Suomeni mitt Finland - Helsingin kaupunki ... Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu...

Click here to load reader

  • date post

    14-Oct-2020
  • Category

    Documents

  • view

    0
  • download

    0

Embed Size (px)

Transcript of Suomeni mitt Finland - Helsingin kaupunki ... Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu...

  • Suomeni mitt Finland Ylipormestarin itsenäisyysjuhla

    Överborgmästarens självständighetsmottagning

    Helsingin neljäsluokkalaisille Finlandia-talo 3.12.2015

    Pieni reseptikirja Liten kokbok

    Makumuotoilu Markku Luola Ruokaluola Oy - www.ruokaluola.fi

  • 2

    AlkusanatSisällys

    Ruoka, juoma ja Suomi

    Suomalainen ruokakulttuuri elää ja uudistuu Suomessa asuvien ihmisten arjessa ja juhlassa. Syömämme ruoka ja juomamme juoma ovat meille merkityksellisiä, sillä ne kertovat, missä me olemme ja keitä me olemme. Ne ovat tärkeä osa omaa kulttuuriamme ja elämäämme. Samalla ruoan ja juoman kautta me tutustumme myös muihin kulttuureihin ja muihin ihmisiin.

    Miltä Suomi maistuu vuonna 2015? Suomalaisen ruokakulttuurin aineksissa on ripaus menneisyyttä, roima annos nykyisyyttä ja aavistus tulevaisuutta, sillä ruokakulttuuri on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. Se on ikiliikkuja, joka syntyy ja muovautuu suomalaisen ruokaperinteen ja globaalien vaikutteiden luovasta kohtaamisesta. Siinä maistuvat Suomen luonnosta saatavat raaka-aineet, kuten marjat, mutta usein uusilla tavoilla valmistettuina.

    Elävän ruokakulttuurin elinehto on sen päivittyminen. Jokainen sukupolvi tekee omat tulkintansa suomalaisesta ruokakulttuurista osana sukupolvien ketjua. Ruoan raaka-aineet, valmistustavat ja maut muuttuvat koko ajan, mutta yhdessä nautitun aterian voima ei katoa. Ruoka ja juoma yhdistävät meitä ihmisinä ja kansakuntana.

    Maukasta itsenäisyyspäivää!

    Johanna Mäkelä

    alkusanat

    Ruoka, juoma ja Suomi

    monta syytä juhlia suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää Helsingin Yliopisto 375 vuotta & Suomen ensimmäinen ruokaprofessuuri

    Kirjan Vuosi 2015 & Ensimmäinen Suomenkielinen kirja Jean Sibeliuksen syntymästä 150 vuotta & Ensisävellys

    suomeni juhlamenu 3.12.2015

    festmeny - mitt finland 3.12.2015

    reseptit

    Sävelruno Finlandia Tondikten Finlandia Juhlajuoma - Kuplivaa mansikkamehua

    On hanget korkeat, nietokset Visst drivor höga som skyn Juusto-lehtitaikinatanko ruislesepyryllä

    Sävelruno Tapiola Tondikten Tapiola Pikkiriikkisiä naudanlihapyöryköitä ja kirsikkatomaatteja

    Sävelruno Satu Tondikten en Saga Vadelmakääretorttua

    En etsi valtaa loistoa Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt Puolukka-kardemummavaahtokarkki

  • 4

    helsingin yliopisto 375 vuotta & suomen ensimmäinen ruokaprofessuuri

    Helsingin yliopiston historian ensimmäinen vaihe ulottuu sen perustamisesta Ruotsin valtakunnan yliopistona 1640 Suomen sotaan 1808. Yliopisto perustettiin Kuninkaallise- na Turun Akatemiana.

    Yliopiston historian toinen vaihe Venäjän valtakunnan yliopistona kattaa Suomen Suuriruhtinaskunnan historian 1809-1917. Yliopisto sai nimekseen 1809 Keisarillinen Turun Akatemia. Kun yliopisto siirrettiin Helsinkiin 1828, muutettiin nimi Suomen Kei- sarilliseksi Aleksanterin Yliopistoksi. Yliopiston historian kolmas vaihe Suomen tasaval- lan yliopistona alkaa Suomen itsenäistyttyä 1917. Yliopiston nimi muutettiin Helsingin yliopistoksi 1919.

    Suomen ensimmäiseksi ruokakultturin professoriksi valittiin 1.1.2012 dosentti Johanna Mäkelä, joka on sanonut: “Ruoka on osa kaikkien suomalaisten arkea ja juhlaa”.

    Professuurin myötä ruokakulttuuri halutaan nostaa Suomessa muiden kulttuurin alojen rinnalle.

    www.helsinki.fi

    kirjan vuosi 2015 & ensimmäinen suomenkielinen kirja

    Vuonna 2015 vietetään ensimmäistä kertaa Kirjan vuotta. Kirjan vuonna nostetaan kirjat esiin ilon ja elämysten lähteenä. Kirja tarjoaa virkistystä, apua, tietoa, neuvoa, ajankulua, seuraa, elämyksiä, tunteita, mielenhuoltoa, vertaistukea, lepoa, rauhaa ja energiaa. Se rakentaa ja ylläpitää suomalaista kulttuuria ja suomen kieltä.

    Abckiria (”Abc-kirja”) oli ensimmäinen suomenkielinen kirja. Sen kirjoitti uskonpuhdistajana tunnettu Mikael Agricola ja se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1543. Agricola kirjoitti kirjan samaan aikaan kun hän teki Uuden testamentin ensimmäistä suomenkielistä käännöstä, ja molempia teoksia työstäessään Agricola samalla myös loi suomelle kirjakieltä.

    www.kirjanvuosi.fi

    jean sibeliuksen syntymästä 150 vuotta & ensisävellys

    Johan Julius Christian ”Jean” Sibelius ( 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinna – 20. syyskuuta 1957 Ainola, Järvenpää) oli suomalainen myöhäisromantiikan taidemusiikin säveltäjä.

    Hänen kansallisromanttinen musiikkinsa oli tärkeässä osassa Suomen kansal- lisen identiteetin muodostumisessa. Sibelius on kansainvälisesti tunnetuin ja esitetyin suomalainen säveltäjä. Sinfonioiden ja sinfonisten runojen luojana Sibelius oli 1900-luvun merkittävimpiä.

    Sibelius aloitti pianotunnit 7-vuotiaana tätinsä opastuksella. Viululle ja sellolle noin 1881 sävelletty impressiotyyppinen ”Vesipisaroita” (Vattendroppar) on hänen ensimmäisiä sävellyksiään.

    Suomen Kansallismuseossa avautui 16.10.2015 Sibelius. Jokainen nuotti pitää elää -näyttely. Musiikki ja ensimmäistä kertaa näytteillä olevat alkuperäiset sävel- lyskäsikirjoitukset avaavat ikkunan koko Sibeliuksen aikakauteen.

    www.sibelius.fi

  • 6

    Ylipormestarin Itsenäisyysjuhla

    Suomeni Juhlamenu

    3. joulukuuta 2015

    Sävelruno Finlandia Juhlajuoma – Kuplivaa mansikkamehua

    On hanget korkeat, nietokset Savujuusto-lehtitaikinatanko ruislesepyryllä

    Sävelruno Tapiola Pikkiriikkisiä naudanlihapyöryköitä ja kirsikkatomaatteja päreveneessä

    Sävelruno Satu Vadelmakääretorttua

    En etsi valtaa loistoa Puolukka-kardemummavaahtokarkki

    Vesipisaroita Ruoka- ja janojuomaksi:

    Helsinki-vettä Sekamarjamehua

    Överborgmästarens självständighetsmottagning

    mitt Finland Festmeny

    3.12.2015

    Tondikten Finlandia Festdryck - Bubblig jordgubbssaft

    Visst drivor höga som skyn Stänger av bladdeg med rökt ost och rågkross

    Tondikten Tapiola Små köttbullar och körsbärstomater i pärtbåt

    Tondikten en saga Rulltårta med hallon

    Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt Skumgodis med lingon och kardemumma

    Vattendroppar Matdryck

    vatten från Helsingfors Bärsaft

  • 8

    kuusi (6) pitkäjalkaista lasia

    neljä desilitraa (4 dl) kylmää vettä kaksi desilitraa (2 dl) suomalaista mansikkamehutiivistettä yksi desilitra (1 dl) suomalaista kylmää kuplivaa lähdevettä

    juoman koristeluideoita:

    • Pujota mansikan puolikas siniristilippu-cocktailtikkuun ja nosta se lasin reunalle.

    • Pujota tuoreita pensasmustikoita (6 kpl) pitkään varrastikkuun ja laita tik- ku mansikkajuoman joukkoon.

    • Pyörittele sitruunalohkolla tyhjä lasinreuna ja paina lasi sokeriin, niin saat kauniin ”lumikristallireunan”.

    valmista juoma näin:

    1. Sekoita vesi, mansikkamehutiiviste ja kuplavesi kannussa. 2. Kaada mehu korkeajalkaisiin kuohuviinilaseihin. 3. Koristele juoma ja tarjoile heti.

    Sävelruno Finlandia Tondikten Finlandia Juhlajuoma – kuplivaa mansikkamehua

  • 10

    yksi paketti (500 g) voi- ja lehtitaikinalevyjä, pakaste (esim. Myllyn Paras) yksi (1 kpl) luomukananmuna ja tilkka vettä kolme desilitraa (3 dl) mustaleimaemmentalraastetta tai savujuustoraastetta yksi desilitra (1 dl) ruis- tai kauraleseitä

    valmista tangot näin:

    1. Ota taikinalevyt sulamaan noin 15 minuutiksi. 2. Riko kananmuna ja lisää joukkoon tilkka vettä, niin saat siitä helpommin

    voideltavan. 3. Voitele levyt munalla ja ripottele juustoraaste tasaisesti levyn pinnalle ja sen

    päälle ruislese. Painele kevyesti juusto-lese levy tasaisesti kiinni. 4. Leikkaa levy pitkittäin ensin puoliksi keskeltä ja puolikkaat kolmeen osaan. 5. Kierrä tangot korkkiruuvikierteelle ja paina tangot molemmista päistä

    leivinpaperilla vuoratun uunipellin päälle. 6. Paista juustotankoja 200 asteessa 12-14 minuuttia.

    On hanget korkeat, nietokset Visst drivor höga som skyn Juusto-lehtitaikinatanko ruislesepyryllä

  • 12

    puoli kiloa (1/2 kg) suomalaista naudan paistijauhelihaa yksi (1 kpl) sipuli yksi ruukku (1 kpl) suomalaista ruukkubasilikaa yksi desilitra (1 dl) ranskankermaa yksi (1 kpl) sitruunan kuori ja mehu yksi teelusikka (1 tl) suolaa viisi kierrosta myllystä mustapippuria yksi (1 kpl) luomukananmuna

    pyöryköiden makuseuraksi:

    Kirsikkatomaatteja Porkkana- ja kurkkutikkuja Eri tavoin maustettua kermaviilikastiketta

    valmista pyörykät näin:

    1. Kuori sipuli ja leikkaa se puoliksi. Hienonna puolikkaat pienen pieneksi kuutioksi. Kuullota sipulikuutiot halutessasi paistinpannulla pienessä öljytilkassa ja jäähdytä.

    2. Hienonna basilika. 3. Yhdistä suuressa kulhossa jauheliha, hienonnettu sipuli, basilika ja ranskankerma. Raasta joukkoon

    sitruunan kuori. Puolita sitruuna ja purista puolikkaista mehut jauhelihan joukkoon. 4. Lisää lopuksi mausteet ja kananmuna. Sekoita koko massa tasaiseksi. 5. Pyörittele vedellä kostetuin käsin pieniä pyörykkäpalloja ja asettele ne leivinpaperilla vuoratulle uunipellille

    tasaisesti. Yritä saada kaikista pyöryköistä samankokoisia. Voit myös käyttää vaakaa, jotta saat kaikista pyöryköistä saman painoisia (esim. 15 g / kpl).

    6. Paista uunin keskitasolla 200 asteessa noin 15-20 minuuttia lihapyöryköiden koosta riippuen. 7. Koristele Suomen Itsenäisyysjuhlaan lihapullat siniristilippu-cockt