SUUNNISTUKSEN

HUIPPU-URHEILUN

TÄHTISEURAOHJELMA Huippusuunnistuksen kehittäjänä

Suomen Suunnistusliitto ry 22.3.2019

Urheiluosaaminen – Resurssit – Yhteistyö Luodaan yhdessä innostusta ja edellytyksiä toteuttaa itseään kohti kansainvälistä huippua.

1

Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelma

Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen laatuohjelma, jonka tavoitteena on

seuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Laatuohjelma auttaa seuroja kehittämään sen itse

valitsemia osa-alueita modernien toimintatapojen ja työkalujen avulla yhdessä asiantuntijoiden ja muiden

laatuseurojen kanssa. Tähtiseura-ohjelman kehittämispolulle voivat lähteä mukaan kaikki seuratoiminnan ja

laadun kehittämisestä kiinnostuneet seurat.

Laatuohjelman osa-alueita on kolme:

lapset ja nuoret

aikuiset

huippu-urheilu

Kehittämistyön tuloksena seura voi halutessaan tavoitella ohjelman

tunnusta, Tähtimerkkiä. Tähtimerkki viestii siitä, että seura täyttää

kohderyhmäkohtaiset sisältövaatimukset sekä kaikille osa-alueille

yhteiset johtamisen laatutekijät. Seuralle myönnetty Tähtimerkki on

osoitus ja lupaus laadusta seuran nykyisille ja uusille jäsenille, heidän

lähipiirilleen ja tukijoille.

Hyödyt seuralle

1. Helpottaa toiminnan kehittämistä

✓ Laatuohjelma on seurakehittämisen työväline

✓ Seura saa tukea seuran kehittämiseen, joka mahdollistaa entistä parempaa seuratoimintaa

✓ Ohjelmassa mukanaolo kannustaa toiminnan kehittämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa

✓ Helpottaa yhteistyötä ja verkostoitumista seurojen välillä sekä lajiliittojen että

aluejärjestöjen kanssa

2. Hyvät työkalut

✓ Maksuton Tähtiseura-verkkopalvelu seurojen kehittämistyön tueksi

✓ Tietoa, viestintää, hyviä malleja, koulutusta

3. Vahva brändi

✓ Yhteinen vahva Tähtimerkki-brändi tuo esille seuran laadukkaan toiminnan

✓ Mahdollisuus tuoda seuran upeita toimintoja laajemmin näkyviksi ja parantaa imagoa

2

Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuraohjelma

Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseurat ovat kasvattaja- ja/tai huippuvaiheen seuroja, joilla on

kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita, laadukasta seuravalmennusta ja jotka haluavat kehittää

toimintaansa entistäkin paremmaksi. Huippu-urheilun Tähtiseura merkki kuvaa jatkuvuutta: kykyä viedä

toistuvasti suunnistajia kansainvälisiin arvokilpailuihin ja tuottaa menestystä niin nuorten kuin aikuistenkin

kansainvälisellä tasolla.

Huippu-urheilun Tähtiseurassa tuetaan ympärivuotisesti ja ammattimaisesti suunnistajan polkua

nuoruudesta huipputasolle. Laadukkaan nuorten ja huippujen valmennuksen lisäksi seuran organisaatio

toimii huippu-urheilua tukevassa hengessä, jolloin toiminta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista.

Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseura statuksen saamisen edellytyksenä on peruskriteerien ja laatutekijöiden täyttyminen.

Peruskriteerit kuvaavat seuran kansainvälisen menestyksen tasoa, kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisissä arvokilpailuissa sekä seuran sitoutumista kehittämistyöhön.

Laatutekijät kuvaavat suomalaisen huippusuunnistuksen arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden toteutumisen. Laatutekijät täsmennetään ja vahvistetaan 3 vuodeksi kerrallaan (nyk. 2019-2021).

Lapset – nuoret – aikuishuiput

Huippu-urheilun tähtiseuralta, jossa on lasten ja nuorten toimintaa

edellytetään lasten ja nuorten Tähtiseura merkkiä, joka kuvaa

sitoutumista lasten liikunnan laatutekijöihin.

Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuraksi voi päästä seura,

jossa tuotetaan joko aikuishuipulle tai SM-ikäisille nuorille tai

molemmille ryhmille laadukasta valmennustoimintaa. Jos seura on

profiloitunut kasvattajaseuraksi tai aikuishuippuseuraksi,

huomioidaan laatutekijöiden listasta vain tekijät, jotka ovat

relevantteja kyseisen seuran toiminnan kannalta.

Edut ja velvollisuudet

Tähtiseura merkki on määräaikainen ja se myönnetään 3 vuodeksi kerrallaan. Laatumerkki on lunastettava

hyvällä toiminnalla uudelleen. Uudelleen auditoinnin myötä seuralta edellytetään toiminnan tason nostoa.

Tähtiseura laatumerkki sisältää oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka haastavat jatkuvasti sekä seuraa että

liittoa. Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseura laatumerkki oikeuttaa liiton huippujärjestelmätukeen,

jonka sisältö ja taso määritellään vuodeksi kerrallaan.

3

Taustaa

Suunnistusliitossa käynnistettiin vuonna 2017 huippuseuraprojekti osana huippusuunnistuksen Suunta

Huipulle -kehittämisohjelma, joka pohjautuu Suunnistusliiton strategiaan ja Huippusuunnistuksen linja 2020

visioon: Seuravalmennus suomalaisen valmennusjärjestelmän tukemana tuottaa kansainväliseen

menestykseen valmiita urheilijoita ja kyvykkäitä, sitoutuvia toimijoita.

Edellytyksen menestyksekkäälle huippusuunnistuksen tulevaisuudelle ratkaistaan suunnistajan polun

lapsuus ja nuoruusvaiheen harjoittelun sisällöillä, mihin paikallistason seuravalmennuksella on

mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä roolilla. Suunta Huipulle -seuraohjelman päämääränä on

lisätä innostusta ja ammattimaisuutta seuravalmennukseen sekä yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä eri

toimintaympäristöjen välillä.

Tähtiseuraohjelman kautta tahdotaan muutosta

Muutostyön onnistumisen tulee näkyä erityisesti huippusuunnistajan tai huipulle tähtäävän suunnistajan ja

hänen arkiympäristönsä muutoksissa. Tähtiseuraohjelmalla halutaan paikalliseen huippusuunnistusarkeen

seuraavia muutoksia:

1) Ammatillisempaa seurajohtamista

2) Sitoutumista suunnistajan polun valmennuslinjaukseen

3) Parempaa valmennusosaamista ja lisää päätoimisia ammattilaisia

4) Vahvempaa yhteistyötä

5) Roolien selkiyttämistä

6) Resurssien vahvistamista ja niiden parempaa kohdentamista

7) Ilmiön rakentamista

4

Laatutekijät ovat kehittämisen työkalu

Suunnistuksen huippu-urheilun Tähtiseuran laatutekijöillä kuvataan suomalaisen huippusuunnistuksen

arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden

toteutumisen. Laatutekijöissä yhdistyvät Tähtiseura-ohjelman kaikille osa-alueille yhteiset laatutekijät sekä

lajin omat sisällöt.

Tähtiseuran laatutekijät antavat konkreettisen mallin suunnistajan polun valmennuksellisista sisällöistä ja

seuratyön kehittämisestä seuroille, joiden valintana on auttaa nuoria suunnistajia maailman huipulle.

Tähtiseuran toimintaan kuuluu suunnitelmallisen ja ympärivuotisen Vauhtia! Taitoa! Kanttia! -

valmennuslinjan mukaisen urheilutoiminnan lisäksi kansainvälisen vaatimustason mukaiset olosuhteet ja

valmennusosaamisen resurssit. Lisäksi olennaisessa roolissa ovat toimintaedellytykset luova talous ja

edistynyt seuran johtaminen. Toimintamalli korostaa yhteistyötä: seuran sisällä, seurojen välillä sekä

seuran, urheiluakatemian ja liiton välillä.

Laatutekijät ovat syntyneet huippuseuraprojektin myötä yhteistyössä projektin kuuden pilottiseuran

(Espoon Suunta, Helsingin Suunnistajat, MS Parma, OK Trian, Paimion Rasti ja Tampereen Pyrintö),

Suunnistusliiton sekä Olympiakomitean kanssa.

•Talous

•Olosuhteet

•Johtaminen ja hallinto

•Seura työpaikkana

•Seuran suhteet

•Mainekuva, markkinointi ja viestintä

•Osaaminen

•Yhteisöllinen toiminta

•Kansainvälinen vaatimustaso

•Urheilijanpolku

•Valmennuskäytännöt

•Valmentautumisen tukitoimet

Urheilutoiminta Ihmiset

Aineelliset resurssit

Edistynyt johtaminen ja

hallinto

5

Prosessi tähtiseura laatumerkin myöntämiseksi

Suunnistusliitto kutsuu tai hakee seuroja mukaan auditointiprosessiin tavoittelemaan suunnistuksen

huippu-urheilun laatumerkkiä. Seuraava hakuaika on vuoden 2021 alussa. Auditointiprosessiin valituksi

tuleminen edellyttää seuralta peruskriteerien täyttämistä. Auditoinnin ajankohta sovitaan yhteistyössä

lajiliiton kanssa. Auditointi voidaan tehdä myös seurojen yhteisauditointina. Auditoijia on vähintään kaksi

henkilöä.

Auditoinnin valmistelut

Laatumerkkiä tavoittelevat seurat valmistautuvat auditointiin tekemällä laatutekijöiden itsearvioinnin

auditointilomakkeelle. Nämä sekä auditointilomakkeella pyydetyt liitedokumentit seura toimittaa

auditoijille 2 viikkoa ennen auditointia.

Liitedokumentit:

• Seuran huippusuunnistuksen menestyssuunnitelma

• Seuran strategia

• Seuran viimeisin toimintasuunnitelma ja -kertomus sisältäen tilinpäätöksen ja budjetin

• Seuran toimintakäsikirja sisältäen valmennuksen toimintaperiaatteet

• Seuran suunnistajan polku ja valmennuksen linjaus eri ryhmissä

• Seuran viimeisin valmennuksen vuosisuunnitelma ja viikkoharjoitusrunko

• Lista seuran valmentajista ja heidän koulutustasostansa

• Seuran jäsenistön ja urheilijoiden palautekyselyjen tulokset

Osallistujat

Seura kutsuu seuran edustajat auditointiin (vähintään 4 – 7 seuratoimijaa). Kutsuttavia ovat seuran

puheenjohtaja, valmennusvastaava, nuorisovastaava, valmentajat, ohjaajat, johtokunnan jäsenet ja

urheilijat. Seura lähettää viikkoa ennen auditointitilaisuutta tiedot osallistujista. Auditointi peruuntuu,

mikäli seurasta ei ole vaadittua henkilömäärää paikalla.

Auditointitilaisuus

Auditointikeskustelulle varataan aikaa 4 tuntia ja valmennustilanteen seuraamiselle 2 tuntia. Seura varaa

kokoustilat ja tarjoilut auditointia varten.

Auditointitilaisuus on keskusteleva. Auditoinnin tavoitteena on varmistaa laatutekijöiden täyttyminen,

mutta myös tunnistaa seuran kehityskohteita ja auttaa seuraa toiminnan kehittämisessä. Auditointi on

tilaisuus kehittää seuraa.

Auditoinnin lopuksi seura saa lyhyen palautteen ja mikäli seura ei täytä laatutekijöitä, tämä kerrotaan

seuralle. Seuran tulee täyttää peruskriteerit ja laatutekijät vähintään luokittelulla ”riittävästi”

Tähtitunnuksen saamiseksi.

Auditoinnin jälkeen

Auditoinnin jälkeen seura saa yhteenvedon auditoinnista. Uuden Tähtiseuran kanssa sovitaan Tähtiseura-

laatumerkin tilaamisesta ja luovutustilaisuudesta.

6

Suunnistuksen huippu-urheilun peruskriteerit ja laatutekijät

Peruskriteerit

Kuvaavat seuran kansainvälisen menestyksen tasoa, kunnianhimoisia tavoitteita kansainvälisissä arvokilpailuissa sekä seuran sitoutumista kehittämistyöhön.

1. Menestys

1.1 Seuran urheilijoita kuuluu Olympiakomitean tukiurheilijoihin ja/tai Suunnistusliiton valmennusryhmiin.

1.2 Seuran suomalaiset urheilijat ovat menestyneet SM-kilpailuissa eri ikäluokissa

mitalit ja plaketteja aikuisten sarjoissa

mitaleja ja plaketteja nuorten sarjoissa

1.3 Seuran suomalaiset urheilijat ovat edustaneet ja/tai menestyneet kansainvälisissä arvokilpailuissa eri

ikäluokissa

MM, EM, MC

nuorten MM, EM 18v., EM 16v.

2. Huippu-urheilun kehittämiseen sitoutuminen

2.1 Seuran strateginen sitouttaminen huippu-urheilun kehittämiseen (kirjaus, jatkuvuuden varmistaminen)

2.2 Laadukkaan arkiharjoitteluympäristön rakentaminen (mm. ajantasaiset laadukkaat kartat,

harjoitusolosuhteet ympärivuotisesti) jo laadukasta kansainväliselle huipulle tähtäävää toimintaa

vähintään nuorissa

2.3 Yhteistyön ja roolituksen vahvistaminen muiden huippu-urheilusta vastaavien toimijoiden kesken sekä

urheilun ulkopuolelta tulevien toimijoiden kanssa. Alueellisen yhteistyön edistäminen muiden seurojen

kanssa.

2.4 Seura on lasten ja nuorten Tähtiseura

7

Laatutekijät

Kuvaavat suomalaisen huippusuunnistuksen arkivalmennuksen laatua sekä seuratoimintaa, joka

mahdollistaa kansainvälisten menetystavoitteiden toteutumisen. Laatutekijät täsmennetään ja

vahvistetaan 3 vuodeksi kerrallaan (nyk. 2019-2021).

1. URHEILUTOIMINTA

1.1. Kansainvälinen vaatimustaso

• Seuran toiminta ilmentää kansainvälisen vaatimustason ja Vauhtia, taitoa, kanttia! -linjauksen

tuntemusta. Seuran valmentajilla on toimintatapoja kansainväliseen oppimiseen ja tiedon vaihtoon

(seminaarit, vierailut tms.). Seura tukee näitä.

• Seuran johto tunnistaa kansainvälisen vaatimustason ja tukee valmennusta tavoitteellisessa

toiminnassaan.

• Urheilijoiden tulosseuranta

1.2. Urheilijan polku

• Seuran oma suunnistajan polku on kuvattu yhteneväiseksi Vauhtia, Taitoa, kanttia (VTK)

suunnistajan polku huipputasolle valmennuslinjauksen kanssa. Linjauksen sisältöjä toteutetaan eri

osa-alueilla ikäryhmien osaamis- ja kehitystavoitteiden kautta.

• Seura pyrkii jatkuvasti kehittämään toimintaansa entistä laadukkaammaksi, houkuttelevammaksi

ja kasvattamaan lasten ja nuorten harrastajamääriä.

• Seuralla on toimintamalli lahjakkuuksien tunnistamiseen ja lahjakkuuspotentiaalin

vahvistamiseen. Huipulle tähtäävillä ja harrastajilla on omat polut, jotka eriytyvät joltakin osin

valintavaiheessa. Parhaiden urheilijoiden eteen työskennellään yhteistyössä liiton kanssa.

1.3. Valmennuskäytännöt

• Seuralla on eri kaikissa ikäluokissa riittävästi valmentajia suhteessa urheilijoiden määrään.

• Seura huolehtii, että kaikilla valmennusryhmiin kuuluvilla kansainväliselle huipulle tavoittelevilla yli

15-vuotiailla on henkilökohtainen valmentaja tai mentori/keskustelukumppani, joka on perillä

urheilijan elämänhallintaan liittyvistä tekijöistä.

• Seuralla on yhteisesti sovittu ja viestitty toimintamalli siitä, miten seuran valmentajien ja

urheilijoiden henkilökohtaisten valmentajien ja vanhempien välisestä yhteistyöstä huolehditaan.

8

• Seuran valmentajat tietävät urheilijoiden tavoitteet kilpailuihin ja valmentautumiseen pitkällä

(ura-unelma) ja keskipitkällä (n. 1-3v.) aikavälillä. Urheilijat ovat mukana myös joukkuekohtaisten

tavoitteiden laadinnassa.

• Harjoittelun seurantaan, kokonaiskuormituksen määrään, kokonaisliikunnan määrään ja

kehittymisen seurantaan on luotu toimintatapa, vastuut ja seurantajärjestelmä.

• Valmennustoiminnassa huomioidaan yksilöllisyys

• Seuralla on säännölliset fysiikkatestit, joissa seurataan VTK -tavoitetasoja (juoksu, lihaskunto- ja

ominaisuudet)

• Suunnistusharjoittelun laadukkuutta lisäävät tekijät on huomioitu ja niitä on peilattu urheilijoiden

kv-arvokilpailutavoitteisiin. Taitovalmennukseen kuuluu suoritukseen valmistautuminen ja

analysointi.

• Seuralla on valmennustoimintaan suunnitelma ja toimintaperiaate, joka on dokumentoitu

kirjallisesti ja minkä pohjalta toimintaa toteutetaan suunnitelmallisesti.

1.4. Valmentautumisen tukitoimet

• Seuralla on toimiva, vuosittain täsmentyvä tukitoimintojen toimintamalli ja kontaktihenkilöt

tukitiimissä. Tukitiimi on osa valmennustiimiä ja valmentajat hyödyntävät asiantuntijoita

valmennusprosessissa.

o Kasvuikäisten tukitoiminnot: lihastasapainokartoitus, liikehallinta, ravinto ja

terveydenhuolto

o Nuorten aikuisten tukitoiminnot: lihashuolto/fysioterapia, ravinto, terveydenhuolto,

psyykkinen valmennus, managerointi (managerointi = seuralla toimintamalli, millä

urheilijaa autetaan ja osaamista kehitetään yhteistyökumppanien ja rahoituksen

saamiseksi)

o Aikuisten tukitoiminnot: lihashuolto/fysioterapia, ravinto, terveydenhuolto, psyykkinen

valmennus, managerointi

• Seuralla on toimintamalli, miten seuran jäsenet saavat tietoa antidopingasioista.

• Urheilijalla on henkilö, jonka kanssa hänellä on mahdollisuus keskustella elämänhallintaansa

liittyvistä asioista. Tämä voi olla seuran valmentaja tai muu urheilun tunteva henkilö tai toteutettu

yhteistyössä paikallisen urheiluakatemian kanssa.

9

2. IHMISET

2.1. Osaaminen

• Seuralla on nimetty valmennuspäällikkö, joka edistää ja seuraa valmennuksen laadun kehittämistä

Tähtiseuran laatutekijöihin peilaten.

• Seuralla on kokonaiskäsitys seuran valmentajien osaamisen tasosta ja tämä on dokumentoitu

osaksi seuran koulutussuunnitelmaa. Seuralla on osaamisen kehittämisen vastuuhenkilö, joka ohjaa

potentiaalisia valmentajia koulutuksiin koulutussuunnitelman mukaisesti. Seura osallistuu

koulutuksen kustannuksien kattamiseen.

• Seuran jokaisessa suunnistajan polun ryhmässä on kouluttautunut vastuuvalmentaja, jolla on

kokemusta ja osaamista kyseisen ikäluokan valmennuksesta. Vastuuvalmentaja varmistaa

osaamisen siirtymisen uusille valmentajille.

• Valmentajat arvioivat omaa osaamistaan sekä itse että yhdessä valmennuksesta vastaavan

henkilön kanssa vuosittain. Seuran valmentajilla on suunnitelma oman osaamisen kehittämisestä.

• Seura toteuttaa valmentajien jatkuvaa kehittymistä tukevia prosesseja esim. järjestää

valmentajille sisäisiä valmennusiltoja, keskustelutilaisuuksia, vertaisoppimisen malleja sekä ketteriä

viestintäkanavia tiedon ja osaamisen jakamiseen.

2.2. Yhteisöllinen toiminta

• Seuralla on toimintamalleja yhteisöllisyyden ja positiivisen ilmapiirin rakentamiseen ryhmien

sisällä, ryhmien välillä ja koko seurana

(esim. yhteiset tilaisuudet ja juhlat, asut, some-kanavat, edustusurheilijat nuorten harjoituksissa,

kummiurheilijat jne.)

• Seurassa on sovittu, miten asioista viestitään. Joukkueilla/ryhmillä/jaostoilla on käytössä toimivat

viestintäkanavat. Viestintä on innostavaa, avointa, vuorovaikutteista ja ajan tasalla olevaa.

• Seuralla on käytäntöjä valmentajien ja aktiivisten seuratoimijoiden palkitsemiseksi. Seura

arvostaa ja tekee näkyväksi seuran valmentajia ja toimijoita.

• Seuralla on toimintamalleja vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen ja tukemiseen

(esim. ohjeet, tehtävien kuvaukset, tukihenkilöt, perehdyttäminen jne.)

10

3. FYYSISET RESURSSIT

3.1. Talous

• Seuran taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, pitkäjänteisesti ja vastuuntuntoisesti.

• Seuran talouden kehittäminen tukee suunnistajan polkua nuoruudesta huipputasolle ja

huippusuunnistuksen arkea. Periaatteet ja linjaukset on viestitty avoimesti.

• Seuran toimintaan liittyvät maksut ovat oikeudenmukaisia ja läpinäkyviä. Periaatteet on

dokumentoitu ja viestitty seuran jäsenille.

3.2. Olosuhteet

• Seuralla on säännöllisesti päivittyvä maastonkäyttö- ja kartoitussuunnitelma, joka tukee

suunnistajan polun eri ikävaiheiden laadukasta harjoitus- ja kilpailutoimintaa, huipputason

vaatimuksia ja kansainvälisiin arvokilpailuihin valmentautumista. Seura pyrkii tarvittaessa

tarjoamaan urheilijoille seurayhteistyöllä em. kriteerejä vastaavia olosuhteita.

• Seura järjestää taitoharjoittelumahdollisuuksia erilaisissa maastotyypeissä ja tulevia

arvokilpailuja vastaavissa maastoissa. Harjoitukset sisältävät eri kilpailumuotoja tukevia

harjoituksia (keskimatka / pitkämatka / viesti / sprintti / sprinttiviesti /sprintti knock-out).

Harjoituksissa huomioidaan myös kansainväliset rataprofiilit, mittakaava jne.

• Seura mahdollistaa urheilijoiden harjoittelun huippusuunnistuksen edellyttämissä

olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina (esim. salit, sisähallit, ulkomaan leirit jne.)

11

4. EDISTYNYT JOHTAMINEN JA HALLINTO

4.1. Johtaminen ja hallinto

• Seuralla on strategia ja toimintasuunnitelma strategian toteuttamiseksi. Huippusuunnistus näkyy

strategiassa ja toimintasuunnitelmassa.

• Seuralla on toiminnan vuosikello ja se on kuvattu ja viestitty seuran jäsenistölle. Toiminnan

arviointi on kuvattu osana vuosikelloa.

• Seura noudattaa hyvän hallinnon periaatteita ja tiedottaa jäsenistöään aktiivisesti

hallitustyöskentelystä ja keskeisistä seuraa ja seuralaisia koskevista asioista.

• Seuran yleiseen toimintakäsikirjaan on linkitetty valmennustoiminnan linjaukset ja

toimintaperiaatteet.

• Seuralla on kirjattuna organisaatiokaavio sekä päivittyvät tehtävänkuvat ja vastuualueet, jotka

ovat selkeästi näkyvillä seuran jäsenistölle.

• Seuran johto varmistaa riittävät resurssit huippusuunnistuksen toteuttamiseen mm. siten, että

valmentajat ehtivät keskittyä riittävästi valmentamiseen.

• Urheilijan ääni kuuluu seuran valmennustoiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa.

• Seura toteuttaa säännöllisesti palautekyselyjä jäsenistölleen sekä valmennusryhmilleen ja kehittää

niiden pohjalta seuran toimintaa.

4.2. Seura työpaikkana

• Seuran työntekijät perehdytetään työhön ja heillä on kirjalliset työsopimukset. Seura noudattaa

työnantajan lakiin sidottuja velvollisuuksia. Työntekijällä on selkeästi määritelty työnkuva, joka on

jäsenistön tiedossa.

• Seura on selkeästi osoittanut työntekijöille yhden esimiehen. Esimies on säännöllisesti

työntekijöiden tavoitettavissa. Esimies käy säännöllisesti tavoite- ja kehityskeskustelut

työntekijöiden kanssa ja keskustelee mm. työnkuvasta, kauden tavoitteista ja tavoitteiden

toteutumisesta sekä jaksamisesta.

• Seura huolehtii, että työntekijöillä on toimivat ja tarkoituksenmukaiset työskentelyolosuhteet ja -

välineet.

• Seuralla on pitkäjänteinen suunnitelma tarvittavien seuratyöntekijöiden rekrytointiin ja

työsuhteiden säilymiseen.

• Seuran oto-henkilöiden palkkiot ja korvaukset on linjattu ja toimintatavat luotu.

12

4.3. Seuran suhteet

• Seuralla on säännöllistä ja toimivaa valmennusyhteistyötä alueen muiden seurojen ja mahdollisen

urheiluakatemian kanssa.

• Seura on aktiivisesti yhteydessä alueen maanomistajiin sekä metsästäjiin ja heidän kanssaan on

sovittu toimintamallit harjoitusten ja kilpailuiden järjestämiseksi. Kilpailuiden järjestämisestä

sovitaan maanomistajien ja metsästäjien kanssa ennen päätöstä kilpailuiden järjestämisestä.

• Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteet Suunnistusliittoon.

• Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteen muihin paikallisiin toimijoihin (esim. aluejärjestö,

yhteistyökoulut, muiden lajien seurat) tarpeen mukaan.

• Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet yhteistyökumppaneihin ja mediaan. Seuralla on käytänteitä

tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen.

• Seuralla on hyvät ja aktiiviset suhteet yhteistyökumppaneihin ja mediaan. Seuralla on käytänteitä

tai suunnitelma yritysyhteistyön kehittämiseen.

• Seuralla on toimivat ja aktiiviset suhteet kunnan päättäjiin.

4.4. Mainekuva, markkinointi ja viestintä

• Seuralla on markkinointi- ja viestintäsuunnitelmat (esim. osana vuosikelloa tai strategiaa).

• Seuralla on käytössä nettisivut ja sosiaalisen median kanavat, joita päivitetään säännöllisesti ja

jotka tarjoavat riittävän sekä ajan tasalla olevan informaation seuran jäsenistölle ja ulkopuolisille

(esim. miten seuran toimintaan pääsee mukaan ja miten seura toimii). Seuralla on pelisäännöt

sosiaalisessa mediassa toimimiseen ja seura on linjannut oman roolinsa sosiaalisessa mediassa.

• Seura viestii, mainostaa ja markkinoi toimintaansa. Seuralla on näkyvyyttä omassa

paikallisympäristössään. Paikalliset ihmiset tunnistavat seuran ja seuran huippu-urheilijoita.

• Seuralla on tapoja vahvistaa seuraidentiteettiä esimerkiksi omalla logolla varustettuja tuotteita.

Seuralla on sovittu pelisäännöt seuratuotteiden käytöstä.

• Seura edistää ja osallistuu omalta osaltaan yhteisvastuun luomiseen osallistumalla

yhteiskunnalliseen toimintaan esim. paikallisten tapahtumien järjestämiseen.