TALOUDENTEKIJÄT Nro. 6/2012

TIISTAINA 11. JOULUKUUTA 20126

Teknologia

TUMA on panostus kasvuyrityksiin jakansainvälistymiseen » 13

PrOfIILISSA:

Danske Bankin Kenneth Kaarnimo » 10

JOrmA TUrUNeN, TeKNOLOgIATeOLLISUUS ry:N TOImITUSJOhTAJA:

Asiakas pitää olla koko tuotantoprosessin ytimessä » 4–5

Minne menet oppisopimus? » 11

Kiina mahdollisuus myös alueen pk-yrityksille? » 8-9

Kyösti Lempiäinen: Mikkeli oli edellä- kävijä yrityspalveluiden yhdistämisessä » 15

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 11.12.20122

Puheenjohtajalta

Arkadianmäeltä

A

A

Julkaisija: Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 MikkeliKustantaja: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikkopuh. 0500 651 [email protected]

Julkaisujohtaja: Arto Tolvanenpuh. 0500 656 [email protected]

Toimitus: Ruth Lähdeaho, Tero Eloranta, Tiina Toivakka, Päivi Kapiainen-Heiskanen, Jaana Matikainen ja Arto Tolvanen Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinnapuh. 010 292 0330

Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oypuh. 010 292 0330, [email protected]

Ilmestyy vuonna 2013: 14.2., 13.4., 5.6., 12.9., 30.10. ja 11.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

etelä-Savon yrittäjälehti

Rauhallista Joulua ja hyvää Uutta Vuotta 2013!

Rantasalmen Yrittäjät toivottaa reipasta joulumiel-tä ja puheenjohtaja Esko kiittää kuluneista yhtei-sen tekemisen vuosista.

Joulumieltä tahdomme toivottaa. Joulurauhaa ja onnellista uuden vuoden aikaa.

Kun ilta saapuu ylle maan,luoden maahan sinihohdettaan.Kuulen laulun hiljaisen,rauha on täyttänyt sydämen.Rauhallista Joulunaikaa ,ja kaikkea hyvää tulevalle vuodelle!

Kiitokset jäsenille, yhteistyökumppaneille ja halli-tukselle kuluneesta vuodesta, rauhaisaa joulun ai-kaa ja onnea sekä menestystä vuodelle 2013!

Enonkosken Yrittäjät kiittää yhteistyökumppanei-taan ja jäsenistöään kuluneesta vuodesta ja toivot-taa Joulurauhaa ja menestystä Vuodelle 2013!

Lunta muahan puttoo Pilvi talvisukkoo kuttoo.Lumivanttuut sormissansa kuuset näkköö uniansa.Luonto antaa meille mallinitselle myös levon sallin.

Menestystä ja voimia uuteen vuoteen!

Punkaharjun Yrittäjät Kiittää menneestä vuodesta ja toivottaa Rauhallista Joulua ja Menestystä tule-valle vuodelle.

Puheenjohtajuuden päättyessä esitän Parhaimmat Kiitokset vuosien mittaan toiminnassa mukana olleille luottamushenkilöille, jäsenille, yhteistyö-kumppaneille ja sidosryhmille.

Joulu tuo tullessaan ison ilon, ja ehkäpä myös muutaman lisäkilon. Mutta ei huolta nyt asiasta tästä, vaan nautitaan elämästä!

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Syksyn kunnallisvaaleissa valittiin ennätys-määrä yrittäjiä seuraavaksi valtuustokaudeksi kuntien ja kaupunkien valtuustoihin huolimat-ta siitä, että valtuutettujen kokonaismäärä las-ki. Yrittäjien suhteellinen osuus kuntapäättä-jistä on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Näin ollen yrittäjillä on entistä paremmat mah-dollisuudet osallistua kunnalliseen päätöksen-

tekoon ja saada paremmin elinkeinopoliittiset ohjelmat yritysvaiku-tustenarviointeineen käyttöön päätöksenteossa.

yleinen ja etenkin julkisen sektorin heikko taloustilanne, pitkäai-kais- ja etenkin nuorisotyöttömyys, sekä terveyden- ja sosiaalipuolen jatkuvasti kasvavat menot asettavat uudet kuntapäättäjät entistä vai-keampien haasteiden eteen. Työllistämisvastuu on siirtynyt enene-vissä määrin pk-yrittäjille, sillä 1990-luvun laman jälkeen uudet työ-paikat ovat syntyneet pääasiassa pk-yrityksiin. Kuntien päätöksente-ossa tarvitaan talouselämän tietämystä ja ymmärrystä. Sitä yrittäjä-valtuutetut varmasti haluavat ja pystyvät tarjoamaan valtuustotyös-kentelyyn. Kuntien menoja pitäisi saada pienemmiksi ja verotuloja kasvatettua - siinä riittää haastetta päättäjille.

Kuntarakenneuudistus ja toteutetut kuntaliitokset asettavat omal-ta osaltaan päättäjät uusien haasteiden eteen, sillä asukkaiden ja ve-ronmaksajien tulee jatkossakin olla mahdollisimman tasavertaisessa asemassa asuinpaikasta riippumatta. Kuntalaisten palvelut on tuo-

tettava kuntakoosta riippumatta. Palvelurakenteita on pakko miet-tiä uudestaan. Palvelustrategian tekeminen kuntiin hyödyttää kaik-kia osapuolia ja hyvä palvelustrategia edesauttaa markkinoiden toi-mivuutta.

Suomen yrittäjien toiminta ulottuu maamme jokaiseen niemeen ja notkelmaan aluejärjestöineen ja paikallisyhdistyksineen. Paikallisyh-distyksillä on selkeä kuntakohtainen edunvalvontatehtävä, sillä alku-peräinen järjestörakenne pohjautuu kuntarakenteeseen. Kuntauu-distus saattaa vaikuttaa myös järjestömme rakenteeseen. Kuntauu-distusten ei haluta heikentävän järjestön paikallista toimintaa. Kun-taliitoksista huolimatta järjestön edunvalvonta säilyy lähellä yrittä-jää. Etenkin isompiin kaupunkikeskuksiin liittyvien kuntien paikal-lisyhdistyksillä on tulevaisuudessa merkittävä rooli uudenlaisen yh-teistyömallin rakentamisessa. Paikallisyhdistysten on tiivistettä-vä edunvalvontayhteistyötään. Tehtävämme on jatkossakin parantaa yritysten toimintaedellytyksiä koko Suomessa.

Vuoden ollessa lopuillaan on aika kiittää yrittäjyyden eteen aktiivi-sesti toimineita luottamus- ja toimihenkilöitä sekä yhteistyökump-paneita ja sidosryhmiä hyvästä yhteistyöstä!

rauhallista joulua ja menestystä tulevalle vuodelle!

Heikki Tynkkynen, puheenjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

hallitusohjelmalta on kuulemma pudonnut pohja pois. Jotkut vaativat jo kuuden puolueen edustajia jälleen koolle viikkokausiksi Säätytalol-le uutta ohjelmaa tekemään.

Ei kai sentään. Se olisi vain haitallista ja tar-peetontakin. Hallitusohjelman pohja ei ole ni-mittäin pudonnut mihinkään. Vai onko joku sitä mieltä, että enää ei tule tavoitella ohjelman mu-kaisesti kasvua ja työllisyyttä, Suomen luottoluo-kituksen säilyttämistä tai valtiontalouden tasa-painottamista.

Olen alkanut epäillä, että hallitusohjelmaa ei ole edes luettu. Erityisesti toistuva vaatimus oh-jelman muuttamisesta huomioimaan muuttunut taloustilanne ihmetyttää. Ohjelmahan on kirjoi-tettu aiemmista poiketen juuri siten, että sitä ei ole kiinnitetty yhden ajankohdan taloustilantee-seen tai ennusteeseen.

hallitus on luvannut tehdä vuosittain valtion-talouden tasapainottamiseksi tarvittavia lisätoi-menpiteitä. Viime keväänä näin jo tehtiin ja teh-dään myös ensi vuoden alussa. Epäilyistä huoli-matta. Toimenpiteisiin perustuen valtion luotto-luokituskin säilyy vahvana.

Tasapainotuksen tarkkaa euromäärää ei ole

yritetty ennustaa etukäteen. Eikä se olisi hyvin epävarmassa taloustilanteessa edes mahdollista-kaan. Prosentin kymmenyksen tarkkuudella teh-tävät talousennusteet huvittavat. Samojen en-nustajien etumerkitkin kun saattavat olla pieles-sä eli kasvu onkin laskua tai päinvastoin.

Lisätoimenpiteitä on sovittu tehtävän siten, et-tä samassa suhteessa leikataan menoja ja lisätään verotuloja. Tarkempaa sisältöäkin on avattu jo hallitusohjelmassa. Turha siis pohtia, onko esim. verovähennysten karsiminen mukana. On..

Tasapainotuksen tarve on sidottu valtion velan bruttokansantuoteosuuteen. Leikkausten ja ve-ronkorotusten vaihtoehtona on siis myös BKT:n kasvattaminen. Tämä on vaikeampaa kuin pelk-kä leikkaaminen ja verojen korottaminen. Vaike-aa siksi, että taloudellinen liikkumavara kasvu-panostuksiin on todella pieni. Vaikeaa myös sik-si, että mielipiteet parhaista kasvupanostuksista vaihtelevat suurestikin.

Ei tästä pelkällä leikkaamisella ja veronkoro-tuksilla nousta. Nyt tarvitaan myös kokonaan uusia, jopa ennakkoluulottomia keinoja. Jos on hyviä ideoita, otan niitä mielelläni vastaan.

Jouni Backman, kansanedustaja (sdp), Savonlinna

Yrittäjät – kuntien taloudentekijät?Onnea Jussi & Mikko!

Kasvun eväitä etsimässä

Paikallisyhdistysten joulutervehdyksiä

Taloudentekijät-lehti onnittelee lämpimästi maakunnallinen

vuoden Yrittäjä 2012 -palkinnon saanutta rantasalmelaista

PEL-tuote Oy:tä. Tutustu yritykseen www.pel-tuote.fi. Kuvas-

sa Jussi Ja Mikko Lappalainen palkintoa pokkaamassa Mik-

kelin Raviradalla.

TIISTAINA 11.12.2012 TALOUDENTEKIJÄT 3

Teknologia B

TUmA on Mikkelille ja Etelä-Savolle tär-keiden kärkialojen tutkimus-, kehitys-, osaamis- ja liiketoi-mintaympäristö.

Taloudentekijät, MikkeliArto Tolvanen

mikkelin Sammonkadulle elo-kuussa 2012 avattu n. 8 000 m2:n turvallisuus- ja materiaalitekno-logian innovaatiokeskus painot-taa toimintansa kärkitoimialojen, bioenergian, ympäristöturvalli-suuden sekä teknologia- ja puu-tuoteteollisuuden kehittämiseen ja kansainvälistämiseen.

TUMAn kehitysympäristöön ovat sijoittuneet Lappeenrannan teknillinen yliopiston Etelä-Sa-vossa toimiva alueyksikkö LUT-Savo, yrityksiä ja yhteisökumppa-neita kuten Environics Oy, start up -yritysten kehityspaja, osia Mikkelin ammattikorkeakoulusta (MAMK), yrityskehityspalveluita tarjoava Miktech Oy sekä Etelä-Savon pelastuslaitoksen ja Metsä-sairila Oy:n johto ja hallinto.

Ympäristöturvallisuuden ja ma-teriaaliteknologian huippuosaa-mista TUMAssa edustaa profes-sori Mika Sillanpään johtaman LUT-Savon kolme tutkimusryh-mää: kemiallisten vesien käsitte-lymenetelmien ja vesianalytiikan tutkimukseen keskittyvä vihre-

än kemian laboratorio, ohutkal-vopinnoituksen ja pinnan ominai-suuksien tutkimus johtajana pro-fessori David Cameron, ja bio-energian tutkimusyksikkö johta-jana professori Tapio Ranta.

LUT-Savon yksiköt tekevät kan-sainvälisesti arvostettua huippu-tutkimusta. Tutkimuksessa hae-taan aina myös tiivistä yhteistyö-tä maakunnan teknologiayritys-ten kanssa.

TUmAn konseptin tavoitteena on luoda edellytykset sille, että huip-puosaamisesta syntyy kansainvä-listä liiketoimintaa. Ympäristö-turvallisuusalan veturina kiinteis-tössä toimii Environics Oy, jonka liikevaihdosta yli 90 % kertyykin viennistä.

– Siirtyminen TUMAan mah-dollistaa yhtiölle aikaisempaa tii-viimmän yhteistyön samoissa ti-loissa toimivan LUT-Savon tutki-joiden kanssa, toteaa toimitusjoh-taja Kirsi Korhonen Environics Oy:stä.

TUMAn tarjoama toimintaym-päristö vahvistaa myös alkavan yrityksen toimintaedellytyksiä.

– Yhtiömme sijoittuminen TU-MAan on jo lyhyen ajan jälkeen osoittautunut oikeaksi ratkaisuk-si yhtiöllemme savukaasujen puh-distusratkaisuja kehittävä TASSU esp Oy:n toimitusjohtaja Seppo Paavilainen toteaa.

– Cleantech-alan yritysten ke-hittäminen on pitkälti hands on -kehittämistä yrityskumppaneit-temme kanssa, ohjelmakoordi-

naattori Heikki Silvennoinen va-lottaa.

TUMAn ideologian mukaisesti siellä sijaitsevat toimijat saavat sy-nergiaetua toistensa toiminnasta ja yhteistyöstä.

Bioenergialiiketoiminnan kehit-tämisen ja nimenomaan metsä-energiaan keskittyvää Biosaimaa-klusteria kokoaa kehityspäällikkö Mika Muinonen.

– Uusia biopolttoainejalostei-den mm. biohiiltä ja bioöljyn ke-hittäminen on luonnollista met-sävaroiltaan runsaassa Etelä-Sa-vossa, Mika Muinonen sanoo ja kannustaa alueen yrityksiä mu-kaan klusteriin.

Klusterin yritysten yhteistyö

TUMAssa toimivan professori Ta-pio Rannan johtaman tutkimus-ryhmän kanssa on tiivistä.

Cleantechillä ja ympäristötur-vallisuusteknologialla on vahvas-ti kasvavaa kysyntää vientimark-kinoilla. Siksi alat ovat myös Mik-kelin kaupungin omassa elinkei-nopolitiikassa valitsemia strate-gisia kärkialoja. TUMA konsep-ti on tehokas kaupungissa olevan osaamisen ”käyntikortti”, mitä on helppo esitellä vieraille.

– TUMAssa on jo käynyt vieraita esimerkiksi Kiinasta, jotka ovat olleet hyvin kiinnostuneita täältä löytyvästä osaamisesta, Miktech Oy:n toimitusjohtaja sekä osaa-mis- ja innovaatioympäristöistä vastaava Vesa Sorasahi paljastaa.

Ideana koota yhteen johtavaa asiantuntijuutta ja aikaansaa-da kannattavaa liiketoimintaa

– Kiinnostaville start up -yrityksil-le TUMA tarjoaa oivan kasvuym-

päristön, mihin liittyy vahva yri-tyksen osaamiseen kehittämiseen liittyvä tuki, TUMAn Start Up Centeristä vastaava Marjo Niittu-aho-Nastolin kertoo.

– Jotain valmennuksemme ta-sosta kertoo se, että start-up oh-jelmassa oleville yrityksille myön-nettiin yhteensä 2,5 miljoonaa eu-roa kehitysrahoitusta vuoden 2012 alkupuoliskolla, Niittuaho-Nasto-lin jatkaa.

– TUMA on menestyvien yritys-ten eteläsavolainen näyteikkuna.

Miktech Oy:n turvallisuus- ja materiaaliteknologian keskus TUMA:

Menestyvien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen tarpeisiin

miktech Oy:n toimitusjohtaja sekä osaamis- ja innovaatioympäristöistä vastaava Vesa Sorasahi uskoo viennin mahdollisuuksiin muun muassa Kiinassa, jossa cleantechin ja ympäristöturvallisuus-teknologian kysyntä kasvaa vahvasti.

� Turvallisuus- ja materiaaliteknologian innovaatiokeskus Mikkelissä

� Tavoitteena kasvattaa ja kehittää alueen yritysten liiketoimintaa ja vientiä avainalueilla

� Rakennusinvestointi: 13,4 milj. euroa

� Pinta-ala: 7815 m2 � Avajaiset 24.8.2012 � Vuokrataso: 16,-/m2 � Osoite: Sammonkatu 12,

Mikkeli � Lisätietoja: www.miktech.fi

TUmA

haluaisitko sinä hankkia uuden tie-tokoneen valmiiksi asennetuilla ohjel-milla, omilla tiedos-toilla ja entisillä ase-tuksillasi?

Taloudentekijät, SavonlinnaArto Tolvanen

– Johtoajatuksemme on, että asiakas ei hanki pelkkää konetta ja asennuslevyjä pahvilaatikossa, vaan täysin oman mielen mukaan toimivan yksilöllisen laitteen, jo-ta voi heti käyttää, NeuvonenPal-veluiden toimitusjohtaja Janne Neuvonen kertoo.

AntenniNeuvonen tunnetaan Savonlinnan seudulla nettiyhte-yksien monipuolisena rakentaja-na ja antennitarpeiden toimittaja-na. Nyt palvelu on laajentunut en-tisestään tietokoneiden myyntiin. korjauksiin, huoltoihin ja tarvike-myyntiin. Samalla otettiin käyt-töön nimi NeuvonenPalvelut, jo-ka sitoo yhteen AntenniNeuvo-sen, uuden Tietokoneliikkeen ja verkkokauppa eletarvike.com:n.

– Kun Savonlinnan Tietokone-liike Viiskulmasta tuli myyntiin, päätimme heti ostaa sen, jotta pys-tyisimme palvelemaan asiakkai-tamme entistä paremmin kiinteäs-tä toimipaikasta ja pitämään mo-nipuolisen varaston atk-laitteita ja tarvikkeita, Neuvonen selventää.

Samalla Neuvosen työtiimi kas-voi Savonlinnan tietokoneliikkeen työntekijöillä.

Valmiiden konepakettien ja läp-päreiden lisäksi uudesta Tietoko-neliikkeestä saa koneen järkihin-taan laatuosista koottuna.

– Pystymme suunnittelemaan koneen oikeaan käyttötarkoituk-seen, vaikkapa pelikoneeksi, teol-lisuuteen tai liikkuvampaan käyt-töön, Neuvonen opastaa.

– Me myös huollamme sen, minkä myymme ja opastamme laitteiden käyttöön.

Lisäksi liikkeestä löytyy johdot ja liittimet kaikkiin tarpeisiin.

– Joskus on asiakas on käynyt hakemassa erikoisliittimiä ennen lähtöään sellutehtaan asennustöi-hin Brasiliaan, Neuvonen kertoo.

”Pystymme suunnittele-maan koneen oikeaan käyt-tötarkoitukseen, vaikkapa pelikoneeksi, teollisuuteen tai liikkuvampaan käyttöön.”Janne Neuvonen

yrittäjävetoinen asiantuntijayritys toimii ketterästi ja kielitaitoisesti

NeuvonenPalvelut palvelee erittäin monipuolisesti: asuntojen uusien AV-laitteiden keskitetystä hallin-nasta, tietokoneisiin, antenneihin

ja mobiililaajakaistaliittymiin. – Joskus toteutamme metsäko-

neiden mittalaitteiden asennus-työtä iltaisin ja viikonloppuisin ja joskus toteutamme elektroniikan osalta huippuvarusteltua vapaa-ajankohdetta venäläisasiakkail-lemme, Neuvonen luettelee.

– Palvelemme myös venäjäksi ja meillä on laaja asiakaskunta laatua

arvostavia venäläisiä. He arvosta-vat, että osaamme virittää halutut venäläiset TV-kanavat näkyviin. Olemme Digitan Pro -kumppani ja SETI AT-hyväksytty asennusliike.

Asuinkiinteistöjen elektroniset laitteet kokonaishallintaan

– Alussa asensimme harava-an-

tenneja, kaapeli-TV:ita, satelliit-ti-TV:ita sekä AV-laitteita. Nyt asuin- ja kiinteistökohtaiset asen-nustyöt ovat kokonaisuuksia, jot-ka helpottavat asukkaiden elämää sekä lisäävät asumisviihtyvyyttä.

– Myös olemassa olevia laittei-ta voidaan usein ohjata keskitetys-ti asetuksia muuttamalla, Neuvo-nen vinkkaa.

– Yhdistämme nykyaikaisen talotekniikan toimimaan netin kanssa yhdessä. Lämmitys, ilman-vaihto ja esimerkiksi turvakame-rat ovat kaikki hallittavissa verkon yli, Neuvonen opastaa.

Palvelua – ei pelkkiä tuotteita

AntenniNeuvonen täydensi palveluitaan hankkimalla Tietokoneliikkeen Olavinkadulta. Tietokoneliikkeen henkilökuntaan kuuluu uusia kasvoja ja vanhoja tuttuja, mukaan lukien Joonas Pasanen (vas.). Toimitusjohtaja Janne Neuvonen (oik.) kertoo, että kivijal-kamyymälästä saa tietokone- ja antennituotteet, asennukset, vinkit, käyttöopastukset ja huollot saman katon alta.


Tarkastellessa Etelä-Savon elinkeinoelä-mää voi todeta, että taantuma on tainnut kohdella aluetta ke-vyemmin kuin monia muita alueita Suo-messa.TaloudentekijätRuth Lähdeaho, teksti

yritysten lukumäärä on pysynyt lähes ennallaan ja työllisyydes-säkään ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoden 2008 jälkeen. Yksi selitys tähän on, että Etelä-Savon yrityksistä merkittävä osa on pieniä ja keskisuuria perheyh-tiöitä.

Alueelle on Teknologiateolli-suus ry:n Itä-Suomen asiantunti-jan Timo Hahtalan kertoman mu-kaan panostettu merkittävästi vii-meisen 10 vuoden aikana. Aina-kin tällä hetkellä näyttää siltä, että elinkeinotoiminnan tukirahat on käytetty vaikuttavasti eikä taantu-man vaikutukset näytä kovin dra-maattisilta Etelä-Savon seudun yritystoiminnassa.

Osaava henkilökunta menes-tyksen edellytyksenä

Teknologiateollisuuden toimitus-johtaja Jorma Turusen mielestä Etelä-Savon alueella ei ole mitään estettä harjoittaa tuotantoa, aina-kin elinympäristönä alue on mi-tä mainioin. Tärkeintä teknolo-giayrityksen toiminnalle on, että alueella on tarjolla korkeatasoista, koulutettua henkilökuntaa. Yri-tysten ja koulutusorganisaatioi-den välinen yhteistyö on keskeis-tä alueen kilpailukyvyn kannalta.

On erityisen tärkeää panostaa koulutuksen laatuun, eikä niin-kään ammattikorkeakoulujen lu-kumärään lähialueilla. Oppilai-tosten nykyistä määrää voisi olla järkevää karsia laadukkaan ope-tuksen ylläpitämiseksi. Savonia on muuten kansainvälisissäkin vertailuissa onnistunut hyvin.

Asiakaskokemukset tuotannon ytimessä

Jorma Turunen kokee tärkeimpä-nä, että koko yrityksen liiketoi-minta entistä enemmän keskittyy lisäarvon tuottamiseen asiakkail-le, jokaisessa asiakaskohtaami-sessa. Asiakaskokemuksen pitäi-si olla koko tuotantoprosessin yti-messä ja tuotantolähteisestä ajat-telusta on päästävä pois. Hyvää esimerkkiä näyttää ruotsalainen pakkausvalmistaja SCA.

Yhtiö tarjoaakin asiakkailleen koko logistiikkaprosessin; valmis Elektroluxin valmistama kodinko-ne pakataan viimeisteltyyn pak-kaukseen ja toimitetaan jopa suo-raan kauppaan. Myös logistiikka-ratkaisutoimittajana tunnettu Tet-rapak tekee jatkuvaa yhteistyö-tä nestemäisiä elintarvikkeita val-

mistavien asiakkaidensa kanssa. Tiivis yhteistyö johtaa koko pro-sessin sujuvuuteen, sitouttaen asi-akkaan pakkausvalmistajaan. Mi-tä paremmin ymmärretään asi-akkaan liiketoimintaa ja osallis-tutaan tuotekehitykseen, sitä pa-remmat mahdollisuudet on enna-koida asiakkaan muuttuvat tar-peet.

Jorma Turusen mielestä alueella ei kannatakaan kilpailla päämark-kinoilla toimivien suurten kan-sainvälisten yritysten kanssa, vaan hakea mahdollisuuksia osamark-

kinoilta. Päämarkkinat on tietysti tunnettava, jotta voidaan tunnis-taa osamarkkinoiden tarjoaman liiketoimintapotentiaalin. Pie-nemmällä organisaatiolla on mah-dollisuus toimia joustavammin ja oikea-aikainen muutos markkinan muuttuessa auttaa pitämään etu-matkan suuriin nähden.

monitahoisella yhteistyöllä kasvua

Suomalaisille sopii hyvin teknolo-giaintensiiviset alat ja eri teknolo-

gioiden yhdistäminen luovalla ta-valla. Suomessa vallitsevat työvoi-makustannusrakenteet heikentä-vät kilpailumahdollisuuksia ma-talan osaamistason sarjatuotan-nossa, mutta suomalainen huip-puosaaminen on tutkitusti edul-lista Suomessa.

Suurin työllistäjä alueella on pk-yritykset, joiden resurssit ovat kuitenkin rajalliset. Alueen yritys-tukipalveluilla on selkeä tehtävä kasvuyritysten tukemisessa. Esi-merkiksi EU-rahat pitäisi saada kohdistettua oikein, eli sinne mis-

tä niistä on eniten hyötyä - työllis-tämiseen. Tässä asiassa julkishal-linnon toimijoilla on tärkeä rooli.

Konepaja Ket-Met Oy:n toimi-tusjohtaja Tuomas Kalasen mie-lestä etenkin pk-yritykset kokevat yhteistyön yrityspalvelukeskus-ten kanssa tärkeäksi ja sitä on syy-tä jatkossa kehittää. Esimerkiksi keskukset voivat yhdessä paikal-listen yritysten kanssa kehittää te-hokkaita keinoja tunnistaa ja jär-jestelmällisesti kerätä maailmalta tietoa tulevista trendeistä. Tietoa voi hyödyntää mietinnöissä mihin

tulevaisuuden teknologioihin alu-eella kannattaa panostaa.

Tuomas Kalasella on hyviä ko-kemuksia yhteistoiminnasta mm. Savonlinnan Noheva-teknologia-puistossa toimivan kuitulabora-torion kanssa. Laboratorio on eri-koistunut sellu- ja paperitekniik-kaan liittyvien uusien menetelmi-en tutkimukseen. Useat yritykset hyödyntävät laboratorion palve-luita ja toiminta edesauttaa myös eri alalla toimivien yritysten kes-kinäistä kokemusten- ja tiedon-vaihtoa. Tuomas Kalanen soisi vastaavanlaisen toiminnan lisään-tyvän alueella myös muiden, esi-merkiksi energia- ja ympäristö-teknologioiden kohdalla.

Venäjä – suuri ja mahtava mahdollisuus

Venäjä on Jorma Turusen suosik-kiaihe Itä-Suomen elinkeinoelä-mään liittyvissä keskusteluissa. Miksi pitäisi lähteä esimerkiksi äärimmäisen kilpailluille Yhdys-valtain markkinoille kun naapuri-maan kasvu on useilla toimialoilla 10-20 prosenttia?

Venäjäkin on muuttunut ja on korkea aika unohtaa asenteet ja menneen ajan mielikuvat neuvos-toliikemiehistä. Nykyiset kun ovat hyvin verkottumishaluisia, nuo-ria ja nälkäisiä. Yritysten olisi syy-tä aktiivisemmin palkata Suomes-sa asuvia venäläisosaajia. Henki-lökohtaiset suhteet ja tuttuus on Venäjällä arvossaan. Esimerkiksi tataariliikemiehet ottavat yhteyt-tä Suomen elinkeinoelämään en-sisijaisesti täällä olevien tataarien kautta.

Vastikään Skolkovo-säätiön pu-heenjohtajaksi nimitetty Pekka Viljakainen kannustaa suomalai-sia yliopistoja aktiiviseen opiske-lijavaihtoon venäläisten yliopisto-jen kanssa. Lisäämällä työntekijä- ja opiskelijavaihtoa opitaan tunte-maan venäläistä liiketoimintaa ja liikemiehiä. Venäläiset ovat kiin-nostuneita toimimaan Suomessa ja venäläisten investointien pitäi-si olla tervetulleita Suomeen. Täl-lä hetkellä Venäjä onkin noussut Suomen suurimmaksi kauppa-kumppaniksi.

On hyvä muistaa, että Venäjä on laaja maa, eikä Pietari ja Mos-kova ole ainoita venäläisiä liike-toimintakeskuksia. Mm. Tatars-tanin pääkaupungissa Kazanissa on suuria tuotantolaitoksia, joil-le suomalaisyritykset tekevät ali-hankintaa.

Tiedossa valoisa tulevaisuus

Teknologiayrityksillä on hyvät mahdollisuudet menestyä Ete-lä-Savossa myös tulevaisuudessa. Tarvitsemme vain rohkeutta yh-distää ja laajentaa alueella olevaa teknologiaosaamista ja varmistaa, että alueella riittää tulevaisuuden tarpeisiin vastaavaa koulutettua työvoimaa.

Alueella tarvitaan avointa ja ak-tiivista yhteistoimintaa, jonka ta-voitteena on tunnustella ja jakaa tietoa maailmalla vallitsevista ja mahdollisesti kasvavista trendeis-tä.

TeknologiaB

Etelä-Savo – mainio pa ikka tuotannolle

–yritysten toiminnalle on erittäin tärkeää, että teknologiayritysten ja koulutusorganisaatioiden yhteistyö toimii, Teknologiateolli-suus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen pohtii.

”Oppilaitosten nykyistä määrää voisi olla järkevää karsia laadukkaan opetuksen ylläpitämiseksi.”

”Lisäämällä työntekijä- ja opiskelijavaihtoa opitaan tuntemaan venäläistä liike-toimintaa ja liikemiehiä.”


Teknologia B

Etelä-Savo – mainio pa ikka tuotannolleKet-met – kasvua asiakkaiden kanssa

Ket-met Oy on perustamisvuo-desta 1966 lähtien muuttunut ja myös tulevaisuudessakin joustaa asiakastarpeen ja markkinoiden muuttuessa. Yrityksen tavoitteena on tehdä pitkän tähtäimen yhteis-työtä asiakkaiden valmistuspro-sessien kehittämisessä.

Ket-Met tarjoaa lisäarvoa asi-akkaille nopeuttamalla tuotteen markkinoilletuloa ja lisäämällä valmistusprosessin kustannuste-hokkuutta. Tuotannon osallistu-minen tuotteen suunnitteluun jo kehittelyvaiheessa nopeuttaa tuo-tantoprosessin valmistumista ja Ket-Met pyrkiikin osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vai-heessa asiakkaidensa tuotekehi-tykseen.

Ket-met luottaa jatkossakin yh-teistyön onnistuvan ammatti-taitoisen henkilöstön ja moder-nin konekannan avulla. Jatkuvan muutoksen ja ajantasaisuuden pi-tää olla toimitusjohtaja Tuomas Kalasen mielestä näkyvää. Hänel-le on tärkeää aina näyttää asiak-kaalle vierailun yhteydessä jotain uutta.

Viimeisin hankinta on mitta-uslaite, jolla Ket-Met pystyy mit-taamaan kappaleita aina 20 µm:n tarkkuudella. Laite on hankittu yhtiölle tärkeän asiakkaan vaati-muksesta ja tuo lisää uskottavuut-ta Ket-Metin toimintaan. Yrityk-sellä on jatkossa mahdollisuus tarjota myös seudun tarkinta mit-tauspalvelua sitä tarvitseville.

myös Ket-metissä arvostetaan ammattitaitoa. Pk-yrityksessä henkilöstöllä on monasti moni-puolisempi työnkuva kuin suures-sa yrityksessä ja nopeasti kehitty-vässä yhteisössä moniosaajat ovat erityisen arvokkaita rekrytointeja.

Ket-Metin pajalla on moder-nien CNC-keskusten lisäksi van-hempia manuaalisia työstökonei-ta, joilla kivikova ammattilainen osaa työstää aivan yhtä tarkko-ja kappaleita kuin mitä ohjelmoi-tavalla työstökoneella saadaan ai-kaan. Välillä onkin huoli siitä, mistä manuaalisen työstämisen osaajat löytyvät tulevaisuudessa.

Tuomas Kalanen harmittelee, että tehty ammattikorkeakoulu-uudistus on vaikeuttanut entisen teknikkotason osaamista omaa-vien henkilöiden palkkaamista.

Nykyisen ammattikoulun ja am-mattikorkeakoulun välillä on suu-ri ero. Toisaalta henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuen henkilö voi kehittyä ammattikoululaises-ta esimiestehtäviin ja insinööris-tä taas voi kehkeytyä kädentaitaja.

Tuomas Kalanen arvostaa Sa-vonlinnanseudun yrityspalveluita, joita voisi hyödyntää enemmän-kin mm. EU-rahoituksen osalta. Oman työn ohessa ei ole aikaa pa-neutua mahdollisesti tarjolla ole-vaan rahoitukseen saati työlää-seen hakuprosessiin.

Oman osaamisen lisäksi yhtiöl-lä on apuna laaja ja osaava yhteis-työverkosto, mikä mahdollistaa entistä laajempien kokonaisuuk-sien toimittamisen asiakkaille.

Savonlinna Works Oy – projektiosaamista

Andritzin Oy:n tytäryhtiö Sa-vonlinna Works Oy on alueen va-kiintuneimpia työllistäjiä ja tar-joaa monelle alueen yritykselle alihankintatyötä. Yhtiö tavoitte-lee laajoja erinomaista osaamis-

ta vaativia projektitoimituksia. Kustannustehokkuuden merki-tys vaan lisääntyy entisestään ja Savonlinna Worksin on kilpailta-va myös konsernin sisäisistä toi-meksiannoista.

Yhtiö käyttää paljon alihankki-joita, pitäen oman henkilökun-nan lukumäärän suhteellisen va-

kiona. Lisäresursseja palkataan aina tarvittaessa, projektikohtai-sesti.

Savonlinna Works Oy:n toimi-tusjohtaja Kaj Lindh painottaa, että alueen kehityksen kannal-ta on erittäin tärkeää, että myös yritysmaailma tietää alueen ke-hityssuunnitelmista.

Keskusteluyhteyttä kunnan kanssa on syytä kehittää. Esimer-kiksi infra-hankkeet, kuten tien-rakennus sekä muutokset len-toja junaliikenteeseen vaikutta-vat yritysten toimintaan ja inves-tointipäätöksiin. Yritykset voivat omalta osaltaan myös olla vai-kuttamassa ja tukemassa erilais-ten alueen infrahankkeisiin liit-tyvien investointipäätösten ai-

kaansaamisessa. Myös Kaj Lindh painottaa alu-

eella olevan ammattitaitoisen henkilökunnan merkitystä yri-tyksen toiminnalle. Koulutus on yhtiössä erittäin tärkeää, ja oppi-sopimuskoulutus on osoittautu-nut hyväksi tavaksi saada osaa-vaa henkilökuntaa yhtiöön.

Savonlinna Worksillä on hy-vin toimiva yhteistyö paikallis-ten koulutuslaitosten kanssa ja erityisen toimikunnan tehtävänä on jatkuvasti kehittää toimintaa ja koulutuksia yhtiön tarpeisiin.

Osaamisintensiiviset alat ovat Kaj Lindhin mielestä niitä, joi-ta alueelle kannattaa houkutella koska suurten tuotantosarjojen saaminen Suomeen on onnen-kauppaa. Viimeaikainen tren-di on siirtää tuotanto Suomesta halvemman työvoiman maahan ja pitää tuotekehitys Suomessa.

Tuotekehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että aina-kin osa tuotannosta sijaitsee lä-hellä tuotekehitystä. Tuotekehi-tys ilman tietoa valmistuksesta ei vaan ole yhtä vahvaa. Savonlinna Worksissä tehdään omaan tuo-tantoon liittyvää tuotekehitystä. Tuotekehitykeen liittyvä yhteis-työ ja tiedon jakaminen muiden konsernin yksiköiden kanssa on jatkuvaa.

Venäjä on myös Savonlinna Worksille tärkeä kasvualue. Täl-lä hetkellä Venäjälle toimitetaan melko säännöllisesti pienempiä valmistus- sekä huoltoprojekte-ja.

Ket-met Oy on moderni konepaja, jonka tuotteista suurin osa menee vientiin.

Savonlinna Works Oy:n konepajan pihalle kerättiin kesällä asiakkaalle toimitusta varten koko sellu-tehtaan laitteisto yhtä aikaa.

� kehittämispalveluja erityises-ti teknologiateollisuuden pk-yrityk-sille. Tavoitteena on yritysten me-nestyksen ja kilpailukyvyn paranta-minen myös vaikeana taloudellise-na aikana.

� hallitus- ja yrityskummipalvelui-ta pk-yrityksille (Mentorpooli). Ko-keneet liikkeenjohtajat ovat pro bono -periaatteella 6 kk:n ajan toi-mitusjohtajan käytettävissä neu-vonantajina. Liikkeenjohtajat tu-kevat mm. kansainvälistymishank-keissa, liiketoimintasuunnitelmien valmistelussa, rahoituksen hankin-nassa jne. Moni jatkaa yrityksessä esim. hallitustyöskentelyssä.

� tarpeiden kokoamista yrityksil-tä ja välitetään tietoa toimialasta ja aktivointitoimenpiteistä yrityksille.

Teknologiateollisuus ry:n TrIOplus-hanke tarjoaa

”Viimeisin hankinta on mit-tauslaite, jolla Ket-Met pys-tyy mittaamaan kappaleita aina 20 µm:n tarkkuudella. Laite on hankittu asiakkaan vaatimuksesta ja tuo lisää uskottavuutta Ket-Metin toimintaan.”

”Tuomas Kalanen arvostaa Savonlinnanseudun yritys-palveluita, joita voisi hyö-dyntää enemmänkin mm. EU-rahoituksen osalta. ”

”Tuotekehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää, että ainakin osa tuotannosta sijaitsee lähellä tuotekehi-tystä. Tuotekehitys ilman tietoa valmistuksesta ei vaan ole yhtä vahvaa.”

”Nykyään kustannustehokkuuden merkitys aina vaan lisääntyy ja Savonlinna Worksin on kilpailtava myös konsernin sisäisistä toimeksiannoista. Yhtiö käyttää paljon alihankkijoita, pitäen oman henkilökunnan luku-määrän suhteellisen vakiona.”


Raha & talous C

maailmantalous on tänä vuonna kasvamassa melko normaalia tahtia eli runsaat kolme prosenttia.

etenkin Kiinassa ja eräissä muis-sa kehittyvissä talouksissa tahti on jatkunut reippaana. Yhdysval-lat on massiivisten elvytystoimi-ensa varassa kasvanut kohtuudel-la eli noin kaksi prosenttia. Sen si-jaan meidän euroalueemme tuo-tantomäärä on jo hieman supistu-nut. Hyvin latteata on kehitys ol-lut muissakin Euroopan maissa.

Maanosamme näkymiä on jo yli kahden vuoden ajan rasittanut pelot julkisten talouksien kyvystä hoitaa velkojaan. Etenkin surkea Kreikka on ollut päättäjien harmi-na jatkuvasti. Keväällä päästiin so-puun Kreikan yksityisten velkoji-en saamisten leikkaamisesta noin 100 miljardilla eurolla.

Aivan äskettäin päätettiin mer-kittävistä helpotuksista Euroo-pan vakausvälineen antamiin lai-noihin. Ainakin hetkeksi tämä helpottikin pelkoja eurooppalai-sen finanssikriisin kärjistymises-tä, mutta monia lisätoimia velka-saneerauksineen on tulevinakin vuosina odottamassa.

Toinen maailmatalouden mer-kittävä uhkatekijä on vielä van-hempi tuttu eli Lähi-idän poliitti-nen kriisi. Mikäli pahimmat pelot sillä suunnalla toteutuvat, ajautuvat Persianlahden öljymarkkinat kaa-okseen ja hinnat nousevat pilviin Hormuzin salmen sulkeutuessa.

Varsinainen kauhuskenaario olisi Euroopan velkakriisin ja Lä-hi-idän sotatilan samanaikai-nen puhkeaminen. Näistä uhista huolimatta suhdanne-ennustajat odottavat ihan kohtuullista maa-ilmantalouden kasvua myös ensi vuodelle, koska ennustajat oletta-vat näiden uhkien jäävän toteutu-matta ensi vuonna.

Kaikissa vaihtoehdoissa kuiten-kin euroalueen talouskasvu jää jokseenkin olemattomaksi myös ensi vuonna, ja kysynnän paino-piste lepää entistä enemmän Aasi-an markkinoilla.

Suomessakin syksy oli synkistelyn aikaa

Kuluneen syksyn aikana niin yri-tysten kuin kuluttajienkin suh-danneodotukset laimenivat kuu-kausi kuukaudelta. Luottamusin-dikaattoreiden mukaan teollisuu-den ja rakennusalan yritykset ar-

vioivat tuotantomääränsä supis-tuvan lähikuukausina. Myös kau-pan ja muiden palvelujen optimis-mi lopahti loppukesällä. Kulutta-jien luottamus on sekin alentu-nut, mutta kuitenkin usko oman kotitalouden näkymiin on pysy-nyt lievästi plussan puolella.

Tuoreet tilastotiedot kertovat

Suomen bruttokansantuotteen supistuneen hieman kuluvan vuo-den ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Näin Suomenkin talous-luvut täyttävät taantuman määri-telmän, jonka mukaan talous on supistunut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.

Vuoden 2012 tammi-syyskuus-

sa oli bruttokansantuotteen mää-rä aivan sama kuin vuotta aiem-min. Vienti oli vähentynyt run-saan prosentin. Yksityinen kulu-tus oli vielä kaksi prosenttia suu-rempi kuin viime vuonna, mut-ta julkinen kulutus oli supistunut puoli prosenttia.

Investoinnit olivat vähentyneet runsaan prosentin, kun uusien ta-lojen rakentaminen oli vähenty-nyt neljä prosenttia, mutta maa- ja vesirakentaminen sekä kone- ja laitehankinnat olivat lisääntyneet hieman.

Kotitalouksien ostovoima on jatkanut pitkää nousuaan

Kuluvana vuonna palkansaajien bruttoansiot ovat kohonneet noin 3,5 prosenttia. Eläkkeitä nostet-tiin vuoden alkaessa 3,6 prosent-tia. Inflaatio eteni alkuvuonna kolmen prosentin tahdissa, mutta syksyllä kuluttajahinnat kohosivat alle kolmen prosentin vauhdilla.

Täten kotitalouksien nettotu-lojen ostovoima on hieman ko-honnut tänäkin vuonna, vaik-ka kansantalous ei ole kasvanut lainkaan. Kaikkiaan kotitalouk-sien tulojen ostovoima on lisään-tynyt peräti 18 vuotta peräkkäin. Jopa huikeana finanssikriisivuon-na 2009 ostovoima nousi pari pro-senttia, vaikka koko kansantalou-den reaalitulot supistuivat yli kah-deksan prosenttia.

Vuonna 2013 kansantuote voi kasvaa marginaalisesti. Työttö-myys väistämättä lisääntyy hie-man, mutta työttömyysaste ko-honnee vain puolella prosentti-yksiköllä runsaaseen kahdeksaan

prosenttiin. Työttömyyden nou-sua hillitsee yhä lisääntyvä virta työstä eläkkeelle.

Inflaatio liikkunee 2,5 prosen-tin paikkeilla, ja bruttopalkat ko-honnevat inflaation kanssa sa-maa tahtia. Eläkkeet ovat ensi vuonna 2,8 prosenttia tätä vuot-ta korkeammat. Kuitenkin vero-tus kiristyy hieman, joten kotita-louksien ostovoima supistuu jon-kin verran.

Vaalilupauksista on syytä antaa periksi

Ensi keväänä on tärkeätä tehdä päätöksiä työurien pidentämistä, sillä vaikutukset toteutuvat vasta viiveellä. Onkin tärkeätä, että ta-louspolitiikan suunnittelussa luo-vutaan vanhoista sitoumuksis-ta, joita vaalikamppailuissa luvat-tiin lähes kaksi vuotta sitten. Työ-markkinoilla kaivataan monia uu-sia joustoja, jotta kuuluisasta jul-kisen talouden kestävyysvajeesta selvitään.

Valtionvelka nousee väistämät-tä vielä muutaman vuoden, mut-ta menoja tulonormien muok-kaaminen on syytä toteuttaa niin, että velan nousu saadaan pysäy-tettyä edes neljän vuoden pääs-sä. Myös viennin kilpailukyvyn heikkeneminen on pysäytettävä. Onneksi korot pysyvät pohjalu-kemissa myös vuonna 2013 ja hy-vin todennäköisesti myös vuon-na 2014.

Lauri UotilaJohtava neuvonantajaDanske Bank

Tutut epävarmuudet varjostavat talousnäkymiä

Lauri Uotila Johtava neuvonantaja,Danske Bank

� Valmistui ta-loustieteiden maisteriksi Tam-pereen yliopis-

tosta vuonna 1973. � Työskenteli 1974-1982 Tilasto-

keskuksessa kehittäen mm. uusia

laskentamenetelmiä kansantalou-den tilinpidon laatimiseen.

� Siirtyi vuonna 1982 Postipan-kin ekonomistiksi, ja seurasi lähel-tä pankkialan säännöstelyn purka-mista ja siitä seurannutta edellistä 90-luvun pankkikriisiä.

� Tullut Suomen ekonomistipii-reissä tunnetuksi erityisesti talous-tiedon kansanomaistajana.

Kuka?

Bruttokansantuote ja työttömyys1990 = 100, kausitasoitettu

Source: Reuters EcoWin

90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 1285

89

94

98

103

108

114

120

126

132

138

145

153

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

Työttömyysaste, %

Bruttokansantuote(vasen asteikko)

(oikea asteikko)

Palkat ja inflaatio%, vuosimuutos


2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Ansiotaso

Palkkasumma

Kuluttajahinnat

(3 kk:n liukuva keskiarvo)

Bruttokansantuote ja työttömyysPalkat ja inflaatio

Luottamus talouskehitykseen SuomessaSaldoluku, kausitasoitettu


2008 2009 2010 2011 2012-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

-60

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

Kuluttajat

Rakentaminen

Palveluelinkeinot

Teollisuus

Luottamus talouskehitykseen Suomessa

%, koroltaan enintään vuodeksi sidotut (kuukausikeskiarvot)Uusien asuntolainojen korot

%, Koroltaan enintään vuodeksi sidotut (kuukausikeskiarvot)


2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

3,5

4,0

4,5

5,0

5,5

6,0

Euroalue keskimäärin

Suomi

12 kk:n euribor

Uusien asuntolainojen korot


Raha & talous C

– Kaikkien pitää varautua lakisäätei-sen eläkekertymän heikkenemiseen, Mandatum Lifen Itä-Suomen ja Ky-menlaakson alueella operoiva myyntijoh-taja Petri Tuominen opastaa. Vapaaehtoinen eläkesäästämi-nen turvaa monen yrittäjän an-siotason eläkkeelle siirryttäes-sä. Vapaaehtoisen eläkesäästämi-sen ehtoja on vuosien varrella hei-kennetty ja voidaankin sanoa, mi-tä vanhempi sopimus sen parem-mat ehdot.

– Nyt kannattaa tehdä pitkäai-kainen eläkesäästämissopimus tai yrityksen eläkevakuutus tämän vuoden puolella, koska silloin voit alkaa nostaa eläkettäsi lakisäätei-sen eläkeiän alusta, tällä hetkel-

lä 63-vuotiaana. Jo vuonna 2013 tehtyjä sopimuksia voi alkaa nos-taa vasta lakisääteisen eläkeiän lo-pusta, tällä hetkellä 68-vuotiaana, Petri Tuominen opastaa.

Jos taas olet tehnyt vapaaeh-toisen eläkesopimuksen ennen 18.9.2009 voi säästöjä ruveta naut-timaan 62-ikävuodesta lähtien, ja siirtymäaikaa on vuoden 2016 lop-puun, joten ennen siirtymäajan loppua kannattaa maksaa sopi-mukseen mahdollisimman pal-jon.

yrityksillä mahdollisuus tehdä monipuolisempia ratkaisuja

Yritykset voivat toteuttaa myös ryhmäeläkeratkaisuja. Yrityksil-le maksu on pääsääntöisesti ko-konaan vähennyskelpoinen. Nos-tettaessa eläkettä verotetaan an-siotuloveroprosentin mukaisesti. Kuluttajapuolella saa verotukses-sa vähentää pääomatuloveropro-sentin verran eli 30% ja nostetta-essa sitä verotetaan pääomatulo-veroprosentin mukaisesti.

– Asiakas voi valita vapaehtoi-siin eläkevakuutuksiin sijoitta-miensa varojen sijoituskohteen Danske Bankin koko rahastore-pertuaarista.

ryhmäeläkeratkaisu on erin-omainen instrumentti suku-polvenvaihdosratkaisuissa

– Ryhmäeläkeratkaisu usein erit-täin järkevä tapa hoitaa luopuvi-en yrittäjien eläketurva kuntoon ja samalla helpottaa tulevan su-kupolven yrityksen haltuunottoa, Tuominen toteaa.

Ryhmäeläkeratkaisu on yrityk-sille myös tehokas tapa hyödyn-tää tehtyä hyvää tulosta. Ratkai-su kannattaa tehdä myös henkilö-kunnalle, jolloin voidaan sitouttaa ja kannustaa yrityksen tärkeintä voimavaraa.

– Tervetuloa Danske Bankin asiantuntijoiden juttusille ja las-kemme teille, mikä vaihtoehto kussakin tapauksessa on edulli-sin, Tuominen kannustaa.

Eläkeasiat kuntoon tämän vuoden puolella

mandatum Lifen Petri Tuominen huomauttaa, että vuonna 2013 tehtyjä eläkesäästösopimuksia voi alkaa nostaa vasta 68-vuotiaana.

Nykyään on tavallista, että vanha asunto myydään ennen uuden ostamista. Näin ei tarvitse pelätä ns. kahden asunnon loukkua tai sitä, että kiireessä jou-tuu myymään vanhan asunnon ale-hintaan. Joskus vanha asunto menee kaupaksi ensiesittelyssä, jos-kus prosessissa hujahtaa useampi kuukausi. Tär-keintä ei ole myyntipäivien lukumäärä vaan, että lopputulos on paras mahdollinen.

Oma välittäjä, satoja myyjiä ja parhaat markkinointikanavat

Kiinteistömaailmassa sinua palvelee oma välittäjä. Oma välittäjä auttaa sinua asunnonvaihdon suun-nittelussa ja huolehtii, että asuntoasi markkinoi-daan parhaalla mahdollisella tavalla. Saat asun-tosi myyntiin maan laajimman ja tehokkaimman myyntiverkoston: 900 Kiinteistömaailman välit-täjää valjastetaan etsimään ostajaa. Asiakasrekis-terissämme on valmiina tuhansia asiakkaita. Kiin-teistömaailma.fi verkkopalvelussa käy kuukausit-tain noin 300.000 eri kävijää. Tutkimusten mukaan yli 85 prosenttia heistä etsii asuntoa netistä. Alle 60-vuotiaissa osuus on lähes sata. Naapuri-infoilla katsomme halutessasi löytyykö ostaja lähiseudulta.

Kaikki alkaa kotikäynnistä

Kun harkitset asuntosi myyntiä tai vaihtoa, ota yh-teys Kiinteistömaailmaan. Välittäjä sopii kanssa-si maksuttoman kotikäynnin, jonka aikana välit-täjämme perehtyy kunnolla asuntoosi ja toiveisii-si. Saat myös tietoon ja kokemukseen perustuvan näkemyksen siitä, miten asuntoa kannattaa lähteä markkinoimaan ja myymään ja millä hinnalla.

mitähän asunnosta saa?

Alueiden sisälläkin on suuria eroja asuntojen hin-noissa, koska asunnot ovat kunnoltaan, varuste-tasoltaan ja tyyliltään erilaisia. Kysynnän ja tarjon-nan suhde myös vaikuttaa. Viime kädessä asunnon hinta määräytyy sen mukaan, millä hinnalla myy-jä on halukas myymään ja millä ostaja ostamaan. Kiinteistömaailman välittäjät ovat ammattilaisia hinnan arvioinnissa. Hinta-arvioidemme onnistu-misprosentti on 98.

miten taion asunnostani parhaat puolet esiin?

Ennen myynnin aloittamista koti kannattaa katsas-taa läpi ulkopuolisen silmin, piilottaa turhat tava-rat kaappeihin ja paikata pienet, helposti korjatta-vat viat. Mikäli asunnossa on joku selkeästi myyn-tihintaa alentava seikka, sen kunnostamista kan-nattaa harkita.

hyvä välittäjä maksaa hintansa takaisin

Kiinteistömaailmassa välittäjien palkkio on aina si-dottu kauppaan. Jos asunnostasi ei tule kauppoja, välittäjät eivät saa työstään palkkiota. Välittäjäm-me tekevät kaikkensa, jotta asunnollesi löytyy hy-vä ostaja.

Tarjouskauppa

Tarjouskaupassa asunnolle ei aseteta myyntihintaa vaan lähtöhinta, josta ostajat tekevät tarjouksia ylös-päin. Näin saat aina parhaan markkinahinnan. Jo jo-ka kolmas asuntomme myydään Tarjouskaupalla.

Onko asunnossani vikaa?

Lain mukaan myyjällä on velvollisuus kertoa tie-dossaan olevista asunnon vioista tai puutteista vä-littäjälle, jonka tehtävä on kertoa niistä ostajaeh-dokkaille. Ostajalla puolestaan on velvollisuus tu-tustua asuntoon huolella ennen kaupan tekoa ja havaita näkyvissä olevat puutteet ja viat. Asunto-kaupan osapuolet ovat harvoin rakennusalan am-mattilaisia. Suosittelemme osakehuoneistoille am-mattitaitoisen kuntotarkastajan tekemää kosteus-mittausta, sekä pientaloille ja kiinteistöille kunto-

tarkastusta.

Voinko varautua piileviin virheisiin?

Kaikki asunnon virheet eivät näy päällepäin. Lain mukaan myyjä on korvausvastuussa ostajalle pii-levistä virheistä, joita ostaja ei ole voinut huoma-ta kaupantekohetkellä ja joita ei ole löytynyt kun-totarkastuksessa. Osakehuoneistoissa myyjän vas-tuu kestää kaksi vuotta, kiinteistöissä viisi. Vakuu-tusyhtiöt tarjoavat myös piilovirhevakuutuksia, jot-ka korvaavat tietyin ehdoin asunnon piilevistä vir-heistä aiheutuvat korjauskustannukset.

ramppaako asunnossani porukkaa?

Vaikka asunnoista on verkkopalveluissa hyvät ku-vat, aniharva ostaa asunnon näkemättä. Asunto pitää päästä näkemään paikan päällä. Järjestäm-me ostajille sekä yksityisesittelyjä että yleisesittely-jä. Yksityisesittelyihin varataan aika, yleisesittelyt pidetään tiettyyn aikaan ja sinne voi tulla ilmoit-tamatta. Asuntoesittelyt hoitavat välittäjät, eikä omistaja ei ole yleensä paikalla.

miten seuraan myynnin edistymistä?

Oma välittäjäsi on palveluksessasi koko asunto-kaupan ajan. Hän pitää sinuun säännöllisesti yh-teyttä ja kertoo, miten asunnon markkinointi on edennyt. Voit koska tahansa itse soittaa tai laittaa sähköpostia omalle välittäjällesi. Kiinteistömaa-ilmassa sinulle avataan myös nettiin Kotikansio. Kotikansiosta seuraat reaaliajassa asuntosi myyn-tiprosessia. Näet sieltä myös, kuinka paljon asun-toasi on katsottu verkkopalveluissa.

Jihuu, sain tarjouksen

Vastaanotamme ostotarjoukset aina kirjallisina ja ilmoitamme niistä heti sinulle. Ostajatarjouksis-sa on voimassaoloaika, jonka kuluessa sinun täy-tyy antaa vastaus. Sinulla on kolme vaihtoehtoa: hyväksyä tarjous, hylätä tarjous tai tehdä ostajal-le vastatarjous. Vastatarjous sitoo sinua samalla ta-valla kuin ostotarjous sitoo ostajaa. Mikäli asuntosi myydään Tarjouskaupalla, ostajien tarjoukset ovat aina voimassa vähintään 48 h. Näin ostajaehdok-kaat ehtivät reagoida. Tarjouskaupassa myyjät ei-vät tee vastatarjouksia.

mistä uusi koti, kun vanha menee alta?

Jo ennen asunnon myynnin aloittamista mieti mil-loin olet valmis muuttamaan? Mikäli pelkäät, et-tä uuden asunnon löytämiseen menee aikaa, pyydä omaa välittäjääsi kirjaamaan asuntosi myyntiehtoi-hin riittävä vapautumisaika.

rahoitus Danske Bankista

Jos sinulla on jo entistä asuntolainaa, voi olla, et-tä joudut neuvottelemaan sen kodinvaihdon yh-teydessä uudelleen. Saatat tarvita uuteen asun-toon myös lisärahoitusta tai remonttirahaa. Kiin-teistömaailman asiakkaana saat paikallisesta Dans-ke Bankista kilpailukykyisen lainatarjouksen. Riit-tää kun kerrot tarpeistasi omalle välittäjällesi ja Danske Bankin yhteyshenkilö otta sinuun yhteyt-tä. Danske Bankin asiakkaana saat puolestaan Kiin-teistömaailmassa 10 % alennuksen välityspalkki-osta.

Kirjallinen sopimus ja selkeät säännöt.

Kiinteistömaailmassa teet oman välittäjän kanssa välityspalvelusta aina kirjallisen sopimuksen, jon-ka yhteydessä sovit välityspalkkiosta. Välityspalve-lun hinta sisältää kiinteän peruspalkkion sekä pro-senttiosuuden, joka lasketaan asuntosi lopullisesta kauppahinnasta.

Lisätietoa saat Savonlinnan, mikkelin tai Piek-sämäen Kiinteistömaailmasta.

Vaihtaisinko kotia?Kodinvaihto on iso ja tärkeä projekti, jota kannattaa suunnitella. Millainen asuinalue? Haaveiletko huolettomasta kerros- tai rivita-lohuoneistosta, komeasta kivilinnasta vai omasta pikku tuvasta? Mikä on uudessa kodissa tärkeää, mikä vähempiarvoista? Millä aikataululla voit luopua vanhasta asunnostasi? Miten saat asuntosi korkeimman mahdollisen hinnan? Viekö se aikaa, kestääkö her-mot?


Nousevan talouden maaD

Kaikki odottavat henkeään haukkoen talouden uutta nousua. Uusi päällikkö Xi Jingping (59), joka nousee Kiinan presidentiksi virallisesti en-si maaliskuussa lupaa, että Kiina nousee kolmen vuoden sisällä maailman suurimmaksi taloudeksi ja kymmenessä vuodessa nykyinen bruttokansan-tuote kaksinkertaistuu. 2020 se on siis 80 biljoonaa yuania eli noin 12,8 biljoonaa US dollaria.

Bruttokansantuote USA:ssa ja Euroopan unio-nissa on nyt hieman yli 12 biljoonaa dollaria. Ver-tailun vuoksi Suomen BKT on nyt noin 6 biljoonaa USD pienempi kuin Kiinan. Vuoden 2012 brut-tokansantuotteen kasvutavoitteensa, 7,5%, Kiina näyttäisi analyytikkojen mukaan saavuttavan.

Suositun oopperalaulajatar Peng Liyuanin mies

Nykyinen Kiinan kansantasavallan presidentti Hu Jintao kehuu vuolaasti uutta puoluejohtajaa, ny-kyistä varapresidenttiä, Xi Jingpiniä. Xi:n isä on entinen puolueaktivisti, joka joutui luopumaan vallasta ja Xi lähetettiin ”tutustumaan maanvilje-lyyn” ankariin oloihin ja mm. asumaan luolissa.

Valtavalla sitkeydellä ja tarmolla hän nousi puo-lueen johtoon ja presidentiksi. Sitkeyttä kuvaa se, että Xi valittiin puolueen jäseneksi vasta seitse-männellä yrittämällä. Nyt Xi luotsaa ylintä valtaa

Kiinassa käyttävää, seitsemänjäseniseksi kutistet-tua politbyroon pysyväiskomiteaa.

– Kehitys on ratkaisu ongelmiin, Xi julistaa.Xin strategisena päätavoitteena on buustata si-

sämarkkinoita, lisätä kulutusta ja kasvattaa ku-luttajien ostopotentiaalia. Myös alueista luvataan huolehtia. Esimerkiksi rakentamisen painopis-te on jo siirtynyt pois suurista keskuksista ja mm. luotijunareitistöä on valmiina jo hulppeat 8600 km.

Kiinan sisäinen lentoliikenne on modernia ne-tistä varattavaa kauppatavaraa. Lentolippuvara-ukset onnistuvat helposti esimerkiksi osoitteesta www.ctrip.com. Luotijunalla voi pyyhältää edulli-sesti Shanghain ja Pekingin 1300 kilometrin välin reilusti alle viidessä tunnissa. Shanghain lentoase-

Vallanuudet kasvot

Kiinan talouskasvu veti happea ennen 18. puoluekokousta. Kaikki uudet suunnitelmat olivat kyl-

lä valmiina, mutta uusi puoluejohto haluaa räväyttää massiiviset talouden tukipaketit liikkeelle vasta ensi vuoden puolella, heti valtaantulon jälkeen.

Taloudentekijät , Shanghai ja Suzhou, Kiina Arto Tolvanen

” Ilman puoluekirjaa yleneminen valtion-yhtiöissä on vaikeaa ja puolueen jäsenyys tuo myös mukanaan suhteita, jotka ovat bisneksen teon kannalta Kiinassa välttä-mättömiä.”

Kuvatekstit:

1. Kiinassa myydään ylivoimaisesti eniten kalliita urheilu- ja loistoautoja.2. Perinteiset kiinalaiset elementit väistyvät kaupallisuuden tieltä.3. Luotijunaverkostoa on Kiinassa rakennettu 8600km.4. Logistiikassa on käytössä myös perinteisempiä kulkupelejä.5. Juna-asemilla oli puoluekokouksen vuoksi tiukat turvatoimet.6. finpron Shanghain vientikeskuksen johtaja Jari makkonen auttaa suomalaisyrityksiä pureutumaan Kiinan markkinoille.7. rakentaminen Shanghaissa on huimaa, vaikka pääpainopiste onkin siirtynyt jo maakunta- kaupunkeihin.8. Suzhoun 13 miljoonan asukkaan ”pikkukaupunki” on idyllinen ranta-alueiltaan.9. Shanghaissa perinteinen arkkitehtuuri väistyy tornitalojen tieltä.10. Veneily on Kiinassa vielä harvojen herkku.


Nousevan talouden maa D

Tällä hetkellä kuuminta hottia Kiinan bisneksessä ovat puh-das länsimainen ruoka ja clean tech: ne ovat kaikkien huu-lilla. Mediassa on käsitelty useita ruokaskandaaleja ja alan hy-gieniassa on usein petraamista. Ilmansaasteet ja likaantuneet vedet ovat saaneet kiinalaiset innostumaan ympäristötekno-logiasta. On huomattu, ettei ole järkevää pysäyttää saastut-tavia laitoksia tai purkaa niitä maan tasalle, vaan kehittää nii-den puhdistusteknologiaa. Molemmilla sektoreilla meillä luu-lisi riittävän kiinalaisille tarjottavaa.

radical Design Week -tapahtuma 26.10. – 4.11.2012 Mo-ca Art Centerissä Shanghaissa esitteli suomalaista desig-nia, vientiä ja innovatiivista kiinalais-suomalaista yhteistyö-tä. Design Week on ensimmäinen hanke maailmanlaajuises-ti, jolle on myönnetty Team Finland -status. Yli 40 luovaa ta-pahtumaa sisältävä Radical Design Week oli myös World De-sign Capital Helsinki 2012 -vuoden suurimpia satelliittita-pahtumia. Design colours your life teema sitoi yhteen Mari-mekko-designia, historiaa ja painettuja kankaita sekä valmii-ta tuotteita. Shanghain kunniakansalainen, Design Weekin puheenjohtaja professori yrjö Sotamaa kertoi, että idea läh-ti Shanghain Maailmannnäyttelystä 2010, jossa Suomi me-nestyi hyvin.

Savusumun keskellä vihreitä ajatuksia Suomalainen Design ja marimekko Shanghaissa: Design antaa väriä elämään

malle keskustasta kuluu 8 minuuttia, matkan ollessa 65 kilometriä. Kolme minuuttia kiihdytetään, kaksi ajetaan täysillä ja kolme jarrutellaan.

Ulkomaalaiset joutuvat ostamaan lipun passin ke-ra lipputoimistosta, usein ummikkokiinalaisilta ja se on haastavin osuus matkaa. Luotijunissa on englan-ninkielinen kuulutus eli oikealle asemalle jääminen onnistuu helpommin. Matka taittuu ripeästi ja junat kulkevat minuutilleen aikataulussaan.

Puolueen jäseneksi?

Kiinan kansantasavallan viiden vuoden välein järjes-tettävä, seitsemänpäiväinen kommunistisen puolu-een kokous on tosi massiivinen tapahtuma. Marras-kuun alussa järjestettyyn 18. puoluekokoukseen osal-listui 2 270 delegaatiota eri puolilta Kiinaa. Keskusko-miteassa on 350 jäsentä, politbyroossa 24 ja politby-roon pysyväiskomiteassa jäseniä on seitsemän. Vuon-na 1921 perustettuun puolueeseen kuuluu tällä het-kellä noin 83 miljoonaa jäsentä.

Kiinassa puolueen jäsenyydestä on hyötyä. Ilman puoluekirjaa yleneminen valtionyhtiöissä on vaike-aa ja puolueen jäsenyys tuo myös mukanaan suhtei-ta, jotka ovat bisneksen teon kannalta Kiinassa vält-tämättömiä.

Puolueen ongelmana ovat korruptioskandaalit, jot-

ka perinteisesti ovat poliittisten kilpailijoiden paljas-tamia: kasvojen menetys on varmin tapa poistaa kil-pailija markkinoilta.

Aloittaisinko bisneksen kiinalaisten kanssa?

Kiinalaisten kanssa bisnestä tehdessä ei ole olemas-sa ns. win-win-vaihtoehtoa. Kiinalainen miettii miten hän rikastuu kerralla, sinun avullasi. Se ratkaisee kuin-ka kiinnostava olet. Sinun on lisäksi voitettava hänen luottamuksensa. Tämän lisäksi kielimuuri tuo oman haasteensa. Onneksi löytyy joukko suomalaisia kii-nan-kaupankonkareita, joilta voi pyytää apua.

Eteläsavolaisille tuttu henkilö löytyy Finpron Pe-kingin vientikeskuksesta, sillä keskusta vetää Punka-harjulta kotoisin oleva Eija Tynkkynen.

Vinkkejä tipahtelee heti: Kiinassa hyvä tapa var-mistella yrityksen oikeellisuutta on soittaa ja mennä tapaamiseen etuajassa. Joka tapauksessa todella luo-tettavan operaattorin tai yhteyshenkilön Kiinassa tar-vitaan, jos sinne suunnittelee tuotannon siirtämistä tai liiketoiminnan aloittamista.

– Sinua yleensä myös testataan, palaveriä siirretään viime tingassa tai palaveriin ei saavuta ollenkaan, Fin-pron Shanghain vientikeskuksen päällikkö Jari Mak-konen opastaa.

– Valmistaudu myös siihen, että investointi ei lähde

ensimmäiseen kolmeen vuoteen käyntiin saati tuot-tamaan, Makkonen jatkaa.

Koko bisneksen teko perustuu erilaisiin lähtökoh-tiin. Esimerkiksi kiinalainen rakennusbisnes toimii ns. investorien kautta. Investorilla on rahoitus kasas-sa ja hyvät suhteet päättäjiin sekä hallintoelimiin. In-vestori miettii, miten kukin saa oman palansa kakus-ta ja riittävän voitto-osuuden. Siksi saatetaan joskus olla valmiita tinkimään laadusta, että pystytään jär-jestämään kaikille riittävä katetaso.

Bisnesosaamisen ohella vinkkejä voi saada myös kiinalaisesta perhe-elämästä. Aasiassa pitkään asu-neen liikemiehen Jussi Nykyrin isä, Reijo Nykyri, perusti konsulttitoimiston Kiinaan jo 1980-luvulla. He ovat muun muassa kätilöineet suomalaisen met-säteollisuuden investointeja Kiinaan.

– Kiinassa perheen raha-asiat hoitaa vaimo, joka antaa miehelle viikkorahaa, Jussi Nykyri naurahtaa.

– Jos menet kiinalaisen naisen kanssa naimisiin, tulee kaupan päälle elätettäväksi koko suku, Jussi ker-too.

rahasta ei ole pulaa

Pankit Kiinassa ovat pääosin valtiollisessa omistuk-sessa. Pankkisektorin kokoluokasta saa kuvan, kun tietää, että Kiinan pankkisektorin pelkkä lokakuun antolainaus oli yhteensä 700 miljardia yuania. Ja loka-kuu on hiljainen kuukausi. Taustalla on suuria infra- ja ratahankkeita, sekä paljon, paljon rakentamista.

Analyytikoille arvioitua parempi rahoituskysyntä kertoo, että talouskasvun hiipuminen on päättynyt, ja on aika katsella uutta kasvu-uraa. Palkkojen nou-su viisinkertaiseksi vuoden 2000 tasosta hillitsee toki kasvua. Palkkojen nousun ennustetaan vastaavan jat-kossa bruttokansantuotteen kehitystä.

Parhaiten menestyneitä toimialoja vuonna 2012 ovat olleet sähkötekninen valmistus, verkko-operaat-torit ja lämpöenergia. Hyvin pärjäsivät myös ruoka ja tupakka. Kiinan sisämarkkinat ovat valtavat. Alueet ja keskukset ovat hyvin erilaisessa asemassa ja kasvupo-tentiaali siirtyy koko ajan pienempiin kaupunkeihin. Kiinalaiset ovat erittäin yritteliästä ja ahkeraa väkeä.

Esimerkiksi puhtaalla ruoalla olisi nyt todella ko-va kysyntä Kiinassa. Ei muuta kuin vientiponnistelui-hin idän suuntaan.

”Kiinassa perheen raha-asiat hoitaa vaimo, joka antaa miehelle viikkorahaa.”

1 2

3

7 8 9

10

4

5

6


ProfiiliE

– ei omaa elämää tarvitse muut-taa hoitaaksesi pankkiasioita, ana-lysoi Danske Bankin Suomen hen-kilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo muuttunut-ta pankkitoimintaa.

– Maailma ympärillämme on muuttunut rajusti viimeisen vii-den vuoden aikana, samoin ih-misten käyttäytyminen. Kun asi-akkaalla on jokin palvelutarve, ha-luaa hän usein ensin kokeilla si-tä netissä, kerätä tietoa ja soittaa palveluneuvojalle kysyäkseen li-sätietoa.

– Ennen tultiin suoraan kont-toriin kysymään samaa asiaa. Nyt puhelintunnistus sekä uudet äly-puhelin- ja tabletti-sovellukset tuovat palvelut asiakkaan saatavil-le 24/7, Kaarnimo valaisee Danske Bankin strategiamuutoksen taus-toja.

– Nimenmuutos oli vain pieni osa strategiamuutostamme, ja uu-desta ilmeestämme olemme saa-neet jo nyt positiivista palautet-ta asiakkailtamme muun muassa TV-mainoksistamme.

– Yritykset ovat olleet kiitolli-sia siitä, että yhteistyökumppanin palvelukehitys toimii alan edellä-kävijänä, Kaarnimo kertoo.

mobiili yrityssovellus käyttöön ensimmäisenä Suomessa

– Asiakasyrityksemme saavat eri-koisasiantuntijapalvelut sijaitsee-pa se missä päin Suomea tahansa.

Olemme keskittäneet asiantunti-jamme neuvontakeskuksiin ja he kiertävät Suomea tarvittaessa ohi oman alueensa. Virtuaaliset onli-ne-palvelut kehittyvät koko ajan. Tarkkoina ja rajattuina täsmäiskui-na pyritään hoitamaan asiat kerral-la kuntoon, Kaarnimo painottaa.

– Palvelukulttuuri on Suomes-sa ollut yleisesti kehittymätöntä, mutta nyt ollaan valmiita panos-tamaan ja maksamaan palveluis-ta, jotka helpottavat elämää tai an-tavat mahdollisuuden keskittyä oleelliseen, esimerkiksi bisneksen tekoon, hän analysoi.

– Kuluttajille on jo lanseerattu oma mobiilipankkisovelluksensa ja yrityksien uusi mobiilisovellus lanseerataan keväällä.

Asuntorahoitukseen kaikille samat säännöt

Kuluttajat tarvitsevat muuttuvis-sa oloissa nimenomaan ennakoi-tavuutta. Esimerkiksi asuntolai-noituksessa omarahoitusosuu-den painotus ja selkeä kuluttajan riskiä rajaava säännös on Kaarni-mon mukaan hyvä asia.

– Kyllä omarahoitusosuuden painotus ja selkeä kuluttajan ris-kiä rajaava säännös on hyvä asia. Mielestäni säästämistä on tuet-tava ja esimerkiksi 10 % yleinen omarahoitusvelvollisuus asunto-rahoituksessa voisi olla Suomessa sopiva taso eli kääntäen lainakat-to olisi 90 %, Kaarnimo puntaroi.

Kuluttajat tarvitsevat muuttu-vissa oloissa nimenomaan enna-koitavuutta.

– Ruotsissa lainakatto on 85 prosenttia, mutta vastaavasti kes-kilaina-aika asuntorahoituksessa on huimat 99 vuotta, kun se meil-lä Suomessa on 17 vuotta, Kaarni-mo vertaa.

– Meillä kannattaisi valtiovallan miettiä myös ASP-säästämistä tai jonkin muun säästämistä tukevan palkkiojärjestelmän uudistamista, hän toivoo.

– Ennakoimme asuntojen hin-tatason aika vakaaksi ja kun pank-kien jälleenrahoitus- ja säännöste-lystä aiheutuvat kustannukset ovat nousseet, näkyy se pankkien ko-honneesta tehokkuudesta huoli-matta korkomarginaalissa, Kaarni-mo summailee.

myös varoituksen sanoja

Kaarnimo on huolissaan nuorten lisääntyneistä maksuhäiriömer-kinnöistä.

– Julkiset maksuhäiriöt vaikut-tavat pitkäksi aikaa rahoituksen saantiin eli maksujen kanssa kan-nattaa olla huolellinen, Kaarnimo painottaa.

– Jos on työtä ja toimeentuloa, sekä hoitaa asiansa, on rahoitus-kelpoinen ja saa rahoitusta.

Vastaavasti yrityksillä tietyn riskitason yritysten rahoitus on muuttunut tarkemmaksi.

– Kotiläksyt yrityksissä kannat-taa tehdä entistä huolellisimmin ja yhdessä pankin kanssa laskea

hankkeiden investointien kannat-tavuus, Kaarnimo opastaa.

Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos ennakoi, että esimerkiksi suunnitel-tu pankkivero siirtyisi heti pankkien asiakkaiden maksettavaksi. Tämän myöntää myös Kaarnimo.

– Näkisin, että jos vastaavia jär-jestelmiä vielä suunnitellaan, nii-den perintä tulee olla asiakkaille lä-pinäkyvää, kuten esimerkiksi alv:n perintä on eritelty laskussa, myös Finanssialan keskusliiton hallituk-sessa istuva Kaarnimo kertoo.

– Talouden kannalta meidän oli-si nyt paljon tärkeämpää tukea ko-timarkkinoiden kulutusta ja ky-syntää, Kaarnimo painottaa.

yleiset talouden mittarit ovat nyt alavireiset ja kasvu jurottaa. Kasvua saadaan aikaan usein vain tehok-

kuutta nostamalla. Onneksi kor-kokehitys jatkuu ainakin vielä en-si kesään ennätysalhaisella tasolla.

Kasvun elementeistä työpanok-sia voidaan kasvattaa vain muun muassa työaikaa lisäämällä, siis eläkeikää nostamalla, koulutusai-koja lyhentämällä, patistelemalla naisia työmarkkinoille tai tuomal-la ulkomailta työvoimaa. Danske Bank on muuttanut nyt strategi-aansa ja rakenteitaan, olisiko mei-dän myös yksityispuolella syytä ot-taa uusi katsantokanta perheen ta-louden rakenteisiin?

– Kyllä perinteinen säästäminen ja siihen totutteleminen on tullut perheiden talouteen jäädäkseen. Sille puolelle on meidän vielä yh-teistyössä kehitettävä uusia kan-nustavia instrumenttejä, Kaarnimo maalailee.

Danske Bankin Suomen maajohtaja Kenneth Kaarnimo:

Pankin tehtävä on helpottaa ihmisten ja yritysten elämää

Danske Bankin Suomen henkilöasiakkaista vastaava johtaja Kenneth Kaarnimo ennakoi: – Pankki kulkee kohta yksityis- ja yritysasi-akkaiden mukana.

Uuden teknologian avulla pankin on mahdollista olla juuri siellä, missä ihmiset pankkia tarvitsevat. Taloudentekijät, HelsinkiArto Tolvanen

Työorganisaation ke-hittämiseen on kaik-kien toimialojen yri-tyksille nyt saatavilla Tekes-rahoitusta.- Johtamisen ja työn organisoin-nin tulee tukea ihmisten kasva-vaa osaamista, TYKE-asiantunti-ja Maija Korhonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta painottaa.

Osaava ja innovatiivinen työ-yhteisö on menestyksen edelly-tys. Tällainen organisaatio ky-kenee toimimaan tämän päivän hektisessä vauhdissa ja jatkuvassa muutoksessa, sekä myös hyödyn-tämään toimintaympäristön tuo-

mia uusia mahdollisuuksia.

TyKe-rahoitusta työelämää parantaviin hankkeisiin

Tekesin Työorganisaatioiden ke-hittämisen rahoitus (TYKE) edis-tää työelämäinnovaatioiden syn-tymistä suomalaisilla työpaikoil-la. Rahoitusta voi hakea innovatii-visiin projekteihin, joissa kehite-tään työpaikan toimintatapoja te-kemällä muutoksia, jotka paran-tavat sekä tuottavuutta että työ-elämän laatua.

Kehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi työprosessit, työn organisointi, työmenetelmät, esi-miestyö, työaikajärjestelmät tai suorituksen arviointijärjestelmä.

Johto ja henkilöstö toteuttavat ke-hittämisen yhteistyönä käyttäen ulkopuolisia asiantuntijoita tuke-naan. Asiantuntijoita löytyy esi-merkiksi www.asiantuntijahaku.fi.

Rahoitusta myönnetään mm. yrityskauppatilanteissa, kasvu- ja kansainvälistymisvaiheessa, toi-

mitusjohtajan vaihtuessa tai tuo-tekehitysprojekteihin liittyen. Te-kes-rahoituksen maksimimäärä TYKE-hankkeissa on 100 000 eu-roa ja hankerahoitus jakautuu vii-sikymmentä prosenttia yritykselle ja viisikymmentä prosenttia Teke-sille. Tutkimus- ja kehitysprojek-tien yhteydessä Tekesin osuus on neljäkymmentä prosenttia.

Myöntämiskriteereinä ovat ni-menomaan innovatiivisuus, ja että malli on hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa, se-kä sillä on laajempaa, esimerkik-si toimialakohtaista, uutuusarvoa.

– Hakuaikaa ei ole vaan rahoi-tusta työorganisaatioiden kehittä-misen voi hakea jatkuvasti, Maija Korhonen kertoo.

” Kotiläksyt yrityksissä kannattaa tehdä entistä huolellisimmin ja yhdessä pankin kanssa laskea hankkeiden investointien kannattavuus.”

Kenneth Kaarnimo, Danske Bank

” Virtuaaliset online- palvelut kehittyvät koko ajan. Tarkkoina ja rajattuina täsmäiskuina pyritään hoitamaan asiat kerralla kuntoon.”Kenneth Kaarnimo, Danske Bank

Työorganisaatioita kehittämällä kilpailukykyä ja kasvua Kehittämisen kohteena voivat olla esimerkiksi työ-prosessit, työn organisointi, työmenetelmät, esimiestyö, työaikajärjestelmät tai suorituksen arviointijärjes-telmä.

Control express finland Oy:n hallituksen puheenjohtaja Timo Juutilainen ennakoi talouskasvun Suomessa alkavan tammi-helmikuussa.


Työelämä F

Yrittämisen riskit hallintaanTänä päivänä voi monet liike- toimintaan liittyvät riskit hallita myös yllättävissä muutos-tilanteissa.

– Puhumme yrityksen kokonais-riskien hallinnasta, myyntijoh-taja Jussi Myllymäki Nordean Markets-yksiköstä painottaa.

Erilaisia riskinhallintatuottei-ta on kehitetty myös pienemmil-le yrityksille.

– Yleisimmät yritysten riskin-hallintacaset ovat tänä päivänä rahoituksen korkosuojauksia, va-

luuttariskisuojauksia, dieselin tai viljan hintariskin suojauksia, Jus-si Myllymäki erittelee.

– Nykyinen korkotaso houkut-telee suojautumaan rahoitusku-lujen kasvulta melko kauaskin tulevaisuuteen, Myllymäki pai-nottaa.

Autoilijoiden kannattaa suo-jautua dieselin hinnannousulta

Jo 2-3 auton kulutusvolyymi riittää dieselin hintariskin suoja-ussopimukseen. Dieselin hinnan voi lukita pitkäaikaiseen hintaan.

Myös viljanviljelijät voivat tur-vata nykyhetken hyvän hintata-son ensi satokaudelle tekemällä suojaussopimuksen.

– Sopimuksessa päätetään ha-luttu volyymi ja eräpäivä. Yleen-

säkin erilaisten raaka-aineiden esimerkiksi alumiinin hintakehi-tykseltä voi suojautua, Jussi Myl-lymäki valottaa.

Venäjän kauppaa tekevä voi hyötyä ruplakaupasta

Venäläisyritykselle syntyy suu-rehko määrä kuluja kun he vaih-

tavat eurokaupasta tuloutuneita rahoja rupliksi venäläisessä pan-kissa. Tämä saattaa jopa aiheut-taa sen, että euroissa myyvä yri-tys menettää kilpailukykynsä, kun valuuttariski siirtyy ostajalle.

– Ruplasiirtoja voi myös termi-noida nykykursseja huomattavas-ti parempiin tasoihin, Myllymä-ki opastaa.

– Ei ruplakauppaa tarvitse vie-rastaa vaan siihen kannatta val-mistautua ja tehdä valuuttasuo-jaus, Jussi Myllymäki kannustaa.

myyntijohtaja Jussi myllymäki kertoo, että yleisimmät yritysten riskinhallintacaset ovat tänä päivänä rahoituksen korkosuojauk-sia.

Lisäkoulutuksena annettavan oppisopimuskoulutuksen rahoi-tus vähenee 15,5 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 22,5 miljoonaa eu-roa vuonna 2014. Opetus- ja kult-tuuriministeriön viimekesäinen paimenkirje vähennysten kohdis-tamisesta sai monet eteläsavolai-set päättäjät vaatimaan oppiso-pimusrahoituksen palauttamista entiselle tasolle.

Nuorisotakuu muokkasikin hieman hallituksen päätöstä, kun hallituksen lisätalousarvio mar-raskuun lopulla huomioi työt-tömät tai tutkintoa vailla olevat nuoret oppisopimuskoulutuksen osalta. Lisäksi vuoden 2013 alusta hallitus käynnistää kokeilun, jon-ka tavoitteena on käytännön kei-noin parantaa pienten ja keski-suurten yritysten mahdollisuuk-sia palkata nuoria oppisopimus-koulutukseen.

Työpajatoimintaa, etsivää nuo-risotyötä ja muita alhaisen kyn-nyksen väyliä ammatillisessa kou-lutuksessa kehitetään täydentä-vinä työmarkkinoille siirtymisen väylinä, jotka tavoittavat muuten koulutuksen ulkopuolelle jäävät ryhmät. Nuorten työpajatoimin-taan ja etsivään nuorisotyöhön osoitetaan 27 miljoonaa euroa, josta 8 miljoonaa euroa nuorten yhteiskuntatakuuseen liittyen.

Asiantuntijat ovat skeptisiä toimenpiteiden tehokkuudesta. Haasteena Etelä-Savossa ei ole-kaan nuorten oppisopimukset, joiden ehdot eivät ole juurikaan muuttuneet, vaan nimenomaan aikuisten oppisopimukset, sekä tutkintoon johtavana tai ilman. Huomionarvoista on, että esimer-kiksi oppisopimuksella koulutet-tujen lähihoitajien keski-ikä on Etelä-Savossa ollut yli 35 vuotta.

miten muutokset näkyvät maakunnassa?

– Etelä-Savo on eritysaluetta, jossa osaamisen kehittämisen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että ai-kuisten oppisopimuksin tapahtu-vaa lisäkoulutusta ei kuritettaisi, Savonlinnan ammatti- ja aikuis-opiston rehtori Hannu Fyhr pai-nottaa.

– Mielestäni avain on koulutus-korvauksen tasossa, koulutustar-

kastaja Olavi Sundell Savonlin-nan ammatti- ja aikuisopiston op-pisopimustoimistosta sanoo.

– Yrityksen saamaa lisäkou-lutuksen koulutuskorvausta ei ole korotettu oppisopimuksis-sa 18 vuoteen! Lisäksi esimerkik-si 90-luvulla koulutuskorvaukses-sa oli niin sanottuja syrjäseutuli-sä. Nykyisin ei ole syrjäseutulisiä, mutta esimerkiksi Etelä-Suomes-sa jää valtion määrärahasta suu-remmat kulukorvaukset muiden kulujen jälkeen, verrattuna mei-dän alueeseen.

Savonlinnan oppisopimustoi-misto on sopeuttanut kesästä läh-tien oppisopimuksen aloituspaik-kojen määrää vastamaan muuttu-vaa rahoitusta

– meillä Savonlinnassa oppiso-pimuksen lisäkoulutuksen aloi-tuspaikat putoavat ensi vuoden alussa 190:stä 121:een, Sundell in-formoi. Jos hallituksen suunnitel-lut lisäsäästöt toteutuvat, putoa-vat oppisopimuksella toteutetta-van lisäkoulutuksen aloituspaikat

vuonna 2014 Savonlinnassa reilus-ti alle sadan. Vuoden 2012 aloitus-paikat ovat kutakuinkin täynnä ja kun talouden taantuma vähen-tää oppisopimuksen kysyntää, ei suurempaa hätää aloituspaikko-jen vähenemisestä huolimatta ole.

– On hyvä muistaa, että perus-tutkintoihin tähtäävät oppisopi-muksia tehdään normaalisti, Sun-dell painottaa.

– Jos siihen kajotaan, emme enää kyllä pysty palvelemaan yri-tyksiäkään ja vaarassa on, että op-pisopimustoimistot yhdistetään, Sundell pohtii.

Mikkelissä vastaavaa aloitus-paikkojen sopeutusta ei syksyn aikana olla samassa mittakaavas-sa tehty, vaan nyt useampivuoti-set oppisopimukset syövät ensi-vuoden rahoituksen, ja uusien op-pisopimuksien teko on haasteel-lisempaa.

– Omistajapolven vaihdostilan-teissa oppisopimus on kova sana ja nyt huolestuttaa, se, että järjes-telmän muuttuminen vähentää toteutuvia sukupolvenvaihdoksia.

Samoin työllistämistuki on ensi-arvoisen tärkeä oppisopimuksen alkuvaiheessa, Sundell painottaa.

Oppisopimus etelä-Savossa on yrityksen osaamisen täsmä-kehittämistä

Saksa toteuttaa ison osan amma-tillista lisäkoulutustaan oppiso-pimuksin ja on pärjännyt hyvin. Oppisopimuskäytäntö on hyvin tunnettu suomalaisissa yrityksis-sä ja se on markkinoitu valmiik-si. On olemassa aloja, esimerkik-si nuohoojat ja suntiot, joita ope-tetaan vain yhdessä oppilaitokses-sa Suomessa.

Nyt tällä korvaustasolla ei aina pystytä kattamaan edes opiskeli-jan matkakustannuksia opiskelu-paikalle. Oppisopimus istuu yri-tyksille hyvin, kun voi osallistua tietopuolisille lyhytkursseille ja sitten oppia käytännön asiat työ-paikalla. Myös niin sanottu hiljai-nen tieto siirtyy tällä menetelmäl-lä koulutettavalle.

– Työnantajayritykset ovatkin, onnettoman tasoisesta koulutus-korvauksesta huolimatta, olleet

oppisopimuksen kovimpia puo-lestapuhujia, Olavi Sundell pai-nottaa.

Koulutustarkastaja Olavi Sun-dellilla on pitkä kokemus oppiso-pimuksesta. Hän aloitti työt op-pisopimusten parissa Etelä-Suo-messa jo vuonna 1979.

– Oppisopimuksen kohtalo oli 80-luvulla vaakalaudalla, koska se meinattiin kokonaan lopettaa, Sundell muistelee.

– Saimme käännettyä ministe-riön virkamiesten päätöksen vah-valla mielenilmauksella, Sundell jatkaa.

– 1990-luvun laman jälkeisistä ajoista, jolloin Savonlinnassa lii-kuttiin alimmillaan noin 60 op-pisopimuksen tasolla, päästiin vuonna 1998 Mikkelin, Savonlin-nan ja Heinolan yhdistetyllä alu-eella yhteensä 1200 sopimukseen. Koulutuskorvauksen taso oli par-haimmillaan 2500 markkaa kuu-kaudessa, eli nyt sen pitäisi vas-taavasti olla 400–500 euroa, Sun-dell puntaroi.

Oppisopimus on kustannuste-hokas tapa kouluttaa työntekijöi-tä ja sillä voidaan tasata eroja eri paikkakuntien osalta koulutuksen saatavuudessa, siksi soisi päättä-jille viisautta miettiä oppisopi-muksen kehittämistä edelleen.

Hallitusohjelmassa päätettiin valtiontalouden menovähennyksiin liittyen pienentää oppisopimuskou-lutuksen valtionosuusrahoitusta vuonna 2013 yhteensä 24 miljoonaa euroa: Vuonna 2014 tuo vähennys on jo 31 miljoonaa euroa. Vähennykset painottuvat ammatillisena lisäkoulutuksena järjestettävään op-pisopimuskoulutukseen, joka vaikuttaa suoraan eteläsavolaisten yritysten osaamisen kehittämiseen.

Minne menet oppisopimus?

TYÖNANTAJA!Kiinnostaako sinua, mitä mahdollisuuksia alueella

oleva työvoimareservi voisi Sinulle antaa?

TYÖLLISYYSPALVELUT

OTA YHTEYTTÄ: 040 129 4272www.tyollisyysmikkeli.fi

Mikkelin Työllisyyspalvelut ovat mukana valtakunnallisessa kuntakokeilussa, jonka tarkoituksena on edistää pitkään työttömyysetuutta saaneiden henkilöiden

työllistymistä. Hankkeen rahoittaa Työ- ja Elinkeinoministeriö.

Koulutussuunnittelijat Leila Niittymäki ja Ari haapasaari tutkivat ministeriön uusia ohjeita oppisopimuksen järjestämiseen.

Venäläisyritykselle syntyy suurehko määrä kuluja kun he vaihtavat eurokaupasta tuloutuneita rahoja rupliksi venäläisessä pankissa.


if.fi010 19 15 00

VoitaiPad mini!

Jos yrittäjä laittaa kaiken likoon,

meistä on reilua tehdä samoin.

Klikkaa osoitteeseen if.fi/tarjous ja pyydä räätälöity vakuutustarjous.

Tiedämme millaista yrittäjän arki on. Mielessä on tuhat tärkeämpää asiaa kuin vakuutukset. Anna meidän auttaa. Me suhtaudumme vakuuttamiseen samalla intohimolla kuin sinä yrittämiseen. Hoidamme kymmeniä tuhansia vahinkotapauksia vuodessa, joten osaamme työmme. Ja siksi korvauspalve-lumme saa keskimäärin arvosanaksi 4,5 viidestä mahdollisesta.


etelä-Savossa vallitsee vahva tahtotila clean tech -liiketoimin-nan kehittämiseksi. Miktech Oy edistää kestävää kehitystä koor-dinoimalla yritysten, oppilaitos-ten ja T&K-organisaatioiden yh-teistyötä bioenergian, ympäristö-turvallisuuden ja digitaalisen lii-ketoiminnan saroilla. Klusterityö vahvistaa Mikkelin seudun ja Ete-lä-Savon vetovoimaa.

Biosaimaa-miniklusteri hal-litsee metsäenergiaketjun puun hankinnasta ja logistiikasta bio-massan käsittelyyn, jalostukseen ja energiantuotantoon. Sen tavoit-teena on kolminkertaistaa hak-keen käyttö ja klusterin pk-yritys-ten liikevaihto, sekä saada bioja-

lostuslaitoksia Etelä-Savoon; yk-si kärkihanke on teknologialtaan uusi biohiilitehdas. Klusterityö-hön osallistuu yhteensä yli 20 yri-tystä ja muuta toimijaa.

Safesaimaa-miniklusteri kehit-tää ympäristöturvallisuusalan lii-ketoimintaa nostaakseen Etelä-Savon alan edelläkävijäksi. Kluste-rin osaaminen ulottuu alan suun-nittelusta tutkimukseen, koulu-tukseen ja analyysiin; tuotteita ovat mm. mittalaitteet ja järjestel-mät ympäristön valvontaan.

Klusteri kehittää uudentyyppis-tä ympäristöliiketoiminnan Living Lab -keskusta Metsäsairilaan se-kä valjastaa teknologiaa mm. ym-

päristönsuojeluun. Klusterissa on mukana noin 30 yritystä ja muu-ta toimijaa. Digitalmikkeli edis-tää digitaalisuutta ja tiedon hyö-dyntämistä. Klusteri lisää kunta-sektorin tuottavuutta kehittämäl-lä tietojärjestelmiä ja -sovelluksia. Tärkeitä työsarkoja ovat myös uu-

den yritystoiminnan synnyttämi-nen, uusien sisältötuotteiden ke-hittäminen kasvavalle sisältölii-ketoiminnan alalle sekä tietoja kulttuuriperinnön saattaminen tietoverkkoihin. Klusterissa toimii noin 30 yritystä ja organisaatiota.

metallialan osaajien saatavuuden turvaamiseksi sekä koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi on Piek-sämäellä käynnistetty teknologia-foorumi. Foorumi kokoaa paikal-listen yritysten, oppilaitoksen se-kä kaupungin ja työvoimahallinnon asiantuntijat kehittämään metalli-alan koulutusta sekä työelämäyh-teistyötä.

Foorumi on osa Etelä-Savon am-mattiopiston työelämäyhteistyöstä. Pieksämäen teknologiafoorumissa ovat mukana mm. VR:n konepaja, Normek Oy, Pieksämäen Hitsaus ja Koneistus Oy ja Rakennusliike Lip-sanen Oy.

– Meillä on tarve saada koulutet-

tua lisäosaajia alan töihin paikka-kunnan metallialan yrityksiin. Pel-ko tulevaisuuden työvoimapulasta on yrityksissä todella suuri, kertoo kehittämispäällikkö Tuomo Ryt-könen Esedun Pieksämäen yksi-köstä.

– Tarvitaan uudenlaisia ideoi-ta metallialan vetovoiman lisäämi-seksi. Kone- ja metallialan perus-tutkinnon opiskelijapaikoista on Esedun Pieksämäen yksikössä täy-tettynä tällä hetkellä noin puolet. Tilanne huolestuttaa, koska seuraa-vien kolmen vuoden aikana alalta on jäämässä eläkkeelle 16 % työvoi-masta.

– Olemme yhdessä yritysten,

kaupungin ja työvoimahallinnon edustajien kanssa etsineet keinoja, joilla lisäämme metallialan kiinnos-tusta ja kehitämme uusia oppimis-ympäristöjä paikallisiin yrityksiin, Rytkönen toteaa.

Toistaiseksi työvoimaa riittänyt

Metallialan koulutuksen vetovoi-man heikkeneminen ei onneksi vie-lä ole näkynyt käytännössä yritys-ten rekrytoinnissa.

– Osaavaa työvoimaa on Naara-järven tehtaallemme riittänyt tä-hän asti hyvin. Nuoria valmistuu kuitenkin alalle kovin vähän. Esi-

merkiksi ammattiopiston suoritta-neita on meille tullut suoraan vain muutamia viime vuosina. Työhar-joittelussakin on ollut viime aikoi-na vain joitakin nuoria, kertoo pro-jektipäällikkö Kari Tarvainen Nor-mek Oy:stä.

Kohdennettua markkinointia

Yrittäjien ja oppilaitoksen edustaji-en ideat jalostuvat käytännön toi-miksi kevään yhteishaussa.

Tällä hetkellä täyttämättömiä ko-ne- ja metallialan perustutkinnon aloituspaikkoja markkinoidaan myös jo heti tammikuussa armei-jasta vapautuville nuorille. Fooru-

min edustajat käyvät esittelemäs-sä Pieksämäen metallialan opetus-ta ainakin Kontiorannalla ja Veka-ranjärvellä.

– Monilla armeijasta vapautuvilla on opiskelumotivaatio kohdallaan, mutta suunnitelma ja opiskelupaik-ka puuttuu, toteaa Esedun Pieksä-mäen koulutusyksikön koulutus-päällikkö Jarmo Pohjolainen.

Lisäksi käyttöön otetaan myös Facebook-markkinointi.

robottihitsaussimulaattori lisää mielenkiintoa

Koulutuksen vetovoiman lisäämi-seksi huomiota kiinnitetään myös

opetustiloihin sekä -välineisiin. Teknologiafoorumi vieraili mar-raskuussa Esedun Pieksämäen yk-sikössä tutustumassa opetustilojen viihtyisyyteen. Isoa peruskorjausta ei ole luvassa, mutta pintaremontil-la ja tilojen uudelleen järjestelyillä saadaan jo paljon aikaan.– Ammattiopistolle on tulossa käyt-töön Pieksämäen, Mikkelin ja Sa-vonlinnan yhteinen, liikuteltava robottihitsaussimulaattori. Se tuo uutta mielenkiintoa opiskeluun, to-teaa kone- ja metallialan koulutus-päällikkö Jarno Pöntinen.

Opetuksen houkuttelevuutta li-sätään myös tiivistyvän yritysyh-teistyön kautta.

Liiketoimintaa kestävän kehityksen ehdoillaTUMA on paikka kasvulle

Uusia lääkkeitä metallialan siintävään työvoimapulaan

Miktech luo kasvua Etelä-Savoon

Arvioitu työllistävä vaikutus yrityk-sissä, tutkimuslaitoksissa ja muissa organisaatioissa Mikkelin seudul-la yhteensä:

� Biosaimaa: n. 500 henkilöä � Safesaimaa: n. 500 henkilöä � Digitalmikkeli: n. 400 henkilöä

Klusterien työllistävyysyhteistyössä

Mikkelissä Turva- ja materiaalitek-nologian innovaatiokeskus TUMAs-sa tehdään töitä menestyvän yri-tystoiminnan koko elinkaarella. TU-MA tarjoaa erinomaisen toimin-taympäristön erityisesti kasvuha-kuisille pk-yrityksille.

� Pääarkkitehti: Arkkitehti Lasse Vahtera, Optiplan Oy

� Pääurakoitsija: JL-Rakentajat Oy � Rahoittajat: Mikkelin

kaupunki, Etelä-Savon maa- kuntaliitto ja Työ- ja elin- keinoministeriö

� Omistaja: Mikkelin kaupungin 100 % omistama kiinteistö- kehitysyhtiö Naistinki Oy

Tiedustelut: Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin, TUMA Start-up-center ja Miktech [email protected]

Toimitusjohtaja Vesa Sorasahi, Miktech Oy, [email protected]

Innovaatio- ja teknologiakeskus Miktech Oy auttaa kasvukykyisiä ja -haluisia teknologiayri-tyksiä kehityksen murrosvaiheissa. Miktech kehittää myös Mikkelin innovaatioympäristöä sekä tukee tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyötä Etelä-Savossa.

Taloudentekijät, Pieksämäki, Tero Eloranta

Tuemme start-up-yrityksiä liiketoiminnan käynnistämi-

sessä, liikeidean kaupallistamisessa ja uskottavuuden rakentamisessa. Oh-

jaamme sinua mm. liiketoimintasi suun-nittelussa, rahoituksen hankinnassa ja ke-hitystyössä. Järjestämme myös yhteisval-

mennuksia, joissa sarjayrittäjät ja rahoitta-jat sparraavat start-up-yrityksiä.

Kehityspäällikkö Marjo Niittuaho-Nastolin

Autamme yritystäsi uu-distuvan teollisuuden tar-

peissa. Analysoimme avainhenki-löstösi kanssa liiketoimintasi nykytilan

ja luomme kehittämisohjelman prosessiesi ja strategiasi uudistamiseksi aikatauluineen, budjetteineen ja rahoituslähteineen. Järjes-

telmällinen Progress-menetelmä ja kokeneen yrityskehittäjän sparraus takaavat parhaan

alun kehittämistoimillesi.

Kehityspäällikkö Kimmo Haapea

Puualan yrityksille kilpailukykyä. Asi-antuntijamme auttavat luottamukselli-

sesti ja yrityksesi tarpeiden mukaan mm. CE-merkintäoikeuden hankkimisessa, kehittämis-

työn suunnittelussa ja rahoituksen hakemisessa. Luomme myös yrityksille uusia osto- ja myyntiyh-teyksiä erityisesti Aasiaan ja aktivoimme alueiden puurakentamista menestyvien rakennuttajien ja ajan hermolla toimivien kuntapäättäjien kanssa. Toiminta tapahtuu Eastwood 2014 -kehitysoh-

jelman puitteissa

Ohjelmajohtaja Aki Hakala


Saimaan alueella sijaitsee maailman-laajuisesti merkittävä metsä- ja metsäbio-energiateollisuuden keskittymä. Imatran sekä Lappeenrannan metsäteollisuus on selviämässä voittajina metsäteollisuuden rakennemuutoksesta.

Tästä on esimerkkinä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymi-nen alueelle sekä uudet investoin-nit, joista viimeisimpänä UPM Biodiesel -laitoksen perustaminen Lappeenrantaan. Savonlinnassa toimii vahva alan teknologia- ja palveluyritysten sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan verkosto. Lisäk-si seudulla on Suomen suurin va-neri- ja kertopuuteollisuuden kes-kittymä ja alueelle on suunnitteil-la investointeja bioöljyn tuotan-toon. Yrityksissä ja tutkimuslabo-ratorioissa kehitetään aktiivises-ti alan tulevaisuuden tekniikoita.

Metsäteollisuus ja alan teknolo-giatoimijat ovatkin ottamassa kai-ken hyödyn irti megatrendistä, jossa energia- ja materiaalitalous on siirtymässä fossiilisista raaka-aineista kohti uusiutuviin ja kes-täviin materiaaleihin ja tuotanto-muotoihin perustuvaa biotaloutta.

Myös vesiteknologian kehittä-minen on aktivoitumassa toimi-alan lähtökohdista alueella.

Venäjä-yhteistyötä investointien edistämiseksi

Mahdollisuudet on noteerattu myös rahoituspiireissä ja esimer-kiksi Euroopan kehitys- ja jälleen-rakennuspankki hakee jatkuvas-ti investointikohteita toimialal-la. Itä-Suomen metsäbiotalouden ja naapurissa sijaitsevan yhteis-työ- ja investointimahdollisuudet ovatkin rahoittajien mielenkiin-non kohteina.

– Saimaan aluetta voidaan jo nyt pitää merkittävänä metsäbio-talouden keskittymänä. Kun vi-reillä olevat investoinnit toteutu-vat, tulee alueen painoarvo kan-sallisesti vieläkin mielenkiintoi-semmaksi. Erityisen mielenkiin-toinen mahdollisuus on ottaa tar-kasteluun myös naapuri Venä-jän raaka-ainevarat, suomalai-nen osaaminen sekä kansainväli-nen rahoitus, Euroopan Jälleenra-kennus- ja Kehityspankin EBRD:n metsäteollisuusasiantuntija Juha-ni Numminen korostaa.

Venäjällä on maailman suurim-mat havupuuvarat, mutta rahoit-tajat uskovat teollisuuden uudis-tumisen maassa etenevän pie-nempien askelten pohjalta.

– Olemme arvioineet megaluo-kan uusinvestointien rahoitusris-kit Venäjällä suuriksi. Sen sijaan energiatehokkuusinvestoinnit, tehtaiden modernisoinnit, metsä-teollisuuden jalostusasteen nosta-minen ja hajautetummat bioöljyn tuotannon tyyppiset investoinnit todennäköisesti jatkavat kasvu-aan Venäjällä, Numminen jatkaa.

Numminen kannustaakin alu-eellisia toimijoita katsomaan tule-vaisuuden mahdollisuuksia siten, että Venäjän toimijat otetaan käy-tännön tasolle mukaan uusien in-vestointien ja liiketoimintojen ke-hittämiseksi.

Kaakkois-Suomen osaamis-keskus aktivoi uutta biotalouteen

Kaakkois-Suomen osaamiskes-kus toimii Lappeenrannan, Imat-ran ja Savonlinnan alueilla uusiu-tuvan metsäteollisuuden ja uusiu-tuvien energiajärjestelmien sek-toreilla. Yhteistyönä on käynnis-sä mm. markkinointi- ja aktivoin-tihanke ”Saimaa Biorefine Valley”. Sen avulla markkinoidaan alueen mahdollisuuksia kansainvälisillä foorumeilla. Lisäksi tehdään täs-mähankkeita, joiden tavoitteena on uusien investointien käynnis-täminen alueen mahdollisuuksia ja vahvuuksia hyödyntämällä.

Kaakkois-Suomen osaamiskeskus on myös käynnistämässä käytännön yhteistyötä Venäjän ja alueellisten biotaloustoimijoiden välille. Osaa-

miskeskus oli kokoamassa yhteistä messuosastoa Itä-Euroopan suurim-mille metsäteollisuusmessuille Pap-For –Russiaan, jotka pidettiin Pieta-rissa marraskuun alussa.

– Venäjän metsäteollisuuden ammattimessuille osallistuminen oli meille erittäin onnistunut toi-menpide. Paperi ja kartonkiteol-lisuuden kilpailukykyä, sekä kes-tävää kehitystä edistävä tekniik-kamme on selvästi lyömässä it-sensä läpi myös Venäjän metsäte-ollisuudessa, toimitusjohtaja Jou-ni Matula Wetend Technologies Oy:stä Savonlinnasta tiivistää ko-kemuksensa tapahtumasta.

Alalla on käynnistymässä myös Kaakkois-Suomen ja Venäjän bio-talous-toimijoiden käytännön tut-kimus- ja kehitysyhteistyötä.

Lasse Pulkkinen

”Savonlinnan seudun teknologiateollisuuden yritykset uskovat yleisestä taloudelli-sesta epävarmuudesta huolimatta kasvu- ja kehitysmahdollisuuksiin. Esimerkiksi syksyn alihankintamessut olivat vilkkaammat kuin koskaan. Suurin osa yrityksistä on pitkäjänteisesti panostanut kehitykseen, osaamiseen, asiakastyöhön ja kansain-välistymiseen. ”

”Perinteisillä kapasiteetti-alihankintayrityksillä haasteet kasvavat kansainvälisen hintakilpailun puristuksessa. Olisi myös erittäin tärkeää saada suunnitteilla olevat suuret investoinnit alueellisesti liikkeelle tässä suhdannevaiheessa. Erityisesti tämä koskee bioöljyinvestointia Savonlinnaan.”Lasse Pulkkinen, projektijohtaja Kaakkois-Suomen Osaamiskeskus, Kuitu-Erotustekniikat-Elinkaari [email protected], www.noheva.fi/

Biojalostus on Saimaan alueelle suuri mahdollisuus

Venäjä-yhteistyö toimialalla vahvaa

Savonlinnan Wetend Technologies Oy:n tuotteet herättivät paljon kiinnostusta Venäjän Papfor russia -messuilla marraskuun alussa.

Koulutuskalenteri

Yrittäjän palveluverkko

Yritys-Suomi on kolmikanavainen val-takunnallinen yrityspalveluverkos-to, joka palvelee yrittäjää ja yrittäjyy-destä kiinnostunutta, joko yrityssuo-mi.fi-verkkopalveluna tai Yritys-Suo-mi-puhelinpalveluna ja henkilökoh-taisena palveluna seudullisissa yritys-palveluissa.

Yritys-Suomi tarjoaa tietoa, rahoitus-ta ja kontakteja yrityksellesi. Tutus-tu seutusi kehittyvään yrityspalvelu-tarjontaan yrityssuomi.fi palvelussa. Seutujen tuotteistetut palvelut kehit-tyvät ja täydentyvät jatkuvasti.

Yritys-Suomi-palvelut ovat voimak-kaan kehitystyön alaisena ja tulee tu-levaisuudessa tarjoamaan kattavan palvelutarjonnan lisäksi erilaisia työ-kaluympäristöjä yrityksen toiminnan päivittäisen työn tueksi, suunnittele-miseksi ja kehittämiseksi.

yritys-Suomi seudullinen palvelu-tarjonta:www.yrityssuomi.fi/mikkelinseutuwww.yrityssuomi.fi/pieksamakiwww.yrityssuomi.fi/rajupusunseutuwww.yrityssuomi.fi/savonlinnan-seutu

mIKKeLI

Aalto-yliopisto/ Pienyrityskeskus � Esimiesvalmennus - tuoretta ruutia johtamiseen, 19.3.2013 alkaen,

Uudistuva johtajuus -hanke

Lisätietoa: Eila Avelin, puh. 044 5050 404, [email protected]

etelä-Savon ammattiopisto � Esimiespolku: Tuotteistaminen, 12.12.2012 � Esimiespolku: Myyntiosaaminen, 18.12.2012 � Esimiespolku: Asiakkuuksien johtaminen, 3.1.2013 � Esimiespolku: Eettinen/Laatujohtaminen, 8.1.2013 � Esimiespolku: Luovuus, Innovatiivisuus ja teknologiaosaaminen,

13.1.2013 � Esimiespolku: Projektiosaaminen, 22.1.2013 � Esimiespolku: Verkostoyhteistyö, 29.1.2013 � Paremman Palvelun Osaaja ®, 4.3., 11.3. ja 18.3.2013

Lisätietoa: Riitta Forsten-Astikainen, puh. 050 389 1246, [email protected]

mikkelin ammattikorkeakoulu � Työlainsäädäntöä esimiehille, 31.1.–30.4.2013 � Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen, 1.2. -31.3.2013 � Elämysliikunta työntekijän terveyden edistäjänä, 1.2.2013 -30.4.2013 � Kirjanpidosta tilinpäätökseen, 18.02. – 6.4.2013 � Sähköinen taloushallinto, 7.1.2013–19.5.2013

Lisätietoa: Suvi Lesonen, puh. 050 3125105, [email protected]

helsingin yliopisto ruralia-instituutti � Yritysvalmennus ja liiketoimintakoulutus, osa 2: Markkinat ja toiminta-

ympäristö, 13.12.2012, Luomulla Etumatkaa Etelä-Savoon –hanke, yhteistyössä Aalto-yliopisto Kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus

� Maan kasvukunnon hoito, 6.2.2013 + verkkokokoukset � Luomukotieläintuotanto, 24.1. ja 30.–31.1.2013

Lisätietoa: Ritva Mynttinen, puh. 044 590 6832, [email protected]

ProAgria � Valmennus maatilan sukupolvenvaihdosta harkitseville nuorille

alkaen 10.12.2012

Lisätietoa: Vuokko Ahonen puh. 040 524 9945 [email protected], www.proagria.fi/es

etelä-Savon eLy-keskus � Pk-yrityksen johtamiskoulutus, aloitus tammi/helmikuussa 2013 � Pk-yrityksen myynti- ja markkinointikoulutus, aloitus helmikuussa 2013 � Pk-yrityksen taloushallintokoulutus, aloitus maaliskuussa 2013 � Pk-yrityksen vienti- ja kansainvälistymiskoulutus, aloitus maaliskuussa

2013

Lisätietoa: Tiina Väärä, puh. 0295 024104, [email protected]

yrityspalvelukeskus mikkelin seutu � Minustako yrittäjä? – aloittavien yrittäjien infotilaisuudet ma 7.1.2013 ja

ma 4.2.2013.

Lisätiedot: Kirsi Blomberg, puh. 044 794 5318, [email protected]

PIeKSämäKI

etelä-Savon ammattiopisto � Ulkomailla toimiva yritys tilitoimiston asiakkaana, 13.12., Etelä-Savon am-

mattiopisto, Pieksämäki

Lisätiedot: Miia Viinikainen, puh. 044 7056740, [email protected]

SAVONLINNA

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto � Kylläpä osasin! Lisäluovuutta etsimässä, 22.1. ja 5.2. (1-2pv) � Ravitsemushoito käytännössä, 5.2. � Eri kulttuurit asiakastyössä ja työyhteisössä, 7.2. � PPE-D peruskurssi, 12.2. � Alaistaidot - vastuullinen innostuneisuus voimavaraksi, 19.3.,

Lisätietoa: Anne Mutka, puh. 044 550 6498, [email protected]

Savonlinnan seudun yrityspalvelut � Aloittavien yrittäjien Startti-info tilaisuudet, 13.12.2012 klo 16.30-19.00

Lisätietoa: Ulla Hannikainen, puh. 044 571 5837, [email protected]


Taloudentekijät, PieksämäkiTero Eloranta, teksti ja kuva

hyvät yritysideat syntyvät joskus

yrittäjän aiemman työuran kaut-ta. Näin kävi SuomiLaser Oy:n toimitusjohtaja Mika Frilande-rille. Laserleikkureiden huolto-,

korjaus- ja käytön konsultointi-työ vaihtui vuosi sitten oman la-serleikkauksen erikoisyritykseen.

Alkutaipaleelle apu löytyi Piek-

sämäen yrityspalveluista, Aalto-yliopiston yrittäjäkurssilta sekä yrityskonsultilta.

Yrityksen perustamista suun-nittelevan Mika Frilander neuvoo tekemään pohjatyöt huolella. Hy-vän yritysidean jälkeen kannattaa keskittyä liiketoimintasuunnitel-man tekoon ja toiminnan aloituk-sen huolelliseen valmisteluun.

– Saimme hyviä vihjeitä ja neu-voja oman suunnitelman te-koon Pieksämäen yrityspalveluis-ta. Siellä on työssä asiantuntevat henkilöt, Mika Frilander kehuu.

Hän käynnisti Pieksämäellä SuomiLaser Oy:n toiminnan vuo-si sitten joulukuussa yhdessä yh-tiökumppaninsa Tero Holopaisen kanssa. Valmistelutyöt aloitettiin jo puolitoista vuotta aiemmin, ke-väällä 2011.

– Kävimme haastattelemassa mahdollisia asiakkaitamme ja jut-telimme muutenkin monien eri ihmisten kanssa toiminnan näky-mistä. Laserleikkaus on hyvin kil-pailtu ala Suomessa, joten halu-simme saada hyvä kuvan yrityk-

sen mahdollisuuksista etukäteen, kertoo Mika Frilander.

Liiketoimintasuunnitelman laatimisessa yrittäjien apuna oli ulkopuolinen konsultti, joka aloi-tusvaiheessa opasti käytännön asioissa.

– Varmistimme, että lähdemme tekemään asioita oikein heti alus-ta pitäen. Hyvin tehdyt valmiste-lutyöt ja asiantuntijoiden käyttö minimoivat aloittaville yrityksille tyypillisen hiljaisen alkuvaiheen, Mika Frilander sanoo.

yrittäjäkurssi kahteen kertaan

Yrittäjäoppia yhtiökumppanukset hakivat Aalto-yliopiston yrittäjä-kurssilta. Mika Frilanderille kurssi oli jo toinen. Hän kävi kurssin jo vuonna 2007 siirryttyään tuolloin tekemään laserleikkureiden huol-to-, korjaus- ja konsultointityötä oman toiminimen kautta.

– Yrittäjäkurssi oli hyödyllinen käydä uudestaan, sillä moni asia on muuttunut. Tosin aivan kaik-

keen emme vastauksia kurssil-ta saaneet, vaan asioita joutui sel-vittelemään itse. Sen tässä proses-sissa on oppinut, että tietoa saa ja löytää, kun sitä rohkeasti viisaam-miltaan kysyy.

Hyvä tilitoimisto on Mika Fri-landerin mukaan yrittäjälle kul-taakin kalliimpi yhteistyökump-pani. Sellaisen hän kehottaa etsi-mään jo ennen varsinaista yritys-toiminnan käynnistämistä.

Laserleikkaus- ja jatkojalostus-palveluja teollisille tuotantoyri-tyksille tarjoava SuomiLaser Oy työllistää tällä hetkellä yrittäjien lisäksi kaksi työntekijää. Joulu-kuussa tarkoitus on siirtyä vuoro-työhön ja mahdollisuuksien mu-kaan palkata kaksi työntekijää li-sää.

– Jo ensimmäisellä kerralla rek-rytoitaessa kiinnostus yritystä kohtaan oli suurta. Osaavaa työ-voimaa onkin ollut Pieksämäel-tä helppo löytää, kehuu Mika Fri-lander.

Työura johdatti laserleikkausbisnekseen

mika frilanderista moni yritys ei lähde investoimaan kalliisiin laitteisiin, vaan hankkii tarvittavan työn alihankintana.

– yritysneuvonnan paras ohjenuora mie-lestäni on, että yrittä-jälle annetaan kaikki se apu, mitä hyppää-mättä hänen housui-hinsa voidaan tehdä, 30-vuoden uran yri-tysneuvonnan parissa tehnyt Miset Oy:n projektipäällikkö Kyösti Lempiäinen opastaa.

Taloudentekijät, MikkeliArto Tolvanen

Työtä tosissaan, ei virkamies-periaatteella

Yritykset ja yrittäjät tuntevat Kyösti Lempiäisen miehenä, joka tekee töitä tosissaan, ei virkamies-periaatteella. Vuonna 1983 Juvan elinkeinoasiamiehenä alkanut ura 16:sta yrityselämässä vietetyn vuo-den jälkeen on sisältänyt värikkäi-tä vaiheita, joissa Kyösti on laitta-nut itsensä peliin elinkeinojen ke-hittämiseksi, ehkä enemmän kuin mihin olemme kuntavirkamiehis-tä tottuneet.

Elinkeinoasiamiesjärjestelmä perustettiin alun perin aluepoliit-tisena toimenpiteenä. Samaan ke-hityspakettiin kuuluivat maatalo-ussihteerit ja maaseutuasiamie-het. Kehittämistä tarvittiin eri-tyisesti 1970- ja 1980-luvuilla, kun teollinen rakentaminen oli voi-missaan.

– Tänä päivänä pitää pohtia toi-miiko panos-tuotossuhde yritys-neuvonnassa ja -kehittämisessä. Esimerkiksi kymmenessä vuodes-sa taloudellinen toiminta on su-pistunut Etelä-Savossa, vaikka yri-tysneuvonnan toimijoiden jouk-ko on vain paisunut. Vai ollaan-ko liikkeellä liian pienillä pelimer-keillä, Lempiäinen tuumailee.

– Hyvä vertaus täällä Etelä-Sa-vossa asioiden edistämisessä on squash, sillä samalla tavalla pi-

tää palloa lyödä liikkeelle, vaikka se aina palautuukin, Lempiäinen muistuttaa.

Kehittämistyön värikkäät vaiheet

Juvalla Lempiäinen oli mukana viljelijöiden yhteistyössä ja Vihan-neslaakson (Mehevä etc.) yritys-toiminnassa. Sain myös oppia, et-tä ei kannettu vesi kaivossa pysy ja investointien toimivuus pitää ol-la riittävällä tasolla, Lempiäinen muistelee mm. Hotelli Juvan koh-taloa.

Oppia vihannesten tuotteis-tamiseen haettiin myös miehis-sä Pariisin elintarvikemessuilta ja haisteltiin tulevaisuuden tuulia.

– Olen aina tiedostanut, että moraalinen selkäranka päätöksis-sä on oltava ja pitää olla päätök-sistä itsensä kanssa samaa miel-tä. Olenkin nukkunut yöni hyvin, Lempiäinen naurahtaa.

Juvalta Kyösti Lempiäinen siir-tyi elinkeinoasiamieheksi Män-tyharjulle. Mäntyharjulla elettiin työvoimapulan aikaa, kun mm. Veisto, Exel ja Sisu Auto laajensi-vat toimintaansa. Työvoiman löy-tämiseksi Lempiäinen otti inno-vatiiviset keinot käyttöön.

Hän onnistui sopimaan VR:n kanssa oman junan, jolla kiinnos-tuneet työntekijät pääsivät tutus-tumaan Mäntyharjuun. Näky-vä työntekijöiden värväämiskam-panja yhdessä työvoimatoimiston Maija Ojalan kanssa tuotti hui-keat 2000 hakemusta ja 200 tuli junalla tutustumaan mäntyharju-laisiin yrityksiin sekä uskomatto-mat 140 muutti paikkakunnalle.

90-luvun yrityshankintakam-panjan mainosbudjetti oli vain 5000 markkaa ja Lempiäinen käytti sen rohkealla ja innovatii-visella tavalla, laittoi puolen sivun pystyilmoituksen Jallu-lehteen!

Lempiäinen tiesi, että siitä syn-tyy iso mediamylläkkä, ja oma vir-kakin joutui kuohuissa vaakalau-dalle. Molemmat iltapäivälehdet julkaisivat tuolloin kaksi isoa artik-kelia Mäntyharjusta. Mainos Jallus-sa poiki myös jatkoartikkelin tote-

amuksella, että paikkakunnan elin-keinoasiamiehessä on "munaa".

Lempiäinen muistelee myös, kuinka lähellä Vihantasalmen ke-hittäminen ja uudisrakentaminen oli, ja kun hankkeesta luovuttiin, merkitsi se lähtölaukausta ABC:n rakentumiseksi Pertunmaalle.

yhteistyötä myös ulkomaille

Kyösti Lempiäinen oivalsi jo var-hain, että ulkomaista työvoimaa hyödyntämällä pystytään kehittä-mään alu-een yrityk-siä. Yritys-suhteiden kehittämi-seksi pe-rustettiin Tallinnan kaupungin elinkei-notoimen kanssa yh-teisyritys Business Liaisons Oy. Yrityksen osakkaina olivat mm. Markku Kakriainen, Kyösti Lempiäinen ja Viron silloi-sen työministeriön kansliapäällik-kö Vello Rääk.

Taustavoimana oli myös Vi-ron työministeri Juhan Sillaste. Yhteistyönä tuotiin mm. ensim-mäiset eestiläiset työntekijät töi-hin Juvan salaattitehtaalle ja maa-kunnan maatiloille, Lempiäinen muistelee.

yhteistyö tiivistyy mikkelin seudulla

Mikkelin seudulla muodostui ta-vaksi, että elinkeinoasiamiehet vaihtoivat tietoja ja esitarkasti-vat kehittämishankkeita yhteisis-sä kokouksissa. Yhteistyö tiivistyi kirjallisin sopimuksin ja ensim-mäisten joukossa Suomessa saa-tiin Mikkelin seudulle käynnis-tettyä vuonna 2003 hanke, jonka avulla starttasi seudulliset yritys-palvelut. Projektia vetämään astui päätoimiseksi projektipäälliköksi Kyösti Lempiäinen.

– On tärkeä huomioida, että

myös maaseutuelinkeinot olivat mukana ja ne integroitiin mukaan elinkeinojen kehittämiseen, Lem-piäinen huomauttaa. Lempiäisen pysäytti hetkeksi sydänkohtaus, joulun aaton aattona 2003, mutta jo vuonna 2004 tehtiin suunnitel-ma entistä kiinteämmästä yhteis-työstä. Kesäkuussa 2006 perus-

tettiin seitsemän kunnan toimes-ta seudullinen kehitysyhtiö Miset Oy. Nyt lähes 2 vuotta on yrityspal-veluverkosto ollut koottuna Yritys-Suomi-brändin alle Yrityspalvelu-keskukseen Porrassalmenkadulle.

– Silti yleisiä rakenteita ei ole pystytty tarpeeksi nopeasti muut-tamaan. Rakenteita on tarkastel-

tava edelleen ja mietittävä uu-sia toimintamalleja, Lempiäinen opastaa tulevia.

– Muistakaa myös, että me vain avustamme, ja todellisia ansioitu-neita ovat yrittäjät, Kyösti Lempiäi-nen testamenttaa elämäntyönsä ja jää vuodenvaihteessa nauttimaan ansaitsemistaan eläkepäivistä.

Kyösti Lempiäisen kiteytys yritysneuvojasta:

Diplomaatti ja ratkaisujen etsijä

Kyösti Lempiäinen arvostaa yrittäjien panosta yhteiskunnalle.

Mäntyharjulla elettiin työvoima-pulan aikaa, kun mm. Veisto, Exel ja Sisu Auto laajensivat toimintaan-sa. Otin innovatiiviset keinot käyt-töön ja tilasin VR:ltä kokonaisen junan, jolla pääkaupunkilaiset pää-sivät tutustumaan Mäntyharjuun.


mIKKeLIPalveluneuvonta

Kirsi Blomberg, toimistosihteeri Puh. 044 794 5318, [email protected]

yritys- ja palveluneuvonta

Kyösti Lempiäinen, projektipäällikkö Puh. 044 794 2214, [email protected]

Toimitilat ja tontit

Hannele Hynninen, kehittämispäällikkö Puh. 044 794 2217, [email protected]

Sijoittumispalvelut

Heikki Piironen, toimialajohtaja Puh. 044 794 2216, [email protected]

Omistajanvaihdospalvelut

Raija Kallioinen, projektipäällikkö Puh. 040 129 4163, [email protected]

Julkisten hankintojen neuvontapalvelu

Ilkka Liljander, projektipäällikkö Puh. 044 794 5695, [email protected] www.hankinta-asiamies.fi

Perustamisneuvonta, alkavien yrittäjien ohjaus

Mikkelin Seudun Uusyrityskeskus ry Dynamo

Antti Pajatsalo, toimitusjohtaja Puh. 050 350 2055, [email protected]

Petri Pelli, yritysneuvoja Puh. 050 408 0097, [email protected]

maaseutuyritysneuvonta

ProAgria

Kirsi Mättölä, yritysneuvoja Puh. 0400 826 789, [email protected]

Leadertoiminta

Veej’jakaja ry

Anssi Gynther, toiminnanjohtaja, Puh. 044 015 5222, [email protected]

Panu Viinanen, hankeneuvoja Puh. 044 0155219, [email protected]

Kristiina Asikainen, talouspäällikkö Puh. 044 0155223, [email protected]

Starttirahavalmistelu, rekrytointipalvelut, yhteishankintakoulutus

Ilkka Pulkkinen, yritysneuvoja Puh. 029 504 4020, [email protected]

yrityskoulutus, koulutushankkeet

Teija Pylkkänen, yritysasiamies Puh. 044 711 5448, [email protected]

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Pia Ahoranta Puh. 040 0869 947, [email protected]

henkilöstövuokraus, rekrytointi

HRV-palvelut Mikkelin työ- ja elinkeinotoimisto

Sari Palosaari, henkilöstökonsultti Puh. 050 396 0130, [email protected]

rekrytointi, uudelleensijoittumisvalmennukset

Mari Roikonen, henkilöstökonsultti Puh. 050 396 1489, [email protected]

SAVONLINNAAjanvaraus, vapaat toimitilat

Ulla Hannikainen, yrityspalvelusihteeri Puh. 044 571 5837 [email protected]

Alkavat yritykset, jatkajat

Juhani Rouvinen, toimitusjohtaja Puh. 0400 704 624, [email protected]

0-2 vuotta toimineet yritykset

Tarmo Soronen, yritysneuvoja Puh. 0400 187 864, [email protected]

Toimivat yritykset

Sakari Mouhu, yritysasiamies Puh. 044 417 4966, [email protected]

Matti Kivipelto, yritysasiamies Puh. 044 571 5857, [email protected]

Kehittämispalvelut, yritysten sijoittuminen

Juha Turtiainen, yrityspalvelujohtaja Puh. 044 571 5853, [email protected]

Luovat alat, yritystoiminnan kehittämisprojektit

Riitta Vahela-Kohonen, kehittämispäällikkö Puh. 044 571 5831, [email protected]


Kirsi Mutka-Paintola , yritysneuvoja; elintarvike, ruokapalvelut Puh. 040 579 6330, [email protected]

Tarja Pajari, yritysneuvoja; matkailu Puh. 0400 183 064, [email protected]

Leadertoiminta

Piällysmies ry

Pekka Räinä, Vt. toiminnanjohtaja Puh. 050 558 0636, [email protected]

Jaana Lampinen, projektipäällikkö Puh. 050 346 678, [email protected]

Starttiraha-asiat, työnantaja- ja yrityspalvelut

Kalevi Kupiainen, kehittämispäällikkö Puh. 029 504 4020, [email protected]

Aikuiskoulutuksen ja yritysten henkilöstökoulutuksen ohjauspalvelut

SAMI, OpinOvi

Anne Mutka, yritysneuvoja; yritysten henkilöstökoulutus Puh. 044 550 6498, [email protected]

Riitta Poikala, opinto-ohjaaja Puh. 044 550 6512, [email protected]

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Tuula Höglund, Puh. 040 8357 643, [email protected]

Teknologiapalvelut

Savonlinnan Teknologiapuisto

Lasse Pulkkinen, projektijohtaja, teknologia Puh. 044 571 5861, [email protected]

PIeKSämäKIyritysten perustamisneuvonta, omistajanvaihdospalvelut ja matkailun kehittäminen

Ritva Tissari-Ylönen, yritysneuvoja Puh. 044 588 2215, [email protected]

yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit

Kimmo Hyykoski, yritysasiamies Puh. 044 588 2214, [email protected]

Starttiraha, rekrytointipalvelut ja yhteishankintakoulutus

Hannu Häkkinen, erikoistyövoimaneuvoja Puh. 029 504 4046, [email protected]

Tarja Komulainen, erikoistyövoimaneuvoja Puh. 029 504 4065, [email protected]


Pekka Häkkinen, yrityspalvelut, toimialavastaava Puh. 0400 381 432, [email protected]

rAJUPUSU-SeUTUmaaseutuyritysten neuvonta

Arto Tasapuro, yritysneuvoja Puh. 0400 454875, [email protected]

yritysten kehittämispalvelut, toimitilat ja tontit

Rantasalmen ja Sulkavan kunnat

Heidi Hänninen, yritysasiamies Puh. 040 485 0010, [email protected]

Joroisten kunta

Aarre Damski, elinkeinoasiamies Puh 040 565 4857, [email protected]

Juvan kunta

Antti Kinnunen, yritysasiamies Puh. 0400 121 261, [email protected]

Perustamisneuvonta, alkavien yritysten ohjaus

Uusyrityskeskus Wäläkky

Markku Savola, yritysneuvoja Puh. 040 717 7605, [email protected]

rahoituspalvelut ja kehittämisneuvonta, leadertoiminta

Rajupusu Leader ry

Ilpo Lehtinen. toiminnanjohtaja Puh. 040 715 7189, [email protected]

rekrytointi- ja koulutuspalvelut

Juvan työ- ja elinkeinotoimisto Puh. 029 504 4020

Kivi ja Reki Ay, osa 3

Yritys-Suomi-verkostot yrittäjien palveluksessa

KAIKKI SeUTUJeN yrITySNeUVONNAN PALVeLUT OSOITTeeSSA WWW.yrITySSUOmI.fI

Seudulliset sivustot:www.yrityssuomi.fi/mikkelinseutu

www.yrityssuomi.fi/pieksamaki www.yrityssuomi.fi/rajupusunseutu

www.yritysuomi.fi/savonlinnanseutu

JÄSENPALVELUT

Tapahtumakalenteri

Tapahtumakalenteri, paikallisyhdis-tysten puheenjohtajat ja alueelliset jäsenedut verkossa: yrittajat.fi/etela-savo

Taloudentekijät-lehti: taloudentekijat.fi

Puheenjohtaja heikki Tynkkynen0500 151 [email protected]

Toimitusjohtaja mirja haavikko0500 651 [email protected]

Viestintäassistentti mirja hämäläinen0500 651 [email protected]

Järjestöassistentti mirja hytönen0500 651 [email protected]

Alueelliset jäsenedut verkossa!

Ilkka [email protected]. 044 794 5695

Raija [email protected]. 040 129 4163

yrITySVerOTUSmikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpuh. 015 337 0211, pe klo 9 – 14

KPmg Oy AbVeroasiantuntija Paavo Martikainenpuh. 020 760 [email protected] LAKIASIATAsianajotoimisto Laamanni Jukka huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenpuh. (015) 338 600 tai 0440 338 [email protected]

Asianajotoimisto Kunnas & ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnaspuh. (015) 365 333 tai 0440 656 [email protected] Asianajotoimisto Päivi molariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 [email protected] www.paivimolari.fi Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuupuh. (015) 361 122 tai 0500 570 [email protected]

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenpuh. (015) 321 540 tai0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/[email protected]

KPmg Oy AbLakimies, liikejuridiikan asiantuntija, VT, OTK, KTM Vesa Ellonenpuh. 020 760 [email protected]

Alueelliset neuvontapalvelut

Tarjousasiamies Omistajanvaihdokset

eTeLä-SAVON yrITTäJäT:12.12. POMOI –koulutus

PAIKALLISyhDISTyKSeT:enonkosken yrittäjät16.12. Joulukuhinatheinäveden yrittäjät11.12. Yhdistyksen kokous29.12. Teatteriretki VarkauteenPunkaharjun yrittäjät13.12. Hallituksen kokousSavonrannan yrittäjät14.12. Vuosikokous ja pikkujoulut

TALOUDENTEKIJÄT Nro. 6/2012

Documents

Transcript of TALOUDENTEKIJÄT Nro. 6/2012