Tuomo Tupasela

MTT Biotekniikka ja

Elintarviketutkimus

Jokioinen

Suomen Lehmän brändääminen

25.5.2012

Sisältö

• Brändi

• Suomen Lehmä Brändi hankkeista

• Esimerkkejä yrityksistä

• Yhteenveto

25.5.2012 2 © MTT Agrifood Research Finland

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 3

BRÄNDÄYS

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 4

Miten brändäys alkoi ?

Brändejä lähdettiin kehittämään, koska tuotteista

haluttiin tehdä tutumpia ja luotettavampia

kuluttajien silmissä.

Myöhemmin brändien rakentamisessa

on siirrytty yhä enemmän positiointiin,

jonka tavoitteena ei ole enää pelkästään

luotettavuuden ja tuttuuden lisääminen

vaan oman brändin tavoitteellinen

erottelu kilpailijoista.

Lähde: Wikipedia 2012

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 5

Mitä brändääminen on ?

Tietoisuutta omista vahvuuksista !

• tuote, viestintä, tila, tavat

Vahvuuksien esille tuomista !

• Siten, että muutkin alkavat

“myydä & luoda” brändiä

Lähde: L. Sounio 2009

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 6

Miksi brändätä ?

Kilpailuedun kehittäminen on kriittisen tärkeää

pk-yritysten selviytymiselle kilpailuympäristössä,

jossa vallitsee dynaamiset markkinatrendit.

Brändi tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä

yrityksen asiakkaille (ja muille sidosryhmille),

että brändin omistajalle.

Brändi siis luo lisäarvoa molemmille puolille

erottaen yrityksen sen kilpailijoista.

Lähde: J. Sandbacka 2010

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 7

Brändin hyöty asiakkaille

Tunnistaminen: brändi yksinkertaistaa

päätöksentekoa

Vastaa järki- ja tunneperäisiin tarpeisiin: • Riskien arviointi: brändi on takuu tasaisesta laadusta,

esimerkiksi yritysmarkkinoilla työntekijä on usein vastuussa

ostopäätöksestään esimiehelleen, jolloin vahva brändi toimii

päätöksen oikeuttajana

• Edustaminen: brändi kertoo siitä kuka asiakas on tai mihin hän

uskoo viestien esimerkiksi sosiaalisesta statuksesta

Lähde: J. Sandbacka 2010

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 8

Brändin hyöty omistajalle

• Parempi hinta: kasvattaa tuottoja

• Brändiuskollisuus: vähentää hintakilpailun

vaaraa

• Kasvu: edesauttaa uusien tuotteiden

lanseeraamista

• Markkinoille tulon este: kilpailijoiden vaikeampi

saada markkinaosuutta

Lähde: J. Sandbacka 2010

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 9

PK-yrityksen brändäyksen

sidosryhmät

Lähde: J. Sandbacka 2010, Dazzle Oy 2012

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 10

Brändi elää ajassa

• Nokia 1865 • Nykyinen Nokia

Lähde: J. Sandbacka 2010, www.nokiankaupunki.fi

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 11

Suomen Lehmän

brändääminen

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 12

Suomen Lehmä-Brändi: •

Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan maitojen hyödyntäminen Erikoistuotteissa

2010 -

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 13

HANKEEN

RAHOITTAJAT

Suomen Kulttuurirahasto (Kantanen)

MMM Makera (Tupasela)

MTT strateginen (Tupasela & Kantanen)

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 14

HANKKEEN TOTEUTTAJAT JA NIIDEN TYÖNJAKO

MTT, Biotekniikka- ja elintarviketutkimus (BEL), Jokioinen

Hankkeen koordinaattorit:

• Juha Kantanen (BEL/GDI) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit

• Tuomo Tupasela (BEL/PRT), tutkimus kohdistuu tässä hankkeessa: erikoismaitojen hyödyntäminen uusissa

maitotuotteissa mm. juustot, prosessointikokeet, aistinvarainen arviointi

Muut tutkijat:

• Vesa Joutsjoki (BEL/MGE) mikrobigenomiikka, proteolyysi

• Anne Pihlanto (BEL/BEE) bioaktiiviset peptidit

• Menghua Li (BEL/EGE) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit

• Terhi Iso-Touru (BEL/EGE) maitoproteiinityypitykset, SNP- ja CNV-tyypitykset, tilastolliset analyysit

• Sari Mäkinen + Satu Örling + Maire Seutu (rasvahappokoostumus), proteiinikoostumus, proteolyysin erityispiirteet,

proteomiikka, terveysvaikutukset

• Marketta Rinne + Arja Seppälä, ruokintatutkimus

• Sirpa Kurppa + Merja Saarinen, tuotannon ekologinen kuorimittavuus

• Katriina Soini + Taina Lilja, alkuperäisrotuisten eläinten hyödyntäminen terapiassa

Ahlmanin ammattiopisto, Tampere

• Rehtori Tarja Hovila ja maatilamestari Harri Ala-Kapee. Tutkimusnäytteiden saanti Ahlmanin länsi- ja

itäsuomenkarjan elävästä geenipankista.

Kainuun ammattiopisto, Kajaani

• Koulutusjohtaja Leena Karjalainen, kotieläintuotannon opettaja Kaisu Korhonen ja karjamestari Arto Mäkeläinen.

Tutkimusnäytteiden saanti Kainuun ammattiopiston itäsuomenkarjan elävästä geenipankista. Oppilaitoksen opiskelijat

osallistuvat hankkeeseen avustaen näytteiden keruussa ja tehden opinnäytteitä tutkimuksen osa-alueista.

Pelson vankila, Vaala

• Tilanhoitaja Reijo Virkkunen ja työnjohtaja Ilkka Mehtälä. Tutkimusnäytteiden saanti Pelson vankilatilan

pohjoissuomenkarjan elävästä geenipankista.

Armasperhe yritys

• Keittiömestari Heikki Ahopelto osallistuu juustonvalmistusprosesseihin sekä tuotekehitykseen.

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 15

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

1) Kansainvälistä yhteistyötä tehdään NordForsk-verkoston kanssa. Tähän verkostoon kuuluvat

seuraavat yliopistot : University of Lund (Marie Paulsson), Lund, Ruotsi; University of Life

Sciences UMB (Gerd Vegarud), Ås, Norja; University of Iceland (Inga Thorsdottir), Reykjavik,

Islanti; University of Århus (Torben Ellebaek Petersen), Århus, Tanska; Kaunas University of

Technology (Daiva Leskauskaite), Kaunas, Liettua; Tallinn University of Technology (Toomas

Paalme), Tallinna, Viro; Swedish University of Agriculture Sciences (Anders Andrén), Uppsala,

Ruotsi; University of Copenhagen (Jeannette Otte), Kööpenhamina, Tanska.

2) Agroscope Liebefeld-Posieux-ALP Forschungsanstalt (Daniel Wechsler), Sveitsi. Yhteistyö

juustotutkimuksessa. (menetelmä- ja julkaisuyhteistyö), FEMS ”Determination of aspartase

activity in dairy Propionibacterium strains“ Lucia Blasco, Minna Kahala, Tuomo Tupasela & Vesa

Joutsjoki

3) NordGen – Pohjoismainen Geenivarakeskus, Ås, Norja. NordGenin yhtenä tavoitteena on edistää

pienimuotoisen elintarviketuotannon kehittämistä. Siten tutkimushankkeen tuloksilla on

laajempaa pohjoismaista merkitystä.

4) Beijing Genome Institute.Yhteistyö DNA-merkkiaineiston analysoinnissa.

5) Italia (Piacenza): Prof Paolo Ajmone Marsan ja Sveitsi (Lausanne): Stephane Joost

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 16

Genomi tutkimus

ajantasaisilla

tutkimusmenetelmillä

Millainen maito soveltuu

Juustonvalmistukseen.

Mikä on sen biokemiallinen

arvo. Juustonvalmistuksen

Optimointi. Tuotehitys

Rehun ja karjarodun optimointi

Ekologisen jalanjäljen

mittaaminen

Green Care

Suomen Lehmä Brändi hanketyö

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 17

Suomen lypsylehmärodut

holstein friisiläinen ayshire

pohjoissuomenkarja

l. lapinlehmä

itäsuomenkarja l. kyyttö länsisuomenkarja

Alkuperäisrodut

Valtakarja

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 18

Esimerkkejä yrityksistä

Pentti Ukkonen

Armasperhe

Saloniemen juustola

+

Miina Äkkijyrkkä

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 19

Esimerkki 1

Pentti Ukkonen, Itäsuomen karjanpitäjä

Pentillä ~ 22 Itäsuomen karjan eläintä Koivulinnan tila sijaitsee Jäminkipohjassa, Ruovedellä

Hänellä on ainostaan Itäsuomen karjaa 50% menee Armasperhe (yritys), 50% normaalimeijeriin

Lähitulevaisuudessa 100% Armasperhelle

Itäsuomen karjan sonneista saa tavallista parempaa lihanhintaa

http://tuottajatori.fi/tietoja/

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 20

Esimerkki 2

Armasperhe Heikki Ahopelto perusti yrityksen n. 7 v. sitten

Toiminut keittiömestarina Tampereen alueella (esim. Näsinneula)

Hän oli kiinnostunut lähiruuasta

Alkoi käyttää Itäsuomen karjan maitoa ruuan valmistuksessa

Nyt toimii ”vapaana miehenä”

Itäsuomen karjan maidosta tehdään: Juustot: kittijuusto, valkohome juusto, savujuusto

Hapanmaitotuotteet: smetana, rahka, jogurtti, viili

Jälkiruuat: jäätelö, sorbetti

Käyttää tutkimusta apuna tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Yhteistyö MTT:n kanssa

Tutkimusyhteistyö

Käyttää tutkimuksen tuloksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa

Brändäys perustuu vanhaan ja uuteen tietoon

Avasi maitokaupan Tampereelle 22.6.2011

http://www.armasperhe.com/

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 21

Esimerkki 3

Saloniemen juustola Riitta Saloniemi perusti yrityksen ”1999”

Toimi tuolloin maatalouslomittajana Päätti ryhtyä maidontuottajaksi

Hänellä on nyt 150 vuohta, ~20 Itäsuomen karjan ~10 Länsisuomen karjan lehmää

Aloitti juustonvalmistuksen ominpäin Saanut myöhemmin opastusta Hämeenlinnan meijerikoululta ja MTT:ltä

On nyt ”päätoiminen maanviljelijä”

Tekee alkuperäiskarjan ja vuohien maidosta: Juustot: lehmän maito: gouda, feta tyyppinen juusto

Vuohenmaito:gouda, rahka, feta tyyppinen juusto

Muuta: Lehmän ja vuohen raakamaito

Käyttää tutkimusta apuna tuotekehityksessä ja markkinoinnissa Yhteistyö MTT:n kanssa

Tutkimusyhteistyö

Käyttää tutkimuksen tuloksia tuotekehityksessä ja markkinoinnissa

Brändäys perustuu vanhaan ja uuteen tietoon

http://www.lailanet.fi/saloniemenjuustola/

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 22

1976 Miina Äkkijyrkkä

1949 Riitta Loiva 2002 Liina Lång

Artisti Palavasieluinen itäsuomenkarjan puolestajapuhuja

Valmistunut Ypäjän Hevostalous- ja Maaninkan

Käytännöllis-Tietopuolisesta karjatalouskoulusta

Valmistunut Suomen Taideakatemian Koulusta

http://www.akkijyrkka.com/

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 23

YHTEENVETO

Mitä brändäys on

Mitä MTT:n Suomen Lehmä

brändäys hankkeissa tehdään

Suomenlehmiin perustuvia yritys

esimerkkejä

25.5.2012 © MTT Agrifood Research Finland 24

Kiitos !