Osallisuuskokemuksen jäljillä taide- ja luontolähtöisillä menetelmillä

Laura Hokkanen (laura.hokkanen@xamk.fi) & Kati Vapalahti (kati.vapalahti@xamk.fi)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Parasta Etelä-Savoon -hankeSosiaalipedagogiikan päivät 19.-20.3.2020 Online-konferenssi

Taidekasvatus ohjaa ajattelemaan ja toimimaan?

Sisältö

Parasta Etelä-Savoon –hanke

Osallisuuden määrittelyä

Tiedonintressit osallisuuden tavoitteiden jäsentäjänä Parasta Etelä-Savoon –hankkeessa

Esimerkkejä toiminnoista

Tutkimusasetelma

Pohdinta ekososiaalisen sivistyksen ja vastuun näkökulmasta

PARASTA ETELÄ-SAVOONMitä?

Tavoitteena on:

• lisätä taide- ja kulttuurityön ja luontolähtöisen

toiminnan menetelmien hallintaa

• tietoisuutta taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen

toiminnan hyvinvointivaikutuksista.

Hanke edistää taiteilijoiden, sote-alan järjestöjen ja

sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien valmiuksia tehdä

yhteistyötä ja kehittää toimintatapoja yhdessä.

Tuloksena syntyy uusia palvelujen tuottamisen malleja.

MIKSI?

• Taiteella ja kulttuurilla on myönteisiä

vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin:

• tukee paranemista ja toimii

ennaltaehkäisevän työn tukena

• vahvistaa sosiaali- ja

terveydenhuollon asiakkaiden,

heidän omaistensa ja työyhteisön

hyvinvointia

• Kaikilla on oikeus taiteeseen ja

kulttuuriin – saavutettavuus, tasa-arvo

• Toiminta lisää taiteen ja kulttuurialan

ammattilaisten työtilaisuuksia

Luontokosketuksen merkitys hyvinvoinnille Tunteet

Myönteiset tunteet lisääntyvät, mieliala tasaantuu; stressin, ahdistuksen, aggressioiden, levottomuuden ja masennuksen lievittäminen

Tunteiden herättely, tunnistaminen ja sanoittaminen

Mahdollisuus omaan rauhaan tai kanssakäymiseen

Uni

Luontokontaktit parantavat unen laatua

Oppiminen

Vihreä leikki- ja oppimisympäristö tukee kognitiivista ja sosiaalista kehitystä

Tarkkaavaisuus ja keskittyminen parantuvat

Liikunta

Luontoympäristö aktivoi liikuntaan

Luontoliikunta kehittää kehoa monipuolisesti

Terveys

Elinympäristö on yhteydessä tulehdusperäisiin sairauksiin

--> luontokontaktit vähentävät tulehdusriskiä

KUKA?

TOTEUTTAJAT

• Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, XAMK (hallinnoija)

• Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak

• Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, ESSOTE

• Savonlinnan Seudun Kolomonen ry

RAHOITTAJA

• Etelä-Savon ely-keskus, ESR-rahoitus

• Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Osallisuuden määrittelyä

Osallisuus itseen

Osallisuus yhteisöön

Osallisuus yhteiskuntaan

Tiedonintressit (Jürgen Habermas) osallisuuden tavoitteiden jäsentäjänä

Parasta Etelä-Savoon -hankkeen taide- ja luontotoiminnoissa

Prosessin

vaiheet

Tiedon intressit ja toiminnan

orientaatio osallisuuteen

Toimintaesimerkkejä

1. Löytäminen Tekninen tiedon intressi

Näyttöön perustuvan tiedon

sovltaminen ja osallisuus

itseen

Nuorisotyö:

Varjoteatteri, ääni, liike

Työllisyyspalvelut: Blackoutpoetr

y

Päihdekuntoutus: Musiikki

Lastensuojelu ja turvakoti:

Kuvatyöskentely ja kirjoittaminen

Kehitysvammatyö: Liike ja

musiikki

2. Määrittely ja

ideointi

Praktinen tiedonintressi

Yhdessä tekeminen ja

osallisuus yhteisöön

Yhteiskehittämisen pajat:

Luonnon ja yhteisötaiteen

äärellä, Ääni ja keho, Minän

äärellä, Taide aktivismina,

Taide ja tunteet, Kohtaaminen ja vuorovaikutus

3. Mallintaminen

ja käyttöön otto

Emansipatorinen tiedonintressi

Sosiaalinen muutos ja muutos

työkäytänteissä

Aistiluontopolut

Aistisalkut

Yhteisötaideteos

Tekninen tiedon

intressi(Nivala & Ryynänen 2019, 61; Fineout-Overholt ym. 2010)

• Ohjaa toiminnan tekniseen

toteuttamiseen tutkittuun tietoon

pohjautuen

• Valitaan toteutettavaksi ne

toiminnat, joilla on paras

tutkimusnäyttö yhdistettynä työntekijöiden kokemuksesta

nousevaan asiantuntemukseen

sekä toimintaan osallistuvien

tarpeisiin ja arvoihin.

• Ekososiaalisen ajattelun mukaan

ekologiset ja sosiaaliset ilmiöt ja

ongelmat ovat kytköksissä toisiinsa.

• Yksilöllinen ja yhteiskunnallinen

hyvinvointi kietoutuvat

maailmanlaajuisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin ja

ekologisen kestävyyden rajoihin.

Ekososiaalinen

sivistys

Ekososiaalinen

sivistys

• Toimintaa kehitetään ja

toteutetaan hermeneuttisesti,

osallistujia ymmärtämään pyrkien

ja rinnalla kulkien. Toiminnassa

tuetaan yksilöllistä kasvua ja ryhmätoimintaa ja järjestetään

yhteisöllisyyttä lisääviä tapahtumia

dialogisuutta hyödyntäen.

• Myötätunto ja vastuunkanto

suunnataan toisista ihmisistä

myös muihin elollisiin olentoihin ja

luonnonympäristöihin.

Hyvinvoinnin aineellisen tukemisen rinnalla etsitään

mahdollisuuksia tukea

hyvinvoinnin aineettomia

edellytyksiä, kuten yhdessäoloa,

osallistumista ja itsensä ilmaisemista.

Praktinen

Näkökulma(Nivala & Ryynänen 2019)

• Tukee kulttuuri-identiteettiä

ja samalla laajentaa

tietoisuutta kulttuurien ja

myös luonnon

moninaisuudesta

• Vahvistaa

oikeudenmukaisuuteen ja

ihmisoikeuksien

kunnioittamiseen liittyviä

tunteita

Praktinen näkökulmaesimerkki:

KulttuuriperintökasvatusSimon Thurley (2005) ; Knuuttila 2008

Emansipatorinen

tiedonintressi(Nivala & Ryynänen 2019)

• Emansipatorinen tiedonintressi

johdattaa tekemään taide-,

kulttuuri- ja luontolähtöistä

toimintaa kriittisesti tavoitteena

sosiaalinen muutos ihmisten elämässä, lähiyhteisöissä ja

laajemmin yhteiskunnallisissa

rakenteissa

• Kun ekososiaalista näkökulmaa

sovelletaan sosiaalipedagogiseen

ajatteluun ja toimintaan, huomio

kohdistuu sosiaalisen hyvinvoinnin

ekologisiin ehtoihin paikallisesti ja globaalisti sekä kasvatuksen

mahdollisuuksiin lisätä tietoisuutta

niistä ja muuttaa suhdetta

luontoon ja ei-inhimillisiin eläimiin,

eli vahvistaa ekososiaalista sivistystä ja edistää ekologisesti

vastuullista toimijuutta.

Ekososiaalinen sivistys

Osallisuutta itseen, ympäristöön ja

yhteiskuntaan

Kuva: Susanna Tuominen

Kuva: Susanna Tuominen

Tutkimusasetelma, syksy 2020

Teoria

Tutkimus-kysymykset

Toiminnat

1) Taide- ja luontotoiminnan vaikuttavuus2) Osallisuus3) Tiedon intressit, Jürgen Habermas

TeemoitteluAistiluontopolut

Aistisalkut

Yhteisötaideteos

1) Millaisena osallistujat kokevat toiminnan subjektiuden vahvistamisessa?2) Millaisena osallistujat

kokevat kuulumisen ryhmään?3) Millaisena osallistujat kokevat vaikuttamismahdollisuutensa?4) Miten osallistujat kokevat toimintojen vaikuttavan omaan hyvinvointiin?

1) Haastattelut

2) Havainnoinnit

Mallinnus matalankynnyksen

toiminnaksi sosiaali-, terveys- ja

kasvatusalalle

Tavoite ja tarkoitusTiedon tuottaminen Parasta Etelä-Savoon –hankkeessa kehitettyihin toimintoihin osallistujien osallisuuden kokemuksesta

Tarkoitus kartoittaa syksyllä 2020 mallinnettaviin toimintoihin osallis-tuvien osallisuuden kokemuksia

Aineistonkeruu

Analyysi

Miten taide- ja luontotoiminnalla voidaan

vastata kestävän kehityksen ja

ekososiaalisen sivistyksen vaatimukseen?

• Kestävän kehityksen diskurssi 1980-luvultla: ekologinen - taloudellinen -sosiaalinen

• Suomen hallitusohjelma ”Osallistava ja osaava Suomi” (2019) perustaa strategiansa kestävän kehityksen periaatteille.

• Voidaanko taide- ja luontotoiminnalla tukea sosiaalista kestävyyttä, kuten osallisuutta, hyvinvointipalveluja, turvallisuutta, resurssien ja toimintamahdollisuuksien oikeudenmukaista jakautumista, yhteisöllisyyttä sekä yhteiskuntaan integroitumista?

• Entä ekologista kestävyyttä, kuten ajattelun ja toiminnan muuttamista ympäristökysymyksiin ja ilmastonmuutokseen (esim. ruokahävikki tai hiilijalanjäljet)?

Ratkaistavia haasteita

esimerkiksi

Arvioimisen vaikeus: käsitysten ja todellisen toiminnan ristiriita

Ihmiset eriarvoisessa asemassa osallisuudessa erilaisten lähtökohtiensa takia --> helpompi osallistua ja vaikuttaa, jos sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky sekä talous ovat kunnossa

osallisuuden ongelmana lupaus osallisuuteen, näennäesosallisuus

Tommi Toija:

Fragmentteja

Lähteet• Fineout-Overholt, E., Melnyk. BM., Stillwell, SB. & Williamson, KM. 2010. Evidence-based practice step by step: Critical

appraisal of the evidence: part I. American Journal of Nursing 110(7):47-52. doi: 10.1097/01.NAJ.0000383935.22721.9c• Gretschel, A. 2002. Lapset, nuoret ja aikuiset toimijoina : artikkeleita osallisuudesta. Helsinki : Suomen kuntaliitto.

• Julkunen, R. 2012. Suomi hyvinvointivaltiona 1 ja 2: Pohjoinen hyvinvointimalli ja hyvinvointivaltion idea. Jyväskylän yliopisto: Verkkoluento.

• Knuuttila, S. 2008. Kulttuuriperintö, arvot ja identiteetti. Teoksessa P. Venäläinen (toim.) Kulttuuriperintö ja oppiminen. Suomen museoliiton julkaisuja 58, 12–19.

• Massa, I. 2013Kestävä yhteiskunta. Teoksessa Saari, J. (toim.) Suomen sillat tulevaisuuteen. Kuluttajatutkimuslaitoksen kirjoja, s. 324-372. Saatavilla: http://hdl.handle.net/10138/152270s.

• Matthies, A-L. s.a. Sosiaalityön etiikka. Sosiaalityön johdanto 3. JY/Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

• Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka. Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus, 59-70.• Osallistava ja osaava Suomi. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Pääministeri Sanna Marinin

hallituksen ohjelma 10.12.2019. Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31.

• Raivio, H. 2018. Sosiaalinen kuntoutus voimavaraistamisena – toivon ja muutoksen näkökulma. Teoksessa Kostiainen, H. & Nieminen, A. (toim.) Sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmia ja mahdollisuuksia. Helsinki: Diak työelämä 13, 97-117. Saatavilla: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/141721/Diak_Tyoelama_13_verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

• Thurley, S 2005. Into the future. Our stategy for 2005-2010. In: Conservation Bulletin [English Heritage], 2005 (49).• Laatikainen, T. 2020. Luontokosketuksen merkitys terveydelle. Itä-Suomen yliopisto, THL ja Siun sote. 5.2.2020.

Kansanterveyttä metsästä –seminaari. Vantaa: Heureka.

• Tyrväinen, L. 2020. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? Luonnonvarakeskus. 5.2.2020. Kansanterveyttä metsästä –seminaari. Vantaa: Heureka.

• Tyrväinen, L., Lanki, T., Sipilä, R. & Komulainen, J. 2018. Mitä tiedetään metsän terveyshyödyistä? LÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSKIRJA DUODECIM 134(13):1397-403

19

Lisätiedot hankkeesta: xamk.fi/parastaes