomaispalveluiden rooli ja sijoittuminen uudessa rakenteessa– kehittämisen koordinointi– poliittisen ja virkamiesjohdon roolit

10

Poliittisen johtamisen kehittäminen:valmistelutyön eteneminen

strategiajohtaja Reija Linnamaa

Kunnan roolin muutos uudistusten lähtökohtana

• Kuntien rooli ja tehtävät muuttunevat merkittävällä tavalla lähivuosina (mm. sote-uudistus ja muut ylikunnalliset palvelut)

• Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja vahvistaminen, korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa

• Kuntalaisiin ja kunnan toimintaan vaikuttava päätöksenteko pirstaloituu

• Uudenlaiset roolit ja tehtävät edellyttävät myös uudenlaista johtamista ja poliittista ohjausta

– Nykyinen toimintamalli korostaa kuntaa palveluiden järjestäjänä; poliittinen ohjausjärjestelmä rakennettiin tätä tukemaan (mm. tilaajalautakuntia johtavat apulaispormestarit).

Poliittisen ohjauksen muutostarpeet

• Tarve reagoida muutoksiin nykyistä nopeammin

Poliittisen ohjauksen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen

Päätöksentekokyky

• Tarve hallita/ohjata pirstaloituneempaa toimintakenttää

Strategisen ohjausotteen vahvistaminen

Verkostojen osaaminen, edunvalvonta

Pormestarimalli

Pormestarimallin kehittämistarpeita

• Aineistona mm. pormestarikyselyt (2007, 2011, 2015), USO-hankkeen seminaarit ja työkokoukset (2011-2012), Toimintamallin arviointi (2014)

• Keskeiset kysymykset ovat säilyneet samoina:

– Pormestarin tehtävien määrittely (strateginen vs. operatiivinen johtaminen, suhde viranhaltijajohtoon)

– Apulaispormestarien roolin ja tehtävien määrittely (suhteessa viranhaltijoihin ja valmisteluun, suhteessa toisiinsa, suhteessa pormestariin)

– Pormestarin valintatavan pohdinta

Pormestari: Vaihtoehdot

• Ve1: Ei pormestaria

– vrt. KV:n päätös 15.6. (”poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä”)

Pormestarin tehtävänä on Kuntalain mukaan toimia kaupunginjohtajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tehtävien painotuksissa voi kuitenkin olla eroja:

• Ve2: Pormestari, jonka tehtävissä yhdistyvät strateginen ja operatiivinen johtaminen

• Ve3: Pormestari, jonka tehtävissä painottuu strateginen johtaminen

Ve1: Ei pormestaria

• Tällä hetkellä lähinnä teoreettinen vaihtoehto

• Pormestarimallin vaihtoehtona poliittisen- ja viranhaltijajohtamisen selkeä erottaminen

• Kaupunginjohtajana viranhaltija

• Poliittisella prosessilla oma johtajansa, esim. kh:n päätoiminen puheenjohtaja

• Poliittista johtamista voivat vahvistaa em. lisäksi esimerkiksi päätoiminen/osa-aikainen kv:n puheenjohtaja, kh:n varapuheenjohtajat ja/tai lautakuntien puheenjohtajat

Ve2 ja Ve3: Pormestarin rooli ja tehtävätStrategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Strategista johtamista painottava malli

• Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta

• Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen

• Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja

• Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessienjohtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksienjohtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen

• Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja• Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät

valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksienjohtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen

• Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Pormestari johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken

• Pormestari osallistuu valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla ja esittelee keskeiset asiat; toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä

• Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitsemanpormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan

• Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitunpormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan?

Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli

Kuvaus • Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta

Painotukset tehtävissä • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja

• Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon,talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen

KH:n asioiden valmistelu ja esittely

• Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista.

Organisaation johtaminen • Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken

Valintatavan vaikutukset • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan

Mallin vaikutuksia

• ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun kuntalaissa määritellyn pormestarin johtamistehtävän

• pormestarilla mahdollisuus suoriin johtamis- ja päätöksentekopolkuihin

• johtamisen selkeys suuri haaste, erityisesti pormestarin ja viranhaltijajohdon tehtävien rajapinnoilla

• vaarana, että strateginen hukkuu operatiivisen alle

Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:• selkeät johtosäännöt, yhteisymmärrys eri

toimijoiden tehtävien sisällöistä• riittävä delegointi ja luottamus – ei hukuta

yksityiskohtiin

Suhde uudistuksen tavoitteisiin:• johtamisen selkeys (-)• demokratian vahvistaminen (+)

Strategista johtamista painottava malli

Kuvaus • Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen

Painotukset tehtävissä • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja

• Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet,verkostojen ja kumppanuuksienjohtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvynvahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen

KH:n asioiden valmistelu ja esittely

• Pormestari osallistuu asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat

Organisaation johtaminen • Toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä

Valintatavan vaikutukset • Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävätkallistunevat tähän suuntaan?

Mallin vaikutuksia• selkeyttää pormestarin ja viranhaltijajohdon välistä

työnjakoa• suuntaa pormestarin resursseja strategisen tason

tekemiseen

• haastaa johtamistehtävän kokonaisvaltaisen haltuun oton; voi jättää pormestarin organisaatiosta irralliseksi (vähemmän suoria johtamis- ja päätöksentekopolkuja, riittävä tiedon saanti haasteellista)

Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:• johtamistehtävän toteuttaminen selkeillä

johtosäännöillä ja toimivilla delegoinneilla• vahva luottamus pormestarin ja viranhaltijajohdon

välillä• avoin tiedon kulku• edellyttää pormestarilta erittäin vahvaa

johtamisotetta (strategisen johtamisen välittyminen osaksi toimeenpanoa)

Suhde uudistuksen tavoitteisiin:• johtamisen selkeys (+/-); selkeyttää roolia suhteessa

virkamiesorganisaatioon mutta heikentää pormestarin yhteyttä linjausten toimeenpanoon

• demokratian vahvistaminen (-)

Pormestarin valintatapa: Vaihtoehdot

• Ve1: Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin

• Ve2: Pormestarin suora vaali

– Lainsäädännön sen mahdollistaessa

Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 1/2Valtuusto voi päättää, että pormestari valitaan suorilla vaaleilla.Pormestarinvaalin toimittaminen• Pormestariehdokkaan tulisi olla kyseessä olevan kunnan asukas.• Pormestariehdokkaita voisivat asettaa kaikki puoluerekisteriin merkityt puolueet ja

valitsijayhdistykset.• Pormestariksi valittaisiin ehdokas, joka saisi suorassa vaalissa yli puolet annetuista

äänistä. • Valtuuston tulisi etukäteen päättää, miten toimitaan, jos kukaan ehdokkaista ei saa

ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä.– Ve1: presidentinvaalin tapaan toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen

ehdokkaan välillä– Ve2: lopullinen valinta siirtyisi valtuustolle, joka valitsisi kahdesta eniten ääniä

saaneesta ehdokkaasta.• Pormestarivaalin ennakkoäänestys toteutettaisiin vain kyseisen kunnan alueella.• Mikäli pormestarinvaalissa valittu pormestari tulisi pysyvästi estyneeksi tai erotettaisiin

kesken toimikauden, valtuusto valitsisi pormestarin jäljelle jääväksi toimikaudeksi.

Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 2/2

Suoralla vaalilla valitun pormestarin asema• Pormestari toimisi sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana että kunnanjohtajana.• Pormestari olisi asemaltaan kunnan luottamushenkilö, jonka toimikausi olisi valtuuston

toimikausi.• Suoralla vaalilla valitun pormestarin johtamisjärjestelmään voitaisiin siirtyä valtuuston

tavanomaisella enemmistöpäätöksellä.• Pormestarinvaali toimitettaisiin kuntavaalien yhteydessä. Henkilö voisi tulla valituksi

sekä valtuutetuksi että pormestariksi. Tällöin pormestari voitaisiin periaatteessa valita myös valtuuston puheenjohtajaksi.

• Pormestarin erottaminen olisi mahdollista määräenemmistöllä ja edellyttäisi, että vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista kannattaisi erottamista. (erottamisoikeus korostaisi valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päättävänä tahona siitä huolimatta, että pormestari olisi suoralla vaalilla valittu; erottamisprosessin aikana on mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys).

Pormestarin valintatavan vaikutuksia (tarkentuu)Valtuusto valitsee Suora vaali

• Pormestari selkeästi valtuuston alainen toimija, mutta myös osa valtuustoa ja sen voimasuhteita

• Pormestari vahvan mandaatin omaava poliittinen toimija suhteessa valtuustoon, etenkin jos ei ole valtuuston jäsen – vaikutukset riippuvat kulloisistakin poliittisista voimasuhteista

• Muuttaa/vahvistaa myös kh:n asemaa suhteessa valtuustoon

• Edelleen kuitenkin valtuuston alainen (erottamisoikeus), yhteistyövaatimus

• Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta

• Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta

• Päätösten toimeenpano tehokkaampaa (pormestarilla selkeä mandaatti kuntalaisilta) tai toimeenpano puuroutuu, mikäli pormestari ei edusta poliittisesti valtuuston enemmistöä

• Vaikutukset suhteessa viranhaltijajohtoon?

• Pormestari saattaa jäädä kuntalaisille vieraammaksi valtuuston jatkeeksi – pitkälti persoonakysymys

• Lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia• Suora vastuu suhteessa kuntalaisiin• Valta henkilöityy ja keskittyy nykyistä enemmän?

• Valtuutettu vs. ei-valtuutettu?

Apulaispormestarit: Vaihtoehdot

• Ve1 Ei apulaispormestareita

• Ve2 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä

• Ve3 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana

• Ve4 Apulaispormestari kaupunginhallituksen jäsenenä ja kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtajana

Myöhemmin materiaalissa käsitellään vaihtoehtoisia malleja poliittisen ohjauksen järjestämiseksi (jaostomalli, lautakuntamalli, yhdistelmämalli). Apulaispormestarien määrää, roolia ja tehtäviä on niiden yhteydessä käsitelty esimerkinomaisesti vaihtoehtojen 3 ja 4 pohjalta. HUOM: Erilaiset variaatiot apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä ovat mahdollisia mallien sisällä (esim. apulaispormestarien kh-jäsenyys ja esittelyoikeudet). Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.

Ve1: Ei apulaispormestareita

• Jos kaupunki jatkaa pormestarimallissa, mutta päättää luopua apulaispormestareista, on tarkoituksenmukaista luoda apulaispormestarien tilalle uudenlaisia väyliä poliittiselle johtamiselle

• lautakuntien päätoimiset/osa-aikaiset puheenjohtajat? (tehtävä ei muuttuisi nykyisestä, mutta nimikkeen muutos korostaisi roolia lautakunnan puheenjohtajana)

• kh:n päätoimiset/osa-aikaiset varapuheenjohtajat?

Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä• Apulaispormestarit olisivat palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajia ja tässä

roolissa oman alueensa edustajia myös kaupunginhallituksessa

• Vaihtoehtoa on tarkasteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta se ei ole edennyt jatkovalmisteluun

– lautakunnan asiat vs. koko kaupungin etu (kaupunginhallituksen rooli yhteen sovittajana korostui erityisesti tiltu-mallissa)

• Lähellä Ruotsissa käytössä olevaa ns. kuntaneuvosmallia, tosin

– Ruotsissa kaupunginhallituksen asema on selvästi heikompi, ei esim. otto-oikeutta lautakuntien päätöksiin

– ei lakisääteistä kunnanjohtajaa/johtavaa viranhaltijaa – vahva poliittisen johtamisen traditio, politiikka ammattimaistunut

Poliittinen ohjausjärjestelmä: päävaihtoehdot

Kuntalain mahdollistamia ohjausmalleja

• Perinteinen lautakuntamalli

– perustuu poliittisen vastuun jakamiseen: kv – kh – lautakunnat

– tämän pohjalta ehdotettu kahta vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”lautakuntamalli” ja ”yhdistelmämalli”

• Ministerimalli

– lähtökohtana kaupunginhallituksen roolin korostaminen

– tätä soveltaen ehdotettu yhtä vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: ”jaostomalli”

• Valiokuntamalli

– lähtökohtana valtuuston roolin korostaminen

– ei ehdoteta jatkovalmisteluun, sillä se on haastava yhdistää pormestarimalliin

Vaihtoehtoiset Tampereen mallit • Ve1 Jaostomalli

– KH:n rooli sekä palveluiden järjestämisessä että elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa ja vahvistamisessa korostuu

– lautakunnilla toimeenpaneva ja palvelutoiminnan ohjaukseen keskittyvä rooli• Ve2 Lautakuntamalli

– KH:n tehtävät nykyisen kaltaiset, keskeisimpinä konserni-/omistajaohjaus sekä palvelualueiden strategiset asiat

– lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa

• Ve3 Yhdistelmämalli– KH:n rooli elinvoiman luomisessa ja vahvistamisessa korostuu– lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan

ohjauksessa

HUOM: Mallit voivat sisältää erilaisia variaatioita esim. apulaispormestarien määrän ja tehtävien tai lautakuntien määrän osalta. Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.

Jaostomalli

Kaupungin-hallitus

• Tehtävissä painottuvat: palvelutarpeiden määrittely ja palvelujen järjestämisen ohjaus, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus

• Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja

Kh:n jaostot • Hyvinvointijaosto• Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto• Yhdyskunta-/kaupunkiympäristöjaosto• Liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto

• Puheenjohtajat: apot (pl. lija)• Esittelijät: palvelualueiden johtajat, konsernijohtaja (lija)• Jaostomallin oletuksena on, että jaostojen jäsenet ovat

kh:n varsinaisia ja varajäseniä (muussa tapauksessa malli muistuttaa lautakuntamallia)

Apulais-pormestarit

• Kh:n jäseniä/varapuheenjohtajia• Johtavat kh:n jaostoja (pl. lija)

Lautakunnat • Kullakin palvelualueella oma lautakunta• Keskeiset tehtävät: kh:n jaostojen linjausten

toimeenpano, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)• Voivat jakaantua jaostoihin• Puheenjohtajina muut kuin apot• Esittelijät: palvelualuejohtajat tai määräämänsä

viranhaltijat

Tuotannon/palvelu-toiminnan poliittinen ohjaus

• Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisestilautakuntien kautta

• Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä

Mallin vaikutuksia

- Kh:lla vahva strateginen johtajuus, tukee konsernin kokonaisohjausta, ketteryys

- Vahvistaa kh:n jäsenten osaamista

- Kh:n tehtäväkenttä laaja- ajankäyttö ja osaaminen? - työn puuroutuminen?

- Jaostoja monta, päällekkäiset jäsenyydet- Vallan keskittyminen, demokratian kaventuminen

(esim. pienryhmien edustus?)- Kh:n yhteen sovittava rooli vähenee/poistuu- Pormestarin rooli muuttuu (mm. suhde apoihin)- Sisäinen epätasapaino (vahvat apot vs. ei-päätoimiset

kh:n jäsenet)- Lautakunnista uusi tuotannon poliittinen ohjausväline- Tuotannon ammattijohdon rooli kapenee- Johtamisen selkeyttämisen näkökulmasta

haasteellinen malli

Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm:- Jaostojen käsittelemien asioiden tarkka määrittely

(riittävä strategisuus) - Jaostoilla lopullinen päätösvalta käsittelemiinsä

asioihin, ei kaksinkertaista käsittelyä (jaosto-kh)

Suhde uudistuksen tavoitteisiin:- johtamisen selkeyttäminen (+/-)- demokratian vahvistaminen (-)

Lautakuntamalli

Kaupungin-hallitus

• Tehtävissä painottuvat: konserniohjaus/omistajaohjaus, palvelualueiden strategiset asiat (siirretään johtosäännöillä, esim. hankintalinjaukset, edunvalvonta, str. aluekehitysohjelmat, palveluverkko),yhteen sovittava rooli

• Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja

Kh:n jaostot • Henkilöstöjaosto,liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto

• Puheenjohtajat: kh valitsee keskuudestaan• Esittelijät: konsernijohtaja ja henkilöstöjohtaja

Apulais-pormestarit

• Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä• Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun

suuntaviivoista

Lautakunnat • Kullakin palvelualueella oma lautakunta• Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden

määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus,palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)

• Voivat jakaantua jaostoihin• Puheenjohtajina apot• Esittelijät: palvelualueiden johtajat tai määräämänsä

viranhaltijat

Tuotannon/palvelu-toiminnan poliittinen ohjaus

• Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisestilautakuntien kautta

• Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä

Mallin vaikutuksia- Selkeä ja tuttu malli, toimijoilla helposti ymmärrettävät

roolit, toimivallat ja vastuut – sama toimintamalli kaikilla palvelualueilla

- Säilyttää kh:n nykyisen valvovan ja yhteen sovittavan roolin

- Säilyttää pormestarin nykyisen roolin- Apulaispormestareilla selkeä rooli lautakuntien

puheenjohtajina; vaatiiko 3 apulaispormestaria?- Lautakunnilla mahdollisuus vahvaan osaamiseen omalla

palvelualueellaan- Edustuksellisempi kuin esim. jaostomalli

- Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että omasta tuotannosta, vaarana oman tuotannon korostuminen?

- Hajautuneempi poliittinen ohjaus (vrt. jaostomalli)- Onko kh:n rooli riittävän vahva kunnan muuttuvissa

tehtävissä? - Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella haasteena

erismitalliset asiakokonaisuudet ja niiden sijoittuminen (kh-ltk)

Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm.- Lautakunnan kaksoisrooli vaatii toimiakseen vahvan

ohjausmallin (tuva)- Lautakunnissa käsiteltävien asioiden tarkka määrittely (ei

liian operatiivista)

Suhde uudistuksen tavoitteisiin:- johtamisen selkeyttäminen (+)- demokratian vahvistaminen (+)

Lautakuntamalli: tarkennuksia• Lautakuntamallissa kaupunginhallitukselle siirretään johtosäännöillä joitain

palvelualueiden strategisen tason tehtäviä, esim.

– strategiset aluekehitysohjelmat

– yleiskaavojen linjaukset

– edunvalvonta

– hankintalinjausten yhteensovittaminen

– palvelutoiminnan organisoinnin muutokset

– palveluverkko

– muuta?

• Lautakuntamallissa voi olla myös kahden apulaispormestarin malli, mikäli tehtävät jaetaan yli palvelualueiden: hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestari voisi toimia apulaispormestarina myös ns. osaamislautakunnassa (muu osa elinvoiman palvelualueesta olisi pormestarin alaisuudessa)

Yhdistelmämalli

Kaupungin-hallitus

• Tehtävissä painottuvat: elinvoiman vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus

• Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja

Kh:n jaostot • Jaosto elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle:Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto

• Lisäksi: liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto• Puheenjohtajat: pormestari elinvoima- ja

kilpailukykyjaostossa (khsukossa esitetty, että pj voisi olla myös apulaispormestari; vaihtoehto pohdittava mikäli yhdistelmämalli valitaan), kh valitsee liiketoimintajaoston puheenjohtajan keskuudestaan

• Esittelijät: konsernijohtaja/palvelualueen johtaja

Apulais-pormestarit

• Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä• Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun

suuntaviivoista

Lautakunnat • Hyvinvoinnin ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla lautakunnat

• Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus,palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut)

• Voivat jakaantua jaostoihin• Puheenjohtajina apulaispormestarit• Esittelijät: palvelualueiden johtajat (hyvinvointi,

yhdyskuntarakenne/kaupunkiympäristö)

Tuotannon/palvelu-toiminnan poliittinen ohjaus

• Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta

• Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä

Mallin vaikutuksia

- Korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuuden strategisuutta, mahdollistaa ketterän ja nopean reagoinnin

- Vahvistaa pormestarin roolia strategisena toimijana- Mikäli apulaispormestarit ovat lautakuntien

puheenjohtajia, mallissa voisi olla kaksi apulaispormestaria

- Pormestarin roolissa korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus; vaarana muiden asioiden ja kh:n yhteen sovittavan roolin jääminen vähemmälle huomiolle

- Vähemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin lautakuntamallissa

Edellytyksiä mallin toimivuudelle:- Elinvoima- ja kilpailukykyjaoston mielekäs

tehtäväkokonaisuus- Elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus

haasteellinen kaikissa mallissa –konsernitasoisia (kv-suhteet, edunvalvonta) ja palvelutyyppisiä asiakokonaisuuksia

- Jos toisen asteen koulutus tulee osaksi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta, voiko kh:n jaosto ohjata osin seudullista toimintaa?

Suhde uudistuksen tavoitteisiin:- johtamisen selkeyttäminen (-)- demokratian vahvistaminen (+/-)

Lautakuntarakenne

• Eri ohjausmalleihin sopivia lautakuntarakenteita on alustavasti pohdittu, mutta niitä tarkennetaan valtuustoseminaarin (5.10.) jälkeen

• Seuraavalla kahdella dialla esitetään esimerkinomaista vaihtoehtopohdintaa

• lautakuntarakenne yhdistelmämallissa

• lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella

Lautakunnat yhdistelmämallissa, ESIM.• Hyvinvoinnin palvelualue

– Ve1: Yksi koko palvelualueen kattava lautakunta• Hyvinvointilautakunta

– Ve2: Sektorilautakunnat (2-3)• Sosiaali- ja terveyslautakunta (sote-yhteistoiminta-alueelle siirtyvät tehtävät)• Hyvinvointilautakunta (hyvinvointiin jäävät tehtävät sote-uudistuksen jälkeen;

voidaan myös jakaa esim. sivistys- ja vapaa-aikalautakuntiin)– Ve3: Nykyisen elämänkaarimallin tiivistäminen

• terveyden ja toimintakyvyn + ikäihmisten lautakunta• lasten ja nuorten palveluiden lautakunta• sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta

• Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (kh:n/kh:n jaoston alaisuudessa)– Ei lautakuntaa (jos toisen asteen koulutus hyvinvoinnin palvelualueella)– Osaamislautakunta (jos toisen asteen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn

palvelualueella)

• Yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue– Yhdyskunta-/kaupunkiympäristölautakunta (sis. ympäristö- ja rakennusjaosto sekä

seudullinen jätehuoltojaosto)– Joukkoliikennelautakunta (seudullinen)

Lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella, esim.

Yksi hyvinvointilautakunta Sektorilautakunnat Elämänkaarilautakunnat

Kokonaisnäkemys ja -ote hyvinvoinnin alueeseenVoisi pilkkoutua esim. asiakkuusjaostoihin(elämänkaarimalli)

Helposti ymmärrettävät, selkeät asiakokonaisuudet

Asiakaslähtöinen malli; säilyttää tiltussa hyvänä pidetyn elämänkaariajattelun

Sote-kokonaisuus suhteellisen helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle; lautakunta voi jatkaa, mutta karsituilla tehtävillä (muodostaisi edelleen mielekkään laajan kokonaisuuden)

Sote-kokonaisuus helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle

- Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista

- Sektoriajattelu ei tue asiakaslähtöisyyttä?

- Tehtävien määrä – muodostavatko riittävän laajoja kokonaisuuksia?

- Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista

- Kaventaa demokratiaa – voisiko osin ratkaista jaostoilla?

- Suuri asiakokonaisuus yhdellä lautakunnalla: aika ja osaaminen?

- Kuinka suhteutuu palvelutoiminnan ohjaustehtävään?

Tuotantoalueiden johtokunnat

• Tuotantoalueiden johtokuntia ei ole mukana lähemmin tarkastelluissa vaihtoehdoissa

– sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin purkaminen tuo uudenlaisen ohjauslogiikan myös poliittiseen järjestelmään (mitä tehtäviä johtokunnille jäisi sisäisen tiltunpurkautuessa?)

– poliittisen ohjauksen kehittämistarpeet (selkeyttäminen, virtaviivaistaminen, strategisen otteen vahvistaminen) eivät tue johtokuntien säilyttämistä

• Jos tuotantoalueilla olisi johtokunnat, se tarkoittaisi

– Jaostomallissa: lautakuntien rooli kh:n jaostojen ja johtokuntien välissä jäisi epäselväksi

– Lautakuntamallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi

– Yhdistelmämallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi

• Huom: ei muutoksia liikelaitosten johtokuntiin!

Kaupunginvaltuusto linjaa poliittisten toimielinten kehittämisen osalta 14.12. ..

• … että pormestarin tehtävissä painottuvat jatkossa xxx

• … että seuraava pormestari valitaan (joko valtuuston toimesta tai suoralla vaalilla).

• … että poliittisen ohjauksen lähtökohtana uudessa toimintamallissa on malli xxx.

• … että uudessa toimintamallissa luovutaan tuotannon johtokunnista.

• … että valitun poliittisen ohjausmallin perusteella apulaispormestarit … (onko apulaispormestareita ja missä roolissa).

• … että eri toimijoiden johtosääntötasoinen (uuden kuntalain mukaan hallintosääntötasoinen) tehtävien määrittely tehdään vuoden 2016 aikana.

Konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistaminen:valmistelutyön eteneminen

konsernijohtaja Juha Yli-Rajalastrategiajohtaja Reija Linnamaa

Konsernihallinnon uudistamisen aikataulu• Toimintamallin uudistukselle sovitut tavoitteet ohjaavat konsernihallinnon uudistamista.• Tavoitteena on saada konsernihallinnon päärakenne kuntoon 1.1.2016 mennessä.• Toimintamallin uudistuksesta valmistellaan ns. periaatepäätös siten, että se olisi

14.12.2015 kaupunginvaltuuston käsittelyssä– osana periaatepäätöstä yleiskuvaus konsernihallinnon rakenteesta – esitys palveluiden sijoittumisesta palvelualueille– kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien johtajien nimittämistä

• Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 28.9.2015, että kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen konsernihallinnon uudistamisen valmistelua jatketaan konsernihallinnon johtotehtävien täyttämiseksi jo uuden toimintamallin siirtymävaiheessa.

• Johtajien toimenkuvien määrittäminen ja ilmoittautumismenettely tehdään kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen.

• Tämän jälkeen käynnistetään uudistamistyö, jossa haetaan olennaista toimintatapojen muutosta ja vuoden 2016 aikana nimitettävien johtajien esityksiä alaisensa toiminnan uudistamiseksi.

• Muutoksessa korostuu toiminnan virtaviivaistaminen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoivien ja niihin reagoivien prosessien tunnistaminen.

KonserniprosessitHyvinvoinnin palvelualueen johto

Yhdyskuntarakenteen palvelualueen johto

Konsernijohtaja

Konserniohjaus

Konsernipalvelut

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johto

Pormestari

Lanu, teto, iki, sive

Perusta nykyisessä kaupunkiympäris-tön kehittämisessä

toisen asteen koulutus?

Perusta nykyisessä Kaupunkikehitysryhmässä,osesta elinkeino- ja työllisyys

yl. piirteinen maankäytönsuunnittelu, str. aluekehitysohjelmat?

Konsernihallinnon uudistuminen: perusrakenne siirtymävaiheessa 2016 (siirtymävaiheen aikana uudistustyö jatkuu)

toiminnan sisältöjen linjaaminen yhdessä palvelualueiden kanssa

konsernin kokonaisedun varmistaminen

johtamisen ja toiminnan tuki

konserniohjaukseen osallistuminen prosessien sujuvuuden näkökulmasta

• Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. • Kolme palvelualuetta keskiössä. Palvelualue jakaantuu palvelualueen johtoon ja palvelutoimintaan. Palvelualueiden johto sijoittuu

konsernihallintoon.• Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjauksella ja konsernipalveluilla. • Palvelualueiden johtajat, konsernipalveluiden johtaja ja konserniohjausprosessien vetäjät toimivat konsernijohtajan alaisuudessa.• Vuoden 2016 aikana palvelualueiden johtajat ja konsernipalveluiden johtaja tekevät esitykset siitä, miten heidän alaistaan toimintaa ja

valtuuston 14.12.2015 päätöksestä riippuen myös palvelualueiden palvelutoimintaa uudistetaan ja millaisia tehostamismahdollisuuksia toiminnassa on.

• Vuoden 2016 aikana tehdään esitys siitä, miten konserniohjauksen kokonaisuutta uudistetaan.

viranomaispalvelut?

Yhdyskuntarakenteen vai kaupunkiympäristönpalvelualue?

Konsernihallinnon organisaatioluonnoksen selostusta• Siirtymävaiheessa hyvinvointipalvelujen nykyinen ydinprosessijako säilyisi (samalla kun

vuoden 2016 aikana rakennetaan uutta). Apulaispormestarien tai lautakuntien rooleihin ei tule muutoksia siirtymävaiheessa.

• Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus siirtyisi osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta.

• Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sisällä toiminnot ryhmittyisivät nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyisivät osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessista tälle palvelualueelle. Tämä ei aiheuta muutoksia apulaispormestarin tai lautakunnan rooleihin siirtymävaiheessa.

• Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa. Palvelualueiden johtajat olisivat tiivisti mukana liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisessa (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon toimintasäännössä).

Tuotannon (uudessa toimintamallissa palvelutoiminnan) rakenteiden uudistaminen• Palvelualueiden johtajat tekevät esitykset toiminnan kehittämisestä ja

virtaviivaistamisesta palvelualueensa osalta (sis. palvelutoiminnan).

• Palvelutoiminnan muutoksia arvioidaan itsehallintoalueen valmistelua vasten.

• Palvelutoiminnan ohjaus muuttuu uuden johtamis- ja ohjausmallin sekä uuden poliittisen toimielinrakenteen myötä.

• Kumppanuuteen pohjautuva toimintakulttuurin muutos, palvelutoiminnan asiakaslähtöinen johtaminen ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen muuttavat olennaisesti toimintatapoja.

Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistamisen osalta…• … miten palvelut sijoittuvat palvelualueille

• että konsernihallinnon rakenteen keskiössä on kolme palvelualuetta, joiden johto sijoittuu konsernihallintoon, ja että palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla

• että konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa, ja että tämän mahdollistamiseksi muutetaan kaupunginhallituksen johtosääntöä tarvittavalla tavalla.

Vaihtoehdot: Kaupunkirakenne ja -ympäristö

• Ve1 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa

• Ve2 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perustella, muut asiat käsitellään lautakunnissa

• Ve3 Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailu-kyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella

• Ve4 Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella

HUOM1: Poliittisten toimielinten valmisteluvaihtoehdot ovat pohdinnassa. Mallinnuksissa on lähdetty oletuksesta, että elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue on kh:n tai kh:n jaoston ohjauksessa. Mallinnuksissa ei ole mukana viranomaispalveluita, ympäristöpolitiikkaa eikä mahdollista toisen asteen koulutuksen sijoittumista elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle.

HUOM2: Strategisten aluekehitysohjelmien laajuutta ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Niitä voidaan tarkastella suurina kokonaisuuksina, joihin sisältyy myös suunnitteluresursseja tai niistä voidaan erottaa strateginen hankejohto.

HUOM3: Tällä dialla ja vaihtoehtokuvissa käytetään termiä yhdyskuntarakenteen palvelualue. Muussa valmistelumateriaalissa on esitetty myös vaihtoehtoinen nimi kaupunkiympäristön palvelualue.

Pormestari

Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueElinkeino- ja työllisyyspolitiikka

Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet

Apulaispormestari

Plussaa• Selkeät vastuut johtamisessa ja asiakkaan kannalta,

poistaisi päällekkäisyyttä• Elinvoima ja kilpailukyky kaupunginhallituksen alla,

korostaa strategista merkittävyyttä• Maankäytön kokonaisprosessi yhdessä paikassa, yhden

budjetin alla

Miinusta• Tampereen kaupungin vahvuutena on ollut visionäärinen kaupunkikehitys.

Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista. Riskinä näkökulmaien kaventuminen ja siiloutuminen

• Elinvoiman ja kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet ja poliittiset toimielimet eriytyvät toisistaan.

• Maa- ja asuntopolitiikka eivät ole yhtä suoraan käytössä elinvoiman kehittämisen keinovalikoimassa.

• Pormestarilla ja kaupunginhallituksella ei ole selkeää roolia.• Yhdyskuntarakenteen kokonaisuus on erittäin laaja. Vaarana

ylikuormittuminen sekä poliittisen että viranhaltijajohdon osalta.• Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns.

haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju.

Yhdyskuntalautakunta

Joukkoliikennelautakunta

Yhdyskuntarakenteen palvelualue

Maapolitiikka, AsuntopolitiikkaKaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat

Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne

Kaupunkisuunnittelu: yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, yleiskaavoitus,

asemakaavoitus

str. aluekehitysohjelmat: esim. 1-4 ohjelmaa, joihin yhdistyy mm.

elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen teemoja (esim.

Hiedanranta, Keskusta)

Ve1: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa

Pormestari

Kaupunginhallitus

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueElinkeino- ja työllisyyspolitiikka

Osaamisen kehittäminenKaupunkimarkkinointi

Yhteiskuntasuhteet

Suoraan kh/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto

Yhdyskuntarakenteen palvelualueMaapolitiikka, strategiset aluekehitysohjelmat Asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoitus

KaupunkisuunnitteluYleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito

Liikennesuunnittelu, joukkoliikenneApulaispormestari

Yhdyskuntalautakunta

Joukkoliikennelautakunta

Plussaa• Kh:n strateginen ohjausvalta toteutuu, yhdyskuntarakenteen

palvelualueella yhtenäinen organisaatiorakenne yhden virkamiehen johdettavana

• Virkamiesjohtamisen kannalta selkeä, poistaisi päällekkäisyyksiä

Miinusta• Apulaispormestarin johtaminen ulottunee

yhdyskuntarakenteen palvelualueelle kokonaisuutena jolloin haasteeksi voi tulla kaksinkertainen poliittinen ohjaus (pormestari – apulaispormestari)

• Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista

• Maa- ja asuntopolitiikan ja strategisten aluekehitysohjelmien kytkentä elinvoima- ja kilpailukykykokonaisuuteen heikkenee valmistelussa

• Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju

Ve2: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perusteella, muut asiat käsitellään lautakunnissa

Pormestari

Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaOsaamisen kehittäminen

Maa- ja asuntopolitiikkaKaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet

Apulaispormestari

YhdyskuntalautakuntaJoukkoliikennelautakunta

Plussaa• Tukee palvelualueiden yhteistyötä• Maa- ja asuntopolitikka edelleen edistämässä tiiviisti

elinvoimaa• Estää haitalliseksi koetun päätösketjun toteutumisen:

maanhankinta – jalostus – luovutus• Poistaa strategisten aluekehitysohjelmien osalta

päällekkäisen suunnittelun

Miinusta• Strategisten aluekehitysohjelmien rooli osana elinvoimaa

vähenee• Kaupunginhallituksella ja pormestarilla ei ole roolia

strategisten maankäyttöasioiden linjauksissa.• Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa

tukea rakenteista (erit. strategiset aluekehitysohjelmat)• Maa- ja asuntopolitiikka erillään yhdyskuntarakenteen

kokonaisuudesta, maankäytön kokonaisprosessi pirstaloituu

Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmatYleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito

Liikenteen suunnittelu, joukkoliikenne

Ve3: Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella

Pormestari

Kaupunginhallitus

Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue

Elinkeino- ja työllisyysasiatOsaamisen kehittäminen

Strategiset aluekehitysohjelmatMaapolitiikka, asuntopolitiikka

Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet

ApulaispormestariYhdyskuntarakenteen palvelualueYhdyskuntalautakunta

Joukkoliikennelautakunta

Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto

KaupunkisuunnitteluYleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito

Liikenteen suunnittelu, Joukkoliikenne

Plussaa• korostaa kh:n ja pormestarin roolia strategisena toimijana • kannustaa palvelualueita tiiviiseen yhteistyöhön,

mahdollisuus eri tulokulmia yhdistävään kaupunkikehittämiseen kasvaa

Miinusta• kaupunkirakenteen ja -ympäristön kokonaisuus jakaantuu

kahdelle palvelualueelle• johtamisvastuu jakaantuu• ei muuta nykytilannetta, nykyiset haasteet ratkaistava

muulla tavalla• kaupunginhallituksen ohjaus yleiskaavoihin puuttuu• Mikäli strategiset aluekehitysohjelmat sisältävät myös

suunnittelua niin suunnitteluresurssien käytön päällekkäisyys jatkuu

Ve4: Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella

Viranomaispalvelut • Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan,

kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan, pysäköinninvalvonnan sekä jätehuollon viranomaistehtävät. Seudullisia näistä ovat ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Yksikkö toimii tällä hetkellä tilaajaryhmän ohjauksessa.

• Viranomaispalveluiden osalta ratkaistava kehityssuunta: A. pidetäänkö se viranomaispalveluihin keskittyvänä kokonaisuutena B. kehitetäänkö sitä ulkoiseksi palvelukeskukseksi, jossa olisi laajasti paitsi viranomaistehtäviä myös

kuntalaisten palvelutehtäviä (esim. venepaikat, kalastusluvat, joukkoliikenteen palvelupiste, hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet)

C. perustetaanko kuntalaisten näkökulmasta yhden luukun periaatteella toimiva ulkoinen palvelukeskus, jonka taustalla voi olla organisatorisesti erillään olevia yksiköitä (yksiköiden sijoittuminen silti ratkaistava, samoin palvelukeskuksen johtaminen)

• Kaksi sijoittumisvaihtoehtoa kehityssuuntien A ja B osalta: Ve1 Yksikkö osana konsernipalveluita

• sama ohjausmalli kuin sisäisellä palvelukeskuksella; mikäli yksikössä on useamman palvelualueen asioita, tämä olisi looginen sijoittumispaikka

• yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle kiinteästi liittyvät osat joutuvat rakentamaan yhteistyökytkennät erikseen

Ve2 Yksikkö osana yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualuetta• ympäristöterveydenhuolto + muut mahdolliset muiden palvelualueiden tehtävät?• vahvistaa yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueen kokonaisuutta

Ympäristöpolitiikka

• Kestävä yhdyskuntayksikkö on nyt osa kaupunkikehitysryhmää; se on haluttu nähdä kaupunginhallituksen päätöksentekoa lähellä olevana toimintona. Yksikkö linjaa ja koordinoi kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja vahvistaa ympäristönäkökulmaa päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikka kohdistuu toimintatapana koko kaupungin toimintaan. Ympäristönsuojelu on osa viranomaispalveluita.

• Toimintamallin uudistuksessa tulisi ratkaista sijainti. Vaihtoehtoina:A. sijoittuminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle

• ympäristöpolitiikan ajankohtaiset osa-alueet kuten energiapolitiikka, kiertotalouden edistäminen, materiaalitehokkuus ja muut luonnonvarakysymykset sekä ympäristöimago ovat teemoja, joilla on yhtymäkohtia elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen muiden sisältöjen kanssa

B. sijoittuminen yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle• yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueella sijaitsevat

suurimmat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet, joilla varmistetaan ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen

Toisen asteen koulutus: sijoittumisvaihtoehdot

• Ve1 Toisen asteen koulutus jaettu kahdelle palvelualueelle• lukiokoulutus hyvinvoinnin palvelualueella, ammatillinen koulutus

elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella

• Ve2 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena hyvinvoinnin palvelualueella

• Ve3 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella

Toisen asteen koulutusta koskeva selvitys on käynnissä. Siinä arvioidaan myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisen tuotantoalueen tarpeellisuutta ja pohditaan organisointivaihtoehtoja (esillä myös osakeyhtiömalli). Selvitys valmistuu 15.10. Ve2 ja ve3: Vaikka toisen asteen koulutus olisi järjestäjänäkökulmasta samalla palvelualueella, se voi olla palvelutoiminnan (aiemmin tuotanto) osalta jakaantunut kahteen organisaatioon.

Jako kahdelle palvelulalueelle (lukio – hyvinvointi; ammatillinen koulutus

– elinvoima ja kilpailukyky)

Kokonaisuushyvinvoinnin

palvelualueellaKokonaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella

Lukiokoulutus voidaan tulkita yleis-sivistäväksi koulutukseksi ja siten kiinteäksi jatkumoksi perusopetuksel-le. Ammatillisille koulutukselle taas on tärkeää yhteys elinkeinoelämään, mikä toteutuisi nykyistä paremmin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelu-alueella.

Yhteys ammatillisen ja lukiokoulutuk-sen välillä on tällä hetkellä melko ohut (mm. erillinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat).

Kansallisena ja kansainvälisenä tren-dinä yhtenäinen osaamisen kehittä-minen. Toisen asteen yhtenäisyys nähty tärkeänä erityisesti työelämän näkökulmasta: mm. yhdistelmätut-kinnot, modulaariset koulutuskoko-naisuudet.

Kahtiajako vaikeuttaisi mm. ikäluokan hallinnan, koulutuksen suuntaamisen, nuorisotakuun sekä talouden ja tehokkuuden näkökulmasta kokonaisuuden suunnittelua.

Korostaa toisen asteen koulutusta hyvinvointi-palveluiden osana.

Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mah-dollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi

Vahvistaisi hyvinvoinnin palvelualuetta, jossa sote-uudistuksen jälkeen tehtäväkenttä kaventuu

Ei ole ihanteellinen vaihtoehto ammatillisen koulutuksen näkökul-masta esim. elinkeinoelä-mäyhteyksien osalta.

Korostaa toisen asteen koulutusta elinvoimaa vahvistavana tekijänä, kytkös elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan sekä korkeakouluyhteistyöhön.

Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen, vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi

Nykyinen opetuslainsäädäntö lähtee siitä, että lukiokoulutusta ei tulisi nähdä perusopetuksen suorana jatkeena. Valtakunnallisissa politiikkalinjauksissa korostetaan lukiokoulutuksen sisällöissä työelämätaitoja, yrittäjyyskasvatusta ja yhdistelmätutkintojen mahdollisuutta ja toimintatavoissa työelämäyhteyksien kehittämistä.

Yhteistoiminta-alueena toteutettu ammatillinen koulutus edellyttää yhteistä toimielintä muiden kuntien kanssa (”osaamislautakunta”). Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta ei siis voida ohjata yksin kh:n/kh:n jaoston kautta, jos toisen asteen koulutus on mukana palvelualueessa.

Sote-uudistuksen myötä elinvoiman palvelualueen painoarvo kasvaa suhteessa hyvinvoinnin palvelualueeseen. Mikäli toisen asteen koulutus olisi osa elinvoimaa, jäisi sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvoinnin palvelualueelle lasten ja nuorten palvelut (päivähoito, perusopetus) sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut.

Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palvelut

• Neljä palvelukokonaisuutta– harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut– kulttuuripääomapalvelut– kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut– kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut

• Palvelualueita koskevan valmistelun yhteydessä on noussut esiin tarve arvioida myös sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palveluiden sijoittuminen uudessa toimintamallissa– Erityisesti kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluilla on vaikutuksia elinvoiman ja

kilpailukyvyn vahvistamiseen– Eri sijoittumisvaihtoehtoja tarkastellaan lokakuun aikana

Sisäisen tilaaja-tuottajamallin korvaavan ohjausmallin kehittäminen: valmistelutyön eteneminen

palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala

Tiltu ja toimintamallin arvioinnin v.2014 tulokset

• Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat epäselvät. Tämä on korostunut taloudellisesti vaikeina aikoina.

• Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat katsovat sen mahdollistavan keskustelun vaikuttavista palvelukokonaisuuksista.

• Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta.• Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken, poliittinen tuki mallille on

epäselvä.

Ohjausta tulee monesta suunnasta,

johtamisessa vajeita

• Kustannusten kasvuvauhti on hidastunut.• Kustannustietoisuus on lisääntynyt.

On näyttöjä kustannustehokkuuden

paranemisesta

• Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku.

• Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua.

Lisääntynyt hallinto ja byrokratia

Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014

Mitä arvioinnin tulokset tarkoittavat kaupungin toimintamallin uudistukselle?

• Arvioitsijat esittävät tiltu-mallin kehittämistä edelleen. • Toimintamallin kolmesta osa-alueesta arviointi on kaikkein

kriittisin tiltu-mallia kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa. Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä.

Tiltu-mallia uudistettava ja/tai

kehitettävä

• Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos politiikka ohjaisi jatkossakin palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia reagoida tilauksiin.

• Hallinnollisen työn ja byrokratian vähentäminen.

Tuotannon toimintavapautta

lisättävä

• Muun kuin oman tuotannon osuus ydinprosessien menoista on yli 42 %. Arvioitsijoiden mukaan tästä syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla kaupungissa jatkossakin.

• Sisäisen tiltun osalta tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää uuden ohjausmekanismin rakentamista.

Monituottajuushuomioitava jatkossakin

Kaupunginvaltuuston päätös 15.6.2015

että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä

Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet: mukaan myös uuteen johtamis- ja ohjausmalliin

• Hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja kyvykkyys, mikä on mahdollistanut palvelutarpeet huomioivan, elinkaarimallin mukaisen mahdollisimman vaikuttavien palvelukokonaisuuksien hankinnan yksittäisten palvelujen sijaan.

• Sopimusohjausmallia pidetään periaatteessa hyvänä, ongelmina koettu hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen sekä liian yksityiskohtaisella suoritetasolla sopiminen.

• Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä palvelusisältöjen kehittämistä.

• Innovatiivisissa hankkeissa on ollut mukana kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä ja niissä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelussa.

Hankintaosaaminen

Asiakaslähtöisyys, elinkaarimalli

Kustannustietoisuus, tuotteistus,

prosessiajattelu

Yhdessä tekemisen malli

Kuntalaisten osallistuminen

Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014

Lähtökohdat ja tavoitteet uuden ohjausmallin valmistelussa

• Toimintamallin uudistamisen lähtökohtana on kaupungin perustehtävät, joiden tulee olla myös ohjausmallin keskiössä eli• hyvinvoinnin vahvistaminen• elinvoiman vahvistaminen • kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen

Uudistamisen lähtökohtana

kaupungin perustehtävät

• Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä.

• Hallinto ja byrokratia kevenee.• Ulkoisten hankintojen organisointi ratkaistaan ja vertailtavuus

varmistetaan

Sisäisessä toiminnassa

luovutaan tilaajan ja tuottajan erottelusta

• Johtamisen selkeyttäminen• Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden

lisääntyminen• Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja

vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistuminen.

Tavoitteena tuloksellisempi

toiminta

Mitä tiltun tilalle? Tulos- ja vaikuttavuusohjaus ja sen keskeiset periaatteet

• siirrytään sopimusohjauksesta ja konserniohjauksesta yhden ohjauksen malliin konsernin kokonaisedun varmistamiseksi

• keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden korostaminen

• tuva-ohjauksen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista

Yhden ohjauksen malli,

TUVA-ohjaus

• strategiaa toteuttavat mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet määritellään yhteistyössä toimijoiden kesken

• lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa siten, että samalla luodaan selkeä tilivelvollisuus

• johtamisjärjestelmää kehitetään ja ohjauksen vaikuttavuutta vahvistetaan palkitsemismalleilla

Ohjaus tulos- ja vaikuttavuus-tavoitteiden

avulla

Tulos- ja vaikuttavuusohjauksen elementit

Vaikuttavuus ja laatu Tuottavuus ja taloudellisuus Kyvykkyys

Toiminnan vaikuttavuus kuntalaisten näkökulmasta

Palvelun laatu

Panosten ja tuotosten suhde

Prosessien sujuvuus

Taloudellinen tulos

Osaaminen ja innovatiivisuus

Johtaminen, esimiestyö

Työhyvinvointi

Päätöksenteko

• Tulosohjaus: haetaan tasapainoa käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tavoitteena on saada kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset.

• Vaikuttavuusohjaus: tavoitteena asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.

Mikä muuttuu TUVA-ohjauksessa?

• Palvelualueiden johdon (poliittiset toimielimet ja virkamiesjohto) tehtävänä on vastata palvelualueen osalta sekä palvelujen järjestämisestä että oman tuotannon ohjauksesta tuva-mallin mukaisesti.

• Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet. Tuotteistusta ja kustannuslaskentaa hyödynnetään nykyistä vahvemmin.

• Tuva-ohjaus on tavoitteilla ohjaamista uudistetun talous- ja strategiaprosessin kautta. Ohjauksessa yhdistyy nykyinen sopimus- ja konserniohjaus– uudistetussa kaupunkistrategiassa asetetaan keskeiset tulos- ja

vaikuttavuustavoitteet– palvelualueittaisissa toimintasuunnitelmissa on palvelualueen keskeiset tulos- ja

vaikuttavuustavoitteet– vuosittaiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet esitetään kunkin palvelualueen

vuosisuunnitelmissa– vuosisuunnitelmien pohjalta asetetaan johdolle tavoitteet

• Tuva-ohjaus voi varioida palvelualueittain ja toiminnoittain. Hyvinvoinnin palvelualueella sisäisessä toiminnassa luovutaan tarjouspyyntö-, tarjous- ja sopimusmenettelystä.

Luonnos_Tuva-ohjaus palvelualueilla_v1

KONSERNIPALVELUT

Palvelutoiminta

Ulkoinen tuotantoHyvinvoinnin palvelualuejohtaja Palvelutoiminta

Palvelutoiminta

Elinvoiman jakilpailukyvynpalvelualuejohtaja

Palvelutoiminta

Ulkoinen tuotanto

Palvelutoiminta

Palvelutoiminta

Palvelutoiminta

Ulkoinen tuotantoYhdyskunta-rakenteen palvelualuejohtaja

Palvelutoiminta

Palvelutoiminta

KON

SERN

IOHJ

AUS

TUVA-ohjaus

Tulos- ja vaikuttavuus-tavoitteet

Tulos- ja vaikuttavuus-tavoitteet

Tulos- ja vaikuttavuus-tavoitteet

Laut

akun

ta/-

kunn

at y

ms.

Laut

akun

ta/-

kunn

at y

ms.

Laut

akun

ta/-

kunn

at y

ms.

TUVA-ohjaus

TUVA-ohjaus

Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 tulos- ja vaikuttavuusohjauksen osalta• mitkä ovat tulos-ja vaikuttavuusohjauksen keskeiset periaatteet

Tuva-ohjauksen valmistelussa keskitytään syksyn 2015 aikana ohjausmallin konkretisointiin erilaisissa toiminnoissa sekä ulkoisten hankintojen asemointiin tuva-mallissa.

Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen:

valmistelutyön eteneminenjohtaja Kari Hakari

Valmistelun tavoitteet ja tehtävät

• Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen– palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden

kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen– päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen

• Kumppanuuden vahvistaminen

– kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken– kumppanuuden vahvistaminen ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen,

yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa

• Tehtävät

– Miten asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjädemokratiaa kehitetään?

– Miten kuntalaisten osallisuutta kehitetään?

– Miten kumppanuutta henkilöstön kesken vahvistetaan?

68

Nykyiset pääasialliset osallistumisen tavat

Tampereen kaupunki. Osallistuminen Tampereen kaupungissa. 2014. Leskinen, Antti & Vasara, Outi (toim.)

Kuntalaisten ja henkilökunnan osallistumisen vahvistaminen

• Osallistumisen kehittämisen näkökulmat ovat

– Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen

– Kuntalainen palveluiden yhteiskehittäjänä ja toteuttajana

– Asiakkaan kohtaaminen palveluissa

– Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen (käsitellään myöhemmin)

• Osallistumisen vahvistaminen edellyttää muutoksia

– organisaatiossa

– prosesseissa ja välineissä

– toimintakulttuurissa ja

– johtamisessa

Osallistumisen vahvistaminen

Organisaatiossa Prosesseissa ja välineissä

Toiminta-kulttuurissa

Johtamisessa

Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen

Kuntalainen palveluiden yhteiskehittäjänä ja toteuttajana

Asiakkaan kohtaaminen palveluissa

Henkilöstönosaamisen monipuolinenhyödyntäminen

Tarvittavat muutokset (Mikä muutos on ja miten siihen päästään?)Tarvittavat muutokset (Mikä muutos on ja miten siihen päästään?)O

salli

stum

isen

tavo

ittee

tO

salli

stum

isen

tavo

ittee

t

Kuntalaisten osallistumisen vahvistaminen - Periaatteita

• Osallistumisen kehittäminen edellyttää selkeää johtamista ja vastuuta

• Osallistuminen edellyttää riittäviä resursseja

• Eri kohderyhmille tarvitaan erilaisia osallistumistapoja

• Osallistuminen on osa suunnittelu-, talous-, hankinta- ja tuotantoprosesseja

• Sähköisen osallistumisen merkitys kasvaa

Kysymyksiä valtuutetuille

• Tavoitetaanko nykyisillä osallistumisen tavoilla kuntalaisia riittävästi?

• Miten alueellinen osallistuminen toteutetaan?

– esim. suora osallistuminen (alvari tms.), edustuksellinen demokratia (aluelautakunnat)

• Miten varmistetaan eri kuntalaisryhmien osallistuminen?

– Toimielinten rooli (neuvostot, lasten parlamentti yms.)

– Yritysten ja yhteisöjen osallistuminen

– Asiakas- ja ikäryhmien osallistuminen

• Kuinka paljon osallistumisesta voidaan toteuttaa verkossa?

• Voidaanko kuntalaisille antaa päätösvaltaa resurssien käytöstä (esim. osallistuva budjetointi)?