Talousarvio 2016 - Malax · Sisäiset tuotot ja kulut, jotka ovat 3,8 miljoonaa euroa,...

Talousarvio 2016

Hyväksytty kunnanvaltuustossa 12.11.2015 § 74

2

SISÄLLYS

Kunnanjohtajan katsaus 4

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017–2018 6

Kuntatalous 6

Maalahden kunnan taloudellinen kehitys ja talousarvio 6

Taulukko: Käyttötalousarvio yhteensä 7

Käyttötalous 8

Tuloslaskelma 8

Taulukko: Tuloslaskelma 9

Verotulot ja valtionosuudet 10

Taulukko: Verotulot ja valtionosuudet 10

Rahoitustuotot ja -kulut 11

Tulos 11

Rahoituslaskelma 11

Taulukko: Rahoituslaskelma 12

Investoinnit ja velkataakka 13

Kaavio: Investoinnit ja vuosikate 2001–2018 13

Kaavio: Velkataakan kehitys 2001–2018 14

Kaavio: Omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus 2002–2014 15

Kuntakonsernin sitovat tavoitteet 16

Sitovat tavoitteet / rahoituksen tunnusluvut 17

Käyttötalousarvio ja investointitalousarvio 2016–2018 19

C1001 Vaalit 20

C1301 Tilintarkastus 21

C1601 Yleishallinto 23

C1607 Yhteistyöpalvelut ja hankkeet 26

C1901 Yhdyskunnan kehittäminen 28

C2801 Henkilöstöhallinto 30

C3001 Sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva 32

C3003 Vammaishuolto 35

C3005 Vanhustenhuolto ja muu kotipalvelu 39

3

C3007 Maalahden-Korsnäsin terveyskeskus 43

C3011 Erikoissairaanhoito 48

C4001 Lasten päivähoito 50

C4003 Kunnan koulutoimi 54

C4005 Yhteinen koulutoimi 59

C4007 Muu koulutus 65

C4009 Kirjastotoiminta 67

C4501 Suomenkielinen koulutoimi 69

C5001 Yleinen kansansivistys 71

C5501 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta 74

C6001 Rakennustarkastus 76

C6501 Ympäristönsuojelu 78

C7001 Tekninen toimi 80

C7005 Liikenneväylät ja hyötysatamat 83

C7009 Kiinteistöt 85

C7015 Vapaa-ajan satamatoiminta 87

C7017 Kuntakonsernin työt 89

Liikelaitos Maalahden Vesi 90

Investointitalousarvio 2016–2019 91

Kunnanhallituksen investoinnit 91

Perusturvalautakunnan sosiaaliosaston investoinnit 93

Perusturvalautakunnan terveysosaston investoinnit 94

Sivistyslautakunnan investoinnit 96

Teknisen lautakunnan investoinnit, irtain käyttöomaisuus ja kiinteät rakenteet 97

Teknisen lautakunnan investoinnit, talonrakennus 101

Investoinnit yhteensä 103

Talousarvion rakenne ja sitovuustasot 104

Kuntalain 65. § (29.6.2006/578), talousarvio ja taloussuunnitelma 104

Liite 106

Maalahden Veden talousarvio 2015 106

4

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS

Valtuustokauden neljäs vuosi, 2016, on edessämme. Valtuustokausi saa sitä paitsi jatkoa kevät-

kaudeksi 2017, koska kuntavaalien ajankohta on muutettu keväälle. Kokonaiskuva on edelleen

synkkä; matala talouskasvu, korkea työttömyys ja julkisen sektorin leikkaukset vaikuttavat edel-

leen. Maalahden työllisyystilanne on parempi kuin maassa keskimäärin, vaikkakin kehitys on

ajoittain huolestuttavaa. Kuulemme kuitenkin silloin tällöin, että kunnassa toimivilla yrityksillä

menee hyvin, ja olemme myös huomanneet ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, että yrittäjät

laajentavat toimintaansa ja investoivat. On mahdollista, että valtion ja EU:n investointituet, joita

alkoi virrata vuoden 2015 puolivälissä, ovat tämän investointi-innostuksen takana.

Uuden hallituksen toiminta näkyy kunnissa, vaikkei tällä hetkellä olekaan ilmoitettu uusista leik-

kauksista. Talouden ja työllisyyden vauhdittamiseksi hallitus keventää esimerkiksi pieni- ja keski-

tuloisten verotusta. Se vähentää kuntien verotuloja, mutta toisaalta kuntia kompensoidaan ve-

rotulojen poisjäännistä valtionosuuksilla. Hallitus on myös ilmoittanut muun muassa päivähoi-

don, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuperusteiden muutoksis-

ta. Näitä mahdollisuuksia maksujen korotuksiin on selvitettävä Maalahdessa vuonna 2016, koska

kunnan vero- ja valtionosuustulot näyttävät kehittyvän tulevina vuosina hitaammin.

Hallituksen on myös tarkoitus tarkistaa kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia, ja myös eri toiminto-

jen henkilöstörakennetta käydään läpi. Tämä koskee vanhustenhuollon henkilöstömitoitusta ja

päivähoidon ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Koska valtio pienentää valtionosuuksia suunnitel-

lun kustannusten pienenemisen mukaisesti, myös kuntien on otettava nämä muutokset huomi-

oon toiminnassaan. Muuten iso osa toiminnan rahoituksesta lastataan kunnan harteille. Tällaiset

maksuja ja henkilöstömitoituksia koskevat tarkistukset koskevat etenkin päivähoitoa ja sosiaali-

ja terveydenhuoltoa.

Hallitus on myös ilmoittanut panostavansa miljardi euroa erilaisiin kärkihankkeisiin. Yksi olennai-

nen kärkihanke on perusopetuksen digitalisoiminen. Kyseessä on hanke, jota on priorisoitava:

kyse on muustakin kuin IT-hankinnoista, kyse on uudesta pedagogiikasta, uusista työtavoista ja

uusista toimintaedellytyksistä. Digitalisaatio on muutenkin ilmiö, josta valtio odottaa suuria kus-

tannussäästöjä. Alkuvaiheessa se kuitenkin vaatii paikallistasolla koko joukon panostuksia, eten-

kin henkilöstön koulutukseen ja hankintoihin.

Suunnitelmakauden 2017–2018 tulokset edellyttävät edelleen toimenpiteitä kunnan talouden

tasapainottamiseksi. Suuruusluokkaa, joka tällä hetkellä näyttää olevan noin puoli miljoonaa

euroa vuositasolla, on vaikea ennustaa, koska kuntasektoriin vaikuttaa sosiaali- ja terveyden-

huoltouudistus, joka myös vaikuttaa vero- ja valtionosuusjärjestelmiin. On kuitenkin kohtuullista

olettaa, että kaikki toimenpiteet, jotka lisäävät kustannustehokkuutta, myös hyödyttävät kun-

nan palvelurakennetta tulevaisuudessa: mitä kustannustehokkaampi palvelurakenne on, sitä

suurempi todennäköisyys on, että palvelumuodot saavat säilyä myös tulevaisuudessa.

Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus on omassa luokassaan tärkein edunvalvonta-asia. Suunni-

telmia itsehallintoalueiden perustamiseksi valetaan parhaillaan, ja tätä kirjoitettaessa ei ole

5

mitään selvyyttä alueiden määrästä tai aluejaosta. Kun otetaan huomioon toimintojen laajuus ja

se, että kyseessä on lähipalvelut, jotka otetaan pois kunnilta ja siirretään itsehallintoalueille, on

välttämätöntä, että itsehallintoalueet eivät ole liian suuria. Myös kuntien tulevaisuuden roolit

ovat tulevaisuuden kysymys: emme voi lopettaa muiden toiminta-alueidemme, kuten koulun,

päivähoidon, maankäytön ja rakentamisen, kehittämistä. Alueen tulevaisuuden panostuksista

keskustellaan myös mediassa, ja kunnilta tivataan vastauksia osallistumisesta. Ajassa, jolloin

käyttötalous kehittyy negatiivisesti, on lyhytnäköistä lähetellä avustuksia kuntien välillä. Tarvit-

semme muita taloudellisia vipuvaikutuksia. Maalahden kunta tukee siksi alueellisten rahoitus-

mallien selvittämistä tulevaisuuden hankkeita varten. Tällä tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka

ovat todella välttämättömiä alueelliselle kilpailukyvylle.

Mats Brandt Kunnanjohtaja

6

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017–2018 Kuntatalous Suomen kansantalouden lähtökohdat ovat erittäin haastavat. Suomen bruttokansantuote on supistunut jo kolmatta vuotta peräkkäin, ja kokonaisarvonlisäys on reilut 8 prosenttia pienempi kuin ennen finanssikriisiä vuoden 2007 lopussa. Lähivuosien kasvunäkymät lupaavat parhaim-millaankin vain noin yhden prosentin kasvua. Suomen vientisektori ei tunnu pääsevän kansain-välisen kasvun imuun, ja kotimarkkinat taas kärsivät vaimeasta tulokehityksestä ja sopeutustoi-mista. Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketusta tuloksesta arvioidaan muodostuvan hieman alijäämäinen vuonna 2016. Investointeja pitävät edelleen kor-kealla tasolla muun muassa korjausvelka, sairaalainvestoinnit ja kasvukeskusten suuret inves-tointihankkeet. Toiminnan ja investointien rahavirta pysyy selvästi alijäämäisenä. Kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden laina-kannan arvioidaan nousevan 20 miljardiin euroon vuonna 2016. Maalahden kunnan taloudellinen kehitys ja talousarvio Maalahden kunnan taloudellinen tilanne oli vuodesta 2006 vuoteen 2011 suhteellisen vakaa. Kaikkien näiden kuuden vuoden aikana talous oli ylijäämäinen, ja velkataakka pidettiin kohtuul-lisella tasolla. Tilinpäätökset vuosilta 2012 ja 2013 osoittivat kuitenkin alijäämää; 0,69 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 1,36 miljoonaa euroa vuonna 2013. Molempien vuosien alijäämät johtui-vat pääasiassa kasvaneista erikoissairaanhoidon kuluista ja valtion tekemistä leikkauksista kunti-en valtionosuuksiin. Näiden kahden vuoden aikana kunnan kertynyt ylijäämä puolittui ollen 1,6 miljoonaa euroa eli 288 euroa asukasta kohden 31.12.2013. Tilinpäätös vuodelta 2014 osoitti 1,13 miljoonan euron ylijäämää. Suurimmat hyvään tulokseen johtaneet syyt olivat, että erikoissairaanhoidon kustannukset pienenivät vuoden aikana huomat-tavasti (-12,8 %), että kunta nosti tuloveroprosenttiaan ja että verotuloja kertyi budjetoitua pa-remmin. Kertynyt ylijäämä tilinpäätöksessä 2014 oli 2,7 miljoonaa euroa eli 492 euroa/asukas. Tilinpäätösennuste 2015 osoittaa ylijäämää. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat ensimmäi-sen vuosipuoliskon aikana olleet edelleen matalat, ja niiden arvioidaan alittavan niille budjetoi-dut vuosikustannukset. Lisäksi hyvä talousarvion valvonta ja kunnan kaikkien yksiköiden kustan-nustietoisuus vaikuttavat tulokseen. Maalahden työttömyysaste syyskuussa 2015 oli 6,4 prosenttia, kun se syyskuussa 2014 oli 5,5 prosenttia. Koko maan työttömyysaste syyskuussa 2015 oli 12,8 prosenttia, kun se vuoden 2014 syyskuussa oli 12,0 prosenttia. Pohjanmaan työttömyysaste syyskuussa 2015 oli 8,3 prosenttia.

7

KÄYTTÖTALOUSARVIO YHTEENSÄ

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnit. Taloussuunnit.

2014 2015 2016 2017 2018

Toimintatuotot

Myyntituotot

4 707 605 4 249 950 4 136 120 4 180 200 4 263 810

Maksutuotot

2 806 672 2 836 910 2 731 940 2 775 350 2 835 460

Tuet ja avustukset

450 292 403 230 492 500 248 180 253 120

Muut toimintatuotot

1 315 336 1 166 660 1 132 750 1 182 220 1 205 820

Valmistus omaan käyttöön 47 844 0 0 0 0

Tuotot yhteensä

9 327 749 8 656 750 8 493 310 8 385 950 8 558 210

Muutosprosentti

-7,2 % -1,9 % -1,3 % 2,1 %

Sisäiset tuotot yhteensä 3 718 793 3 848 000 3 844 757 3 844 757 3 844 757

Toimintakulut

Henkilöstökulut

-22 232 067 -22 432 250 -22 625 800 -22 650 700 -23 128 100

Palvelujen ostot

-15 112 252 -14 926 620 -15 178 120 -15 300 970 -15 609 200

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 843 985 -2 697 110 -2 722 270 -2 763 710 -2 821 610

Avustukset

-1 330 028 -1 373 210 -1 509 760 -1 192 390 -1 216 230

Muut toimintakulut

-450 556 -425 790 -650 450 -499 930 -509 920

Kulut yhteensä

-41 968 888 -41 854 980 -42 686 400 -42 407 700 -43 285 060

Muutosprosentti

-0,3 % 2,0 % -0,7 % 2,1 %

Sisäiset kulut yhteensä -3 718 793 -3 848 000 -3 844 757 -3 844 757 -3 844 757

Toimintakate -32 641 139 -33 198 230 -34 193 090 -34 021 750 -34 726 850

8

Käyttötalous Käyttötalousosa on osa tuloslaskelmaa. Käyttötalousarvio osoittaa toiminnan hoitamiseen myönnetyt määrärahat. Toimintatuottojen ja -kulujen nettoa kutsutaan toimintakatteeksi. Toimintatuottojen arvioidaan vuonna 2016 olevan 8,49 miljoonaa euroa. Se on 1,9 prosenttia vähemmän kuin talousarviossa 2015. Toimintakulujen arvioidaan olevan 42,68 miljoonaa euroa eli ne kasvavat 2 prosenttia. Toimintakate on silloin -34,19 miljoonaa euroa, mikä on 3 prosen-tin heikennys talousarvioon 2015 verrattuna. Toimintakatteen arvioidaan vuonna 2017 kohene-van 0,5 prosentilla ja vuonna 2018 heikentyvän 2,1 prosentilla. Sisäiset tuotot ja kulut, jotka ovat 3,8 miljoonaa euroa, havainnollistavat sisäisten erien vaiku-tuksen tulosalueiden toimintaan. Ehdottomasti suurin sisäinen erä on sisäiset vuokrat. Henkilöstökuluihin on vuodeksi 2016 laskettu 0,6 prosentin kasvu opettajien palkkoihin ja 1,5 prosentin kasvu muihin palkkoihin. Opettajien palkkoihin on laskettu vain 0,6 prosentin korotus sen vuoksi, että talousarvio on tehty heinä- tai elokuun palkkojen perusteella, joissa vuoden 2015 palkankorotus on jo mukana. Henkilöstökulut vuodeksi 2017 on jätetty vuoden 2016 ta-solle, ja vuodeksi 2018 on laskettu 1,5 prosentin kasvu. Vuonna 2017 sekä toimintatuottojen että muiden kulujen lasketaan kasvavan 1,5 prosenttia. Vuoden 2018 vastaavaksi kasvuksi on laskettu 2 prosenttia. Lisäksi suunnitelmakauden luvuissa on huomioitu seuraavaa:

- yleishallinnon tulosalueen kehyksen pieneneminen vuodesta 2017 alkaen, koska ta-lousarviossa 2016 on 180 000 euron kertakustannus

- perustoimeentulon siirto kunnalta Kelalle 1.1.2017 alkaen, mistä aiheutuvat pienem-mät tulot ja pienemmät menot (140 000 euroa netto pienemmän kulut) sosiaalipal-velujen ja toimeentuloturvan tulosalueelle

- vammaishuollon tulosalueen kulujen kasvu asumisyksikkö Lyranin laajennuksen vuoksi (2017: noin 60 000 euroa, 2018: noin 140 000 euroa)

- vaalien tulosalueen kehyksen kasvattaminen 20 000 eurolla vuonna 2017, koska kunta-vaalit järjestetään silloin (ei vaaleja vuonna 2016).

Tuloslaskelma Tuloslaskelma osoittaa, miten kunta rahoittaa toimintansa ja miten tulot riittävät kattamaan palvelujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset. Tuloslaskelmassa esitettävät välitulokset ovat toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos sekä tilikauden ali-/ylijäämä. Talousarvio rakentuu -34,19 miljoonan euron toimintakatteelle. Veroista ja valtionosuuksista saatavat tulot yhdessä rahoituserien neton kanssa antavat 1,68 miljoonan euron positiivisen vuosikatteen. Poistojen arvioidaan olevan 1,68 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kun tulokseen palautetaan 22 780 euron poistoero, vuodeksi 2016 budjetoidaan 31 690 euron ylijäämä. Budjetoitu tulos merkitsee, että kertynyt ylijäämä kasvaa samalla summalla. Talous-suunnitelmat vuosiksi 2017 ja 2018 osoittavat kuitenkin alijäämää; 0,38 miljoonaa euroa vuon-na 2017 ja 0,59 miljoonaa euroa vuonna 2018. Budjetoidut yli- ja alijäämät vuosina 2015–2018 ovat yhteensä -0,92 miljoonaa euroa. Se on 1,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin kunnan kerty-nyt ylijäämä tilinpäätöksessä 2014. Se tarkoittaa sitä, että talousarvio täyttää kuntalain 13. lu-vun 110. §:n 3. momentin, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

9

TULOSLASKELMA

Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio Taloussuunnit. Taloussuunnit.

2014 2015 2016 2017 2018

Toimintatuotot 9 327 749 8 656 750 8 493 310 8 385 950 8 558 210

Toimintakulut -41 968 888 -41 854 980 -42 686 400 -42 407 700 -43 285 060

Toimintakate -32 641 139 -33 198 230 -34 193 090 -34 021 750 -34 726 850

Muutosprosentti

1,7 % 3,0 % -0,5 % 2,1 %

Verotulot 19 157 515 19 233 000 19 146 000 19 375 000 19 981 000

Valtionosuudet 16 052 599 15 620 000 16 820 000 16 433 000 16 564 000

Rahoitustuotot ja -kulut -60 745 -158 000 -84 000 -290 000 -390 000

Vuosikate 2 508 230 1 496 770 1 688 910 1 496 250 1 428 150

Muutosprosentti

-40,3 % 12,8 % -11,4 % -4,6 %

Poistot ja arvonalentumiset -1 398 560 -1 500 000 -1 680 000 -1 900 090 -2 050 160

Tilikauden tulos 1 109 670 -3 230 8 910 -403 840 -622 010

Varausten lisäys/vähennys 22 783 22 780 22 780 22 780 22 780

Tilikauden yli-/alijäämä 1 132 453 19 550 31 690 -381 060 -599 230

Budjetoitu yli- ja alijäämä vuosina 2015-2018 yhteensä: -929 050

10

Verotulot ja valtionosuudet Maalahden kunnan veroprosenttina vuosina 2006–2011 eli kuuden vuoden ajan oli 19,75. Mar-raskuussa 2011 Maalahden kunnanvaltuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 20,25 prosent-tiin vuodesta 2012 alkaen. Vuodeksi 2014 kunnanvaltuusto korotti tuloveroprosenttia 0,75 pro-senttiyksiköllä 21,00 prosenttiin. Myös vuodeksi 2015 tuloveroprosenttia on korotettu, ja se on nyt 21,50. Valtion tekemät leikkaukset kuntien valtionosuuksiin ovat nostaneet kuntien painetta korottaa tuloveroprosenttejaan. Veroprosentin korottamisen 0,5 prosenttiyksiköllä 21,50 pro-senttiin arvioitiin tuovan Maalahden kunnalle vuosittain 375 000 euroa lisää verotuloja. Yleinen kiinteistövero on 0,80, vakituisen asunnon kiinteistövero 0,50, muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,10 ja voimalaitoksen kiinteistövero 2,85 prosenttia. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodeksi 2013, kiinteistöverojen korotukset ovat tuoneet kunnalle noin 110 000 euroa lisää verotuloja. Vuoden 2016 verotuloiksi on budjetoitu 19,14 miljoonaa euroa. Se on 0,45 prosenttia vähem-män kuin talousarviossa 2015. Vuodeksi 2016 on tehty muutoksia ansiotuloverotukseen, esimer-kiksi työtulovähennystä on korotettu, mikä tarkoittaa Maalahden kunnan osalta noin 280 000 euroa pienempiä kunnallisverotuloja. Taloustilanteen epävarmuuden vuoksi verotulojen kehitys koko maassa on vaatimaton. Verotulojen arvioidaan nousevan 1,2 prosentilla vuonna 2017 ja 3,1 prosentilla vuonna 2018.

Tilin- Talous- Talous- Talous- Talous-

päätös arvio arvio

suunnit.

suunnit.

2014 2015 2016 2017 2018

Verotulot (miljoonaa euroa)

Kunnallisvero 16,93 16,98 16,93 17,10 17,67

Osuus yhteisöverosta 0,91 0,92 0,88 0,90 0,94

Kiinteistövero 1,31 1,33 1,33 1,37 1,37

Yhteensä 19,15 19,23 19,14 19,37 19,98

Veroprosentit

Tulovero 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50

Yleinen kiinteistövero 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80

Vakituiset asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50

Muut asuinrakennukset 1,10 1,10 1,10 1,10 1,10

Voimalaitokset 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85

Valtionosuudet (miljoonaa euroa)

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus 14,16 12,99 14,06 13,67 13,80

Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus 2,42 2,89 2,97 2,97 2,97

Järjestelmämuutoksen tasaus 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10

Muu opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus -0,63 -0,36 -0,31 -0,31 -0,31

Yhteensä 16,05 15,62 16,82 16,43 16,56

11

Valtionosuudet on budjetoitu Kuntaliiton alustavien kuntakohtaisten laskelmien mukaisesti. Kunnan valtionosuudet ovat pienentyneet kaksi vuotta, mutta ennusteen mukaan valtionosuu-det kasvavat 1,2 miljoonaa euroa vuonna 2016. Kaikkiaan Maalahden kunnalle on ennustettu 16,82 miljoonaa euroa valtionosuuksia vuonna 2016. Valtionosuuksien kasvu vuonna 2016 joh-tuu muun muassa valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistamisesta (tehdään joka neljäs vuosi) ja siitä, että verovähennysten johdosta pienentyneitä kuntien verotuloja kompen-soidaan valtionosuuksilla. Vuonna 2017 kuntien valtionosuuksien arvioidaan pienentyvän 2,3 prosentilla ja vuonna 2018 kasvavan 0,8 prosentilla. Yksittäisten kuntien rahoitusosuus perustoimeentulon kustannuksista toteutetaan vuodesta 2017 alkaen pienentämällä kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Tä-män vuoksi kuntien valtionosuuksien arvioidaan pienenevän vuonna 2017. Maalahden kunnan valtionosuudet vuosiksi 2017 ja 2018 on arvioitu valtiovarainministeriön laskemien prosentuaa-listen lisäysten ja vähennysten mukaisesti. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoituskulut muodostuvat pääasiassa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten luottojen korkokustan-nuksista. Rahoitustuotot muodostuvat pääasiassa kuntayhtymien peruspääomien koroista ja kunnan kuntakonsernille myöntämien lainojen korkotuotoista. Sen perusteella rahoitustuot-tojen ja -kulujen arvioidaan olevan -84 000 euroa vuonna 2016. Rahoituksen nettokulujen arvi-oidaan nousevan suunnitelmakaudella sekä siksi, että lainaa on otettava lisää investointien ra-hoittamiseksi että siksi, että luvuissa on otettu huomioon korkotason tietty nousu. Tulos Vuoden 2016 vuosikatteeksi on budjetoitu 1,68 miljoonaa euroa. Jotta kunta voisi osoittaa yli-jäämää ja tasapainottaa taloutensa kuntalain 13. luvun 110. §:n mukaisesti, vuosikatteen on oltava niin suuri, että se kattaa poistot. Talousarvioehdotuksessa poistojen arvioidaan olevan -1,68 miljoonaa euroa. Tämä johtaa varausten muutokset huomioiden pieneen, 31 690 euron ylijäämään. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmasta käy ilmi, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lainojen lyhennykset rahoi-tetaan tulevina vuosina. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevasta ja sieltä lähtevästä rahavirrasta. Kunnan toimintaa ja investointeja voidaan rahoittaa omin varoin joko käyttämällä toiminnasta saatua ylijäämää tai myymällä esimerkiksi käyttöomaisuutta. Kunnan rahoitus voidaan turvata myös ottamalla lisää lainaa. Talousarviossa 2016 vuosikate on 1,68 miljoonaa euroa. Jotta kunnan ei tarvitsisi lisätä velka-taakkaansa, vuosikatteen olisi katettava nettoinvestoinnit. Investointitalousarvion nettoinves-toinnit ovat Maalahden Veden nettoinvestoinnit mukaan lukien 7,2 miljoonaa euroa. Tämä tar-koittaa sitä, että vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen. Tämä käy ilmi rahoituslaskel-masta, jossa toiminnan ja investointien rahavirta on -5,5 miljoonaa euroa. Kunnan rahoitustarvetta lisää myös kunnan myöntämien lainojen netto eli konserniyhtiöille myönnettyjen uusien lainojen netto ja aiemmin myönnetyistä lainoista saatavat lyhennykset. Myös kunnan omat lyhennykset vaikuttavat kunnan rahoitustarpeeseen yhdessä korottomien velkojen muutoksen kanssa. Kaikki tämä huomioon ottaen voidaan todeta, että kunta kasvattaa velkataakkaansa 5,26 miljoonalla eurolla vuonna 2016 (lainakannan muutos). Velkataakan

12

kasvaminen 5,26 miljoonalla eurolla tarkoittaa, että velkataakka asukasta kohden on noin 3 786 euroa 31.12.2016.

RAHOITUSLASKELMA Tilinpäät. Talousarv. Talousarv. Suunnit. Suunnit.

2014 2015 2016 2017 2018

Vuosikate 2 508 230 1 496 770 1 688 910 1 496 250 1 428 150

Satunnaiserät 0 0 0 0 0

Tulorahoituksen korjauserät -161 508 0 0 0 0

Investointimenot -2 969 804 -8 246 000 -8 401 500 -7 077 000 -6 562 000

Rahoitusos. investointimenoihin 301 654 1 370 500 1 108 620 1 062 000 75 000

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 324 963 70 000 70 000 70 000 70 000

-2 343 188 -6 805 500 -7 222 880 -5 945 000 -6 417 000

Toiminnan ja

investointien rahavirta 3 534 -5 308 730 -5 533 970 -4 448 750 -4 988 850

Antolainasaamisten lisäys -50 000 -100 000 -100 000 -100 000 -100 000

Antolainasaamisten vähennys 122 047 121 000 160 200 126 030 126 030

72 047 21 000 60 200 26 030 26 030

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 5 600 000 11 000 000 4 700 000 5 200 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -596 821 -597 000 -5 797 600 -597 000 -597 000

Lyhytaikaisten lainojen muutos 600 000 14 730 1 370 49 720 78 320

Lainakannan muutokset 75 226 5 038 730 5 263 970 4 178 750 4 707 350

Oman pääoman muutos 0 0 0 0 0

Toimeksiantojen varojen ja

pääomien muutos 0 0 0 0 0

Vaihto-omaisuuden muutos -4 024 0 0 0 0

Saamisten muutos -124 386 0 0 0 0

Korottomien velkojen muutos 75 972 270 000 270 000 270 000 281 500

Rahavarojen muutos 26 322 0 0 0 0

Ennuste

Velkataakka 12 610 000 16 000 000 21 203 770 25 356 490 30 037 810

Lainaa/asukas 2 263 2 857 3 786 4 528 5 364 Suunnitelmakautena nettoinvestoinnit ovat 5,9 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 6,4 miljoonaa euroa vuonna 2018 (sisältää liikelaitos Maalahden Veden). Näinä vuosina vuosikate ei kata net-toinvestointeja, ja kunta rahoittaa investoinnit pääasiassa ottamalla lisää lainaa. Kunnan velka-taakan arvioidaan näinä vuosina kasvavan yhteensä 8,8 miljoonalla eurolla. Velkataakan koko-naiskasvun vuosina 2016–2018 arvioidaan siis olevan 14,1 miljoonaa euroa.

13

Investoinnit ja velkataakka Investoinnit ovat kymmenen viime vuoden aikana olleet huomattavia. Nettoinvestoinnit ovat olleet keskimäärin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Tulevina vuosina kunnalla on edessään monia suuria investointihankkeita nettoinvestointien ollessa talousarviovuonna 7,2 miljoonaa euroa ja suunnitelmavuosina 5,9 ja 6,4 miljoonaa euroa. Ehdottomasti suurin investointihanke on ter-veyskeskuksen kunnostaminen ja laajentaminen, joka on budjetoitu viisivuotiseksi hankkeeksi 2014–2018. Lisäksi talousarviomäärärahoja on Yttermalax skolalle vuosina 2016–2018, vammais-palvelun asumisyksikkö Lyranille 2016–2017 ja Mogårdenin vanhainkodille 2016–2019. Terveessä taloudessa keskimääräiset investoinnit eivät ole keskimääräistä vuosikatetta korkeam-pia. Kun vuosittaisten nettoinvestointien keskiarvo ylittää vuosikatteen keskiarvon, se johtaa au-tomaattisesti lisääntyneeseen lainaamiseen. Seuraavasta kaaviosta käy ilmi nettoinvestointien ja vuosikatteiden suhde vuosina 2001–2018.

Maalahden kunnan velkataakan arvioidaan kasvavan talousarviovuonna ja suunnitelmakautena huomattavasti, yhteensä 14,1 miljoonalla eurolla. Kuluvana vuonna velkataakka on kasvanut, ja sen arvioidaan olevan noin 16 miljoonaa euroa 31.12.2015. Velkataakka kasvaa talousarviovuon-na ja suunnitelmakautena 14,1 miljoonalla eurolla 30 miljoonaan euroon eli vuoden 2018 lopus-sa velkaa on noin 5 364 euroa asukasta kohden. Seuraavassa kaaviossa on esitetty Maalahden kunnan velkataakan kehitys vuodesta 2001 vuoteen 2018.

14

Suositusten mukaan keskimäärin 70 prosentin omavaraisuusastetta voidaan pitää kuntatalou-dessa tavoiteltavana. Omavaraisuusaste, joka on 50 prosenttia tai pienempi, tarkoittaa huomat-tavaa velkataakkaa. Kun tarkastellaan suhteellista velkaantuneisuutta, velkataakka on hyvällä tasolla, kun tunnusluku on alle 30 prosenttia. Jäljempänä olevassa kaaviossa on esitetty Maalah-den kunnan omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus vuodesta 2002 vuoteen 2014. Velkataakan kannalta kriittinen tilanne on silloin, kun omavaraisuusasteen ja suhteellisen vel-kaantuneisuuden tunnusluvut heikentyvät niin paljon, että ne saavuttavat saman tason tai ohit-tavat toisensa. Tunnuslukujen kohdatessa on suuri vaara, että kunta ajautuu velkakierteeseen, jossa kunta ottaa lainaa voidakseen maksaa lyhennyksiä. Vuoteen 2012 saakka kunnan omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat olleet hyväksyttävällä tasolla. Vuonna 2013 nämä molemmat tunnusluvut huonontuivat, ja tilinpää-töksessä 2013 omavaraisuusaste oli 46 prosenttia ja suhteellinen velkaantuneisuus 47 prosent-tia. Tunnusluvut olivat siis saavuttaneet saman tason ja myös menneet aavistuksen toistensa ohitse. Maalahden kunnan oli vuonna 2013 pakko ottaa lainaa lainanlyhennysten maksua var-ten. Vuonna 2014 molemmat tunnusluvut kohenivat jonkin verran. Talousarviovuodeksi 2016 ennustetaan, että suhteellinen velkaantuneisuus saavuttaisi 57 pro-sentin tason. Suunnitelmakautena 2017–2018 suhteellisen velkaantuneisuuden arvioidaan kas-vavan, ja vuoden 2018 lopussa sen arvioidaan olevan 75 prosenttia.

15

Kaikki nämä kolme edellä olevaa kaaviota osoittavat samaa asiaa; investoinnit ovat aivan liian suuria suhteessa vuosikatteeseen. Vaikka talousarviovuosi 2016 osoittaa ylijäämää ja talousarvio ja suunnitelmakausi täyttävät kuntalain 13. luvun 110. §:n 3. momentin, jonka mukaan talous-suunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen, on kunnan velkataakan nopea kasvu huo-lestuttavaa. Talousarviovuonna ja suunnitelmakautena kunnan velkataakan arvioidaan melkein kaksinkertaistuvan, mikä johtaa siihen, että kunta on vaarassa joutua syvään velkakierteeseen, jossa lyhennyksiä ei voida maksaa kuin lainarahalla. Tilanteesta on vaarana tulla kestämätön, jos ei ryhdytä säästö- ja saneeraustoimenpiteisiin ja hitaampaan investointivauhtiin. Historiallisesti katsottuna investoinnit ovat yleensä toteutuneet suunniteltua hitaammin. Tämä on todennä-köistä myös investointitalousarvion 2016–2018 osalta, mikä siinä tapauksessa tarkoittaa sitä, et-tä velkataakka ei kasva niin jyrkästi kuin on arvioitu ja että omavaraisuusasteen ja suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvutkaan eivät heikkene arvioidussa tahdissa. Tilinpäätöksessä 2013 täytettiin vielä yksi niin sanotuista kriisikuntakriteereistä (valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista). Kriisikuntakriteerit täyttävä tun-nusluku oli omavaraisuusaste, joka alitti 50 prosenttia. Maalahden kunta täyttää nyt kaksi kuu-desta mahdollisesta kriisikunnan kriteeristä. Jotta kunta lasketaan kriisikunnaksi, kaikkien kuu-den kriteerin on täytyttävä. Jos talousarvio 2016 toteutuu edellä esitettyjen lukujen mukaisesti, suhteellinen velkaantuneisuus ylittää 50 prosenttia jo ensimmäisen talousarviovuoden aikana, jolloin kunta on yhden askeleen lähempänä sitä, että se lasketaan kriisikunnaksi.

16

KUNTAKONSERNIN SITOVAT TAVOITTEET Kuntalain 13. §:n mukaan kunnanvaltuusto päättää kunnan ja myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Maalahden kunnan tytäryhtiöille annetaan siksi seuraavat tavoitteet: Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet Tunnusluvut Kiinteistöyhtiöt tarjoavat houkuttelevia tiloja, joita vuokrattujen määrä / ylläpidetään kokonaistaloudellisesti edullisesti tilojen määrä > 97 % (yhteensä 177 + 3 tilaa). Kiinteistöyhtiöiden vuokratasot vastaavat positiiviset tilinpäätökset asuntokannan kokonaiskustannuksia. Kunnan tietoliikenneyhtiön palvelut ovat luotettavia positiivinen tilinpäätös ja toiminta kokonaistaloudellisesti edullista. Kunnan lämpöyhtiö tarjoaa energiapalveluita ja sen positiivinen tilinpäätös toiminta on kokonaistaloudellisesti edullista.

17

Sitovat tavoitteet / rahoituksen tunnusluvut

Valtioneuvoston asettamat

kunnan talouden raja-arvot

Tilinpäätös Talousarvio/ Hyvä alittuvat, jos seuraavat

Tunnusluku 2014 tavoite 2016 talous edellytykset täyttyvät

Vuosikate, miljoonaa euroa (Vuosikate kertoo tulojen ja menojen erotuksen eli paljonko vuotuisista tuloista (verotulot ja valtionosuudet, muut rahoitustuotot) jää jäljelle investointeja ja lainanlyhennyksiä varten, kun kaikki kulut ja menot on vähennetty.)

2,51 1,69

Kunnan vuosikate on negatiivinen

Vuosikate, euroa/asukas

450 301 > 240

Vuosikate prosenttia poistoista (Jos vuosikate on yhtä suuri kuin poistot eli 100 %, kunnan varat ovat riittävät poistojen kattamiseen.)

179 % 100 %

Lainanhoitokate (Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi.)

1,1 2,3 > 1,5

Investointien tulorahoitusprosentti (vuosikate / nettoinvestoinnit)

94 % 23 % > 90 %

Omavaraisuusaste, %

48 % 48 % > 60 % Omavaraisuus < 50 %

(Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Kuntataloudessa hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuusastetta. Jos omavaraisuusaste on 50 % tai sen alle, kunnalla on huomattava velkataakka.)

Lainaa/asukas 50 % > koko maan keskiarvo

> 4 040 €/asukas v. 2014

Lainakanta, miljoonaa euroa

12,6 21,2 < 9,7

Lainakanta, euroa/asukas

2 263 3 786 < 1 740

18

Suhteellinen velkaantuneisuus, % (Kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.)

45 % 57 % < 30 % Suhteellinen velkaantuneisuus > 50 %

Kassan riittävyys, päiviä (kunnan maksuvalmius)

9 10

Tuloveroprosentti

21,00 21,50

Tuloveroprosentti on vähintään

0,5 % > koko maan keskiarvo 19,84 % + 0,5 % = 20,34 %

(2015)

Kiinteistöveroprosentti

- yleinen

0,80 0,80

- vakituinen asuinrakennus

0,50 0,50

- muu asuinrakennus

1,10 1,10

Verotulojen osuus tulorahoituksesta

43,0 % 43,1 %

Valtionosuuksien osuus tulorahoituksesta 36,0 % 37,9 %

Toimintatuotot / toimintakulut

22,2 % 19,8 % > 20 %

Tase osoittaa alijäämää

Kun kaikki edellä olevat raja-arvot täyttyvät, kunta on (kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta

annetun lain 9. §:n nojalla) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa.

19

Faktat Kunta on jaettu kuuteen äänestysalu-eeseen äänestyspaikkoina Bergö skola, kunnantalo, Övermalax skola, nuoriso-seurantalo Strimman, Petalax skola ja Norrbackin kylätalo.

KÄYTTÖTALOUSARVIO 2016–2018

Toimielin: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnansihteeri Talousarviovastaava: Kunnansihteeri Tulosalue: C1001 Vaalit

Visio Keskusvaalilautakunnan visiona on edistää demokratiaa ja kansalaisten osallisuutta toimittamalla välittömiä ja salaisia vaaleja lain ja hyvän tavan mukaisesti.

Toimiala Vaalien toimittamisen käytännön järjestelyistä vastaavat keskusvaalilautakunta, äänestysalueiden vaalilautakunnat, vaalitoimikunta sekä ennakkoäänestyksessä vaalitoimitsijat.

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:

Sitovat toimintatavoitteet

Lautakunta toimittaa kunta-, eduskunta-, presidentin- ja europarlamenttivaalit sekä kunnalliset kansanäänestykset.

Toimenpideohjelma 2016

Vuonna 2016 ei toimiteta lakisääteisiä vaaleja.

Tavoitteet 2017–2018

Uuden kuntalain mukaan kuntavaalit toimitetaan 16.4.2017.

Käyttötalousarvio Tilinpäätös

2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 8 788 9 500 0 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -10 895 -9 500 0 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -2 107 0 0 €/asukas -0,38 0 0 Europarlamenttivaalit 2014 (€/asukas) Eduskuntavaalit 2015 (€/asukas)

1,9

0

Maalahden äänestysprosentti (%) - Suomessa asuvat 57,3 79,2 - ulkosuomalaiset 3,4 9,7

- yhteensä 50,3 69,0

Koko maan äänestysprosentti (%) 41,0 70,1

20

C1001 Vaalit Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C1001 Vaalit -2 111 0

-20 000 -20 360

Ulkoinen -2 043 0

-20 000 -20 360

A3100 TOIMINTATUOTOT 8 788 9 500 A3120 Myyntituotot 8 758 9 500 A3240 Tuet ja avustukset 30

A4100 TOIMINTAKULUT -10 827 -9 500

-20 000 -20 360

A4110 Henkilöstökulut -5 420 -4 850

-8 000 -8 120

A4170 Palvelujen ostot -5 175 -4 400

-12 000 -12 240

A4200 Aineet, tarvikkeet -232 -250 A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -4

A6140 Muut rahoituskulut -4 Sisäinen -68 A4100 TOIMINTAKULUT -68 A4200 Aineet, tarvikkeet -68

Totalsumma -2 111 0 -20 000 -20 360

21

Faktat Tarkastuslautakuntaan kuuluu viisi jäsentä, ja se on asetettu kuntalain mukaisesti. Kunnalla on myös tilintarkastajat kuntalain mukaisesti hallinnon ja talouden tarkastamista varten. Tilintarkastajat ja tarkastuslautakunta antavat ehdotukset toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Tilintarkastusyhteisönä vuosina 2013–2015 on BDO Audiator Oy.

Toimielin: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan jäsenet Talousarviovastaava: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulosalue: C1301 Tilintarkastus

Visio Kunnan hallintoa ja taloutta hoidetaan tarkoituk-senmukaisesti ja kehitetään siten, että tarkastus-lautakunta ja tilintarkastajat tekevät työnsä lain ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Toimiala Tarkastuslautakunta järjestää kunnan hallinnon ja talouden tarkastamisen. Lautakunta valmistelee hallinnon ja talouden tarkastamista koskevat asiat, joista kunnanvaltuusto päättää, ja arvioi, miten kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet on saavutettu.



Tarkastuslautakunta järjestää vuosittain hallinnon ja talouden tarkastamisen sekä arvioi, mi-ten asetetut tavoitteet on saavutettu. Arviointikertomus ja ehdotus, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus, laaditaan ja annetaan kunnanvaltuustolle 31.5. mennessä. Talousarviovuosien 2013–2015 tilintarkastuksen toteuttaa JHTT-tilintarkas-taja.


Tilintarkastuspalvelujen hankinta vuosiksi 2016–2019.

Tarkastaminen tapahtuu toimialoittain, kenttäkäynnein ja kunnan toimielinten pöytäkirjojen perusteella. Tarkastuslautakunnan työohjelman 2015–2016 mukaan keväällä 2016 tarkaste-taan kansalaisopiston toimintaa. Lautakunnan arviointiohjelman 2013–2016 mukaan yleishal-linnolle tehdään erityinen arviointi vuonna 2016. Yleisesti arvioidaan kunnan johdon ja yleis-hallinnon toimintaa vuosittain.


Tarkastuslautakunta päivittää toimialoittaisen työohjelman vuosiksi 2017–2020.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 0 0 0 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -12 663 -12 060 -12 330 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -12 663 -12 060 -12 330 €/asukas 2,3 2,2 2,2 Tilintarkastuspäiviä 12 12 12 Kokouksia 5 6 6

22

C1301 Tarkastus Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C1301 Tarkastus -12 663 -12 060 -12 330 -12 450 -12 670

Ulkoinen -12 613 -12 060 -12 330 -12 450 -12 670

A4100 TOIMINTAKULUT -12 613 -12 060 -12 330 -12 450 -12 670

A4110 Henkilöstökulut -3 016 -3 080 -3 560 -3 560 -3 610

A4170 Palvelujen ostot -9 417 -8 700 -8 570 -8 690 -8 860

A4200 Aineet, tarvikkeet -180 -280 -200 -200 -200

Sisäinen -50 A4100 TOIMINTAKULUT -50 A4200 Aineet, tarvikkeet -50

Totalsumma -12 663 -12 060 -12 330 -12 450 -12 670

23

Faktat Tulosalue käsittää seuraavat yksiköt: kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, toimikunnat, vanhusneuvosto, kunnanjoh-taja, yleiskanslia, talousyk-sikkö (sis. IT-toiminnan) ja muut tukipalvelut (puhelin-vaihde, käännökset, kopi-ointi ja frankeeraus).

Toimielin: KUNNANHALLITUS Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Talousarviovastaava: Kunnansihteeri Tulosalue: C1601 Yleishallinto

Visio

Avoin, joustava ja palvelukeskeinen hallinto, joka palvelee kuntalaisia luottamuksellisella tavalla lakiin perustuen ja kunnan sääntöjen mu-kaisesti.

Toimiala

Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta, kunnan-valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä päätösten laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus edustaa kuntaa. Yleishallinnon tulosalue toimii kunnanvaltuuston, tarkastuslauta-kunnan, kunnanhallituksen, keskusvaalilautakunnan, vanhusneu-voston ja toimikuntien sihteeristönä ja vastaa kunnan tiedotus-toiminnasta.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 14 Osa-aikaiset 0 Yhteensä 14 Henkilötyövuodet 14



Tasapainoinen talous talousarviovuonna ja suunnitelmakautena.

Uuden kuntalain säännösten aktiivinen toteuttaminen kunnan hallinnossa siten, että aloi-tetaan kuntastrategian laatiminen sekä hallintosäännön ja toimintaohjeiden uudistaminen.

Aktiivinen vaikuttaminen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kehittämiseen ja muihin valtakunnallisiin uudistuksiin.

Edellytysten luominen tasapainoiselle ja positiiviselle väestönkehitykselle. Tavoitteena on, että kunnassa on 5 600 asukasta 31.12.2016.

Kunnallistaloudellisten edellytysten luominen pitkäaikaiselle ja kestävälle kehitykselle.

Viranomaisteksteissä käytetään selkeää, sujuvaa ja ymmärrettävää kieltä.

Avoin ja helposti lähestyttävä hallinto.

Hyvä vuorovaikutus kuntalaisten kanssa ja kunnallisen päätöksenteon ymmärtäminen.


Osallistuminen aktiivisesti kaikkiin valtakunnallisiin uudistusprosesseihin, joilla on merkitystä kuntalaisten hyvinvoinnille tulevaisuudessa.

Kunnan hallinnon ohjausasiakirjojen sopeuttaminen uuden kuntalain säännöksiin aloitetaan.

Aktiivisen asunto- ja maapolitiikan käyminen maanhankinta- ja suunnittelutoimenpiteiden kautta.

Talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen rakenteellisen tasapainottamisoh-jelman avulla vuosina 2015–2017.

Jatketaan selkeän virkakielen juurruttamista sopimuksiin, valmisteluihin ja muihin viran-omaisteksteihin.

24

Jatketaan verkkosivuston kehittämistä vuorovaikutteiseksi tiedotuskanavaksi tavoitteena täyttää uuden kuntalain säännökset kuntalaisten osallistumisesta päätöksentekoon.

Sisäisen digitaalisen verkon (intranetin) kehittäminen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden hyvin toimivaksi tiedotuskanavaksi.


Kaikkien valtakunnallisten kuntaa koskevien uudistusten seuraaminen ja aktiivinen vaikutta-minen niihin.

Övermalaxin ja Yttermalaxin osayleiskaavoituksen valmistuminen ja osayleiskaavoitusproses-sin aloittaminen Petolahdessa ja Bergössä.

Houkuttelevien asemakaava-alueiden luominen asumistarkoitukseen, pääpaino Söderfjärds-backenilla.

Edellytysten luominen taloudellisesti kestävälle tulokselle kunnan toiminnan rakenteellisten muutosten avulla.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 584 409 506 085 496 465 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -1 189 429 -1 233 946 -1 513 513 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -605 020 -727 861 -1 017 048

€/asukas 109 130 182 Väestönkehitys 5 573 5 600 5 600 Kunnanvaltuuston kokouksia 7 7 7 Kunnanhallituksen kokouksia 17 16 15

25

C1601 Yleishallinto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C1601 Yleishallinto -667 183 -814 281 -1 098 508 -899 798 -927 148

Ulkoinen -967 422 -1 143 510 -1 504 740 -1 306 030 -1 333 380

A3100 TOIMINTATUOTOT 186 829 76 800 3 600 39 170 39 950

A3120 Myyntituotot 287 A3170 Maksutuotot 1 255 3 000 1 500 1 520 1 550

A3240 Tuet ja avustukset 3 563 A3250 Muut toimintatuotot 181 725 73 800 2 100 37 650 38 400

A4100 TOIMINTAKULUT -1 092 088 -1 148 190 -1 426 880 -1 253 070 -1 273 920



A4200 Aineet, tarvikkeet -70 174 -96 600 -111 750 -113 390 -115 630

A4270 Muut toimintakulut -20 655 -15 000 -193 200 -13 400 -13 660

A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -294 A6140 Muut rahoituskulut -294 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUM -61 869 -72 120 -81 460 -92 130 -99 410

A7110 Suunnitelman mukaiset -61 869 -72 120 -81 460 -92 130 -99 410

Sisäinen 300 238 329 229 406 232 406 232 406 232


A3120 Myyntituotot 323 570 374 530 394 210 394 210 394 210

A3250 Muut toimintatuotot 74 009 54 755 98 655 98 655 98 655

A4100 TOIMINTAKULUT -97 341 -100 056 -86 633 -86 633 -86 633


A4200 Aineet, tarvikkeet 2 675 -2 140 -3 290 -3 290 -3 290


Totalsumma -667 183 -814 281 -1 098 508 -899 798 -927 148

26

Faktat Tulosalue käsittää määrärahat eri-laisiin yhteistyömuotoihin muiden kuntien ja kuntayhtymien sekä mui-den viranomaisten ja organisaati-oiden kanssa. Tulosalueelle kuuluu myös kunnan eläkevastuu lopete-tuista toiminnoista. Tulosalue esit-tää nettotuloksensa kunnanval-tuustolle.

Toimielin: KUNNANHALLITUS Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Talousarviovastaava: Kunnansihteeri Tulosalue: C1607 Yhteistyöpalvelut ja hankkeet

Visio Maalahden kunta on luotettava yhteistyökumppani, joka hoitaa sekä kunnan että seudun kehittämispotentiaalia ja asukkaiden hyvinvointia.

Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan kehittämisestä ja seudullisesta yhteistyöstä.

Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilöstöä.



Maalahden kunta on luotettava, aktiivinen ja uskottava yhteistyökumppani seudulla.

Toimitaan sen puolesta, että Maalahden kunnan intressit otetaan huomioon kaikessa yhteis-työssä samalla kun tietoisuus vastuusta seudun kehittämisessä on työn johtotähtenä.

Maalahden kunta vaali kotikuntatunnetta, ja tavoitteena on myöntää 70 kotikuntatukea vuo-dessa.


Maalahden kunta ajaa alueellista selvitystä alueen kilpailukyvyn turvaavien tulevaisuuden hankkeiden yhteisrahoituksesta.

Maalahden kunta seuraa aktiivisesti ja vaikuttaa seudullisten organisaatioiden ja kuntayhty-mien toimintaan.

Ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin valtakunnallisten ja seudullisten uudistusesitysten joh-dosta.


Jatketaan aktiivisuutta yhteistyömuodoissa, joilla on oleellista merkitystä kuntalaisten hyvin-voinnille tulevaisuudessa.

Jatketaan aktiivisesti erilaisten yhteistyömuotojen tarkoituksenmukaisuuden tarkastelua ja hanketoimintaan osallistumista.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot (ulkoiset ja sisäiset) 17 179 5 000 1 000 Kulut (ulkoiset ja sisäiset) -1 266 844 -1 219 402 -1 219 308 Netto, valtuustoon nähden sitovat -1 249 664 -1 214 402 -1 218 308 €/asukas 224 217 218

27

C1607 Yhteistyöpalvelut ja hankkeet Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C1607 Yhteistyöpalvelut ja hankkeet -1 249 664 -1 214 402 -1 218 308 -1 233 258 -1 256 018

Ulkoinen -1 212 187 -1 164 320 -1 166 000 -1 180 950 -1 203 710


A3120 Myyntituotot 7 575 A3170 Maksutuotot 9 605 5 000 1 000 1 010 1 030

A4100 TOIMINTAKULUT -1 229 367 -1 169 320 -1 167 000 -1 181 960 -1 204 740


A4170 Palvelujen ostot -996 704 -977 300 -972 800 -987 390 -1 007 140


A4230 Avustukset -14 040 -9 000 -24 000 -24 370 -24 850

Sisäinen -37 477 -50 082 -52 308 -52 308 -52 308

A4100 TOIMINTAKULUT -37 477 -50 082 -52 308 -52 308 -52 308

A4170 Palvelujen ostot -360 -520 A4200 Aineet, tarvikkeet -8

A4230 Avustukset -33 834 -46 430 -49 435 -49 435 -49 435


Totalsumma -1 249 664 -1 214 402 -1 218 308 -1 233 258 -1 256 018

28

Faktat Kehittämisjaosto vastaa kehittämispolitiikasta. Kunta on osakkaana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKissa.

Toimielin: KEHITTÄMISJAOSTO Tilivelvollinen: Kunnanjohtaja Talousarviovastaava: Kunnanjohtaja Tulosalue: C1901 Yhdyskunnan kehittäminen

Visio Maalahden kunta on elinvoimainen pohjalaiskunta, jossa yrittäjyys kehittyy ja työpaikkojen määrä kasvaa ja joka on houkutteleva paikka uusille yrityksille.

Toimiala Yleinen elinkeinoelämän kehittäminen, aluekehityshankkeet ja joukkoliikenne.

Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilöstöä.



Edistetään ja seurataan aktiivisesti elinkeinoelämän kehittymistä.

Maalahti tehdään tunnetuksi yritysten sijoituspaikkana myönteisen markkinoinnin ja erilais-ten tapahtumien avulla.

Kiinnostuksen lisääminen yrittäjyyttä kohtaan muun muassa Nuori Yrittäjyys -yhdistyksen kautta.


Kunnan yrittäjäpalkinnon saajan valinnan valmisteleminen.

Uuden rakennerahastokauden aktiivinen seuraaminen.

Kunnan markkinoiminen uusille investoinneille ja yritysten sijoituspaikaksi.

VASEKin palvelujen toteuttamisen tukeminen kunnassa.

Kehittämisjaosto järjestää vähintään kolme yrittäjätapaamista teemoina biotalous, maail-manperintö, maaseutu ja saaristo, ja erityisesti huomioidaan kalastus.

Pidättyvä suhtautuminen uusiin hankkeisiin kunnan talouden tasapainottamisohjelman aikana.

Kehittämisjaosto pitää neljä jaoston kokousta. Toimenpideohjelma 2017–2018

Kunnan aseman vahvistaminen aluekehityksessä.

Aluepolitiikan aktiivinen seuraaminen.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 10 554 8 400 6 500 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -148 702 -167 000 -167 250 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -138 148 -158 600 -160 750 €/asukas 25 28 29 Myytyjä seutulippuja 342 350 300 Uusia yrityksiä 18 35 20

29

C1901 Yhdyskunnan kehittäminen Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C1901 Yhdyskunnan kehittäminen -138 148 -158 600 -160 750 -163 120 -166 370

Ulkoinen -138 148 -158 600 -160 750 -163 120 -166 370


A3240 Tuet ja avustukset 8 569 8 400 6 500 6 600 6 730

A3250 Muut toimintatuotot 1 985 A4100 TOIMINTAKULUT -148 702 -167 000 -167 250 -169 720 -173 100




A4230 Avustukset -26 539 -55 000 -60 000 -60 900 -62 120

A4270 Muut toimintakulut -10

Totalsumma -138 148 -158 600 -160 750 -163 120 -166 370

30

Faktat Tulosalueelle kuuluvat henkilöstötoi-mikunta, työsuojelu, henkilöstöpääl-likön virka ja osa koko henkilöstön yhteisistä kuluista. Lisäksi tulosalueelle kuuluu työllistämismäärärahoja ja korvauksia yhteistyöorganisaatioille, jotka edistävät nuorten ja pitkäaikais-työttömien edellytyksiä päästä työmarkkinoille.

Toimielin: HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA Tilivelvollinen: Henkilöstöpäällikkö Talousarviovastaava: Henkilöstöpäällikkö Tulosalue: C2801 Henkilöstöhallinto

Visio Työnantajan ja henkilöstön välinen hyvin toimiva yhteistyö hyvässä työympäristössä.

Toimiala Henkilöstöhallinto käsittelee ja kehittää kunnan henkilöstön palvelussuhdeasioita ja niiden hoitamista sekä tukee kun-nan toimintayksiköitä henkilöstöasioiden hoidossa. Henki-löstöhallinnolla on osavastuu työttömien työllistämisestä.

Henkilöstö




Sairauspoissaolot eivät ylitä valtakunnallista keskiarvoa.

5–7 henkilöä on sijoitettu erilaisiin tukitöihin työ- ja elinkeinotoimiston kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa.


Työehtosopimusten täytäntöönpano sekä paikallisten sopimusten laatiminen ja seuraaminen tarvittaessa.

Jatketaan yhteistyötä resurssikeskus Föregångarnan kanssa; muun muassa opintoihin valmis-tavaa toimintaa nuorille, toimintaa työttömille ja etsivää nuorisotyötä.

Seurataan taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain edel-lyttämää koulutus- ja henkilöstösuunnitelmaa.

Henkilöstöhallinto on yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan ja kuntien kanssa mukana uu-den lakisääteisen ”TYP-toimintamallin” eli eräänlaisen ”työvoiman palvelukeskuksen” toteut-tamisessa.


Pääasiassa samat tavoitteet kuin vuonna 2015.

Suunnitellut kuntasektorin rakenneuudistukset edellyttävät laajaa valmisteluja selvitystyötä (riippumatta siitä, toimeenpannaanko ne ja milloin).

Vastuuta työnhakijoiden aktivoinnista sälytetään aiempaa suuremmassa määrin kunnille, ja ehdotuksia konkreettisista toimenpiteistä on laadittava.

31


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot (ulkoiset ja sisäiset) 94 588 90 000 93 000 Kulut (ulkoiset ja sisäiset) -256 659 -250 862 -280 333 Netto, valtuustoon nähden sitovat -162 071 -160 862 -186 933 €/asukas 29 29 33 Sairauspoissaolopäiviä/työntekijä 17 Enintään 16 Enintään 16 Palkkatuki/työkokeilu/kuntouttava työ 8 6–8 6–9

C2801 Henkilöstöhallinto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C2801 Henkilöstöhallinto -162 071 -160 862 -186 933 -186 753 -188 403

Ulkoinen -77 789 -90 000 -114 350 -114 170 -115 820


A3120 Myyntituotot 50 700 46 000 49 000 49 730 50 720

A3170 Maksutuotot 120 A3240 Tuet ja avustukset 21 458 20 000 19 000 19 280 19 670

A4100 TOIMINTAKULUT -150 067 -156 000 -182 350 -183 180 -186 210




Sisäinen -84 282 -70 862 -72 583 -72 583 -72 583


A3120 Myyntituotot 22 310 24 000 25 400 25 400 25 400

A4100 TOIMINTAKULUT -106 592 -94 862 -97 983 -97 983 -97 983


A4200 Aineet, tarvikkeet -717 A4270 Muut toimintakulut -3 275 -3 132 -2 873 -2 873 -2 873

Totalsumma -162 071 -160 862 -186 933 -186 753 -188 403

32

Faktat Sosiaalipalvelut käsittävät sosiaalihallinnon, sosiaalityön, päihdehuollon, lastensuoje-lun, pakolaisten vastaanoton, toimeentulotuen ja työkun-toutuksen.

Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sosiaalijohtaja Talousarviovastaava: Sosiaalijohtaja Tulosalue: C3001 Sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva

Visio Sosiaalipolitiikkaa toteutetaan paikallistasolla siten, että kunta-laisten perusturva ja hyvinvointi taataan.

Toimiala Sosiaalipalvelut edistävät ja ylläpitävät tukea tarvitsevien sosi-aaliturvaa ja toimintakykyä. Toimeentuloturva antaa tukea henkilöille, jotka eivät pysty elättämään itseään tuloillaan, ja lapsille, jotka eivät saa kohtuullista elatusta.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 6 Osa-aikaiset 1 Yhteensä 7 Henkilötyövuodet 6,5



Toimeentulotukiasioiden lainsäädännön noudattaminen ja jatkuva käsittelyaikojen seuraa-minen.

Lastensuojeluasioiden lainsäädännön noudattaminen ja jatkuva käsittelyaikojen seuraami-nen.


Kiintiöpakolaisten kotouttaminen.

Pitkäaikaistyöttömien aktivointi.

Sote-uudistuksen seuraaminen ja aktiivinen osallistuminen keskusteluun.


Pakolaisten kotouttaminen jatkuu.

Valtion vuonna 2014 tekemän päätöksen mukaisesti toimeentulotuen perusosan käsittely ja siitä päättäminen siirtyvät Kelalle vuonna 2017. Tuen ennalta ehkäisevät ja täydentävät osat jäävät kunnan hoidettaviksi. Tuen rahoitus on muuttumaton.

33


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 175 003 239 700 286 000 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -962 178 -1 085 474 -1 102 990 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -787 175 -845 774 -816 990 €/asukas (ulkoiset) 135 145 146 €/asukas (ulkoiset) Hallinto 25 26 27 Sosiaalityö 23 21 22 Päihdehuolto 6 12 11 Lastensuojelu 40 39 30 Pakolaisten vastaanotto -2 0 -2 Toimeentulotuki 43 46 48 Päihdehuolto Pixne-klinikka (€/asukas) 2,85 2,9 3,0 Lisämaksu (€/vrk) (liikaa käytettäessä) 105 107 110 Päihdehuolto, hoitovuorokausia 310 500 270 Lastensuojelu Lastensuojeluilmoituksia 24 25 20 Asiakassuunnitelmia 8 15 7 Selvityksiä, jotka eivät johtaneet asiakkuuteen

10 10

Käsittelyajan puitteissa pysyminen (%) 97 100 100 Toimeentulotuki Kotitalouksia 134 135 135 Päätöksiä 763 800 770 Päätös seitsemässä päivässä (%) 99,7 100 100 Odotuspäiviä keskimäärin 1 2 2 Sopimuksia lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta

41 40 40

Elatussopimuksia 26 15 15 Isyyden tunnistamisia 26 30 30

34

C3001 Sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C3001 Sosiaalipalvelut ja toimeentuloturva -787 175 -845 774 -806 990 -661 640 -672 640

Ulkoinen -753 341 -812 780 -775 050 -629 700 -640 700


A3170 Maksutuotot 663 A3240 Tuet ja avustukset 139 544 211 700 361 000 114 700 116 990


A4100 TOIMINTAKULUT -928 344 -1 052 480 -1 172 050 -777 890 -791 850



A4200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 306 -3 400 -6 900 -5 860 -5 960

A4230 Avustukset -395 772 -475 000 -549 000 -217 220 -221 560

A4270 Muut toimintakulut -1 764 Sisäinen -33 834 -32 994 -31 940 -31 940 -31 940

A4100 TOIMINTAKULUT -33 834 -32 994 -31 940 -31 940 -31 940


A4200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -948 -450 -180 -180 -180


Totalsumma -787 175 -845 774 -806 990 -661 640 -672 640

35

Faktat Vammaishuolto käsittää vammaisten päivähoidon, asumispalvelun/palvelukodit, kehitysvammalaitokset, kuljetuspalvelun ja muun, vammaislainsäädännön mukaisen sosiaalipalvelun.

Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sosiaalijohtaja Talousarviovastaava: Sosiaalijohtaja Tulosalue: C3003 Vammaishuolto

Visio Vammaiset integroidaan yhteiskuntaan.

Toimiala Vammaisten mahdollisuuksia normaaliin elämään edistetään sekä ehkäistään ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja.

Henkilöstö


Henkilötyövuosiin on laskettu mukaan myös vammaisten tukihenkilöt (1,5).



Vammaishuollon palveluja hoitosuunnitelmat tarkistetaan vuosittain ja uusia tehdään tar-peen mukaan.

Vammaishuollon käsittelyaikoja koskevan lainsäädännön noudattaminen ja jatkuva käsittely-aikojen seuraaminen.


Vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet.

Ostopalveluita Kårkullan kuntayhtymältä, Folkhälsanilta, Sampolasta, Validia-palveluilta ja FDUV:ltä vammaisten oikeuksien turvaamiseksi.

”Hoitorinkitoiminnan” järjestäminen kotiympäristössä.

Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyranin laajentaminen aloitetaan syksyllä 2016.

Henkilöstömitoituksen tarkistaminen valtakunnallisten suositusten mukaisesti.

Asiakasmaksujen tarkistaminen lainsäädännön ja asetusten muutosten mukaisesti.


Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyranin 7 uuden asukaspaikan käyttöönotto 1.9.2017.

36


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 32 295 35 000 30 000 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -1 525 110 -1 465 989 -1 699 039 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -1 492 815 -1 430 989 -1 669 039 €/asukas (ulkoiset) 264 252 298 €/asukas (ulkoiset) Vammaisten päivähoito 64 61 64 Kotihoito 37 40 61 Asumispalvelu/palvelukodit 32 36 46 Kehitysvammalaitokset 7 0 0 Kuljetuspalvelu 21 16 17 Muu sosiaalipalvelu 27 24 28 Vammaisten omaishoito 25 26 28 Vammaispalvelun asumisyksikkö 51 49 50 Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyran

Asuminen, hoitopäiviä 2 555 2 555 2 555 Hinta/hoitopäivä, netto 120 107 110 Kuljetuspalvelua saavat vaikeavammaiset 129 120 110 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu 84 90 45 Vammaispalvelupäätöksiä 34 30 27 Kolmen kuukauden kuluessa käsitellyt asiat (%) 100 100 100

37

EHDOTUS HENKILÖSTÖSUUNNITELMAKSI 2017–2018

Ehdotettu tehtävänimike 2 hoitajaa, 1 sairaanhoitaja

Hallintoelin Perusturvalautakunta

Työyksikkö Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyran

Perustamisvuosi ( ) 2016 (x) 2017 ( ) 2018

Työtehtävä on (x) Uusi (1.9.2017 alkaen)

( ) Saanut uuden nimen

Työtehtävä on (x) Toistaiseksi voimassa oleva

( ) Määräaikainen vuotta

Työtehtävä edellyttää ( ) Virkaa

(x) Työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 100 %

Palkkakustannukset vuodessa 86 000 euroa (28 000 euroa vuonna 2017) (ilman sosiaalikuluja)

Ehdotuksen perustelut

Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyrania laajennetaan 7 paikalla, ja arvioitu valmistuminen on

syksyllä 2017. Toiminnan laajentuessa tarvitaan kolme uutta tointa: 2 hoitajaa ja 1 sairaanhoitaja.

Pääasialliset työtehtävät

Hoiva-, hoito- ja tukitoimet yhteistyössä asukkaiden, yksikön ohjaajan, omaisten, vammaishuollon ja

terveydenhuollon kanssa. Lääkärin määräämien ohjeiden mukaan toimiminen ja lääkkeiden

jakaminen. Osallistuminen yhteisiin ohjaus- ja infotilaisuuksiin.

38

C3003 Vammaishuolto Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C3003 Vammaishuolto -1 492 815 -1 430 989 -1 669 039 -1 746 279 -1 916 949

Ulkoinen -1 469 974 -1 409 210 -1 649 830 -1 727 070 -1 897 740


A3120 Myyntituotot 1 336 A3170 Maksutuotot 7 130 7 500 7 500 10 010 14 810


A4100 TOIMINTAKULUT -1 502 269 -1 444 210 -1 679 830 -1 759 920 -1 935 850




A4230 Avustukset -235 286 -210 000 -225 000 -228 370 -232 940

A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 0 A6140 Muut rahoituskulut 0 Sisäinen -22 841 -21 779 -19 209 -19 209 -19 209

A4100 TOIMINTAKULUT -22 841 -21 779 -19 209 -19 209 -19 209



Totalsumma -1 492 815 -1 430 989 -1 669 039 -1 746 279 -1 916 949

39

Faktat Tulosalue käsittää kotipal-velun, omaishoidon tuen, tukipalvelut, asumisyksiköt ja laitoshoidon.

Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sosiaalijohtaja Talousarviovastaava: Vanhustenhuollon ohjaaja Tulosalue: C3005 Vanhustenhuolto ja muu kotipalvelu

Visio Vanhustenhuolto antaa kunnassa asuville ikäihmisille joustavia, yksilöllisiä ja kuntouttavia palveluita. Ikäihmisille annetaan edelly-tykset itsenäiseen elämiseen ja asumiseen. Ikäihmisten on voitava kokea kunta turvalliseksi asuinpaikaksi.

Toimiala Kotipalvelu ja tukipalvelut mahdollistavat sen, että henkilöt, joiden toimintakyky on alentunut, voivat asua omassa kodissaan ja selviytyä päivittäisistä toimistaan. Ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville tarjotaan palveluasumista tai laitoshoitoa. Tarpeen mukaan kotipalvelua järjestetään myös lapsiperheille perheen tukemiseksi lasten kasvatuksessa ja hoidossa sekä kriisitilanteissa.

Henkilöstö




Saatavuus, hoivatakuun täyttäminen. Palvelutarpeen arviointi määräajassa (seitsemässä arki-päivässä) 75 vuotta täyttäneille.

Hoidon porrastus toimii hyvin tuloksin. Palvelurakenteen arviointi valtakunnallisten tavoittei-den mukaisesti 75 vuotta täyttäneille.


Valtakunnallisten tavoitteiden mukaan kotipalvelun asiakkaiden on saatava ympärivuorokau-tista palvelua ilta- ja yöpartioilta. Yöpartiotoiminnan käyttöönotto Yttermalaxissa ja Överma-laxissa on budjetoitu 1.1.2016 alkaen.

Tilanpuutteen takia Petolahden neuvolatilat muutetaan hoitopaikoiksi. Saadaan viisi lisäpaik-kaa. Henkilöstöresurssit jaetaan uudelleen.

Bergö Öråd rf jatkaa vanhusten palvelukodin suunnittelemista Bergö skolan yhteyteen. Eva-hemmetin toiminta lakkautetaan, kun Bergön palvelukoti otetaan käyttöön. Henkilöstöre-surssit jaetaan uudelleen. Bergön palvelukodin käyttökustannukset huomioidaan suunnit-telun etenemisestä riippuen.

Asiakasmaksujen tarkistaminen valtakunnallisten uudistusten mukaisesti.

Palvelurakenteen muuttaminen jatkuu. Henkilöstömitoitusta ja henkilöstörakennetta käy-dään läpi valtakunnallisten suositusten muutosten perusteella. Mogårdenin kunnostamisen suunnittelumääräraha huomioidaan, jotta voidaan korjata tilojen puutteita ja täyttää nyky-päivän laatuvaatimukset. Tavoitteena on, että kaikilla asiakkailla on oma huone ja vammai-sille soveltuvat saniteettitilat. Kunnostus aloitetaan aikaisintaan sitten, kun terveyskeskuksen uudet tilat on otettu käyttöön. Kunnostuksen yhteydessä Grangården ja Mogården yhdiste-tään yhdeksi yksiköksi, jolloin asukaspaikkojen määrä vähenee. Suunnitteluun otetaan mu-kaan päiväkeskustilat. Kunnostuksen suunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia yhdistää terveyskeskuksen ja Mogårdenin keittiötoiminnot.

40

Perusturvalautakunta ja vanhusneuvosto selvittävät ikäihmisten mahdollisuuksia saada alennusta osallistuessaan liikunta- ja kulttuuritoimintaan.


Mogårdenin kunnostus aloitetaan. Mogården siirretään Wester-kodin tiloihin terveyskeskuk-sen kunnostuksen valmistuttua.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 1 875 766 1 790 800 1 778 000 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -7 389 451 -7 313 159 -7 312 050 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -5 513 685 -5 522 359 -5 534 050 €/asukas (ulkoiset) 915 919 988 €/asukas (ulkoiset) Kotipalvelu 225 220 244 Omaishoito 44 42 49 Tukipalvelut -17 -11 -12 Asumisyksiköt 359 370 372 Vanhainkodit 304 242 274 Kotipalvelu Kotipalvelua saaneet taloudet 137 150 150 Käyntejä 45 305 44 000 44 000 Nettokustannukset/käynti 30 29 31 Asumisyksiköt Asumispäiviä 26 352 26 600 23 700 Nettokustannukset/hoitovuorokausi: Tallgården 112 96 106 Evahemmet 95 92 92 Björkgården 94 88 96 Adamhemmet 112 109 0 Emiliacentret 47 41 41 Grangården* 105 98 95 Wester-koti B* 100 99 92 * v. 2016 ylipaikkoja 1 kpl

Vanhainkodit Asumispäiviä 12 988 10 200 12 000 Nettokustannukset/hoitovuorokausi: Mogården 122 97 108 Wester-koti A 124 102 89

41


Ehdotettu tehtävänimike Lähihoitaja


Työyksikkö Yttermalaxin ja Övermalaxin kotipalvelu

Perustamisvuosi (x) 2016 ( ) 2017 ( ) 2018

Työtehtävä on (x) Uusi (1.1.2016 alkaen)


Työtehtävä on ( ) Toistaiseksi voimassa oleva

( ) Määräaikainen


(x) Työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 78,4 %

Palkkakustannukset vuodessa 21 800 euroa (ilman sosiaalikuluja)


Tointa tarvitaan lisäresurssiksi, kun yöpartiotoiminta otetaan käyttöön Yttermalaxin ja Övermalaxin

kotipalvelupiireissä. Muut henkilöstöresurssit saadaan nykyisestä henkilöstöstä. Mutta se edellyttää

27 800 euron lisämäärärahaa, joka muodostuu epämukavasta työajasta (yöt ja viikonloput) makset-

tavista työaikakorvauksista.


Kotipalvelu ja tukipalvelut hoitoa tarvitsevan luona yhteistyössä muun hoitohenkilöstön kanssa. Hoi-

toa tarvitsevan hoidon ja hoivan suunnitteluun ja arviointiin osallistuminen.

42

C3005 Vanhustenhuolto ja muu kotipalvelu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C3005 Vanhustenhuolto ja muu kotipalv -5 542 993 -5 554 369 -5 560 000 -5 553 220 -5 629 360

Ulkoinen -5 129 637 -5 179 940 -5 195 190 -5 188 410 -5 264 550

A3100 TOIMINTATUOTOT 1 537 552 1 448 600 1 463 000 1 484 960 1 514 640

A3120 Myyntituotot 74 109 35 000 58 000 58 870 60 040

A3170 Maksutuotot 1 429 418 1 413 600 1 387 300 1 408 120 1 436 280

A3240 Tuet ja avustukset 16 790 A3250 Muut toimintatuotot 17 235

17 700 17 970 18 320

A4100 TOIMINTAKULUT -6 637 880 -6 596 530 -6 632 240 -6 644 020 -6 747 530

A4110 Henkilöstökulut -5 801 059 -5 836 250 -5 844 040 -5 844 040 -5 931 660



A4230 Avustukset -237 503 -228 000 -262 000 -265 930 -271 250


A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULU 0 A6140 Muut rahoituskulut 0 A7100 POISTOT JA ARVONALENTU -29 308 -32 010 -25 950 -29 350 -31 660


Sisäinen -413 356 -374 429 -364 810 -364 810 -364 810



A4100 TOIMINTAKULUT -751 570 -716 629 -679 810 -679 810 -679 810




Totalsumma -5 542 993 -5 554 369 -5 560 000 -5 553 220 -5 629 360

43

Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Johtava lääkäri Talousarviovastaava: Johtava lääkäri Tulosalue: C3007 Maalahden-Korsnäsin terveyskeskus

Visio Terveyskeskus haluaa kunnioittaa ihmisarvoa vastuullisella ja oikeudenmukaisella hoidolla. Henkilöstön on kuunneltava väestön odotuksia ja osallistuttava palvelutarjonnan oikeaan mitoittamiseen ja optimointiin käytettävissä olevien resurs-sien pohjalta. Terveyskeskus on velvollinen suunnittelemaan terveyttä edistävää yhteistyötä kunnan eri toimialojen kanssa.

Toimiala Perusturvalautakunnan tehtävänä on tuottaa yksilöllisiä ja yhteisiä terveyttä edistäviä perusterveydenhuollon palveluja Maalahden ja Korsnäsin kuntien asukkaille. Kunnat ovat jäseniä Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymässä, jonka vastuulla on sosiaali- ja perusterveydenhuollon järjestäminen.

Henkilöstö




Hoidon saatavuuden turvaaminen ja parantaminen.

Hoitoprosessien tukeminen ja kehittäminen.

Tarkoituksenmukainen henkilöstön mitoitus ja pätevyys.

Tarkoituksenmukaiset tilat toimintaa varten.


Akuutti- ja kuntoutusosasto muuttaa uusiin kunnostettuihin tiloihin helmikuussa. Suun ter-veydenhuolto ja osa lääkärin vastaanotosta (ei päivystys) muuttaa uusiin kunnostettuihin tiloihin loppuvuonna.

Jatketaan panostamista fyysiseen aktivointiin ja kuntoutukseen akuutti- ja kuntoutusosaston potilaiden terveyden edistämiseksi, akuuttiosaston profiilin vahvistaminen.

Suun terveydenhuolto mukaan potilastiedon arkistoon.

Panostuksia ennaltaehkäisevään hammashuoltoon ja suun terveydenhuoltoon ja hoitojono-jen lyhentäminen ajan mittaan.

Asiakasmaksujen tarkistaminen valtakunnallisten uudistusten mukaisesti, johtaa mahdollises-ti talousarviomuutoksiin.

Jatkuvuuden luominen organisaation toiminnassa.

Eri toimipisteiden välisen yhteistyön kehittäminen.

Faktat Toimipisteet: Terveyskeskus Maalahdessa ja terveystalo Korsnäsissä. Seniori-vastaanotot Övermalaxissa ja Peto-lahdessa sekä seniori- ja sairaan-hoitovastaanotto Bergössä. Kunnostuksen aikana toimintaa myös muissa kiinteistöissä.

44


Terveyskeskuksen kunnostus valmistuu.

Akuutti- ja kuntoutusosaston hoitoa kehitetään ottamalla potilaita tarkkailuun ilta- ja yöaikaan.

Aistien puutarhan palauttaminen entiselleen.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 3 303 948 2 997 260 2 805 942 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -7 517 899 -7 012 472 -6 964 338 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -4 213 952 -4 015 212 -4 158 396 €/asukas 756 717 743 Avohoito Käyntejä 34 256 30 100 30 100 €/asukas 87 90 92 Hammashuolto Käyntejä 10 753 10 000 10 000 €/asukas 84 96 90 Akuutti- ja kuntoutusosasto Hoitovuorokausia 9 743,5 9 500 9 500 €/asukas 209 218 217 Maksuosuus Maalahti 4 213 229 4 152 702 4 245 750 Korsnäs 1 915 602 1 776 564 1 643 189

45


Ehdotettu tehtävänimike Hammashoitaja


Työyksikkö Hammaslääkärin vastaanotto


Työtehtävä on (x) Uusi





(x) Työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 78,43 % (esimerkiksi kokoaikainen = 100 %)



Jotta hammaslääkäri- ja suuhygienistiresursseja voidaan käyttää optimaalisella tehokkuudella,

tarvitaan lisää hammashoitajaresursseja suunnittelemaan ja organisoimaan hammaslääkärin

vastaanoton työtä tehokkaaksi.


Ajanvaraus ja hoidon tarpeen arviointi (puhelimitse)

Materiaali- ja lääketilaukset

Huonejärjestelyjen suunnittelu (kuka työskentelee missäkin huoneessa ym.)

46


Ehdotettu tehtävänimike Hammashoitaja


Työyksikkö Hammaslääkärin vastaanotto







(x) Työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 21,5 % (esimerkiksi kokoaikainen = 100 %)



Ennaltaehkäisevää työtä on lisättävä, jotta asukkaiden suunterveys paranisi.

Profylaksia on tärkeä osa suun terveydenhuoltoa, koska jos se hoidetaan kunnolla, voidaan ehkäistä

sellaisten hammasvaurioiden syntymistä, jotka tarvitsevat suuhygienistin tai hammaslääkärin hoitoa.


profylaksia

47

C3007 Maalahden-Korsnäsin terveyskeskus Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C3007 Maalahden-Korsnäsin terveyskeskus -4 265 322 -4 139 032 -4 317 286 -4 325 386 -4 392 616

Ulkoinen -4 012 957 -3 863 370 -3 995 760 -4 003 860 -4 071 090


A3120 Myyntituotot 2 081 833 1 890 240 1 740 040 1 766 150 1 801 470

A3170 Maksutuotot 680 055 658 000 641 000 650 620 663 630



A4100 TOIMINTAKULUT -7 034 371 -6 532 690 -6 454 610 -6 481 160 -6 587 330


A4170 Palvelujen ostot -1 683 992 -1 144 960 -977 200 -991 790 -1 011 560



A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -1 161 A6140 Muut rahoituskulut -1 161 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUMISE -50 209 -123 820 -158 890 -179 700 -193 890


Sisäinen -252 365 -275 662 -321 526 -321 526 -321 526


A3120 Myyntituotot 13 123 10 000 8 000 8 000 8 000


A4100 TOIMINTAKULUT -483 528 -479 782 -509 728 -509 728 -509 728




Totalsumma -4 265 322 -4 139 032 -4 317 286 -4 325 386 -4 392 616

48

Toimielin: PERUSTURVALAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Johtava lääkäri Talousarviovastaava: Johtava lääkäri Tulosalue: C3011 Erikoissairaanhoito

Visio Kuntalaiset saavat laadukasta erikoissairaanhoitoa.

Toimiala Tulosalueen toiminta käsittää erikoissairaanhoidon. Peruster-veydenhuollon yhteispäivystys on 1.10.2014 lähtien toiminut Vaasan keskussairaalassa.



Erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu pidetään kohtuullisena.

Erikoissairaanhoitoa käytetään potilaiden tarpeiden mukaan.

Terveyskeskuksen paikkapulan takia ei anneta turhia lähetteitä erikoissairaanhoitoon.

Erikoissairaanhoidon konsultaatiota ja muuta yhteistyötä lisätään uuden terveydenhuoltolain mukaisesti.


Hoitoa terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutusosastolla erikoissairaanhoidon kustannusten kasvun hillitsemiseksi.

Psykiatrian hoitoketjua kehitetään.


Aktiivinen osallistuminen uudistustyöhön ja kunnan hoitoketjujen kehittäminen suhteessa erikoissairaanhoitoon.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 0 0 0 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 €/asukas 1 340 1 473 1 466 Drg-paketteja 897 1 100 910 Outlier-päiviä 305 400 343 Vuodeosaston hoitopäiviä 1 261 1 100 590 Avohoitokäyntejä 8 284 8 500 8 065 Siirtoviivepotilaita 8 30 25

Faktat Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä.

49

C3011 Erikoissairaanhoito Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C3011 Erikoissairaanhoito -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 -8 333 150 -8 499 810

Ulkoinen -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 -8 333 150 -8 499 810

A4100 TOIMINTAKULUT -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 -8 333 150 -8 499 810

A4170 Palvelujen ostot -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 -8 333 150 -8 499 810

Totalsumma -7 465 590 -8 250 000 -8 210 000 -8 333 150 -8 499 810

50

Faktat Lasten päivähoito käsittää päiväkodit, esi-opetuksen, perhepäivähoidon, erityispäivä-hoidon, lasten kotihoidon tuen sekä koulu-laisten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Kunnassa on neljä päiväkotia, joista kahdes-sa annetaan esiopetusta. Yttermalaxissa ja Petolahdessa esiopetus on sijoitettu päivä-kodeista (Knattebo ja Smultronstället) eril-lisiin tiloihin. Myös yksi Övermalaxin esi-opetusosastoista on sijoitettu muualle kuin päiväkotiin. Solhagenin ja Knattebon päivä-kodeissa on kaksikielistä toimintaa. Suo-menkielinen esiopetus kuuluu suomenkieli-selle koululautakunnalle.

Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Talousarviovastaava: Sivistysjohtaja Tulosalue: C4001 Lasten päivähoito

Visio Kunta tarjoaa sisällöltään monipuolisia vaihtoehtoisia päivähoitomuotoja lapsen tarpeiden ja huoltajan toi-veiden mukaisesti.

Toimiala Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavilla siinä laajuu-dessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiin-tyvä tarve edellyttää. Lapsen kasvatus, opetus ja hoito muodostavat kokonaisuuden.

Henkilöstö




Tarvittavat palvelut turvataan erityistarpeisille lapsille.

Laadukas lasten päivähoito ja säännöllinen laadunseuranta.


Henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitäminen.

Pyritään siihen, että kaikissa päivähoitoyksiköissä on pätevää henkilökuntaa.

Henkilöstömitoituksen ja ryhmäkokojen tarkistaminen valtakunnallisten uudistusten mukai-sesti. Erityispäivähoidon henkilöstötarvetoiveet voidaan täyttää vuonna 2017, jos muut las-ten päivähoidon henkilöstörakenteen muutokset mahdollistavat sen taloudellisesti.

Maksujen tarkistaminen valtakunnallisten uudistusten mukaisesti.

Henkilöstön jatkuva koulutus, jotta voidaan vastata opetussuunnitelman perusteiden ja uu-den varhaiskasvatussuunnitelman edellyttämiin vaatimuksiin.

Uuden, 1.8.2016 käyttöönotettavan esiopetussuunnitelman laatiminen.

Esiopetuksen digitaalisen osaamisen edistäminen.

Varhaiskasvatussuunnitelman päivittäminen.


Sijaispankki lasten päivähoitoon sairaus- ja vuosilomia varten.

Knattebon päiväkodin viereen suunnitellaan ja rakennetaan perhepäivähoitokeskus, ja Ytter-malaxin kolmelle ryhmäperhepäiväkodille saadaan siten tarkoituksenmukaiset tilat.

51


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 503 028 511 020 474 470 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -3 976 901 -4 104 895 -4 161 635 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -3 473 873 -3 593 875 -3 687 165 €/asukas 623 642 658 Päivähoito 1–6-vuotiaat (sis. esiopetuksen)

€/lapsi 12010 9 594 12 050 €/hoitopäivä 65 57 65 Lasten määrä (perustuu tilanteeseen 1.10.) 283 304 295 Hoitopäivien määrä 52072 50 949 54 280 Hoitopaikkoja/hoitaja 5 5 5 Lapsia/hoitaja 5 6 6 Käyttöaste laskutettujen päivien perusteella 76 % 81 % 75 % Aamu- ja iltapäivätoiminta: €/koululainen 1058 1 415 1 392 €/hoitopäivä 11 15 15 Lasten määrä (perustuu tilanteeseen 1.10.) 71 66 95 Hoitopäivien määrä 6745 6 318 9 025

52


Ehdotettu tehtävänimike Erityislastentarhanopettaja

Hallintoelin Sivistys ja opetus

Työyksikkö Lasten päivähoito

Perustamisvuosi ( ) 2016 (x) 2017 ( ) 2018




( ) Määräaikainen_____vuotta


(x) Tointa/työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 100 % (esimerkiksi kokoaikainen = 100 %)



Tällä hetkellä Maalahden kunnan erityispäivähoidossa työskentelee yksi henkilö kokoaikaisesti

(100 %) ja yksi osa-aikaisesti (20 %) tilapäisesti palkattuna. Erityispäivähoidon henkilöstön lisääminen

toisella kokoaikaisella toimella mahdollistaisi ennaltaehkäisevän työn ja yksittäistä lasta varten käy-

tettävän ajan lisäämisen. Jokainen erityispäivähoidossa oleva lapsi tarvitsee paljon aikaa, ja erityis-

lastentarhanopettajan on myös tehtävä yhteistyötä päivähoitoyksiköiden henkilöstön, lasten van-

hempien ja lapsen tarvitsemien asiantuntijoiden kanssa. Myös kulkeminen kunnan yksiköiden välillä

vie aikaa.


Erityislastentarhanopettaja vastaa päivähoidon ja esiopetuksen erityispedagogiikasta ja sen suunnit-

telusta ja kehittämisestä kokonaisuudessaan. Työ edellyttää tiivistä yhteistyötä vanhempien, päivä-

hoidon henkilöstön ja muiden lasten kasvatukseen, opetukseen ja kuntoutukseen osallistuvien toimi-

joiden kanssa. Erityislastentarhanopettaja antaa tarvittaessa lausuntoja yksittäisistä lapsista ja vastaa

siitä, että henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat laaditaan ja arvioidaan.

Erityislastentarhanopettaja vastaa tukea tarvitsevien lasten yksittäisestä ja pienryhmäopetuksesta ja

ohjaa päivähoidon henkilöstöä erityispedagogisissa asioissa.

53

C4001 Lasten päivähoito Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4001 Lasten päivähoito -3 483 630 -3 612 795 -3 700 495 -3 703 395 -3 750 675

Ulkoinen -2 939 021 -3 028 820 -3 065 630 -3 068 530 -3 115 810


A3120 Myyntituotot 31 119 28 460 23 000 23 350 23 820

A3170 Maksutuotot 467 595 482 560 451 290 458 060 467 230

A3240 Tuet ja avustukset 4 313 A3250 Muut toimintatuotot

180 180 180

A4100 TOIMINTAKULUT -3 432 292 -3 520 920 -3 526 770 -3 535 040 -3 590 770




A4230 Avustukset -322 696 -305 360 -304 910 -309 480 -315 670


A6100 RAHOITUSTUOTOT JA –KULU -12 A6140 Muut rahoituskulut -12 A7100 POISTOT JA ARVONALENTU -9 746 -18 920 -13 330 -15 080 -16 270


Sisäinen -544 609 -583 975 -634 865 -634 865 -634 865

A4100 TOIMINTAKULUT -544 609 -583 975 -634 865 -634 865 -634 865




Totalsumma -3 483 630 -3 612 795 -3 700 495 -3 703 395 -3 750 675

54

Faktat Kunnan koulutoimi käsittää vuosiluokkien 1–6 ruotsinkielisen perusopetuksen. Kunnassa on neljä ruotsinkielistä alakoulua. Oppilasmäärä 2015–2016: Yttermalax skola 116 Övermalax skola 93 Bergö skola 25 Petalax skola 60

Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Talousarviovastaava: Sivistysjohtaja Tulosalue: C4003 Kunnan koulutoimi

Visio Perusopetuksen tavoitteena on kasvattaa itsenäisiä, yhteistyö-haluisia, aloitekykyisiä, innovatiivisia ja kriittisesti ajattelevia nuoria, joilla on positiivinen ja realistinen elämänkatsomus. Oppilaille välitetään positiivinen kuva elinikäisestä oppimisesta.

Toimiala Sivistystoimi vastaa opetuspalveluista, joita kunta tarjoaa perusopetuslain mukaisesti.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 30

Osa-aikaiset 28

Yhteensä 58

Henkilötyövuodet 46



Henkilöstöllä on tehtävien edellyttämä pätevyys.

Mahdollisuus täydennyskoulutukseen (vähintään 3 päivää/opettaja/vuosi).


Koulut työskentelevät edelleen terveellinen kunta -käsitteen pohjalta.

Opetuksessa panostetaan teknologiaan muun muassa jatkuvalla täydennyskoulutuksella.

Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto 1.8.2016.


Oppilaat saavat hyvät sosiaaliset ja viestinnälliset taidot.

Terveyttä edistäviin toimenpiteisiin panostetaan kauaskantoisesti.

55


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 214 221 253 727 249 173 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -3 165 728 -3 081 325 -3 202 471 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -2 951 507 -2 827 598 -2 953 299 €/asukas 530 505 527 €/oppilas (ei sis. kuljetuksia) Bergö skola 14 005 12 186 13 719 Petalax skola 10 627 9 962 8 057 Yttermalax skola 8 494 8 028 7 625 Övermalax skola 9 209 8 552 8 198 Oppilasmäärä Bergö skola 22,5 23,5 25 Petalax skola 52 58 69 Yttermalax skola 114 117,5 122,5 Övermalax skola 99 95 109,5

56


Ehdotettu tehtävänimike Tuntiopettaja, luokanopettajan tehtävät

Hallintoelin

Työyksikkö Övermalax skola







(x) Työsuhdetta




Övermalax skolan oppilasmäärä nousee seuraavana lukuvuonna 93 oppilaasta 126 oppilaaseen (en-

nuste 13.8.2015). Perusryhmiä on 8 ja kokonaistuntimäärä 206 (+ 6 tukiopetustuntia + 1 elämänkat-

somustiedon tunti). Lisäksi erityisopetuksen tuntimäärä kasvaa 25 tunnista 35 tuntiin (luonnollinen

seuraus oppilasmäärän kasvusta). Nykyinen opettajakunta ei ole riittävän suuri hoitamaan kaikkia

opetustunteja ja erityisopetustunteja.


Luokanopettaja, tehtävät sivistystoimen johtosäännön mukaiset.

57


Ehdotettu tehtävänimike Tuntiopettaja

Hallintoelin

Työyksikkö Övermalax skola





(x) Määräaikainen__2__vuotta


(x) Työsuhdetta




Övermalax skolan oppilasmäärä nousee seuraavana lukuvuonna 93 oppilaasta 126 oppilaaseen

(ennuste 13.8.2015). Perusryhmiä on 8 ja kokonaistuntimäärä 206 (+ 6 tukiopetustuntia + 1

elämänkatsomustiedon tunti). Lisäksi erityisopetuksen tuntimäärä kasvaa 25 tunnista 35 tuntiin

(luonnollinen seuraus oppilasmäärän kasvusta). Nykyinen opettajakunta ei ole riittävän suuri

hoitamaan kaikkia opetustunteja ja erityisopetustunteja.


Tuntiopettaja, erityisopettajan pätevyys

Erityisopetus

Muut tunnit tavallista opetusta

58

C4003 Kunnan koulutoimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4003 Kunnan koulutoimi -2 951 507 -2 824 168 -2 986 209 -3 001 029 -3 044 729

Ulkoinen -2 520 915 -2 453 390 -2 617 550 -2 632 370 -2 676 070


A3120 Myyntituotot 7 371 8 900 7 000 7 100 7 240

A3170 Maksutuotot 8 031 6 700 6 300 6 400 6 530



A4100 TOIMINTAKULUT -2 585 153 -2 509 720 -2 635 640 -2 646 930 -2 688 710





A7100 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -3 070 -32 910 -37 220 -40 160

A7110 Suunnitelman mukaiset

-3 070 -32 910 -37 220 -40 160

Sisäinen -430 591 -370 778 -368 659 -368 659 -368 659



A4100 TOIMINTAKULUT -580 575 -565 105 -566 831 -566 831 -566 831




Totalsumma -2 951 507 -2 824 168 -2 986 209 -3 001 029 -3 044 729

59

Faktat Maalahden kunta ylläpitää yhdessä Kors-näsin kunnan kanssa vuosiluokkien 7–9 yläkoulua (Högstadiet i Petalax) ja lukiota (Gymnasiet i Petalax).

Oppilasmäärä syksyllä 2015:

Yläkoulu Lukio Maalahdesta 156 76 Korsnäsistä 58 28 Muualta 2 0 Yhteensä 216 104

Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Talousarviovastaava: Sivistysjohtaja Tulosalue: C4005 Yhteinen koulutoimi

Visio Nuorista kehittyy itsenäisiä, aloitteellisia ja kilpailukykyisiä yksilöitä, joilla on positiivinen ja realistinen elämänkatso-mus. Hyvän kasvatuksen ja opetuksen avulla nuoret val-mistautuvat tulevan koulutuspaikan valintaan ja saavat hyvän perustan jatko-opintoihin.

Toimiala Koulupiirin yläkoululaisille ja lukiolaisille annetaan moni-puolinen ja hyvä koulutus ja valmistetaan heitä jatko-opintoihin.

Henkilöstö

Yläkoulu Lukio Kokoaikaiset 25 8 Osa-aikaiset 11 14 Yhteensä 36 22 Henkilötyövuodet 36 joista opettajat: 24 14 joista opettajat: 12



Yläkoululaiset saavat ensimmäisen vaihtoehtonsa mukaisen opiskelupaikan. Opiskelemaan pääsy tapahtuu yhteisvalinnan kautta.

Lukioon jatkavien osuus on valtakunnallista tasoa, varsinkin omaan lukioon jatkamista koros-tetaan.

Lukiolaisten on saatava opiskelupaikka korkeakoulusta/yliopistosta tai muusta oppilaitok-sesta.

Ylioppilaskirjoitusten tulosten on oltava yli valtakunnallisen keskitason. Tuloksia mitataan opiskelupaikan saaneiden prosenttiosuuksien ja keskiarvotaulukoiden avulla.

Monipuolisesti taitavat oppilaat saavat opetussuunnitelman mukaisen päättötodistuksen. Tavoitteena on, että kaikki (100 %) saavat päättötodistuksen.

Opettajien on oltava täysin päteviä, ja opetuksen ja koulutuksen on täydennyskoulutuksen tavoin oltava korkeatasoista.


Yläkoulu

Uuden opetussuunnitelman laatiminen valtakunnallisten perusteiden mukaan. Opetussuun-nitelma laaditaan vain digitaalisessa muodossa.

Oppilaille tarjotaan tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia erityisten edellytystensä mukaisesti.

60

Koulukiusaamista pyritään edelleen vähentämään. Kiusaamisprosentin on oltava alle KiVa Koulu -ohjelman vuosittaisten kyselytutkimusten perusteella lasketun maan yläkoulujen keskiarvon.

Opettajien täydennyskoulutus, jotta saavutetaan uusien opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät vaatimukset.

Kotien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämisen jatkaminen, lähinnä Wilman avulla. Tavoit-teena on, että kodit käyttäisivät Wilmaa aktiivisemmin.

Erityinen kieliluokka, jossa on eri-ikäisiä oppilaita eri kansallisuusryhmistä, toimii taas koulus-sa syksystä 2016 alkaen. Tavoitteena on auttaa ja tukea ruotsin kielen opinnoissa. Tavoittee-na on, että vieraskieliset oppilaat voidaan mahdollisimman pian siirtää tavallisiin opetusryh-miin ja että he saavat peruskoulun päättötodistuksen ja toisen asteen opiskelupaikan.

Teknisten hankintojen aloittaminen, jotta voidaan vastata opetussuunnitelman 2016 muu-tosten edellyttämiin vaatimuksiin.

Luodaan viihtyisä, turvallinen, savuton ja päihteetön kouluympäristö.

Kaikkien fyysisen työympäristön kehittäminen.

Lukio

Lukioon jatkavien osuus pidetään samalla korkealla tasolla kuin viime vuosina.

Resurssit hyödynnetään maksimaalisesti tekemällä yhteistyötä yläkoulun ja Petalax skolan kanssa.

Lukiopedagogiikkaa kehitetään etenkin digitaalisella puolella.

Oppilaiden valmentaminen sähköiseen ylioppilastutkintoon, jota aletaan käyttää syksyllä 2016 saksassa, filosofiassa ja maantieteessä.

Wilmer-ohjelman käyttö opintojen suunnittelemisessa vakiinnutetaan, jotta opinnot ovat sopusoinnussa oppilaiden tulevaisuuden suunnitelmien kanssa.

Lukion profiili vakiinnutetaan maan johtavaksi opetusteknologiaa hyödyntäväksi ruotsinkieli-seksi toisen asteen oppilaitokseksi.

Välitetään oppilaille kielteinen asenne kaikenlaisten päihteiden käyttöä kohtaan.


Yläkoulu

Valtakunnallisten kokeiden tulosten pysyminen maan keskiarvon yläpuolella.

Jatketaan IT-infrastruktuurin päivittämistä ja IT-laitteiden hankkimista/uusimista sekä ope-tustiloihin että opettajien työpisteisiin.

Oppimisympäristön kehittäminen opetussuunnitelman 2016 mukaisesti.

Henkilöstön jatkuva täydennyskoulutus.

Lukio

Ylioppilaskirjoitusten tulosten on oltava yli valtakunnan keskiarvon.

Lukioon jatkavien osuus pysyy valtakunnallisella tasolla ja lukiota kehitetään edelleen alueen oppilaiden tulevaisuutta ajatellen.

Opetuksen digitaalisten apuvälineiden kehittämistä jatketaan ja oppilaita valmennetaan säh-köiseen ylioppilastutkintoon. Koko ylioppilastutkinto on sähköinen vuonna 2019.

Tiivis yhteistyö eri asteiden koulutusyksiköiden kanssa.

61


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 397 029 371 663 448 633 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -4 147 348 -4 055 381 -4 093 639 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -3 750 320 -3 683 718 -3 645 006 €/asukas 673 658 651 Oppilasmäärä 17.8.2015 Yläkoulu 237,5 239 216 maalahtelaisia 159 165 156 korsnäsiläisiä 77 73 58 muita 1,5 1 2 Lukio 117 109 104 maalahtelaisia 79 74 76 korsnäsiläisiä 37 34 28 muita 1 1 0 €/oppilas (ei sis. kuljetuksia) Yläkoulu 9 627 9 481 10 759 Lukio 9 120 9 364 9 682

62


Ehdotettu tehtävänimike Koulunkäyntiavustaja

Hallintoelin Sivistystoimi

Työyksikkö Högstadiet i Petalax







(x) Työsuhdetta

Palvelussuhteen laajuus 32,5 tuntia/viikko



Yläkoulussa on vain yksi koulunkäyntiavustaja. Lukuvuonna 2015–2016 avustajia on kaksi. Toivomme

tämän jatkuvan. Erityistarpeisten oppilaiden määrä kasvaa. Oppilaiden, joilla psyykkisiä ja fyysisiä

ongelmia, määrä kasvaa. Pienryhmäopetus on lopetettu. Yksi koulunkäyntiavustaja on ehdottomasti

liian vähän yli 200 oppilaalle.


Avustaminen luokassa ja yksittäisten oppilaiden avustaminen sekä luokassa että välitunneilla.

Avustaminen suullisissa kokeissa ja erityisjärjestelyissä, joihin oppilailla on oikeus voimassa olevan

lainsäädännön mukaisesti.

63


Ehdotettu tehtävänimike Kieliluokan opettaja

Hallintoelin Sivistystoimi

Työyksikkö Högstadiet i Petalax

Perustamisvuosi (x) 2016, syksy ( ) 2017 ( ) 2018




(x) Määräaikainen__1__vuotta


(x) Työsuhdetta


Palkkakustannukset vuodessa 15 950 euroa syksyllä 2016, vuosipalkka 35 550 euroa (ilman sosiaalikuluja)


Vuoden 2015 talousarviossa oli määräraha kieliluokan opettajan palkkaamiseksi. Kehitys kunnassa,

saapuneet pakolaiset ja se, ettei yhtään oppilasta, jolla olisi ruotsi toisena kielenä, aloittanut seitse-

männellä luokalla syksyllä 2015, johti siihen, että kieliluokan opettajanvirka pantiin jäihin lukuvuo-

deksi 2015–2016. Kaikkien pakolaisoppilaiden (iästä riippumatta) valmistava opetus järjestetään

Petalax skolassa lukuvuonna 2015–2016. Tällä suunnittelulla tehtiin säästöt syksylle 2015 ja keväälle

2016.

Syksyllä 2016 neljä (tai viisi) pakolaista aloittaa koulunkäyntinsä yläkoulussa. Näiden lisäksi yläkou-

luun tulee myös yksi kiinalainen, joka myös on valmistavassa opetuksessa Petalax skolassa.

Vuosittain on saatu uusia ulkomaalaistaustaisia oppilaita, joten todennäköisyys sille myös vuonna

2016 on hyvin suuri.

Koska varmasti viisi (tai kuusi) ulkomaalaistaustaista oppilasta tulee yläkouluun syksyllä 2016, kieli-

luokka on perustettava uudelleen. Erityisopetuksessa on jo nyt ylitunteja.


Ruotsi toisena kielenä, b-suomi, b-englanti, ylimääräinen tuki/apu pakolaisoppilaille, kun heidät

integroidaan luokkiin valmistavan vuoden jälkeen.

64

C4005 Yhteinen koulutoimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4005 Yhteinen koulutoimi -3 757 668 -3 683 568 -3 667 106 -3 740 086 -3 793 976

Ulkoinen -3 370 626 -3 295 170 -3 264 190 -3 337 170 -3 391 060


A3120 Myyntituotot 118 263 119 600 166 600 127 800 130 360

A3170 Maksutuotot 15 186 11 400 5 000 5 080 5 180



A4100 TOIMINTAKULUT -3 537 194 -3 463 920 -3 480 690 -3 514 220 -3 570 840




A4230 Avustukset -9 275 A4270 Muut toimintakulut -18 925 -88 640 -124 200 -148 490 -151 460

A7100 POISTOT JA ARVONALENTUMIS -7 348 -7 350 -12 100 -13 690 -14 770


Sisäinen -387 041 -388 398 -402 916 -402 916 -402 916



A4100 TOIMINTAKULUT -610 154 -583 961 -622 949 -622 949 -622 949




Totalsumma -3 757 668 -3 683 568 -3 667 106 -3 740 086 -3 793 976

65

Faktat Kunta ostaa seuraavia palveluita:

Suomenkielisten vuosiluokkien 7–9 perusopetus Vaasasta ja Kurikasta.

Erityisopetus Vaasan kaupungilta (Mussor skola).

Yksittäisten oppilaiden perusopetus Vaasasta, Mustasaaresta ja Närpiöstä.

Musiikinopetus Närpiöstä (musiikkiopisto Legato).

Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Talousarviovastaava: Sivistysjohtaja Tulosalue: C4007 Muu koulutus

Visio Kunta tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulu-tukseen kielestä ja asuinpaikasta riippumatta.

Toimiala Tulosalue käsittää kunnan maksuosuudet niistä oppilaista, jotka käyvät koulua muissa kuin kunnan omissa oppilai-toksissa.



Hyvä yhteistyö isäntäkuntien kanssa.


Hyvä yhteistyö isäntäkuntien kanssa jatkuu.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 6 0 0 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -139 387 -121 270 -143 660 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -139 381 -121 270 -143 660 €/asukas 25 22 26 Oppilasmäärä Mussor skola, Vaasa 4,5 4 4,5 Ruotsinkielinen yläkoulu, Vaasa 2,5 - 1 Suomenkielinen yläkoulu, Vaasa 2,5 4 8,5 Suomenkielinen yläkoulu, Kurikka 4,5 4 1 Närpes högstadieskola, Närpiö 0,5 2 1,5 Pörtom skola, Närpiö Tuovilan koulu, Mustasaari

3,5 -

3 -

3 3

Legato Tunteja yhteensä 2 130 1 575 1 860 Kustannukset yhteensä 68 974 53 470 56 000 Oppilasmäärä 56 60 60

66

C4007 Muu koulutus Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4007 Muu koulutus -139 381 -121 270 -143 660 -145 810 -148 740

Ulkoinen -139 381 -121 270 -143 660 -145 810 -148 740

A3100 TOIMINTATUOTOT 6 A3250 Muut toimintatuotot 6 A4100 TOIMINTAKULUT -139 387 -121 270 -143 660 -145 810 -148 740


Totalsumma -139 381 -121 270 -143 660 -145 810 -148 740

67

Faktat Kunta ylläpitää kolmea kirjastoa ja ostaa kirjastoautopalveluita Kurikalta ja Kristiinankaupun-gilta.

Toimielin: SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Sivistysjohtaja Talousarviovastaava: Sivistysjohtaja Tulosalue: C4009 Kirjastotoiminta

Visio Nykytekniikkaa hyödyntävät kirjastot kattavine aineistokokoelmi-neen ja koulutettuine henkilökuntineen ovat edellytyksiä sille, että kunnan asukkaat saavat tasapuoliset mahdollisuudet päästä tie-don ja kulttuurin lähteille. Kirjastot rakentavat ja tukevat yhteisöl-lisyyttä ja ovat näin ollen tärkeitä oman kunnan ja seudun hyvin-voinnille ja menestykselle.

Toimiala Kirjastotoiminta antaa kunnan asukkaille tasavertaiset mahdollisuudet tietoon, sivistykseen, kulttuu-riin ja elämyksiin. Kirjastot ovat osa kunnan peruspalveluita, joita kuntalaiset voivat käyttää kaikissa elämänvaiheissa. Kirjastot haluavat vaalia perinteitä, osoittaa monimuotoisuutta ja kannustaa luo-vaan ajatteluun.

Henkilöstö




Kiinnostuksen lisääminen kirjaston palveluita kohtaan ja yhteistyön lisääminen muiden toimi-alojen kanssa.

Kirjastojen toiminnalla on riittävät resurssit.

Pätevä henkilöstö.


Kirjastoautopalveluita Kurikalta ja Kristiinankaupungilta.

Fredrika-verkoston kehittämisen jatkaminen ja aktiivinen toimiminen verkostossa.

Bergön kirjaston kalusteet uusitaan, kun saadaan uusi koulu- ja kirjastorakennus.


Selvitys tarkoituksenmukaisista tiloista pääkirjastolle.

68


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 6 370 2 750 2 500 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -318 368 -296 983 -287 382 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -311 998 -294 233 -284 882 €/asukas 56 53 51 Kirjojen hankinta, €/asukas 2,2 2,1 2,1 Aineisto 68 338 71 000 71 000 Lainojen määrä 68 156 66 000 66 000 Fyysiset käynnit 29 824 33 000 33 000 Käynnit verkkosivuilla 13 001 25 000 25 000

C4009 Kirjastotoiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4009 Kirjastotoiminta -311 998 -294 233 -284 882 -285 452 -288 762

Ulkoinen -213 328 -202 000 -208 730 -209 300 -212 610


A3120 Myyntituotot 3 218 A3170 Maksutuotot

250

A3240 Tuet ja avustukset 768 1 500 1 500 1 520 1 550


A4100 TOIMINTAKULUT -219 699 -204 750 -211 230 -211 830 -215 190




Sisäinen -98 669 -92 233 -76 152 -76 152 -76 152

A4100 TOIMINTAKULUT -98 669 -92 233 -76 152 -76 152 -76 152


A4200 Aineet, tarvikkeet -1 464 -370 -300 -300 -300


Totalsumma -311 998 -294 233 -284 882 -285 452 -288 762

69

Faktat Suomenkielinen koulutoimi käsittää suomenkielisen koululautakunnan ja vuosi-luokkien 1–6 perusopetuk-sen. Kunnassa on yksi suomenkielinen alakoulu, Kolinan koulu. Kolinan koulun alaisuuteen kuuluu myös suomenkielinen esiopetus (syksy 2014–kevät 2015).

Toimielin: SUOMENKIELINEN KOULULAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Rehtori Talousarviovastaava: Rehtori Tulosalue: C4501 Suomenkielinen koulutoimi

Visio Kolinan koulun tarjoaman opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on kasvattaa oppilaista muut ihmiset huomioonottavia ja itseensä luot-tavia maailmankansalaisia, joilla on positiivinen näkemys elinikäisestä oppimisesta.

Toimiala Suomenkielinen koulutoimi käsittää suomenkielisen koululautakunnan ja sekä lautakunnan alaisen suomenkielisen koulun (Kolinan koulun) hallinto- ja käyttökustannukset.

Henkilöstö




Pätevä henkilöstö.

Henkilöstön täydennyskoulutusta vähintään kolme päivää lukuvuodessa.

Koulun kehittäminen vastaamaan koulun ja esiopetuksen tarpeita.


Yhteistyö kunnan ruotsinkielisten koulujen kanssa esim. osallistumalla erilaisiin urheilu- ja kulttuuritapahtumiin.

Opettajien täydennyskoulutustilaisuuksiin osallistuminen.

Laadukkaan ja yksilöllisen opetuksen tarjoaminen 2-opettajaisessa koulussa.

KiVa Koulu -projektin jatkaminen.


Seuraamme aktiivisesti koululakeihin ja -asetuksiin sekä uuteen perusopetuksen opetussuun-nitelmaan perustuvia koulutoimintaan vaikuttavia muutoksia. Perusopetuksen opetussuunni-telma tulee uudistumaan lähitulevaisuudessa. Opettajakunta seuraa tilannetta ja tulee osal-listumaan koulutukseen. Uusi oppilashuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Laki vaikuttaa oppilas-huoltotyön toteuttamiseen koulussa.

KiVa Koulu -projektiin osallistumisen myötä Kolinan koulun tavoitteena on aktiivinen ja väli-tön puuttuminen koulukiusaamiseen ja kiusaamistapausten vähentäminen minimiin.

Koulun ja esiopetuksen työympäristön viihtyvyyden parantamiseksi pyritään tekemään tarvit-tavia toimenpiteitä.

70


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 12 876 600 300 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -350 281 -332 351 -201 899 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -337 405 -331 751 -201 599 €/asukas 61 59 36

€/oppilas (ei sis. koulukuljetuksia) Kolinan koulu 10 730 12 130 12 980 Oppilasmäärä 23,5 18 10 Esioppilaiden määrä 3 5 3

C4501 Suomenkielinen koulutoimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C4501 Suomenkielinen koulutoimi -337 405 -331 751 -201 600 -202 410 -205 310

Ulkoinen -280 015 -276 500 -173 780 -174 590 -177 490

A3100 TOIMINTATUOTOT 8 130 600 300 300 310

A3120 Myyntituotot 4 612 A3170 Maksutuotot 717 300 300 300 310

A3240 Tuet ja avustukset 2 716 A3250 Muut toimintatuotot 85 300

A4100 TOIMINTAKULUT -288 145 -277 100 -174 080 -174 890 -177 800




A4270 Muut toimintakulut -1 190 Sisäinen -57 390 -55 251 -27 820 -27 820 -27 820

A3100 TOIMINTATUOTOT 4 746 A3250 Muut toimintatuotot 4 746 A4100 TOIMINTAKULUT -62 136 -55 251 -27 820 -27 820 -27 820


A4200 Aineet, tarvikkeet -2 224 -210 -1 480 -1 480 -1 480


Totalsumma -337 405 -331 751 -201 600 -202 410 -205 310

71

Toimielin: KANSALAISOPISTON JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Kansalaisopiston rehtori Talousarviovastaava: Kansalaisopiston rehtori Tulosalue: C5001 Yleinen kansansivistys

Visio Kansalaisopisto haluaa toimia joustavana tiedonvälittäjänä niin pai-kallisyhteisön kuin ympäröivän maailmankin asioissa sekä antaa kuntalaisille mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja itsensä ke-hittämiseen. Opisto pyrkii myös säilyttämään seudun kulttuuripe-rintöä sekä vaalimaan sen kieliä ja identiteettiä. Toiminnalla halu-taan edistää tasa-arvoisuutta, kulttuurista monimuotoisuutta ja kestävää kehitystä.

Toimiala Yleistä kansansivistystä annetaan eri-ikäisille kuntalaisille vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukai-sesti. Kuvataiteen ja teatteritaiteen perusopetusta annetaan 8–19-vuotiaille taiteen perusopetuksesta annetun lain mukaisesti.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 3 Osa-aikaiset, yhteiset 2 Tuntiopettajat ja luennoitsijat 120 Henkilötyövuodet 7,1



Tarjotaan laadukkaita kursseja.

Monipuolinen kurssitarjonta.

Paikalliset tarpeet otetaan huomioon.

Lisätään toiminnan näkyvyyttä ja pyritään tavoittamaan useampia kohderyhmiä esimerkiksi sosiaalisten medioiden käyttöä lisäämällä.


Yleisen kansansivistyksen opetustunteja 4 800, kuvataidekoulun 270 ja teatterikoulun 105.

Eri henkilöstöryhmille tarkoitetun täydennyskoulutustarjonnan laajentaminen.

Kurssitoimintaa kehitettäessä otetaan huomioon kuntalaiset, joiden äidinkieli on muu kuin ruotsi, sekä toimintarajoitteiset henkilöt.

Opintoihin kannustava opintosetelietu.

Kurssiarviointi.

Opiston 50 vuotta jatkuneen toiminnan huomioiminen.

Yhteistyön jatkuminen alueen opistojen kanssa pitämällä yhteisiä kursseja/luentoja.

Faktat Maalahden ja Korsnäsin kunnat ylläpitävät yhteistä kansalaisopistoa, joka antaa opetusta monissa kunnanosissa ja kylissä. Opiston kanslia sijaitsee Petolahdessa.

72


Löydetään uusia näkökulmia toiminnan kehittämiseksi.

Pyritään pitämään kurssitarjonta hyvälaatuisena.

Tehostetaan toimintaa yrittämällä löytää uusia työskentely- ja yhteistyötapoja.

Kursseilla ja luennoilla painotetaan kestävää kehitystä ja maailmanlaajuista vastuuta.

Jatketaan yhteistyön kehittämistä muiden koulutuksen järjestäjien ja organisaatioiden kanssa.

Toimitaan suomenruotsalaisen vapaan sivistystyön ja ruotsin kielen puolesta.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 202 630 *152 450 159 260 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -445 425 -452 663 -461 406 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -242 795 -300 213 -302 146 €/asukas 44 54 54 €/opiskelija 169 190 183 €/tunti 64 71 81 Opiskelijoiden määrä 2296 2 200 2 300 Maalahti 1437 Korsnäs Kurssilaisten määrä 4383 4 000 4 200 Miesten osuus (%) 31 Osuus kuntalaisista (%) 26 Opetustunteja yhteensä 5160 5 130 5 175 Maalahti 3779 Korsnäs Yleinen kansansivistys, tunteja yhteensä 4830 4 800 4 800 Maalahti 3509 Korsnäs Taiteen perusopetus, tunteja yhteensä 330 330 375 Maalahti 270 Korsnäs Toteutuneiden kurssien määrä 289 275 280

* Vuoden 2015 alusta kansalaisopiston ylläpitäjänä on toiminut Maalahden kunta yksin. Siten

aiemmin Korsnäsin kunnalle maksetut valtionosuudet maksetaan suoraan Maalahden kunnalle. Siksi

Korsnäsin maksuosuus kansalaisopistosta pienenee, ja tulot pienenevät niin paljon vuonna 2015.

73

C5001 Yleinen kansansivistys Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C5001 Yleinen kansansivistys -245 053 -299 913 -304 126 -303 446 -307 316

Ulkoinen -213 189 -266 000 -271 750 -271 070 -274 940


A3120 Myyntituotot 90 138 42 200 38 040 38 610 39 390

A3170 Maksutuotot 102 329 101 400 112 270 113 960 116 240


A3250 Muut toimintatuotot 144 A4100 TOIMINTAKULUT -409 542 -414 100 -424 580 -425 970 -432 810





A7100 POISTOT JA ARVONALENTUMISE -2 258

-1 980 -2 240 -2 420

Sisäinen -31 864 -33 913 -32 376 -32 376 -32 376


A3170 Maksutuotot 4 019 4 350 4 450 4 450 4 450

A4100 TOIMINTAKULUT -35 883 -38 263 -36 826 -36 826 -36 826


A4200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -791 -2 420 -850 -850 -850


Totalsumma -245 053 -299 913 -304 126 -303 446 -307 316

74

Faktat Maalahden kunnassa on:

Liikuntapaikkoja

Urheiluhalleja 1

Uimarantoja 3

Urheilukenttiä 3

Uimahalli, pieni yksit. 1

Nurmikenttiä 4

Suunnistuskarttoja 20

Hiekkakenttiä, suuria 1

Urheilumajoja 3

Hiekkakenttiä, pieniä 6

Tenniskenttiä 1

Kuntosaleja, yksit. 4

Kuntosaleja, kunnan 1

Yhdistyksiä

Jäähalleja 1

Urheiluseuroja 5

Luistinratoja 3

Nuorisoseuroja 10

Jääkaukaloita 2

Nuorisotaloja 6

Kuntoratoja 4

Kulttuuriyhdistyksiä 8

Toimielin: VAPAA-AIKA- JA KULTTUURILAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Vapaa-aikasihteeri Talousarviovastaava: Vapaa-aikasihteeri Tulosalue: C5501 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta

Visio Lautakunnan tehtävänä on tukea ja edistää urheilu-, vapaa-aika- ja kulttuurielämää kunnassa. Tarkoituksena on palvella yksit-täisen ihmisen kulttuurista, sosiaalista ja fyysistä hyvinvointia sekä elämänlaatua. Lautakunta huolehtii myös raittiista ja ter-veellisestä elämäntavasta.

Toimiala Poikkihallinnollisen yhteistyön avulla paran-netaan asukkaiden vapaa-ajanviettomahdol-lisuuksia ja terveydellisiä elinoloja sekä nuorten koulutus-, asumis-, toimeentulo- ja työmahdollisuuksia. Toimialaan kuuluu myös vapaa-ajantoiminnan kuten urheilun, kuntoilun sekä nuoriso- ja kulttuurityön perusedellytysten luominen.

Henkilöstö




Urheilutoiminta tukee fyysistä aktiivisuutta sekä tarjoaa tiloja ja liikuntapaikkoja ja innostaa kuntalaisia aktiiviseen vapaa-aikaan ja ulkoiluun.

Nuorisotoiminta on suunnattu erityisesti lasten ja nuorten fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämiseen.


Terveellinen elämäntapa -ohjelmaa kehitetään edelleen. Maalahden Kunnossa Kaiken Ikää (KKI).

Effekt-ohjelmaa kehitetään yhteistyössä K5:n kanssa.

Liikkuva koulu -toimintaa kehitetään yhteistyössä koulujen kanssa.

Kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä jatketaan.


Aloitettuja ohjelmia kehitetään edelleen.

Kuntien ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään.

Laaditaan koko kunnan kattava liikuntapaikkojen kokonaissuunnitelma.

Aloitetaan uusia hankkeita nuorten kesätyömahdollisuuksien tukemiseksi.

75


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 54 727 53 000 24 300 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -290 684 -293 930 -285 297 Netto, ei sitovat (ulkoiset) -235 957 -240 930 -260 997 €/asukas 42 43 47 Hallinto 1 0,7 1 Urheilu ja ulkoilu (sisältää hankkeita) 21 21 22 Nuorisotyö (sisältää hankkeita) 17 15 21 Kulttuuritoiminta 3 3,5 4

C5501 Vapaa-aika ja kulttuuritoiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C5501 Vapaa-aika ja kulttuuritoiminta -235 957 -240 930 -260 997 -262 947 -267 357

Ulkoinen -226 946 -233 200 -252 580 -254 530 -258 940


A3120 Myyntituotot 3 750 4 500 4 000 4 060 4 140

A3170 Maksutuotot 5 548 5 000 3 800 3 860 3 940


A3250 Muut toimintatuotot 4 429 500 3 500 3 550 3 620

A4100 TOIMINTAKULUT -281 674 -286 200 -276 880 -279 190 -284 090




A4230 Avustukset -78 081 -75 000 -75 000 -76 130 -77 650


Sisäinen -9 011 -7 730 -8 417 -8 417 -8 417

A4100 TOIMINTAKULUT -9 011 -7 730 -8 417 -8 417 -8 417


A4200 Aineet, tarvikkeet -2 550 A4270 Muut toimintakulut -4 251 -4 860 -6 637 -6 637 -6 637

Totalsumma -235 957 -240 930 -260 997 -262 947 -267 357

76

Faktat Vuosittain tarkastetaan tai seura-taan: noin 1 000 rakennuslupaa noin 5 uutta korjaus- ja energia-avustusta Uusien rakennuslupien (esim. asuinrakennusten) aloitusko-kousten pitäminen. Energiatodistuksen käsittelemi-nen esim. asuinrakennuksen ra-kennusluvan yhteydessä aloitet-tiin vuonna 2011. Loppukatselmuksen yhteydessä tarkistetaan, että tiedot raken-nushankkeen kustannuksista on toimitettu veroviranomaiselle 1.7.2014 voimaan tulleiden mää-räysten mukaisesti.

Toimielin: RAKENNUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Rakennustarkastaja Talousarviovastaava: Rakennustarkastaja Tulosalue: C6001 Rakennustarkastus

Visio Rakennusvalvonta edistää, ohjaa ja valvoo korkealuokkaisen rakennuskannan ja viihtyisän asuinympäristön luomista ja säilyttämistä.

Toimiala Rakennustarkastus huolehtii rakennusvalvonnasta ja neuvon-nasta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti, maa-ainesten ottotoiminnan valvonnasta sekä energia- ja korjausavustusten hakemiseen liittyvästä neuvonnasta ja valmistelusta.

Henkilöstö




Rakennusvalvonta on palvelukeskeistä.

Rakennusvalvonnan omarahoitusaste on vähintään 35 %.


Voimassa oleviin kaavoihin perustuvat rakennushankkeet käsitellään kahden viikon kuluessa, muut kuukauden kuluessa lukuun ottamatta suunnittelutarve- ja poikkeuslupa-asioita.

Toimenpideohjelma 2017–2018

Valtakunnallisen tason kehittämistyön ja uudistusten, muun muassa rakennusvalvonnan alueellistamista koskevien suunnitelmien, seuraaminen.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 77 653 84 930 59 000 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -132 131 -135 931 -106 784 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -54 478 -51 001 -47 784 €/asukas 10 9 9 Rakennuslupahakemuksia 142 140 140 Toimenpidelupahakemuksia 68 80 70 Maisematyölupahakemuksia 15 2 2 Omarahoitusaste 59 % 54 % 55 %

77

C6001 Rakennustarkastus Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C6001 Rakennustarkastus -54 478 -51 001 -47 784 -47 064 -47 414

Ulkoinen -45 229 -40 940 -40 920 -40 200 -40 550


A3170 Maksutuotot 65 580 54 300 59 000 59 890 61 090

A3240 Tuet ja avustukset 10 917 30 630 A4100 TOIMINTAKULUT -121 725 -125 870 -99 920 -100 090 -101 640



A4200 Aineet, tarvikkeet -702 -1 100 -1 700 -1 720 -1 750

Sisäinen -9 250 -10 061 -6 864 -6 864 -6 864

A3100 TOIMINTATUOTOT 1 156 A3170 Maksutuotot 1 156 A4100 TOIMINTAKULUT -10 406 -10 061 -6 864 -6 864 -6 864

A4170 Palvelujen ostot -1 590 -2 070 -970 -970 -970

A4200 Aineet, tarvikkeet -460 A4270 Muut toimintakulut -8 356 -7 991 -5 894 -5 894 -5 894

Totalsumma -54 478 -51 001 -47 784 -47 064 -47 414

78

Faktat Ympäristölautakunnan valvonnassa on: - noin 41 turkistarhaa, joista 19:llä on ympäristölupa ja lopuilla 22:lla sijoituspaikkalupa - noin 35 muuta ympäristöluvallista toimintaa - noin 18 rekisteröitävää toimintaa - vesirakennustyöt, ojitukset ja ruoppaukset - jätevesien puhdistus kunnan viemäriverkon ulkopuolisilla alueilla - jätehuolto - lannan käsittely.

Toimielin: YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Ympäristösihteeri Talousarviovastaava: Ympäristösihteeri Tulosalue: C6501 Ympäristönsuojelu

Visio Maalahden luonnonvaroja käytetään kestävän kehityksen peri-aatteen mukaisesti. Luonnon monimuotoisuus turvataan.

Toimiala Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtäviin kuuluu muun muassa ympäristönsuojelun valvominen ja edistäminen kunnassa, ympä-ristön tilan seuraaminen, ympäristön saastumisen ehkäiseminen ja luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisen puolesta työskenteleminen. Ympäristönsuojeluviranomainen antaa lausuntoja ja tietoa sekä käsittelee lupa-, rekisteröinti- ja valvonta-asioita.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 1

Henkilötyövuodet 1



Neuvonnan ja lausuntojen antaminen uudisrakennusten ja kunnostettavien asuinrakennus-ten jätevesien käsittelystä siten, että jäteveden puhdistusaste on lainsäädännön edellyttä-mällä tasolla.

Tarkastuksia ja neuvoja jätteen ja lannan käsittelyyn ja vedenpuhdistukseen liittyvissä asiois-sa, jotta vesien- ja ympäristönsuojelu on kaikissa eläinsuojissa ja turkistarhoilla lainsäädän-nön edellyttämällä tasolla.

Tietojen antaminen vesirakennustöistä ja ilmoitusten tarkastaminen, jotta rantojen ruop-paukset toteutetaan tavalla, joka ei vaaranna luonnon monimuotoisuutta ja maisemakuvaa.

Luvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen säännölliset tarkastukset, jotta voidaan var-mistua lupaehtojen noudattamisesta.


Valmisteluja ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman toteuttamista varten.

Sijoituspaikkaluvallisten toimintansa lopettaneiden turkistarhojen ja eläinsuojien seuranta jatkuu.


Valtakunnan tason kehittämistyön ja uudistusten seuraaminen.

79

C6501 Ympäristönsuojelu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C6501 Ympäristönsuojelu -55 861 -57 746 -58 550 -58 510 -59 280

Ulkoinen -48 817 -51 240 -51 990 -51 950 -52 720


A3170 Maksutuotot 3 680 5 000 5 000 5 080 5 180

A4100 TOIMINTAKULUT -52 497 -56 240 -56 990 -57 030 -57 900




Sisäinen -7 044 -6 506 -6 560 -6 560 -6 560

A4100 TOIMINTAKULUT -7 044 -6 506 -6 560 -6 560 -6 560


A4200 Aineet, tarvikkeet -556

-700 -700 -700


Totalsumma -55 861 -57 746 -58 550 -58 510 -59 280


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 3 680 5 000 5 000 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -59 541 -62 746 -63 550 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -55 861 -57 746 -58 500 €/asukas 10 10 10 Kokouksia ja katselmuksia 5 5 5 Jätevesilausuntoja 41 45 45 Käsiteltyjä ympäristölupia 2 5 5 Käsiteltyjä ruoppausilmoituksia 35 30 30 Käsiteltyjä lannan varastointi-ilmoituksia

5 5 5

Luvanvaraisen ja rekisteröitävän toiminnan tarkastuksia

32 10 10

Ilmoitusten käsitteleminen: poikkeukselliset tilanteet, melua ja tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta tai koeluonteinen toiminta

2 1 1

80

Faktat Tulosalueelle kuuluu koko teknisen lautakunnan hallinto, kaavoitus sekä puistojen ja yleisten alueiden kun-nossapito. Kunta myy isännöitsijän ja kanslistin palveluita viidelle kiinteis-töyhtiölle, joilla on yhteensä 178 asuntoa ja kuusi liikehuoneistoa. Teknisen toimen kansliahenkilökunta hoitaa myös liikelaitos Maalahden Veden hallinnon.

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Talousarviovastaava: Kunnaninsinööri Tulosalue: C7001 Tekninen toimi

Visio Teknistä tointa kehitetään vastaamaan tulevaisuuden vaati-muksiin uusi teknologia ja ympäristönäkökulmat huomioon ottaen.

Toimiala Tekninen toimi huolehtii kunnan teknisistä palveluista sekä vastaa maankäyttöpalveluiden tuottamisesta ja kaavoitus-asioiden valmistelemisesta. Tekninen toimi voi tarvittaessa antaa asiantuntija-apua kunnan muille toimialoille ja kunnan kiinteistöyhtiöille.

Henkilöstö

Kokoaikaiset 6

Osa-aikaiset 3

Yhteensä 10

Henkilötyövuodet 7,8



Yhteistyö Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Stormossenin kanssa.

Toiminta on palveluhenkistä.

Kaavojen toteuttaminen.


Kunnan pohjakarttojen päivittäminen.

Tuulipuistojen yleiskaavojen laatimista jatketaan (ulkopuoliset kaavoittajat).

Kunnan osayleiskaavojen tarkistamista jatketaan.

Söderfjärdsbackenin asuntoalueen suunnittelemista jatketaan.

Kunnalla on valmius kaavoittaa pienehköjä asemakaava-alueita yksityisten maanomistajien sitä pyytäessä.

Teollisuus- ja asuntotonttien markkinointia jatketaan, ainakin 10 uutta varaussopimusta.

Pixne-klinikan ja Bergön kunnantoimiston myymistä selvitetään.


Yleiskaavojen tarkistamista jatketaan.

Rölandetin uusia tontteja markkinoidaan.

Söderfjärdsbackenin tonttien suunnittelemista, toteuttamista ja markkinoimista jatketaan.

81


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 119 528 83 990 85 690 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -1 073 567 -1 055 183 -1 068 030 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -954 039 -971 193 -982 340 €/asukas 172 173 175

Kaavoitus (ulk.) 126 604 181 350 189 140

€/asukas 23 32 34 Pelastustoimi (ulk.) 454 926 430 000 430 100 €/asukas 82 77 77 Isännöinti (ulk.) +9 447 -3 110 -3 770 €/asukas +1,7 -0,6 -0,7 Puistot ja yleiset alueet (ulk.) 35 724 33 510 37 620 €/asukas 6 6 7 Vuokrasopimuksia (asunnot) kpl (uusia) 69 80 80 Leikkipuistoja (lukumäärä) 5 5 5 Tontin varaussopimuksia (kpl) 12 15 12 Asemakaavoitettua maata (ha) 466 482 488 Yleiskaavoitettua maata (ha) 12 527 12 000 13 084 Vireillä olevia kaavoja (kpl) 5 8 5

82

C7001 Tekninen toimi Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C7001 Tekninen toimi -959 683 -1 000 683 -991 570 -1 001 080 -1 019 270

Ulkoinen -951 756 -980 250 -976 100 -985 610 -1 003 800


A3120 Myyntituotot 68 363 43 500 45 840 46 520 47 450


A4100 TOIMINTAKULUT -1 022 059 -1 021 760 -1 018 180 -1 027 230 -1 045 630




A4230 Avustukset -1 000 -1 000 -1 000 -1 010 -1 030


A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -29 A6120 Muut rahoitustuotot 0 A6140 Muut rahoituskulut -29 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUM -5 615 -8 390 -9 230 -10 440 -11 260


Sisäinen -7 926 -20 433 -15 470 -15 470 -15 470


A3120 Myyntituotot 42 973 34 090 34 380 34 380 34 380

A3250 Muut toimintatuotot 608 A4100 TOIMINTAKULUT -51 508 -54 523 -49 850 -49 850 -49 850




Totalsumma -959 683 -1 000 683 -991 570 -1 001 080 -1 019 270

83

Faktat 2015 Määrä Km Yksityistiet 70 115 Asemakaavatiet 32 Tievalaisimet 1 742 71 Hyötysatamat 2

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Talousarviovastaava: Tiemestari Tulosalue: C7005 Liikenneväylät ja hyötysatamat

Visio Kaikilla liikenneväylillä on hyvä kulkukelpoisuus normaali-oloissa kaikkina vuodenaikoina ympäri vuorokauden.

Toimiala Liikenneväyliä rakennetaan ja ylläpidetään kuntalaisille ja elinkeinoelämälle turvallisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla tiiviissä yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.



Tiet ovat kulkukelpoisia kaikkina vuodenaikoina.

Liikenneturvallisuutta parannetaan.

Kunnan tieverkoston kunnon kartoittaminen jatkuu.


Öjnantien tai Bockörsvägenin perusparannus, jos saadaan valtionavustus.


Öjnantien tai Bockörsvägenin perusparannus, jos saadaan valtionavustus.

Åminnen ja Söderfjärdenin välinen tieyhteys ei ole mukana suunnitelmassa. Tiesuunnitelma 146/2003/20./28.5.2003 oli voimassa 31.12.2011 saakka. Uudesta tiesuunnitelmasta teh-dään aloite, kun tarvetta ilmenee.

Kunnalla on valmius osallistua ja pyörä- ja kävelyteiden rahoittamiseen, jos hankkeet tulevat ajankohtaisiksi ELY-keskuksessa tulevan suunnittelukauden aikana.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 5 120 77 350 45 100 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -350 494 -346 990 -324 460 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) -345 374 -269 640 -279 360 €/asukas 62 48 50 Kunnossapitokustannukset (sis. päällystykset) 341 921 245 340 274 660 Yksityistiet (€/km) 1 866 1 626 1 580 Asemakaavatiet (€/km) 2 485 2 583 2 632 Liikenneonnettomuudet kunnan teillä 2 0 0 Tievalaisimien määrä 1 742 1 832 1 922

84

C7005 Liikenneväylät ja hyötysatamat Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C7005 Liikenneväylät ja hyötysatamat -569 928 -497 830 -629 370 -566 230 -594 190

Ulkoinen -569 928 -497 830 -629 370 -566 230 -594 190


A3170 Maksutuotot 888 73 850 41 400 42 020 42 860


A4100 TOIMINTAKULUT -350 494 -346 990 -424 460 -329 240 -335 780




A4270 Muut toimintakulut -95 -120 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUM -224 555 -228 190 -250 010 -282 770 -305 100


Totalsumma -569 928 -497 830 -629 370 -566 230 -594 190

85

Faktat 2015

Kunnan kiinteistöt:

Vuokrattavat asuinhuoneistot 54 Liikehuoneistot 16 Koulu- ja päiväkotikiinteistöt 11 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennukset

5

Metsämaata (ha) 215 Kiinteistömassa (m²) 39 622

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Talousarviovastaava: Kiinteistöpäällikkö Tulosalue: C7009 Kiinteistöt

Visio Tulosalue on taloudellisesti omavarainen, ja sijoitettu pääoma tuottaa voittoa. Rakennusten lämmittäminen on taloudellista ja ympäristöystävällistä.

Toimiala Kaikkien kunnan rakennusten ja ulkoalueiden sekä liikuntapaikkojen ja uimarantojen kunnossapito ja hallinto.

Henkilöstö

Kokoaikaiset, sis. rakennustyöntekijät

10

Osa-aikaiset 6 Yhteensä 17 Henkilötyövuodet 14



Ylläpidetään taloudellista kiinteistöjen käyttöä.

Ylläpidetään tarkoituksenmukaisia ja hyväkuntoisia kiinteistöjä, jotta kaikki käyttäjät ja vuok-ralaiset ovat tyytyväisiä.


Tulvasuojan (tukimuurin) rakentaminen Petolahden virastotalolle.

Uusi matto urheiluhallin käytävään.

Uusi lattiamatto Pixnen urheilumajalle.

Mogårdenin kuntotarkastus.

Valaisinten vaihto Korsnäsin terveystalolla.

Lukion kielistudion kunnostaminen.

Sähkölukon asentaminen yläkoulun keittiön oveen.

Sälekaihtimet musiikkisalin ikkunoihin.

12 suihkuseinää yläkoulun pukuhuoneisiin.

Tekninen lautakunta noudattaa tulevalla suunnitelmakaudella kunnanvaltuuston hyväksymää rakennusteknisten investointien tärkeysjärjestysluetteloa.

Kiinteistöjen energiatehokkuuden selvittäminen.


Kunnan kiinteistöjen saaminen energiatehokkaammiksi.

86

Käyttötalousarvio Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016

Tulot, valtuustoon nähden sitovat 3 056 038 3 068 545 3 067 539 Kulut, valtuustoon nähden sitovat -2 473 464 -2 337 300 -2 420 780 Netto, ei sitovat (ulkoiset ja sisäiset) 582 574 731 245 646 759 €/asukas (tulot) 105 131 115 Koulukiinteistöt (€/asukas, ulkoiset) 120 88 87 Päiväkodit 30 26 27 Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennukset 37 26 34 Liikuntapaikat (ei sis. uimarantoja) 43 33 34 Uimarannat ja Vägvikin monitoimitalo 5 3 3 Huoneistojen vuokrausaste 93 96 95

C7009 Kiinteistöt Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C7009 Kiinteistöt -112 104 55 525 -112 371 -218 031 -309 211

Ulkoinen -2 210 527 -1 961 260 -2 081 050 -2 186 710 -2 277 890


A3120 Myyntituotot 89 922 31 000 67 100 68 100 69 470

A3170 Maksutuotot 8 873 9 050 9 280 9 420 9 600


A4100 TOIMINTAKULUT -2 357 638 -2 037 530 -2 129 280 -2 147 630 -2 187 380




A4230 Avustukset -7 036 -12 050 -6 050 -6 140 -6 260


A6100 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT -120 A6120 Muut rahoitustuotot 0 A6140 Muut rahoituskulut -120 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUM -694 558 -675 720 -759 130 -858 570 -926 380


A7120 Kertaluonteiset poistot -70 304 Sisäinen 2 098 423 2 016 785 1 968 679 1 968 679 1 968 679


A3250 Muut toimintatuotot 2 214 249 2 316 555 2 260 179 2 260 179 2 260 179

A4100 TOIMINTAKULUT -115 826 -299 770 -291 500 -291 500 -291 500



Totalsumma -112 104 55 525 -112 371 -218 031 -309 211

87

Faktat 2015

Venepaikkoja 470 Venevajapaikkoja 214 Laitureita (metriä) 1 600 Kunnan rakennustyöntekijät huolehtivat satamatöistä.

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Talousarviovastaava: Tiemestari Tulosalue: C7015 Vapaa-ajan satamatoiminta

Visio Venepaikkojen määrä ja laatu mitoitetaan kysynnän ja resurssien mu-kaan. Tulosalue on taloudellisesti omavarainen, ja sijoitettu pääoma tuottaa voittoa. Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluun.

Toimiala Vapaa-ajan satamatoiminta ylläpitää pienvenesatamia voidakseen vuokrata kuntalaisille hyviä ja suojaisia venepaikkoja.



Mahdollisimman moni venepaikka on vuokrattu.


Pienvenesatamiin rakennetaan uusia laiturin kansia.

Vuokrausaste pidetään mahdollisimman korkeana.


Toiminta pidetään nykyisellä tasolla.

Pienvenesatamiin rakennetaan uusia laiturin kansia.


2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016

Tulot (ulkoiset ja sisäiset) 40 243 41 000 41 820 Kulut (ulkoiset ja sisäiset) -22 967 -34 410 -34 720 Netto, valtuustoon nähden sitovat 17 276 6 590 7 100 €/asukas (tulot) 3,1 1,2 1,3 Vuokrattuja venepaikkoja 405 420 405 Vuokrausaste (%) 77 84 77

88

C7015 Vapaa-ajan satamatoiminta Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C7015 Vapaa-ajan satamatoiminta 11 318 220 2 090 1 710 1 470

Ulkoinen 11 759 220 2 090 1 710 1 470



A4100 TOIMINTAKULUT -22 525 -34 410 -34 720 -35 070 -35 710



A4200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -870 -400 -850 -870 -890

A4230 Avustukset -2 800 -2 800 -2 800 -2 840 -2 900

A4270 Muut toimintakulut -23 A7100 POISTOT JA ARVONALENTUM -5 958 -6 370 -5 010 -5 670 -6 120


Sisäinen -441 A4100 TOIMINTAKULUT -441 A4200 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -441

Totalsumma 11 318 220 2 090 1 710 1 470

89

Toimielin: TEKNINEN LAUTAKUNTA Tilivelvollinen: Kunnaninsinööri Talousarviovastaava: Isännöitsijä Tulosalue: C7017 Kuntakonsernin työt

Visio Ensiluokkaista työtä, jotta käyttäjät ovat tyytyväisiä.

Toimiala Töitä tehdään kuntakonserniin kuuluville kiinteistöyhtiöille.



Toiminta tuottaa voittoa.


Huoneistoja kunnostetaan tarpeen mukaan.


Kunnostuksia tehdään tarpeen mukaan.

Mahdollista uudisrakentamista kunnanvaltuuston päätösten mukaan.

Käyttötalousarvio Tilinpäätös 2014 Talousarvio 2015 Talousarvio 2016

Tulot (ulkoiset ja sisäiset) 35 470 22 400 23 400 Valmistus omaan käyttöön 47 844 0 0 Kulut (ulkoiset ja sisäiset) -80 077 -20 160 -20 840 Netto, valtuustoon nähden sitovat 3 236 2 240 2 560 €/asukas (tulot) 0,6 0,4 0,5

C7017 Kuntakonsernin työt Tilinpäätös Talousarvio Talousarvio TS TS

2014 2015 2016 2017 2018

C7017 Kuntakonsernin työt 3 236 2 240 2 560 2 880 3 040

Ulkoinen 3 236 2 240 2 560 2 880 3 040



A3290 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 47 844 3720 Valmistus omaan käyttöön 47 844 A4100 TOIMINTAKULUT -80 077 -20 160 -20 840 -20 880 -21 200



Totalsumma 3 236 2 240 2 560 2 880 3 040

Faktat Kunnan kaksi rakennustyöntekijää tekee tarvittaessa kunnostustöitä kiinteistöyhtiöille.

90

Toimielin: MAALAHDEN VEDEN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Johtaja Talousarviovastaava: Johtaja Tulosalue: Liikelaitos Maalahden Vesi

Visio Vesilaitos Maalahden Vesi on taloudellisesti omavarainen ja toimii omakustannusperiaatteella ottaen huomi-oon tulevat investointi- ja kehittämistarpeet.

Viemärilaitos Maalahden Vesi pyrkii saamaan talouden tasapainoon estämällä vuotoja ja liittämällä lisää kiinteistö-jä viemäriverkkoon. Henkilöstöä on tärkeä kouluttaa riittävästi, jotta toimintaa voidaan pyörittää ta-loudellisesti järkevästi. Jotta puhdistustaso olisi optimaalinen, viemäriverkkoa ja pumppuasemia saneerataan vuosittain. Sa-neerattavana on vielä 10 betonista viemärikaivoa, 250 metriä viemäriputkea ja yksi pumppuasema. Vuonna 2016 vaihdetaan 10 betonikaivoa muovisiksi. Bergön viemärilaitoksen saneerausvaihtoehtoja selvitetään.

Toimiala Vesilaitos Vesilaitos toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä toiminta-alueellaan.

Viemärilaitos Viemärilaitos vastaanottaa ja puhdistaa kaikkien viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen jätevedet siten, että ympäristöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Liikelaitoksen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:


Peruspääoman tuottovaatimus 80 000

Toiminta-avustus vuonna 2016 49 435

91

INVESTOINTITALOUSARVIO 2016–2019

KUNNANHALLITUKSEN INVESTOINNIT

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Osakkeet ja osuudet

Osake- ja

menot

osuuspääoma tulot

netto 0 0 0 0

Kuntayhtymät menot -210 000 -210 000

tulot

netto -210 000 -210 000 0 0

2016–2017 Kunnan osuus sairaanhoitopiirille, keskussairaalan laajennus (210 000 €/vuosi).

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Maa-alueet

Maa-alueet

menot -70 000 -70 000 -70 000 -70 000

tulot 70 000 70 000 70 000 70 000

netto 0 0 0 0

2016–2018 Määräraha maa-alueiden hankkimiseksi sekä asuntotonttien ja muun kiinteän omaisuuden myynnistä saatavat tulot.

92

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Lukion tietokoneet menot -15 000 -15 000 -15 000 -15 000

tulot

netto -15 000 -15 000 -15 000 -15 000

Verkkosivut

menot -10 000

tulot

netto -10 000 0 0 0

Puhelimet

menot -30 000

tulot

netto -30 000 0 0 0

IT-laitteet

menot -20 000

tulot

netto -20 000 0 0 0

2016–2019 Lukion oppilastietokoneet.

2016 Verkkosivustohanke jatkuu, uusi intranet.

2016 Matkapuhelinten hankinta mobiilivaihteeseen siirryttäessä.

2016 Ipadien hankinta kaikkiin peruskouluihin (1 luokka per koulu) (ei yläkouluun).

Yhteensä -285 000 -225 000 -15 000 -15 000

93

PERUSTURVALAUTAKUNNAN SOSIAALIOSASTON INVESTOINNIT

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Kotipalveluautot menot -20 000

-20 000

tulot

netto -20 000 0 -20 000 0

2016 2018

Yttermalaxin kotipalvelupiirin kotipalveluauton, hankittu 2012, vaihto Yttermalaxin ja Övermalaxin yöpartiota varten. Petolahden kotipalvelupiirin kotipalveluauton vaihto, hankittu 2013.

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Kalusteet

menot -60 000 -15 000 -40 000

tulot

netto -60 000 -15 000 -40 000 0

2016 2017 2018

Bergön palvelukodin kalusteet (60 000 €). Lyranin kalusteet (15 000 €). Mogårdenin-Grangårdenin kalusteet (40 000 €).

Yhteensä -80 000 -15 000 -60 000 0

94

PERUSTURVALAUTAKUNNAN TERVEYSOSASTON INVESTOINNIT

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Siivous- ja välinehuolto menot -100 000

-20 000

tulot

netto -100 000 0 -20 000 0

IT-kehittäminen menot -75 000 -30 000 -15 000 -15 000

tulot

netto -75 000 -30 000 -15 000 -15 000

2016 2018

Suuren sterilointihuoneen laitteisto. Desinfektori, Korsnäs.

2016–2017 2016–2019

E-arkisto jatkuu, valtakunnallinen hanke, hammashuolto mukaan (60 000 € v. 2016 ja 15 000 € v. 2017). Abilita-ohjelman kehittäminen (15 000 €/vuosi).

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Vuodeosasto

menot -30 000 -30 000 -10 000

tulot

netto -30 000 -30 000 -10 000 0

Avosairaanhoito menot -40 000 -20 000 -10 000 -10 000 Lääkärin vastaanotto tulot

netto -40 000 -20 000 -10 000 -10 000

Hammashuolto menot -170 000 -95 000 -10 000 -10 000 Hammaslääkärin tulot

vastaanotto

netto -170 000 -95 000 -10 000 -10 000

95

2016–2018 2016–2017

Potilassängyt (15 000 € v. 2016 ja 2017, 10 000 € v. 2018). Kuntoutuslaitteet (15 000 €/vuosi).

2016 2017 2017–2019

EKG-laite, Korsnäs (10 000 €). Lääkärin huoneen/toimenpidehuoneen laitteet (30 000 €). EKG-laite, päivystys (10 000 €). Lääkärin huoneen/toimeenpidehuoneen laitteet (10 000 €/vuosi).

2016 2017 2018-2019

Käsittely-yksikkö, Maalahti, 3 kpl (90 000 €) uusitaan muuton yhteydessä. Käsittely-yksikkö 1 kpl suuhygienistille (30 000 €). Muut laitteet ja kalusteet muuton yhteydessä (50 000 €). Käsittely-yksikkö, Maalahti, 2 kpl (60 000 €). Muut laitteet (35 000 €). Muut laitteet (10 000 €/vuosi).

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Kalusteet

menot -300 000 -15 000 -40 000 -10 000

tulot

netto -300 000 -15 000 -40 000 -10 000

2016–2019 Terveyskeskuksen kalusteiden uusiminen kunnostuksen ja laajennuksen yhteydessä.

Yhteensä -715 000 -190 000 -105 000 -45 000

96

SIVISTYSLAUTAKUNNAN INVESTOINNIT

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Kalusteet

menot -20 000

Bergö skola

tulot

netto -20 000 0 0 0

Kalusteet

menot -50 000 -50 000

Yttermalax skola tulot

netto 0 -50 000 -50 000 0

2016 Kalusteiden hankinta uuteen Bergö skolaan.

2017–2018 Kalusteiden hankinta Yttermalax skolan lisärakennukseen.

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Irtain omaisuus

Kalusteet

menot -40 000

Lukio

tulot 12 000

netto -28 000 0 0 0

Kalusteet

menot -16 500

Kansalaisopisto tulot 4 620

netto -11 880 0 0 0

2016 Laitteiston hankinta sähköistä ylioppilastutkintoa varten (tulot = Korsnäsin osuus).

2016 Kielistudion uudistaminen.

Yhteensä -59 880 -50 000 -50 000 0

97

TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINNIT – IRTAIN OMAISUUS JA KIINTEÄT RAKENTEET

Irtain omaisuus ja Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

kiinteät rakenteet

Liikuntapaikat menot -46 000 -58 000 -45 000 -100 000

tulot

netto -46 000 -58 000 -45 000 -100 000

2016 2017 2018 2019

Mogårdenin kentän pysäköintialue (14 000 €) Alueen kunnostaminen, Pixne (10 000 €) Pixnen suoran päällystäminen (22 000 €) Pixnen traktorin vaihto (48 000 €) Övermalaxin puiston leikkivälineet (10 000 €) Ulkoliikuntavälineet, Högstadiet i Petalax (15 000 €) Petolahden leikkipuiston välineet (10 000 €) Urheilu- ja leikkivälineet, Övermalax skola (10 000 €) Urheilu- ja leikkivälineet, Bergö skola (10 000 €) Uusi lattiamatto Pixne-halliin (100 000 €)

Irtain omaisuus ja Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

kiinteät rakenteet

Muut

menot -90 000

-70 000

tulot

netto -90 000 0 -70 000 0

2016 2018

Ponttonilaituri Bergön kalasatamaan (90 000 €). Kunnantalon generaattori (50 000 €). Bergön traktorin vaihto (20 000 €).

98

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Kiinteät rakenteet

Asemakaavatiet menot -120 000 -120 000 -120 000 -120 000

tulot

netto -120 000 -120 000 -120 000 -120 000

2016 2017 2018–2019

Kevyen liikenteen väylä Övermalaxin yhdystielle (100 000 €). Ennakoimattomat hankkeet (20 000 €). Rölandetin asuntoalue (100 000 €). Ennakoimattomat hankkeet (20 000 €/vuosi). Söderfjärdsbackenin asuntoalue (100 000 €/vuosi). Ennakoimattomat hankkeet (20 000 €/vuosi).

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Kiinteät rakenteet

Tievalaistus

menot -120 000 -130 000 -100 000 -80 000

tulot

netto -120 000 -130 000 -100 000 -80 000

2016 2017 2018 2019

Åminnentien ja Petolahdentien valaistuksen valmistuminen (20 000 €). Saneeraus (15 000 €). Tuvaksentie, Rantatie–ranta (85 000 €). Långmossantien, Havras–Kackurabacken (60 000 €). Hamnfladavägen, Bergö (40 000 €). Långbackintie, Petolahden Pitkäraitti–Strandback, Petolahti (30 000 €). Uusi johdotus (20 000 €) ja saneeraus (80 000 €). Saneeraus (80 000 €).

99

Tärkeysjärjestysluettelon hankkeet: 1. Tuvaksentie, Rantatie–ranta (Yttermalax) 2. Långmossantie, Havras–Kackurabacken (Övermalax) 3. Hamnfladavägen (Bergö) 4. Långbackintie, Petolahden Pitkäraitti–Strandback (Petolahti) 5. Nykyisen tievalaistuksen saneeraus 6. Maalahdentie, Stenco–Uudensillantie (Övermalax) 7. Valltået (Bergö) 8. Petolahden Pitkäraitti (Petolahti) 9. Töckmovägen (Yttermalax)

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Kiinteät rakenteet

Päällystystyöt menot -190 000 -175 000 -180 000 -205 000

tulot

netto -190 000 -175 000 -180 000 -205 000

2016 2017 2018 2019

Malminkatu, uusi päällyste ja kävelytie/jalkakäytävä (190 000 €). Bjergantie ja kävelytie/pylväät sekä Pohjoispolku (175 000 €). Osia Kallkärrintiestä ja Petolahden Kirkkotiestä ( 110 000 €). Erikintie (70 000 €). Pixnen asuntoalue, Yttermalax (205 000 €).

Tärkeysjärjestysluettelon hankkeet: 1. Malminkatu, uusi päällyste ja kävelytie/jalkakäytävä (Yttermalax) 2. Bjergantie ja kävelytie sekä Pohjoispolku (Övermalax) 3. Osia Kallkärrintiestä ja Petolahden Kirkkotiestä sekä kävelytie päiväkodille (Petolahti) 4. Erikintie (Yttermalax) 5. Pixnen asuntoalue (Yttermalax) 6. Norrängintie (Yttermalax) 7. Mattlarinpolku, Mattaksenkuja (Yttermalax) 8. Emauksentie (Övermalax) 9. Törnintie, Törninkuja (Långåminne) 10. Matsintie, Länsipolku, Kilaksenkuja, Sebbaksenkuja (Petolahti) 11. Kestikievarintie (Yttermalax)

100

Talousarvio 2016

Suunnit. 2017

Suunnit. 2018

Suunnit. 2019

Kiinteät rakenteet

Yksityistiet

menot -94 000 -174 000 -132 000

tulot 47 000 87 000

netto -47 000 -87 000 -132 000 0

2016 2017 2018

Öjnantie (valtionavustukseen oikeutettu osa, johon kuuluu Öjnan huvilatie). Hanke toteutetaan, jos siihen saadaan valtionavustus (94 000 €, tulot 47 000 €). Bockörsvägen, perusparannus 1,9 km (174 000 €, tulot 87 000 €). Hanke toteutetaan, jos siihen saadaan valtionavustus. Öjnantien ja Bockörsvägenin hankkeet toteutetaan valtionavustuksen saantijärjestyksessä. Öjnantie Maalahden Öjnasta Majorsbackeniin 3,3 km (ei oikeutettu valtionavustukseen) (132 000 €).

Yhteensä -613 000 -570 000 -647 000 -505 000

101

TEKNISEN LAUTAKUNNAN INVESTOINNIT – TALONRAKENNUS

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Talonrakennus

Koulukiinteistöt menot -2 000 000 -2 150 000 -2 850 000 0 Yttermalax skola tulot

netto -2 000 000 -2 150 000 -2 850 000 0

Koulukiinteistöt menot -500 000

Bergö skola

tulot

netto -500 000 0 0 0

2016–2018 Yttermalax skolan laajennus. Kh 18.5.2015 § 121, 7 milj. euroa 2016–2018.

2016 Bergö skola (500 000 €). Talousarviomääräraha 2015, toteutuu 2016.

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Talonrakennus

Vammaishuolto menot -750 000 -750 000

tulot 375 000 375 000

netto -375 000 -375 000 0 0

Vanhustenhuolto menot -75 000 -75 000 -1 000 000 -1 000 000

tulot

netto -75 000 -75 000 -1 000 000 -1 000 000

Terveyskeskuskiinteistöt menot -2 000 000 -2 000 000 -250 000

tulot 600 000 600 000 75 000

netto -1 400 000 -1 400 000 -175 000 0

102

2016–2017 Vammaispalvelun asumisyksikkö Lyranin laajentaminen 7 paikalla (yhteensä 1 500 000 €: tulot 750 000 €, 1/2 vuonna 2016 ja 1/2 vuonna 2017).

2016–2019 Mogården, suunnittelu 75 000 €/vuosi, rakentamisen aloitus 2018.

Terveyskeskuksen kiinteistöt ovat yhteisiä Korsnäsin kunnan kanssa. Yli 150 000 euron investoinneista päätetään erikseen. Seuraavat hankkeet on kukin sidottu nettotasoltaan.

2016–2018 Terveyskeskuksen kunnostus ja laajennus.

Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018 Suunnit.

2019

Talonrakennus

Muut

menot -90 000 -110 000 -30 000

tulot

netto -90 000 -110 000 -30 000 0

2016 2017 2018

Bergön päiväkoti, ulkoeteinen (25 000 €). Övermalax skolan inva-wc (15 000 €). Granöradenin katon korjaus (50 000 €). Kalliolämpö, Bergöraden (50 000 €). Sebbaksenkuja, 5 h + k muuttaminen 2 huoneistoksi (60 000 €). Pukuhuone ja WC, Åminne (30 000 €).

Talonrakennushankkeissa noudatetaan Maalahden kunnan ohjeita: - lautakunta tekee aloitteen ja tarveselvityksen - lautakunta tekee hankesuunnitelman ennen määrärahan hakemista - kun hankesuunnitelma on hyväksytty, valtuusto päättää suunnittelumäärärahasta - tehdään tarkemmat suunnitelmat, joissa huomioidaan suunnittelu ja toteuttaminen. Investointipyynnöt ainoastaan tehdyn suunnitelman mukaisesti. Toiminnasta vastaava lautakunta vastaa myös sisustukseen tai muuhun irtaimistoon liittyvistä pyynnöistä. Valtuusto hyväksyy pääpiirustukset.

Yhteensä -4 440 000 -4 110 000 -4 055 000 -1 000 000

103

INVESTOINNIT YHTEENSÄ

2016 2017 2018 2019

Osakkeet ja osuudet -210 000 -210 000 0 0

Maa-alueet

0 0 0 0

Irtain käyttöomaisuus -929 880 -270 000 -230 000 -60 000

Kiinteät rakenteet ja laitteet -613 000 -570 000 -647 000 -505 000

Talonrakennus -4 440 000 -4 110 000 -4 055 000 -1 000 000

Liiketoiminta

0 0 0 0

YHTEENSÄ: Menot -7 301 500 -6 292 000 -5 077 000 -1 635 000

Tulot 1 108 620 1 132 000 145 000 70 000

Netto -6 192 880 -5 160 000 -4 932 000 -1 565 000

Kunnanhallitus -285 000 -225 000 -15 000 -15 000

Perusturvalautakunta -795 000 -205 000 -165 000 -45 000

Sivistyslautakunta -59 880 -50 000 -50 000 0

Tekninen lautakunta -5 053 000 -4 680 000 -4 702 000 -1 505 000

YHTEENSÄ:

-6 192 880 -5 160 000 -4 932 000 -1 565 000

Liikelaitos Maalahden Vesi -1 030 000 -785 000 -1 485 000 -1 595 000

YHTEENSÄ sis. Maalahden Veden -7 222 880 -5 945 000 -6 417 000 -3 160 000

104

TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUSTASOT

Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säädökset on koottu kuntalain 13. luvun 110. §:ään. Samassa pykälässä säädetään myös toiminnan ja talouden suunnittelusta vuotta pidemmällä aikavälillä. Talousarvio on valtuustoon nähden sitova seuraavasti: Käyttötalousarvion sitovuustaso on brutto, joten tulosalueittaiset menot ja tulot esitetään kunnan-valtuustolle erikseen lukuun ottamatta niitä tulosalueita, jotka esittävät vain nettotuloksensa. Tällai-sia tulosalueita ovat C1607 Yhteistyöpalvelut ja hankkeet, C2801 Henkilöstöhallinto, C7015 Vapaa-ajan satamatoiminta ja C7017 Kuntakonsernin työt. Investointitalousarvion sitovuustaso on hankekohtainen netto. Maalahden Veden investointien sito-vuustaso on myönnetty määräraha nettona. Summaan lasketaan myös Maalahden Veden liittymis-maksut. Kunnanhallitus vastaa siitä, että vuosikate saavuttaa budjetoidun tason eikä velkataakka kasva budje-toitua enempää. Kunnanhallitus vastaa myös siitä, ettei käyttöpääoman vähennys ylitä budjetoitua tasoa. Kunta on noudattanut vuodesta 2000 alkaen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita tuloslaskel-masta, rahoituslaskelmasta, taseesta ym. Jokaiselle lautakunnalle nimetään tilivelvollinen kuntalain 14. luvun 125. §:n mukaisesti. Kunnanval-tuusto valitsee tilivelvolliset. Jokainen lautakunta nimeää vastaavan viranhaltijan, talousarviovastaa-van, tulosalueelleen. Talousarviovastaavat ja tilivelvolliset ilmoitetaan talousarviossa. Talousarviovas-taavan tulee seurata toiminnan ja talouden kehittymistä tehtäväalueellaan ja informoida lautakuntaa ja tilivelvollista viranhaltijaa kehityksestä. Lautakunta muodostaa käyttösuunnitelmaansa tarvittaessa tehtäväalueita. Nämä osamäärärahat ovat hallintoelimeen nähden sitovia, hallintoelimen vahvistamat tavoitteet ja mahdolliset rajoitukset huomioiden. Viranomainen voi tarvittaessa vastaavalla tavalla jakaa määrärahat alemmalla tasolla. Kuntalain 13. luvun 110. § (10.4.2015/410): Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi ta-lousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksy-misen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tu-lee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lu-kien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainit-tuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot se-kä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai

105

nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä inves-tointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. 3. momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin.

106

LIITE

TALOUSARVIO

2016 MAALAHDEN VESI

107

Faktat 31.12.2014 Vesilaitos Johtoverkko, km 538 Paineenkorotusasemia 5 Vesilaitoksia 3 Viemärilaitos Viemäriputkia, km 106 Pumppuasemia 30 Viemärilaitoksia 2

Toimielin: MAALAHDEN VEDEN JOHTOKUNTA Tilivelvollinen: Johtaja Talousarviovastaava: Johtaja Tulosalue: Liikelaitos Maalahden Vesi

Visio Vesilaitos Maalahden Vesi on taloudellisesti omavarainen ja toimii omakus-tannusperiaatteella ottaen huomioon tulevat investointi- ja ke-hittämistarpeet.

Viemärilaitos Maalahden Vesi pyrkii saamaan talouden tasapainoon estämällä vuotoja ja liittämällä lisää kiinteistöjä viemäriverkkoon. Henkilös-töä on tärkeä kouluttaa riittävästi, jotta toimintaa voidaan pyö-rittää taloudellisesti järkevästi. Jotta puhdistustaso olisi optimaalinen, viemäriverkkoa ja pumppuasemia saneerataan vuosittain. Sa-neerattavana on vielä 10 betonista viemärikaivoa, 250 metriä viemäriputkea ja yksi pumppuasema. Vuonna 2016 vaihdetaan 10 betonikaivoa muovisiksi. Bergön viemärilaitoksen saneerausvaihtoehtoja selvitetään. Jotta toiminta-alueella sijaitsevat kiinteistöt saadaan liitetyksi viemäriverkkoon, on ryhdyttävä toi-menpiteisiin.

Toimiala Vesilaitos Vesilaitos toimittaa laatuvaatimukset täyttävää talousvettä toiminta-alueellaan.

Viemärilaitos Viemärilaitos vastaanottaa ja puhdistaa kaikkien viemäriverkkoon liittyneiden kiinteistöjen jätevedet siten, että ympäristöön kohdistuva kuormitus on mahdollisimman vähäinen.

Liikelaitoksen valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:

Peruspääoman tuottovaatimus 80 000 Toiminta-avustus vuonna 2016 49 435

Tunnusluvut Vesi Viemäri

2014 2015 2016 2014 2015 2016

Uusi liittymiä 39 20 20 36 50 50 Liittymien määrä 2 730 2 750 2 770 984 1 020 1 070 Laskutettu 84 % 90 % 91 % 77 % 80 % 83 % Veden hinta / käyttömaksu (€/m³)

1,15 1,15 1,15

1,80 1,80 1,80

Perusmaksu (€/vuosi) 100 100 100 120 120 120 Liittymismaksu 2 250 2 250 2 325 4 250 4 500 4 500

108

Liikelaitos Maalahden Vesi


2012 Tilinpäätös

2013 Tilinpäätös

2014 Talousarvio

2015 Talousarvio

2016 Suunnit.

2017 Suunnit.

2018

Liikevaihto

1 019 690 1 105 834 1 163 067 1 152 130 1 172 140 1 174 000 1 232 000

Liiketoiminnan muut tuotot

38 479 36 247 37 414 48 950 52 435 54 000 56 000

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot

-166 452 -182 298 -184 275 -187 350 -189 770 -190 000 -192 000

Eläkekulut

-37 336 -38 747 -40 284 -43 900 -43 140 -43 200 -44 000

Muut henkilösivukulut

-9 094 -8 845 -8 597 -10 320 -11 030 -11 100 -11 500

Palvelujen ostot

-310 021 -369 278 -375 252 -358 250 -379 630 -385 000 -390 000

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -125 877 -114 732 -120 180 -132 610 -135 000 -138 000 -141 000 Liiketoiminnan muut kulut

-6 934 -8 884 -11 866 -5 820 -5 460 -5 500 -5 500

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

-299 490 -306 864 -307 137 -324 000 -330 000 -335 000 -345 000

Liikeylijäämä

102 964 112 433 152 890 138 830 130 545 120 200 159 000

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut rahoitustuotot

1 092 2 255 2 562 2 000 2 000 2 000 2 000

Korkokulut kunnalle

Korkokulut muille

-32 782 -20 945 -18 563 -32 500 -25 000 -30 000 -35 000

Peruspääoman korvaus

-60 000 -60 000 -80 000 -80 000 -80 000 -80 000 -80 000

Muut rahoituskulut

-2 -2 -2

Ylijäämä ennen satunnaisia eriä 11 273 33 741 56 888 28 330 27 545 12 200 46 000

Tilikauden yli-/alijäämä 11 273 33 741 56 888 28 330 27 545 12 200 46 000

109

Liikelaitos Maalahden Vesi Rahoituslaskelma 2016 2017 2018

Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta

Sisäinen varainhankinta

Liikeylijäämä/-alijäämä (-)

130 545

120 200

159 000

Poistot

330 000

335 000

345 000

Rahoitustuotot ja -kulut (ulkoiset)

-23 000

-28 000

-33 000

Muut oikaisuerät (sisäiset tuotot ja kulut)

-80 000

-80 000

-80 000

Investoinnit

357 545

347 200

391 000

Käyttöomaisuuden investoinnit

-1 100 000

-785 000

-1 485 000

Investointimenojen rahoitusosuudet

70 000

0

0

Käyttöomaisuuden myyntituotot

Netto

-1 030 000

-785 000

-1 485 000 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta

-672 455

-437 800

-1 094 000

Rahoituksen rahavirta

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys, muualta

402 455 402 455 167 800 167 800

812 500 812 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys, muualta

Oman pääoman muutokset

0

0

0

Muut maksuvalmiuden muutokset

Lyhytaikaisten saamisten muutokset, kunnalta

Lyhytaikaisten saamisten muutokset, muualta

Lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen muutokset, kunnalle

Lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen muutokset, muualle

Liittymismaksujen muutos

270 000 270 000 270 000 270 000

281 500 281 500

Rahoituksen nettorahavirta

672 455

437 800

1 094 000

Rahavarojen muutos 0 0 0

110

LIIKELAITOS MAALAHDEN VESI – INVESTOINNIT

2016 2017 2018 2019

Vesilaitos

Pää- ja talojohdot -80 000 -80 000 -80 000 -80 000

Söderfjärdsbacken, asuntoalue -100 000 -100 000 Dieselgeneraattori, Bergön vesilaitos -45 000

Päävesijohto, perunahalli–ent. Lolaxin kauppa -45 000 Summa -170 000 -180 000 -180 000 -80 000

Viemärilaitos

Pää- ja taloputket -125 000 -125 000 -125 000 -125 000

Kehittämissuunnitelman mukaiset hankkeet Bredhällanin viemäri -75 000

Maalahden viemärilaitos – Tuvin viemäri -60 000 Mattlarintie 41–67 -25 000 Långåminnen pienpuhdistamo + paineviemäri

-100 000

Kolinan koulutien pienp. + paineviemäri

-80 000

Paxalin viemäri -290 000 Valtionavustus (Paxalin viemäri) 70 000 Viemäriputki perunahalli–ent. Lolaxin kauppa -75 000 Siirtoviemäri Petolahti–Hudholmen

-100 000 -1 100 000

(yhteensä 1,2 miljoonaa euroa)

Bergön viemärilaitos -10 000 -250 000 -750 000 -200 000

Kaivojen, verkostojen ja pumppuasemien saneeraus -20 000 -10 000 Söderfjärdsbacken, asuntoalue -200 000 -220 000

Summa -610 000 -585 000 -1 295 000 -1 505 000

Vesi- ja viemärihankkeet

Långåminnen vesilaitoksen saneeraus -240 000 -10 000 Osuus Påttin puhdistamosta -10 000 -10 000 -10 000 -10 000

Summa -250 000 -20 000 -10 000 -10 000

Menot yhteensä -1 100 000 -785 000 -1 485 000 -1 595 000

Tulot yhteensä 70 000

INVESTOINNIT YHTEENSÄ -1 030 000 -785 000 -1 485 000 -1 595 000

Vesiliittymismaksut 45 000 45 000 46 500 48 000

Viemäriliittymismaksut 225 000 225 000 235 000 235 000

Liittymismaksut yhteensä 270 000 270 000 281 500 283 000

111

LIIKELAITOS MAALAHDEN VESI

TAKSA VUONNA 2016

Hinnat ovat arvonlisäverottomia VESIHUOLTO JÄTEVESIHUOLTO

Käyttömaksu 1,15 euroa/m³ 1,80 euroa/m³

Korotettu käyttömaksu 2,88 euroa/m³

Väliaikainen käyttömaksu 2,88 euroa/m³ 4,50 euroa/m³

Perusmaksu 100 euroa/v. 120 euroa/v.

Korotettu perusmaksu 200 euroa/v.

Sprinklerimaksu 220 euroa/v.

LIITTYMISMAKSU

Omakotitalo 15 pistettä, vesi 2 250 euroa

Pistehinta 150 euroa

Omakotitalo vertailuneliömetri 1 000, jätevesi/hulevesi 4 500 euroa

Vertailuneliömetrin hinta 4,50 euroa

Muut kiinteistöt voimassa olevien ohjeiden mukaan

Yleiskustannukset, vesiliittymän kaivaminen 35 euroa

Yleiskustannukset, viemäriliittymän kaivaminen 35 euroa

Yleiskustannukset, vesi- ja viemäriliittymän

kaivaminen yhtä aikaa = 60 euroa 60 euroa

Mittarin tarkistusmaksu 50 euroa/kerta 50 euroa/kerta

Mittarin luentamaksu 20 euroa/kerta 20 euroa/kerta

Huoltokäyntimaksu 40 euroa/kerta 40 euroa/kerta Uudelleenliittymismaksu 100 euroa/kerta 100 euroa/kerta

Talousarvio 2016 - Malax · Sisäiset tuotot ja kulut, jotka ovat 3,8 miljoonaa euroa,...

Documents

Transcript of Talousarvio 2016 - Malax · Sisäiset tuotot ja kulut, jotka ovat 3,8 miljoonaa euroa,...