Tammikuu 2018 Nro 1Tammikuu 2018 Nro 1

2 HURTTI-UKKO 1/18

SisällysluetteloKainuun prikaatinjoukko-osastolehti jaaliupseerikurssijulkaisu

w Toimituskunta Päätoimittaja eversti Rainer Peltoniemi Heikki Visti Satu Hujanen

w Taitto Nina Karjalainen Kajaanin Offsetpaino Oy www.kajaaninoffsetpaino.fi

w Paino Juvenes Print Oy www.juvenesprint.fi

w Valokuvat Kainuun prikaatin arkisto Fotox Oy Satu Hujanen Valokuvausmiehet Kirjoittajat

Tilaukset, peruutukset ja osoitteenmuutoksetpuh. 0299 451 113kainuunprikaati@mil.fi

IlmestyminenKaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja heinäkuussa

56. vuosikerta Painos 2500 kpl

maavoimat.fi/kainuun-prikaati

Kansikuva: Leopard 2A4 osoitti ketteryyten-sä kainuulaisessa maastossa Met-so 17 -taisteluharjoituksessa. Kuva Satu Hujanen

Hurtti-Ukko 1/18

Tammikuu 2018

Kirkas, kirkkaampi, Kainuun prikaati ...............................................................3Puolustusvoimat 100 näkyy meilläkin ..............................................................5Kajaani 17 harjoitutti viranomaisia eri uhkamalleissa ...................................6Kajaani - Kirves - Metso .....................................................................................8eSports urheilijanpolku rakentuu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaan ......... 10Sata vuotta mukana ja tukena ........................................................................11Valmiusyksikkökoulutus harppasi vuoden vaihteessa pitkän askeleen ........13Kainuun jääkäripataljoona 2018 .....................................................................14Tarinat elämään perinnetiloissa ......................................................................15Sotilasperinteet osana maanpuolustusta .......................................................16Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun prikaatin yhteistyö tiivistyy ...17Kajaanin ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa .......................................18FISE-yhteistyö syvenee .....................................................................................19Kainuun prikaatin sissit 1/81 - asevelihenki ....................................................20Maapuolustuksen johtamisjärjestelmät kehityksen aallonharjalla ..............21Energiaa taistelijalle! ........................................................................................22Killan kuulumiset ..............................................................................................23Suomi 100 -perinneviikonloppua vietettiin Lieksassa ...................................24Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan kuulumisia ....................................25Muutamia kuvallisia muistoja vuodelta 2017 ................................................26Detlev Pleiss väitteli tohtoriksi 30-vuotisen sodan tapahtumista ................27MPK:lla sisäänajovuosi takana ........................................................................28Varusmiestoimikunta näkee, kuulee ja toimii ...............................................29Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen erityisjaosto Wepsän ampumaradalla ........30Uudet kasvot .....................................................................................................34Uudet kasvot .....................................................................................................35Johtaja ryhmää varten - ryhmä johtajaa varten ............................................36Kranaatinheitinlinja 217 Kainuun prikaatissa ................................................37Tulenjohtolinja - Tulikomentoja! .....................................................................38Tuliasemalinja - Huomio - Tulta!......................................................................39Viestilinja - tulipatterin selkäranka .................................................................40Johtajaksi jalkaväkeen .....................................................................................42”Jimmyjohtajaksi” ............................................................................................43Tiedustelulinja – kasvu sissijohtajaksi .............................................................44Hallintalinjan perustaminen ............................................................................46Aliupseerikurssin alku ......................................................................................47Aliupseerikurssin alku ......................................................................................48Kohti kahta auraa ja niiden tuomaa vastuuta ...............................................49Sissiradisti on viestittämisen erikoisosaaja .....................................................50Huollon aliupseerikurssilta tulee osaajia ........................................................51Huoltopalvelulinjan apukouluttajan työ paitsi vastuunalaista, myös antoisaa ..............................................................52Huoltopalvelulinja - kaikkien joukko-osastojen tukipilari ............................52Vastuullista kouluttamista ...............................................................................53Käytännönläheinen lääkintälinja ....................................................................53Huollon tärkeä tukipilari ..................................................................................54Huollon aliupseerikurssin autoilevat aliupseerit ...........................................54Käsistään kätevä kunnossapitolinja ................................................................55Kunnossapitolinja oppilaan näkökulmasta ....................................................55Pioneerialiupseerit vuosimallia 217 - Pioneeripoikani ...................................56Mustan Lipun alla .............................................................................................57Prikaatille uusi esikuntapäällikkö ....................................................................58Aliupseerikurssien parhaat alikersantit palkittiin .........................................59

HURTTI-UKKO 1/18 3

w eversti Rainer Peltoniemi

Voidaanko sanoa, että Kai-nuun prikaati on tällä het-kellä useammassa asiassa

maavoimien paras joukko-osas-to? Mielestäni tämä on välillä hyvä todeta ääneen, jotta ymmärräm-me, miten prikaatimme asemoituu muihin verrattuna ja minkä vah-vuuksien varaan prikaatin tulevai-suutta voidaan kestävästi raken-taa.

Varusmiesten antaman palaut-teen perusteella Kainuun prikaati saa maavoimien parhaat arvosanat seuraavissa osa-alueissa: koulutuk-sen tavoitteet ja laatu, palautteen antaminen, ryhmäkiinteys, suori-tuskyky sodassa, arvio upseeriko-kelaista, arvio kantahenkilökun-nasta, johtajakoulutuksen sisäl-tö ja laatu sekä liikuntakoulutus. Tämän lisäksi sotilasurheiluissa jaettavat arvokkaimmat president-tien kiertopalkinnot ovat jo use-amman vuoden peräkkäin olleet Kainuun prikaatin hallussa.

Maavoimien esikunnan antamas-sa palautteessa Kainuun prikaa-ti on maavoimien paras joukko-osasto toiminnan parantamisessa ja kehittämisessä, kattaen osa-alu-eet kuten toiminnan organisoin-ti ja ohjaus, prosessityöskentely, sisäinen valvonta ja riskien hallinta sekä toiminnan arviointi ja kehit-täminen. Valtakunnallisen työil-mapiirikyselyn mukaan maavoi-mien isojen joukko-osastojen väli-sessä vertailussa Kainuun prikaa-tissa on Suomen paras esimiestyö, sisäinen tiedonvälitys sekä työväli-neet ja tilat. Lisäksi työilmapiiriky-selyn kokonaistulos on paras Kai-nuun prikaatissa.

Hyvän palautteen vastaanottami-nen on myös taitolaji. Olkaa hyviä myös siinä ja ottakaa palaute ilo-mielin vastaan! Kukin teistä, sinä prikaatissa palveleva varusmies, reserviläinen, ammattisotilas ja siviilityöntekijä olette osaltanne vaikuttaneet tähän erinomaiseen tulokseen. On teidän ansiotanne, että prikaatimme näyttää tänä päivänä juuri sellaiselta, yhdeltä

Kirkas, kirkkaampi, Kainuun prikaativaltakunnan parhaimmalta.

Kainuun prikaatin menestysteki-jät ovat hyvä esimiestyö, yhdes-sä tekeminen ja jatkuva paranta-minen, niiden avulla suuntaam-me voimavaramme oikealla taval-la myös tulevaisuuden tekemiseen

Siirryn vuoden 2018 alussa Maavoi-mien esikuntaan Jalkaväen tarkas-tajan tehtävään ja tämä on tällä erää viimeinen lehti, jossa toimin päätoimittajana. Toivotan seuraa-jani everstiluutnantti Jarmo Keski-sen lämpimästi tervetulleeksi pri-kaatin uudeksi esikuntapäällikök-si ja samalla Hurtti-Ukko -lehden päätoimittajaksi.

Haluan samalla kiittää kaikkia pri-kaatilaisia ja yhteistyötahoja suju-vasta yhteistyöstä ja hyvästä pal-velustoveruudesta. On ollut hie-no saada palvella kanssanne Suo-men parhaassa prikaatissa. Toivo-tan samalla koko prikaatin henki-lökunnalle ja kaikille lukijoille jat-kuvaa menestystä ja hyvää alka-nutta vuotta 2018.

Kuva: Eero Haveri

4 HURTTI-UKKO 1/18

HURTTI-UKKO 1/18 5

w prikaatikenraali Tuomo Repo

Suomen itsenäisyyden 100-vuo-tisjuhla kului Kainuun prikaa-tissa itsenäisyyttä juhlistaen,

mutta työn ja palveluksen merkeis-sä. Päättyneenä vuonna koulutim-me lähes 4000 varusmiestä ja 3000 reserviläistä Suomen puolustami-seen kykeneviksi joukoiksi. Samal-la aluetoimistomme ovat huolehti-neet neljän maakunnan maanpuo-lustustyöstä ja laajan reservimme asioista kiitettävällä tavalla.

Vaativan koulutustehtävän lisäksi olemme parantaneet valmiuttam-me usein eri tavoin. Olemme tänä päivänä aidosti sekä valmius- että koulutusorganisaatio. Valmiutem-me kehittyessä olemme entistä paremmin hereillä ja valmiina toi-mimaan, jos tarve vaatii.

Suomen turvallisuuden lähtökohta on, että puolustuksemme uskotta-vuus on kriisiä ennaltaehkäiseväl-lä tasolla. Sen eteen teemme joka päivä kovasti töitä myös Kainuun prikaatissa. Vaikka olemme arjes-sa joskus tiukoilla, uskon että ”hiki säästää verta” -toteamus on tot-ta vielä tänäkin päivänä. Päivit-täinen laadukas toiminta on mei-dän tapamme kunnioittaa itse-näistä Suomea ja veteraanisuku-polvien uhrauksia yhteiskuntam-me hyväksi. Olemme olemassa sik-si, ettei sotaa koskaan tulisi. Mei-

dän työmme tarkoitus on harvinai-sen selkeä.

Tuoreena komentajana olen ylpeä palkatun henkilöstömme, asevel-vollistemme ja kumppaneidem-me jatkuvista ja sinnikkäistä pon-nisteluista yhteisen päämääräm-me - Suomen puolustamisen - eteen. Lämmin kiitos kaikille!

Erityisen kiitokseni kohdistan vii-me kesänä aloittaneen valmius-yksikön kouluttajille ja toimintaan sitoutuneille asevelvollisille. Uusi-muotoinen toiminta saatiin hyvin käyntiin, vaikka uuden käynnistä-misessä on aina omat haasteen-sa. Olette vaikeudet yhteistuumin selättäneet ja kehittäneet toimin-taa samalla valmiutta ylläpitäen. Esimerkillistä työtä!

Alkanut puolus tusvoimien 100-vuotisjuhlavuosi tuo tulles-saan muutoksia toiminnassam-me. Valmiusyksikkötoimintam-me kehittyy toisaalla tässä lehdes-sä kuvatulla tavalla. Uudistamme B-palveluskelpoisuusluokan tais-telijoiden koulutusta siten, että se tukee entistä paremmin prikaatin valmiutta ottaen huomioon kui-tenkin palveluskelpoisuusluokan. On erityisen tärkeää, että osallis-tumme kaikki tavoitteidemme saa-vuttamiseen kukin omin voimava-roin ja resurssein. Tarvitsemme jatkossakin jok’ikisen asevelvolli-

sen. Päivitämme toimintamme ja rakenteemme vastaamaan vaati-via tehtäviämme.

Kuluvana vuonna yhteistyömme Ruotsin asevoimien kanssa konk-retisoituu kansallisen poliittisen ja maavoimien ohjauksen mukai-sesti. Sanonta ”Suomea puolus-tetaan sanojen sijaan teoilla” toi-mii ohjenuoranamme, kun syksyl-lä työpajoissa ja esikuntaneuvot-telussa sovitulla tavalla harjoitte-lemme yhdessä sekä esikuntata-solla että joukkojen kanssa.

Otamme meille käsketyn puolus-tusyhteistyötehtävän vastaan tyy-tyväisin mielin. Uskon, että Ruot-si-yhteistyö tuo lisäarvoa alueem-me puolustuksen lisäksi myös hen-kilöstömme arkeen kansainvälisty-misen muodossa.

Juhlistamme tänä vuonna Puo-lustusvoimien 100-vuotista taival-ta usein eri tavoin. Kainuun pri-kaatin päätapahtumat ajoittuvat kesän saapumiserän sotilasvalan- ja vakuutuksen yhteyteen lauan-taina 18.8. - kannattaa tehdä alus-tava kalenterivaraus.

Toivotan kaikille lukijoille turval-lista Puolustusvoimien juhlavuot-ta 2018!

Kuva: Eero Haveri

Puolustusvoimat 100 näkyy meilläkin

6 HURTTI-UKKO 1/18

w majuri Asko Toivanen

Turvallisuusympäristön muu-tos ja uudet uhat asettavat haasteita yhteiskunnan toi-

minnan ja kansalaisten turvalli-suuden varmistamiseksi. Kokonais-turvallisuuden mallin mukaisesti yhteiskunnan turvallisuuden yllä-pitämiseen tarvitaan koko yhteis-kunnan voimavaroja. Paikallispuo-lustusharjoituksien avulla taataan erityisesti paikallisjoukkojen sekä viranomaisten yhteinen suoritus-kyky erilaisissa uhkamalleissa.

Toimeenpano keskiössä

Kajaani 17 -paikallispuolustushar-joitus toimeenpantiin 4.-8.9.2017. Harjoitus toteutettiin moniviran-omaisharjoituksena, jossa Puo-

lustusvoimien joukot harjoitteli-vat yhteistoimintaa muiden viran-omaisten ja yhteistoimintaosapuo-lien kanssa. Harjoitusjoukon vah-vuus oli noin 1200 sotilasta ja 200 eri viranomaisten edustajaa.

Kainuun prikaatin kannalta keskei-simmät viranomaiset sekä yhteis-toimintaosapuolet osallistuivat harjoitukseen. Alueellisen, paikal-lisen sekä taktisen-taisteluteknisen tason toimijoita harjaannutettiin erittäin vaativissa tilanteissa, jotka edellyttivät viranomaisten välistä koordinoitua yhteistoimintaa.

Harjoitukseen osallistui joukko-ja Kainuun prikaatista, Jääkärip-rikaatista, Utin jääkärirykmentis-tä, Lapin lennostosta, Rajavartio-laitoksesta ja Tiedustelulaitokses-ta. Viranomaisista osallistui muun muassa Pohjois-Suomen Aluehal-

lintovirasto, Poliisi, Kainuun Pelas-tuslaitos, Pohjois-Pohjanmaan Pelastuslaitos, Tulli, ELY- keskukset, Migri, Hälytyskeskuslaitos.

Yrityksistä FINAVIA, Fingrid, Huol-tovarmuuskeskus, VR, Renforsin rannan yritysalue, Loiste ja Kai-nuun Voima osallistuivat harjoi-tukseen sen suunnitteluvaiheesta lähtien. Kainuun sosiaali- ja tervey-denhuollon kuntayhtymä ja Kajaa-nin kaupunki osallistuivat har-joitukseen merkittävällä panok-sellaan. Harjoituksen päämääri-nä olivat tilannekuvan jakaminen eri viranomaisten välillä ja yhtei-sen tilannekuvan muodostami-nen, johtaminen, tiedonvaihto ja yhteistoiminta eri johtokeskusten välillä. Lisäksi tavoitteena oli myös toiminta moniviranomaistilanteis-sa, niiden käytännön johtaminen, tiedonvaihto ja raportointi,

Kajaani 17 harjoitutti viranomaisia eri uhkamalleissa

Kuva: Sami Peltoniemi

HURTTI-UKKO 1/18 7

henkilöstön harjaannuttaminen sekä varusmiesten ja reserviläis-ten kouluttaminen paikallispuo-lustustehtäviin sekä valmiuden ja puolustuskyvyn osoittaminen Kai-nuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä erityisesti Kajaanin alueella.Harjoitukseen luotu skenaario kes-kittyi nykyaikaisen, moniulottei-sen hybridioperaation vastaisen toiminnan harjoitteluun. Käytettä-vissä olevat toimivaltuudet ulottui-vat normaaliolojen toimivaltuuk-sista aina puolustustilalain eri toi-mivaltuuksiin saakka.

Harjoitukseen kytkeytyi kiinteästi Pohjois-Suomen Aluehallintoviras-ton toimeenpanema MUUTTO17-harjoitus, joka keskittyi väestön evakuointeihin luotuun skenaari-oon pohjautuen.

Tapahtumia maastossa ja kaupungissa

Harjoitusjoukot toimivat erilaisissa toimintaympäristöissä niin maas-tossa kuin rakennetuillakin alu-eilla. Harjoitusjoukkoja johdettiin poikkeusolojen esikuntien toimes-ta tilanteenmukaisesti. Reserviläis-ten osuus johtamistoiminnassa oli merkittävä.

Harjoitukseen luodut tapahtumat kattoivat laaja-alaisesti erilaisia erittäin vaativia tapahtumia, jotka edellyttivät viranomaisten välistä yhteistoimintaa. Tapahtumista esi-merkkeinä mainittakoon lentoko-neen alasampuminen ohjuksella Kajaanin lentoasemalla sekä terro-ristisolun pommi-isku keskustassa. Joukot harjoittelivat lisäksi muun muassa erikoisjoukkojen vastaista toimintaa, kohteiden suojaamis-ta, vaarallisen henkilön etsintää ja kiinniottoa. Kuusamossa ja Vuo-sangan ampuma-alueelle rakenne-tuilla simuloiduilla rajanylityspai-koilla harjoiteltiin laajamittaiseen maahantuloon liittyviä järjestelyjä. Nykyisen sodankuvan mukaises-ti valtaosa vastustajaan vaikutta-misesta voi olla muuta kuin perin-teistä tulenkäyttöä. Kokonaisope-

raation osana erityisesti kyber- ja informaatioulottuvuudet ovat korostuneita. Harjoituksessa haet-tiin toimintamalleja myös edellä mainittuihin uhkiin vastaamisek-si. Esikuntien ja viranomaisten joh-tamiskykyä heikennettiin ajoittain kyber- ja informaatiokeinoin. Niil-lä harjoiteltiin toimintaa puutteel-lisilla johtamisvälineillä ja tilanne-kuvalla. Varautuminen ja vaihto-ehtoiset, ennalta sovitut toimin-tamallit mahdollistivat toiminnan kyber- ja INFO- vaikuttamisen alai-sina kaikissa tilanteissa.

Eri tasojen välinen yhteistoimin-ta ja tilannekuvan sekä -ymmär-ryksen muodostaminen oli ensiar-voisen tärkeässä roolissa. Yhteisen tilanneymmärryksen perusteella vastuuviranomainen johti operaa-tioiden toimeenpanoa. Toimeen-pano ulottui ensihavainnosta aina loukkaantuneiden hoitoon Kai-nuun keskussairaalassa. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kun-tayhtymä sai tapahtumista arvo-kasta tietoa suuronnettomuuksi-en potilashuollosta varautumisen-sa jatkokehittämiseen.

Harjoitusjoukkojen ja viranomais-ten näkyminen sekä aktiivinen toi-minta muun muassa Kajaanin alu-eella sai erittäin positiivista kansa-

laispalautetta. Torin tapahtumat kokosivat runsaasti yleisöä seuraa-maan joukkojen ja viranomaisten yhteisoperaatiota.

Paikallispuolustuskonseptin kehittäminen jatkuu

Muuttunut toimintaympäristö ja uudet uhkat asettavat puolustus-voimien joukot sekä viranomai-set entistä vaativampien tehtävien eteen. Kajaani 17 -harjoitus paran-si joukkojen, johtoportaiden sekä eri viranomaisten kykyä varau-tua ja vastata monialaiseen hybri-dioperaatioon Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan sekä Koillismaan alu-eilla.

Harjoitus oli vakuuttava voiman-näyttö Puolustusvoimien, Raja-vartiolaitoksen, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden toimeen-panokyvystä kuvatussa tilanteessa.

Paikallispuolustusharjoitukset jat-kuvat vuonna 2018 keväällä Kuopi-ossa ja syksyllä Joensuussa. Harjoi-tuksissa kehitetään edelleen pai-kallispuolustuskonseptia Oulu 17 - ja Kajaani 17 -harjoituksista saatu-jen oppien pohjalta. Vuonna 2019 paikallispuolustusharjoitus järjes-tetään jälleen Kajaanissa.

Kuva: Satu Hujanen

8 HURTTI-UKKO 1/18

w everstiluutnantti Petteri Soini

Syksyn 2017 Kainuun prikaatin harjoitukset Kajaani 17, Kir-ves 17 ja Metso 17 muodos-

tivat harjoitusten yleistilanteel-taan saumattoman jatkumon jos-sa edettiin kiristyvässä kansainväli-sessä tilanteessa viranomaisyhteis-työn tehostamisen sekä kohteiden suojaamisen kautta voimannäyttö-harjoitukseen sekä lopulta keltai-sen valtion ensi-iskun torjuntaan ja tilanteen vakauttamiseen. Viimei-sen harjoituksen ratkaisutaisteluis-sa vastustaja lyötiin.

Paikallispuolustusharjoitus Kajaani 17

Kajaani 17 -paikallispuolustushar-joitus oli harjoituksista ensimmäi-

Kajaani - Kirves - Metsonen. Syyskuun alussa pidetty har-joitus sijoittui nimensä mukaises-ti Kajaanin alueelle, ja profi loitui viranomaisyhteistyöhön ja koh-teiden suojaamiseen.

Mistä paikallispuolustukses-sa sitten on kyse? Paikallispuo-lustus ensinnäkin kattaa koko maan, ja sitä johtaa maavoi-mien komentaja johtoesikunta-naan Maavoimien esikunta. Muut puolustushaarat ja Pääesikunnan alaiset laitokset esittävät tuki- ja yhteistoimintatarpeensa Maavoi-mien esikunnalle ja maavoimien alueellinen johtoporras johtaa ja yhteen sovittaa paikallispuolus-tuksen vastuualueellaan.

Paikallispataljoonat toteuttavat vastuualueellaan paikallispuo-lustuksen suunnittelun ja joh-tamisen yhteistoiminnassa mui-

den viranomaisten sekä toimijoi-den kanssa. Paikallispataljoonat ovat osa sodanajan joukkoja ja nii-

nen. Syyskuun alussa pidetty har-joitus sijoittui nimensä mukaises-ti Kajaanin alueelle, ja profi loitui

naan Maavoimien esikunta. Muut puolustushaarat ja Pääesikunnan alaiset laitokset esittävät tuki- ja yhteistoimintatarpeensa Maavoi-

Kajaani 17 -harjoituksessa harjoi-teltiin muun muassa entisessä teh-daskiinteistössä. Kuva Satu Huja-nen

Kirves 17 -harjoituksessa taisteltiin Vuosangassa. Kuva Eero Haveri

HURTTI-UKKO 1/18 9

den avainhenkilöstö tekee joukko-osastossa ja aluetoimistossa jo nor-maalioloissa yhteistoimintaa pai-kallisviranomaisten sekä alueensa reservin kanssa -näin ollen paikal-listuntemus on erittäin hyvä. Pai-kallispataljoonan organisaatio on muotoiltu sille suunniteltujen teh-tävien ja alueen erityispiirteiden mukaisesti, esimerkiksi maakunta-komppania ja sotilaspoliisikomp-pania kuuluvat kokoonpanoon.

Viranomaisyhteistyöhön panostet-tiin Kajaani 17-harjoituksessa, niin-pä osapuilleen kaikki yhteistoimin-taosapuolet osallistuivat harjoituk-seen, tarjosihan se oivallisen tilan-nekehyksen monelle viranomaiselle poikkeusolojen tilanteiden harjoit-teluun. Kaikkiaan Kajaani 17-har-joitus onnistui erinomaisesti myös yhteistoiminta-asioiden suhteen.

Aselajiharjoitus Kirves 17

Kirves 17-aselajiharjoituksen tilan-nejatkumossa toteutettiin voiman-näyttöharjoitus. Harjoitus sijoittui ajallisesti marraskuun alkuun, ja

maantieteellisesti pääosin Vuosan-gan harjoitusalueelle.

Harjoitus oli vaiheistettu siten, että joukot siirtyivät hälytyksen jälkeen alueelle, ryhmittyivät hyökkäyksen lähtöalueelle ja aloittivat hyökkä-ysvalmistelut välittömästi. Valmis-telujen jälkeen toisena harjoitus-päivänä toteutettiin muodollinen hyökkäysharjoittelu - eli suorituk-sia ja sotaliikkeitä harjoiteltiin, otettiin uusiksi ja hiottiin niin kau-an, että kaikki sujui mallikkaasti. Hyökkäysharjoittelun jälkeen jou-kot palasivat lähtöalueelle.

Kolmannen päivän aiheena oli hyökkäys ja tavoitteeseen pääse-misen jälkeen puolustukseen ryh-mittyminen ja osilla torjuntaosas-tojen taistelun harjoittelu. Neljäs sotapäivä sisälsi sekä vastahyökkä-yksen torjuntaa, puolustustaiste-lua että torjuntaosaston taistelun.

Kirves 17 -harjoitus huipentui perjantaiaamun voimannäyttö-hyökkäykseen, jolla tilanne saa-tiin vakautettua. Tässäkin vaihees-sa suorituksia hiottiin vielä uudel-

Kaupunginjohtaja saapui sotilaspoliisin suojaamana töihin Kajaani 17 -harjoituksessa. Kuva Eero Haveri

leen. Harjoitus päättyi Hoikankan-kaalla tehtyihin harjoituksen pur-ku- ja huoltotoimenpiteisiin.

Loppusota Metso 17

Metso 17 päätti 217-saapumiserän harjoitusputken. Loppusodassa jat-kettiin siitä mihin Kirves 17 -harjoi-tus päättyi, eli voimannäytöstä siir-ryttiin sovellettuun voimankäyttö-harjoitukseen. Luonnollisesti har-joitus sijoittui niille alueille missä Kirves 17 -harjoitus käytiin. Koska kyseessä oli saapumiserän viimei-nen harjoitus ennen kotiutumis-ta, pyrittiin siihen, että suorituksia uusitaan vain silloin kun on pakko. Toimiville johtajille haluttiin antaa mahdollisimman suuri toiminnan-vapaus. Joukkojen sotakelpoisuu-den arviointi saatettiin myös pää-tökseen.

Metso 17 -harjoituksen ja saapumi-serän kotiuttamisen jälkeen sota-kelpoiset joukot sijoitettiin sodan ajan joukkorakenteisiin.

Keltaisen jalkaväki palaa räväkän hyökkäyksen jälkeen vaunuun Kirves 17 -harjoituksessa. Kuva Eero Haveri

10 HURTTI-UKKO 1/18

w Veli-Matti Räsänen, viestintävastaava VRUA

Elektroninen urheilu tuli mukaan uutena lajina Vuo-katti-Ruka urheiluakatemian

toimintaan tänä syksynä. Kansain-välisesti tunnettu ja jatkuvasti kas-vava laji on rantautunut viime vuo-sien aikana laajemmin Suomeen ja Vuokatti-Ruka Urheiluakate-mia haluaa olla yhtenä merkittä-vänä toimijana elektronisen urhei-lun kehittämisessä. Urheiluakate-mian laadukas toimintaympäris-tö ja kokonaisvaltainen ote anta-vat mainiot lähtökohdat integroi-da e-urheilu osaksi urheiluakate-miatoimintaa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemia ovat yhteistyössä rakentamassa kokonaisvaltaista e-urheilijanpol-kua, joka käsittää akatemiatoimin-nan yläkoulutasolta aina kolman-nen asteen koulutukseen ja varus-miespalvelukseen saakka. Tämä tarkoittaa tavoitteellisen valmen-nuksen ja harjoittelun yhdistämis-tä opiskelun tai varusmiespalve-luksen oheen. Akatemiatoiminnan kehittäminen on aloitettu kulu-neen syksyn aikana.

Elektronisen urheilun urheilijan polku rakentuu vaiheittain. Tämän lukuvuoden aikana Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiassa aloitetaan e-urheilun yläkoululeiritykset, joka on todettu toimivaksi konseptik-si jo muissa akatemialajeissa. Ylä-koululeiritysten tarkoituksena on yhdistää yläkouluikäisten koulun-käynti ja harjoittelu joustavasti keskenään.

Kaikki harjoitukset, ruokailut ja majoittuminen tapahtuvat Vuoka-tin urheiluopistolla tai sen lähiym-

eSports urheilijanpolku rakentuu Vuokatti-Ruka Urheiluakatemiaan

päristössä. Viikonmittaisten leiri-en päivä rakentuu 2-3 harjoituk-sen ympärille, minkä välissä urheili-jat tekevät omasta koulusta annet-tuja kotitehtäviä opetuksesta vas-taavan henkilön johdolla Vuokatin urheiluopiston tiloissa.

E-urheilijan polkua kehitetään por-taittain eri koulutusasteille yhteis-työssä alueen toimijoiden tulevi-en vuosien aikana. Tavoitteena on integroida e-urheilu osaksi urhei-luakatemian 2. asteen oppilaitok-sia lukuvuonna 2018-2019. Hanke on hyvässä vauhdissa ja tulevalle keväälle on jo tulossa muutamia urheilijoita lukion jaksovaihtoon.

Urheiluakatemian e-urheilijan pol-ku yhdistää huippu-urheilun ja opiskelun saumattomasti keske-nään perinteisten lajien tapaan, mikä mahdollistaa optimaaliset olosuhteet kehittyä aivan lajin huipuksi. Kajaanin ammattikor-keakoulun pelipuoli mahdollistaa osaltaan e-urheilun ammattimai-sen harjoittelun ja kehittämisen.

- Kajaanin ammattikorkeakoulus-sa on tieto ja osaaminen tässä asi-assa. Me emme tunne tätä asiaa eikä me oltaisi saatu hommaa pyö-rimään ilman tätä yhteistyötä, ker-

Kainuun prikaati ja eSports

Vuokatti-Ruka Urheiluaka-temia on Kainuun prikaatin strateginen kumppani. Kai-nuun prikaati on eSports - akatemiaurheilijalle luonteva ”silta” urheilijan polulla toi-sen asteen opinnoista kohti jatko-opintoja. Kainuun pri-kaatilla on tarjota e-urhei-lijoille mielekkäitä tehtäviä varusmiespalveluksen ajalle esim. virtuaalisen koulutus-ympäristön puitteissa.

too akatemiajohtaja Janne Vuori-nen.

Hankkeen myötä Vuokattiin raken-nettiin myös korkeatasoiset peli-olosuhteet, jotka täyttävät aivan ammattilaispelaamisen kriteerit. Hiljattain valmistuneita pelitilo-ja ovat testanneet muun muassa Suomen CS:GO maajoukkue, joka koostuu HAVU Gaming -nimeä kantavasta joukkueesta. Samat pelitilat tulevat olemaan jatkos-sa merkittävässä roolissa myös e-urheiluakatemian harjoittelussa.

Kuva: KAMK

HURTTI-UKKO 1/18 11

w kenttärovasti evp, rovasti Jouni Parviainen

Suomalaisen sotilassielunhoi-don perusrakenne luotiin vuonna 1918. Päämajassa oli

15.2. lähtien osasto Armeijan sie-lunhoito. Ja 31.3. asessori Hjalmar Svanberg esitteli ylipäällikkö Man-nerheimille suunnitelman kenttä-pappien organisaatioksi ja työn sisällöksi.

Esipapista kenttäpiispaksi

Mannerheim kutsui Svanbergin Suomen sotajoukkojen esipapiksi. Kohta tämä sai sotarovastin arvon. Esipappi oli ollut Venäjän sotavä-en arvoaste ja sotarovastin titteli oli suotu ansioituneille kenttäpa-peille.

Svanbergia seurasi 1.10.1918 luki-en kirkkoherra Arthur Malin, aluk-

si virkaa tekevänä. Sotarovastin arvon hän sai seuraavana kesänä. Vuonna 1939 johtoon nousi Johan-nes Björklund Laivaston papin teh-tävästä.

Päämajan papiston sotapäivä kir-jassa on 10.7.1941 merkintä:

"Tämä päivä on ollut suuren iloisen yllätyksen päivä. Meidän esimie-hestämme sotarovasti Joh. Björk-lundista tuli Kenttäpiispa, jonka arvonimen tasavallan president-ti on sotarovastille suonut. Se oli tunnustus hänen ja yleensä kenttä-papiston työlle, niin kuin radiossa ilmoitettiin. Eläköön Kenttäpiispa."

Björklundin johdossa oli talviso-dassa ollut noin 300 pappia ja jat-kosodassa jopa 500 pappia. Sik-si kirkkokin taipui vahvistamaan kenttäpiispan roolia. Piispanvihki-mystä ei suotu, toisin kuin Saksas-sa, vaan virka rinnastettiin tuomio-rovastiin, ylimpään ei-piispaan.

Ensimmäinen kenttärovasti Ouluun

Sotilaspappien asteikko oli aluk-si kolmiportainen: Esipappi, divisi-oonan pappi ja rykmentin pappi. Kun sotarovastista tuli kenttäpiis-pa, voitiin luoda uusi tehtävätaso.

Tilaisuus avautui vuonna 1952, jol-loin puolustusvoimien organisaa-tio uudistui. Pappien määrä vähe-ni kolmanneksella. Mutta raken-ne kehittyi, kun saatiin yksi kent-tärovastin virka. Nimitys ei ollut uudissana, sillä lehdistö oli aluksi käyttänyt sitä sotarovastin (ruots. 'fältprost') vastineena.

Ensimmäinen kenttärovasti oli N. J. Kinos, joka toimi Oulussa 1. Divisi-oonan esikunnassa. Hän sai viran 60-vuotiaana palveltuaan sotilas-pappina yli 30 vuotta.

Kun Lapin sotilaallinen tyhjiö vih-doin täytettiin, pohjoisen paino kasvoi. Niinpä Oulun kenttäro-vastilla oli 1990-luvulla ohjaukses-saan hetken aikaa neljä päätoimis-ta sotilaspappia.

Kunniaa kaatuneille

Kenttäpapit toteuttivat vuoden 1918 sankarihautauksia. Heidän vastuullaan oli kaatuneitten huol-to myös talvi- ja jatkosodassa. Papit ovat senkin jälkeen olleet mukana kirjoittamassa toimialan oppaita.

Sankarihautaukset jatkuvat yhä. Sodissa kaatuneita etsitään taiste-lukentiltä ja tunnistetut saatetaan kotiseudulleen.

Tunnistamattomia sotavainajia lepää eniten Lappeenrannassa. Keväällä 2017 kenttäpiispa Pek-ka Särkiö avustajineen siunasi sin-ne 38 kaatunutta. Muita paikkoja ovat Joensuu ja Kajaani.

Sata vuotta mukana ja tukena

Kansainvälisiä yhteyksiä hoitamassa Laatokalla kesällä 1943. Tuomioro-vasti Elis Malmeström Ruotsista (vas.), N. J. Kinos ja tohtori L. P. Fabricius Tanskasta . (kuva: SA-kuva)

12 HURTTI-UKKO 1/18

Toimintakertomus – tee!

Sata vuotta sitten sotilaspukua kantoi noin 20 pappia. Vuonna 2016 virkoja oli 25.

Mitä työ on? Huhtikuussa 1918 Svanberg oli kutsunut Savonlin-naan kokouksen, jossa armeijan pappien tehtäviksi todettiin (kent-tä)jumalanpalvelusten ja hartauk-sien pitäminen sekä kirjastojen perustaminen.

Syksyllä 1919 valmistui mietintö sotaväen sielunhoidon järjestämi-sestä. Työtä sairaiden, haavoittu-neiden ja (sota)vankien parissa sel-vennettiin. Uutena asiana todet-tiin rippikoulut. Sotilaan virsikirja piti jakaa kaikille omaksi. Papin tuli osallistua valistustyöhön komen-tajansa johdolla ja tehdä toimin-takertomus sekä tälle että sotaro-vastille.

Tilastot vuodelta 1967 ja 2016 valaiskoot asiaa tarkemmin.

Sotilasjumalanpalvelukset 815 / 437. Hartaudet 4145 / 544. Ehtool-

lisella käyneet 3226 / 25440. Oppi-tunnit 2971 / 1280. Rippikoulun käyneet 446 / 129.

Korkea ehtoollisaktiivisuus oli yksi peruste sille, että kirkkojärjestystä muutettiin vuonna 2010: Maasto-messujen vieton valvonta puolus-tusvoimissa siirtyi kenttäpiispalle.

Yhteinen asia

Sata vuotta sitten kirjastoja perus-tettiin kasarmeille pikavauhtia. Vastuu niistä on jo kauan kuulu-nut sotilaskotijärjestölle. Sotilas-kotiliitto kustantaa myös Sotilaan virsikirjan. Se jaetaan lahjaksi suo-men-, ruotsin- tai saamenkielisenä.

Valistustyö on nykyään toiminta-kykyä edistävää kansalaiskasvatus-ta. Sosiaalikuraattorit ovat toteut-taneet sitä sotilaspappien rinnalla noin 30 vuoden ajan.

Sielunhoito on avara käsite! Histo-riansa muistaen sotilaspapit tuke-vat henkilöstöä henkisesti ja hen-gellisesti nyt ja vasta.

Pohjois-Suomen kenttärovastit

1. Divisioonan Esikunta• Kinos, Niilo Johannes 1953-1956• Tiivola, Rolf 1956-1958• Muukkonen, Tauno 1958-1966

Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta• Muukkonen, Tauno 1966-1967• Malmivaara, Juhani 1967-1968• Kytömäki, Maunu 1968-1969• Hämäläinen, Veikko 1969-1980• Hautala, Paavo 1980-1989• Liukkonen, Juhani 1989-1992

Pohjoisen MaanpuolustusalueenEsikunta• Liukkonen, Juhani 1993-2007

Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunta / Kainuun prikaati• Liukkonen, Juhani 2008-2010• Parviainen, Jouni 2010-2014

Kainuun prikaati• Parviainen, Jouni 1.1.-31.7.2015• Parviainen, Penna 1.8.2015-

Sotilaspappeja koolla Mikkelissä. Pöydän päässä kenttäpiispa Björklund. Edessä oik. armeijakuntien pastorit Kinos (IV AK) ja Muukkonen (V AK). (kuva: SA-kuva)

HURTTI-UKKO 1/18 13

w kapteeni Ilja Hyvönen

Valmiusyksikkökoulutus harp-pasi vuoden vaihteessa pit-kän askeleen eteenpäin.

Kesäkuun alussa Kainuun prikaa-tissa aloitettiin valmiusyksikön kouluttaminen. Tavoitteena on ollut luoda henkilökunnasta ja varusmiehistä koostuva joukko, joka kykenee toimimaan niin met-säolosuhteissa kuin rakennetulla-kin alueella.

Noin puoli vuotta myöhemmin voi-daan todeta, että haasteista huo-limatta tavoitteeseen on päästy. Olemme kyenneet luomaan yksi-kön, jota voidaan käyttää hyvin-kin nopeasti maamme alueelli-sen koskemattomuuden turvaami-seen. Yksikkö osoittaa, että meil-lä on tahto ja ennen kaikkea kyky puolustaa maatamme.

Kiitos tehtävän onnistumisesta ei kuulu pelkästään valmiusyksikön

henkilökunnalle, vaan jokaiselle työntekijälle. Kaikki asiaan osal-listuneet ovat ymmärtäneet asi-an tärkeyden ja tehneet parhaan-sa sen eteen.

Uusi perusyksikkö on aloittanut

Vuoden vaihteessa valmiusyksikös-tä muodostettiin Kainuun prikaatiin kokonaan uusi perusyksikkö. Val-miusyksikön taistelijat tulevat jat-kossakin saamaan oman aselajinsa mukaisen koulutuksen Kainuun pri-kaatin eri perusyksiköissä. Valmius-ajaksi eli palveluksen jälkimmäiseksi viideksi ja puoleksi kuukaudeksi eri osastot kootaan saman katon alle.

Valmiusyksikkö sijoituu fyysises-ti jatkossa yhteen kasarmiin ja se on Kainuun jääkäripataljoo-nan johdossa. Koulutusedellytyk-set parantuvat ja koulutussisältö-jä tullaan edelleen monipuolista-maan ja joukon toimeenpanoval-miutta parantamaan.

Valmiusyksikkökoulutus harppasi vuoden vaihteessa pitkän askeleen

Valmiusyksikkö on monipuolisesti eri suorituskyvyistä muodostettu kokonaisuus, joten yhdistyminen tulee helpottamaan monia käy-tännön asioita. Yksi tärkeimmistä tulee olemaan uuden yksikkökult-tuurin luominen ja parhaiden käy-tänteiden yhdistäminen.

Yksikössä on pioneereja, jääkä-reitä, tykkimiehiä, tiedustelijoi-ta, vaunumiehiä, huoltomiehiä ja oppilaita ja se muodostaa yhden kokonaisuuden jolla on yksi yhtei-nen tavoite. Vaikka tehtävää on paljon, olen täysin vakuuttunut yhdessä tekemällä saavutamme huipputuloksia ja valmiusyksikkö on prikaatin kärkijoukko.

kuvat Tomi Mustajärvi

14 HURTTI-UKKO 1/18

w everstiluutnantti Jukka Vuorisalmi pataljoonan

komentaja 1.7.2016 - 31.12.2017

Kainuun jääkäripataljoonan organisaatio on muuttu-nut vuoden alussa. Ulospäin

näkyvimmät muutokset ovat Tie-dustelukomppanian lakkauttami-nen ja toisena muutoksena koko-naan uuden perusyksikön, Val-miusyksikön perustaminen. Orga-nisaation muutos vaikuttaa kuiten-kin kaikkien pataljoonan perusyk-siköiden toimintaan.

Tiedustelukomppanian lakkautta-minen ei tarkoita tiedustelukoulu-tuksen vähenemistä pataljoonas-sa, eikä tiedustelun merkityksen vähenemistä suorituskyvyn tärkeä-nä osana. Korkeatasoisen yksikön työn jatkuvuuden varmistaminen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan vaatii paljon suunnittelulta ja johtamiselta sekä muuttunei-den asioiden tunnistamista yhteis-työosapuolten osalta.

Kainuun jääkäripataljoona 2018Perinteitäkään ei unohdeta. Jat-kossakin koulutushaaratutkin-non läpäisseet tiedustelijat saavat havunsa Rokankankaalla Osasto Marttinan perinteitä kunnioitta-en ja parhaaksi valittu tiedustelija iskee puukkonsa pölkkyyn kymme-nien edeltäjiensä tavoin.

Kainuun prikaatin valmiusyksikön osien kokoaminen valmiusajak-si yhteen perusyksikköön selkeyt-tää johtosuhteita parantaen osal-taan valmiutta ja helpottaen kou-lutuksen suunnittelua. On tärke-ää ymmärtää, että valmiusyksikön toiminnan onnistuminen vaatii jat-kossakin prikaatin yhteisiä ponnis-teluja, jotka edellyttävät yhteis-toimintaa niin joukkoyksiköiden ja prikaatin esikunnan välillä, kuin myös Kainuun jääkäripataljoonan sisällä.

Muutoksiin sisältyy aina riskejä. Riskinsä on myös siinä, että muu-tostarpeeseen ei reagoida. Muu-tos ei ole itsetarkoitus, mutta se on jatkuvaa, koska tehtävät, resurs-

sit, koulutukselle asetettavat vaa-timukset ja valmiusvaatimukset muuttuvat jatkuvasti.

Muutoksella pyritään siihen, että tehtävät kyetään täyttämään käy-tössä olevilla resursseilla mahdolli-simman hyvin. Tämä vaatii jatku-vaa tasapainottelua esimerkiksi valmiuden ja koulutuksen välillä, vaikka ne tukevatkin toisiaan.

Hyvistä joukkojen koulutustulok-sista ei ole hyötyä, jos ei ole riittä-vää valmiutta joukkojen käyttöön. Toisaalta valmius on näennäistä, jos sen takana ei ole osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä johta-massa hyvin koulutettuja joukkoja.

Muutoksissa kaikki asiat eivät aina heti loksahda 100 %:sti paikoil-leen. Henkilöstö ei kuitenkaan lannistu pienistä vastoinkäymisis-tä, vaan pohtii yhdessä miten asi-at tehdään paremmin, askel ker-rallaan. Taustapeiliin ei pidä jää-dä tuijottelemaan. Pidetään katse tiessä ja kädet ratissa.

HURTTI-UKKO 1/18 15

w yliluutnantti Juho Kangas

Varuskuntakerhon lakkautus ja monet muut tilajärjestelyt vaativat siirtämään prikaa-

tin perinne-esineistön uusiin tiloi-hin. Keväällä 2017 esikuntapäällik-kö eversti Rainer Peltoniemi nime-si perinnetyöryhmän suunnittele-maan Kainuun prikaatin perintei-den esille laittoa perinnetarinan ja -esineiden muodossa. Perinne-työryhmä kokoontui touko-syys-kuun aikana kolme kertaa ja pää-tyi sisustamaan kaksi tilaa, joissa esitellään prikaatimme perinteitä.

Monta mielenkiintoista tarinaa ja monet prikaatin historiasta kerto-vat esineet tuodaan esille kahdes-sa tilassa. Tiloista haluttiin moni-puoliset ja niiden käyttöaste mah-dollisimman suureksi. Tilat toimi-vatkin samalla auditorio- ja koko-ustiloina kun niihin rakennetaan yhteydet, jotka mahdollistavat

kokous- ja esitysaineistojen esittä-misen verkon kautta.

Henkilökunnan ruokalan yhtey-dessä olevassa kabinettitilassa esi-tellään prikaatin vahvistetut perin-teet seinille asetetuilla tauluilla. Tilassa olevat Lech-virran taistelu ja JR 12 -sotatie karttakuvana ovat muun muassa mielenkiintoista tut-kittavaa.

Prikaatin kehitystä kuvataan kah-della kuvasarjalla. Ensimmäises-sä kuvasarjassa on esitelty joukko-osastomme lehti, Hurtti-ukko. Toi-sessa kuvasarjassa on kuvattuna prikaatin alue ilmasta. Tässä kuva-sarjassa näkyy prikaatin kehittymi-nen vuosikymmenien aikana. Met-sään on muovautunut useamman tuhannen sotilaan koulutuskeskus.

Lisäksi seiniltä löytyy monia muita yksityiskohtia, joista avautuu pri-kaatin mielenkiintoinen historia. Tilan avajaisia pidettiin 1.11.2017.

Tarinat elämään perinnetiloissaToinen tila valmistuu sotilasko-din alakertaan. Tästä tilasta tulee samalla noin neljällekymmenel-le ihmiselle sopiva auditorio- ja kokoustila, joka on vapaasti koko prikaatin käytössä. Tilaan kootaan prikaatin historiaan liittyvä perin-ne-esineistö ja kerrotaan eri tavoin prikaatin historiasta, unohtamatta nykypäivää Nykytekniikalla mah-dollistetaan esimerkiksi sota-ajan taisteluihin tutustuminen videoin, sähköisin kartoin ja lisäksi mah-dollistetaan mm. sota-ajan lehtien lukeminen.

Näissä tiloissa on mahdollisuus tehdä mielenkiintoinen matka 30-vuotisesta sodasta nykyaikaan, nähdä prikaatimme kehitys ja kokea palanen sota-aikaa. Ennen kaikkea on mahdollista havaita, miten tänään tapahtunut on huo-menna historiaa.

Annetaan vahvojen tarinoiden elää!

Ruokalan kabinetin uuden ulkoasun otti käyttöön 1.11. juhlallisin menoin eversti Tuomo Repo (keskellä), evers-ti Rainer Peltoniemi ja yliluutnantti Juho Kangas prikaatin johtoryhmän seuratessa nauhan leikkausta. Kuvat Satu Hujanen

w everstiluutnantti Marko Palokangas

Sotilasjoukon identiteetti muo-dostuu monista tekijöistä, joista yhden on todettu ole-

van yhteenkuuluvuutta syventä-vät perinteet. Perinteet - erityises-ti sotilasperinteet, ovat ikivanho-ja. Perinne tai perinnäistapa eli tra-ditio on syntynyt vuosien ja vuo-sisatojen kuluessa niistä tavoista ja arvoista, jotka ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle.

Sotilasperinteitä on kahdenlaisia, vahvistettuja ja vahvistamattomia. Vahvistetut sotilasperinteet ovat syntyneet joukoille varta vasten luoduista tunnuksista, marsseis-ta ja nimistä. Vahvistamattomat perinteet ovat yhtä arvokkaita, mutta syntyneet usein spontaanis-ti ilman virallista suunnittelutyötä. Kaikilla perinteillä on sotilasjou-kossa oma tärkeä tehtävänsä.

Eri maissa sotilaat ovat yleisesti omaksuneet kansainvälisesti yhte-näisiä tapoja, sotilasperinteitä. Sotilasjoukon nimeä ja sotajoukon tärkeintä symbolia lippua voita-neen pitää joukon historian ohella keskeisimpinä perinteiden osate-kijöinä. Näiden lisäksi muita perin-teitä ovat sotilaspuku eli univor-mu, sotilaalliset käyttäytymisnor-mit, kunniamarssit ja vuosipäivät.

Sotilaallisesti muodostettu ja joh-dettu joukko, etenkin itsenäinen joukko-osasto sekä sitä vastaa-va esikunta tai laitos on omaksu-nut itselleen erilaisia tapoja koros-taa menneisyyttään. Näistä tavois-ta on ajan kuluessa muodostu-nut sotilasjoukolle perinteet, joita uskollisesti vaalitaan.

Tarkasteltaessa suomalaisten soti-lasperinteiden muodostumiseen vaikuttaneita tekijöitä, on huomi-oitava kansallisen sotaväen histo-rian jakautuminen kolmeen toisis-taan selvästi erillään olevaan aika-kauteen; Ruotsinvallan, autono-

mian ja itsenäisyyden aikakausiin. Näistä jokaisella on epäilemät-tä ollut omat erityispiirteet ja vai-kutteet perinteiden kehittymisel-le. Sotaväki oli näiden aikakausien välillä jopa täysin lakkautettunakin kahteen otteeseen, ensin neljän ja sitten kolmentoista vuoden ajan.

Johtavana periaatteena suomalais-ten sotilasperinteiden luomisessa ja niiden kehittämisessä koko itsenäi-syyden aikana ovat olleet asevoimis-sa palvelevien yhteenkuuluvuuden tunteen kasvattaminen sekä palve-lusmotivaation ylläpito ja kehittä-minen. Alueellisten sekä maakun-nallisten tunnusten ja nimien käy-töllä on taasen pyritty luomaan yhteydet paikkakunnan ja rekry-tointialueen väestöön – laajemmin katsottuna koko Suomen kansaan.

Puolustusvoimien toimintaan liitty-vät merkittävät historialliset tapah-tumat ja perinteet on tarkoitettu siirrettäviksi edelleen tuleville suku-polville. Sotilasperinteiden arvo-pohjan säilyttäminen on asevelvol-lisuusjärjestelmän kautta kaikkien suomalaisten yhteinen asia.

Tärkein päivittäinen työ perintei-den vaalimisessa tehdään edel-leen kentällä; joukko-osastoissa, sotilasopetuslaitosten työpanosta unohtamatta. Vastuu joukko-osas-ton perinteiden ylläpidosta, vaali-misesta, jatkuvuudesta ja kehittä-misestä on luonnollisesti joukon komentajalla.

Joukko-osastossa perinteitä vaali-taan erilaisissa yhteyksissä kuten juhlatilaisuuksissa, joita ovat vuo-sipäivät, valatilaisuudet, perinne-päivät, tulo- ja kotiuttamisjuhlat. Yleisesti tunnettuja vaalimistapoja ovat myös joukkojen perinnehuo-neet, -esineet ja -henkilöt.

Tapoja on siis useita, mutta erik-seen on vielä syytä mainita ase-laji- ja joukko-osastokillat, perin-neyhdistykset sekä sotilasmuseo-toiminta, joiden toiminnan keskei-

senä sisältönä on perinteiden vaa-liminen. Sotiemme veteraanit, jot-ka aikanaan ovat liittyneet jouk-ko-osastokiltoihin, ovat tuoneet arvokkaan tietämyksen suomalai-siin joukko-osastoperinteisiin.

Sotilasperinteet osana maanpuolustusta

Joukko-osastolippu on entinen Kajaanin Sissipataljoonan mukail-tu lippu. Lipun vihreässä lippuken-tässä on keskellä peuranjäkäläsep-peleen ympäröimä Brahen vaaku-na. Lipun koko on 120 x 142 cm ja tangonkärkenä on leijonakär-ki. Lipun on suunnitellut Carolius Lindberg. Lippu vahvistettiin Kai-nuun prikaatin lipuksi 21.3.1969.

Joukko-osastoristi, Kainuun ris-ti, muodustuu vihreästä Yrjönris-tistä, jonka erikoistunnuksena on Kainuun prikaatin joukko-osasto-tunnus. Varusmiehille jaettavan ristin vihreä osa on maalattu. Risti on vahvistettu 19.4.1978 ja sen on suunnitellu Kari Kiira.

Joukko-osastotunnuksena on leh-väseppele, jonka erikoistunnukse-na on Kajaanin linna. Tunnus on vahvistettu 28.10.1967.

HURTTI-UKKO 1/18 17

w Mikko Keränen, kehitysjohtaja Kajaanin Ammattikorkeakoulu eversti Rainer Peltoniemi,

Kainuun prikaati

Kajaanin ammattikorkeakou-lu (KAMK) ja Kainuun pri-kaati (KAIPR) ovat vuoden

mittaan kartoittaneet yhteistyö-mahdollisuuksiaan. Tavoitteena on ollut löytää yhteisiä synergia-aluei-ta, jotka ovat molemmille osapuo-lille tärkeitä ja joiden kehittämises-tä molemmat osapuolet voisivat hyötyä. Tapaamisten ja neuvotte-luiden tuloksena rehtori Turo Kil-peläinen ja komentaja eversti Tuo-mo Repo allekirjoittivat marras-kuussa yhteistyösopimuksen, jon-ka puitteissa käynnistetään konk-reettinen yhteistyö vuonna 2018.

Tavoitteena osaamisen hyödyntä-minen ja tuloksien parantaminen

Käynnistyvän yhteistyön tavoittee-

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun prikaatin yhteistyö tiivistyy

na on hyödyntää ja kehittää kum-mankin organisaation ydinosaa-mista yhteisissä hankkeissa ja eril-lisissä projekteissa. Yhteistyön joh-tamista ja koordinointia varten perustettiin yhteinen hankkeen ohjausryhmä, jossa ovat edustet-tuina kummankin organisaation keskeiset toimijat.

Lisäksi kuhunkin yhteistyöaluee-seen perustettiin molempien orga-nisaation edustajista muodostetut projektiryhmät, joiden tavoittee-na on kunkin alueen yksityiskoh-tainen suunnittelu ja kehittäminen sekä toimeenpano ja raportointi.

Aluksi neljä kärkiteemaa

Alkuvaiheessa yhteistyöalueik-si sovittiin neljä kärkiteemaa, jot-ka ovat virtuaalipedagogiikka, 3D-mallintaminen, ajosimulaatto-rit ja tutkimus. Näiden lisäksi tii-vistetään yhteistyötä e-urheiluun liittyvissä hankkeissa.

- Odotamme prikaatissa mielen-kiinnolla tuloksia, toteaa prikaatin komentaja eversti Tuomo Repo. Yhteistyöalueet ovat meille tärkei-tä ja on hieno mahdollisuus hyö-dyntää KAMK-osaamista prikaatin kehittämisessä, tiivistää Repo aja-tuksistaan käynnistyvästä yhteis-työstä.

Vastaavasti rehtori Turo Kilpeläi-nen pitää yhteistyötä hyödyllisenä oppilaitoksen toiminnalle.

- Vuosia jatkuneen yhteistyömme laajentuminen virtuaali - ja simu-laatioratkaisuihin on merkittävää ammattikorkeakoululle. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia niin opiskeli-joillemme kuin henkilökunnallem-mekin, sanoo Kilpeläinen.

- Näillä lähdetään liikkeelle heti vuoden 2018 alussa ja katsotaan, miten alueet täydentyvät ja elävät vuoden mittaa, toteaa hankkeen suunnittelussa heti alusta saakka mukana ollut esikuntapäällikkö eversti Rainer Peltoniemi.

Myös kehitysjohtaja Mikko Kerä-nen suhtautuu käynnistyvään yhteistyöhön luottavaisesti.

- Nyt ollaan linjattu toiminnan päälinjat ja päästään konkreetti-seen tekemiseen tässä yhteistyös-sä, Keränen sanoo.

Avauksena virtuaalikoulutus-ympäristö

Kajaanin ammattikorkeakou-lu ja Kainuun prikaati ovat teh-neet yhteistyötä vuosien mittaan monella sektorilla. Kuluvan vuo-den aikana yhteistyö on laajentu-nut pelillisiin virtuaalisiin ratkaisui-hin. Keskeinen tekijä uudessa ava-uksessa on ollut Kainuun prikaatis-sa käyttöön otettu virtuaalikoulu-

- Yhteistyöstä löytyy jopa ennalta tiedostamattomiakin synergiaetuja molemmille osapuolille, totesivat Kainuun prikaatin komentaja eversti Tuomo Repo ja Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen lyödessään kättä päälle kehitysjohtaja Eija Heikkisen, eversti Rainer Pel-toniemen ja everstiluutnantti Petteri Soinin seuratessa virallista projek-tin käynnistämistä. Kuva Satu Hujanen

18 HURTTI-UKKO 1/18

tusympäristö (VKY) varusmieskou-lutuksessa. Ammattikorkeakoulul-la on vahva kokemus VR-teknolo-gioista ja virtuaalisesta koulutuk-sesta, joten yhteinen intressi neu-votteluissa löytyi nopeasti.

VKYn käyttö varusmieskoulutuk-sessa avaa mahdollisuuksia, mut-ta myös asettaa uusia vaatimuk-sia pedagogiikalle. Virtuaalisessa oppimisessa on paljon tekijöitä, jot-ka tulee huomioida tuloksellisessa koulutuksessa. Esimerkiksi palaut-teen antamiseen on mahdollis-ta rakentaa ominaisuuksia, joiden kautta varusmiehet saavat palau-

Kajaanin ammattikorkeakoulu on ollut ensimmäisiä pelialan koulut-tajia ja kehittäjiä Suomessa kym-menisen vuotta. Näiden vuosien aikana on KAMK:sta tullut pelialan vahvimpia toimijoita koulutussek-torilla, jolla on näkyvyyttä myös kansainvälisellä kentällä. Keskeistä menestyksessä on nopea reagoin-ti, uusien teknologioiden nopea omaksuminen sekä yrittäjälähtöi-syys. Pelialalle on muodostunut Kainuuseen myös joukko voimak-kaasti eteenpäin suuntaavia yri-tyksiä, kuten Critical Force ja CSE Entertainment.

Pelialalla KAMK on keskittynyt virtuaalisiin ratkaisuihin, jossa toi-minta keskittyy VR-laboratorion ympärille. Hyöty- ja oppimispelit ovat myös keskeisiä toimintoja.- Kampus Kajaanin Vimpelinlaaksossa- henkilökunta 220- oppilaita 2000- vuosibudjetti 16,5 M €

KAMK suuntaa toimintaansa yhden, toimintaa läpileikkaavan profiilin – älykkäät ratkaisut – avul-la. Älykkäillä ratkaisuilla tarkoite-

Kainuun prikaatin komentaja eversti Tuomo Repo ja Kainuun ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen allekirjoittivat yhteis-työsopimuksen 8.11.2017. Kuva Satu Hujanen

tetta välittömästi eri näkökulmista. Virtuaalikoulutusympäristöä voi-daan täydentää myös erilaisilla uusilla 3D-malleilla, jotka kuvaavat kulkuneuvoja tai rakennuksia. Näin Puolustusvoimat tarjoaa haastavia toimeksiantoja opiskelijoille opin-näytetöiden aiheiksi mallintami-sessa sekä tutkimuksissa, joissa tar-kastellaan virtuaalikoulutusjärjes-telmän käyttöönottoa eri näkö-kannoilta koulutuksesta.

Eversti Rainer Peltoniemi pitää sopimusta merkittävänä päänava-uksena. Prikaati haluaa edetä val-takunnan kärjessä koulutuksen

kehittämisessä.

- Tämä tarjoaa varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen huimia mahdollisuuksia. Kainuun prikaa-ti on osa ympäröivää yhteiskuntaa, ja meillä prikaatilla pedagogiikan ja oppimisympäristöjen pitää olla ajas-sa mukana, Peltoniemi muistuttaa.

Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun prikaatin yhteistyölle on olemassa luonteva perusta, kos-ka molemmat ovat keskeisiä toimi-joita kouluttajina Kainuussa. Väli-matkakaan ei ole pitkä – vain Vim-pelinvaara on välissä.

taan teknologisten ratkaisujen hyödyntämisen lisäksi kykyä teh-dä oikeita asioita oikein.

KAMKin viidellä osaamisalueella kullakin on yksi KAMKin profiilia tukeva vahvuusala.

Kone- ja kaivostekniikka -osaamis-alueen vahvuusalana on tuotanto-järjestelmät, joka tarkoittaa tuo-tannon automaation, robotisaati-on ja niitä yhdistävän digitalisaati-on osaamisen kehittämistä.

Tietojärjestelmät-osaamisalueen vahvuusalana on peli- ja mittaus-sovellukset. Datacenter-ratkaisut tukevat peli- ja mittausosaamisen kehittämistä siten, että pelillisyys ja käyttöliittymäosaaminen, senso-riteknologia ja massiivisten aineis-tojen reaaliaikainen hallinta ja tar-kastelu pilvessä on mahdollista.

Liiketoiminta ja innovaatiot -osaa-misalueen vahvuusalana on liike-toimintapotentiaali, joka keskit-tyy liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamis - ja jalostamisosaamis-osaamiseen aina kansainväliselle tasolle asti.

Aktiviteettimatkailu-osaamisalu-een vahvuusala on elämykselliset aktiviteetit, joka tarkoittaa elä-myksellisen ja liiketaloudellisesti kannattavien liikunta- ja matkai-lutuotteiden kehittämistä.

Sairaan- ja terveydenhoito -osaa-misalueen vahvuusalana on äly-käs kotihoito, joka vastaa tulevai-suuden kotona asumisen ja terve-ydestä huolehtimisen haasteisiin.

Kajaanin ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa

HURTTI-UKKO 1/18 19

w kapteeni Teemu Virkkala

Aurora ja Northern Coasts, sekä Ruska, olivat Suomen ja Ruotsin Puolustusvoimi-

en FISE-yhteistoiminnallisia harjoi-tuksia vuonna 2017. Mainitut har-joitukset olivat puolustushaarojen päätapahtumia osoittaen, että koulutusyhteistyötä tehdään kaik-kien puolustushaarojen välillä. Voi-daan myös todeta, että koulutus-yhteistyö on syventynyt kansainvä-listen harjoitusten kautta osallistu-miseen maiden puolustusvoimalli-siin pääsotaharjoituksiin.

Kainuun prikaatissa yhteistyön syventämistä on jatkettu suunni-telmallisesti Maavoimien esikun-nan ohjauksessa. Vuoden aikana järjestettiin useita suunnittelutilai-suuksia, joissa valmisteltiin tulevia harjoituksia ja tarkasteltiin mah-dollisuuksia koulutusyhteistyön kehittämiseksi.

FISE-yhteistyö syveneeYhtenä kehittämiskohteena mai-nittakoon Bodenissa sijaitsevan asutuskeskustaisteluradan hyö-dyntäminen sotilaspoliisien koulu-tuksessa. Henkilökunnan osaami-sen kehittämisen osalta mainitta-koon mahdollisuus hakeutua Cold Weather Operation -keskuksen järjestämille kursseille.

Kainuun prikaatille uusia tehtäviä

Kainuun prikaatissa yhteistyön syventyminen näkyy myös anne-tuissa uusissa tehtävissä. Joukko-osastojen välisen yhteistyön lisäk-si Kainuun prikaatilla on vastuul-laan Maavoimallisia tehtäviä, muun muassa Tykistöyhteistyö ja yhteys-upseeritoiminta esikuntatasolla. Molempia yhteistyöosa-alueita har-joitellaan kansallisen puolustuksen ja suorituskykyjen kehittämiseksi.

Kainuun tykistörykmentin ja ruotsalaisen Artillery rykmentin (A9) yhteistyön lähtölaukaukset

Lähivuosien yhteistyötä etenkin harjoitusten osalta on suunniteltu Kajaanissa syksyn aikana tiiviisti. Kuva Mar-kus Markamo

ammuttiin Rovajärvellä Maavoi-mien vaikuttamisharjoituksessa syksyllä 2017. Harjoituksessa näh-tiin ensimmäistä kertaa ruotsalais-ten uutta tykkikalustoa sekä mui-ta suorituskykyjä. Tykistöyhteistyö vakiinnutetaan osaksi Rovajärvel-lä toteutettavia ampumaharjoi-tuksia.

Yhteistyön syventyminen on tuo-nut Kainuun prikaatin henkilöstöl-le runsaasti uusia tehtäviä ja vaati-muksia. Pääosa tehtävistä toteute-taan esikuntatasolla, mutta harjoi-tuksissa myös yksiköiden henkilös-tö harjaantuu yhteistoiminnassa.

Monipuolinen koulutusyhteistyö parantaa valmiuksia kansainväli-seen toimintaan ja kehittää pitkäl-lä aikajänteellä kykyä yhteisope-rointiin. FISE-yhteistyö tukee osal-taan myös Puolustusvoimille ase-tetun uuden tehtävän, kansainvä-lisen avun antamista ja vastaanot-tamista.

20 HURTTI-UKKO 1/18

w Jouni Leinonen, yksi taistelijoista

On helmikuinen aamu 1981 ja jostakin kuuluu komen-toja ”komppaniassa herä-

tys”. On ensimmäinen herätys uutena varusmiehenä sissikomppa-nia hämyssä Kainuun prikaatissa.

Ympärillä häärii tuntemattomia varusmiehiä ja kaikilla näyttää ole-van ns. pallo hukassa. Alkuhässä-kän jälkeen saamme rivit sen ver-ran kuntoon, että päästään aamu-palalle, marssiminen sujuu niin monessa tahdissa kuin on marssi-joitakin.

Taustalla soi Taiskan kesäinen pii-si ”Rannalla” ja seuraavaksi tuli-kin Barbara Streisand ”Woman in Love”. Jopa meitä herkutellaan hyvällä musiikilla, ajattelimme.

Viikot kuluivat kuitenkin nopeas-ti kaiken touhun keskellä. Perus-koulutuskauden jälkeen tulikin komennus aliupseerikouluun noin 30 kaverille. Aliupseerikoulun pai-notus olikin johtamisessa ja ennen kaikkea yhteishengen luomisessa.

Silloiset kouluttajat Komulainen ja Rytkönen painottivat edellä ole-via asioida hyvin voimakkaasti. Vii-meinen silaus olikin Vuosangassa juhannusta ennen pidettävä tyk-kileiri, jonka yhtenä tehtävänä oli ryhmien/joukkueen yhteistoiminta eri tilanteissa. Tämän jälkeen rupe-simme puhumaan asevelihengestä, joka yhdisti meitä monella tavalla.

Kotiuttamisen lähestyessä ryh-dyimme keskustelemaan, mitä varusmieskoulutuksen jälkeen. Voitaisiinko ryhtyä pitämään yhteyttä vaikka kokoontumalla heti jo seuraavana kesänä vuonna 1982. Siitä sitten alkoikin jo reilus-

Kainuun prikaatin sissit 1/81 - asevelihenki

ti yli 30 vuotta kestänyt yhteinen aseveljeys. Olemme kokoontuneet joka vuosi tämän jälkeen keskike-sällä viikonlopun kestävään sissita-pahtumaan.

Viikonlopun tapahtumiin on kuu-lunut pienimuotoista kisailua, yhdessäoloa vanhoja muistellessa sekä tietenkin suomalaisen sydän-tä lähellä olevaa saunomista. Paik-kana on ollut aika monta kertaa Vuosangan harjoitusalue, josta yhteishenki sai alkunsa.

Porukka on ollut aktiivista vuodes-ta toiseen vaikka todella asuvatkin ympäri maata, sillä joka kesä on paikalle ilmaantunut 10-20 taiste-lijaa tuosta noin 30 hengen poru-kasta. Onpa yksi henkilö tainnut olla paikalla joka kerta.

Varsinkin alkuaikoina oli mukana lähes vuosittain meidän aliupsee-

Aseveljet vuoden 2011 kokoontumisessa.

rikoulun kouluttaja, jo edes men-nyt Toivo Komulainen. Hän muis-teli meidän porukan jo varusmies aikoina olleen poikkeuksellisen yhtenevä. Yksi merkittävimmistä tapahtumistamme oli 30-vuotis-juhla Vuosangan Sutisella kesällä 2011, jossa oli myös perheenjäse-niämme sekä kouluttajat Komulai-nen ja Rytkönen vaimoineen.

Olemme sopineet, että jatkamme perinnettämme niin pitkää kuin mahdollista myös tulevana kesä-nä. Taistelijathan alkavat lähen-nellä nyt jo 60 ikävuotta. Olemme käyttäneet toisistamme nimikettä ”taistelija”, koska se on kuvannut meidän lujaa tahtoa ja sitoutumis-ta yhteisen hengen ylläpitämiseen vuodesta toiseen.

Kaveruus ja asevelihenki voi läh-teä vaikka varusmiespalveluksesta ja kestää koko elämän ajan.

HURTTI-UKKO 1/18 21

w everstiluutnantti Tero Palokangas

Maavoimien uudistet-tu taistelutapa sekä ala-ti kasvaneet valmiusvaa-

timukset ovat viime aikoina haas-taneet johtamisen ja sitä tukevien johtamisjärjestelmien toiminnan. Vastauksena esitettyihin haastei-siin Maavoimissa on ollut kehit-teillä jo usean vuoden ajan uusi, moderni M18-johtamisjärjestelmä.

Maavoimilla suurimpana puolus-tushaarana on johtamisjärjestelmi-en kehittämistoiminnassa otetta-va huomioon jo aikaisemmin han-kitut ”Legacy”-järjestelmät, koska suorituskykyjen kehittämiseen on aina käytettävissä rajallinen mää-rä resursseja.

Osana M18-johtamisjärjestelmä-kehitystä onkin aikaisemmin han-kitut, ja edelleen käyttökelpoiset laitteet ja osajärjestelmät integ-roitu uuteen johtamisjärjestelmä-kokonaisuuteen mukaan. Esimerk-kinä aikaisemmin hankitut johta-mispaikkakontit ja -ajoneuvot on varusteltu M18-kalustolla ja kent-täradioiden avulla mahdolliste-taan osaltaan uudessakin järjes-telmässä taktisen tason johtamis-toimintaa.

Kehityksessä ei myöskään ole unohdettu poikkeusoloissakin käytettävissä olevia kaupallisia tie-donsiirtokanavia sekä niin sanot-tuja arjen välineitä eli lähes kaikil-ta taskusta löytyviä älypuhelimia ja muita päätelaitteita.

Alkanut vuosi on kuudes, jol-loin Kainuun prikaati toteuttaa M18-johtamisjärjestelmän kenttä-testausta. Tätä on edeltänyt usean vuoden, ohjelmistoradion osalta jopa kymmenen vuoden, ideointi-

ja kehittämisvaihe. Se antaa hyvän kuvan niistä haasteista ja aikajän-teistä, joita nykyaikaisen johtamis-järjestelmän kehittämiseen liittyy. Systemaattinen testaus- ja kokei-lutoiminta on kuitenkin kanta-nut hedelmää: tänä vuonna pää-osa Maavoimien joukko-osastois-ta on aloittanut M18-johtamisjär-jestelmän vaiheittaisen käyttöön-oton. Vuonna 2018 loputkin Maa-voimien joukot liittyvät operatii-visten käyttäjien joukkoon: sopi-vasti uuden johtamisjärjestelmän nimen mukaisesti.

Monipuolistunut tiedonsiirto toi-mii uuden M18-johtamisjärjestel-män älykkäänä alustana, mutta lopunperin menestyksen ratkai-see loppukäyttäjien käytössä ole-vat johtamisjärjestelmäpalvelut. Palveluiden taustalla olevan tie-don on oltava saatavilla, luotetta-vaa ja eheää.

Lisäksi tieto pitää pystyä esittä-mään siten, että se tukee eri tason toimijoiden johtamista parhaal-la mahdollisella, havainnollisella

Maapuolustuksen johtamisjärjes-telmät kehityksen aallonharjalla

tavalla. Tähän liittyy olennaisena osana myös sopivien loppukäyt-täjän päätelaitteiden kehittämi-nen sekä palveluiden skaalautumi-nen sopivaksi halutulle johtamisen tasolle.

Keskeisenä palveluna M18-johta-misjärjestelmään kuuluukin tilan-nekuvan vaihdon ja eri tasojen joh-tamisen mahdollistava uusi Maavoi-mien tietojärjestelmä MATI2. Jo lak-kautetun Viestirykmentin tunnus-lausetta lainaten ”viesti vain peril-le vietynä ratkaisee” - jatkossakin.

Kuvat Satu Hujanen

22 HURTTI-UKKO 1/18

w everstiluutnantti Matti Sopanen

Ateriapussit ovat tulleet kenttäkeitinmuonituksen rinnalle täydentämään ruo-

kahuoltoa. Yleisperiaatteena läm-min ateria järjestetään aina, kun vallitseva tilanne ja joukon tehtä-vä sen sallivat. Vähintään järjeste-tään yksi lämmin ateria vuorokau-dessa. Yhdellä aterialla päivässä ei kuitenkaan pitkälle pötkitä.

Taistelijalla on aina nälkä

Tyypillinen taistelija (20-vuotias nuorukainen, 180 cm, 80 kg) kulut-taa päivässä valtavan määrän ener-giaa; kevyt palvelus noin 2700 kcal, keskiraskas palvelus noin 3500 kcal, ja raskas palvelus kuten tais-telutehtävä 4500 kcal ja yli. Poltto-ainetta tarvitaan, muuten taistelu jää lyhyeen.

Aina ei kuitenkaan lihapullapato-ja saada tarjolle. Osaksi muonituk-sen kokonaisuutta, helposti synty-vää energiavajetta torjumaan, on otettu käyttöön kylmäketjuvapaa ateriapussimuonitus.

Energiaa taistelijalle!

Helppoa evästä

Pussi repusta, pussi auki, kuumaa vettä sekaan, ja syö. Energiatank-kaus ateriapussista ei katso aikaa eikä paikkaa. Syödä voi silloin, kun haluaa.

Ateriapussia ei kuitenkaan pidä mieltää taistelumuonaksi, joka sisältää ateriakokonaisuuden. Ate-riapussi sellaisenaan sisältää ver-rattain pienen määrän energi-

aa. Jokaisen taistelijan ja esimies-ten sekä muonituksesta vastaavan on varmistettava, että ateriapus-siateriaan sisällytetään myös kaik-ki muu ateriakokonaisuuteen kuu-luva, kuten näkkileipä, vihannek-set, hedelmät, pähkinät, patukat, ja niin edelleen - juomaa unohta-matta.

Teknologia ja valmisateriat

Taistelijan ruokahuollon kehittä-minen etenee jatkuvasti. Jää näh-täväksi, mitä kehitys seuraavaksi tuottaa. Taistelija kiittäisi ja ”töpi-nässäkään” ei pahaksi pantaisi, jos kuivamuonat (ateriapussit ja tais-telumuonat) valmistettaisiin ja nii-den käyttö rakennettaisiin sekä kylmä- että kuumaketjuvapaiksi.

Ateria valmistettaisiin lämmit-tämällä vesi tai lumi kemiallista reaktiota hyödyntämällä erillises-sä lämmityspussissa, jossa varsi-nainen ateriapussi suljettuna läm-mitettäisiin. Ei tarvitsisi huolehtia lämmitysveden tai -lumen alku-lämpötilasta, laadusta tai väristä; eikä tulta tarvittaisi. Tällaisia Meal-Ready-to-Eat (MRE) ratkaisuja jot-kut asevoimat maailmalla jo käyt-tävätkin.

Ateriapusseja by Leijona Catering. Kuva: Matti Salo

Lihapullapata kypsymässä kannen alla.

Energiapatukkavalikoimaa.(kuva Matti Sopanen)

HURTTI-UKKO 1/18 23

w puheenjohtaja Markku Kananen, Kainuun prikaatin Kilta ry

Killan toiminta Suomi 100 v -juhlavuotena on ollut moni-puolisen tekemisen vuosi.

Toiminnan kirjatuista tavoitteis-ta keskeisimpiä päätehtävämme, varusmiestyön, lisäksi ovat olleet yhteistoiminnan kehittäminen toisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa.

Kesäkuussa kotiutuneille ryhmän-johtajille ja upseerikokelaille varus-miestoimikunta ideoi ja toteutti informaatiotilaisuuden, jossa kil-tamme lisäksi kolme muuta jär-jestöä sai kertoa toiminnastaan ja samalla markkinoida jäsenyyttään kuulijoille.

Kainuun prikaatin Killan toimin-nan fokus on erilainen, kuin yleen-sä reserviläisjärjestöillä, koska pää-tehtävä on nimenomaan varus-miespalvelusajassa. Siirtyminen reserviin on myös tavallaan uuden alku mahdollisen opiskelun, työ-elämään siirtymisen ja perheellis-tymisen myötä ja vie näin ajatuk-sen pois yhdestä elämän muisto-rikkaimmasta ajasta.

Jonkin ajan kuluttua alkaa tietyn-lainen haikeus varusmiespalveluk-sessa syntyneiden kaveruuksien ja ystävien muistamisessa ja myös palveluspaikka jää elämään muis-toihin. Jäsenyys Kainuun prikaa-tin killassa on oiva side pysymään tuossa ajassa - muun muassa Hurt-ti-Ukko-lehden tipahtaminen pos-tiluukusta upean sisältönsä ansi-

Killan kuulumisetosta pitää lukijan maanpuolustus-hengessä tehokkaasti.

Syysretki

Kainuun Tykistö- ja Heittimistökil-lan kutsusta hallituksemme jäse-nille saimme olla mukana syysret-kellä Vuosangassa, jossa seurasim-me aitiopaikalta Kainuun tykistö-rykmentin taisteluammuntaharjoi-tuksia.

Matkan aikana vaihdetut ajatukset yhteisen tekemisen kehittämisestä loi jo uutta ajatusta tulevalle vuo-delle molempien kiltojen jäsenille. Näillä sanoilla haluan kiittää kaik-kia kumppaneita hyvin sujuneesta vuodesta 2017 ja toivottaa hyvää uutta toimeliasta kiltavuotta 2018.

Järjestöt esittelivät toimintaansa ryhmänjohtajille ja upseerikokelaille Varusmiestoimikunnan järjestämässä tilaisuudessa varuskunnan auditoriossa. Kuva Kainuun prikaatin kilta.

24 HURTTI-UKKO 1/18

w Matti Komulainen, 14. Divisioonan perinneyhdistys ry

Lieksan paikallisosasto

14. Divisioonan nuoriso- ja perinneviikonloppu vietettiin Lieksassa 1.-3.9. Suomi100-

merkeissä, teemalla 100-vuotisen itsenäisyyden kokemuksella yhdes-sä valoisaan tulevaisuuteen.

Koulunuorisolle järjestettyjä tapahtumia oli jo kevättalvesta lähtien, muun muassa kirjoituskil-pailu, alakoulujen tietovisailu sekä liikuntatapahtuma.

Nuorisopäivänä varusmiehet vie-railivat Lieksan kouluilla päivän-avauksissa. Aamupäivällä koululai-set, opiskelijat, sotilaat, veteraani-en ja perinneyhdistyksen edusta-jat kokoontuivat yhteiseen Nuori-sotapahtumaan Lieksan kulttuuri-keskukselle.

Leopard kiinnosti nuorisoa

Lauantaipäivän tapahtumat ava-si Lieksan torilla Hornet-hävittäjä ylilennolla. Mittava kalustonäyt-tely keräsi runsaasti kiinnostunei-ta. Erityisen huomion kohteena oli Lieksassa ensi kertaa esiinty-nyt Leopard-taistelupanssarivau-nu. Varsinkin nuorempi väki oli sii-tä hyvin kiinnostunut.

Noin neljä tuntia kestäneen esit-telyn aikana oli koko ajan yleisöä paikalla osoituksena tapahtuman kiinnostavuudesta.

Iltapäivällä oli linja-autoretki pit-kin Rukajärven tien Suomen puo-leista osuutta aina rajamerkille 647 Lieksan Kivivaaraan. Matkalla tutustuttiin asiantuntevien oppai-den johdolla Talvisodan aikaisiin taistelupaikkoihin Nurmijärven

Puuruun-linjalla, Änäkäisellä sekä Heinäjoella.

Päivän kruunasi Lieksan kulttuuri-keskuksella musiikkiesitys ”Pienet kukkivat kummut”. Sota-aikais-ten koskettavien laulujen ja tari-noiden myötä kerrottiin musiikin merkityksestä sotilaiden ja kotirin-taman jaksamiseen sodan raskaina vuosina.

Viestikapula siirtyi Kuhmoon

Sunnuntain tapahtumat alkoi-vat kunniakäynnillä ja seppeleen-laskulla sankarihaudoilla Lieksan kirkkopuistossa ja jatkuivat juhla-jumalanpalveluksilla Lieksan evan-kelisluterilaisessa ja ortodoksises-sa kirkossa.

Pääjuhlan avasi 14. Divisioonan perinneyhdistyksen puheenjohta-

Suomi 100 -perinneviikonloppua vietettiin Lieksassa

ja prikaatikenraali Jukka Sonninen. Juhlapuheen piti puolustusminis-teri Jussi Niinistö. Juhlassa kuul-tiin Lieksan kaupungin, Puolustus-voimain ja Rajavartiolaitoksen ter-vehdykset. Nuorten puheenvuo-ron käytti abiturientti Henriikka Kokkonen.

Palkitsemisten jälkeen luovutettiin viestikapula vuoden 2018 perinne-päivien järjestäjille, Kuhmon pai-kallisosastolle. Juhla päättyi yhtei-sesti laulettuun Maamme-lauluun.

Kiitän Lieksan paikallisosaston puolesta Kainuun prikaatia, Raja-vartiolaitosta, Rakuunasoittokun-taa, Lieksan kaupunkia, Lieksan seurakuntia ja kaikkia muita jär-jestelyissä ja ohjelman suorittaji-na olleita yhteisöjä ja yksityishen-kilöitä hyvin onnistuneista perin-nepäivistä.

Kuva: Martti Huusko

HURTTI-UKKO 1/18 25

w Antti Toivola, puheenjohtaja

Itsenäisyyden juhlavuosi kului rattoisasti Suomen historiaa juhlien ja muistellen. Killan mer-

kittävin tapahtuma oli maanpuo-lustusjuhla Juuassa 4.9.2017. Juh-laan osallistui 500 oppilasta ja 100 hengen kutsuvierasjoukko.

Eri puolilla maakuntaa koulujen kanssa yhteistyössä järjestettävis-tä juhlista on tullut kiltamme tär-keimpiä perinteitä. Vastaanotto kunnissa on ollut aina hyvä, ja kou-lujen sitoutuminen tapahtumaan on ollut vahvaa. Juuassa upean juhlaohjelman loivat useat koulu-jen oppilaiden esiintyvät ryhmät yhteistyössä Rakuunasoittokun-nan kanssa.

22.-24.9.2017. Toteutimme niin ikään perinteikkään kiltaret-ken Laatokan karjalaan ja Vii-puriin. Kävimme tutustumassa muun muassa Huuhanmäen van-haan varuskuntaan. Varuskunnan läheisyydessä kallioluolassa toimii nykyisin geologinen kivinäyttely ja sotamuseo. Sieltä matkamme jat-kui Käkisalmelle yöksi.

Seuraavana päivänä tutustuim-me Äyräpään talvi- ja jatkosodan

Pohjois-Karjalan Prikaatin Perinnekillan kuulumisia

taisteluihin ja matkasimme toisek-si yöksi Viipuriin. Sunnuntai aamu-päivän vietimme tutustuen Viipu-rin historiaan ja Tali-Ihantalan tais-telujen kautta matkamme suunta-si Suomeen ja Rautjärvelle Kollaan taistelijatarkka-ampuja Simo Häy-hän museoon.

Oppaana matkalla toimi evers-ti evp Pekka Ripatti. Pekan usko-maton opastus antoi osallistujille mainion kertauksen Suomen itse-näisyyden vaiheista! Kiitos kiltave-li Pekka!

Uuteen vuoteen

Vuosi 2018 on Pohjois-Karjalan Pri-kaatin Perinnekillan 60. toimin-tavuosi. Kilta juhlii vuosipäivään-sä 28.9. Kontiolahden koulukes-kuksessa ja Kontiorannan vanhalla varuskunta-alueella. Juhlapäivään liittyy useita tapahtumia, niin kou-lulaisten ”intti tutuksi” -tempaus, kalustonäyttely ja maanpuolustus-juhla kuin kiltamme 60-vuotisjuh-la.

Kokoamme myös Kontiorannan varuskunnan vaiheista kertovan valokuvanäyttelyn. Varuskunnan historiikki on vastikään kirjoitettu ja se odottaa painoon pääsyä.

Kalenteri 2018

17.4. Kevätkokous ja esitelmä Wiipurin Rykmentin Kilta ry 60 vuotta Paikka avoin2.8. Polkupyörämarssi, kiltapyöräily Ylämylly4.8. Kiltaretki: Hamina Tattoo Hamina28.9. 28. maanpuolustus- juhla ja killan 60-vuotis- juhla Kontiolahti20.11. Pohjois-Karjalan prikaatin perinnepäivän seppeleenlasku Kollaan vasama

Kilta tekee kiltaretken Hamina Tat-too -tapahtumaan lauantaina 4.8. Ilmoittautumisia matkalle ottaa vastaan Pauli Reinikainen.

Näistä ja muistakin tapahtumista saatte lisää tietoa kiltamme net-tisivuilta pkpkilta.fi tai facebook.com/pkpkilta.

Toivotan kaikille oikein hyvää vuotta 2018! Olette lämpimästi tervetulleita mukaan killan tapah-tumiin!

26 HURTTI-UKKO 1/18

w Timo Härkönen, Kainuun Tykistö- ja

Heittimistökilta

Kevätkokouksessa kuunnellaan tykistörykmentin komentajan everstiluutnantti Marko Palokan-kaan esitelmää. Jo ilmeistä voi päätellä, että asia oli mielenkiin-toinen ja herätti paljon kysymyk-siä. Kuvat Timo Härkönen

Tykinhuoltoa Museo Militariassa 17.-19.5. Kuva Tuomo Teeriaho

Perinnepäivänä 17.6. Nurmeksessa Lokinkankaan muistomerkillä Sep-peleen laskijoina rykmentin edus-tajana majuri Harri Herranen ja kil-lan edustaja Antti Haapalainen.

Yhteiskuvassa veteraanin ympärillä Lokinkankaalla.

Lokinkankaalta siirryttiin kahviti-laisuuteen Nurmestalolle kaupun-ginjohtaja Asko Saatsin johdolla.

Tykistö- ja heittimistökillan ja pri-kaatin killan hallitusten yhtei-nen retki Vuosankaan. Kesän sää-olosuhteisiin nähden meitä suo-si aurinkoinen syksyinen sunnun-taipäivä. Yhteinen retki tulee saa-maan jatkoa jo seuraavana toimin-tavuotena. Kuva Jarmo Kivilä

Valtimon Reservin Upseerit ja Reserviläiset olivat vierailulla samaan aikaan ja oli hyvä tilaisuus vaihtaa mielipiteitä pohjoiskarja-laisten kanssa. Kuva Timo Härkö-nen

Muutamia kuvallisia muistoja vuodelta 2017

HURTTI-UKKO 1/18 27

w Kari Kiira Kajaanin Kiehiset /Lech-virta- ja perinnejaosto

Detlev Pleiss väitteli toh-toriksi 30-vuotisen sodan tapahtumista Åbo Akade-mian Axelia rakennukses-sa 31.3.2017. Aiheena hänel-lä oli: Bodenständige Bevöl-kerung und Fremdes Kriegs-volk – Finnen in Deutschen Quartieren 1630-1650, suo-meksi: Kantaväestö ja vieras sotaväki - suomalaiset saksa-laisessa majoituksessa 1630-1650.

Pleiss kertoo aloittaneensa tutkimustyön vuonna 1983, joten tutkimustyötä hän teki

yhteensä 34 vuotta, eli kauemmin kuin mitä 30-vuotinen sota kesti. Kipinän suomalaisten sotilaiden tutkimiseen, tuossa Eurooppaa järisyttäneessä sodassa, Pleiss ker-too saaneensa ollessaan Suomessa 1980-luvulla.

Tutkimustyön aikana Pleiss asui kesät Saksassa, kiertäen 30-vuo-tisen sodan taistelupaikkoja sekä niiden läheisiä asuinyhteisöjä ja ennen kaikkea vanhoja aatelislin-noja. Linnojen arkistot avasivat tutkijalle mielenkiintoisen maa-ilman taltioitujen tietojen valos-sa. Kaikki linnat eivät suinkaan avanneet oviaan syystä tai toises-ta, mutta viisi linnaa arkistoineen suhtautui tutkimukseen suopeasti.

Detlev Pleiss väitteli tohtoriksi 30-vuotisen sodan tapahtumista

Saksassa Pleissin kulkuvälineenä oli farmariauto, ja toinen tärkeä väline oli autossa mukana kulkeva polkupyörä. Tultuaan paikkakun-nalle, jossa oli tutkittavia kohtei-ta, hän siirtyi pyöräilijäksi. Yösija löytyi useimmiten omasta farmari-autosta, jossa hän kertoo nukku-neensa noin 1250 yötä.

Talvet Pleiss asui Suomessa eri paik-kakunnilla toimien muun muas-sa opettajana kansalaisopistoissa. Saksasta tuodun tutkimusmate-riaalin hän pääsääntöisesti työsti talvisaikaan Suomessa. Mentyään naimisiin vuonna 2010 hän siirtyi pysyvästi Saksaan jatkamaan tut-kimustyötään. Työn valmistuttua monen vaiheen jälkeen ilmoitet-tiin vihdoinkin väitöstilaisuuden päivämäärä.

Väitöstilaisuuteen Detlev Pleiss oli kutsunut läheisiä tuttaviaan sekä muita tutkijoita. Kainuun prikaa-ti/Kajaanin Kiehiset saivat myös kutsun tilaisuuteen. Kajaanin Kie-hisiä osallistui tilaisuuteen kaikki-aan kaksitoista henkilöä. Väitösti-laisuus käytiin pääasiassa saksan ja ruotsin kielellä ja se kesti noin kak-si ja puoli tuntia.

Saksankielinen väitöskirja, jonka Pleiss lahjoitti Kainuun prikaatil-le ja Kiehisille painoi 1,7 kg ja siinä on 774 sivua. Suururakasta lahjana tutkija Pleiss sai Pohjois-Savon pri-kaatin pienoislipun, joka on mel-kein sama lippu kuin Savon ryk-mentin lippu 30-vuotisessa sodassa ja Kajaanin Kiehisten standaarin.

Tulevaisuudessa tohtori Detlev Pleiss suunnittelee kääntävänsä noin puolet väitöskirjastaan suo-

Tohtoriksi väitellyt Detlev Pleiss. Kuva Esko Itkonen.

men kielelle. Edelleen, mikäli aikaa riittää ja tarmoa löytyy, aikoo tut-kija Kiehisten pyynnöstä kirjoit-taa Savon rykmentin osallistumi-sen 30-vuotiseen sotaan, siitä het-kestä kun rykmentti astui Saksan maaperälle, siihen hetkeen kun vii-meinenkin Rykmentin sotilas pois-tui Saksasta.

Kajaanin Kiehiset onnittelee läm-pimästi tohtori Detlev Pleissia väi-töskirjatyön loppuunsaattamises-ta.

28 HURTTI-UKKO 1/18

w Timo Toivonen, koulutuspäällikkö

Vuosi 2017 oli Maanpuolus-tuskoulutusyhdistyksen (MPK) uuden organisaation

sisäänajovuosi. Pohjois-Suomen maanpuolustuspiirissä suurin toi-minnallinen muutos kohdistui Kai-nuuseen.

Kajaanin koulutuspaikan toimis-to oli sidosryhmien ja toimijoiden harmiksi usein suljettuna, koska kokonaistyöajastamme leikattiin noin kolmannes osa-aikaistamal-la kaikki koulutuspaikkamme työ-suhteet. Henkilöstömme saavutet-tavuus sekä yhteydenpitomme eri sidosryhmiin eivät luonnollisesti olleet aikaisempien vuosien tasol-la. Koulutukset kuitenkin pyrittiin hoitamaan annettujen aikaresurs-sien puitteissa mahdollisimman hyvin ja joustavasti, omaakin aikaa työasioiden hoitamiseen käyttäen. Vuodesta selvittiin koulutusten osallistujapalautteiden perusteel-la hyvin. Tästä iso kiitos lankeaa vapaaehtoisille toimijoillemme, joiden aikaa ja oma-aloitteisuut-ta tarvittiin aiempaa enemmän. Myös Kainuun prikaatin sotilaalli-

sille kursseille asettamien valvoji-en tuki koulutusten valmistelussa auttoi laadukkaan koulutustulok-sen saavuttamisessa.

Viime vuoden lopulla tätä juttua kirjoittaessani, oli joitakin kursse-ja vielä pitämättä. Nähtävissä oli, että koulutusmäärien kasvukehi-tys katkeaisi ja palattaisiin muu-taman vuoden takaiselle tasolle. Kurssi- ja henkilömäärien toteu-maennuste oli 73 kurssia sekä noin 1310 osallistujaa ja 1880 koulutus-vuorokautta.

Puolustusvoimien tilaamaan kou-lutuksen määrä kasvoi hieman edellisvuodesta ollen 200 hen-kilöä ja 580 koulutusvuorokaut-ta. Sotilaallisia valmiuksia palve-levan koulutuksen osallistujamää-rä puolestaan laski 610 henkilöön ja 970 vuorokauteen. Suurin pudo-tus oli varautumis- ja turvallisuus-koulutuksen määrissä, johon osal-listui 500 henkilöä 330 vuorokau-den verran. Koulutustulostamme voidaan kuitenkin pitää hyvänä, sillä vaikka koulutusmäärissä las-kua tulikin, saavutimme kuitenkin pääosin koulutuspaikallemme ase-tetut tavoitteet.

MPK:lla sisäänajovuosi takana

Koulutusrintamalla elokuu kiireisintä aikaa

Järjestämiemme koulutusten tii-vein jakso ajoittui elokuulle. Sil-lanrakennuskurssilla rakensim-me mönkijöillä ja moottorikelkoil-la liikennöitävän sillan Rajavartio-laitoksen käyttöön Kuusamoon. Kajaanissa järjestetyissä Suomen Rauhanturvaajaliiton ampuma-mestaruuskilpailuissa oli mukana lähes 100 kilpailijaa ja toimitsijaa. Havu-harjoituksen tiedustelu-, tie-dustelutulenjohto- ja kohteen-suojauskursseille osallistui noin 70 reserviläistä.

Kajaanin koulutuspaikan pääkou-lutustapahtuma oli Korpi 17 -har-joitus, jossa toimeenpantiin yhdek-sän Puolustusvoimien tilaamaa kurssia. Harjoituksen osallistuja-määrä kohosi noin 200 henkilöön. Lisäksi osallistuimme muun muas-sa Suomi 100 Kuhmon talvisodan muistojuhlan järjestämiseen ja jär-jestimme useita ammuntakursseja.

Kiitän Kainuun prikaatia ja sen henkilöstöä sekä kaikkia toimijoi-tamme ja yhteistyökumppaneitam-me hyvästä yhteistyöstä ja tuestan-ne maanpuolustustyöllemme.

Toivotan Hurtti Ukon lukijoille hyvää talven jatkoa!

kuvat: Martti Huusko

HURTTI-UKKO 1/18 29

w alikersantit Janita Kaikkonen, Eero Koski, Joni Päivinen &

viestimies Jimi Särmö

Näistä näkymistä se aikanaan lähti, lumipukuiset ja karva-lakkipäiset taistelijat sekä

hyinen Hoikankangas. Jopa hie-man haikeissa tunnelmissa on aika miettiä mistä kaikki lähti ja mitä vuoden aikana on saanut kokea.

Päällimmäisenä kuluneesta toimi-kaudesta on jäänyt mieleen toi-menkuvan laajuus sekä muutoksiin sopeutuminen. Päivitystä ja uudis-tusta on tullut niin lomakyytei-hin, perusyksiköiden valokuvauk-siin kuin valtakunnallisella tasolla toimikuntatyötä ohjaavaan VMTK-normiin.

Joskus sitä ei maanantaina toimis-tolle saapuessa tiedä, mitä kaik-kea viikon aikana tuleekaan teh-tyä. Olemme jatkuvassa valmiu-

Varusmiestoimikunta näkee, kuulee ja toimii

dessa toteuttamaan eri tahojen tukipyyntöjä. Muun muassa televi-siohaastattelu ja varusmiesten pas-sikuvauksia on tullut lyhyellä varoi-tusajalla, mutta yllätyksellisyys on se, mikä tekee tästä työstä niin eri-laisen ja samalla mielenkiintoisen.

Yksikköedustajia ei voi tarpeek-si kiittää heidän panoksestaan. He ovat VMTK:n silmät ja korvat. Kokouksissa on ollut mukava huo-mata, miten johtaminen ja muut toimintatavat ovat muuttuneet lyhyessä ajassa parempaan suun-taan. Olemme saaneet heiltä pal-jon parannusehdotuksia ja huomi-oita ja pyrkineet reagoimaan hei-dän toiveisiinsa mahdollisuuksi-en mukaan. Kokoukset ovat mit-taamattoman tärkeitä ja niistä saa laajan kuvan, kuinka prikaatilla menee varusmiesten näkökulmas-ta katsoen.

Vapaa-ajan viriketarjontaa on yllä-pidetty ja päivitetty entiseen mal-

liin. VLK-kerhotoiminta on sään-nöllistä ja edellisen toimikunnan luoma VLK-lenkki sai suursuosion heti peruskoulutuskaudesta läh-tien. Lisäksi toimikunnan tilois-sa olevat, jo hieman elämää näh-neet tietokoneet ovat väistymäs-sä uusien tehokkaiden tietoko-neiden tieltä. Myös erilaiset kurs-sit ovat pyörineet vanhaan tapaan syksyn aikana.

Työ- ja palvelusturvallisuuden seu-rantaa on systemaattisesti ryhdyt-ty tehostamaan. Vaarakortit tar-kistetaan jatkossa viikoittain, jot-ta tilanteisiin pystytään puuttu-man nopeammin. Vaarakorteis-ta ja niiden täytöstä tulee jatkos-sa oma oppitunti aina uudelle saa-pumiserälle.

Varusmiestoimikunta 2/17 kiit-tää kaikkia yhteistyökumppaneita kuluneesta toimikaudesta ja toi-vottaa onnea ja menestystä toimi-kunnalle 1/18!

30 HURTTI-UKKO 1/18

w Antero Keltanen, kuvat Esko Itkonen

Erityisjaosto seitsemän mie-hen voimalla teki syysret-ken tutustumaan Kari Vep-

säläisen ampumarataan Vieremän Kauppilanmäessä. Samalla pidet-tiin jaoston syyskokous ”sotape-sässä”, joka on kalustettu sota-ajan tyyliin.

Kari on innokas keräilijä ja maan-puolustusihminen, joka on aktiivi-sesti mukana muun muassa MPK-toiminnassa. Hänen kokoelmis-taan löytyy kattava valikoima soti-en aikaista kalustoa. Me pääsimme kokeilemaan ampumaradalla Suo-mi-konepistoolia, Parabellumia ja Glock-pistoolia.

Kajaanin sotilaskotiyhdistyksen eri-tyisjaosto Wepsän ampumaradalla

Söimme kokouksen lomassa mait-tavaa hernekeittoa ja päälle kahvit ”sotku-munkeilla”.

Kuulimme mielenkiintoisia tari-noita aseitten keräilystä ja yksityi-sen ampumaradan ylläpitämises-tä. Lisäksi tarinat kiertyivät tietys-ti armeija-aikoihin, varsinkin kun Rautiaisen Esa ja Kari huomasi-vat olevansa armeijakavereita Kai-nuun prikaatista vuosikymmenten takaa.

Tulevina suunnitelminaan Kari ker-toi rakentavansa savusaunan - Eri-tyisjaosto ilmoittautui esikylpijöiksi.

Matkalla olivat Kari Kiira, Esko Itkonen, Esko Partanen, Esa Rauti-ainen, Alpo Mähönen, Risto Karp-panen ja Antero Keltanen. Erityisjaosto sotapesän edessä.

Glock-pistoolin kokeilua. Suomi-konepistoolilla harjoitellaan ensin.

HURTTI-UKKO 1/18 31

Osumat ja iskemät

Ampumahiihdon nuorten MM-ryhmä tutustui talon tar-joamissa varusteissa Kainuun prikaatin olosuhteisiin Hoi-kankankaalla. Erityiskohtee-na luonnollisesti olivat este-rata ja Heikinhallin tarjoamat liikuntamahdollisuudet. Vie-railun vetäjinä toimivat palve-luksessa olevat Urheilukoulun lumilajien urheilevat taisteli-jat. Kuva Satu Hujanen

Nuoret urheilijat tutustuivat prikaatiin

Jalkapallon sotilas-sm -kilpailut käytiin Kajaanissa. Isäntäjouk-kue taisteli pronssille voiton men-nessä rangaistuspotkukisalla Kar-jalan prikaatiin Uudenmaan pri-

Futismestaruudesta pelattiin elokuussakaatia vastaan pelatussa fi naalis-sa. Parhaana pelaajana palkittiin AC Kajaanin riveissä pelaava Jor-di Lahnalakso Kainuun prikaatista.

Marskin päivä -konserttikiertue vieraili Kajaanin Kaukametsässä marraskuussa kertomassa Mar-salkka Mannerheimin henkilö-historiaa. Lapin sotilassoitto-kuntaa johti Puolustusvoimien ylikapellimestari Jyrki Koskinen ja solistina esiintyi upea sop-raano Emilia Vesalainen-Pellas. Kuva Satu Hujanen

Marskin päivä -konsertti kertoi historiaa

32 HURTTI-UKKO 1/18

Kotiväki valloitti Hoikankankaan heinäkuun ensimmäisenä palvelus-viikonloppuna. Päivä oli täynnä jäl-leennäkemisen riemua, tutustumis-ta varuskuntaan ja kalustoon sekä taistelunäytöksen seuraamista.

Valatilaisuudet puolestaan järjes-tettiin elokuussa viereisellä Vimpe-linlaakson urheilustadionilla. Valan vastaanotti eversti Tuomo Repo ja valakaavan esilukijana toimi kan-sanedustaja Tytti Tuppurainen.

Kotiväki valloitti kasarmit ja Vimpelinlaakson

Kuva: Satu Hujanen

Kuva: Satu Hujanen

Kuva: Satu Hujanen

Kuva: Satu Hujanen

Kuva: Sami Peltoniemi

Kuva: Sami Peltoniemi

HURTTI-UKKO 1/18 33

Puolustusvoimien kesäkiertue elo-kuisena lauantaina kiinnosti kajaa-nilaisia Raatihuoneen torin kalus-tonäyttelyssä ja vesisateesta huoli-matta Rantapuiston puistokonser-tissa. Raatihuoneen tuntumassa riitti kalustoa ja toiminnallisia koh-teita kaikenikäisille. Vetonaulana päivällä oli itsestään selvästi kalus-ton jämerimmästä päästä Leopard 2A4 -panssarivaunu.

Puolustusvoimien varusmiessoit-tokunta lunasti jälleen odotukset energisellä showllaan päivän vii-meisenä esiintyjänä. Soittokunti-en vaihtoväleissä päästiin Ranta-puistossakin tutustumaan sotilas-poliisin otteisiin sekä taistelijan asuesittelyyn.

Odotettu kesäkiertue kiinnosti keskustassa

Kuva: Satu Hujanen

Kuva: Satu Hujanen

34 HURTTI-UKKO 1/18

Uudet kasvot

Uudet kasvot

Näin alkajaisiksi on ehkä hyvä kertoa itsestä muutama asia. Olen syntynyt vuonna 1967 Lap-pajärvellä Etelä-Pohjanmaal-la. Olen naimisissa ja minulla on kaksi aikuista poikaa. Olen taus-taltani jalkaväkiupseeri ja erikois-tunut panssarijoukoissa Parolan-nummella. Olen palvellut aikai-semmin siis Panssariprikaatissa, Porin prikaatissa, Maasotakou-lulla ja useissa eri esikuntateh-tävässä sekä yhteensä viisi vuot-ta ulkomailla: kahdesti kriisinhal-lintaoperaatiossa ja kolme vuot-ta Euroopan Unionin sotilasesi-kunnassa. Viimeisin tehtäväni oli Maanpuolustuskorkeakoululla maasotaopin pääopettajana.

Olen sitä mieltä, että Maavoimien keskeisin tulos tehdään joukko-osastoissa ja avain menestykseen on yhteistoiminta eri toimijoiden välillä.

Pidän siitä, että asiat pidetään yksinkertaisina, sillä kokemus on osoittanut, että sotilastoiminnassa vain yksinkertaiset asiat toimivat.

Vaikka en olekaan aikaisemmin palvellut Kainuun prikaatissa, odo-tan innolla yhteistyötä kaikkien osapuolten kanssa niin prikaatin sisäisessä toiminnassa kuin myös yhteistyökumppaneiden kanssa.

Lopuksi toivotan kaikille Hurtti-Ukon lukijoille erinomaista alka-nutta vuotta 2018.

Jarmo Keskineneverstiluutnantti

Esikuntapäällikkö (1.1.2018)

Näin alkajaisiksi olen erittäin ylpeä saadessani mahdollisuuden liittyä osaksi maineikasta Maa-voimien joukko-osastoa. Tiedän, että Kainuun jääkäripataljoonal-la osana Kainuun prikaatia on keskeinen rooli valmiuden ylläpi-tämisessä ja koulutuksen toteut-tamisessa.

Olen sitä mieltä, että vaikka elämme jatkuvassa muutoksessa, on ajoittain hyvä pysähtyä tar-kastelemaan mitä on aikaisem-min tehty ja saatu aikaan. Pienel-lä pohdinnalla voi saavuttaa suu-riakin hyötyjä itsensä ja joukon toiminnan kehittämisessä. Tun-nistettuja asioita ei kannata pitää vakan alla, vaan jakaa niitä myös muiden kesken.

Pidän asioiden valmistelussa joukkuepelaamisesta, jonka avul-

la päästään mielestäni parhaaseen lopputulokseen. Valmistelun jäl-keen arvostan jokaisen sitoutumis-ta tehtyyn päätökseen, jonka jäl-keen yhteiset voimavarat suunna-taan tavoitteen saavuttamiseksi.

Vaikka minulla ei ole merkittä-vää aikaisempaa kokemusta Kai-nuun prikaatin toimintaympäris-töstä, uskon pääseväni mukaan liikkuvaan junaan ammattitaitoi-sen henkilöstön tukemana varsin nopeasti.

Lopuksi haluan kiittää edeltäjääni everstiluutnantti Jukka Vuorisal-mea vahvasta panoksesta Jääkäri-pataljoonan eteen tehdystä työs-tä. Odotan innolla yhteistyötä ja tekemistä teidän kaikkien kanssa.

Tehtävä ja tavoite kirkkaana mie-lessä!

everstiluutnantti Tomi Pekurinen,

Kainuun jääkäripataljoonan komentaja

Hyvät Hurtti-Ukon lukijat

Hyvät Hurtti-Ukon lukijat

HURTTI-UKKO 1/18 35

Uudet kasvotNäin alkajaisiksi totean, että vajaan kahdeksan vuoden jäl-keen on hienoa palata palvele-maan joukkoyksikön komenta-jan tehtävään Kainuun prikaatiin. Palvelin ensimmäiset 12 vuotta Kainuun prikaatissa ja voin tode-ta, että tunnen Kainuun prikaa-tin itselleni selkeästi läheisim-mäksi joukko-osastoksi Puolus-tusvoimissa.

Olen sitä mieltä, että hyvää tulos-ta tehdään silloin kun tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa. Johtajien pitää mitoittaa tavoit-teet resursseihin nähden sopivan korkealle, mutta keneltäkään ei voi vaatia yli 100 % suoritus-ta. Mielestäni riittää, että jokai-nen voi rehellisesti todeta teh-neen parhaansa käytössä olevilla resursseilla.

Pidän siitä, että asioita tehdään yhdessä. Maavoimien toiminnas-

sa korostuu aselajien yhteistoi-minta ja on aivan välttämätöntä, että teemme töitä prosessimaises-ti linjaorganisaation rajat ylittäen. Hyvä esimerkki rajat ylittävästä prosessimaisesta yhteistoiminnas-ta on taisteluosaston taistelu, jossa vihollista hidastetaan ja ohjataan pioneerien sulutteilla, lamaute-taan epäsuoralla tulella, torjutaan ja lyödään jalkaväellä, viestijärjes-telmä ja tiedustelu mahdollista-vat tilannekuvan ja johtamisen ja huolto pitää kaluston kunnossa ja täydentää joukot.

Vaikka olen tavoitesuuntautunut, mielestäni asiat pitää tehdä aina määräysten ja ohjeiden mukaan oikein. Koskaan ei saa resurssipu-lan vuoksi ”oikaista mutkia” eli tehdä ohjeiden ja määräysten vas-taisesti. Tähän voi houkutella kii-re, puute henkilöstöstä, rahasta tai materiaalista. Asiat on tehtävä aina oikein, tarvittaessa hitaam-

min varmistaen ja vaativat olo-suhteet sekä mahdolliset suori-tuskyky- ja resurssipuutteet huo-mioon ottaen.

Lopuksi toivotan kaikille prikaa-tilaisille ja Hurtti-Ukon lukijoille menestyksellistä vuotta 2018.

everstiluutnantti Ilkka VaaraPohjois-Suomen

viestipataljoonan komentaja

Tervehdys vanhat ja uudet tuttavat!

Harva voi siirtyä reserviin yhtä juhlallisesti kuin kap-teeni Ari Tamminen. Hän

johti 5.12. Kainuugaala-konsertin, jossa 200 laulajaa ja 50 henkilön orkesteri tulkitsi mm. Satu Simo-lan säveltämän suurkonserttiteok-sen Kainuu-kantaatti. Konsertti oli Arin viimeinen tehtävä puolustus-voimien palveluksessa. Toivotam-me musiikintäyteisiä reservin päi-viä pitkäaikaiselle prikaatilaiselle! Kainuugaala

Kajaani Dance ja Ballet KaukametsäKajaanin lukion kuoroKajaanin MieslaulajatKajaanin PuhallinorkesteriKAO:n konservatorion bändiKaukametsän KamarikuoroKaukametsän KamariorkesteriKeskuskoulun musiikkiluokat

Kainuugaala huipensi sotilasuran

36 HURTTI-UKKO 1/18

w yliluutnantti Pertti Karjalainen, saapumiseräjohtaja

”En taistele ensisijaisesti isän-maan tai edes oman hengen puolesta vaan taistelutoveri-

ni hengen säilyttämiseksi”

Hyvät Herrat, onnittelen Teitä uusia johtajanalkuja suorittamas-tanne aliupseerikurssista Kainuun tykistörykmentin aliupseerikou-lussa. Sanoin alkuja, koska valmii-ta Teistä pitäisi tulla viimeistään loppusodassa vuoden 2018 kesä-kuussa. Siihen saakka olette oppi-massa ja harjaantumassa vaativiin tehtäviinne.

LinkedIn:ssä mainittuja hyvän joh-tajan ominaisuuksia ovat: Luotta-mus, luovuus, oikeudenmukaisuus, seurattavuus, nöyryys, aitous, tun-neäly, hyvät vuorovaikutustaidot, rehellisyys, kärsivällisyys, karisma, luonne, itseluottamus, rohkeus, intohimo.

Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen päämäärä ja tavoitteet

Johtaja- ja kouluttajakoulutusoh-jelman päämääränä on, että joh-tajat pystyvät aloittamaan omatoi-misesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Joh-tajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittä-misen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti.

Kouluttajakoulutuksen tavoittee-na on, että johtaja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suoritusky-vyn joukon tehtävän edellyttämäl-le tasolle.

Näin tulet menestymään myös armeijan jälkeen

Vuosina 1955, 1960 ja 1965 synty-neistä yli sadastatuhannesta mie-hestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % reserviupseereista ja 34

Johtaja ryhmää varten - ryhmä johtajaa varten

% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tulo-neljännekseen. Edelliseen viitaten myös yhteiskunta arvostaa varus-miespalveluksessa saatua ja ennen kaikkea osoitettua suoraselkäi-syyttä.

Lopuksi

Toivotan Teille menestystä koko loppupalvelusajalle armeijassa, aktiivista otetta reservissä maan-puolustuksellisissa asioissa sekä siviilielämässä.

Kuvat: Eero Haveri

- ryhmä johtajaa varten

HURTTI-UKKO 1/18 37

w oppilaat Harald Värs ja Tommi Niiranen

Aliupseerikurssin alkaessa 2. tuliasemapatterin toiminta-tavat tuntuivat aluksi jopa

järisyttävän erilaisilta, vaikka kyse oli loppujen lopuksi vain pienis-tä arkipäivän muutoksista. Näihin muutoksiin kuitenkin tottui nope-asti ja nyt ne tuntuvat aivan nor-maaleilta.

Meitä saapui kurssille monesta eri yksiköstä monenlaisia värikkäitä persoonia, joilla kaikilla on omat vahvuutensa. Tämä tekee heitin-linjasta monipuolisen, mutta tasa-painoisen.

Saimme kuulla, että meidät kou-lutetaan tekaheittimille ja tehtä-vät olisivat näin taktisempia. Apu-kouluttajat saivat koulutuksen ajo-pyörästölliselle raskaalle kranaa-tinheittimelle, joten oppivilla ja opettavilla oli varmasti paljon uut-ta opittavaa.

Kurssi alkoi tiiviillä teoriapommi-tuksella, jolla luotiin perusteet heittimellä toimimiseen, johtaja-toimintaan sekä erilaisiin erikois-tehtäviin. Koulutuksen aikana ollaan välillä hajautettuna, mutta vapaa-ajan alkaessa tehdään asioi-ta yhdessä, kuten esimerkiksi käy-dään sotilaskodissa.

Muutaman koulutuskuukauden jälkeen heitinlinjasta on muodos-tunut tiivis ryhmä, jossa kaikki tule-vat hyvin toimeen keskenään ja eri-mielisyydet selvitetään asiallises-ti. Huonon hetken tullen kaverista otetaan koppi ja autetaan asiassa.

Koulutuksen alusta asti linjan apu-kouluttajat painottivat heitinmies-henkeä: heitinmies on herrasmies, kaveria autetaan ja asiat tehdään kunnolla loppuun.

Kranaatinheitinlinja 217 Kainuun prikaatissa

Heitinlinjan arki koostuu rankas-ta koulutushaarakohtaisesta kou-lutuksesta, joka jakautuu erilai-siin tehtäviin, kuten esimerkik-si laskijoihin ja heittimenjohta-jiin. Kouluttajat ja apukouluttajat ovat muovanneet linjaa ammatti-taitoiseksi ja he suhtautuvat asioi-hin aina huumorin kautta, vaikka välillä asiat hitsaa.

Teoriassa opitut asiat on otettu käytäntöön maastoharjoituksissa.

Kuva: KAPT Tuomas Karjalainen

Muun muassa useat asemanvaih-dot ja jatkuva valmiustila heitti-mellä pistävät fyysisen ja henkisen jaksamisen koetukselle. Pimeim-mät, märimmät ja hajottavimmat harjoitushetket ovat tiivistäneet porukan yhteen.

Selviydymme kaikista tilanteista kunnialla, koska sellainenhan hei-tinmies on. Kovan harjoituksen jäl-keen voi palkita itsensä hyvin teh-dystä työstä.

Kranaatinheitinlinja

38 HURTTI-UKKO 1/18

w kokelas Ella Savinainen

Tulenjohtajat toimivat kent-tätykistön etulinjassa, johta-en epäsuoraa tulta vihollisen

lyömiseksi. Maalin paikannus, vies-tivälineiden käyttö, kartan lukemi-nen ja tulenjohtotason käyttö luo-vat tulenjohtajille valmiuden tuot-taa tarvittavat tappiot vihollisel-le ja mahdollistavat menestyksen omille joukoille.

Aliupseerikurssi alkoi luokas-sa pänttäämisellä ja koesumussa. Apukouluttajat olivat valmiina vas-taamaan kysymyksiin ja luomaan tästäkin kurssista mieleenpainu-van ja muistorikkaan kokemuksen.Varsin nopeasti linja alkoikin jo luoda ystävyyssuhteita ja kiintyä. Tulenjohdon salat selkeytyivät oppilaille pikkuhiljaa maastoon päästyämme. Linjaharjoitukses-sa mitataankin jo opittuja asioita sekä lisätään toimintaan varmuut-ta ja kehitetään pätevyyttä.

Apukouluttajan roolissa on ollut mukava huomata oppilaiden innostus ja kehittyminen. Se on nostanut myös meidän apukoulut-

Tulenjohtolinja - Tulikomentoja!

tajien motivaatiota ja tehnyt meis-tä parempia johtajia, myös tulen-johtajina. Haluamme jakaa kaiken tiedon ja taidon näille tuleville joh-tajille.

Kurssin kohokohtia on päästä näkemään kranaattien iskeytyvän maahan ja todeta ylpeästi, ”minä tein tuon”. Epäsuoralla tulella tuo-tetaan viholliselle suurimmat tap-

piot ja siitä syystä tulenjohtaminen on niin mielekästä hommaa.

Aliupseerikurssi huipentuukin Rovajärvellä käytävään ”loppus-otaan”, jossa kenelläkään ei enää jää epäselväksi tulenjohtajan tär-keä rooli yhteistyössä muiden kou-lutushaarojen kanssa.

Tulenjohtolinja

HURTTI-UKKO 1/18 39

w oppilaat Laura Vasankari & Minna Kinnunen

On kunnia kuulua yhteen vaikuttavimmista asela-jeista Kainuun prikaatissa.

Aselajiin, jolla luodaan epäsuoran tulen avulla jalkaväelle mahdolli-suudet voitokkaaseen taisteluun.

Aliupseerikurssin alkaessa jokaisen oppilaan mielen valtasivat kysy-mykset siitä, mitä tuleman pitäi-si. Kokonaisuutena tuliasemalinja on käytännönläheinen linja, joka sopii tekevänsorttiselle ja innok-kaalle oppilaalle. Alussa oli kui-tenkin keskityttävä teoriaan, jotta perusteet turvalliseen tykillä tulit-tamiseen löytyisivät kaikilta.

Seuraava haasteemme, tykkisul-keiset, eivät jättäneet ketään kyl-mäksi. Fyysisen tekemisen ja hiki-pisaroiden saattelemana haas-tetta löytyi myös päänupille, sil-lä jokaisella tykkiryhmän jäsenellä on omat tehtävänsä, jotka jokai-sen on hallittava.

Uutta tietoa tuli niin paljon, että asioita opiskeli myös unissaan. Eri-tyisesti harjoituksissa naurua sai aikaan aamuisin lähivartiomiehen kertomana kaikki, mitä väsyneet taistelijat olivat unissaan puhu-neet asemaanajosta tulikomentoi-

hin. Toisinaan omaan vartiovuo-roon herätessään saattoivat tava-rat, sekä polla, olla hieman hukas-sa ja saappaat lennellä pitkin puo-lijoukkueteltan pimeitä seiniä. Ei kuitenkaan ole mitään, mistä tyk-kiryhmä ei vahvan yhteishengen avulla selviäisi.

Noin 30 taistelijan sopasta löytyy erilaisia tapoja ajatella ja toteut-taa asioita. Jokaisella on oma per-soona, omat vahvuudet sekä lah-jat, joita yhdistelemällä saadaan aikaan oikea timantti, tehokas ja toimiva tykkiryhmä.

Tuliasemalinja - Huomio - Tulta!

Aliupseerinkurssin alussa asiat tuntuivat vielä toisistaan irrallisil-ta, mutta käsitys tuliasemalinjan toiminnasta alkoi kuitenkin muo-dostua kokonaisuudeksi Vuosan-gan taistelu- ja ampumaharjoituk-sessa. Harjoituksen mieleenpainu-vin kokemus oli tykillä ampumi-nen. Asia, mitä varten osa meis-tä on jopa syntynyt. Edellisen illan uurastus, painavien a-tarvikelaati-koiden kantaminen ja ammusten valmistelu otsalampun valossa teki itse ammunnasta vieläkin palkitse-vamman kokemuksen.

Harjoituksen jälkeen saimme vii-mein kauan odotetun koulu-tushaaramerkin kiinnitettäväk-si hihaan, mikä aiemmin ammotti tyhjyyttään. Nyt onkin kunnia kan-taa tuliasemalinjan tunnusta.

Tuliasemalinja on haastava mutta mielenkiintoinen linja. Parasta on ehdottomasti vahva yhteishenki, mitä ilman on melkein mahdoton liikutella rautaneitoa. Seuraavak-si siirrymme uuden, suuremman tykin pariin, ja jännityksellä odo-tamme, mitä seuraavaksi vastaan tulee. Se on ainakin varmaa, että tylsää ei tule olemaan.

Tuliasemalinja

Kuva: Eero Haveri

40 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilaat Tuuli Pulkkinen ja Jesse Willman

Elokuu 2017 oli loppumaisil-laan, kun eräänä torstai-ilta-na tykistön aliupseerikurs-

sin uudet oppilaat astelivat koh-ti 2. tuliasemapatteria, muuttivat uusiin tupiinsa ja jännittivät edes-sään häämöttävää koulutusta. Emmepä me, uudet viestilinjalai-set, osanneetkaan odottaa, kuin-ka tiiviiksi yhteishenkemme hitsau-tuisi tai kuinka paljon oppisimme jo pelkästään AU-kurssin ensim-mäisen jakson aikana.

Jo AU-kurssimme kuudennella vii-kolla Vuosangan taistelu- ja ampu-maharjoituksessa linjamme lukui-sat tehtävät hoituivat oppilasjou-koltamme täydellisen sulavasti ja ongelmitta. Uuteen asemaan tul-taessa parikaapeliyhteydet tykeil-le rakentuivat muutamien minuut-tien sisällä, kun meistä kylmäher-moisimmat lähtivät kiitämään valonnopeudella kohti synkkää metsikköä. Tällä välin muut var-mistivat, että komentopaikka val-mistuu ajoissa ja että ensimmäiset taistelijat voivat varautua turvaa-maan selustamme vartiopaikalla.Tai näin sen ainakin teoriassa kuu-luisi mennä. Välillä parikaapelike-lat, puolijoukkuetelttojen kiila-sarjat, viestikuljetuslaatikot vain yksinkertaisesti aiheuttavat liiaksi päänvaivaa ja viivästyttävät jopa lukuisilla sekunneilla aikamäärei-siimme ehtimistä.

Aikamääreet ovatkin linjallamme erityisen tärkeitä. Viestiyhteyksi-en, kontin ja komentopaikkateltan tulee olla nopeasti valmiita, sillä pidämme huolen siitä, että tuliko-mennot kulkevat ja tykit pystyvät siten ampumaan. Kun hoidamme tehtävämme huolella, kaiken tuli-si toimia moitteettomasti ja tällöin me pysymme lähes näkymättömis-sä. Jos rakentamissamme yhteyk-

sissä kuitenkin ilmenee ongelmia, on vikapartiomme salamana pai-kalla johdintangot ja kelankanto-laitteet mukanaan.

Vaikka olemmekin saaneet upota parikaapelikelojen kans-sa vyötäröämme myöten suo-hon ja opetella kenttäpuhelimi-en salattuja hienouksia, sisältää viestilinjan AU-kurssi paljon muu-takin kuin ainoastaan linjakoh-taista koulutusta. Tiivis AU-kurs-simme pitää sisällään monipuolis-ta johtajakoulutusta, jonka kaut-ta saamme tarvittavat eväät johta-jana toimimiseen. Vertaisjohtami-sen kautta opimme käytännön tai-dot nopeasti ja saamme jatkuvaa palautetta suoriutumisestamme.

Me viestilinjan aliupseerikurssilai-set olemme ylpeitä linjastamme ja siitä, mitä teemme. Vaikka teh-tävämme eivät aina olekaan nii-

Viestilinja

Viestilinja - tulipatterin selkärankasissä kuitenkin ilmenee ongelmia, on vikapartiomme salamana pai-kalla johdintangot ja kelankanto-

takin kuin ainoastaan linjakoh-taista koulutusta. Tiivis AU-kurs-simme pitää sisällään monipuolis-ta johtajakoulutusta, jonka kaut-

tä kaikista hohdokkaimpia, ovat ne tulipatterin toiminnan kan-nalta kuitenkin yksiä tärkeimmis-tä. Ihminen olisi melkoinen myt-ty ilman selkärankaa - niin mahtai-si olla myös tulipatteri ilman meitä.

Kuva: KAPT Tuomas Karjalainen

HURTTI-UKKO 1/18 41

Tykistönaliupseerikurssi

Kevyt raketinheitinpatteri tuliasemassa Pohjoinen 17 -harjoituksessa Rovajärvellä. kuva: Combat Camera

42 HURTTI-UKKO 1/18

w kapteeni Seppo Juntunen, yksikön varapäällikkö

Jalkaväen aliupseerikursilla 3. jääkärikomppaniassa koulute-taan johtajia tiedustelu-, jää-

käri- ja panssarintorjuntajoukkoi-hin. Jalkaväen aliupseerikurssil-la koulutuksessa pyritään yhdistä-mään teoriaopetus ja käytäntö.

Kurssin alussa luodaan luokkaope-tuksella ja muodollisella koulutuk-sella perusteet oman linjan mukai-sesta toiminnasta. Käytännön joh-taminen alkaa kasarmiolosuhteissa vertaisjohtamisella, jossa oppilaat saavat ensimmäiset johtamissuo-ritukset sulkeisissa, liikuntakoulu-tuksen pitämisessä ja oppilasjoh-tajien tehtävissä.

Koulutuksen edetessä ja oppilai-den koulutustason kasvaessa käy-tännön johtaminen siirtyy taiste-lu- ja ampumaharjoituksiin, jois-sa oppilaat pääsevät johtamaan toisiaan koulutushaaran mukaisi-en ryhmien taistelutehtävien joh-

tamisessa. Oppilasryhmänjohta-jan on huomioitava johtajatehtä-vissä haasteelliset kainuulaiset olo-suhteet, vertaisten koulutustaso ja kaikki yksityiskohdat, jotka vaikut-tavat saadun tehtävän toteuttami-seen. Näin oppilaille luodaan hyvät perusteet johtaa joukkojaan aliup-seerikurssin päättymisen jälkeen, kun uudet ryhmänjohtajat pääse-vät johtamaan omia alaisiaan.

Jalkaväen aliupseerikurssin kou-lutuksen toteutuksessa mennään perusteista kohti vaativimpia kokonaisuuksia. Esimerkiksi kurs-sin alussa opetellaan koulutus-haaran mukaisen linjan kalusto ja oppilaat näkevät esimerkkisuori-tukset linjansa mukaisen ryhmän-johtamisessa, tämän jälkeen oppi-laat aloittavat harjaantumisen vaa-tivaan jalkaväen ryhmänjohtajan tehtävään.

Vaativissa aliupseerikurssin lop-pupuolelle sijoittuvissa taistelu- ja ampumaharjoituksissa oppilaille muodostuu kuva millaisiin haastei-siin jalkaväenryhmänjohtaja tör-

Johtajaksi jalkaväkeenmää suorittaessaan taistelutehtä-viä. Haastavissa syksyisissä harjoi-tuksissa oppilaille on muodostu-nut hyvä ryhmähenki, jonka avulla suurimmatkin haasteet voitetaan.

Uudet ryhmänjohtajat

Astutte rivistä rivin eteen, näyttä-kää omalla esimerkillänne tulevil-le alaisille, että olette suorittaneet vaativan jalkaväen aliupseerikurs-sin ja kaikki haasteet ovat voitet-tavissa, kun laittaa itsensä likoon. Kantakaa ylpeydellä koulustushaa-ramerkkiänne ja arvomerkkejän-ne, ne kertovat, että olette suorit-taneet jalkaväen aliupseerikurssin ja olette kasvaneet vaativaan jal-kaväenjohtajan tehtävään.

Lopuksi

Erityiskiitos yksikön henkilökun-nalle, jonka ammattitaidolla on koulutettu tehtävänsä osaavia ja motivoituneita jalkaväen johtajia tuleviin tehtäviinsä!

Kuva: Eero Haveri

HURTTI-UKKO 1/18 43

w oppilas Hiltunen Joel

YLÖS! Hätkähdän ja katson ympärilleni. Kaksi joukku-eellista oppilaita ympärillä-

ni ovat sikeässä unessa mättääl-lä aamuauringon lämmittäessä. Takana on vähäuninen yö ja jouk-kueenjohtaja tulee herättämään joukon kasarmille lähtöä varten. Aamupalan jälkeen oli pari tuntia aikaa ja sotilashan lepää aina kun siihen on mahdollisuus.

En vielä peruskaudella tiennyt jää-käreiden koulutuksesta juuri muu-ta, kuin että edessä olisi paljon metsässä ryömimistä, sekä pote-roissa istumista. Siltä osin olinkin aivan oikeassa, mutta koulutus pitää sisällään paljon muutakin, kuten poteroiden kaivamista.

Jos kuitenkin suuntaat johtajak-si, niin jääkärilinjan aliupseerikurs-silla on paljon tarjottavaa. Kurssin tavoite on kouluttaa tiiviin, noin neljän kuukauden jakson aikana varusmiehistä johtajia. Tähän kou-lutukseen sisältyy oman johtamis-taidon kehittämisen lisäksi myös jääkärinä tarvittavien taitojen hio-mista sekä käytettävän kaluston koulutusta.

Johtamistaidon kouluttamisessa aliupseerikurssilla käytetään pal-jon vertaisjohtamista. Koulutusjak-son aikana opetamme ja johdam-me toisiamme niin koulutuksissa, harjoituksissa kuin kasarmielämäs-säkin. Oppilailla on viikoittain vaih-tuvia johtotehtäviä, jolloin esimer-kiksi ryhmänjohtajaksi valittu toi-mii viikon ajan oman tupansa ryh-mänjohtajana. Johtotehtävät kan-nattaa ottaa innolla vastaan, sillä ne ovat loistavaa kokemusta tule-valle johtajakaudelle.

Käytännön harjoittelun lisäksi oppitunneilla käydään läpi teori-aa, jonka osaamista testataan eri-

laisilla kirjallisilla kokeilla. Kokei-siin kannattaakin panostaa ole-malla hereillä tunneilla, sekä oma-toimisella kertaamisella. Ei kanna-ta huolestua, vaikka kokeet saatta-vat kuulostaa paluulta koulunpen-kille, jääkäreiden ei tarvitse osata kirjoittaa runoanalyysiä.

Leireillä harjaannutetaan taistelu-taitoja. Niiden ajaksi johtotehtä-vään valitut oppilaat pääsevät heti tositoimiin johtaessaan esimerkik-si taisteluleirillä omaa joukkoaan. Leirit, sekä harjoitukset saattavat

”Jimmyjohtajaksi”

tuntua toisinaan raskailta, mutta leirin jälkeen olo kasarmille pala-tessa on väsymyksestä huolimatta loistava.

Jääkäreiden koulutus on fyysis-tä, mutta ei ylitsepääsemätöntä hieman heikkokuntoisemmalle-kaan. Harjoituksissa huomaa, että kaveria ei jätetä -henki on vahvas-ti mukana jääkärilinjalla. Kurssin edetessä oppii arvioimaan omia vahvuuksia, sekä heikkouksia mikä on mielestäni todellinen valttikort-ti myöhemmässä elämässä.

Jääkäri- ja panssarintorjuntalinja

Kuva: Eero Haveri

44 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilaaat Sauli Kärkkäinen, Aapo Järvelin & Eetu Kokkonen

”Hei herää nyt, sulla alkaa partiotiedusteluvuoro tun-nin päästä!” Herään syvästä

unesta – juurihan pääsin sissitelt-taan makaamaan tultuani syntisen painavan rinkan kanssa neljän tun-nin tähystyspaikkavuorolta. Mieli tekisi vain kääntää kylkeä, mutta tehtävä on suoritettava.

Partio saa ryhmänjohtajalta käs-kyn partiotiedustelusta ja nope-an tapahtumakertomuksen edelli-sen partion partionjohtajalta. Par-tio suuntaa yön pimeyteen jokai-nen mielessään hiljaa kiroten sois-tuvaa maastoa ja ryhmäkohtaista kalustoaan rinkassaan.

Jätämme rinkat rinkanjättöpaikal-le ja aloitamme vihollisen tieduste-lun pimeänäkölaittein aivan ääne-ti edeten – yksikin varomaton askel voi paljastaa koko partion viholli-sen kiertopartiolle tai vartiomie-helle, jonka paikka on vielä täysi arvoitus.

AUK1:n alettua teoriaa johtami-sesta ja tiedustelusta on tulvinut ovista ja ikkunoista. Asiat ovat vie-lä tupanneet eskaloitumaan siten, että ei olisi ensimmäinen kerta tär-keän kokeen olevan perjantaina – ja juuri edellisenä iltana tulemme raskaasta taisteluharjoituksesta.

Kuitenkaan AUK1 ei ole ollut koko-naan teoriaa – yksittäisiä maasto-harjoituspäiviä on ollut kiitettä-västi, ja Linja 1:n lisäksi TST1-har-joitus sekä mieleenpainuva Havu-koe vesistön ylityksineen ja rinkan kanssa ”sykkimisineen” kehittivät käytännöntaitojamme. Havukoe jäi kultautumaan ajatuksiimme legendaarisena rehkimisenä, mikä huipentui joidenkuiden osalta

ansaittuun havuun, ja loput näyt-tivät osaltaan myöhemmin olevan-sa havunarvoinen.

AUK2 oli haasteellinen – keski-tyimme huomattavasti enemmän käytännöntaitoihin verrattuna AUK1:een. Taisteluharjoituksissa vaatimustaso nousi – aikaisemmin opetettuja tietoja ja taitoja vaadit-tiin nyt toden teolla.

Siirtyessämme Tiedustelukomp-paniasta 3JK:n tiloihin AUK:n ajak-si, olimme vielä sangen tiedotto-mia mosia. Tiukan kamppailun jäl-keen rukkiin valitut lähtivät Hami-naan, kun taas me muut jäimme eliittijoukoksi jalkaväen aliupsee-rikurssille.

Käytyämme henkisen ja fyysisen suorituskykymme rajamailla usei-ta kertoja, kehittyi meistä kaikista AUK:n aikana määrätietoisia johta-jia, jotka ottavat seuraavan saapu-miserän vastaan sissille tyypillises-ti pieni pilke silmäkulmassa ja rau-taisella ammattitaidolla.

Tiedustelulinja – kasvu sissijohtajaksi

TIEDAUK on kokonaisuudessaan perin unohtumaton kokemus, ryh-mähenki on muovautunut timant-tiakin tiiviimmäksi ja koulutus on ollut korkeatasoista ja haastavaa – sekä tottahan toki myös välillä eks-ponentiaalisesti hajottavaa.

”Tärkeintä on aina suorittaa annettu tehtävä loppuun asti.”

Tiedustelulinja

Kuva: Eero Haveri

HURTTI-UKKO 1/18 45

Jalkaväen aliupseerikurssi

Jalkaväen taistelijat Pohjoinen 17 -harjoituksessa Rovajärven talvisessa maastossa. kuva: Combat Camera

46 HURTTI-UKKO 1/18

w ylikersantti Harri Hinkkanen

Hallintalinja perustettiin 2. viestikomppaniaan aliup-seerikurssilla 217 ja samaan

aikaan 1. viestikomppaniasta siirtyi joukkotuotannossa oleva hallin-tajoukkue 2. viestikomppaniaan. Tämän järjestelyn tavoitteena on parantaa hallintajoukkueen osaa-misen tasoa joukkotuotannossa.

Aikaisemmin hallintajoukkuee-seen sijoitetut saivat aliupseeri-kurssilla viestiasemalinjan koulu-tuksen ja hallinnan koulutus voi-tiin aloittaa vasta joukkotuotan-tokaudella. Koska hallintajoukku-een tehtävät ovat teknisesti ja tak-tisesti erittäin haastavia, osaamis-tasoa oli vaikea saada riittävälle tasolle. Johtajakoulutuksen mer-kitys korostuu hallintajoukkuees-sa, koska kuljettajia lukuun otta-matta kaikki ovat joko upseereita tai aliupseereita.

Hallintalinjalla oppilaat opette-levat aluksi viestiasemien perus-

tamista ja ylläpitämistä yhdes-sä viestiasemalinjan kanssa. Tällä tavoitellaan laajempaa ymmärrys-tä hallittavasta viestijärjestelmäs-tä. Alun jälkeen oppilaat pääsevät harjoittelemaan hallinta- ja suun-nittelutehtäviä jo aliupseerikurs-sin aikana. Osaamisen tasoa kas-vattaa myös kokeneempien hallin-taupseerien ja -aliupseerien toimi-minen oppilaiden apukouluttaji-na. Näin oppilaat ovat harjaantu-neempia omalla johtajakaudellaan ja oman tehtävän toteuttaminen onnistuu paremmin.

Hallintajoukkueen tehtävä

Hallintajoukkueen tehtävänä on suunnitella ja valvoa taisteluosas-ton viestijärjestelmää. Viestijär-jestelmään kuuluvat runkoverkon viestiasemien lisäksi esimerkiksi jääkärien, pioneerien, tiedustelijoi-den, tykistön ja huollon komento-paikat ja e-asemat. Hallintajoukku-een tehtävä on teknisesti haastava ja erittäin tieto- ja radiotekniikka-painotteinen. Tämän lisäksi vaadi-

Hallintalinjan perustaminentaan hyvää loogista päättelykykyä ja tilanteen hahmottamiskykyä. Taisteluosaston viestijärjestelmän käyttö alkaa verkon suunnittelus-ta. Suunnitteluryhmä suunnitte-lee ja laskee viestiupseerin tuke-na runkoverkon viestiasemien pai-kat ja taajuudet siten, että jokai-nen taisteluosastossa oleva joukko on mahdollista liittää viestijärjes-telmään. Kun jokainen joukko on johdettavissa, mahdollistetaan esi-merkiksi epäsuoran tulen käyttö ja jalkaväen yhtenäinen toiminta.

Hallintaryhmän tehtävä on val-voa taisteluosaston viestijärjestel-mää. Hallintaryhmä valvoo muo-dostuvia yhteyksiä ja niiden laa-tuja ja tarvittaessa johtaa niiden parantamisen. Lisäksi tehtäviin kuuluu puhe- ja sanomapalvelui-den toimivuuden hallinta. Havait-tuaan puutteen tai ongelman vies-tijärjestelmässä, alkavat hallinta-ryhmät välittömästi ratkaisemaan ongelmaa.

HURTTI-UKKO 1/18 47

w oppilaat Niki Norrman & Jere Virkkala, Hallintalinja

Torstaina 24.8.2017 saimme käskyn muuttaa 2. viestikomp-paniaan, jossa aloitimme vies-

tin aliupseerikurssin. Kannoimme kaikki tavaramme 2. viestikomp-panian yläkertaan uusiin tupiin. Kyseisenä torstaina meillä ei ollut muuta ohjelmaa, joten siivosimme.

Seuraavana päivänä ohjelmassa oli opiskelumateriaalin ja polkupyö-rien nouto. Olimme sen viikonlo-pun kiinni. Ensimmäiset pari viikkoa olimme oppitunneilla ja kävimme lenkeillä. Hyvin pian opimme johta-misen ja kouluttamisen perusteet.

Kelojen yö

”Kelojen yö” on varmasti ollut varusmiespalveluksen yksi rankim-mista päivistä tähän mennessä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Teh-tävänä oli rakentaa parikaapeliyh-teys Yvi-mäeltä kuuden kilometrin päähän.

Aliupseerikurssin alkuTiistaina 12.9. aamulla aloitimme valmistelemalla tarvittavat varus-teet tehtävää varten. Jokaista noin 5 taistelijan ryhmää kohden tuli 14 kelaa parikaapelia. Jokaisel-le oli jaettu oma tehtävä. Itse toi-min kelamiehenä.

Lähdimme lounaan jälkeen klo 12 rakentamaan yhteyttä Yvi-mäeltä. Melkein heti alkuun päästyämme alkoi vesisade, joka jatkui koko lop-pupäivän ja yön. Maasto oli han-kala ja suota riitti, jonka takia ete-neminen oli melko hidasta. Saim-me rakennettua yhteyden valmiik-si kahdeksaan mennessä, jonka jäl-keen söimme vähän ja aloitimme yhteyden purkamisen.

Siinä vaiheessa oli jo pilkkopime-ää ja porukka väsynyttä. Meidän ryhmämme oli takaisin kasarmilla yhdeltä yöllä. Toisilla ryhmillä oli vähän huonompi ”tuuri” nopeu-den kanssa. Kaksi ryhmää vapau-tettiin kello neljältä aamuyös-tä nukkumaan puolen kilometrin päästä maalista.

Linjaharjoitus

Hallinnan osalta tämä leiri ei vie-lä sisältänyt paljoa linjakohtais-ta koulutusta. Tutustuimme hal-linnan ajoneuvojen järjestelmiin parina ensimmäisenä yönä. Loput linjaharjoituksesta oli kuin alokas-leiri isoille pojille. Perustimme ja purimme viestiasemia ja majoituk-sia useita kertoja päivässä, jotta oppisimme tekemään sen nopeas-ti. Juoksimme myös asemiin ensim-mäisenä päivänä noin 10 kertaa peräkkäin.

Tutustuimme myös muun muassa linnoittamiseen loppuviikolla, joka oli mielestämme mielenkiintoista. Saimme kantaa ilmatorjuntakone-kivääriä ja pidimme kulunvalvon-taa. Lisäksi harjoittelimme liikku-mista haastavassa maastossa ryh-män etenemismuodoissa. Loppu-jen lopuksi vaikkei linjakohtainen koulutuksemme vielä alkanutkaan täysipainoisesti, opimme paljon mielenkiintoisia asioita.

Viestialiupseerikurssi

48 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilaat Artti Pekkarinen & Margus Savela,

Komentopaikkalinja

Muutimme esikuntakomp-paniasta 2. viestikomp-paniaan peruskoulutus-

kauden viimeisenä torstaina. Rep-puihin oli pakattu kaikki tavaram-me ja ne yhdessä rynnäkkökivääri-en kanssa painoivat melkein yhtä paljoin kuin edessämme olevat aamut.

Ensimmäisinä eroina komppanioi-den välillä huomasimme, että 2. viestikomppaniassa oli parempi sisäilma, sekä saimme kulkea etu-ovesta. Esikuntakomppaniasta läh-tö harmitti, sillä olimme ehtineet kotiutua sinne ja sinne jäi tupaka-vereita. Toisaalta odotimme kui-tenkin mitä aliupseerikurssi pitää sisällään.

Linjahaastatteluissa huomasimme esikuntakomppanian vaikutuksen, sillä kaikki jotka olivat alun perin esikuntakomppaniasta, hakivat komentopaikkalinjalle, koska kaik-ki esikuntakomppanian viestiali-kersantit olivat komentopaikkalin-jalta.

Kelojen yö

Peruskoulutuskaudella alikersantit olivat pelotelleet pitkän parikaa-pelilinjan rakentamisella, eli niin kutsutulla ”kelojen yöllä”. Ennen itse suoritusta ajattelimme, että nämä puheet olivat liioiteltuja eikä se voinut olla niin paha kuin meil-le kerrottiin.

Reissu osoittautui kuitenkin juuri niin raskaaksi, jollei pahemmaksi-kin, kuin meille oli uskoteltu.

Matkaan lähdettäessä kukin otti kantaakseen kaksi tai kolme pari-kaapelikelaa. Olimme päässeet

etenemään noin viiden kilometrin matkasta ehkä ensimmäiset kaksi-sataa metriä, kun alkoi sataa kaa-tamalla. Ryhmien heikkohermoi-simmat jäsenet aloittivat tässä vai-heessa valittamisen, joka jatkui aina aamuyöhön asti.

Pimeyden, väsymyksen ja sateen aiheuttaman viivästyksen vuok-si päämäärää jouduttiin lyhen-tämään kahdesti. Silti pääsimme takaisin kasarmille vasta neljän aikaan aamuyöllä, jolloin kaapelin rakennusta oli takana noin kuusi-toista tuntia.

Linjaharjoitus

Linjavalintojen jälkeen pidettiin linjaharjoitus Taivalkoskella. Olim-me siellä viisi päivää, minä aika-

Aliupseerikurssin alkuna kukin linja harjoitteli omia teh-täviään. Komentopaikkalinjalai-sina harjoittelimme komentopai-kan perustamista ja ylläpitoa, toi-sin sanoen vartiointia ja puolus-tukseen ryhmittymistä.

Leirillä vaativinta oli unen puute, joka varsinkin viimeisinä päivinä näkyi suorituksissa. Eräskin taisteli-ja hämmensi ohi lampsinutta poroa vaatimalla sitä kertomaan tunnus-sanan. Unettomuus ilmeni myös toisillemme kiukuttelemisena.

Pääsimme kuitenkin keskiviikkona käymään saunassa ja sotilaskotiau-tolla, mikä oli mukavan piristävää.

Kokonaisuutena leiri oli kokemisen arvoinen ja toimi hyvänä lämmitte-lynä tulevia leirejä varten.

Komentopaikkalinja

HURTTI-UKKO 1/18 49

Asemalinja

w oppilaat Kaisla Luukkainen & Laura Hakasalo, Viestiasemalinja

Moni on varmasti armei-jaan lähtiessään saa-nut kuulla tutun lauseen

”sehän on helppoa, tekee vaan niin kuin sanotaan”. Kuitenkin ali-upseerikurssin alkaessa huomaa hyvin pian, että totuus on toisen-lainen. Kuilu peruskoulutuskauden ja aliupseerikurssin välillä on suu-ri, sillä vastuuta annetaan ensim-mäisistä päivistä lähtien. Samasta hetkestä lähtien tulee halu suorit-taa tehtävänsä parhaalla mahdol-lisella tavalla. Vastuu painaa, mut-ta myös kasvattaa.

Tähän asti mieleenpainuvin koke-mus aliupseerikurssin aikana on ollut kolmen päivän oppimiskoko-naisuus siitä, kuinka järjestää hyvä koulutus. Suunnitteluvaiheesta

toteutukseen, matkalle mahtui jännitystä, epävarmuutta ja tur-hautumista. Kuitenkin oman kou-lutuksen alkaessa oli turvallinen tunne, sillä taskussa oli hyvin val-misteltu koulutuskortti ja mielessä selkeä suunnitelma kuinka seuraa-va kolme varttia etenee.

Onnistuminen tuntui hyvältä, niin omasta puolesta, kuin koko ryhmänkin. Jokaisen vuorollaan pitämän koulutuksen aikana toi-voi kaverin onnistumista, ylpeys oman ryhmän suoriutumisesta loi yhteishenkeä sekä teki jokaisen olon mukavammaksi. Nämä päi-vät antoivat aivan uudella taval-la näkemystä siihen, miten hyvin valmisteltu koulutus on sekä kou-luttajalle että osallistujalle tärkeä oppimistilaisuus.

Vaikka yksittäisen koulutuksen pitäminen on kokonaiskuvaa kat-

Kohti kahta auraa ja niiden tuomaa vastuuta

sottaessa pieni asia, muuttui se koulutuspäivien aikana yllättävän isoksi. Se antoi valmiuksia tule-vaan ja oli iso harppaus eteenpäin omassa kehittymisessä kohti johta-jakautta. Myös esiintyminen ryh-män edessä, sekä kouluttajien ja apukouluttajien valvovan silmän alla kehittivät paineensietokykyä. Monen armeijakokemuksen jäl-keen tulee tunne, että jokin sivii-liasia ei tunnukaan enää yhtä jän-nittävältä tai stressaavalta. Samoin kävi myös nyt. Jälleen kerran vas-tuunkanto antoi perspektiiviä arki-semmille asioille.

Aliupseerikurssin jälkeen vuoden-vaihteessa me olemme johtajia niille alokkaille, jotka ovat myös kuulleet klassisen ”teet mitä käs-ketään” -lauseen. Toivottavasti näillä eväillä olemme siihen paljon valmiimpia.

50 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilaat Patrick Nurmi & Aapo Peräkorpi, Sissiradistilinja

Keitä olemme?

Sissiradistilinjalla annetaan viestin aliupseerikurssin erikoiskoulutus-ta, johon sisältyy yhteyksien muo-dostamista haastavissa olosuhteis-sa, pitkien välimatkojen taittamis-ta rinkka selässä sekä sähkötystai-don oppiminen.

Koulutuksen ensimmäisen puo-len vuoden aikana käymme Kai-nuun prikaatissa aliupseerikurssin ja opimme tarvittavat viestitystai-dot, mukaan lukien sähkötyksen. Toisen puolikkaan palveluksestam-me suurin osa meistä tulee suorit-tamaan Pohjois-Karjalan Rajavar-tiolaitoksessa, jossa saamme tie-dustelu- ja sissikoulutuksen.

Miten meidät on valittu?

Radistin perusvaatimukset ovat hyvät fyysiset valmiudet, hyvä psyyke ja positiivinen asenne. Valintaperusteena koulutukseen toimivat peruskoulutuskauden juoksu- ja lihaskuntotestit ja kou-luttajan pitämä haastattelu, jossa mitattiin hakijoiden henkisiä omi-naisuuksia ja henkistä kestävyyt-tä. Haastatteluun kuului myös koe, jolla testattiin hakijan kykyä oppia sähkötystaito.

Mitä teemme?

Radistien yksi ominaispiirre on hyvä yhteishenki, jota kasvatettiin aliupseerikurssin linjaharjoituk-sessa sekä yön yli kestäneillä pyö-räsuunnistuksilla. Ryhmähengen lisäksi harjoituksissa kehitimme viestitys- ja suunnistustaitojamme.

Linjaharjoituksessa jakauduimme partioihin ja meidät vietiin eri pis-teisiin Syötteen kansallispuiston alueella. Tehtävänämme oli siirtyä määrättyihin pisteisiin sekä luoda radioyhteyksiä tiettyjen väliaiko-jen välein. Mieleenpainuvimmat asiat harjoituksessa olivat jokai-sella henkilökohtaisia. Osalla pai-nui mieleen ”muutaman” tunnin yöunet kahden pressun välissä ja osalla yhteydenottohaasteet radi-oiden ja antennien kanssa.

Pyöräsuunnistuksesta ei kyllä kenellekään jäänyt pyöräily mie-leen, sillä vaikka vietimme suun-nistuksessa aikaa 22 tuntia, olim-me tuosta ajasta pyörän selässä vain 4 tuntia ja loput ajasta etsim-me pyörien kanssa rasteja. Kaikki

Sissiradisti on viestittämisen erikoisosaaja

pääsivät kokemaan suohon uppoa-misen nautinnon ja lykkimään pyö-rää metsässä oikein olan takaa.

Fyysisesti haastavien harjoituksi-en lisäksi radistina olemiseen kuu-luu myös henkistä koettelua. Ali-upseerikurssin puolivälissä olleessa viestiliikenneharjoituksessa vietim-me neljä vuorokautta päivineen ja öineen viestitukiasemalla päi-vystämässä. Päivystykseen kuului viestien vastaanottamista, salauk-sen purkamista, niiden arkistointia sekä välittämistä komentopaikalle.

Moni piti harjoitusta tähänastisis-ta vaativimpana lähes unettomik-si jääneiden öiden takia, mutta se mikä ei tapa, vahvistaa.

Radistilinja

HURTTI-UKKO 1/18 51

Huollonaliupseerikurssi

w kersantti Valtteri Remesaho

1. erillisessä autokomppaniassa koulutetaan huollon osaajia kul-jetus-, lääkintä-, huoltopalvelu- ja kunnossapitolinjalla. Kouluttajat ovat alansa rautaisia ammattilaisia ja koulutus on sen mukaista.

Aliupseerioppilailta vaaditaan pal-jon, sillä 16 viikon kurssiin mah-tuu paljon opittavaa. Ensimmäi-

Huollon aliupseerikurssilta tulee osaajia

nen seitsemän viikon jakso, AUK1 kuluu taistelukoulutuksen ja ryh-mänjohtajan taitojen harjoitte-lussa. Kun AUK1 päättyy, täyttyy 1.ERAUTOK uusista muista varus-kunnista saapuvista oppilaista.

AUK2 alkaessa kurssin määrä on miltei tuplaantunut ja linjat alka-vat eriytyä toisistaan.

Oppilasvääpeli, yhdessä oppilas-johtajien kanssa harjoittelee joh-

tamista, johtamalla omia linjojaan kukin viikon kerrallaan. Oppilaat toimivat harjoituksissa ryhmänjoh-tajina ja ryhmänvarajohtajina. Ver-taisten johtaminen on haasteellis-ta johtamista, mutta hyvin opetta-vaista.

Aliupseerikurssi huipentuu ampu-maharjoitukseen ja suureen sota-harjoitukseen, jossa jokainen oppi-las pääsee tositoimiin omalla toi-mialallaan.

52 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilaat Sanna Helminen & Erno Ersta

Ennakkokäsitys huoltopalvelu-linjasta saattaa helposti olla, että se sisältää pelkkää kent-

tämuonitusta, patojen hämmentä-mistä. Vaikka huoltolinjan pääpai-no onkin pitkälti juuri kenttämuo-nituksessa, kuuluvat huoltopalve-luun myös täydennykset, materi-aalikirjanpito, vesi- ja vaatehuolto - sekä sotatilanteissa kenttäpos-tin kuljettaminen ja kaatuneiden huolto.

Keskeistä koulutuksessa ovat kent-täkeittimet ja niiden käyttäminen. Lisäksi koulutukseen kuuluvat täy-dennys-, hygienia- ja viestikoulu-tus. Jokainen saa hygieniakoulu-tuksen ja suorittaa hygieniapassin.

Huoltopalvelulinjan työ on moni-puolista ja vaihtelevaa, eivätkä päivät käy tylsiksi. Leireillä ei juu-ri nukuta, sillä padat täytyy pitää lähes jatkuvasti porisemassa ja välineet puhtaina. Lisäksi samalla lailla suoritetaan niin kierto- kuin

poterovartiot siinä missä muutkin rivisotilaat. Huoltopalvelulinjalla työskenteleminen onkin monipuo-lista ja vaihtelevaa.

Taitoja opetellaan ensin kasarmi-olosuhteissa, minkä jälkeen niitä päästään harjoittelemaan erilai-sissa linjaharjoituksissa, joista LH2 käydään AUK2:n alussa. Leirin tar-koitus onkin päästä harjoittele-

Huoltopalvelulinjan apukoulut-tajan työ paitsi vastuunalaista, myös antoisaaw alikersantti Heidi Hirvonen

Huoltopalvelulinjan apukou-luttajien tulee tietää ja tun-tea toimialansa hyvin laajas-

ti. Heidän tulee paitsi hallita kent-täkeittimien käyttö, myös tuntea kalusto ja sen käyttötarkoitus tark-kaan. Lisäksi hygieniatietämyksen tulee olla kohdillaan suorittamalla hygieniapassi.

Uudet aliupseerioppilaat tulee osata kouluttaa sisäistämään asi-at hyvin ja huolellisesti, jotta opit saadaan kiertämään. Huoltopalve-lulinjan apukouluttajan työ on vas-tuullista, sillä huoltopalvelun hyvä toimiminen mahdollistaa koko armeijan toiminnan.

Huoltopalvelulinja - kaikkien joukko-osastojen tukipilari

maan käytännön asioita nimen-omaan maasto-olosuhteissa.

Toimiminen on lyhyesti sanottuna rennon letkeää meininkiä. Linjalla tehdään jokseenkin näkymätöntä, mutta kuitenkin elintärkeää työ-tä, joka mahdollistaa koko armei-jan toiminnan. Aliupseerikurssil-ta opituista johtamistaidoista saa myös paljon eväitä reserviin.

Huoltopalvelulinja

HURTTI-UKKO 1/18 53

Lääkintälinja

w oppilas Eeli Lemettinen

Lääkintälinja on vaativa linja. Kunto ei saa pettää kesken evakuoinnin, eikä raajaveren-

vuotoa tyrehdyttäessä voi epäröi-dä. Ryhmähenki on tärkeää koko kurssin jaksamisessa ja onnistumi-sessa. Oppilaat tulevat toisilleen tutuiksi ryhmäytymisissä sekä käy-tännön harjoitteluissa.

Ensimmäinen viikko lääkintälinjal-la kuluu oppitunneilla. Oppilaat saavat tietoa ihmisen anatomias-ta ja fysiologiasta, ja oppivat kent-tälääkinnän toiminnan perustei-ta. Tästä esimerkkinä kuinka toi-mii taistelupelastaja, mitä välineitä lääkintämieheltä löytyy, tai millai-nen on ensihoitopaikan vahvuus.Käytännön harjoitteissa oppilaat käyvät läpi potilaan hoitoketjun kiristyssiteen laittamisesta ensi-hoitopaikalla toimimiseen. Oppi-laiden on osattava vaihe vaiheelta koko ketju, sillä tulevina lääkintä-aliupseereina he kouluttavat tais-telupelastajat ja lääkintämiehet omiin tehtäviinsä.

w kersantti Matias Tervo

AUK2 alkaa ja Pohjois-Suo-men tulevat lääkintäaliup-seerit saapuvat huollon au-

kurssille opiskelemaan aselajikoh-taisia taitoja. Ensimmäisinä päivi-nä käydään läpi taisteluensiapua, cABCDE, oppitunneilla ja rasteil-la. Ensimmäiseen viikkoon sisäl-tyy myös kalustokoulutusta muun muassa voimavalolyhdystä, paa-reista sekä vetoalustoista.

B2-viikon linjaharjoituksessa opit-tuja asioita syvennetään ja siirry-tään käytännön harjoitteluun, jos-sa myös opitaan ensihoitopaikan

perustamista, sen sisäjärjestystä ja siellä toimimista. Kokonaisuu-dessaan harjoituksessa käydään läpi haavoittuneen taistelijan kul-kua taistelutilanteesta ensihoito-paikalle.

Lääkintälinjalla on myös oppilai-ta rajajääkäri- ja tiedustelukomp-panioista, joiden koulutus eroaa hieman linjaharjoituksen aikana. He opettelevat sissilääkintää eli omaan sodanajan tehtäväänsä tar-peellisia lääkinnällisiä taitoja, esi-merkiksi potilaskätkön tai tilapäis-paarien tekoa.

Lääkintälinjan koulutus on usein fyysistä ja vaatii oppilailta todel-

Vastuullista kouluttamista

lista motivaatiota, jotta he jaksa-vat suorittaa raskaimmatkin tehtä-vät kunnialla. Kovia hermoja sekä nopeaa ja luovaa ajattelua tarvi-taan, että potilas saadaan hoidet-tua nopeasti ja tehokkaasti.

Käytännönläheinen lääkintälinjaRajajääkäri- ja tiedustelukomp-paniasta muuttaneet oppilaat pääsevät opiskelemaan sissilääkin-tää. Potilaskätköt ja luonnonma-teriaaleista valmistetut lääkintä-tarvikkeet tulevat tutuiksi. Oppi-

laat pääsevät kartuttamaan taito-jaan AUK2:n alussa järjestettävällä linjaharjoituksella, näytön paikka on kurssin lopussa järjestettävällä sotaharjoituksella.

Vastuullista kouluttamista

54 HURTTI-UKKO 1/18

w oppilas Jere Kesti

Useat muista yksiköistä tul-leet moottorialiupseeriop-pilaat ovat oman yksikkön-

sä ainoita, jotka suunnittelevat ja jakavat kuljetustehtäviä yksikön kuljettajille. Hyötyä siviiliin saa monella tapaa, esimerkiksi c1e-ajokorttiluokalla, monimuotoisil-la ajokokemuksilla eri maastoissa ja eri ajoneuvoilla. Koulutuksesta saa johtamisen kautta myös hyvät valmiudet toimia eri ympäristöissä erilaisten ihmisten kanssa. Onhan kuljetuslinja yksi monipuolisimpia aliupseerilinjoja.

w oppilaat Niklas Oksa, Teemu Nissilä

AUK2-kurssin alussa kuljetuslinjal-la perehdytään ajoneuvoihin, ajo-määräyksiin, autohalliin, pesupaik-koihin ja muihin, kuljetuslinjal-le oleellisiin paikkoihin, joita tar-vitaan tulevissa tehtävissä. Kulje-tuslinjan oppilaat perehdytetään myös Puolustusvoimien maasto-ajoneuvojen tekniikkaan ja hallin-talaitteisiin.

Autokoulun kuorma-autoilla ajet-

Huollon tärkeä tukipilariw kersantti Valtteri Remesaho

Kuljetuslinjan apukouluttaja-na on suuri vastuu, yksikön ajoneuvot tulee olla huol-

lettuna ja valmiina käyttöön nii-tä tarvittaessa. Arvokkaiden kuor-ma-autojen kanssa työskentelyssä täytyy tietää mitä tekee, muista-en pitää autojen kanssa toimimi-sen turvallisena.

Kuljetuslinjan oppilailla aliupsee-rikurssi alkaa autokoulussa, jossa oppilaat käyvät C-kortin teorian ja ajavat itselleen ajokortit. Autokou-lussa käydään ajoneuvojen tekniik-kaa, käsittelyä ja turvallisuusasioi-ta läpi. Yhdessä kenttäkoulutuk-sen kanssa tämä mahdollistaa tur-vallisen toimimisen ajoneuvojen parissa.

Linjalla päivät ovat pitkiä, sillä päi-vällä ollaan autokoulussa ja ryh-mänjohtajan taitoja täytyy myös harjoitella, ja sitä tehdään iltaisin. Aliupseerikurssin edetessä alkavat oppilaat huolehtia yksikön ajoneu-voista, yhdessä apukouluttajien kanssa, jotta osaavat toimia omas-sa yksikössään tulevaisuudessa.

Huollon aliupseerikurssin autoilevat aliupseerit

tuaan ja maastoajoneuvoihin perehdyttyään, pääsevät kuljetus-linjan oppilaat ajamaan puolustus-voimien ajoneuvoilla yleisille teille, sekä maastoon.

AUK2-kurssin alussa kuljetuslinjan oppilailla ei ole vielä puolustus-voimien ajokortteja. Autokoulun pyöriessä palveluksen ohessa pyri-tään saamaan ajotunnit ja viikko-ohjelman mukainen toiminta kul-

kemaan mahdollisimman sulavasti käsi kädessä.

Kurssin loppupuolella olevas-sa välisodan taistelukoulutukses-sa aiemmin opitut tiedot ja taidot ajoneuvoilla ajamisesta otetaan koetukseen. Harjoituksissa toimi-minen tapahtuu oikeanlaisissa toi-mintaympäristöissä ajoneuvojen kanssa, ja nehän ovat koko kurs-sin ”suola”.

Kuljetuslinja

HURTTI-UKKO 1/18 55

w oppilaat Eero ja Joni Hietalahti

Huollon toimiala on muuttu-nut: enää ei puhuta asese-pistä, vaan kunnossapitoa-

liupseereista, jotka on koulutettu korjaamaan ja kunnostamaan asei-ta.

Koulutettava joukko on pieni ja hyvän ryhmähengen omaava porukka. Koulutus koostuu Kajaa-nissa muun muassa jalkaväen aseis-ta, niiden rakenteista ja toimin-noista, ja se pitää sisällään muun muassa rynnäkkökiväärin, kone-kiväärit, tarkkuuskiväärit, pistoo-lit, singot, heittimet ja ilmatorjun-takonekiväärin. Oppilaat pääsevät tutustumaan kyseisten välineiden sielunelämään.

Eräänlaisena huipennuksena pää-semme kurssin lopussa ampumaan aseilla, joita käymme kurssilla läpi.Olemme päässeet AUK1:n lopussa jo hieman tutustumaan kunnos-

w alikersantti Sampo Voutilainen

Kunnossapitolinja aloittaa erikoistumisen oman lin-jan toimiin AUK2:n alussa,

omassa tiiviissä porukassaan. Kah-deksan viikon aikana tutustutaan melkein kaikkiin jalkaväen käyttä-miin aseisiin, sekä niiden toimin-taympäristöihin. AUK2:n lopussa päästään ampumaan myös kaikil-la näillä aseilla, joihin aikaisemmin kurssilla tutustuttiin. Tutuksi tule-vat erilaiset aseet, niiden huolto ja toiminta.

Huoltotiloina toimivat MILLOG Oy, taisteluvälinevarasto ja yksi-kön oma huoltotila. Maastossa lin-

ja tutustuu kunnossapitoteltan ja -kontin toimintaan.

Koulutus alkaa jokaisen henkilö-kohtaisen rynnäkkökiväärin huol-to- ja purkukoulutuksella, sekä aseen rakenteeseen ja toimintaan

Käsistään kätevä kunnossapitolinja

sapidon toimintaan. Nyt AUK2:n alkaessa pääsemme perehtymään siihen mitä kunnossapito tekee, ja pääsemme käsiksi aseiden toimin-taan. Meillä on pieni mutta huip-

Kunnossapitolinja oppilaan näkökulmasta

perehtymisellä. Uutta asiaa tulee päivittäin, mikä motivoi oppilaita keskittymään aiheeseen erityisen tarkasti. Opittuja taitoja on hyvä pitää yllä myös palveluksen jälkeen reservissä, esimerkiksi metsästys- tai ampumaharrastuksen parissa.

pu linja, ja suosittelemme aseista kiinnostuneita ja käsistään näppä-riä olevia hakemaan kunnossapi-toaliupseerikurssille.

56 HURTTI-UKKO 1/18

w kapteeni Jari Pirttimaa, kurssinjohtaja

Kurssi alkoi 25.8.2017 ja sain eteeni 45 oppilasta, jälleen pitkästä aikaa. Omalla ural-

lani tämä oli jo kolmas kerta kun pääsen kouluttamaan oppilaita puolustusvoimien vaikeampaan tehtävään - johtamaan kahdeksaa yksilöllistä ihmistä. Kurssin katta-us oli suurelta alalta Suomen maa-ta, mutta kaikkien kanssa tultiin toimeen…. jopa savolaisten, jot-ka omalla lupsakkuudellaan eivät missään vaiheessa ainakaan olleet laskemassa kurssin henkeä.

Kurssin henki selvisi minulle heti jo kurssin alussa. Oppilaista kaik-ki olivat tulleet halukkaina saa-maan johtajakoulutusta ja suu-rin osa oli kiinnostunut jatkamaan vielä reserviupseerikoulussa. Tämä tosiasia helpotti suunnattomasti kurssimme työtä, niin varusmies-ten kuin henkilökunnankin osalta. AUK1:n jälkeen oli helppo sijoit-taa parhaimmat miehet lähte-mään RUK:uun ja erikoisaliupsee-rikursseille. Toisaalta AUK2:lle jäi 30 edelleen motivoitunutta kave-ria joiden kanssa kurssin läpiveto on ollut äärimmäisen helppoa.

Toiveeni siitä, että saisin koulut-taa nuoria aikuisia, on toteutunut. Oppilaana olette kaikki käyttäy-tyneet ikäänne vastaavasti ja siksi onkin helppoa ollut kouluttaa tei-tä aikuismaisin keinoin.

Kurssin loppumetreillä ote meina-si aavistuksen löystyä ja vallanma-ku suussa oli havaittavissa pientä riman alitusta. No näistäkin lipsu-mista selvittiin ja kurssi saatiin vie-tyä lopuun toivotulla tavalla.

Kaksi taisteluharjoitusta ja ampu-maleiri ja viimeisenä puristukse-na loppumarssi antaa hyvät poh-

jat lähteä testaamaan annettu-ja taitoja sitten alokkaiden kans-sa. Muistakaa, että vaikka kurs-sitodistus kädessä kohti perusyk-sikköä palaatte, ette ole vielä val-miit. Kurssilla on pystytty anta-maan vain perusteet johtamiseen ja kouluttamiseen, nyt alkaa joh-tajaksi kasvun aika.

Tietonne ja taitonne on monelta osin vielä tasolla TUNTEE-OSAA ja viimeistä tavoitetasoa HALLITSEE, ette osaa vielä missään. Sen teille opettaa sitten peruskoulutuskau-den jälkeen alkava joukko-tuotan-to, jossa pääsette johtamaan omaa sodanajan joukkoanne.

Lopuksi, muistakaa, että alaisten luottamus ja arvostus on tärkein asia mihin teidän tulee kiinnittää

Pioneerialiupseerit vuosimallia 217 - Pioneeripoikani

huomiota. Niitä ei voida kaataa repusta, sitä ei voi kuitata varus-varastolta eikä sitä löydy ruokalan nurkasta tai sotilaskodin kahvista, se tulee ansaita.

Toimikaa aina siten että uskal-latte johtaa joukkoanne edestä-päin. Vanhan komentajani sanoin ”Narua on helpompi vetää kuin työntää” sisältää aimo annoksen viisautta. Ryhmää johdetaan edes-tä, ei takaa.

Lopuksi vielä seuraavalla aukea-malla vanhasta Hakku-lehdestä, jotka Teidän tulee sisäistää ja toi-mia sen mukaan niin palvelukses-sa kuin palveluksen jälkeenkin. Onnea ja menestystä valitsemal-lanne uralla.

Pioneerialiupseerikurssin johtajat

HURTTI-UKKO 1/18 57

w oppilaat Aarni Vuorenmaa & Julius Viita

Pioneerialiupseerikurssi istuu hiljaa korsussa ja kuuntelee ympäröiviä ääniä. Sytytysko-

jeen kampi kääntyy ja 50 metrin päässä räjähtää kymmeniä kiloja räjähdeainetta. Paineaalto pyyh-käisee korsun läpi tärisyttäen sei-niä ja niiden sisällä olevia taiste-lijoita. Kaikki on ohi muutamas-sa sekunnissa. Panostetut kohteet käydään tarkastamassa ja tode-taan, että räjähteet ovat tehneet tehtävänsä.

Kurssilla tutuksi ovat tulleet erilai-set räjähteet ja miinat, sekä muu pioneerien työnkuvaan olennai-nen, mutta nämä asiat eivät kui-tenkaan ole kurssin keskiössä. Kurssin tarkoituksena on tehdä meistä tulevia pioneeriryhmänjoh-tajia, jotka kykenevät toimimaan

ja tekemään päätöksiä vaikeissa-kin tilanteissa.

Kun aliupseerikurssi alkoi, tuntui vertaisjohtaminen oudolta ja taval-laan sen tuoma vastuu oli pelotta-vaa ja hämmentävää. Ensimmäis-ten viikkojen teoriapainotteisuus vaihtui päivittäiseen maastossa olemiseen, sekä käytännön johta-misen harjoitteluun.

Aluksi aloitettiinkin jo osittain peruskoulutuskaudella tutuilla asioilla, kuten puolustukseen ryh-mittymisellä ja ryhmän hyökkäyk-sellä ja puolustuksella. Tosin keski-össä oli tällä kertaa ryhmänjohta-jan toiminta kyseisissä tilanteissa. Hyvin nopeasti kuitenkin siirryt-tiin pioneereille ominaisiin aihei-siin, kuten raivaamiseen ja sulut-tamiseen.

Johtamiskokemuksien lisääntyessä kurssilaiset ovat tottuneet vastuu-

Mustan Lipun allaseen sekä johtamiseen, ja jokainen varmastikin osaa jo kuvitella itsen-sä varmana johtajana.

Vaikka jokapäiväisessä tekemises-sä näkyy vahva pioneerien yhteis-henki ja ylpeys omaan aselajiin, on saapumiserällämme ollut ainutlaa-tuinen tilaisuus tehdä yhteistyö-tä muiden aselajien kanssa osa-na kurssin ohjelmaa. Oli kyseessä sitten rastikoulutusten pitäminen huollon oppilaille, tai sulutteen suunnittelu yhdessä jääkäreitten kanssa, muistuttaa se meitä asela-jien välisestä tiiviistä yhteistoimin-nasta.

Pioneerialiupseerikurssin henki-set ja fyysiset haasteet ovat muo-kanneet oppilaista yhtenäisen ja motivoituneen joukon joka toi-mii tehokkaasti, samalla kehittyen yhdessä johtajina.

Pioneerialiupseerikurssi

58 HURTTI-UKKO 1/18

PIONEERIPOJAN 10 KULTAISTA OHJETTA

Pioneeri on raivaaja. Esi-isäsi ovat raivanneet tämän maan. Sinä-kin raivaat tuleville sukupolvil-le auroin, miekoin tai miettehin.

1. Jumalan pelko on viisauden alku.

2. Pioneeripoika on urhoollinen, pelko on hänelle vieras käsite.

3. Pioneeripoika osaa pitää pal-velusasiat visusti omana tieto-naan, sillä ne sisältävät useasti sellaisia asioita, joita viholli-nen vaanii.

4. Pioneeripoika tietää, että tottelevaisuus, kuuliaisuus ja velvollisuuksien täyttäminen käy kaiken muun edellä.

5. Pioneeripoika tietää mihin kaikkeen oikea toveruus häntä velvoittaa.

6. Pioneeripojan esiintyminen ja käyttäytyminen on aina kaikessa ja kaikkialla moitteetonta.

7. Pioneeripoika tietää, että kun-niallisuus voittaa halpamaisuu-den, röyhkeyden, pikkumaisuuden ja kaiken muun mikä on huonoa.

8. Pioneeripoika tietää, että ter-ve sielu asuu ja elää terveessä ruumiissa.

9. Pioneeripoika tietää, että jär-jestys ja puhtaus säästävät aikaa ja vastustavat pahaa.

10. Pioneeripoika tuntee oman arvonsa, mutta osaa antaa arvon toisellekin sekä kunnioittaa hänen mielipiteitään ja tietää milloin oma käsitys on pidettävä hampaitten takana.

Eversti Rainer Peltoniemi toi-mi prikaatin esikuntapäällik-könä hieman vajaat kolme

vuotta (2015-2017). Sotilaskodis-sa järjestetyssä vaihtotilaisuudes-sa Peltoniemi halusi erityisesti kiit-tää prikaatin omaa henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita erinomaisesta yhteistystä. Pelto-niemi siirtyi uusin tehtäviin Maa-voimien esikuntaan Jalkaväen tar-kastajan tehtävään.

Uusi esikuntapäällikkö everstiluut-nantti Jarmo Keskinen aloitti teh-tävässään vuoden 2018 alusta.

Prikaatille uusi esikuntapäällikkö

HURTTI-UKKO 1/18 59

Aliupseerikurssien parhaat alikersantit palkittiin

Alkuvuoden kalenteriTammikuu8.1. Alokkaat palvelukseen13.-14.1. Kotiväenpäivät

Helmikuu9.-10.2. Valapäivät26.-28.2. Veteraanikeräykset

Maaliskuu26.2.-2.3. Paikallispuolustusharjoitus, Kuopio12.-13.3. Talvisodan päättymisen muistopäivän tilaisuudet14.3. Kotiutuspäivä (255 vrk palvelleet)

Huhtikuu5.4. Kainuun prikaatin vuosipäivä, juhla 6.4.16.4. Lumilajien urheilijat palvelukseen27.4. Kansallinen veteraanipäivä

Toukokuu18.5. Lumilajien urheilijoiden kotiväenpäivä ja valapäivä

Kesäkuu4.6. Puolustusvoimain lippujuhlan päivä14.6. Puolustusvoimien kesäkiertue, Kuopio14.6. Kotiutuspäivä (347 ja 155 vrk palvelleet)

Heinäkuu9.7. Alokkaat palvelukseen

Maanpuolustussäätiön kannatus-yhdistyksen aliupseerikurssin sti-pendillä palkitut kurssien parhaatw Jalkaväen aliupseerikurssi Moisa Topias Lauri Olavi, Tiedustelulinjaw Tykistön aliupseerikurssi Niiranen Tommi Alfred, Kranaatinheitinlinjaw Viestialiupseerikurssi Nurmi Patrick Joachim, Radistilinjaw Pioneerialiupseerikurssi Rissanen Ilppo Emil Iivari, Pioneerilinja w Huollonaliupseerikurssi Tohni Pete Juhani, Kuljetuslinja

Kainuun prikaatin Killan ali-upseerikurssin stipendillä palkitut linjojen parhaatw Jääkärilinja Vertanen Tuomas Valtteri w MUAS-linja Kotimäki Julia Hilja Hannelew Hallintalinja Virkkala Jere Jalmariw Komentopaikkalinja Aho Sampo Eemil Oskariw Viestiasemalinja Kukkonen Ilari Samuelw Huoltopalvelulinja Mustonen Joonatan Januariusw Lääkintälinja Ollikainen Jussi Risto Tapiow Kunnossapitolinja Perttunen Eero Ilmari

Kainuun tykistö- ja heittimistö-killan stipendillä palkitut tykistön linjojen parhaat:w Viestilinja Ala-aho Katri Johanna Elisabetw Tulenjohtolinja Linjamäki Markus Kullervow Tuliasemalinja Heikkinen Niko Mikaelw Rivi-AUK /VYKS-linja Liimatta Juhani Petteri

Viestisäätiön stipendillä palkitut: w Savela Margus Ville Waltteriw Järvinen Vili-Petteri Juhani

Puolustusvoimat 100 vuotta 2018 – turvallisesti kohti tulevaisuutta.