Suurpellon Keidas Cavander, Jenni; Kauppinen, Kaisa; Kettukangas, Dani; Priha Jennifer;

Tuunainen, Mika

2014 Leppävaara

2

Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara

Suurpellon Keidas

Cavander, Jenni; Kauppinen, Kaisa; Kettukangas, Dani; Priha, Jennifer; Tuunainen, Mika

Sekalainen Raportti Joulukuu, 2014

3

Sisällys

1 Johdanto ............................................................................................. 5

2 Suurpelto ............................................................................................ 5

3 Pop up toiminta ja sen viitekehys ............................................................... 6

3.1 Pop up kahvila ja ravintolatoiminta .................................................... 6

3.2 Asiakasprofiilit .............................................................................. 7

3.3 Asiakaskokemus............................................................................. 7

3.4 Ideointi ....................................................................................... 9

3.4.1 8X8 menetelmä ..................................................................... 9

3.4.2 Kuusi ajatteluhattua ............................................................. 10

3.4.3 Miellekartta ....................................................................... 11

3.5 Visualisointi ............................................................................... 11

3.5.1 Visualisoinnin työkalut .......................................................... 11

3.5.2 Asiakkaan palvelupolku ......................................................... 12

3.6 Konseptointi ............................................................................... 12

3.7 Markkinointi ............................................................................... 13

4 Suurpellon Keitaan suunnittelu ................................................................ 14

4.1 Ymmärrä -vaihe........................................................................... 14

4.1.1 Mahdolliset asiakasprofiilit ..................................................... 14

4.1.2 PESTE analyysi .................................................................... 16

4.1.3 Haastattelu ........................................................................ 18

4.1.4 Sidosryhmät ....................................................................... 19

4.2 Kehitä -vaihe .............................................................................. 20

4.2.1 Benchmarking ..................................................................... 20

4.2.2 Ideointi ............................................................................. 21

4.2.3 8x8 menetelmä ................................................................... 21

4.2.4 Kuusi ajatteluhattua ............................................................. 23

4.2.5 Miellekartta ....................................................................... 24

4.2.6 Budjetointi ........................................................................ 25

4.2.7 Sijainti .............................................................................. 26

4.3 Toteuta -vaihe ............................................................................ 26

4.3.1 Markkinoinnin suunnittelu ...................................................... 27

4.3.2 Visualisointi ....................................................................... 27

4.3.3 Visualisoinnin työkalut .......................................................... 27

4.3.4 Asiakkaan palvelupolku ......................................................... 30

4.4 Business Model Canvas .................................................................. 31

5 Toimeksiantajan kehitysideat ja palaute .................................................... 37

6 Johtopäätökset ................................................................................... 38

4

Lähteet .................................................................................................... 39

Kuvat ....................................................................................................... 41

Kuviot ...................................................................................................... 42

Taulukot ................................................................................................... 43

5

1 Johdanto

Suurpelto on noin 1,4 neliökilometrin kokoinen puistoalue keskellä Espoota. Alueelle on aloi-

tettu rakentaminen vuokra- ja omistusasuntopainotteisesti, mutta palvelut vielä puuttuvat.

Tämän projektin toimeksiantaja ja Suurpelto-seura yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulun

kanssa antoivat Laurean opiskelijoille tehtäväksi Palvelumuotoilulla innovaatioihin opintojak-

solla, suunnitella Suurpellon alueelle jokin alueelle sopiva Pop up- yritys tai palvelu. Tämän

raportin tavoitteena on esitellä tiimin kehittämää Pop up – konseptia, sen suunnittelu vaiheita

sekä visualisointi ja ideointimenetelmiä. Raportissa perehdytään tarkemmin Pop up – ilmiöön

ja Pop up -toimintaan sekä mahdollisiin kohderyhmiin.

Tiimin ideaksi kehittyi Suurpellon Keidas niminen Pop up kahvila ja lounas ravintolan. Tiimin

mielestä alueelle tarvitaan jokin eri ikäryhmille sopiva ajanviettopaikka, joka voisi tarjota

myös pientä purtavaa ja lounasta. Mitään vastaavaa tilaa ei vielä alueella toistaiseksi ole.

Tässä raportissa eritellään kaikki toteutetut suunnitteluvaiheet, joita ovat muun muassa ide-

ointi, visualisointi ja benchmarking. Luvussa 4 kerrotaan enemmän kehittelemästämme Pop

up konseptista ja avataan Suurpellon Keitaan toimitaa tarkemmin PESTE-analyysin avulla. Ra-

portissa kerrotaan myös tarkemmin käytetyistä apuvälineistä, joita ovat muun muassa 8x8

menetelmää, kuusi ajatteluhattua ja miellekartta.

Tiimi kävi pop up- konseptin suunnittelussa läpi monenlaisia vaiheita, ja löysi apua vaiheiden

tekemiseen sekä kirjoista että internetistä. Projektissa on käytetty paljon oppitunneilla esi-

tettyjä työkaluja esimerkiksi palvelupolkua ja Business Model Canvasia. Yksi käytetyimmistä

lähteistä oli Stefan Moritzin Service Design. Lopuksi tiimi teki yhteenvedon toimeksiantajan

eli Suurpelto-seuran edustajalta saaduista kehitysideoista ja palautteesta.

2 Suurpelto

Suurpelto on puistokaupunki keskellä Espoota ja sen asukkaita yhdistää uudenlainen visio

asumisesta, yhteisöllisyydestä ja luonnon tuomisesta lähelle asutusta. Suurpellon asuinalueen

visiot ovat kansainvälisyys, perhekeskeisyys, elinikäinen oppiminen, kestävä kehitys ja uuden-

laiset palvelukonseptit. Suurpellon asuintaloissa yhdistyy nykyaikainen muotoilu ja uudenlai-

set visiot yhteisöllisyyden tuomisesta jokapäiväiseen asumiseen. Tärkeintä talojen muotilusus-

sa ja ulkoasussa on innovatiivisuus, ja sitä myös yritetään tuoda palveluiden luomisprosessiin

mukaan. Tulevaisuudessa Suurpeltoon ollaan kaavailemassa myös vapaa-ajan, kulttuurin ja

kaupan-alan palveluita. Suurpellossa asuu tällä hetkellä noin 2000 asukasta, mutta tulevai-

suudessa oletetaan noin 10 000 asukasta. (Suurpelto 2014.)

Suurpelto-seura tekee töitä Suurpellon asukkaiden hyvinvoinnin ja viihtyvyyden takaamiseksi.

Seura pyrkii parantamaan asukkaiden paikallistuntemusta, lisäämään yhteisöllisyyden tunnet-

6

ta ja ajamaan asukkaiden etua. Seuralla on paljon päivätoimintaa erilaisille kohderyhmille

Suurpellon alueella. He tarjoavat muunmuassa liikuntapalveluita ja käsityötoimintaa. Suurpel-

to-seura myös tekee tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa ja seura järjestää asukasta-

paamisia, joissa voi kuulla missä Espoossa tällä hetkellä mennään. Seura järjestää myös ta-

pahtumia erilaisten yritysten ja Espoon kaupungin kanssa. (Suurpelto 2014.)

3 Pop up toiminta ja sen viitekehys

Seuraavissa luvuissa käsitellään aiheeseen liittyvää tietoperustaa kirjallisuuden ja internetin

pohjalta. Ensimmäisessä luvussa kerrotaan faktaa Pop up kahvila- ja ravintolatoiminnasta.

Luvussa perehdytään Pop up toiminnan vaiheisiin, Pop up toimintaan Suomen lain näkökul-

masta sekä kerrotaan yhdestä Suomen suurimmasta Pop up ravintolatapahtumista.

Kahdessa seuraavassa luvussa perehdytään tarkemmin asiakkaisiin. Luku 3.2 keskittyy asiakas-

profiilien muodostamisen teoriaan. Asiakasprofiilit kuvaavat mahdollisia Suurpellon keitaan

asiakkaita. Luvussa 3.3 kerrotaan teoriaa asiakaskokemuksesta. Luvuissa 3.4–3.7 kerrotaan

teoriaa ideoinnista ja tässä projektissa käytetyistä ideointimenetelmistä, visualisoinnista,

konseptoinnista ja markkinoinnista.

3.1 Pop up kahvila ja ravintolatoiminta

Pop up kahvilat ja ravintolat voivat tarjota samanlaisia tuotteita kuin tavallisetkin ravintolat,

mutta ilman kalliita avausmaksuja. Jo useat kokit ja ravintoloitsijat ovat käyttäneet Pop up

toimintaa hyödyksi laajentaessaan uraansa ruuanlaiton parissa. Pop up kahvilat ja ravintolat

ovat väliaikaisia ja ne voidaan toteuttaa esimerkiksi vanhoissa teollisuus- tai liiketiloissa. Pop

up kahvilan voi perustaa myös vaikkapa omalle pihalle. (About.com 2014.)

Pop up kahvila- tai ravintolatoiminnan aloittaminen vaatii yleensä kuusi vaihetta. Ensin tulee

tietää, mikä on toiminnan tarkoitus, ja tämä voi olla esimerkiksi ravintolan maineen paranta-

minen tai uuden konseptin testaaminen. Seuraavaksi valitaan Pop up ravintolan sijainti, joka

voi olla ihan mikä vain, kunhan se on kaikille turvallista. Kolmannessa vaiheessa selvitetään

toimintaan tarvittavat luvat ja vakuutukset. Neljäs vaihe Pop up ravintolan perustamisessa on

menun tekeminen ja hinnoittelu. Toiseksi viimeinen vaihe on käytettävissä olevien tilojen

sisustaminen ja järjestely. Viimeinen vaihe on Pop up toiminnan mainostaminen. (About.com

2014.)

Suomen laki ei kiellä Pop up yritysten perustamista. Tällaisen toiminnan pitää olla lähes riski-

töntä ja sen toimijan täytyy olla yksityishenkilö. Yleensä ravintolatoiminta vaatii elintarvike-

huoneistoilmoituksen, mutta sellaista ei tarvitse elintarvikelain mukaan tehdä kun perustaa

Pop up ravintolan. Kuitenkin yleiset hygieniavaatimukset ja elintarvikkeiden valmistamiseen

7

liittyvät vastuut koskevat myös Pop up toimintaa. Lähes riskitön toiminta tarkoittaa sitä, että

Pop up ravintoloitsija saa valmistaa elintarvikkeita esimerkiksi leipomalla ja kypsentämällä.

Kaikkien käytettävien raaka-aineiden tulee olla hyvälaatuisia ja tuoreita, ja niitä tulee käsi-

tellä oikein. Tuotteiden ja raaka-aineiden oikeanlaisesta säilyttämisestä tulee huolehtia eri-

tyisen tarkasti, kylmätuotteet säilytetään kylmässä ja lämpimät lämpimässä. (Evira 2014.)

Yksi merkittävimmistä Pop up ravintolatapahtumista, Ravintolapäivät, on järjestetty Suomes-

sa jo 11 kertaa vuodesta 2011 lähtien. Tapahtumassa tavalliset ihmiset toimivat ravintoloitsi-

joina ja Pop up ravintoloita ilmestyykin kymmeniä takapihoille ja kaduille. Yleensä suurin osa

Ravintolapäivien ravintoloista sijaitsee Helsingissä, mutta niitä toteutetaan myös muualla

Suomessa, esimerkiksi Turussa ja Tampereella. Ravintolapäivät ovat kansainvälinen tapahtu-

ma, joka saa tuhannet ihmiset perustamaan omia Pop up ravintoloita ympäri maailmaa. (Ra-

vintolapäivä 2014.)

3.2 Asiakasprofiilit

Asiakasprofiilit ovat kuvaus mahdollisista asiakkaista, joille tapahtumaa markkinoidaan ja joi-

den oletetaan tulevan tapahtumaan. Bergströmin mukaan asiakasprofiloinnilla on erityisesti

markkinoinnin kannalta suuri merkitys nykypäivän maailmassa. Tänä päivänä ei ole enää tar-

koituksenmukaista ajatella kysyntäpainotteisesti ja nähdä asiakkaita pelkkänä kasvottomana

massana. (Bergström & Leppänen 2009, 14.)

Asiakkaiden ja kohderyhmien tunteminen on tärkeämpää, sillä markkinointi ja asiakaspalvelu

yleensäkin ovat muuttuneet asiakaslähtöisemmäksi viime vuosina. Asiakasprofiilia muodosta-

essa täytyykin erityisesti keskittyä asiakkaiden ominaispiirteisiin ja heidän käyttäytymiseensä.

Tähän päästään esim. Erilaisia kuluttajatutkimuksia avuksi käyttäen. (Bergström & Leppänen

2009, 14.)

3.3 Asiakaskokemus

Asiakaskokemus tarkoittaa kaikkia niitä asioita, joiden kautta asiakas kokee tuotetun palve-

lun. Asiakaskokemuksen tutkimisessa tulisi ottaa huomioon monia asioita. Asiakaskokemusta

ja asiakastyytyväisyyttä voidaan havainnoida esimerkiksi palaute kyselyillä ja haastatteluilla.

(Asiakaskokemus 2013.) Asiakastarpeiden määrittelyssä on monta eri tasoa. Määrittelyn haas-

te riippuu siitä millä aikatasolla sitä tehdään. Asiakastarpeiden määrittely on sidoksissa kon-

septoinnin määrittelyyn ja konseptoinnista puhutaan seuraavissa kappaleissa. (Apilo 2007,

158.)

8

Asiakaskokemukseen ja asiakastarpeisiin liittyy myös vahvasti asiakasymmärrys. Asiakasta

ymmärrettäessä hänelle pystytään tajoamaan juuri sitä palvelua mitä hän tarvitsee. Asia-

kasymmärrys luo mahdollisen pohjan myynnille. Yrityksen lähestyessä asiakasta tulee ottaa

huomioon asiakkaan tarpeet ja kuinka lähestyä juuri tätä asiakasta. Yrityksen tulee ajatella

myyntiään prosessimaisesti, vaikka asiakas ei ostaisikaan myytyä palvelua tai tuotetta ensim-

mäisellä kerralla ei tarkoita, että myyntityö olisi mennyt hukkaan. (Rope 2004, 210–213.)

Asiakkaiden vaatimustaso kasvaa koko ajan yhteiskunnallisten trendien mukana. Yritysten tu-

lisikin seurata ympäristön muutoksia ja trendejä, jotka liikkuvat maailmalla parhaimman lop-

putuloksen saavuttamiseksi. Missä markkinat ovat, miten ne muuttuvat ja miten ne nähdään

tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ennustamisesta ja katselemisesta on yritykselle myös hyötyä

kilpailuetuna, koska näin ollen yritys voi tuoda asiakkaiden haluaman tuotteen markkinoille jo

ennen kilpailijoitaan. (Jylhä 1998, 52.)

3.4 Ikäihmiset kohderyhmänä

Ikäihmisille kohdistetuista palveluista suurin osa on joko hoito- tai kuntoutuspalveluita. Muita

yleisimpiä ikääntyneiden käyttämiä vapaa-ajan palveluja ovat mm. uimahallit, senioreille

suunnatut kuntosalit, kerhohuoneet, kirjastot sekä kansalais- ja työväenopistot.

Joillain paikkakunnilla on myös ikäihmisille suunnattuja seniorikahviloita. Seniorikahvilat ovat

matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka lisäävät alueen yhteisöllisyyttä, ikäihmisten liik-

kumismahdollisuuksia ja sosiaalista kanssakäymistä. Seniorikahvilat ovat vaikuttaneet positii-

visesti ikäihmisten hyvinvointiin. (Eronen & Petäjistö 2012, 1) Hyviä vaikutuksia ovat Erosen ja

Petäjistön mukaan olleet muun muassa aktiivisuuden lisääntyminen, sosiaalisten suhteiden

paraneminen sekä yksinäisyyden tunteen väheneminen. Ikäihmisten palveluihin panostaminen

säästää siitä syystä myös kuntien- ja valtion hoitokuluja.

Nykypäivänä ikäihmisillä on suuri rooli kuluttajina. Ikäihmiset ovat huoltajia ja isovanhempia,

jotka kuljettavat lapsen lapsiaan erilaisiin harrastuksiin ja hoitavat heitä vanhempien työmat-

kojen aikana tai lapsen sairastuttua. Tämän takia kaikille asuinalueille olisi kannattavaa pe-

rustaa palveluja, jotka sopivat niin vanhuksille kuin lapsillekin.

3.5 Aikuiset ja lapsiperheet kohderyhmänä

Aikuiset arvostavat asuinalueilla rauhallisuutta, luonnonympäristöä ja vähäistä liikennettä.

Välttämättömien sosiaalisten palvelujen lisäksi aikuiset toivovat kodin tai työpaikan läheltä

ainakin päivittäistavarakaupan ja kioskin. Pankkia ja postia toivoo enää harva, mutta ympäris-

9

tö.fi sivuilla julkaisun Asukasbarometri asukaskyselyn mukaan asuinalueilla toivotaan perus-

palvelujen lisäksi yhä enemmän kauppoja ja kahviloita. (Strandell 2013.)

Ravintolat ja lounaspaikat ovat asuinalueella etenkin työssäkäyvien ja lapsiperheiden suosios-

sa. Työssäkäyvät eivät välttämättä ehdi tai jaksa valmistaa ruokaa kotonaan, joten hyvin suuri

osa käy syömässä ulkona tai ostamassa lounaansa ruokakaupasta. Salon Seudun Sanomissa

julkaistun tutkimuksen mukaan etenkin pääkaupunkiseudulla asuvat nuoret lapsiperheet syö-

vät ravintoloissa entistä useammin. (STT 2012.)

3.6 Nuoret kohderyhmänä

Koululaisikäisten yleisimmin käyttämiä palveluita ovat vähittäiskaupat, pikaruokalat ja kaup-

pakeskukset. Helsingin Sanomissa julkaistun tutkimuksen mukaan nuoret kuluttajat arvostavat

edullisuutta, helppoutta, pitkää käyttöikää ja kanta-asiakasetuja. Nuorista noin puolet kertoo

suosivansa verkosta ostamista ja suurin osa kannattaa myös kierrättämistä. Nykypäivän nuoret

viihtyvät nykypäivänä verkossa huomattavasti enemmän, joten olisi tärkeää, että nuorten lä-

hettyvillä olisi paikkoja, jossa luoda oikeita sosiaalisia kontakteja ja mahdollisuus pelata

konkreettisia pelejä ystävien kanssa sosiaalisen median käytön sijasta. Tällaisia paikkoja ovat

esimerkiksi kaupunkien tai yhdistysten ylläpitämät nuorisotilat. (Karttunen 2014.)

3.7 Ideointi

3.7.1 8X8 menetelmä

8x8-menetelmän on ajatuskartan tapainen ideointimenetelmä, jolla pyritään hahmottamaan

ongelma paperille. Paperin keskelle kirjoitetaan ongelma, jonka jälkeen ongelman ympärille

sijoitetaan kahdeksan näkökulmaa, jotka tulevat mieleen ongelmasta. Tämän jälkeen saadut

kahdeksasta näkökulmaa siirretään uusiksi aloituspisteiksi, jonka jälkeen kustakin tuotetaan

taas kahdeksi ideaa. Tämä on kurinalaisempi ideointimenetelmä, jolla ongelma tai ideoinnin

hahmottaminen valottuvat tekijälle paremmin. (Ojasalo, Moilanen & Ritalahti 2014, 165.)

10

Edellisessä taulukossa (Taulukko 1) on kuvattu 8x8 menetelmä Suurpellon Keitaan näkökul-

masta. Taulukon keskellä valkoisella on Suurpellon Keitaan alkuperäinen hahmotelma, välipa-

labaari. Sen ympärille on taulukoitu muun muassa tuotteet, musiikki, kohderyhmä ja aktivi-

teetit. Tulevissa luvuissa on taulukosta visualisempi ja työstetympi versio.

3.7.2 Kuusi ajatteluhattua

Kuusi ajatteluhattua on apuväline ajatteluun ja keskusteluun. Sen avulla on mahdollista kes-

kittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Näitä hattuja voidaan hyödyntää esimerkiksi ryhmätöitä

tehdessä. Ideana kuuden ajatteluhatun tekniikassa on tutkia ongelmaa erilaisista näkökulmis-

ta. (Innokylä 2012.)

Kuuden ajatteluhatun avulla eri teemat voidaan erotella toisistaan ja näin pystytään keskit-

tymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Eri hatuissa huomio suunnataan erilaisiin asioihin eli

omaksutaan erilaisia rooleja. Kun ryhmä omaksuu erilaisia rooleja, tulee helpommin sanottua

useita eri mielipiteitä samasta asiasta. Kuuden eri teeman käyttäminen auttaa suuntaamaan

ajatukset juuri haluttuun suuntaan. (Innokylä 2012.)

Hatun käyttö aloitetaan aina sinistä hattua hyödyntäen. Siinä määritellään käsiteltävä aihe

sekä päätetään tavoitteet. Hatun käyttö myös päätetään siniseen hattuun, jolloin tehdään

ideoinnista yhteenveto sekä jatkoa varten toimintasuunnitelma niistä asioista, joita on hattu-

Taulukko 1: 8x8 malli Suurpellon Keitaan näkökulmasta

11

jen avulla saatu päätettyä. Huonolta tuntuvat ideat karsitaan vasta lopussa pois. (De Bono

2014.)

Seuraava käytettävä hattu on valkoinen. Siinä on tarkoitus tuoda esille vain faktoja ja varmaa

tietoa aiheesta, ei siis omia mielipiteitä. Punaisessa hatussa tuodaan esiin tunteita ja luuloja,

joita käsiteltävä aihe herättää. Tunteita ei tarvitse perustella. Mustassa hatussa tarkoituksena

on kertoa kaikki epäilykset ja seuraukset toiminnasta. Mustan hatun tarkoitus on kartoittaa

vaaroja ja on hyvä myös selvittää, miten niiltä voidaan välttyä. Keltaisessa hatussa keskity-

tään mahdollisuuksiin ja idean positiivisiin puoliin ja hyötyihin. Vihreä hattu tuo esiin uusia

ideoita ja ajatuksia. Sen tarkoitus on kehittää jo olemassa olevaa ideaa eteenpäin. Lopuksi

sininen hattu vetää ideoinnin yhteen ja selvittää kokonaiskuvan. (De Bono 2014.)

3.7.3 Miellekartta

Miellekartta eli englanniksi mind map on havainnollistava ideoinnin jäsentämistä helpottava

esitysmuoto. Miellekarttaa voi käyttää moneen tarkoitukseen kuten oppimiseen, asioiden ha-

vainnollistamiseen, selkeyttämiseen ja ymmärtämiseen. On myös todettu, että jotkut ihmiset

oppivat paremmin luodessaan opittavasta asiasta miellekarttoja. Hassisen mukaan miellekar-

tat ovat sen takia tehoikkaita, koska niitä käyttävä ihminen käyttää molempia aivopuolisko-

jaan, joten kehittää sekä kielellistä että visuaalista puoltaan. Miellekarttaan voi liittää sekä

kuvia että tekstiä käsiteltävän asian havainnollistamiseksi mahdollisimman selkeästi. (Hassi-

nen 2008, 16.)

3.8 Visualisointi

3.8.1 Visualisoinnin työkalut

5x miksi metodi on hyvä työkalu, jos asian tai konseptin hahmottamisessa on hankaluutta.

Konsepti muutetaan tarinaksi vastaamalla viiteen kysymykseen. Tämä työkalu on yksinkertai-

nen ja sen takia myös hyvin suosittu. Työkalun käyttö alkaa kysymyksellä ”mitä ongelmaa tai

haastetta palvelu/tuote ratkaisee.” Tähän kysymykseen on mietittävä vastaus, jolla pystyy

havainnollistamaan konseptin konkreettisen päämäärän. Seuraava kysymys on ”miksi sen rat-

kaiseminen on tärkeää.” Kysymykseen vastataan edelleen kunnollisilla pohdinnoilla konseptin

sisäisestä luonteesta ja päämäärästä. Seuraavissa ja viimeisissä kolmessa kysymyksessä tar-

kennetaan asiaa kysymällä ”miksi se on tärkeää.” Kolmannella ja viimeisellä kerralla tulisi

vastauksen olla se viimeinen konseptin tarkoitus ja lopputulos, johon halutaan päätyä. Työka-

lun käyttö on helppoa, mutta tarinan luominen konseptin ympärille voi olla joskus haastavaa.

(Rauhala 2014, 17.)

12

CAR- malli on metodi, jossa luodaan palvelukonseptista tarina. CAR- malli pyrkii vastaamaan

seuraaviin kysymyksiin kertomalla tarinallisesti konseptin päähenkilöstä, hänen mahdollisista

tavoitteistaan, matkasta tavoitteisiin ja tavoitteiden saavuttamisen jälkeisistä tunnelmista.

CAR- mallin kirjaimet tulevat sanoista context eli sisältö (kuka ja missä, päähenkilön tavoit-

teet ja mikä häntä estää), action eli tapahtumat (ylä- ja alamäet ja mitä opitaan matkan var-

rella) sekä result eli tulokset (mitä päähenkilölle tapahtuu lopussa ja saako hän tavoittele-

mansa.) Näihin kysymyksiin vastaamalla saadaan työkalua apuna käyttäen havainnollistettua

konseptin luonne tarinan avulla. (Rauhala 2014, 18.)

3.8.2 Asiakkaan palvelupolku

Palvelupolun menetelmässä on tavoitteena esittää palvelun eteneminen polkuna, joka kuva-

taan valitun toimijan näkökulmasta aina ensikontaktista palvelun loppuun asti. Näitä toimijoi-

ta voivat olla asiakas tai palvelun tuottamiseen osallistuva henkilökunta. Palvelupolun tavoit-

teena on tarkastella millaisista merkittävistä tapahtumista palvelu koostuu. Palvelupolku me-

netelmää käytettäessä on hyvä tehdä kartoitus useamman henkilön näkökulmasta. Tämän

avulla voidaan välttää kapea-alaisuutta suunnittelussa ja nähdä kuinka palvelua voidaan vielä

parantaa. (Innokylä 2012.)

Jokaisen hyvän palvelun tulisi toimia kaikkien osapuolten näkökulmasta siten, että se olisi

räätälöity mahdollisimman palvelualttiiksi jokaiselle osapuolelle. Tavoitteena on luoda palve-

lu joka palvelee mahdollisimman hyvin jokaista suurempaa kohderyhmää. (Innokylä 2012.)

Otetaan esimerkiksi ravintola. Itse palvelupolku käynnistyy siitä, kun asiakas havaitsee palve-

lua tarjoavan paikan, jonka seurauksena esimerkiksi näläntunne tai mahdollisesti kantautuva

musiikki luovat päätöksen tulla ravintolaan asiakkaaksi. Saapuessaan ravintolaan, asiakkaan

on helppo tutustua esillä olevaan runsaaseen tarjontaan. Mikäli päätöksen teko tuottaa vaike-

uksia, niin palveleva ja ammattitaitoinen asiakaspalvelija kartoittaa tarjonnan asiakkaalle.

Kattavan tarjonnan ja laadukkaan asiakaspalvelun avulla, asiakkaan on helpompi tehdä osto-

päätös. (Innokylä 2012.)

3.9 Konseptointi

Konseptointinnilla voidaan tarkoittaa montaa asiaa esimerkiksi vapaata ajattelua uudistamis-

prosessin alkupäässä, teknologisten ratkaisujen kehittämistä, erillisiä vaiheita projektoimat-

toman tai projektoidun prosessin välissä tai tuotesuunnitteluprosessin ensimmäistä vaihetta

tai näitä kaikkia edellä mainittuja. Joka tapauksessa konseptointi on aina aikaa vievää ja

haastavaa. (Apilo 2007, 151.)

13

Konseptointia voidaan jakaa moneen eri luokkaan. Konseptitasoja ovat visioiva, kehittävä,

määrittelevä ja ratkaiseva konseptointi. Visioiva konseptoinnin tavoite on konkretisoida tule-

vaisuuden mahdollisuuksia ja toteutustapana tässä käytetään jatkuvaa strategista ajattelu-

mallia. Kehittävä konseptointi tavoittelee taas uusia ja erilaisia konsepti malleja toteutuksen

suunnitteluun ja on näin ikään jatkuva prosessi loppuun asti. Määrittelevän konseptoinnin ta-

voite on tuoda ominaisuus- ja ratkaisumäärittelyyn vaihtoehtoisia konsepteja, jotta olisi varaa

valita ja ratkaiseva konseptointi pyrkii luomaan pohjaa määrittelyvaiheelle. (Apilo 2007, 152.)

Konseptointivaiheessa tulee usein eteen haasteita kuten asiakkaiden prosessien ja tarpeiden

ymmärtäminen ja hahmottaminen. Konseptointivaiheessa myöskään resurssien hallinta ei ole

helppoa, koska itse prosessit muuttavat loppuresursseja joten kaikkeen tulee varautua. Lo-

puksi konseptointia tulee myös arvioida ja tähän voidaan käyttää erilaisia määrällisiä ja laa-

dullisia kriteerejä. Konseptoinnin arvioinnissa ei ole olennaista mitä kriteerejä tai asteikkoja

käytetään. Arvioimisessa tärkeintä on arvioida konseptia mahdollisimman monesta näkökul-

masta erilaisten ihmisten kautta, jotta riskit havaittaisiin mahdollisimman aikaisin. (Apilo

2007, 158.)

3.10 Markkinointi

Ihanteellisessa tilanteessa yritys myy tuotteitaan automaattisesti, ilman minkäänlaista mark-

kinointia. Nykymaailmassa tämä on kuitenkin lähes mahdoton tilanne. Yritykset tarvitsevat

markkinointia, jotta tuotteita saataisiin myydyksi. Markkinoinnin ideana on myös sovittaa yh-

teen yrityksen osaaminen ja asiakkaan toiveet niin, että molemmat saavat haluamansa. (Sa-

von ammatti- ja aikuisopisto 2014.)

Markkinoinnin tehtävänä on hankkia uusia asiakkaita sekä huolehtia olemassa olevista asiak-

kaista. Aluksi yrityksen tulee tehdä markkinointitutkimus kartoittaakseen, minkälaisille mark-

kinoille toimintaa ollaan aloittamassa. Yrityksen tulee myös vaikuttaa kysyntään luomalla asi-

akkaille odotuksia tuotteista. Toiminnan jatkuessa on yrityksen pidettävä huolta kanta-

asiakkaistaan esimerkiksi tarjoamalla heille erilaisia etuja ja bonuksia. (Savon ammatti- ja

aikuisopisto 2014.)

Markkinointi on asiakas- ja tarvekeskeistä eli asiakkaan toiveet ja tarpeet määrittävät yrityk-

sen koko tarjonnan. Tavoitteellisuuden ja kannattavuuden vuoksi markkinoinnin avulla saavu-

tetaan toivotut päämäärät. Markkinointi on se, joka ohjaa koko yrityksen toimintaa liikeidean

kanssa. Yrityksen tulee valita kohderyhmät ja selvittää niiden tarpeet. Tarpeiden perusteella

yritys suunnittelee tuote- ja palvelutarjonnan. Ulkoisen markkinoinnin eli mainonnan, myynti-

työn ja suhdetoiminnan lisäksi yrityksen tulee huolehtia sisäisestä markkinoinnista, johon kuu-

luu henkilöstön sitouttaminen yritykseen. (Savon ammatti- ja aikuisopisto 2014.)

14

4 Suurpellon Keitaan suunnittelu

Tässä osiossa kuvataan tiimin kehittelemä Pop up konsepti Suurpellon alueelle. Erilaisten vai-

heiden jälkeen tiimin hankkeeksi on muodostunut Suurpellon Keidas, joka toimi ideoinnin

alussa nimellä välipalabaari. Suurpellon Keidas tarjoaa lähi- ja luomuruokia lähialueen asuk-

kaille ja työntekijöille. Suurpellon Keidas tyyppiseen konseptiin päädyttiin monia työkaluja,

ideoinnista visualisoinnin kautta haastatteluihin, apuna käyttäen.

4.1 Ymmärrä -vaihe

Projektin suunnittelu alkaa ymmärrä vaiheesta. Mortitzin mukaan hyviä tapoja työstää ym-

märrä vaihetta on ensin kartoittaa asiakkaiden tarpeita. Hyviä metodeita ovat myös muun

muassa benchmarking, sidosryhmäkuvaus sekä havainnointi. (Moritz 2005, 94.)

4.1.1 Mahdolliset asiakasprofiilit

Asiakasprofiilien avulla on helppo lähteä kartoittamaan kohderyhmiä ja tutkia millaisia palve-

luita asiakkaat voisivat ostaa. Alla on lueteltuna mahdolliset asiakkaat, jotka voisivat käyttää

Suurpellon Keitaan konseptin mukaisia palveluita. Kuvissa (kuvat 1,2,3 ja 4) on tuotu mahdol-

lisia asiakasprofiileita esille visuaalisin keinoin. Osa asiakasprofiileista on fiktiivisiä.

Kuva 1: Anna 25 vuotta.

15

Kuva 2: Santeri 16 vuotta.

Kuva 3: Auli 67 vuotta.

Kuva 4: James 30 vuotta.

16

4.1.2 PESTE analyysi

PESTE-analyysissä pyritään selvittämään tämän hetkistä tilaa sekä tulevaisuutta organisaati-

on, yrityksen tai ilmiön muutosvoimassa. Yritysten ja organisaatioiden muutosvoimaa kuva-

taan viidellä eri osa-alueella. Nämä osa-alueet ovat poliittisia, ekonomisia, teknologisia, sosi-

aalisia sekä ekologisia. Seuraavassa kuviossa on kuvattu PESTE-analyysin osa-alueet (kuvio 1).

Edellä mainitut osa-alueet voidaan jakaa taulukkoon, jossa päätettävää asiaa voidaan tarkas-

tella jokaisen alueen näkökulmasta. PESTE-analyysin yksi suurimmista hyödyistä on ristiriitai-

suuden paljastaminen eri osa-alueiden välillä sekä niiden pohtiminen tulevaisuuden valintoja

tehdessä. (Careprise. Seamk 2014.)

Kuvio 1: PESTE- analyysin vaiheet.

17

Edellisessä taulukossa on kuvattuna PESTE-analyysin eri osa-alueet, joita on tutkittu Suurpel-

lon Keitaan näkökulmasta (taulukko 2.) Osa-alueita ovat muutosvoima, poliittinen, ekonomi-

nen, teknologinen, sosiaalinen ja ekologinen. Toisessa sarakkeessa on käyty osa-alueiden

kautta keskeisiä asioita.

Muutosvoimalla pyritään kuvaan muuttuvaa arkea sekä tulevaisuutta. Pop up konsepti tarjoaa

jotain uutta ja virkistävää vaihtelua alalla paikkansa vakinaistaneille normaaleille kahviloille

sekä terveyskaupoille tuomalla oman monipuolisen tarjonnan sekä terveelliset tuotteet kaik-

kien saataville. Läheinen sijainti sekä kiinteä yhteistyö lähialueen asukkaiden kanssa takaa

menestymisen alueen ensimmäisenä konseptina, joka tarjoaa ruokatuotteita ja joka rikkoo

rajoja verrattaessa normaaleihin kahviloihin. (PESTE analyysi.)

Poliittiseen osa-alueeseen kuuluvat lait sekä säännökset, jotka koskevat Pop up toimintaa.

Ennen Pop up yrityksen perustamista tulee ottaa selvää ravintola-alan lainsäädännöstä, kahvi-

lan lainsäädännöstä, Pop up lainsäädännöstä sekä yleistä elinkeinonharjoittamista koskevista

lainsäädännöistä. Lupaa Pop up konseptin perustamiseen täytyy anoa kaupungilta ja tarvitta-

vat asiakirjat tulee olla täytetty niin kuin laissa sanotaan. Myös joitain ehtoja voidaan asettaa

kyseiselle liiketoiminnalle ja niihin täytyy tutustua ennen varsinaisen liiketoiminnan aloitta-

mista. (PESTE analyysi.)

Taulukko 2: PESTE- analyysin osat tarkemmin.

18

Ekonomisessa muutosvoimassa pyritään tekemään liiketoiminnasta entistä kannattavampaa.

Suurpellon Keidas parantaa kannattavuutta lisäämällä ensin kysyntää asiakkaiden keskuudes-

sa, kysynnän lisääntymisen myötä voidaan tilata suurempia eriä raaka-aineita tukusta, mikä

auttaa Suurpellon Keidasta maksimoimaan liikevaihtoa. Toimiessaan näin, yritys voi myydä

tuotteita entistä asiakasystävällisempään hintaan, joka taas saa asiakkaat palaamaan yhä uu-

delleen ja uudelleen Pop up kahvilaan. (PESTE analyysi.)

Teknologisuuden muutosvoimana voidaan pitää kaikkia uusia teknologisia ratkaisuja ja laittei-

ta, joita on Suurpellon Keitaassa tukemassa päivittäisiä töitä ja rutiineja. Teknologisiksi lait-

teiksi voidaan lukea kassajärjestelmä, valaistus, äänentoisto sekä valo – ja mainostaulut. Uu-

sia teknologisia ratkaisuja tulee markkinoille kaiken aikaa ja niitä pyritään kilpailuttamaan ja

ottamaan selvää energiatehokkaista sekä ekologisesti tuotetuista ratkaisuista. (PESTE analyy-

si.)

Sosiaalista muutosta entiseen ja tulevaisuuteen pyritään tuomaan tutussa miljöössä sijaitse-

valla uudenlaisella Pop up konseptilla. Sosiaalisesti Suurpellon Keidas tulee olemaan kohtaa-

mispaikka, johon kaikkien on helppo tulla. Tutulla alueella sijaitseva uusi palvelu on myös

turvallinen sen keskeisyyden, läheisyyden sekä valvonnan vuoksi. Työntekijän valvovan silmän

alla ei suvaita kiusaamista eikä muutakaan epäsoveliasta tai loukkaavaa käytöstä. (PESTE ana-

lyysi.)

Ekologisuuden merkityksellisyyttä ei voida korostaa liikaa tässä konseptissa. Kuten aiemmin

mainittu, energiatehokkailla laitteilla viedään ekologisuus paljon pidemmälle. Lähituottajien

suosiminen vähentää hiilidioksidipäästöjä, koska kuljetusmatkat eivät ole niin pitkiä ja näin

ollen alentaa huomattavasti tuotettua hiilijalanjälkeä. Keskeisessä osassa on myös pakkaus-

jätteiden vähentäminen. Kaikkea mukaan otettavaa ei tarvitse pakata muovipusseihin eikä

kahvia valuttaa pahvimukiin. Suurpellon Keidas pyrkii kestävään kehitykseen ja keskittyy uu-

sien innovaatioiden luomiseen pitäen mielessä selkeän päämäärän, jätteetömämpi tulevai-

suus. (PESTE analyysi.)

4.1.3 Haastattelu

Haastattelu on yksi yleisimmin käytetyistä tiedonhakumenetelmistä. Haastatteluja voi olla

monia erilaisia. Haastattelua käytetään, jotta saataisiin mahdollisimman todenmukaista ja

luotettavaa informaatiota siitä mitä asiakas haluaa ja mitä hän ajattelee (Hirsjärvi & Hurme

2001, 34–42). Haastattelun tuloksiin vaikuttaa monet asiat esimerkiksi haastateltavan ikä ja

sosiaalinen status. Haastattelijan tulisi ottaa nämä seikat huomioon haastattelua suunnitelta-

essa sekä kysymyksiä esitettäessä. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 68–69.)

19

Tiimi haastatteli konseptin pohjalta erilaisia ihmisiä, jotka asuvat Suurpellon alueella. Haas-

tattelussa ei käytetty minkäänlaisia kyseilyitä tai papereita vaan haastateltavat otettiin ka-

dulta ja heille esitettiin kysymyksiä esimerkiksi konseptin luonteesta ja asukkaiden tarpeista.

Haastattelussa kävi ilmi, että asukkaat haluaisivat juuri tämänlaista palvelukonseptia tarjot-

tavan Suurpellon alueella, koska sellaista ei ole. Haastateltavat olivat iältään 20–30 -

vuotiaita, jotka sopivat juuri kohderyhmäksi. Harmillista kuitenkin oli, että vanhempaa ikä-

luokkaa ei kunnolla tavoitettu, koska tarkoituksena oli suunnitella myös heille palveluita

Suurpellon Keitaaseen.

4.1.4 Sidosryhmät

Sidosryhmillä tarkoitetaan kaikkia niitä tahoja, joiden kanssa organisaatio tai yritys on jonkin-

laisessa vuorovaikutuksessa. Näihin tahoihin kuuluvat muun muassa omistajat, asiakkaat, toi-

mittajat ja kilpailijat. Yrityksen tai organisaation toiminta on siis sidoksissa näihin tahoihin ja

sillä on vaikutus niihin. Hatchin mukaan yrityksen toiminnalle on olennaista olla tietoinen sen

sidosryhmistä ja niiden muodostamista verkostoista. Yritys pyrkii aina toimimaan tavalla, joka

on kannattavaa sen sidosryhmille. Yritys ja sen sidosryhmät muodostavat verkoston, jolla on

merkittävät ja tiivis vaikutus yrityksen toimintaan. (Hatch 2006, 239–246.)

Sidosryhmäkuvausta tehtäessä pohdittiin, mitkä olisivat Suurpellon Keitaan yhteistyökumppa-

neita, toimittajia tai kilpailijoita sekä myös muita tahoja, jotka ovat jollain tavalla mukana

konseptin luomisvaiheessa sekä toteutusvaiheessa. Tietenkään ei voi tietää tällä hetkellä kuka

konseptin mahdollisesti toteuttaa, mutta Laurean opiskelijat luultavasti ovat mukana toimin-

nassa.

Kuvio 2: Suurpellon Keitaan sidosryhmät.

20

Edellä olevassa kuviossa (kuvio 2) on esitettynä Suurpellon Keitaan mahdolliset sidosyhmät.

Yhteistyökumppaneiksi voitaisiin luokitella Suurpelto-seuran jäseniä ja Suurpellossa toimivia

yhteyshenkilöitä sekä Laurean opiskelijoita, jotka ovat kyseisen konseptin suunnitelleet. Toi-

mittajia voitaisiin kartoittaa tavarantilauksen kautta, mutta koska se ei ole konseptin kannal-

ta tällä hetkellä ajankohtaista, asiaan ei paneuduttu sen syvemmin. Muutamia ehdotelmia

kuitenkin mietittiin kuten tukku sekä lähiviljelijät ja palstatoimijat.

Kilpailijoita Suurpellon alueella ei ole kyseiselle konseptille, koska tämä olisi ainoa tämän-

tyyppinen kahvila- ja lounaspalveluita tarjoava yritys alueella. Kilpailevaa toimintaa voi kui-

tenkin olla se, jos asukkaat haluavatkin syödä kaikki ruokansa kotona, eivätkä tällöin käyttäisi

Suurpellon Keitaan palveluita. Laurean opiskelijat ovat tiiviisti mukana toiminnassa konseptin

suunnittelijoina sekä ehkä tulevaisuudessa konseptin toteuttajina.

4.2 Kehitä -vaihe

Kehitä- vaiheessa ideaa tai ideoita pyritään parantamaan, kehittämään sekä testaamaan. Ke-

hitä- vaiheessa tulee ottaa huomioon riskit ja suunnitella tapahtuman toteutus- vaihe niin

hyvin, kuin mahdollista. Projektiin liittyvät tuotteet, niiden tiedot ja sisältö suunnitellaan ja

testataan kehitä- vaiheessa. Kehitä vaiheessa ideointi viedään askelta pidemmälle. Moritzin

mukaan Service Design- projektissa varteen otettavista ideoista luodaan kehitä- vaiheessa

tehokkaita konsepteja. Erityisesti palvelua muotoillessa on kehitä- vaiheessa tehtävä mahdol-

lisimman tarkat suunnitelmat ja otettava huomioon jokainen yksityiskohta. (Moritz 2005,

135).

4.2.1 Benchmarking

Benchmarking on käytetty menetelmä, jossa omaa toimintaa verrataan kilpailijoiden toimin-

taan ja pyritään näin parantamaan jo olemassa olevaa tuotetta tai palvelua. Tarkoituksena ei

ole vaan pienentää kustannuksia vaan saada toimintakyky ja kustannukset samalle tasolle.

Benchmarking on myös oivallinen tapa oppia toisilta; kun pystytään havainnoimaan parhaita

toimintatapoja, pystytään omaksumaan niitä myös omaan toimintaan. Yleensä benchmarking

toimii koko yrityksen oppimisen lähteenä, eikä ainoastaan pyri muokkaamaan yhtä palvelua

vaan asiaa tulee katsoa laajemmalti. Onnistuneena prosessina benchmarking voi tuoda muu-

toksia yrityksessä toimivien yksilöiden toimintaan ja näin työntekijät saavat lisää tietämystä.

Konseptia suunniteltaessa voidaan käydä tutkimassa mitä muilla on tarjolla ja benchmarking

auttaa asioiden havainnollistamisessa. (Benchmarking- menetelmä 2014.)

21

Tiimi käytti benchmakingia osana konseptin kehittämistä. Tiimi kävi Tapiolassa muutamassa

kahvilassa katsomassa niiden tarjontaa. Mikään paikoista ei tarjoa ainoastaan lähi- ja luomu-

tuotteita, joten tämä olisi iso kilpailuetu Suurpellon Keitaalle. Kahvilat tarjoavat lähinnä eri-

laisia pullia ja kakkupaloja kahvin lisäksi. Suurpellon Keitaan valikoima olisi myös paljon laa-

jempi, kuin tämän hetkisillä kahviloilla Tapiolassa. Kilpailuetua tuovat myös ravitsevat ja mo-

nipuoliset salaattilounaat.

Koska Suurpellon Keitaan on tarkoitus toimia myös alueen nuorisotilana, tiimi kävi tarkaste-

lemassa, minkälainen nuorisotila Tapiolassa on. Tapiolan nuorisotila on värikäs ja valoisa.

Isoista ikkunoista näkee viereiselle kävelykadulle. Nuorisotilassa on myös biljardipöytä. Jos

Suurpellon Keitaan toimitila tulee olemaan suuri, on myös sinne mahdollista ajatella biljardi-

pöydän asettamista. Keitaassa oleva nuorten puoli tulee joka tapauksessa olemaan värik-

käämpi ja nuorekkaampi kuin kahvilan puoli.

4.2.2 Ideointi

Tiimi käytti ideointivaiheessa kolmea menetelmää; 8x8:a, kuutta ajatteluhattua ja mielle-

karttaa. 8x8 menetelmää käytettiin, koska sen avulla pystyy hahmottamaan ongelman pää-

kohdat ja niistä mieleen tulevat asiat. Tiimi sai 8x8 menetelmän avulla karsittua turhat seikat

pois ja rajattua kokonaisuutta. Toinen käytetty ideointimenetelmä oli kuusi ajatteluhattua.

Menetelmä valittiin, koska sen avulla saa listattua tärkeitä asioita esimerkiksi projektin posi-

tiivisista sekä negatiivisista puolista sekä uusista mahdollisuuksista. Kuusi hattua on myös vi-

suaalisesti erittäin toimiva ideointimenetelmä ja sen avulla projekti sai uusia näkökulmia.

Kolmas ideointimenetelmä oli miellekartta ja se valittiin, koska sen avulla pystyy visualisoi-

maan konseptia. Miellekartan avulla on myös helppo esitellä suunniteltua kokonaisuutta ja

konseptin tarkoitusta ulkopuoliselle henkilölle. Miellekarttaan on listattu muun muassa kohde-

ryhmät, pop Up:in tarjontaan ja ulkoasuun sekä tunnelmaan liittyviä asioita.

4.2.3 8x8 menetelmä

Seuraavassa kuviossa (kuvio 3) aiemmin mainittua 8x8 mallia on työstetty pidemmälle ja siitä

on tehny visuaalisempi kokonaisuus, jossa hahmottuu paremmin konseptin ideointia. Tiimi

lähti jatkamaan Suurpellon Keitaan ideointia 8x8 menetelmän avulla. Tiimin tarkoituksena

tässä projektissa on siis toteuttaa Suurpellon alueelle Pop up ravintola/kahvila Suurpellon

Keidas, jonka on tarkoitus palvella kaikkia alueen asukkaita iästä riippumatta. Tällä mene-

telmällä Suurpellon Keitaasta muodostui selkeämpi ja kattavampi kokonaisuus. Kuvion jälkei-

sissä kappaleissa konseptia on avattu enemmän.

22

Aamuaikaan tarjolla on puuroa, sämpylöitä, kahvia ja teetä sekä pullaa seisovasta pöydästä.

Lisäksi asiakkaiden on mahdollista lukea päivän lehtiä. Taustalla soi rauhallinen musiikki. Aa-

mulla asiakkaiden on ajateltu olevan lähinnä vanhuksia, joilla on aikaa tulla kahvilaan istu-

maan ja nauttimaan aamukahvinsa rauhallisen taustamusiikin parissa.

Lounasaikaan tarjolla on salaattibuffet. Salaateista voi valita mieleisensä sekoituksen. Salaa-

tin lisukkeita voivat olla esimerkiksi lohi, kana ja mozzarella. Lounasaikaan on saatavilla myös

täytettyjä patonkeja sekä erilaisia smoothieita. Taustalla soi rento musiikki. Asiakkaita lou-

nasaikaan ovat esimerkiksi alueen rakennusmiehet, koululaiset sekä asukkaat ja muut lähialu-

een ihmiset. Tarjolla on myös isompia lounasannoksia yrityksille.

Iltapäivällä tilan saavat vallata nuoret, tila toimii ikään kuin nuorisotilana Playstationeineen

ja televisioineen. Tarjolla on vakiovalikoimaan kuuluvia smoothieita, hedelmiä, sämpylöitä,

pähkinöitä sekä palautusjuomia treeneistä kotiin palaaville urheilijoille. Musiikki iltaisin on

menevää, lähinnä nuorille kohdistettua.

Suurpellon Keitaassa vallitsee rento meininki ja kaikki alueen asukkaat ovat tervetulleita sin-

ne mihin aikaan vain. Keidas käyttää tuotteidensa raaka-aineina lähi- ja luomutuotteita ja

näin ollen toimii yhteistyössä alueen palstaviljelijöiden ja torimyyjien kanssa. Omat eväät on

Kuvio 3: 8x8 mallin visuaalisempi versio.

23

Keitaassa sallittu, myös mikro on asiakkaiden käytössä. Keitaasta löytyy myös infopöytä, jossa

on kaikenlaista Suurpellon alueeseen liittyvää informaatiota.

4.2.4 Kuusi ajatteluhattua

Seuraavassa kuviossa (kuvio 4) on kuvattu tiimin ideointia kuuden ajatteluhatun menetelmää

hyödyntäen. Kuviossa käydään läpi tieto, tunne, kriittisyys, positiivisuus, uudet mahdollisuu-

det sekä kokonaiskuva rinnastettuna Suurpellon Keitaaseen.

Tiimi aloitti kuusi hattua – ideoinnin sinistä eli kokonaiskuva hattua käyttämällä eli määritteli

projektin aiheen. Aiheeksi muodostui kokoajan kehittyvälle Suurpellon alueelle sijoitettava

välipalabaari nimeltä Suurpellon Keidas. Valkoista eli tieto hattua käyttämällä tiimi bench-

markkasi Tapiolan nuorisotilaa ja Tapiolan kahviloita. Lisäksi tässä vaiheessa tiimi kartoitti

mahdollisia kilpailijoita alueella, ja totesi että ainakaan kilpailevia kahvilayrityksiä ei alueella

ole. Asiakkaiden eli Suurpellon asukkaiden mielipiteet otetaan huomioon hankkeen suunnitte-

lussa.

Punaista eli tunne hattua käyttämällä tiimi mietti, mitä tunteita Suurpellon Keitaasta herää.

Tällaisia tunteita olivat esimerkiksi virkistävä, kotoisa ja tunnelmallinen. Musta eli kriittisyy-

den hattu kertoo tiimin epäilyksistä konseptia kohtaan. Alueelle saattaa nopealla tahdilla tul-

la kilpailijoita. Voi myös olla, että mahdolliset asiakkaat jäävät kotiin syömään kaikki ruokan-

Kuvio 4: Kuusi ajatteluhattua

24

sa, eivätkä tule Keitaaseen. Pop Up kahvilat ovat tietyssä tilassa yleensä vain vähän aikaa, eli

se ei ole pysyvä ratkaisu alueelle. Myös budjetti rajoittaa Keitaan mahdollisuuksia.

Keltainen eli positiivisuushattu kertoo, mitä positiivista Keidas saa alueella aikaan. Keidas

lisää yhteisöllisyyttä ja yleistä viihtyvyyttä. Positiivista on myös se, että ainakaan tällä het-

kellä alueella ei vielä ole kilpailijayrityksiä, joten Keidas saisi toimia rauhassa. Vihreä eli

mahdollisuuksien hattu pitää sisällään Keitaassa järjestettävät erilaiset tapahtumat. Myös

laajentuminen voi olla mahdollista, jos Keitaasta tulee suosittu. Jos asiakkaita riittää, voi-

daan miettiä myös Keitaan Pop up toiminnan muuttamista pysyväksi.

4.2.5 Miellekartta

Allaolevaan miellekarttaan (kuva 5) on koottu konseptin eri osa-alueita. Alueet on jaoteltu

ulkoasun, tarjonnan, asiakkaiden ja muiden huomioon otettavien asioiden kesken. Aluksi voi-

daan tarkastella ulkoasu kohtaa. Tässä kohdassa käy ilmi kuvien perusteella Suurpellon Kei-

taan viihtyvyys, kotoisuus, trendikkyys sekä viihtyvyyttä tuovat erilaiset musiikit, joita paikas-

sa soitetaan ajankohdasta riippuen.

Tarjonta kohdassa tulee esille tarjottavat ateriat ja ruuat, kuten esimerkiksi puuro ja pullat.

Tarjonta kohdassa on myös käyty läpi aktiviteetit, joita on mahdollisuus hyödyntää paikassa

vierailleltaessa. Tähän liittyy muunmuassa tietokone, päivän lehdet ja lautapelit kuten myös

pelikortit ja televisio. Kaikki tämä aktiviteetti on maksutta asiakkaiden käytössä.

Kuva 5: Miellekartta Suurpellon Keitaasta.

25

Asiakkaat kohtaan on liitetty kuvia mahdollisista asiakassegmenteistä. Asiakkaita ovat työssä-

käyvät ja Suurpellon asukkaat, vanhukset, lapset ja nuoret sekä lapsiperheet. Kyseisen kuvan

on tarkoitus havainnollistaa palvelukonsepti ideaa ja saada asiakkaat ymmärtämään parem-

min konseptin tarkoitus.

4.2.6 Budjetointi

Seuraavassa kappaleessa on käsiteltyltä Suurpellon Keitaan mahdollisia kustannuslaskelmia.

Kappaleissa on käsiteltynä alkuhankinnat, kiinteät- sekä muuttuvat kustannukset. Seuraavassa

taulukossa on listattuna kustannukset Exceliä apuna käyttäen (taulukko 3).

Taulukko 3: Kustannuslaskelma Suurpellon Keitaalle.

Suurpellon Keitaan liiketoiminnan käynnistymiseen tarvitaan alkuhankintoja. Näitä alkuhan-

kintoja ovat muun muassa pakastin, jääkaappi, kylmävitriini, pelikonsoli, lautapelit, kalustus,

sisustus sekä markkinointi. Kylmäkaapit ja vitriini ovat toiminnan kannalta erittäin keskeisessä

osassa, joten investoinnit tulee tehdä kertainvestointina ennen Suurpellon Keitaan avajaisia.

Samoin pelikonsolin, kalusteiden sekä muu sisustuksen tulee olla valmiina ennen avajaisia.

Markkinoilla tarkoitetaan ensimmäisen viikon kampanjoita sekä mainospostereiden valmista-

26

mista. Avajaisviikolla Suurpellon Keidas jakaa asiakkaille ilmaiseksi kahvia, puuroa ja smoot-

hieita niin, että tuotteet ja sijainti tulevat tutuiksi asiakkaille heti liiketoiminnan alussa.

Kiinteitä kustannuksia Suurpellon Keitaalla ovat vuokra, puhelinkulut sekä vakuutukset. Vuok-

rahinta perustuu tiimin saamaan tietoon, että vuokra on 5 euroa päivässä. Puhelinliittymät

ovat nykyisellä hintatasolla 20 euroa kuukaudessa. Puhelin on perusedellytys liiketoiminnan

kannalta, joten se tulee tarpeeseen. Vakuutukset kattavat kiinteän omaisuuden sekä työnte-

kijöiden turvallisuuden. Vakuutuksena toimii kattava yrittäjävakuutus kiinteällä omaisuudella.

Muuttuvia kustannuksia Suurpellon Keitaassa ovat raaka-aineet ja markkinointi. Laadukkaat

raaka-aineet Keitaaseen tilataan lähituottajilta ja tukuista. Raaka-aineita käytetään aamiais-

ten, lounaan sekä välipalojen valmistamiseen, joten suuri pakastin ja jääkaappi ovat ehdot-

tomia hankintoja. Tuotteita, kuten valmiita smoothieita tulee esille kylmävitriiniin, samoin

valmiita mukaan otettavia salaatteja. Markkinointi on kuukausittaista ja jatkuvaa, toisinaan

Suurpellon Keidas markkinoi enemmän, toisinaan vähemmän. Markkinointikustannukset ovat

riippuvaisia sesongeista sekä Suurpellon Keitaan kampanjoista.

Kiinteiden ja muuttuvien kustannusten yhteisbudjetti on arvion mukaan 4 325 euroa kuukau-

dessa. Tästä budjetista tullaan varmasti liikkumaan suuntaan jos toiseen kysynnän mukaan.

Ensimmäiset viikot menevät tunnustellessa ja hahmotellessa tarvittavia tilauseriä, mutta pit-

källä aikavälillä mitattuna kokemuksen karttuessa tilaukset osataan kohdistaa oikean suurui-

siksi. Alkuinvestoinnit ovat noin 20 000 euroa, mutta oikein hinnoitelluilla tuotteilla se saa-

daan toiminnan myötä katettua riittävien katteiden avulla.

4.2.7 Sijainti

Suurpellon Keidas tulee sijoittaa mahdollisimman keskeiselle paikalle. Sinne tulee olla helppo

pääsy ja sen tulee olla näkyvillä. Koska kaikki palvelut tulee olla samassa tilassa, on tilan ol-

tava riittävän iso. Tällä hetkellä Suurpellon alueella ei ole sopivan kokoista tilaa Keitaalle.

Keidasta onkin suunniteltu sijoitettavaksi Opinmäen kampuksen tiloihin sen valmistuttua. In-

fopaviljonki on myös mahdollinen sijainti.

4.3 Toteuta -vaihe

Toteuta- vaiheessa toteutetaan suunniteltu tapahtuma ja havainnoidaan asiakkaan palvelu-

polku. Toteuta- vaiheeseen kiteytyy kaikki edellä mainitut palvelumuotoilun vaiheet ja ilman

näitä kaikkia ei olisi voitu tapahtumaa toteuttaa. (Koivisto 2007, 75)

27

4.3.1 Markkinoinnin suunnittelu

Suurpellon Keitaan markkinoinnin suunnittelu on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman

edulliseksi, mutta pyrkii kuitenkin tavoittamaan asiakaskuntansa. Mainoksia voisi sijoittaa

esimerkiksi läheiseen Siwaan. Aluksi voisi jakaa myös postereita ohikulkeville ihmislle, jotta

Keidas saisi näkyvyyttä. Suurpellon Keidasta voisi myös mainostaa Suurpellon Facebook sivuil-

la, jotta Suurpellon asukkaat löytävät oman asuinalueensa tarjottavat palvelut.

Suurpellon Keitaan avajaisia voisi mainostaan jaettavien posterien avulla ja siitä voisi olla

myös maininta Facebook sivuilla tai ehkä tehdä jopa omat tapahtuma- sivut Suurpellon Kei-

taan avajaisille. Näin ollen täytyy myös muistaa, että ikäihmiset eivät välttämättä käytä ky-

seistä sovellusta, joten heille voisi olla printattu versio tai maininta esimerkiksi päivän leh-

dessä. Asiakkaiden tavoittaminen ei ole välttämättä helppoa kyseisellä alueella, koska siellä

asuu paljon erilaisia ihmisiä, mutta kaikki huomioon ottaen varmasti paikalle saapuu ihmisiä.

Mainontaan ei ole myöskään käytetty paljoa rahaa, koska budjetti on rajallinen ja sen pitäisi

olla matala, koska kyseessä on Pop up- yritys ja tulojen tulisi kattaa menot.

Suurpellon Keitaan avajaisissa tarjolla on ilmaisia tuotteita, jotta asiakkaat pääsevät tutus-

tumaan tarjontaan. Tämä käy ilmi myös mainoksista, jotta mahdollisimman moni kiinnostuisi

Keitaasta ja avajaisista. Onnistuneet avajaiset saavat asiakkaat tulemaan Keitaaseen myös

uudelleen. Asiakkaat myös kertovat positiivisesta kokemuksesta tuttavilleen ja näin houkutte-

levat uusia asiakkaita.

4.3.2 Visualisointi

Tässä osiossa kuvataan visuaalisesti Suurpellon Keidasta kolmea eri menetelmää hyödyntäen.

Menetelmiä havainnollistetaan myöhemmin raportissa kuvioita apuna käyttäen. Visualisoinnin

menetelminä käytettiin kahta erilaista menetelmää. Ensimmäiseksi alettiin luoda konseptia

tarinan muotoon 5x miksi kysymysmetodin avulla. Toinen käytetty työkalu oli CAR -malli, jos-

sa päätellään ja mietitään tarinan päähenkilö ja tavoitteet, matka tavoitteeseen ja tavoit-

teen saavuttaminen. Viimeiseksi luotiin myös kuvitteelliselle asiakkaalle palvelupolku ja ha-

vainnollistettiin palvelun kontaktipisteet.

4.3.3 Visualisoinnin työkalut

Suurpellon Keidas konseptin avaaminen 5x miksi metodilla oli hieman haastavaa. Konseptia

luodessa tuli jo miettiä mitä sillä halutaan saavuttaa ja sen purkaminen pieniin osiin oli aluksi

hankalaa, mutta lopuksi kannattavaa ja rakentavaa. Ensimmäiseen kysymykseen ”mitä ongel-

maa tai haastetta palvelu/tuote ratkaisee” valittiin ihmisen sosiaalisuutta. Suurpellon Keidas

28

siis lisää sosiaalisuutta ja pyrkii näinollen myös ehkäisemään sitä. Seuraavaan kysymykseen

”miksi sen ratkaiseminen on tärkeää” tuotiin esille ihmisen sosiaaliset tarpeet ja kanssakäy-

minen muiden ihmisten kanssa. Seuraavaan ”miksi se on tärkeää” kysymykseen vastattiin pe-

rustelut ihmisen syrjäytymisen ehkäisemiselle ja ilon tuomisesta muille ja itselleen. Toiseksi

viimeiseen ”miksi se on tärkeää” kysymykseen vastattiin lyhyesti, että näin ihminen ei joudu

olemaan yksin. Viimeiseen kysymykseen vastattiin ihmisen haluavan läheisyyttä, rakkautta ja

hyväksyntää toisilta ihmisiltä. Seuraavassa kuvassa (kuva 6) on esitetty kyseinen työkalu visu-

aalisemmin.

Asiakkaiden viihtyminen on todella tärkeää Suurpellon yhteisöllisyyden takia. Sen takia tämä

on otettu huomioon myös Suurpellon Keitaan palveluita suunniteltaessa. Asiakkaiden halutaan

viihtyvän ja sitä on huomioitu esimerkiksi viihtyvyyden luomisella tilan sisusteiden sekä musii-

kin avulla.

CAR- menetelmän käyttö oli tiimin mielestä erittäin antoisaa, koska se havainnollisti asiak-

kaan kautta koettua kokemusta ja polkua tarkemmin. Konseptin muokkaaminen tarinaksi oli

aluksi hieman vaikeaa, mutta opettavaista. Seuraavassa kuviossa on kuvattu Annelin näkökul-

masta CAR- menetelmää hyväksikäyttäen tarina, jossa on ylä- ja alamäkiä, mutta onnellinen

loppu. (Kuva 7) Kuvan jälkeisessä kappaleessa kerrotaan Annelin matkasta tarkemmin.

Kuva 6: 5x miksi menetelmä.

29

Kauppa Ilmoitustaulu Lapset pelaamassa

Keidas täynnäKotiin paluu

Kotona

Aamiainen KeitaassaIloinen kokemus

Kokemuksen jakaminen

Alueella asuva henkilö

Mahdollinen asiakas joka haluaa käydä keitassa

Uusi yritys Keitaaseen

Taidanpa mennä vielä kauppaan työpäivän

päätteeksiHmm..Mikäs tämä on? Ui siistii, tääl Keitaassa on paljon hyviin

pelejä!

Oi, ompas tämä suosittu paikka

Omom, olipas hyvää ja hyvä meininki! Heikki, et voi uskoa, että tuo meidän uusi Keidas oli ihan

täynnä. Se pitää mennä kyllä kokeilemaan! Siellä oli pöydät

täynnä ja hyvä meininki!

Heikki, Tiedätkö missä Santeri on? Heikki: Se sanoi lähtevänsä

johonki lähellä olevaan nuorisotilaan?

No mutta, nyt tänne me mahdutaan! Ihanaa!

Oi että, kun oli hyvää!

Tämä oli kyllä niin hyvä ja positiivinen kokemus, että pakko

kertoa tästä eteenpäin!

Hei, tiesitkö, että meidän asuinalueelle on tullut uusi Keidas, jossa on super hyvää ruokaa ja siellä

on hyvä meininki!

Kuva 7: CAR- menetelmän kuvaus.

45-vuotias Anneli lähtee töistä kohti kotia. Hän päättää poiketa matkalla lähikauppaan, jossa

hän huomaa ilmoitustaululla olevan mainoksen uudesta vasta auenneesta Suurpellon Keitaas-

ta. Anneli perehtyy mainokseen ja havaitsee paikan sopivaksi hänen lapsilleen. Kauppareissun

jälkeen Anneli kiirehtii kotiin kertomaan lapsillee uudesta ajanvietto paikasta. Annelin har-

miksi, kumpikaan lapsista ei ole kotona, mutta hän päättää itse lähteä tutustumaan tarkem-

min paikkaan.

Anneli saapuu Keitaaseen ja huomaa ilokseen, että kummatkin lapset ovat jo ystäviensä kans-

sa pelaamassa videopelejä. Tutustuttuaan paikkaan Anneli kysyy muutaman tarkentavan ky-

symyksen työntekijöiltä paikkaan liittyen. Henkilökunta kertoo Annelille konseptista sekä päi-

vän tarjonnasta mitä mihinkin aikaan on. Palvelusta kuultuaan hän päättää tulla seuraavana

aamuna aamiaiselle.

Aamunkoitteessa Anneli suuntaa Keitaaseen hyvän aamiaisen toivossa. Kauhukseen hän huo-

maa Keitaan olevan täynnä ja joutuu palaamaan kotiin tyhjin käsin. Tilannetta mietittyään

hän ymmärtää olleensa liian myöhään liikkeessä, koska Keidas on juuri avattu ja uutena paik-

30

kana viehättää monia alueen asukkaita. Anneli on iloinen Keitaan saamasta huomiosta ja

päättää tulla seuraavalla kerralla aikaisemmin paikalle.

Seuraavalla kerralla Anneli saapuu hyvissä ajoin Keitaaseen ja saa mukavan ikkunapöydän

maltillisesti täyttyvästä tilasta. Annelin tilaamat tuotteet ovat herkullisia, ravitsevia sekä an-

noskooltaan sopivia. Annelin kokemukseensa tyytyväinen ja suosittelee Keidasta ystävilleen

sekä työtovereilleen.

4.3.4 Asiakkaan palvelupolku

Suurpellon Keitaan tavoitteena on antaa laadukasta palvelua ja tämän takia jokainen tuote

tehdään laadukkaaseen shaker-juomapulloon, jota asiakas voi käyttää uudelleen. Tarkoituk-

sena on myydä laadukas Shaker-juomapullo asiakkaalle, jota pystytään kotona pesemään ja

käyttämään uudelleen. Asiakas voi halutessaan täyttää oman edellisen shaker-juomapullonsa,

jolloin seuraavan kerran tuote on myös halvempi asiakkaalle. Tällä tavoin pyritään sitoutta-

maan asiakasta ja tarjoamaan seuraavalla kerralla halvempi vaihtoehto. Päätavoitteena on

saada asiakas käymään Keitaassa uudelleen. Seuraavassa taulukossa on esitetty asiakkaan pal-

velupolku (Taulukko 4).

Taulukko 4: Asiakkaan palvelupolku.

31

Suurpellon Keitaan palvelupolku on kuvattu alueella asuvan 16-vuotiaan Santerin näkökulmas-

ta. Santeri saa tietää avatusta Suurpellon keitaasta kauppareissullaan, kun huomaa ilmoitus-

taululla mainoksen. Huomiota herättävä ja houkuttelevan näköinen mainos saa heti Santerin

mielenkiinnon heräämään ja hän päättääkin mahdollisimman pian vierailla Keitaassa.

Seuraava palvelupolun vaihe on kun Santeri astuu sisään Keitaaseen. Hän havaitsee Keitaassa

vallitsevan yhteisöllisen ja rennon ilmapiirin ja päättää jäädä syömään jotakin. Santeri huo-

maa ystävänsä Juliuksen istuvan yhdessä Keitaan pöydistä ja menee hänen luokseen. Julius

suosittelee Santerille rahkasmoothieta. Santeri huomaa, että hänellä on hirveä nälkä ja siirtyy

nopeasti tiskille tilaamaan.

Tiskillä Santeri tutustuu tarjontaan paremmin. Hän huomaa listalla herkulliselta kuulostavan

patongin ja päättää innoissaan tilata sen ja Juliuksen suositteleman rahkasmoothien. Santerin

tilattua tuotteet myyjä kertoo, että tuotteiden valmistus vie muutaman minuutin. Tuotteita

joutuu tällä kertaa odottamaan, koska osa edellisistä tilauksista on vielä kesken. Santeria

harmittaa, että hän ei saa tuotteitaan heti.

Kun Santeri lopulta saa valmiit tuotteet, yllättyy hän positiivisesti niiden mausta. Hän jää Kei-

taaseen syömään tilaamansa tuotteet ja nauttii samalla hyvästä tunnelmasta. Sisään astelee

muitakin Santerin kavereita ja kaverukset päättävät jäädä Keitaaseen katsomaan televisiosta

juuri alkavan Salatut elämät.

Ohjelman jälkeen tyytyväinen Santeri lähtee Keitaasta kotiin. Santeri on todella mielissään

siitä, että ihan kodin lähellä on nyt välipalabaari, josta saa hyvää ja terveellistä välipalaa.

Näiden lisäksi Santeri miettii, että Keidas voi tulevaisuudessa toimia hänen ja hänen kave-

reidesa kohtaamispaikkana.

Seuraavana päivänä koulussa Santeri suosittelee innoissaan Keidasta kaikille kavereilleen. Ko-

ko luokka on innoissaan uudesta välipalabaarista. Myös Santerin vanhemmat ovat iloisia siitä,

että nuorille on nyt oma tilansa, jossa voivat kokoontua, tehdä läksyjä yhdessä ja pelata pele-

jä.

4.4 Business Model Canvas

Seuraavissa kappaleissa on käyty läpi Business Model Canvas kolmessa eri segmentissä, jaettu-

na aamu kahvilaan, lounaaseen sekä nuorisotilaan. Jokaiselle ajankohdalle on omat asiakas-

segmenttinsä mahmoteltuna, joten Canvas on jaettu jokaisen kesken.

32

Asiakkaan maailma ja unelman arvostus

Aamu (kahvila): Keitaan asiakassegmentit tulevat todennäköisesti olemaan suurimmilta osin

aamupalalla vanhukset ja lapsiperheet. Myös nuoret opiskelija ovat yksi mielenkiintoinen

kohderyhmä, joka voi käyttää palvelua. Olemme myös avanneet asiakkaiden arjen asiakaspro-

fiilien avulla. Tavoitteena on rakentaa monipuolinen aamiainen, jossa terveellisyys on pää-

osassa. Sosiaalisen ympäristön luominen kahvilatoimintaan on myös palvelun tarkoituksena.

Tiivis asuinympäristö ja palvelualttius vaikuttavat varmasti siihen miten kahvila otetaan alu-

eella vastaan.

Päivä (lounas): Lounasaikaan asiakkaat tulevat lähiympäristön yrityksistä. Myös alueen asuk-

kaat, sekä suurpellon työmiehet, ovat suuressa osassa asiakaskunnassa. Lähiympäristön monet

pikaruokalat ovat varmasti yksi suuri tekijä siinä, kuka valitsee terveellisen lounaspaikan lou-

naakseen. Nykypäivänä terveellisyys tekee monien ostopäätökset ja vaikuttavat kuluttajien

käyttäytymiseen. Lyhyet etäisyydet lähiympäristön yrityksiin vaikuttavat myös kävijämääriin.

Ideana saada helposti lähestyttävä ja terveellinen lounaspaikka, jossa on saa hyvää palvelua

ja on tarve tulla uudestaan lounaalle.

Ilta (nuorisotila): Nuorisotilan asiakaskunta koostuu täysin lähialueella asuvista nuorista. Ta-

voitteena on rakentaa palvelu, joka antaa puitteet nuorille niin pojille, kuin tytöille viettää

vapaa-aikaa yhdessä turvallisessa ympäristössä. Tavoitteena on tarjota nuorille niitä aktivi-

teettejä, jotka innostavat heitä. Helposti lähestyttävä paikka, jossa hyvä ilmapiiri tekee pai-

kasta mieleisen. Tarjota oikeasti monipuolisia aktiviteettejä, jotka tekevät paikasta viihtyisän

ja kiinnostavan.

Käytännön arvolupaus

Aamu (kahvila): Käytännön arvolupauksena on tarjota aamuasiakkaille terveellinen ja ravitse-

va aamiainen. Tavoitteena on myös tarjota iäkkäämmälle kohderyhmällä sosiaalinen ympäris-

tö, jossa viettää aikaa ystävien kanssa. Monipuolisen ravinnon sekä ympäristön avulla, pys-

tymme tarjoamaan aamuasiakkaille mieluisan aamuisen paikan, jossa viihtyä. Terveellisellä

aamiaisella tarkoitetaan monipuolista aamiaista, joka palvelee terveyttä. Sosiaalisella ympä-

ristöllä pyritään luomaan viihtyisä tila, jossa iäkkäämmät asiakkaat voivat keskustella yhdessä

tai viettää aikaa itsekseen.

Päivä (lounas): Lounaan arvolupauksena on myös lähestyä terveellisen ravinnon ehdoilla ja

sen takia tarjoammekin lounaaksi terveellisiä ja monipuolisia salaatteja. Hyvän kokonaisval-

taisen palvelun ja ravitsevan lounaan puitteissa saamme hyvät raamit lounaspalvelulle. Koh-

deryhmä joka on tarkoituksena tulla lähialueen yrityksistä ja asukkaista ovat varmasti kiinnos-

33

tuneita terveellisestä lounaasta, kaikkien lähialueen pikaruokaloiden sijasta. Lounaspaikka

pyritään toteuttamaan toimivaksi kokonaisuudeksi, jotta eri vuoden aikoja pystytään myös

käyttämään lounaspaikan vetonaulana, kuten esimerkiksi tarjoamalla terassialue kesäksi asi-

akkaille.

Ilta (nuorisotila): Nuorisotilan arvolupauksena on taas tarjota aktiivinen sisätila, jossa viettää

aikaa ystävien kanssa. Tavoitteena on luoda nuorille niin pojille kuin tytöille mieluisia aktivi-

teettejä, jotka ovat palvelemassa nuoria. Tarkoituksena on tarjota videopelejä, tietokone ja

lautapeli mahdollisuuksia. luoda ympäristö missä on nuorien henkilöiden helppo toimia ja tur-

vallinen olla. Sosiaalinen ympäristö, joka myös vie pois mahdollisuutta nuorilta joutua väärille

poluille. Paikka jonne voi tulla kenen kanssa haluaa ja saa apua vaikka läksyjen tekoon.

Arvolupauksen lunastus ja arvonluonti yhdessä

Aamu (kahvila): Suurpellon Keitaan rooli aamukahvilan arvolupauksen lunastuksessa on tarjota

iäkkäämmille asiakkaille sekä muille aamuihmisille terveellinen ja nopea vaihtoehto syömi-

seen ja viihtymiseen lähellä. Aamulla kukaan ei halua joutua lähtemään kauas aamupalan ta-

kia, jonka vuoksi keskeinen sijainti on tärkeää myös arvolupauksen lunastamisen kannalta.

Viihtyisä ja sosiaalinen tila on kahvilatoiminnan elinehto, jotta asiakkaat kokevat paikan

omakseen. Viihtyvyydessä tulee ottaa eritoten huomioon vanhemmat ihmiset, jotka kaipaavat

rauhallista tilaa enemmän kuin pienten lapsiperheiden täyttämää äänekästä tilaa.

Päivä (lounas): Lounasasiakkaiden kohdalla arvolupaus lunastetaan asiakkaan tarpeet tyydyt-

tämällä salaattien monipuolisuudessa, nopeudessa sekä terveellisyydessä. Nykyään jo tren-

deiksikin nousseet erilaiset ruokavaliot ovat tärkeä kartottaa, jotta asiakkailla on erilaisista

ruokavalioistaan huolimatta kattava salaattilounas tarjolla. Nopeus on monipuolisuuden jäl-

keen seuraaksi tärkeintä, koska tiedetään hyvin kuinka rajallisia yrityksissä työskentelevien

lounastauot saattavat olla. Terveellisyys on jokaisen lehden otsikoissa ja sitä toitotetaan ih-

misille kaiken aikaa. Tästä osaksi johtuen, arvolupaukseen kuuluu ennen kaikkea terveelli-

syys, mutta myös ravinteikas ja maistuva lounas.

Ilta (nuorisotila): Nuorisotilan arvolupauksen lunastamiseen konkreettisesti kuuluvat nuorten

odotusten täyttäminen ja paikan mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen. Sesongittain

vaihtuvat aktiviteetit sekä ajoittain uusiutuvat pelit tuovat arkeen vaihtuvuutta ja lisää nuori-

son mielenkiintoa paikkaa kohtaan. Paikka on oltava myös riittävän cool, jotta sen mielekkyys

kattaa mahdollisimman eri-ikäisiä alueella asuvia lapsia ja nuoria. Nuoret saavat vaikuttaa

tilan viihtyvyyteen muun muassa ehdottamalla uusia aktiviteetteja tai vaikuttamalla tilan si-

sustukseen ja väreihin.

34

Vuorovaikutus ja palveluprosessi

Aamu (kahvila): Palvelun tunnettavuutta pyritään tuomaan esiin oikealle kohderyhmälle suun-

nattujen mainosten, lehtien ja puskaradion kautta. Ideaalitilanteessa asiakkaiden tuoma posi-

tiivinen palaute palvelusta, tarjonnasta sekä tilasta toisi uusia asiakkaita Suurpellon Keitaa-

seen. Suurpellon Keidas tukee asiakkaan osallistumista näiden osa-alueiden täyttämisellä.

Suurin vuorovaikutus syntyy henkilökunnan kanssa jutellessa, muiden tilaan saapuneiden ih-

misten kanssa keskustellessa sekä vapaa-aikaa viettäessä tutussa tai ennestään tuntematto-

massa seurassa.

Päivä (lounas): Lounasaikana Suurpellon Keidas pyrkii olemaan tiiviissä vuorovaikutuksessa

yritysasiakkaiden sekä muiden lounaalle saapuvien ihmisten kanssa. Myös heidän keskuudes-

saan Suurpellon Keidas painottaa puskaradioon tarjoamalla täyttävää ja terveellistä lounasta

sekä mieleenpainuvaa, erinomasta palvelua. Vaihtuvien salaattitäytteiden vuoksi Keitaan lou-

nas on sesongeittain erilainen, näin ollen asiakkaat eivät kyllästy samoihin täytteisiin ja tule-

vat lounaalle yha uudestaan ja uudestaan. Lounasaikana on ajoittain myös tarjolla yhteistyö-

kumppaneiden uusia tuotteita testimielessä, eli Suurpellon Keidas tarjoaa myös maistiaisia

aina kun yhteistyökumppanit ovat lanseeraanneet uusia tuotteita.

Ilta (nuorisotila): Iltaisin on sosiaalisen tilan sekä vuorovaikutuksen lisäksi tarjolla myös pientä

purtavaa välipalan muodossa. Myös tällöin yhteistykumppaneiden uudet tuotteet ovat esillä

maistiaisina, tämä lisää vuorovaikutusta työntekijöiden sekä asiakkaiden välillä, koska keskus-

telua käydään muun vapaa-ajan lisäksi myös uusista tuotteista. Uusia makuja ja tuotteita py-

ritään tuomaan tarjolle asiakkaiden toiveiden mukaan, eli he ovat myös suunnittelemassa

Suurpellon Keitaan tarjontaa. Keidas siis toimii lähialueen virkistyspaikkana sekä positiivisen

ilmapiirin välittäjänä.

Keskeiset kumppanit

Aamu (kahvila): Suurpellon Keitaan tulevaisuuden kannalta tiivis yhteistyö muiden yritysten

kanssa on elintärkeää. Kahvilatoiminnan kannalta keskeisiä kumppanuuksia olisivat tukut ja

leipomot, joista raaka-aineita saisi vähittäiskauppojen hintoja edullisemmin. Muita yhteistyö-

kumppaneita voisivat olla alueella toimivat yhdistykset, esimerkiksi Suurpelto-Seura, joka

voisi käyttää Keitaan tiloja hyödykseen kokouksissa ja muissa asukastilaisuuksissa. Lisäksi Kei-

das voisi tehdä yhteistyötä lähialueen yritysten kanssa niin, että jos he käyttävät Keitaan pal-

veluja, kahvilaa ja lounaspaikkaa hyödykseen, heillä olisi mahdollisuus hyödyntää Suurpellon

keitaan tiloja esimerkiksi kokoustarkoituksiin tai juhliin. Yhteistyö yritysten sekä seurojen

kanssa kehittäisi palvelua asukkaiden ja asiakkaiden haluamalla tavalla eteenpäin sekä se

myös toimisi hyvänä mainoksena.

35

Päivä (lounas): Keskeisimpiä kumppaneita olisivat myös tukut ja lähituottajat. Lisäksi kump-

paneita olisivat myös lähialueen yritykset, jotka käyttävät Suurpellon Keitaan palveluja sään-

nöllisesti. Kumppanuuksien hyötyjä ovat siis mahdolliset alennukset, tieto tulevista tapahtu-

mista ja tarjouksista, uudet kontaktit moniin eri suuntiin ja palvelun edelleen kehittäminen

asiakkaiden parhaaksi.

Ilta (nuorisotila): Myös iltaisin tarjolla on pientä purtavaa, joiden raaka-aineet Suurpellon

Keidas tulisi tilaamaan valitsemaltaan tuottajalta. Tarkoitus on, että kaikki Keitaassa tarjot-

tava ravinto on mahdollisimman tuoretta ja suurin osa tuotteista on paikan päällä valmistet-

tuja. Nuorisotilassa järjestettävästä ohjelmasta olisi vastuussa esimerkiksi Espoon kaupungin

nuorisotyöntekijät ja lähialueen koulutut. Iltapäivätoimintaa järjestämässä voisi olla mukana

myös kunnat, seurakunnat, vanhempainyhdistykset, urheiluseurat jne.

Keskeiset resurssit

Aamu (kahvila): Kahvilatoiminnan keskeisimpiä resursseja on ystävällinen ja osaava henkilö-

kunta: rahoittaja ja liiketoimintaa harjoittamaan lähtevä Pop up yrittäjä. Tällä hetkellä ei

vielä tiedetä Keitaan alkupääoman lähdettä, eikä arviota siitä miten pitkään toimintaa olisi

mahdollista harjoittaa, ennen kuin se lähtee menestymään ilman tappiota. Aamupa-

la/kahvilatoiminnan aineellisia resursseja tulisi olemaan esimerkiksi laitteet, astiat, raaka-

aineet sekä tuotannossa tarvittava vesi ja sähkö. Aineettomia resursseja ovat yrityksen johto

ja työntekijät.

Päivä (lounas): Lounasravintolan resursseja ovat myös käytettävä pääoma, tila ja työntekijät.

Keskeisinä resursseina onnistumiselle on selvittää asiakkaiden todelliset tarpeet ja toimia nii-

den mukaisesti. Esimerkkinä lounastarjonta: Tiimi suunnitteli lounasravintolan tarjonnaksi

salaattibaarin, smootheja, hedelmäsalaatteja, täytettyjä leipiä ja leivonnaisia. Yksi tärkeim-

mistä resursseista myös lounasravintolassa on oikean tyyppiset työntekijät, joilla on vahva

halu tehdä Suurpellon Keitaasta Suurpellon puhutuin aihe.

Ilta (nuorisotila): Iltatoiminnan aineellisia resursseja tulisi olemaan raaka-aineet, laitteet,

pelit, kirjat, lehdet, telkkari, astiat, kalusteet ja muu pääoma. Aineettomia olisivat kahvila-

työntekijöiden lisäksi nuorisotyöntekijät, heidän ammattitaitonsa ja osaamisensa, mahdolliset

muut valvojat, vapaa-ehtoiset työntekijät, tapahtumanjärjestäjät sekä siivooja.

36

Resurssien ja kumppanien osallistaminen

Seuraavissa kappaleissa mainitut asiat pätevät kaikkiin kolmeen asiakasryhmään, aamu, lou-

nas sekä ilta. Kumppanuuksien ylläpito ja vahvistaminen on tärkeää liiketoiminnassa, jossa

jokainen ikään kuin tukeutuu jollain tavalla johonkin muuhun. Niin myös kyseisessä liiketoi-

minnassa tapahtuu. Kumppanien kanssa sovittuja alennuksia ja kumppaneilta saatavia tuottei-

ta tulee myös tulevaisuudessa tukea, näin syntyy luotettava side yhteistyöyrityksen kanssa.

Kumppanuus syvenee myös antamalla toiselle joitain vapauksia ja etuja, esimerkiksi Suurpel-

lon Keitaassa voidaan tarjoilla kumppanien vasta laseeraamia uusia tuotteita ja seurata asia-

kaskäyttäytymistä tuotteiden osalta ja raportoida siitä edelleen yhteistyökumppanille. Yksi

mahdollisuus tuotteiden tuomisessa ihmisten tietoisuuteen on perinteikkäät maistiaiset.

Markkinointikulut ovat kyseisessä markkinointityypissä erittäin matalat, samoin työvoimaku-

lut, itse asiassa työvoimakulut on täysin olemattomat, koska maistelupisteen ylläpitäjä on

Suurpellon Keidas.

Kuinka kumppanit ja asiakkaat sitten ottavat osallistumisen huomioon? Toimimalla edellisen

ohjeen mukaan, asiakkaat kokevat itsensä tärkeiksi ja tuntevat että heidät sekä heidän toi-

veet huomioidaan. Kun asiakkaiden kanssa saatu tunneside tiivistyy, on asiakkaalta myös hel-

pompi tiedustella mitä juuri hän haluaisi Suurpellon Keitaan tarjoavan. Asiakaskumppanuudet

syvenevät näin ollen luottamuksen ja huomioimisen kautta ja tämä suhde tuo muille asiakkail-

le voittoa ja vaihtelua uusien tuotteiden kautta.

Kustannusrakenne

Myös tässä kappaleessa käydyt kohdat pätevät kaikki kolmeen eri asiakaskuntaan eli segment-

tiin, aamu, lounas sekä ilta. Kustannusrakenteessa tulee selvittää mihin raha menee. Raken-

netta suunnitellessa ja sitä tehdessä tulee ratkaista Keitaan tulot ja menot. Kustannuksia Kei-

taalla on vuokra, henkilöstökulut, raaka-aineet sekä virvokkeiden kuten limonadin ja mehujen

sisäänostohinnat. Sopimuksesta riippuen mahdollisia lisäkuluja voi olla sähkö – ja vesimaksut,

elleivät ne sisälly liiketilan vuokrahintaan. Alussa täytyy myös investoida laitteisiin sekä kalus-

tukseen, mutta ne ovat kertainvestointeja eikä näin ollen ole kiinteitä kustannuksia.

Tulovirta

Aamu (kahvila): Aamulla tulovirta muodostuu aamulla käyvien asiakkaiden mukaan, asiakkaita

ovat havaintojen mukaan vanhukset, jotka ovat tähän aikaan päivästä suurin asiakassegment-

ti. Vanhukset voivat ostaa Suurpellon Keitaan tuotteita ja lukea päivän lehtiä ja näinollen ko-

kevat Keitaan tuottaman arvon. Suurpellon Keitaan suurin tulovirta oletuksen mukaan tulee

luonnollisesti myytävistä tuotteista. Tietyllä tavalla myös palvelu kasvattaa tulovirtaa, koska

37

positiivisen palvelukokemuksen jakaminen eteenpäin todennäköisesti kasvattaa yrityksen tu-

lovirtaa uusasiakkaiden muodossa.

Päivä (lounas): Lounaan aikana Suurpellon Keitaan suurin asiakaskunta on mitä ilmeisimmin

lounaalla olevat työssäkäyvät aikuiset seka lapsiperheet, jotka ovat heränneet ja lähteneet

ulos kodieistaan. Lounaalla tarjottavat ruoat tuovat tulosta Keitaalle kuin myös muut oheis-

tuotteet, joita asiakkaat käyttävät tai ostavat.

Ilta (nuorisotila): Illalla tila on varattuna nuorille, jotka voivat käyttää tilan pelejä ja tavaroi-

ta ajanvietokseen. Tilan mahdollinen vuokraaminen yksityiskäyttöön on myös yksi tulovirrois-

ta, joskin yksityistilaisuudet ovat vain marginaalinen osa Keitaan liiketoimintaa. Liiketoiminn-

nan ollessa näin yksinkertaista muita tuloja tuskin tulee ainakaan toiminnan alkuaikoina ole-

maan. Mahdollisuus jatkokehittää konseptia lisäämällä erilaisia tulovirtoja on tilojen puitteis-

sa aina mahdollista.

5 Toimeksiantajan kehitysideat ja palaute

Tiimi on keskustellut ideastaan kurssin opettajien lisäksi myös Suurpelto-seuran edustajan

kanssa sekä toimeksiantajan, Pekka Vikkulan kanssa. Suurpelto-seuran edustaja oli todella

innoissaan ideasta ja oli varma, että Keitaalle riittäisi asiakkaita. Erityisesti se, että tila voi

toimia alueen eri ikäryhmien kokoontumispaikkana oli edustajan mielestä todella hyvä idea.

Alueelle on toivottu erilaisia kokoontumispaikkoja, joten tämä tulee tarpeeseen. Edustaja

kertoi, että mahdollinen tila voisi olla tulevan Opinmäen kampuksen tiloissa. Sinne on varattu

kaksi suurta huonetta vaihtuvaa tarjontaa varten, mikä mahdollistaisi pop up toiminnan. Tällä

hetkellä vapaina olevia tiloja on 94 neliömetrin kaksi kerroksinen tila sekä hieman pienempi

yksikerroksinen tila.

Edustaja arvosti myös todella paljon Keitaan lounaspaikkaa. Alueella on paljon rakennusmie-

hiä, jotka tällä hetkellä hakevat vain valmisruokaa alueen Siwasta. Terveellinen ja ravitseva

salaatti houkuttelisi työmiehet mieluummin Keitaaseen syömään. Nuorisotilan puolelle olisi

mahdollista saada Espoon kaupungilta nuoriso-ohjaajia valvomaan nuoria. Tällä hetkellä alu-

eella ei ole nuorille omaa tilaa, joten olisi hyvä jos nuoret voisivat valvotusti kokoontua jos-

sain.

Pekka Vikkula oli myös idean kannalla. Hänen mielestään on kuitenkin kiinnitettävä erityistä

huomiota tilasuunnitteluun, jotta eri-ikäiset asiakkaat tosiaan voisivat olla samassa tilassa.

Vanhukset eivät välttämättä halua juoda aamukahviaan kiljuvien lasten joukossa. Vikkulan

mielestä olisi hyvä, jos nuorisotilan puoli olisi hieman eristettynä muusta tilasta, jotta liialta

melulta vältyttäisiin. Lisäksi pitäisi miettiä, kuinka asiakkaat saadaan tulemaan Keitaaseen.

38

6 Johtopäätökset

Projektin aikana käytettyjen menetelmien avulla voidaan havainnoida, että Suurpellon alueel-

le on melko kannattavaa kaavailla samantyyppistä konseptia, kuin Suurpellon Keidas olisi.

Keitaan onnistumiseksi on kuitenkin tehtävä paljon enemmän, jotta siitä tulisi kannattava.

Kunnollinen markkinointisuunnitelma olisi tärkeässä osassa palvelun kannattavuutta ja sen

näkyväksi saamista, mutta potentiaalia kuitenkin Suurpellon asukkaista läytyisi. Haastatteluis-

ta on käynyt ilmi, että tämänlaista palvelua asiakkaat toivosivat alueelle, mutta kuitenkin

suurin kysymys on, miten saada asukkaat kuitenkin paikalle? Kysymykseen ei voi tietää vasta-

usta ennen pienimuotoisen testikonseptin tekemistä.

Testikonsepti antaisi kunnolliset raamit Keitaan onnistumiselle, ja sitä kautta nähtäisiin olisi-

ko paikalla asiakkaita. Vaikka asukkaat olisivat kiinnostuneita kohteesta, he eivät välttämättä

uskaltaisi lähteä kokeilemaan uutta. Raportissa on alustava budjettilaskelma, josta käy ilmi

kustannukset toiminnan aloittamiselle. Niistä voi huomata, että kyseinen konsepti ei ole halpa

aloittaa, mutta varmasti potentiaalinsa takia maksaa itsensä takaisin. Tulee kuitenkin ottaa

huomioon, että konseptin kuului olla Pop up tyyppinen, joten se ei ole yhdessä paikassa ko-

vinkaan pitkään, mikä taas vaikeuttaa kolmen eri segmentin yhdistämisen (aamu, lounas ja

ilta).

Edellisestä kappaleesta, jossa Pekka Vikkula antoi kehitysehdotuksia ja palautetta käy ilmi

hänenkin kiinnostuksensa kyseistä konseptia kohtaan, monia kysymyksiä kuitenkin vielä herä-

si, joihin ennen toiminnan aloittamista tulisi löytyä vastaus. Tiimi kuitenkin yritti parhaansa

mukaan löytää vastauksia, ja sai myös paljon tietoa Pop up yrityksen luomisesta ja suunnitte-

lusta mikä edesauttoi Suurpellon Keidas konseptin luomista.

39

Lähteet Kirjallisuus Apilo, T; Taskinen, T; Salkari, I.2007 Johda innovaatioita. Talentum Oyj. Suomi Bergström, S & Leppänen, A. 2009. Yrityksen asiakasmarkkinointi. Edita. Helsinki. Hatch, M. J. 2006. Organization theory: Modern, symbolic, and postmodern perspectives. Ox-ford University Press. New York Hassinen, J.2008. Ideointityökalupakki. Ideointi menetelmiä ja –työkaluja ideanikkareille. Partus Oy. Helsinki Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Yliopistopaino. Helsinki. Jylhä, E., Paasio, A. & Strömmer, R. 1998. Menestyvä yritys. Edita. Helsinki Moritz, S. 2005. Service Design. Practical access to an evolving field. International School of Design. Köln Ojasalo, K; Moilanen, T & Ritalahti; J. 2014. Kehittämistyön menetelmät : uudenlaista osaa-mista liiketoimintaan. Sanoma Pro. Helsinki. Rope, T. 2004. 100 keinoa tehostaa myyntiä. Helsinki: WSOY. Internet About.com nettisivut http://www.about.com/ viitattu 28.9.2014 Asiakaskokemuksen nettisivut http://asiakaskokemus.digia.com/ viitattu 26.9.2014 Celeprise. Seamk. 2014 nettisivut http://careprise.seamk.fi/fi/Etusivu/Mallitehtavat/PESTE-analyysi viitattu 10.10.2014 De Bono. 2014. Six Thinking Hats. Kuusi ajatteluhattua. http://blogit.jao.fi/tiimimestari/wp-content/uploads/sites/84/2013/10/Kuusi-ajatteluhattua.pdf viitattu 20.10.2014 Elintarviketurvallisuus viraston nettisivut http://www.evira.fi/portal/ viitattu 29.9.2014 Eronen, Petäistö 2012, Lost-senioriapuprojekti: Seniorikahviloiden vaikutus ikäihmisten hyvin-vointiin. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Lohja. Opinnäytetyö. Benchmarking- menetelmä. b2014. http://tykes.lpt.fi/methods_docs/BENCHMARKING_MENETELMAKORTTI2.pdf viitattu 12.11.2014 Innokylä. 2012. Kuusi hattua (Six hats). https://www.innokyla.fi/web/malli116776/toimintamalli viitattu 20.10.2014 Karttunen 2014. Helsingin Sanomat. Nuoret kuluttajat kierrättävät ja viihtyvät verkossa. Vii-tattu 3.12.2014. http://www.hs.fi/talous/a1410149733543

40

Koivisto, M. 2007. Mitä on palvelumuotoilu? Taideteollinen korkeakoulu. PESTE analyysi. http://careprise.seamk.fi/fi/Etusivu/Mallitehtavat/PESTE-analyysi viitattu 18.10.2014 Rauhala, M.2014. Tarinan kerronta ja visualisointi palvelumuotoilussa. Storytelling. viitattu 9.11.2014. Ravintolapäivä nettisivut http://www.restaurantday.org/fi/info/about/ viitattu 29.9.2014 Savon ammatti- ja aikuisopisto. 2014. Mitä markkinointi on? http://www.aedu.sakky.fi/opinnet/markkinointi/1mitaonm.htm viitattu 2.12.2014 Strandell 2013. Suomen ympäristökeskus SYKE. Asukasbarometri. Viitattu 3.12.2014. http://www.ymparisto.fi/asukasbarometri STT 2012. Nuoret lapsiperheet syövät ulkona aiempaa useammin. Viitattu 3.12.2014 . http://www.sss.fi/uutiset/310667.html Suurpelto nettisivut http://suurpelto.fi/ viitattu 29.9.2014

41

Kuvat Kuva 1: Anna 25 vuotta. ................................................................................ 14 Kuva 2: Santeri 16 vuotta. ............................................................................. 15 Kuva 3: Auli 67 vuotta................................................................................... 15 Kuva 4: James 30 vuotta. ............................................................................... 15 Kuva 5: Miellekartta Suurpellon Keitaasta. ......................................................... 24 Kuva 6: 5x miksi menetelmä. .......................................................................... 28 Kuva 7: CAR- menetelmän kuvaus. ................................................................... 29

42

Kuviot Kuvio 1: PESTE- analyysin vaiheet. ................................................................... 16 Kuvio 2: Suurpellon Keitaan sidosryhmät. ........................................................... 19 Kuvio 3: 8x8 mallin visuaalisempi versio. ............................................................ 22 Kuvio 4: Kuusi ajatteluhattua .......................................................................... 23

43

Taulukot Taulukko 1: 8x8 malli Suurpellon Keitaan näkökulmasta ......................................... 10 Taulukko 2: PESTE- analyysin osat tarkemmin...................................................... 17 Taulukko 3: Kustannuslaskelma Suurpellon Keitaalle. ............................................ 25 Taulukko 4: Asiakkaan palvelupolku. ................................................................. 30