Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)

Taina Lilja

Suomenkarja Green Care -toiminnassa

Kuva Paula Häyrinen

Green Care- toiminnassa käytetään luontoa tavoitteellisesti, tietoisesti ja

ammatillisesti ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen erilaisten virkistys-,

kuntoutus- ja hoivapalvelujen yhteydessä.

14.2.2014 2 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Eläinavusteiset interventiot (AAI)

Toimintatapa Tavoite Ohjaaja Esimerkki

Eläinavusteinen

terapia

Animal Assisted

Therapy AAT

Yksilöllisyys,

suunnitelmallisuus

ja tavoitteellisuus

Fyysinen,

sosiaalinen,

emotionaalinen ja

kognitiivinen

hyvinvointi

Sosiaali- ja

terveysalan

ammattilainen

Ratsastusterapia

Eläinavusteinen

toiminta

Animal Assisted

Activities AAA

Yhteisöllisyys,

elämyksellisyys ja

toiminnallisuus

Ennaltaehkäisy,

sosiaalisen kasvun

ja hyvinvoinnin

edistäminen

Sosiaali- ja

terveysalan

ammattilainen tai

asiaan perehtynyt

vapaaehtois-

työntekijä

Sosiaalipedago-

ginen

hevostoiminta,

kaverikoiratoiminta

Eläinavusteinen

kasvatus

Animal Assisted

Education AAE

Tavoitteellisuus Tiedolliset

valmiudet

Kasvatusalan

ammattilainen

Lukukoiratoiminta,

ympäristökasvatus,

kestävän

kehityksen

kasvatus


Ajatus, että suomenkarja sopii Green Care-toimintaan perustuu

• ihmisten ja lehmien vuosituhantiseen kumppanuuteen

• muistitietoon lehmien ja hoitajien välisestä toveruudesta

• kasvattajien kokemuksiin

• eläinten yksilöllisiin piirteisiin

• eläinten kokoon, ulkonäköön, luonteeseen ja käyttäytymiseen

• alkuperäisrotujen moniin kulttuurisiin merkityksiin

• tarpeeseen suojella uhanalaisia rotuja

• alkuperäisroduille sopivan ”tekemisen” ideoimiseen

• hyviin kokemuksiin esimerkiksi vankilatiloilta

Esimerkkejä tutkimuksista, joissa on saatu selville

seikkoja, jotka tukevat suomenkarja käyttöä Green

Care-toiminnassa


Suomenkarja 1940-1970 luvulla


Marjaana Kovasen tutkimus (2012) perustuu savolaisten pientilallisten muistoihin

suomenkarjan hoidosta.

Ihminen ja lehmä elivät samojen niukkojen toimeentuloehtojen varassa.

Kyyttö oli samaan aikaan perheenjäsen, lemmikkieläin, työtoveri ja tulonlähde.

Kasvattajan ja lehmän suhde oli läheinen:

• Huolet itkettiin lehmän kylkeä vasten.

• Yhdessä nautittiin kesäisellä metsälaitumella

vapaudesta ja luonnon ihanuudesta.

…Pasuna-kyyttö painautui metsässä päivälevolle

ja paimentyttö asettui sen kylkeen kellonkantimesta

kiinni pitäen.

2000-luvulla

Rauhoittavat jokkaista immeistä,

antavat silittää ja niillä on

tajua elämään.

Taina Liljan (2011) tutkimus perustuu itä- ja länsisuomenkarjan kasvattajille tehtyihin

kyselyihin ja haastatteluihin.

Rotu määrittää käyttöä: lypsykarjana, erikoistuotannossa, maisemanhoidossa tai

harrastuksena.

Suomakarjan lehmät tuovat raskaaseen karjanhoitotyöhön vaihtelua ja mielenkiintoa.

Viisaat, kauniit ja harvinaiset lehmät tuottavat mielihyvää.

Suomenkarjan kanssa käytetään

aikaa enemmän kuin valtarotujen kanssa.

Vankilassa


Vankeinhoidossa työn tavoitteena on edistää vankien elämänhallintaa ja

sijoittumista yhteiskuntaa.

Maataloustyön osuus vankiloissa vähentynyt viime vuosina.

Anna-Maria Vainiopää (2011) selvitti tapaustutkimuksessa Pelson vankilassa

eläinavusteisen työtoiminnan mahdollisuuksia vankien kuntouttamisessa.

Karjanhoitoon liittyviä kuntoutumisen kannalta keskeisiä elementtejä

• yhteisöllisyys, toiminnallisuus ja elämyksellisyys

• mielekäs työ

• eläimet luotettuja ja läheisiä ystäviä

• vangin, ohjaajan ja eläimen välinen vuorovaikutus

• luottamuksen ja vastuun saaminen

• kokemusmaailman avartuminen

• uusien piirteiden ja puolien löytäminen itsestä

Kuva Miia Karja

Suomenkarjan Green Care-käytössä tulee ottaa huomioon


Eläinten valinta


•Tuotantoelämiä voidaan käyttää eläinavusteisessa toiminnassa yhtä monipuolisesti

kuin lemmikkieläimiäkin.

•Eläinten käyttöön liittyy aina haasteita ihmisten ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.

- tulee tuntea eläimen lajin mukaiset ominaisuudet ja luonteenpiirteet

- kehittää menetelmiä, joilla voidaan testata eläinten sopivuutta

- tunnistaa asiakasryhmät, joille eläinavusteinen toiminta sopii

•Anni Tarkiainen ym. (2011) sovelsi tutkimuksessaan nautojen tuotantokäyttöön

suunniteltuja luonnetestausmenetelmiä eläinavusteiseen toimintaan sopiviksi.

•Menetelmiä testattiin kyyttökarjalla sekä lypsykarja- että emolehmätilalla.

•Eläinten soveltuvuutta edistäviä piirteitä ovat rohkeus, uteliaisuus, ystävällisyys

ja ihmisläheisyys.

Eläinten hyvinvointi


•Hyvinvointi on eläinyksilön subjektiivinen henkinen olotila, jota ei voi mitata suoraan

(Mononen 2014).

•Eläinten hyvinvointia voidaan arvioida ainoastaan tilatasolla.

Green Care-toiminnassa:

•Eläimellä pitää olla kyky sopeutua asiakaspalvelutilanteeseen.

•Eläintä voidaan kouluttaa.

•Eläimellä tulee olla mahdollisuus ennakointiin tulevasta,

mahdollisuus vetäytyä kontaktista ja riittävästi vapaa-aikaa.

•Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi tietoa eläimen tarpeista.

Jatkotutkimustarpeet

• Lisää tutkimustietoa erilaisista asiakasryhmistä ja erilaisista

suomenkarjapopulaatioista

• Asiakasryhmien kokemukset suomenkarjasta

• Vertaileva tutkimus eri lehmärotujen välillä (jotta saadaan lisätietoa

suomenkarjan erityisominaisuuksista vs. muut rodut)

• Suomenkarjan muut erityisominaisuudet (esim. maidon laatu, hyvät

laiduntamisominaisuudet)

• Eri ekosysteempalveluja monipuolisesti esiintuovien Green Care –

palvelupakettien kehittäminen

14.2.2014 © Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 11


Kiitos! Kuva: Miia Karja

Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)

News & Politics

Transcript of Taina Lilja: Suomenkarja Green Care -toiminnassa (Suomenlehmäpäivä 14.2.2014)