SUOMENLINNAN Sanomat 1/2015

Kevät saapuu Suomenlinnaan s.10

Koululaiset tuote-kehitysprojektissa s.8

Suomenlinnan Lelumuseo 30 vuotta s.5

Aurinkoinen iltapäivä; juuri sopiva hetki pyöräretkelle!

2

PääkirjoitusAmmuttu nuoli ja sanottu sana

Olen saanut osallistua muuta-man vuoden ajan leikki- ja nyttemmin kouluikäisen lap-

sen kasvattamiseen. Teemat nouse-vat arjen tapahtumista. Milloin pai-notetaan hyviä käytöstapoja, milloin julistetaan ahkeruuden ja reippau-den hyveiden ilosanomaa tai tuetaan pettymysten sietämisessä. Helpoim-maksi kasvatuksen osa-alueeksi olen kokenut konfliktien ratkaisemisen.

Riitojen ja muiden konfliktitilan-teiden suhteen peli on selvä. Yleensä osapuolia on ainakin kaksi. Useim-miten kummallakin on osuutensa ikävän tilanteen alkamiseen, sillä ku-ten opetamme: jos joku alkaa kiusa-ta, niin viisautta on lähteä tilantees-ta itse pois ennen sen kärjistymistä. Riitojen selvittämisessä painotamme nopeaa toimintaa: pyydetään an-teeksi ja lopetetaan riita joko halaa-malla tai kättä paiskaamalla.

Vaikka konfliktinratkaisun perus-periaatteet ovat useimmille meistä jo lapsuudesta alkaen tutut, miksi sitten meidän aikuisten maailma on täynnä riitoja? Oikeuslaitoksen riitojen rat-kaisu on ruuhkautunut. Valtiotasolla sotkujen selvittämisessä taas saate-taan päätyä aseiden käyttöön, kun sanan säilän ei enää koeta riittävän.

Myös työ- ja järjestöelämässä on

tärkeää pystyä havaitsemaan mah-dolliset riskipaikat. Mitkä asiat voi-vat toteutuessaan aiheuttaa närää ja pahaa mieltä ja näin ollen olla estee-nä organisaation ja sen yksilöiden onnistumisille? Näiden havainnoin-nissa tärkeintä olisi kai pystyä ym-märtämään kaikkia osapuolia syväl-lisesti. Se ei aina ole helppoa.

Kotona tilannetta ei helpota, jos persoonaan kuuluu vahvasti ete-läeurooppalainen mielenlaatu. Kun ihminen syttyy ja leimahtaa valoa nopeammin, ei enää auta, että hän myös rauhoittuu yhtä pian. Kuten monet meistä ovat kokemuksen kautta oppineet, ammuttua nuolta ja sanottua sanaa yhdistää se, ettei kumpaakaan saa takaisin. Tilanteen

tekee hankalammaksi, jos sanotulla sanalla sattuu olemaan lisäksi ulko-puolisia todistajia.

Parhaat ohjeet sisältävät mie-lestäni jonkin vertauksen tai kerto-muksen. Olen onnekkaasti saanut viisaita ihmisiä ympärilleni niin ys-tävinä kuin kollegoina ja esimiehinä. Minulle on kerrottu, että itämaisissa taistelulajeissa iskut pitää ottaa vas-taan joustaen – ei vastustaen, mut-tei murtuenkaan. Historiaa tuntevat kertovat, että ratkaisuihin päästään keskittymällä yhteen konfliktiin ker-rallaan – ei monen rintaman yhtäai-kaisilla taisteluilla. Metsästyksessä taas pitää kuulemma varoa, ettei hir-vi kaadu peurana. Ennen toimenpi-teitä pitää siis olla tilanteen tasalla ja

ymmärtää seuraukset.Kuten eräs järjestöjohtaja tarkka-

näköisesti totesi, lehdet ovat täynnä ylistystarinoita sellaisten yritysten ja organisaatioiden johtamiskulttuu-reista, jotka on saatu luoda puhtaal-ta pöydältä ilman historian tuomaa taakkaa. Mielenkiintoisempia olisi-vat kuitenkin ne johtajat, jotka ovat pystyneet uudistamaan vakiintunut-ta ja jopa jämähtänyttä toimintaa menestyksellisesti.

Sanotaan, että muutos on mah-dollisuus. Jäädessäni äitiysvapaalle tämä oli yksi tärkeimmistä viesteistä seuraajalleni: tee asiat omalla, aiem-paa paremmalla tavalla heti alusta lähtien. Se vaatii tilannetajua ja roh-keutta, mutta hetki ja mahdollisuus kannattaa käyttää hyväkseen.

Myös meillä Suomenlinnassa on uuden alun tuoma mahdollisuus use-ammallakin henkilöllä useammassa organisaatiossa. Toivon heille samaa rohkeutta ja tilannetajua kuin omalle seuraajalleni töissä. Meille saarelai-sille ja muille yhteistyökumppaneil-le toivon viisautta ja rauhallisuutta kuvata omia näkökulmiamme ja ym-märtää muita osapuolia.

Satu Tammilehto-Hänninen

Toimituksen tiedot

SUOMENLINNAN SANOMAT 1/2015 // julkaisija: Suomenlinnaseura ry // päätoimittaja: Satu Tammilehto-Hänninen // toimitus: Auli Aho, Mia-Maria Hanhivaara, Johanna Johansson, Antti Kangas, Taina Kerttula, Kerttu Koivukoski, Rainer Lehtonen, Minna Leino // taitto: Markus Hav, Janne Heikkinen // kannen kuva: Hedwig (Johanna Johansson) // avustajat: Markus Cannelin, Nana Honkasalo, Mirka Hämäläinen, Jussi Kaskia, Teemu Lehto, Jukka Linder, Timo Nevalainen, Osmo Palonen, Päivi Siekkinen, Helena Valve, Carita Wilenius-Rantala, Milla Öystilä, Juha Ikävalko, Miikka Jokela, Ahto Sippola // painopaikka: Iprint Oy // painos: 1 000 kpl // jakelu: Joka luukkuun Suomenlinnassa ja postitse myös kaupunkijäsenille sekä sidosryhmille // Seuraava lehti ilmestyy touko-kesäkuun vaihteessa 2015. Seuraavan numeron aineiston tulee olla toimituksella pe 17.4.2015 mennessä. // Juttuja, kuvia ja ideoita voi lähettää osoitteeseen suomenlinnan.sanomat@viapori.fi // mediamyynti: Ari Bungers, Jermu Koivukoski // ilmoitukset@viapori.fi // yhteystiedot: Suomenlinnaseura ry, C38, 00190 Helsinki // suomenlinnaseura@viapori.fi // ISSN 0786-1028

Tiesitkö, että elämääsi vai-kuttaa laki, joka ei kosketa mantereella asuvia? Ky-

seessä on ns. saaristolaki, ja Hel-singin saaristo-osana Suomenlinna kuuluu sen piiriin.

Saariston kehityksen edistä-miseksi säädetty laki velvoittaa valtion ja kunnat toimimaan mm. saariston elinkeinojen, liikenneyh-teyksien ja palvelujen turvaami-sen puolesta. Esimerkiksi liiken-ne- ja kuljetuspalveluiden tulee olla mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulli-set. Myös muiden peruspalvelu-jen saatavuudesta on lain mukaan huolehdittava.

Tämä koskee siis myös Suo-menlinnaa, joka on 800 asukkaal-

laan maamme kolmanneksi suurin ilman kiinteää tieyhteyttä oleva saari, heti Hailuodon ja Nauvon jälkeen.

Saaristonäkökulmasta kulu-va vuosi on suomenlinnalaisille erityinen: Saaristoasiain neuvot-telukunta järjestää vuosittaisen valtakunnallisen saaristoseminaa-rin tänä vuonna Suomenlinnassa 1.-2.6.2015. Tapahtuma kokoaa yhteen yli sata saaristovaikuttajaa kyläyhdistyksistä kunnanjohtajiin käsittelemään saariston asioita.

Kyseessä on saaristoasioiden merkittävin tapahtuma Suomessa.

Helsingin kaupungin isännöi-mässä seminaarissa tulee olemaan esillä mm. kaupunkien saaristo-jen kehittämiseen liittyviä asioita.

Suomenlinnaseura aikoo osallistua seminaariin. Haastamme muitakin saaressa toimivia mukaan: Näyte-tään yhdessä koko Suomelle, että Helsinki on saaristokaupunki ja Suomenlinna elävä saaristokau-punginosa!

www.tem.fi/alueiden_kehittami-nen/kansallinen_alueiden_kehitta-minen/saaristopolitiikka

Markus Cannelin puheenjohtaja

Suomenlinnaseuran kynästä

Suomenlinnaseura ry on 1970 perustettu asukasyhdis-tys. Sen tavoitteena on mm. suomenlinnalaisten yhteen-kuuluvuuden herättäminen ja vaaliminen. Seura toimii suomenlinnalaisten ympäristö- ja asumisolosuhteiden

sekä mm. liikenneyhteyksien parantamiseksi. Seuralla on jäseniä noin 400, joista vajaa 300 asuu saarilla. Loput ovat ulkojäseniä, joista monet ovat entisiä suomenlinnalaisia.

Lisätietoa toiminnasta ja jäseneksi liittymisestä: www.viapori.fi Facebook: Suomenlinnaseura

Kuvaaja: Taina KerTTula

3Lyhyesti

Nimityksiä SuomenlinnassaKirjoiTTaja: SaTu TammilehTo-hänninen

Suomenlinnan hoitokunnan joh-tajana on aloittanut 1.1.2015 Ulla Räihä. Johtajan tehtävänä

on johtaa, valvoa ja kehittää Suo-menlinnan hoitokunnan toimintaa, huolehtia johtokunnalle esiteltävien asioiden valmistelusta ja johtokun-nan päätösten täytäntöönpanosta sekä ratkaista eräitä Suomenlinnan hoitokunnalle kuuluvia asioita. Hoi-tokunnan johtajan nimittää opetus-

ja kulttuuriministeriö.Suomenlinnan hoitokunnan uusi

viestintäpäällikkö on Satu Niemelä. Hän toimii Laura Klefblomin sijaise-na vuoden 2015.

Merisotakoulun johtajana on vuoden alusta toiminut kommodori Pasi Pajunen.

Lue Pasi Pajusen tarkempi esittely jäl-jempänä tässä lehdessä.

Suokkilaiset voivat hakea nettiruokaostokset toriltaKirjoiTTaja: auli aho

Kauppahalli24-niminen verk-koruokakauppa perusti syk-syllä Kauppatorille nouto-

pisteen, josta netin kautta tilatut ruokakassit voi hakea tiistaisin ja torstaisin. Kellonajat on sovitettu lautan aikatauluun: tiistaisin auto on torilla klo 16.25-16.40 (lautta läh-tee klo 16.40) ja torstaisin klo 17.05-17.20 (lautta lähtee 17.20.)

Ruokakassit tulevat torille Postin kylmäkuljetusautolla, josta ostokset kuitataan kuljettajalta henkilökoh-taisesti. Ostosten tilaaminen Kaup-

patorin noutopisteeseen maksaa 5,90 € / kerta.

Tiistain tilaus on tehtävä viimeis-tään sunnuntaina ja torstain tilaus tiistaina. Ruokakaupan valikoimassa on mm. tuoretta kalaa, lihaa ja leipää eri tuottajilta sekä esimerkiksi Jäts-kiauton ja luomutilojen tuotteita.

Kauppahalli24:ssä on myös taval-lisen päivittäisruokakaupan valikoi-ma.

Lisätiedot ja tilaukset:www.kauppahalli24.fi

Lautta ja kellotapuli koristavat Suokki-kassejaKirjoiTTaja: SaTu TammilehTo-hänninen

Suomenlinnan MLL-aktiivit tempaisivat helmikuun alussa ja painoivat talkootöinä myyn-

tiin 475 kangaskassia yhdistyksen kerhotoiminnan hyväksi. Mieluisim-man vaihtoehdon voi valita Tellervo Viitaniemen sinisistä ja mustista lau-toista ja kellotapuleista. Kassia myy myös Viapori Deli & Cafe suomen-linnalasille hintaan 5 € ja muille 7 eu-ron hintaan. MLL Suomenlinnalla on suunnitelmissa keväälle myös omien T-paitojen painatustapahtuma.

Kuvaaja: janne heiKKinen

Ex-suokkilaisten tapaaminenKirjoiTTaja: ahTo Sippola

Kaikki entiset suokkilaiset! Tapaaminen Upseerikerholla lauantaina 9.5.2015.

Aloitamme klo 12.00 Suomen-linnan kirkossa, jossa Jouko Terävä soittaa meille kauniita säveliä.

Upseerikerholla noin klo 13.00 saamme kuulla lisää Joukon soittoa. Ruokailu on noin klo 14.00 seisovas-ta pöydästä - tavalliseen tapaan.

Vahvista osallistumisesi 26.4.2015 mennessä maksamalla ruokailusta 20,00 € tilille: Nordea FI 0816533500020989 Kallio Pentti, 00840 Helsinki..

Kurja on hurjaaKirjoiTTaja: CariTa WileniuS-ranTala, ehrenSvärd-Seura ry

Ehrensvärd-seura on aatteelli-nen yhdistys, jonka tehtävänä on kertoa Suomenlinnan his-

toriasta ja nykypäivästä. Tätä työtä teemme mm. ylläpitämällä Ehrens-värd-museota, tarjoamalla Suomen-linnakeskuksen palveluja ja järjes-tämällä lasten seikkailukierrosta. Lisäksi olemme järjestäneet kaikki Suomenlinnan opastetut kierrokset yli viidenkymmenen vuoden ajan.

Tämän talvikauden suosituin opaskierros on ollut hyytävä Kurja Viapori. Rohkeita pimeyden kohtaa-jia on jo ollutkin yli 500! Suomen-linnan, eli Viaporin, menneisyyttä on yleensä esitelty sotahistorian, maineikkaan arkkitehtuurin, henki-löhahmojen tai rikkaan kulttuurielä-män kautta. Tällä kertaa ryhdyimme kuitenkin yleisön pyynnöstä kehit-tämään kierrosta, joka esittelisi lin-noituksen nurjan puolen – kaiken sen kurjuuden, mikä yleensä jää ker-tomatta. Näin syntyi Kurja Viapori -kierros.

Tiesitkö, että 1700-luvulla ihmi-

sellä saattoi olla tuhansia vaatetäitä ja sairauksia hoidettiin mm. eloho-pealla? Suomenlinnan kirkon paikal-la oli kokonainen ”uusi kaupunki” kapakoineen ja viinatrokareineen, ja Augustin Ehrensvärd yritti saada vii-nanpolton hallintaansa kotipoltetun aiheutettua jopa terveysongelmia. Alueella eleli myös Justina, jota oi-keudessa epäiltiin kevytkenkäisyy-destä, ja kuppapotilaita alkoi olla lii-aksikin. Pyövelin palkka määräytyi tehdyn työn mukaan, mutta onneksi monet kuolemaantuomitut saatettiin lähettää työvangeiksi linnoitukseen. Pimeys oli mustaakin mustempaa ja mielikuvitus pääsi valloilleen. Vielä 1920-luvun lopussa Vallisaaressa pe-lättiin yövartiossa päätöntä everstiä. Kaikkea kauheutta ei voi edes kertoa alle 18-vuotiaille!

Kesällä aiomme karistaa talven kurjuuden harteiltamme ja seikkail-la koko perheen voimin Amiraali ja kadonnut luotsi -kierroksella. Terve-tuloa kaikki mukaan!

4

Nostalgiaelämys kaikille aisteilleKirjoiTTaja: Taina KerTTulaKuvaT: Taina KerTTula ja johanna johanSSon

Suomenlinnan Lelumuseo on matka lapsuuden muistoihin. Vitriinien leluvanhukset, Samovaaribaarin tuoksuvat teet ja leivonnaiset sekä museo myymälöineen avaavat ovensa taas pääsiäisestä eteenpäin. Lelumuseo täyttää tänä keväänä 30 vuotta.

- Museon kokoelma sai alkunsa, kun äitini Piippa ryhtyi keräämään van-hoja posliininukkeja ollessani lap-si. Keramiikkataiteilijana hän osasi tunnistaa ja arvostaa taiten tehtyä, kertoo Suomenlinnan Lelumuseon johtaja Petra Tandefelt.

Piippa Tandefelt tunnetaan myös Pot Viaporin perustajajäsenenä sekä antiikkikauppiaana. Rakkaus tai-teeseen, käsintehtyyn ja vanhaan tavaraan kulminoitui vanhojen lelu-jen keräilyyn. Ensimmäisen kerran ihastuttavat lelut pääsivät nähtäviksi Rantakasarmin näyttelytilaan vuon-

na 1979, jolloin vietettiin Unescon Lasten vuotta. Näyttely keräsi pal-jon huomiota. Keväällä 1985 avattiin Suomenlinnan Lelumuseo Tandefel-tien kotitalon alakertaan varta vas-ten rakennettuun näyttelytilaan. Pet-ra on vastannut museosta vuodesta 2003 alkaen.

- Minulta löytyy noin 400 nukkea, sata nallea ja satoja muita leluja, esi-merkiksi tusina peltimoottoripyöriä. 1950-luvun Muumeja on myös her-kullinen satsi, ja ne ovatkin kuuma hitti, Petra kuvailee vitriineihin tun-nelmallisesti aseteltuja aarteita. Le-

lut ovat peräisin pääasiassa suoma-laisista kodeista.

Kokoelma kasvaa edelleen muu-tamalla lelulla vuodessa. Joskus pos-tilaatikosta löytyy vanhoja kiiltoku-via, tai asiakkaat tarjoavat lapsuuden aarteitaan. Jotakin haluamaansa le-lua Petra on jahdannut jopa vuosia. Vastaan tulee myös sellaisia leluja, joiden merkitys on antajalleen mu-seoarvoa suurempi. Niissä tilanteissa Petra pyrkii kieltäytymään leluista kohteliaasti, omistajan lapsuuden rakkautta kunnioittaen.

- Moni tulee tänne etsimään omaa

lapsuuttaan. Minulla ei kuitenkaan ole 1970-lukua uudempia leluja. Olen keskittynyt laadukkaisiin vanhoihin leluihin, muovinen massateollisuus ei henkilökohtaisesti kiinnosta mi-nua. Vanhin nukkemme on 1800-lu-vun alkupuolelta.

Lelumuseo täyttää tänä keväänä 30 vuotta. Juhlavuoteen osuu pientä ehostustakin. Näyttelytilaa on laa-jennettu parin vitriinin verran, ja uudet valaisimet tuovat lelut entistä paremmin esiin.

Petra Tandefelt kehittää 30-vuotiasta Lelumuseota ja Samovaaribaaria rakkau-desta vanhaan aikaan, hemmoteluun ja laatuun.

Entisaikojen lapset rakensivat nukkeleikeissään kodin elämästä tuttuja tilantei-ta. Näillä teekutsuilla komeilee samovaari kunniapaikallaan.

Tarkkaan katsoen huomaa toisen nallen olevan puoliksi karvaton. Huolehtiva perheenäiti on sotien aikaan desinfioinut junan sylkykuppiin pudonneen nallen uunis-sa kuumentamalla. Kärähtäneistä karvoista huolimatta uusi nalle ei koskaan syrjäyttänyt alkuperäistä, vaan pikkutyttö kuljetti mukanaan molempia.

5

Samovaaribaarin mummolatun-nelmaa

Museon kahvila huokuu rauhaa ja romantiikkaa. Asiakkaalle elämys on kokonaisvaltainen, sillä Petra kiinnittää huomiota myös yksityis-kohtiin tuoksuja ja ääniä myöten. Esimerkiksi kylmävitriinin valinnas-sa ratkaisisi hiljainen laitteisto, mut-ta sellaista ei näemmä ole olemassa-kaan.

- Ilmapiiri on tärkeä. Haluan tän-ne lapsuuden turvallisen mummolan tunnelman. Aidosti kerroksellista historiaa ja tarinoita, Petra kertoo ja osoittaa isänsä Neuvostoliitos-ta 1970-luvulla tuomia tapetteja ja

Suomenlinnan sotilaskodin vanhoja tuoleja.

Museo ja sen kahvila ovat saaneet muotoutua rauhassa ajan kanssa. Petra kertoo suunnittelevansa vain vähän, ja kehittävänsä toimintaa in-tuitiolla asiakaslähtöisesti.

Yksi kysymys vaivaa monen mat-kailijan mieltä: Mitä ne samovaarit ovat? Kahvilan katon rajassa komei-lee Tandefeltin samovaarikokoelman parikymmentä pienintä yksilöä. Pet-ralla on sähkökäyttöinen samovaari kahvilan käytössä, jolla hän myös havainnollistaa tuon vanhan ajan vedenkeittimen toimintaa.

Söpöimmät samovaarit löytyvät hienoilta nukkekesteiltä vitriineistä.

Emännän ylpeydenaihe, samovaari, on nostettu oikeaoppisesti keskelle pöytää. Tarjoillessaan emäntä kaataa kuppiin vahvaa teetä ja samovaarista sopivan määrän kuumaa vettä päälle.

Tässä kahvilassa vieraat nauttivat ajattomasta ja arvokkaasta teehet-kestään itse leivottujen herkkujen kera.

Museo on avoinna viikonloppui-sin pääsiäisestä eteenpäin ja päivit-täin äitienpäivästä syksyyn asti.

400 nukkea100 nallea

80 muuta pehmolelua20 lehmää30 apinaa

60 tinasotilasta30 Muumilaakson asukasta

40 leikkiautoa15 laivaa15 junaa15 barbia

14 nukkekotia12 peltimoottoripyörää

10 lentokonetta7 leikkisamovaaria

Suomenlinnan oma museopäivä Kustaan päivänä 6. kesäkuutaKirjoiTTajaT: SaTu TammilehTo-hänninen ja milla ÖySTilä

Suomenlinnassa toimii yhteen-sä kuusi museota. Suomenlin-na-museo esittelee linnoituk-

sen historian vaiheita, restaurointia ja nykypäivää. Linnoituksen päämu-seo toimii Suomenlinnakeskuksessa.

Ehrensvärd-museossa pääsee su-keltamaan tarkemmin linnoituksen ruotsalaiseen kauteen. Komendantin talon ensimmäinen isäntä oli linnoi-tuksen perustaja Augustin Ehrens-värd.

Sotamuseon Maneesi kertoo Suo-men armeijan ja suomalaisen soti-laan vaiheista sodan ja rauhan aikoi-na. Näyttelyssä on esillä univormuja ja varusteita sekä raskaampaa kalus-toa.

Vesikko Susisaarella on viidestä Suomen laivastolle 1930-1940 -lu-vuilla kuuluneista sukellusveneistä ainoa jäljellä oleva. Suomenlahdella partioineen Vesikon ahtaisiin sisä-tiloihin pääsee tutustumaan konk-reettisesti, ja se onkin Suomenlinnan suosituimpia nähtävyyksiä.

Lelumuseosta löytyy leikkikaluja 1800-luvulta aina 1960-luvulle saak-ka. Museon erikoisuuksiin kuuluvat sota-ajan lelut ja pelit. Kävijät ovat

saaneet nauttia museon tarjonnasta jo 30 vuotta.

Tullimuseo esittelee tullauksen ja salakuljetuksen historiaa Suomessa. Susisaaressa kurttiini Hamilton-Pol-hemissa sijaitsevassa museossa on lisäksi vuosittain vaihtuva teema-näyttely.

Kansainvälistä museopäivää vie-tetään 18.5.2015. Tämän vuoden teemana on museoiden rooli tiedon lisääjinä vähemmän kuluttavasta ja elinympäristöä kunnioittavasta yh-teisöstä sekä yhteistoiminnallisuu-desta. Museopäivänä useat museot tarjoavat vapaan sisäänpääsyn sekä järjestävät erilaisia tapahtumia.

Suomenlinnan museotoimijat järjestävät tänä vuonna ensimmäi-sen yhteisen Suomenlinnan oman museopäivän, joka tulee jatkossakin olemaan vuosittain Kustaan päivänä kesäkuussa. Ajatuksena on, että mu-seoihin olisi vapaa sisäänpääsy Kus-taan päivänä 6.6.

lähteet: www.suomenlinna.fi, www.museoliitto.fi, www.museo.fi, Milla Öystilä / Suomenlinnan hoitokunta.

HOITOKUNTA TIEDOTTAA

Suomenlinnan hoitokunta toivottaa kaikki Suomenlinnan asukkaat lämpimästi tervetulleiksi yhteiseen asukasiltaan tiistaina 21.4. klo 18.00–20.00 Tenalji von Ferseniin, raken-nus B 17 C.

Tule tapaamaan hoitokuntalaisia, keskustelemaan ja ky-symään ajankohtaisista asioista. Voit halutessasi lähettää kysymyksiä etukäteen 10.4. mennessä osoitteeseen vuok-ralaiset@suomenlinna.fi. Lähetäthän kysymyksesi otsikol-la Kysymyksiä asukasiltaan.

Hoitokunta kiittää asukaspalautteesta

Hoitokunta kiittää kaikkia asukaspalautetutkimukseen osallistuneita. Tutkimuksen mukaan asukkaat arvostavat Suomenlinnaa asuinpaikkana kokonaisuudessaan. Hoito-kunnan ylläpidon ja restauroinnin työntekijöiden ulkoasu ja käyttäytyminen saivat positiivista palautetta. Palvelualt-tius huoneistokorjauksissa ja piha-alueiden hiekotus nou-

sivat myös niihin asioihin, joissa hoitokunta on asukkaiden mukaan onnistunut.

Kehitämme palveluja

Hoitokunta on ryhtynyt toimenpiteisiin parantaakseen nii-tä toimintoja ja palveluita, joissa asukkaiden mielestä on parantamisen varaa. Isännöintipalvelua ja toimistopalve-luja kehitetään. Hoitokunta tehostaa verkkoyhteydenpitoa ja pyrkii tulevaisuudessa siihen, että asiakastapaamisia voidaan sopia etukäteen. Kevään asukasillassa kerrom-me lisää asiakaspalvelun kehittämisestä, ajankohtaisista hankkeista ja suunnitelmista sekä hoitokunnan taloudesta.

Asukaspalautetutkimus toteutettiin kirjekyselynä joulu-kuussa 2014. Kyselylomakkeita lähetettiin 437 vastaanot-tajalle. Vastauksia saatiin 178 kappaletta. Vastausprosentti oli 41 %.

Tervetuloa asukasiltaan!

Yhteystiedot

Virasto0295 338 300kirjaamo@suomenlinna.fi

Kiinteistöpalvelut0295 338 400vuokralaiset@suomenlinna.fi

Juhlatilat käytössänne

Suunnitteletko juhlia? Miltä kuulostaisi esimerkiksi illa-nistujaiset tunnelmallisessa Ruutikellarissa, kastetilaisuus kauniissa Myllysalissa tai hääjuhla historiallisessa Pirun-kirkossa?

Suomenlinnan kokous- ja juhlatilojen myyntipalvelu ha-luaa muistuttaa, että Suomenlinnan asukkaat, työhuonei-den vuokralaiset sekä yhdistykset saavat vuokratiloista 30 % alennuksen omiin perhejuhliinsa.

Lisätietoja ja kuvia tiloista löydät verkkosivuiltamme: suo-menlinna.fi/kokous-ja-juhlatilat/. Voit myös ottaa yhteyttä suoraan myyntipalveluun: tilavuokra@suomenlinna.fi tai 0295 338 420.

Juhlatiloihin voi tulla myös tutustumaan avoimien ovien päivinä, lisätietoja ja tarkat ajat tapahtumakalenteristam-me: suomenlinna.fi/aukiolot/

Tapahtumakalenterista voit seurata myös muita Suomen-linnan tapahtumia.

7

Pohdiskelimme kerran Päksyn kanssa, missäpäin Suomen-linnaa mieluiten asuisimme,

jos saisimme ihan vapaasti valita. Kustaanmiekassa, Länskärillä, Kuol-leessakaupungissa, Kirkkosaarella, missä? Lopputuloksena oli – tieten-kin – että missä vain: kotipaikka on Suokki, ei sen tietty nurkka tai kämppä.

Siinä pähkäillessä tajusimme, että jokaisessa Suomenlinnan ”kau-punginosassa” hankala ja kiehtova asia nivoutuvat yhteen. Kustiksen hankala sijainti kaukana kaikesta on suuri osa sen viehätystä. Samoin Kuolleenkaupungin eristyneisyys. Kirkkosaarella parasta olisi olla kai-ken ja kaikkien lähellä, mutta sen mukana tulee kaikki se hälinä, jota kauempana pääsee pakoon. Tiet-ty määrä hankaluutta kuuluu joka paikassa kuvaan, ja ilman sitä moni paikka menettäisi erityislaatunsa.

Sama pätee täällä myös moniin asuntoihin. Vanha kiero ja tikkui-nen lankkulattia onkin itse asiassa asunnon hienoin yksityiskohta, eikä sitä tulisi mieleenkään peittää hie-nolla uudella laminaatilla. Meidän

asuntomme sinne tänne kaartuilevat holviseinät tekevät sisustamisesta vähintäänkin hankalaa, mutta enpä tosiaan haluaisi piikata seiniä suo-riksi! Kaikki nuo isot ja pienet poik-keamat nykynormeista (Pyykinpe-sukoneen paikka? Unohda!) tekevät asumisesta hankalaa ja upeaa.

Ja tietenkin: ilmiö koskee koko Suomenlinnaa ja täällä elämistä. Kaikki me tiedämme tämän. Kun kerromme kaupunkilaiselle asuvam-me saarella, kuulemme usein ihmet-telyä arjen hankaluudesta. Lautalla pitää kulkea ja kaikkea, eikö siellä tuule kamalasti, miten te kestätte nii-tä turisteja? Eikä edes pikkujouluis-ta pääse valomerkin jälkeen taksilla kotiin, kauhistus. Nuo näennäiset hankaluudet ovat kuitenkin ainakin minusta pikemminkin parannuksia elämänlaatuun. Meriretki aamuin il-loin, kunnon ulkoilusäät, paljon elä-mää sesonkiaikaan ja oma rauha sen ulkopuolella. Viimeinen lautta on vain hyvä syy lähteä pitkäksi veny-neistä firman juhlista.

Suomenlinnalaisuuteen liittyy siis väkisinkin hankaluuksia, joita ilman tämä olisi vain lähiö muiden

joukossa, emmekä odota samanlaista elämää kuin uudessa talossa man-tereella. Osa vaivoista on pakollista seurausta siitä, mikä tekee kodistam-me niin haluttavan, ja osa on suoras-taan juuri sitä, mitä täältä haluamme.

Mutta ei kaikki. Emme voi vaatia, että asuminen täällä olisi aina vai-vatonta ja helppoa, mutta on paljon asioita, joita meidän ei tule eikä tar-vitse hyväksyä välttämättöminä tai asiaan kuuluvina. On tärkeää pitää huolta, ettei ”normaalien hankaluuk-sien” varjolla hyväksytä mitä hy-vänsä, koska ”sellaistahan asuminen saarella on”.

Asumisen jatkuvuus ja turva, mahdollisuus asumiseen kotisaarella myös elämäntilanteen muuttuessa. Oikeus kotirauhaan myös turistise-songin aikana. Oikeus omaan ym-päristöön ja yhteisöön. Oikeus koh-tuullisiin palveluihin, kohtuulliseen kustannustasoon, kohtuulliseen elä-mänlaatuun, kohtuullisiin vapauk-siin. Näistä haluamme pitää kiinni.

Meidät kaupungista erottava meri, Suomenlinnan asema historial-lisena muistomerkkinä, matkailu-kohteena ja helsinkiläisten virkistys-

alueena, omintakeinen hallintomalli valtion erityisviraston huomassa ja kuitenkin suuren kaupungin kau-punginosana – tämä yhdistelmä on sellainen, ettei vertailukohtaa ole oikein missään. Mistään ei voi kat-soa mallia ja sen perusteella asettaa mittatikkua, mikä on normi. Että näillä kun mennään niin hyvä tulee. Toisaalta toimijoita ja saareen koh-distuvia intressejä on paljon, joten ei ole ihme, että asukkaiden näkökul-ma voi jäädä vähemmälle huomiolle, jollei sitä pidetä erityisesti esillä.

Tästä me asukasedustajat py-rimme pitämään huolta. Yritämme tunnistaa todelliset ja vältettävissä olevat ongelmat romanttisten pik-ku hankaluuksien joukosta ja pitää huolta siitä, että oikeat ongelmat myös vältetään. Olemme muistutta-massa päättäjiä siitä, että kaikesta ro-manttisuudestaan, erikoisuudestaan ja omalaatuisuudestaan huolimatta Suomenlinna on myös kotimme, ja kiitos, mielellään myös sellaisena sen pidämme.

Asukasedustaja Jussi Kaskia

Hankaluuden ylistys Asukasedustajan ajatuksia

Penkit kesää odottelemassa.

HILPPA TOLVANEN

on fysioterapeutti ja liikuntaneuvoja. Hilppa tekee TULES, eli tuki- ja liikuntaelin

fysioterapiaa, johon kuuluu manuaalinen terapia, sidekudoskalvojen käsittely, hermopinteiden ja tulehdustilojen hoitaminen sekä selkärangan

mobilisointi.

Ajanvaraus ja tiedustelut Hilpalta 0400668632 tai sähköpostitse hilppatolvanen@gmail.com

SANNA JULKUNEN on koulutettu klassinen-, ja urheiluhieroja, holistisen hyvinvoinnin valmentaja ja liikunnanohjaaja. Sanna on tavattavissa keskiviikkoisin ja kuun ensimmäinen perjantai, sekä sopimuksen mukaan. Ajanvaraus ja tiedustelut Sannalta 0404168171.

Keho kuntoon Kuntomaneesilla Hierontaa ja hyvinvointia

Fysioterapiaa

Suomenlinna C81 info@kuntomaneesi.fi www.kuntomaneeesi.fi

Kuvaaja: mirKa hämäläinen

8

Suomenlinnan alakoululaiset ideoivat digitaalista lompakkoa lapsilleKirjoiTTaja: SaTu TammilehTo-hänninenKuvaT: auli aho

Suomenlinnan koulu on tunnettu kiinnostuksestaan lähteä mukaan erilaisiin projekteihin.

Kakkos-kuutosluokka osal-listui loppuvuodesta 2014 Aalto-yliopiston Teknillisen

korkeakoulun tutkimukseen, jossa Elisalle pyrittiin kehittämään kon-septi lompakko-viikkorahapalvelus-ta kännykkään kouluikäisille lapsille.

Diplomityöntekijä Annika Berg tutki samalla tietoliikenneyhtiölle uusia tapoja hyödyntää yhteissuun-nittelun toimintatapoja käyttäjätut-kimuksessa. Luokanvalvoja Mervi Miettinen seurasi prosessia mielen-kiinnolla.

Tähtäimessä poikkitieteellinen diplomi-insinöörin tutkinto

Aalto-yliopiston Informaatioverkos-tojen ohjelma on suhteellisen uusi, sillä se perustettiin viitisentoista

vuotta sitten. Tarkoituksena on an-taa opiskelijoille valmiudet kehittää uusia palveluita tietoyhteiskunnan tarpeisiin. Koulutus on epätavalli-sen poikkitieteellinen sisältäen pe-rinteisten insinööritieteiden lisäksi muiden muassa yhteiskuntatieteitä, työpsykologiaa ja viestintää. Tarkoi-tuksena on saada alalle henkilöitä, jotka pystyvät luomaan tekniikkaa ymmärtäen käyttäjien tarpeita.

Opintojensa loppuvaiheessa ole-va diplomityöntekijä Annika Berg sai toimeksiannon tutkimukselleen työnantajaltaan Elisalta, joka on kiinnostunut kehittämään palvelui-ta myös kouluikäisille. Alan kirjal-lisuutta tutkimalla Annikalle selvisi, että co-designilla eli yhteissuunnit-telumenetelmällä on lasten kanssa kehitetty aiemmin palveluita mu-

seoihin sekä opetussovellutuksiksi. – Aiheen teki erityisen mielenkiin-toiseksi ja tutkimisen arvoiseksi se, että rahapalveluihin co-designia ei ollut aiemmin sovellettu, hän kertoo innostuneena.

Rahan käsitteen ymmärryksessä suurta vaihtelua

Oman tutkimuksensa Annika aloit-ti haastattelemalla perheitä rahasta ja rahan käytöstä. Haastatteluja ei tehty Suomenlinnassa. Toisille van-hemmille tuli yllätyksenä, etteivät lapset ymmärrä rahan käsitettä sen abstraktiuden takia. - Haastatteluis-sa ja myöhemmin koulun työsken-telyssä näkyi, että lasten valmiudet ymmärtää rahaa vaihtelivat suuresti sen mukaan, kuinka paljon aihepii-

riä oli käsitelty ja harjoiteltu kotona. Tietenkin myös lapsen ikä vaikuttaa asiaan, Annika summaa. – Viikko-rahan antaminen saattaa vaikuttaa myönteisesti rahan käsitteen oppi-miseen nuorempana.

Haastattelun perusteella hän suunnitteli koulussa järjestetyt neljä työpajaa, jossa varsinainen kehitys-työ tapahtui viiden viikon aikana. Työskentely alkoi lasten tutustumi-sella aiheeseen. Ensimmäisessä työ-pajassa alakoululaiset tutkivat, mitä raha on. Aiheina olivat vaihdon väli-neet ja niiden käyttö, rahaan liittyvät käsitteet mukaan luettuna säästämi-nen sekä rahan säilytykseen ja kulje-tukseen liittyvät asiat.

Kotitehtävänä lasten piti pohtia rahankäyttöön liittyviä ongelmia. Lapset pohtivat, mistä rahaa saa yli-

Juliet Pennanen, Vilma Manninen ja Saara Pekki syventymässä prototyypin testaukseen.

9

päätään tai mistä sitä saa lisää, kun se loppuu. Varsinkin kakkosluokka-laisista monet kokivat, etteivät he osaa laskea rahaa. Tämän vuoksi kassalle meneminen tuntui hanka-lalta. Lapset myös kokivat, etteivät he osaa nostaa rahaa automaatilta. – Nämä keskustelut avasivat todella paljon silmiäni siitä todellisuudesta, jossa lapset elävät, kertoo Annika, joka myös mainitsee, ettei hänellä ollut aiheesta ennakko-odotuksia. – Käyttäjän ymmärtämisestähän yh-teissuunnittelussa on nimenomaan kyse.

Koululaiset sovellussuunnitteli-joina

Rahaan liittyviä ongelmia käytettiin pohjana varsinaisessa kehitystyössä. Ideointivaiheessa kakkos-kuutoset valitsivat mieleisensä pohjan, jolle he tekivät sarjakuvan valitsemastaan aiheesta. Tehtävänantona oli keksiä ongelma-aiheeseen iloinen loppurat-kaisu, jossa tekniikan tuoma apu on ollut keskeisessä roolissa.

Sarjakuvien pohjalta siirryttiin miettimään mahdollisia teknisiä sovelluksia. Ensin käytiin läpi kou-lulaisten lempisovelluksia, muun

muassa Angry Birds -mobiilipeliä ja You Tube -videopalvelua. – Esi-merkiksi rahan puutteen ongelmalle määriteltiin ratkaisuksi säästäminen. Tämän jälkeen piirrettiin suunnitel-ma sovelluksesta, joka auttaa sääs-tämisessä, Annika kuvailee. Lasten suunnittelussa näkyi pelillisyys. So-vellukset olivat hauskoja ja houkut-televia. Niissä sai valita oman hah-mon ja edistyneemmille käyttäjille oli suunniteltu uusia, vaikeampia ta-soja.

Viimeisessä työpajassa lapset tu-tustuivat prototyypin käsitteeseen. Tableteille eli taulutietokoneille oli luotu koululaisten suunnitelmien pohjalta tehtyjä mallikappaleita so-velluksista. Lapset tutustuivat vielä toimimattomiin malleihin, esimer-kiksi säästölaskuriin, ja antoivat niistä palautetta. Omista ideoistaan suunnittelijat olivat sekä innostunei-ta että tarkkoja. - Jos jokin elementti oli suunniteltu palkiksi ja se oli to-teutettu esimerkiksi rinkulana, huo-mauttivat tekijät tästä välittömästi, Annika muistelee hymyillen. – Har-millista, ettei kaikkia ideoita voitu toteuttaa testattaviksi prototyypeik-si.

Digiraha nykyajan realiteetti – koulussa opetetaan tuhlaamaan

Lapsilla on älypuhelimia yhä nuo-rempina, ja digiajan lapselle raha on luonteva digimuodossa. – Vanhem-milla ja lapsilla saattaa olla asiasta näkemysero. On tutkittu, että lapset saattavat kokea digirahan helpom-

maksi tajuta, koska sitä voi olla hel-pompi säästää, eikä sitä tarvitse las-kea itse yhteen samalla tavalla kuin käteistä rahaa. Lisäksi lapset kohtaa-vat digitaalisen rahan jo hyvin var-hain älypuhelimien kautta peleissä ja pelikaupoissa. Vanhemmat taas pelkäävät rahan tajun katoamista, jos konkreettinen raha ei ole käytös-sä, Annika luonnehtii sukupolvien välistä eroa. – Sähköisen sovelluk-sen etuna olisi myös vanhempien mahdollisuus seurata lasten rahan-käyttöä. Näin myös keskustelua ra-hasta ja sen käytöstä olisi helpompi viritellä. Lapset kokivat, että digira-ha opettaisi myös säästämistä. He kommentoivat viitaten ilmeisesti laskutehtäviin, joissa ostosten hinto-ja opetellaan laskemaan yhteen, että koulussa opetetaan vain tuhlaamaan.

Luokanvalvoja Mervi Miettisen mielestä tutkimusta oli kiinnostavaa seurata. - Erityisesti mieleeni jäi kes-kustelu, jossa lapset pohtivat, mitä käy, jos maailmasta loppuu metalli, Mervi kertoo. Myös nykyajan kan-salaistaidot mietityttivät oppilaita: - Lapset toivoivat, että oppisivat os-tamaan asioita nettikaupasta, kuten heidän vanhempansa tekevät.

Kehitystyön tuloksena saadut materiaalit on nyt kerätty. Ne ana-lysoidaan ja esitellään Elisan suun-nittelutiimille jatkokehitystyön poh-jaksi. – Lapset olivat erinomaisia suunnittelijoita ja prosessi eteni hie-nosti, Annika iloitsee. – Kaikki oli-vat innolla mukana. Suunnitteluun päästiin sisälle nopeasti ja tehtäviä lähestyttiin luovasti.

Veikko Järvi ja Severi Lampela tutkivat sovellusmallia. Takana TET-harjoittelija Kaarlo Koivukoski.

Ella Valkama ja Hertta Pauri sovellustestaajina.

Luukas Sipilä, Eemil Liisanantti ja Waltter Virolainen prototyypin testausvai-heessa.

10

Kevät saapuu SuomenlinnaanOnpa mukavaa, se on taas täällä; kevät nimittäin!Iloitaan ja nautitaan, yhdessä ja yksinään.Tässä muistoja viime vuodelta ja tunnelmia tältä keväältä.

Kevätaurinko heittää puiden varjoja tiiliseinään

Villissä Viaporissa lennätettiin variksia ja rokattiin koko perheen voimin Pirun-kirkon Pajasalissa. Samalla oli mahdollisuus nauttia herkuista ja koettaa ar-paonneaan MLL Suomenlinnan kanttiinissa.

Upseerikerho vesipeilissä

Ruukkunarsissien väriloistosta saadaan pian nauttia!

Kuvaaja: hedWig

Kuvaaja: Timo nevalainen

Kuvaaja: oSmo palonen

Kuvaaja: hedvig eli johanna johanSSon

Kuvaaja: Timo nevalainen

Telakkaportti avataan huhtikuussa

Kulotus vallirinteillä on merkki keväästä

11

Sunnuntainen saapuminen Suomenlinnaan

Saksanmetsästysterrieri Max odottelee kevättä

Aurinkoinen kävelyretki valleilla Rocky-koiran kanssa

Kuvaaja: juha iKävalKo

Kuvaaja: juKKa linder

Kuvaaja: päivi SieKKinen

Jäähelmet ruohonkorsissa

Kuvaaja: hedWig

12

Talvi tuo jäätKirjoiTTaja: anTTi KangaS

Talvi tuo Suomenlinnaan oman hyytävän mausteensa. Lumi ja jää ympäröivät saaret, ja avovesi vetäytyy kauas ulapalle. Pakkaspäivinä laivaväyliltä nousee tiheää merisavua.

Jäät saartavat Suomenlinnan miltei joka vuosi, ja vain leu-toina vuosina vesi loiskii koko

talven rantakallioita. Lautassa ker-rotaan edelleen värikkäitä tarinoita lauttojen talvisista myöhästymisistä ja kiinnijäämisistä entisaikaan. Vielä 80-luvulla jäiden tultua tehtiin Kai-vopuistosta Suomenlinnaan jäätie, jota ajoi Suomenlinnan bussi nume-ro 19. Nykyisillä lautoilla voidaan ajaa jäästä välittämättä läpi vuoden, eikä jäätä pitkin enää pääse saareen, sillä Suomenlinnaa ympäröivät lai-vaväylät murretaan auki laivoille.

Syksyllä meri alkaa jäätyä kun se menettää lämpöä ilmaan ja säteilynä taivaalle. Meriveden jäätymispiste suolaisuudesta johtuen on nollan alapuolella. Valtameret jäätyvät noin -1,8 C asteessa, mutta Suomenlah-della suolapitoisuus on alhaisempi, ja jäätymispiste on vain hitusen alle

nollan.

Kiintojäätä ja ajojäätä

Meriveden jäätyessä pintaan muo-dostuu ohut jääkalvo, riite. Jos ilma on tyyni, jää paksuuntuu tasaisesti. Jään päälle satanut lumi hidastaa jää-tymistä. Rannikon lähellä ja saaris-ton suojissa jäät pysyvät paikallaan, jolloin niitä kutsutaan kiintojääksi. Pakkkasella kiintojää paksuuntuu ja voi olla kovina, vähälumisina tal-vina enimmillään Perämerellä noin 1,3 metriä ja Suomenlahdella 80-90 senttimetriä. Laivaväylillä jäät rik-koontuvat jopa useiden metrien pak-suiseksi sohjomassaksi.

Ulapalla jääkenttä repeää irti ran-nikosta ja liikkuu tuulen vaikutuk-sesta, jolloin sitä kutsutaan ajojääk-si. Jos ajojää kohtaa esteen, kuten saaren tai paksumman jääkentän,

se puristuu kasaan muodostaen pit-kiä valleja. Vallien paksuus voi olla Itämerellä yli kymmenen metriä. Li-säksi jäät voivat ajautua päällekkäin muodostaen paksumpaa jäätä. Vir-tapaikoissa, kuten salmissa, meri voi pysyä sulana tai jää voi olla selvästi ympäristöä ohuempaa.

Merijää koostuu rauhallisesti jäätyneessä jäässä pystysuorista, yh-teenjäätyneistä jääpuikoista. Aallo-kon ja tuulen tuiverruksessa syntyy pienempiä jääkiteitä, joiden suunta vaihtelee.

Jäätä murtamaan

Rahtilaivoja ei ole useinkaan ra-kennettu kulkemaan paksussa jääs-sä. Talvisin jäänmurtajat avustavat laivoja avomerellä ja laivaväylillä. Ruotsiin ja Tallinnaan ajavat isot matkustajalaivat on varustettu te-hokkailla koneilla, ja ne selviävät jäistä omin avuin läpi talven. Vai-keina talvina kaikkea liikennettä ei ehditä avustamaan, ja esimerkiksi helmikuussa 2010 Suomenlahdella jäätilanne oli niin vaikea, että pa-himmillaan yli sata Pietariin mene-vää laivaa odotti venäläisten mur-tajien avustusta. Pisimmillään apua odotettiin yli neljä viikkoa.

Jää voi sulaa hyvinkin nopeasti

Keväällä aurinko ja lämmin ilma su-lattavat jäätä. Sulaminen tapahtuu jääkiteiden reunoilta, jolloin jää su-laa usein puikkomaiseksi hileiseksi hötöksi. Jään kantavuus voi heiketä

nopeastikin: aamulla jää voi kantaaa kävelijän, mutta pettää iltapäivällä alta. Lisäksi merivirrat voivat kuljet-taa aavistuksen lämpimämpää vettä, joka sulattaa jäätä altapäin. Helsin-gin edustalla jäät lähtevät keskimää-rin huhtikuun loppupuolella ja koko Itämerellä noin kuukautta myö-hemmin, mutta hyytävänä kesänä 1915 jäitä oli Perämerellä Hailuodon edustalla vielä heinäkuun kuudente-na päivänä!

Kuluvana talvena niin Itämerel-lä kuin Helsingin edustalla jäitä on ollut vähän. Helsingin edustalla jäitä on vain rannikon lähellä sekä lahdis-sa.

Vaikka keväinen meri houkutte-lee jäälle, tulee varovaisuutta nou-dattaa aina. Naskalit kaulalle ja jos et tiedä missä voi liikkua turvallisesti, on parempi ihailla maisemia vallien päältä.

Jäätyvää merta Länskärin edustalla.

Kuvaaja: anTTi KangaS

Kuva: volKer von Bonin / helSingin KaupunginmuSeo

Kuplavolkkari Suomenlinnan jäätiel-lä maaliskuussa 1979.

Nuorisotoimittajat esittäytyvätjohanna johanSSon ja KerTTu KoivuKoSKi

Me olemme Suomenlinnan Sanomien uudet nuorisotoimittajat. Teemme jutut yhdessä niin, että Johanna kuvaa ja Kerttu kirjoittaa.

Johanna Johansson

Olen asunut saaressa koko ikäni, eli kaksitoista vuotta. Harrastan valo-kuvaamista, lukemista ja kuoroa. Pidän J. R. R. Tolkienin Keski-Maa -aiheisista kirjoista, ja niihin perus-tuvista elokuvista. Minua voi kutsua “taiteilijanimellä” Hedvig.

Kerttu Koivukoski

Olen kolmetoistavuotias saarelainen ja olen asunut saaressa melkein koko elämäni. Pidän merestä, kesästä ja musiikista. Harrastan harmonikan ja nokkahuilun soittoa ja käyn kuoros-sa. Pidän myös kirjoittamisesta.

13

Sinne ja takaisin, kaksi vuotta FloridassaKirjoiTTaja ja Kuvaaja: minna leino

Palattuamme vuoden vaihtees-sa takaisin Suomenlinnaan olen saanut raitilla aika useasti

vastata kysymykseen: Miltä tuntui tulla takaisin? Asuimme lähes kaksi vuotta Fort Lauderdalessa, Miamin pohjoispuolella viettäen amerikka-laista lapsiperheen arkea. Joka paik-kaan mentiin autolla, autotallin ovi avautui nappia painamalla, kaupassa kassit pakattiin valmiiksi ja aurinko paistoi lähes koko ajan. Vastapaino-na vaakakupissa on tunne omasta muukalaisuudesta ja jatkuvaa tunto-sarveilua kulttuurisista eroista. Vä-hän niinkuin olisi ollut kaksi vuotta väärässä sketsissä!

Kun tehdään suuri päätös, jossa tempaistaan kaksi kouluikäistä las-ta pois omasta yhteisöstään, täytyy vanhempien syiden olla painavia. Meillä motivaationa oli Villen työ ja minun väitöskirjani. Bonuksena ajattelimme pojille olevan hyötyä elämässä, jos he oppisivat sujuvan englannin puhekielen. Tietysti ute-liaalle ihmiselle on myös jännää, jos elämässä tarjoutuu tällainen mah-dollisuus ottaa etäisyyttä omaan arkeen. Se on paras tapa karkoittaa itsestäänselvyydet ja oppia arvosta-maan pieniä tuttuja asioita.

Floridan lämmössä

Entäpä se aurinko? Valon merkitystä ei voi liikaa korostaa, mutta lämpöä oli välillä liiankin kanssa. Ulkona oli välillä sietämättömän kuuma, ja aikaa vietettiin ilmastoiduissa si-sätiloissa. Parasta oli, kun saimme käyttöömme veneen, jolla pääsimme välillä hengailemaan lähiriutoille ja luonnonpuistoon. Meriluonto oli-kin minun mielestäni ehdottomasti yksi reissun parhaimmista jutuista. Aikaisemmin en juurikaan perusta-nut snorklaamisesta, sillä olen tot-tuneempi sukeltamaan. Floridassa saatoin katsella riutan elämää kyl-lästymättä ja ihailla kalojen jatku-vaa puuhastelua. Ehkäpä kokeilen snorklaamista myös Suomenlinnan

vesillä ensi kesänä!Pojat kävivät Floridassa tavallista

paikalliskoulua. He ehtivät olla kol-men eri opettajan luokalla, sillä ope ja luokkakaverit vaihtuivat joka syksy. Parasta poikien mielestä oli positiivi-nen kannustus, jota amerikkalaiseen tyyliin sai vastaanottaa koko ajan. Koulujärjestelmä oli hyvin struktu-roitua, sillä koulupäivät kestivät joka päivä klo 8-14. Kouluruoka julistet-tiin heti ensimmäisen viikon jälkeen “epäruuaksi”, ja sen jälkeen aamuisin valmistettiin ruokatermariin lämmin lounas kotikeittiössä. Suokin koulu-ruoka tuntuu nyt maistuvan, ihanaa kun ei tarvitse enää herätä silmät ris-tissä kuudelta keittelemään pastaa!

Iso ero poikien elämässä oli va-pauden puuttuminen amerikkalai-sesta kulttuurista. Lapset ovat koko ajan aikuisten kontrollin alaisina. Koulussa, iltapäiväkerhossa ja koto-na. Kouluikäisiä lapsia on laitonta jättää kotiin keskenään. Kävin salaa naapureilta lenkkeilemässä, ja kuin ihmeen kaupalla pojat selvisivät näistä hetkistä hengissä. Palattuam-me Suokkiin onkin ollut nopea kas-vu vanhemmuudessa, kun heti en-simmäisenä päivänä täytyi luottaa jälkikasvu kaupunkiin asti kaverei-den kanssa hampurilaiselle, siis ihan ilman aikuista!!!

Summa summarum: arvokas elä-mänkokemus, josta en päivääkään vaihtaisi pois. Parasta on kuitenkin paluu takaisin kotiin, tuttujen ihmis-ten pariin ja kulttuuriin, jota ei koko ajan tarvitse tulkita. Kun ihmiset ky-syvät kuulumisia, he ihan oikeasti haluavat tietää, mitä kuuluu. Ihanaa palata tähän luonnonmaisemaan, joka välillä puhuu alleviivaamalla, varsinkin kun räntää vihmoo vaa-kasuoraan. On hauskaa, kun Suo-kissakin on kahden vuoden aikana tapahtunut muutoksia ja saareen on muuttanut uusia asukkeja. Vastaus alun kysymykseen: on enemmän kuin ihanaa olla takaisin täällä!

Uusia harrastuksia oli menollan lisäk-si SUPpaaminen eli Stand Up Paddle-bord, ikiaikainen tapa liikkua läpi-millä vesillä.

Kaukaisin retkikohde oli keskellä merta Fort Jeffersonin linnoitus, todel-la eriskummallinen paikka.

14

Mikä meitä vaivaa?Saaren oma-doctorin palstalta apua kaikkiin vaivoihin!

Doctorin pakinapalstalla annetaan apua kaikkiin vaivoihin. Tänään puoleeni on kääntynyt ”Ullis” (nimi ja ääni muutettu), joka tarvitsee lääkärintodistuksen uutta työpaikkaansa varten. Hänen vakinaistamisensa on enää tätä terveystarkastusta vaille Pirunkirkossa kuulutettu. Selvitetäänpä hieman asian taustoja ja Ulliksen soveltuvuus kyseiseen tehtävään.

Me kaikki olemme silloin tällöin avohoidon tarpees-sa. Ei hätää, saarelaisten

oma-doctorin palstalta löydät pure-vimmat diagnoosit, pisimmät resep-tit ja sairaimmat hoitosuositukset oli sitten vaivan syynä tavallinen syyspänniminen, jotain hampaan kolossa, iso viha tai sapen kiehah-taminen. Kaikki vaivanne käsitte-len täysin luottamuksellisesti, joten kuvailemani tapahtumat, paikat ja henkilöt ovat luonnottomasti täysin fiktiivisiä, ja mahdolliset yhtäläisyy-det todellisen todellisuuden kanssa johtuvat ainoastaan sairaasta mieli-kuvituksestanne.

Avoin ja rehellinen tiedottaminen valtiaiden terveydentilasta on kuulu-nut jo pitkään demokraattisten val-tioiden käytäntöihin. Muun muassa kaikkien saarten ystävä, myös Japa-nin omistamien, Kim Il-Sung, itsekin saarelainen Fidel Castro sekä sula-neen jäätien päällä kävelevä nasare-tilainen on säännöllisesti tutkittu ja todettu kerta toisensa jälkeen täysin terveiksi.

Toistaiseksi ainoa, joka on saa-nut Doctorin terveystestissä täydet pisteet on itse UKK vuonna 1982. Tulokset eivät kylläkään ole täysin vertailukelpoisia, koska Mihail Gor-batšovin pyynnöstä noudatin arvos-telussa sittemmin jo kumottua EU:n kukkakaalidirektiiviä (1980/55/EY (32002L0055); EYVL N:o L 193). Sen mukaan kukkakaali oli päältä sileä-pintainen ja karvaton, maultaan kar-vas ja tuoksultaan sopivan suomet-tunut.

H-kunnanjohtajan terveydenti-laan kohdistuu nyt poikkeuksellisen korkeita odotuksia, koska hänestä ollaan tekemässä Räikkälän, uuden suurkunnan presidenttiä. Kuntalii-tokseen Hoitokunnan kanssa ollaan patistamassa kaikkia syrjäytyneitä, köyhiä, riutuvia tai muuten vain elin-kelvottomia kuntia: Suojeluskunta, Varuskunta, Yhdistynyt Kuningas-kunta, Kansakunta, Aurinkokunta, Koululiikunta ja Vuokrankorotusten Haukunta.

ELY-keskukselta loppuivat il-meisesti SOMEviinatäggäykset al-kuunsa, koska Ulliksen piti hakea ”oikeisiin töihin”. Tiedän, että viskiä ei saa haukkua viskiksi, eikä viinaa viinaksi. Maksahan niistä menee. Eikä maksalaatikkoa voi nimitellä maksalaatikoksi, koska siinä on rii-siä, rusinoita ja muuta möhnää, mut-

ta ei yhtään laatikoita ja maksaakin vain hajuksi. Kuka tällaisesta haluaa maksaa? Finlandia-hymniäkään ei saa soittaa kenelle tahansa, sehän on samalla viinamainos. Näytäthän pa-perisi, jos näytät alle 57-vuotiaalta, mamulta, somettajalta, twiittaajalta, instargrammailijalta, mesettäjältä tai peukuttajalta! Jos sitä F-hymniä myytäisiin vapaasti, olisi maailman-perintö kuin 20 000 kaljakassihuli-gaanin jäljiltä. Eli ihan normaalin kesäviikonlopun jäljiltä.

Ohititte monta pätevää paikallis-hakijaa, joista tunnetuimmat liene-vät X peltipoliisi, nykyinen Saaren rautaisin liikenteenjakaja Huuhaa Jonkha, sekä saarelaisen sivistyksen Äiti Teresa ja suvivirsien Marilyn Monroe, itse Jurvaksen Narttu.

Ja asiaan. Doctorin kysymyk-set tavallisella, potilaan vastaukset tummennetulla ja Doctorin mietteet kursivoidulla tekstillä. Onhan Ullis ymmärtänyt?

1. Henkilötiedot? A. Kansalaisuus jollei suomenlinnalainen, B. Suku-puoli ellei muu kuin mies, C. Synty-mäpaikka jos muu kuin sairaala, D. Nimi, jollei Ullis.

Ullis: Annan kakkosen.

2. Huhujen mukaan olette muuttu-massa saarelaiseksi. Asunnon saanti Saarelta vaatii varmastikin A. Satumaista arpaonnea (kirjoi-tetaan TOR), B. Nappiin osunutta pisteytystä. Vihje: Hakijoita kah-deksaan asuntoon oli 1700 ja yhteen johtajan virkaan 38.

Täysin samaa mieltä.

3. Onko teillä ollut viimeisen kolmen viikon aikana seuraavia henkisiä sai-rauksia?A. Suuruudenhulluus, B. Na-poleon-kompleksi, C. Alemmuus-kompleksi, Å. Kaksisuuntainen Suo-menlinnalippu

ÖÖÖ.

4. Onko teitä joskus vaivannut jokin seuraavista julkkistaudeista?A. Tavallinen Ebola, B. Mervi Tapola, C. Kalervo Kummola, D. Saamenkie-liset uutiset.

E eli bola.

5. Onko teillä esiintynyt jokin seu-raavista periytyvistä taudeista?A. En muista (dementia), B. En tiedä (tuohan tuli jo selväksi), C. En kerro

(salailee jotain), D. Ei ole (valetta), E. Ei ole sukulaisia (totta).

En ymmärtänyt kysymystä.

6. Onko teillä jokin työssäkäyntiä haittaava sairaus? A. Vesi(bussi)kauhu, B. Merisairaus, C. Ryssäviha.

A eli allergia.

7. Olette toiminut arkkitehtina mm. Wanhan Rauman asemakaavan suunnittelussa, konsulttitehtävissä ja viimeksi Etelä-Suomen Ely-kes-kuksessa. Onko teillä todettu näiden aiheuttamia työperäisiä sairauksia?A. Wanha rauma vaivaa vieläkin, B. Kaavoihin kangistuminen, C. Jatku-va yökonsultaatio, D. ELYntoiminto-jen vähittäinen hidastuminen, E. Pai-najaisten näkeminen, että ruumiinne on raunioina.

Olen kyllä nähnyt painajaisia.

Unesco niit enempi näät vai valveil?

Varsinainen vastaukseni on B eli asemakaavoihin kangistuminen.

Perinteiset mustetahrat on tässä kor-vattu Doctorin itse kehittämillä psy-kopaattisilla kaksimielisyystesteillä.8. Mikä seuraavista saarisanoista tuo ensimmäisenä mieleen sanan ”saa-ri”? A. Sami Saari, B. Henri Saari, C. C saari, D. Ahtisaari, D. Venäjän Tsaa-ri, E. Sari M

Vastaan ”Johtaja”

9. Kaiken maailman perintöihin liit-tyy vahva arvolataus. Mikä on mie-lestänne Saaren perinnön sopiva verotusarvo? A. 0 senttiä, B. 1,95 € (vastaa matkakortilta veloitettavaa arvoa Saareen matkustettaessa), C. 1808 SEK, D. 1748 ruplaa + ALV, E. Arvo Turtiainen.

Mikäs se ruplan arvo onkaan ny-kymarkoissa?

10. Miehen tonni on naisen kahdek-san hunttia. Teettekö hommia?A. Naisen palkalla, B. 20% pidempää päivää.

Viisi ja puoli tuntia eli B.

11. Onko johtamistyylinne lähinnä? A. Arpomista, V. Virpomista, K. Ken-kimistä, S. Simputtamista, U. Ulkois-tamista, P. Pientä rötöstelemistä, O. Ei mikään noista vanhoista, vedän omalla tyylillä.

O eli omalla tyylillä, omalla kyy-dillä.

12. Mikä seuraavista haukkumani-mistä osuu kohteeseen? A. SaMu (Saareen muuttaja), B. Mannelainen (mantereen asukas), C. Tuurin (kir-joitetaan TOR) tuoma, D. Turisti, E. Muu, mikä muu muka

Olipa paljon vieraita sanoja, vas-taan muu muu.

Doctorin loppulausunto:

SUPO:ssa 12.2. klo 23:15. Potilas tyy-pil. keski-ik. lajinsa (Homo sapiens) edustaja. Naaras. Syy, työhöntulo-tark. Hakenut Saarivaltion johtajaksi. Muuten terve. Varm. vuoksi lähetteel-lä töihin lepäämään. Kontrolli vk 2, 2036. Poistuu SUomenlinnan POlikli-nikalta lauttaan klo 01:57.

Illastava hoitomies nimimerkkillä ”Kura Poirottinen” toivoi palstal-le tervettä huumoria. No tässä tu-lee. Saaren paikallisessa Sika(hinta)marketissa on meneillään nerokas markkinointitempaus. Ostoksista saa tarroja, jotka liimataan vihkoon. Vihkon täytyttyä sillä saa Sikamar-ketista ilmaisen juomalasin. Wow! Tiesitkö, että Margareetalla on kaa-pit täynnä noita ”sikalaseja”? Ja Pu-tinilla on niin paljon, että Venäjän Federaation maatilkku alkaa käydä ahtaaksi? No ihmekös tuo, kun yh-dellä vihollisella saa ilmaisen lasin!

Rainer Lehtonen kirjoittaa Suomenlinnan Sanomissa pakinapalstalla otsi-kolla ”Doctorilla. Mikä meitä vaivaa?” Palstalla käsitellään saarelaisia vai-vaavia ajankohtaisia asioita suorasukaiseen, päättömään ja räävittömään tyyliin. Tarkoitus on naurattaa ja ärsyttää samaan aikaan.

Rainer ei todellisuudessa ole lääkäri vaikka tohtori onkin, tarkemmin sanottuna filosofian tohtori ja perinnöllisyystieteen dosentti. Hän toimii Helsingin yliopistossa syöpägenomiikan vanhempana tutkijana tarkoi-tuksena parempien lääkehoitojen löytäminen.

Yhteydenotot ja palautteet Twitterin kautta: @suokkidoctor

Pakina

15

Koululaiset viihtyvät kirkon OlkkarissaKirjoiTTaja: nana honKaSalo

Tiistai-iltapäivisin vähän en-nen kahta Suomenlinnan kir-kon kryptan ovella on jonoa.

Kahdelta alkaa kouluikäisten Olk-kari, ja heti oven avautuessa sisään rynnistävät ensimmäiset lapset. Mu-kaan mahtuvat kaikki, ja jokainen on tervetullut. Moni suokkilainen lapsi ja nuori onkin käynyt Olkkarissa. Nyt on jo Olkkarin historian 15. toi-mintakausi!

Ohjelman sisältö rakentuu yhtei-sestä päätöksestä. Usein toivotaan leipomista ja muuta kokkailua. Tänä vuonna on tehty niin tomaattikeit-toa, pastaa kuin suklaaleivoksiakin. Askarteluakin harrastetaan aika ti-uhaan: kuminauhakorut ja -otukset ovat selvästi olleet tämän kauden hitti.

Joka kerta kisaillaan myös leikki-

mielisissä viikon skaboissa. Vaahto-karkkikilpailu ”Olen pullea pupu” oli menestyslaji ainakin naurettavuu-dessaan. Muita lajeja ovat olleet mm. pulkkailu, kapteeni käskee ja pika-pukeminen. Aikaa on myös omalle puuhailulle, kuten läksyille tai pe-laamiselle. Olkkarissa tarjotaan aina välipala, joka on usein jotain lasten itse valmistamaa. Iltahartaus kuuluu myös vakio-ohjelmaan. Hiljennym-me hetkeksi tarinoiden, laulujen, keskustelun ja rukouksen ääreen.

Toivotuin yhteisleikki on jännä ja vauhdikas ”Pimee”, joka on lasten itse keksimä leikki jo vuosien takaa. Se opetetaan uusille kerholaisille ja siitä innostutaan aina uudestaan. Kellon lähestyessä viittä on aika kis-koa ulkovaatteet päälle; Olkkari on ohi, ensi viikolla taas nähdään!

Olkkari (tiistaisin klo 14-17) on osa Helsingin tuomiokirkkoseura-kunnan nuorisotyötä. Ohjaajana toimii nuorisotyönohjaaja Nana Honkasalo (nana.honkasalo@evl.fi / 09 2340 6222 / 040 753 2483). Olkkari on osallistujille maksuton, sillä kustannukset katetaan kirkol-lisveroilla. Mukaan voi tulla aina, silloin tällöin tai vaikka vain pistäy-tymään. Ilmoittautua saa, mutta sekään ei ole pakollista. Ruokatarjoi-lun takia allergioista ja ruokavalioista olisi hyvä kertoa etukäteen.

Suokki on Merisotakoulun uudelle johtajalle tuttu paikkaKirjoiTTaja: auli aho

Merisotakoulu on tämän vuoden alusta alkaen toi-minut kommodori Pasi Pa-

jusen johdossa. Pajunen tuli uuteen tehtäväänsä ja Suomenlinnaan hy-vin mielellään, sillä hän on työsken-nellyt koululla aiemminkin ja tuntee saaremme monen vuoden ajalta. – Kun valmistuin Merisotakoulusta syksyllä 1987, pääsin saman tien mii-nalaiva Pohjanmaalle, joka oli silloin Merisotakoulun koululaiva, Pajunen kertoo.

Pajunen asui noina aikoina C 58:ssa, mutta enin osa ajasta meni kyllä merellä. – Kovin monta päivää ei vuodessa ehtinyt kotona viettää, Pajunen muistelee hymyillen. Tam-mikuussa 1993 Pohjanmaa liitettiin silloiseen Suomenlahden Laivastoon, ja Pajunen siirtyi aluksen mukana Upinniemeen.

Pajunen palasi Merisotakouluun vuosiksi 1999–2005, jolloin hän toi-mi ensin Korkeakouluosaston johta-jana ja sitten koulutuspäällikkönä. Tuolloin Pajunen oli jo mennyt nai-

misiin: häät pidettiin Pirunkirkossa ja morsian oli entinen suokkilainen. Perheeseen syntyi kolme lasta, ja Pa-juset asettuivat asumaan Lauttasaa-reen.

Rouva Taina Pajunen on omaa sukua Nykänen, ja hän asui pikku-tyttönä Länskärillä. – Vaimon suku-

laisia asuu yhä Suomenlinnassa, ja meillä on täällä kimppavenekin, Pa-junen paljastaa.

Merisotakoulu pysyy Pik-ku-Mustalla

Koulun rakennuksia peruskorjataan

ja kehitetään, jotta ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Rakennuk-sia kunnostetaan yksi kerrallaan, ja tällä hetkellä korjaustöiden alla on luokkarakennus D 12. – Alueen arvo halutaan säilyttää, ja korjaustyöt tehdään yhdessä Museoviraston ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa, Paju-nen kertoo.

Yhteistyö Merisotakoulun ja muun Suomenlinnan välillä on su-junut hyvin, ja myös uusi johtaja suhtautuu myönteisesti yhteistoi-mintaan sekä asukkaiden että mui-den saarelaistoimijoiden kanssa. – Yhteistyötä tehdään toki nykyis-ten resurssien puitteissa ja koulun päätehtävien eli koulutuksen ja tut-kimuksen ehdoilla, Pajunen muistut-taa.

Merisotakoululla on Suomen-linnassa Puolustusvoimien ainoana edustajana oma luontainen paikkan-sa. – Sotilaat pysyvät linnoituksessa, Pajunen lupaa.

Kommodori Pasi Pajunen viihtyy Suomenlinnassa erinomaisesti.

Kuvaaja: miiKKa joKela

Kuvaaja: johanna johanSSon

16

Galleria, olohuone, myymälä, e-piste: sehän on kirjasto!KirjoiTTaja ja Kuvaaja: helena valve

Rakkaalla kirjastolla on monta tarkoitusta, joista ehdotto-masti tärkein on palvella suo-

menlinnalaisia arjen tiimellyksissä ja juhlan suunnittelussa. Meille tul-laan lukemaan, laskemaan, lallatte-lemaan, lepuuttamaan, lainaamaan ja palauttamaan. Ja tietenkin ihaile-maan paikallisten taiteilijoiden töitä, joskus myös mantereen luovat kyvyt esittäytyvät. Näyttelytila ei maksa mitään. Ja julistekin tulee kaupan päälle, mainostila netissäkin on il-maista. Kannattaa siis ottaa sudit naftaliinista ja kamerat laukuista ja ryhtyä tekemään näyttelyhaaveista totta.

Suomenlinnan kirjasto on luku-sali ja työtila. Itsepalvelutunnuksilla sinne voi pistäytyä rauhallisina ai-koina keskittymään. On päiviä – niin kuin perjantai – jolloin voi normiai-kojenkin puitteissa olla hissukseen kuin herran kukkarossa, kaukana meluisasta maailmasta.

Poistoa ja kierrätystä

Tee poistokirjahyllystä oivallisia löy-töjä: kolme kirjaa eurolla ja lehtinip-pu puolella. Ja jos rahaa on niukasti, niin kierrätyslaatikosta voit löytää sen kauan etsimänsä ensirakkauden, vaikkapa Poen pokkarin “Korppi ja kultakuoriainen”. Kierrätys- ja pois-

tokirjat ovat mainioita veneillessä ja rantalomaa vietettäessä. Ei harmita, jos tyrskyt kastelevat.

Jotkut epäilevät, että kierrätys ve-rottaa lainaamista, mutta ei hätää - kaikki sopii yhteen. Yleensä asiakas lainaa ja kierrättää. Jos aiot tuoda kirjoja kierrätykseen, sovi kuvioista ensin kirjastotädin (tai -sedän) kans-sa. Laatikoihin otetaan vain ehjiä, hyväkuntoisia kirjoja.

Lehtiä lepotuolissa

Tiesithän, että kirjastossa voi lukea kymmeniä, ellei satoja, lehtiä? Pape-riversioina Anna, Et, Image, Koti ja keittiö, Kotipuutarha, Kotilieden kä-sityöt (entinen Moda), Meidän per-he, Suomen Kuvalehti, Tiede, Vene ja Aku Ankka sekä Hesari, Kirkko ja kaupunki, Ruotuväki ja Suomen-linnan Sanomat. Vitriinin kyljestä

löytyy tabletti, jolla avautuu e-lehti-en aarrearkku. Rentoudu retrohenki-sessä lepotuolissa!

Tapahtumia ja talkkaritoimia

Kevään aikana Suomenlinnan kir-jastossa vierailee pc-digitalkkari, joka auttaa asiakkaita selvittämään, minkä vuoksi tabletti tai läppäri venkoilee. Talkkaria lainataan Suo-menlinnan sisarkirjastosta Vallilasta. Vertaistukea tietokoneen käytössä antaa Sirkka Leppänen Enter ry:stä joka kuun ensimmäisenä torstaina. Ajanvaraus kirjastosta.

Alkaneen vuoden varrelle on suunniteltu monenlaisia tapahtumia, onhan menossa Kirjan vuosi. Tulos-sa on muun muassa Jarmo Niemisen Aarresaaret-esitys, Minna Rimpilän Ruma Ankanpoikanen ja Krista Lau-nosen Luovuus lähtee käsistä –ta-paaminen. Lisäksi verkkoja on hei-tetty Oksasen Kimmon suuntaan, ja alustavasti olemme saaneet houku-teltua Nadia Lund-Iivosen lukemaan novelleja Novellikoukku-teemalla.

Mitä toivot kirjastoltasi, kuinka hyödyntäisit yhteistä olohuonettam-me? Kerro kirjastotädille!

Molemmat kuvat Kirsi Kuneliuksen näyttelystä Haikea syksyn hämärä.

17

Lauttamatkustajat tyytyväisimpiä HSL:n asiakkaitaKirjoiTTaja: SaTu TammilehTo-hänninen

Helsingin seudun liikenne tutkii Suomenlinnan lauttaliikenteen asiakastyytyväisyyttä vuosittain. Tutkimus painottuu kesäaikaan, jolloin mielipiteitä kartoitetaan lautoilla kesäkuun alusta elokuun loppuun. Talviaikaan kysely järjestetään neljän viikon aikana tammi-helmikuussa.

Vuonna 2014 kysely järjestet-tiin 2.–12.1., 10.–23.2. sekä 1.6.–31.8. Arviointiasteikko

on kyselyssä yhdestä viiteen, jossa 1 tarkoittaa erittäin huonoa ja 5 erittäin hyvää. Vastaajista Suomenlinnan asukkaita oli noin 250 ja muita mat-kustajia noin 950. Helsingin seudun liikenteen tyytyväisimmät asiakkaat ovat perinteisesti lauttaliikenteessä. Kyselyn tuloksia käytetään joukko-liikenteen kehittämisessä ja henkilö-kunnan kouluttamisessa.

Suomenlinnalaisilla lauttamat-kustajilla tyytyväisyys huipus-saan talvisin

Matkustajilta kysytään yleisarvo-sanaa HSL:n liikenteestä. Suomenlin-nan lauttamatkustajat antavat kesäi-sin eri liikennemuotojen käyttäjistä

sekä parhaimmat että huonoimmat arvostelut kokonaisliikennöinnistä. Suomenlinnan asukkaiden keskiar-vo oli kesällä 2014 hieman alle nel-jä, kun taas muiden lauttamatkus-tajien yleisarvosanan keskiarvo on noin 4,3. Lähijunamatkustajat arvi-oivat kokonaisliikennöintiä kuten suomenlinnalaiset lauttamatkusta-jat. Raitiovaunun, bussin ja metron käyttäjät antavat yleisarvosanaksi keskimäärin noin 4,1.

Myös linjakohtainen asiakastyy-tyväisyys on korkeinta Suomen-linnan lauttamatkustajilla verraten muihin liikennemuotoihin. Suomen-linnan asukkaiden arvosana kesäl-lä 2014 oli 4,3. Samalla tasolla on metromatkustajien kokemus. Mui-den lauttamatkustajien yleisarvosa-nan keskiarvo oli huikeat 4,5. Mui-denkin kulkuvälineiden käyttäjien

linjakohtainen kokonaisarvosana oli vähintään 4.

Lauttamatkustajien antama arvio vaihtelee vuodenajoittain: talvella asukkaiden tyytyväisyys on kor-keimmillaan, muiden matkustajien sitä vastoin kesäisin. Kuitenkin ke-sällä 2013 notkahti tyytyväisyys mo-lemmissa ryhmissä. HSL selittää tätä matkustajamäärien kasvulla, joka ai-heutti poikkeuksellisen paljon mat-kustajien rannalle jäämisiä varsinkin mantereen puolella.

Mikä ärsyttää?

Tyytyväisyyden laatutekijöistä kysytään matkustajilta tarkemmin. Laatutekijät liittyvät muun muassa matkustuskokemukseen, aikatau-luihin, lippujen hankintaan, odotta-misolosuhteisiin sekä tiedotukseen.

Kesäisin nämä kaikki ylittävät hy-vän rajan (arvosana 4 tai 5) lukuun ottamatta laitureiden odottamisolo-suhteita. Erityisesti Suomenlinnan päässä laituri koetaan ahtaaksi, ja jalankulkijat ruuhkauttavat usein ajoneuvoliikenteen. Talvisin huono-nee tuntuvasti myös tyytyväisyys aikataulujen sopivuuteen. Talviaika-tauluthan ovat kesäaikatauluja huo-mattavasti harvemmat.

Lauttamatkustajista kriittisempiä arvioita antavat suomenlinnalaiset vastaajat. Aikatauluihin on toivottu työmatkalaisia paremmin palvelevia aikatauluja ja ennen kuutta lähteviä vuoroja. Lisäksi avoimesta palaut-teesta on noussut esiin jatkoyhte-yksien tärkeys ja huono toimivuus etenkin raitiolinjoille 2 ja 7. HSL:n mukaan aikataulusuunnittelu pe-rustuu kuitenkin monen osatekijän huomioimiseen. Yksittäisten lähtö-jen synkronoiminen vaikuttaisi hei-kentävästi koko järjestelmän toimi-vuuteen.

Kesällä 2014 Suomenlinnaan kul-jetettiin noin 4700 ajoneuvoa, mikä on samaa tasoa kuin aiempina kesi-nä. Kuljetuksiin liittyvä tyytyväisyys saa muita laatutekijöitä huonompia arviointeja: keskimäärin arvosanat ovat kolmesta neljään. Huonoimmat arvioinnit saa paikkavarausjärjestel-mä sekä autokuljetuspaikkojen riit-tävyys. Tyytyväisyys ajoneuvokul-jetuksiin paranee kesäisin, mitä HSL selittää tiheämmillä vuoroväleillä. Ajoneuvon kuljetusmaksua pidetään korkeana ja Katajanokan laiturin lä-heisyyteen toivotaan lisää pysäköin-titilaa.

Lähde: HSL:n joukkoliikenteen asia-kastyytyväisyystutkimus Suomen-linnan lauttaliikenteessä 2014 (hsl.fi/sites/default/files/uploads/hsl_julkai-su_18_2014.pdf)

Kuvaaja: janne heiKKinen

Kuvaaja: deniz Kaya

Helsingin seudun liikenteen tyytyväisimmät asiakkaat ovat perinteisesti lauttaliikenteessä.

Työmatkalaiset ovat toivoneet ennen kuutta lähteviä vuoroja.

18

Suomenlinnalaiset pohtivat hoitokunnan vuokra-asuntojen jakamistaKirjoiTTaja: SaTu TammilehTo-hänninen

Seura ja asukasedustajat haastoivat muut asukkaat vuoropuheluun asukasillassa.

Suomenlinnaseura järjesti yh-dessä hoitokunnan johto-kunnan asukasedustajien Ari

Bungersin ja Jussi Kaskian kanssa keskusteluillan hoitokunnan asun-tojen jakamisesta. Keskiviikkona 25.2. Upseerikerholla pidettyyn ti-laisuuteen saapui lähes 40 suomen-linnalaista. Seuran puheenjohtaja Markus Cannelin piti huolen, että keskustelussa kaikki halukkaat sai-vat äänensä kuuluviin ja 2,5-tuntisen tilaisuuden aikana aihepiiriä ehdit-tiin käsitellä monipuolisesti.

Tilaisuuden tavoitteena oli eväs-tää järjestäjiä jatkokeskusteluihin hoitokunnan kanssa ja saada aikaan konkreettisia ehdotuksia teemaan liittyen. Aihetta käsiteltiin kattavas-ti. Näkökulmia tuotiin esille yhteisön kehittymisen, asuntojen teknisen ja-kamisen sekä varsinaisten jakoperi-aatteiden näkökulmista.

Tilaisuuden pohjalta Bungers, Kaskia ja Cannelin lupautuivat en-tisen asukasedustajan Magdalena af Hällströmin ystävällisellä tuella muodostamaan yhteenvedon sekä konkreettisia ehdotuksia jatkoa var-ten. Yleisellä tasolla tärkeimpinä asioina keskustelussa nousivat toi-

veet asunnonjaon läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta sekä huomiot sen suuresta vaikutuksesta yhteisöön.

Niukkuuden jakamista

Suomenlinnan hoitokunnalla on asuntoja toiminta- ja taloussuunni-telman 2015-2018 mukaan yhteensä 326 kpl (26 270 kerrosneliömetriä), joista hoitokunnan vuoden 2013 toi-mintakertomuksen mukaan tyhjil-lään oli osan tai koko vuotta ollut 40 asuntoa. Keskimäärin asunto oli tyh-jillään 5,2 kuukautta. Kuukaudessa tyhjillään vuosikorjauksen takia oli 1 255 neliömetriä.

Näin ollen asuntojen täyttöaste oli vuonna 2013 noin 95,2 prosent-tia. Helsingin kaupunki on samana vuonna ilmoittanut vuokra-asunto-jensa täyttöasteen olleen 98,7 pro-senttia. Asukasedustajien mukaan hoitokunnan asuntojen tyhjillään-oloon on puututtu. Osittain asuntoja on jouduttu pitämään väistötiloina vuokrattujen asuntojen korjausten aikana.

Asuntoja vapautuu jakoon har-vakseltaan. Viime aikojen jaot on suoritettu arpomalla, ja viimei-

simmässä jaossa käytettiin kahden asunnon kohdalla myös harkintaa. Aiemmin toiminut asuntojaosto kävi periaatekeskustelua asuntojen jaka-misperiaatteista ja päätti sen pohjal-ta asunnon saajista. Jaossa olleisiin kahdeksaan asuntoon tuli yhteensä 1700 hakemusta, joista 30 tuli Suo-menlinnassa jo asuvista ruokakun-nista.

Väline yhteisön kehittämiseen ja elinvoimaisuuden ylläpitämi-seen

Useissa puheenvuoroissa paino-tettiin asuntojen jaon olevan keskei-nen työkalu Suomenlinnan kaupun-ginosan kehittämiseen. Näin ollen katsottiin olevan erittäin perusteltua, että jakamisessa käytetään muitakin perusteita kuin arpaonnea. Vaikka tunnistettiin, että kaikkien saarella työskentelevien ei ole mahdollista saada asuntoa saarelta, varsinkin hoitokunnan huoltomiesten sekä poikkeavia työaikoja tekevien työn-tekijöiden asumista saarella haluttiin tukea. Katsottiin, että työntekijöiden ja työnantajien tarpeet pitäisi ottaa jakoperusteissa huomioon.

Saaren palvelutason ylläpitämi-seen liittyy koulun ja päiväkodin näkökulmasta työntekijöiden lisäksi saarella asuvien lasten määrä. Reh-tori Jutta Narjus kertoi, että koulun oppilaaksiotto muuttuu Helsingissä: jatkossa kouluun saa ottaa vain op-pilaaksiottoalueella kirjoilla olevia lapsia. Kokouksessa tuli esille, että saaren perheiden kasvaessa voi tulla eteen muutto mantereelle, mikäli so-pivan kokoista asuntoa ei ole saata-villa, ja näin ollen lapsilla on edessä myös koulun vaihto.

Yhteisön elinvoimaisuudesta ja kehittämisestä keskusteltiin muu-tenkin runsaasti. Elinvoimaisuuteen katsottiin olennaisesti kuuluvan asukkaiden sitoutuminen omaan kotikaupunginosaansa. Asukkai-den sitoutumisen kannalta pidettiin tärkeänä, että perhe-, työ- tai muun tilanteen muuttuessa koti olisi mah-dollista löytää omasta kaupungi-nosasta. Sitoutuneiden asukkaiden koettiin tuovan parhaimmillaan aktiivisuutta ja energiaa yhteisöön. Saaren palvelutasoon katsottiin olennaisesti liittyvän paitsi viran-omaisten tuottamat palvelut, myös vapaaehtoisvoimin järjestettävä va-

Kuvaaja: Taina KerTTula

19

paa-ajan toiminta. Toivottiin, että asukkaiksi valikoituisi aktiivisia kansalaisia, jotka olisivat valmiit te-kemään oman osansa yhteisön hy-väksi.

Dynaaminen pisteytysmalli

Laajaa yksimielisyyttä vaikutti naut-tivan ajatus siitä, että asuntojen ja-koon pitäisi luoda dynaaminen pis-teytysmalli. Yhteisön kehittämisen ja elinvoimaisuuden takaamiseksi arvot pitäisi yksinkertaistaa piste-ytettäviksi osa-alueiksi, joiden pai-notusta voitaisiin muuttaa eri haku-kerroilla. Hyvänä pidettiin ainakin viimeisimmillä kierroksilla käytössä ollutta porttiehtoa, jolloin tietyn ko-koisia asuntoja on voinut hakea vain tietyn kokoinen ruokakunta.

Keskustelussa ideoitiin myös erilaisia asunnon jakoa helpottavia teknisiä työkaluja. Todettiin, että pisteytysten pitäisi olla niin selkeästi määritelty, että hakijoiden järjestys

saadaan selville teknisesti. Keskus-telussa muistutettiin, että vuosittain monien oppilaitosten sisäänotto hoi-detaan vastaavilla mekanismeilla, joten niillä on mahdollista käsitel-lä suuriakin hakijamääriä. Lisäksi ehdotettiin pysyvien hakemusten jonoa, jossa hakemus pitäisi määrä-välein uudistaa. Näin ollen vapautu-via asuntoja voitaisiin joustavammin tarjota jonossa oleville.

Nykyisten asukkaiden asuntojen päikseenvaihtamista pidettiin tär-keänä ja hyvänä järjestelynä. Koet-tiin kuitenkin, että sen tehostami-seksi ja pidempien vaihtoketjujen aikaansaamiseksi olisi tärkeä löytää uusia toimintamalleja ja työkaluja. Joskus ketjuttamista auttaisi, mikäli muutoin samaan aikaan tyhjillään olevalla asunnolla saataisiin ratkais-tua jonkin nykyisen ruokakunnan tarpeet uudessa elämäntilanteessa. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että saarella jo asuvien on erityisen han-kala päivittää asuntotilanteensa.

Kuvaaja: Tero hänninen

Ensiapukursseja ja muuta SPR:n toimintaa SuomenlinnassaKirjoiTTaja: Teemu lehTo

Miten on sinun ensiapuvalmiute-si laita?

Nyt voit hankkia uutta tietoa ja har-joittaa ensiaputaitoja tehokkaasti käytännönläheisellä intensiivikurs-silla. Saat valmiudet auttaa sairaus- ja onnettomuustilanteissa maissa ja vesillä.

SPR Suokki järjestää kolme pe-ruskurssia: Suomenlinnan telakan purjevarastossa 11.-12.4 ja 2.-3.5. sekä Merenkävijöiden kurssin Sär-känlinnassa 7.5. ja 9.5. Kurssikohtai-

nen maksimiosallistujamäärä on 20 henkilöä. Kurssin hinta on 95 euroa (75 euroa SPR:n jäsenille), johon ha-lutessasi kuuluu liittyminen jäsenek-si SPR:n Suomenlinnan osastoon.

Suomenlinnassa on oma SPR:n osasto

Suomenlinnaan perustettiin oma SPR:n osasto viisi vuotta sitten. Jäse-niä on tällä hetkellä noin 160. Hei-tä yhdistää rakkaus mereen ja halu auttaa. SPR:n toimintaa ovat myös

erilaiset keräykset ja kampanjat sekä monenlainen vapaaehtoistoiminta. Humanitaarisen oikeuden vapaa-ehtoisryhmän tehtävänä on kertoa sodan säännöistä. Veripalvelu orga-nisoi keskitetysti Suomen verival-mistehuollon.

Lisätietoa kursseista olli.knuuttila@dna.fi ja yhdistyksen toiminnasta www.sprsuomenlinna.fi/osasto

.

Tarjoamme koti- ja yrityssiivouksia yli 20 vuoden kokemuksella.

Olemme pääkaupunkiseudun alueella toimiva perheyritys, joka tarjoaa laadukasta ja yksilöllistä palvelua. Tarjoamme ratkaisukeskeistä ja ammattitaitoista osaamista helpottaaksesi arkeasi siivouksen parissa. Suoritamme myös venesiivouksia J

Palvelumme käsittävät siivouksen piiristä yritys-, koti-, remontti- ja loppusiivoukset Rakennustyömailla työskentelevillä työntekijöillä on Valttikortti sekä Turvallisuuskortti.

Pyydä tarjous Nina Liski-Tirkkonen / 050 5432 905www.siistikoti.net

Kuvaaja: juha iKävalKo