Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta
-
Upload
kulttuuria-turussa -
Category
Documents
-
view
223 -
download
2
description
Transcript of Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta
Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta
HENRIK CAJANDERNobelin talo, 1842
Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
Suomen ensimmäinen valokuva otettiin Turussa
170 sitten
E N S I M M Ä I S E T V A L O K U V A T
Valokuvan katsotaan virallisesti syntyneen elokuussa 1839 kun dagerrotypia-keksin-
tö esiteltiin maailmalle Pariisissa Ranskan tiede- ja taideakatemian kokouksen yh-
teydessä. Lehdistössä uudesta valokuvamenetelmästä oli kirjoiteltu jo jonkin aikaa.
Myös Åbo Tidningar -lehti kirjoitti siitä jo helmikuussa 1839. Erilaisia kokeiluja valo-
kuvamenetelmäksi olikin ollut jo aiemmin; maailman vanhimpana säilyneenä valo-
kuvana pidetään asvalttipintaista heliografiaa vuodelta 1827. Se on graafikko Joseph
Nicéphore Niépcen ottama ja esittää pitkän valotuksen vuoksi vaivoin erottuvaa nä-
köalaa hänen ikkunastaan.
D A G E R R O T Y P I A
Taidemaalari Louis Jacques Mandé Daguerre ja graafikko Joseph Nicépho-
re Niépce kehittivät Niépcen alulle panemia valokuvakokeiluja yhdessä
vuodesta 1829 lähtien. Kun Niépce kuoli, Daguerren kumppanina oli Niép-
cen veljenpoika Isidore Niépce. He onnistuivat lyhentämään valotusajan
useista tunneista 10–30 minuuttiin.
Dagerrotypia-menetelmässä kuva valmistettiin valoherkäksi käsitel-
lylle hopeoidulle kuparilevylle. Kamerassa valotettu, vielä näkymätön
kuva kehitettiin elohopeahöyryssä näkyväksi. Kehitetty kuva saatiin pysy-
väksi poistamalla valottumaton hopeajodidi ruokasuolaliuoksella.
Vuonna 1839 Daguerre ja Niépce lahjoittivat menetelmän yksityis-
kohtaiset ohjeet ja vapaan käyttöoikeuden Ranskan kansalle. Menetelmä
levisi hyvin nopeasti ympäri maailmaa. Erityisesti Ranskassa siihen tehtiin olennaisia parannuksia. Valotusaika saatiin pie-
nennettyä vuonna 1840 jopa vain muutamaan minuuttiin kirkkaalla auringon paisteella. Fyysikko Hippolyte Fizeau kehitti
vuonna 1841 kuville kultakloridi-käsittelyn, joka paransi kuvien säilyvyyttä ja kirkkautta.
Muihin valokuvamenetelmiin nähden dagerrotypia oli erinomaisen tarkka. Siinä on heijastava, peilimäinen pinta, jossa
kuva näkyy heikkona ja negatiivisena. Kuvan voi nähdä oikeinpäin, kun dagerrotyyppia kääntää ja valo taittuu tietystä suun-
nasta. Samassa kuvassa onkin sekä positiivi- että negatiivikuva, mikä luo taianomaisen tunnelman. Dagerrotyyppeihin voitiin
lisätä myös väriä jälkikäsittelynä.
Kuvat olivat kuin pieniä taikaesineitä. Ne esittivät useimmiten henkilöitä, taideteoksia tai kaupunkinäkymiä. Dagerro-
typiat usein kehystettiin ja ripustettiin seinälle. Niitä pakattiin myös pieniin koristeltuihin rasioihin, joissa kuvat olivat esillä
kalleimpien korujen tapaan.
Dagerrotyypit olivat suosiossa erityisesti vuosina 1840–1860.
HENRIK CAJANDERTähtitorni Vartiovuorenmäellä, 1844 Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
HENRIK CAJANDERNobelin talo, 1842Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta
D A G E R R O T Y P I A S U O M E S S A
Suomessa dagerrotyyppi saatiin yleisön nähtäväksi pian Pariisin julkistuksen jäl-
keen. Jo tammikuussa 1840 ranskalainen dagerrotyyppi matkasi Turkuun ja oli
esillä kolmisen viikkoa Suomen Talousseuran rakennuksessa Hämeenkatu 28:ssa.
Helmikuun lopussa dagerrotyyppi siirtyi näytille Helsinkiin Kasarmitorin luona
sijainneeseen koulurakennukseen. Kuvan koko oli 6 x 8 tuumaa ja se esitti Pariisin
St. Gervais -kirkkoa ja Quai de la Grève -katua. Kuvan yksityiskohtien runsaus ja
tarkkuus herätti suurta hämmästystä. Suurennuslasin avulla pystyi katsomaan ik-
kunaverhojen rimpsuja ja lukemaan kadun varren talojen mainoskylttejä. Åbo Un-
derrättelsenin arvostelija tosin moitti kuvan katsomista vaikeaksi kiiltävän pinnan
johdosta.
Suomen ensimmäinen valokuva otettiin Turussa reilu kaksi vuotta myöhem-
min 3. marraskuuta 1842. Sen otti piirilääkäri Henrik Cajander omalta kotika-
dultaan Uudenmaankadulta. Henrik Cajanderin jälkeen dagerrotyyppeja kuvasi
Suomessa muun muassa Mäntyharjulla syntynyt ja kirjansitojaksi Helsingissä kou-
luttautunut Fredrik Rehnström. Rehnström kierteli Suomessa ahkerasti ottamassa
kuvia vuosina 1844–1851. Monilla paikkakunnilla hän oli ensimmäinen, joka esitteli
uuden keksinnön yleisölle.
H E N R I K C A J A N D E R ( 1 8 0 4 – 1 8 4 8 )
Henrik Cajander syntyi vuonna 1804 Turussa kaupunginpalvelija Matts Cajanderin
perheeseen. Suoritettuaan ylioppilastutkinnon hän aloitti opiskelun Turun akate-
miassa. Samaan ikäpolveen kuuluivat Cajanderin opiskelutoverit J. L. Runeberg, J. W.
Snellman ja Elias Lönnrot. Cajander promovoitiin maisteriksi vähän ennen Turun
paloa vuonna 1827. Palon jälkeen opinnot jatkuivat Helsingissä, missä Cajanderista
tuli lääketieteen lisensiaatti. Seuraavana vuonna Suomeen saapui koleraepidemia,
jonka torjumiseen Cajander nuorena lääkärinä osallistui. Väitöskirjansa Om chole-
rans epidemiska natur hän kirjoitti tuohon kokemukseensa perustuen.
Cajander toimi henkivartioväen Suomen tarkk’ampuja-pataljoonan lääkärinä
vuodesta 1833 lähtien, ja osallistui joukko-osaston mukana muun muassa sotahar-
joituksiin Pietarin lähistöllä. Vuonna 1836 hän siirtyi Turun piirilääkärin virkaan.
Turussa hän myös otti kolme säilynyttä valokuvaansa: kuvan Nobelin talosta, Tähti-
tornista Vartiovuorenmäellä ja muotokuvan itsestään. Se, miten Cajander tutustui
uuteen keksintöön, ei ole tarkasti tiedossa, mutta lesken mukaan hän perehtyi sen perusteisiin käydessään Pariisissa 1842.
Cajander jäi eläkkeelle piirilääkärin virastaan 1843, mahdollisesti terveydellisistä syistä. Hän kuoli vuonna 1848 vain 44-vuo-
tiaana.
FREDRIK REHNSTRÖMConstantin Yleniuksen muotokuva, 1850-luvun alku.Fredrik Rehnströmin ottamassa muotokuvassa istuu käsi poskella Constantin Ylenius (1829–1872). Ylenius opiskeli Turun triviaalikoulussa. Hän valmistui tuoma-riksi 1853 Helsingissä ja työskenteli tämän jälkeen Tu-run hovioikeudessa.Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
HENRIK CAJANDEROmakuva, 1844 Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta
N O B E L I N T A L O
Henrik Cajanderin 3.11. 1842 ottama tiettävästi Suomen ensim-
mäinen valokuva esittää vastavalmistunutta niin sanottua No-
belin taloa, joka sijaitsi osoitteessa Uudenmaankatu 8. Cajander
otti kuvan kotikadultaan, sillä hän asui kadun toisella puolen.
Nobelin talon suunnitteli ruotsalainen arkkitehti ja liike-
mies Immanuel Nobel turkulaiselle kauppiaalle Johan Scharli-
nille. Immanuel Nobel oli dynamiitin keksijän Alfred Nobelin
isä. Nobel oli matkalla Tukholmasta Pietariin ja pysähtyi Tur-
kuun vuosina 1837 ja 1838, jolloin hän piirsi Nobelin talona tun-
netun rakennuksen sekä joitakin pienempiä rakennuksia. Ra-
kennustyyliltään Nobelin talo edusti ruotsalaista empireä. Talo
purettiin vuonna 1961.
T Ä H T I T O R N I
Cajander otti toisen dagerrotyypin omasta puutarhastaan huhti-
kuussa 1844. Kuvassa näkyy Vartiovuorenmäen kivisiä rinteitä
ja mäen päällä komeileva, C. L. Engelin suunnittelema vuonna
1819 valmistunut tähtitorni. Tähtitornin vieressä seisoo palo-
torni, jonka tilalle rakennettiin 1900-luvun alussa ensimmäinen
varsinainen vesisäiliö. Rakennuksia ympäröi aita.
HENRIK CAJANDERNobelin talo, 1842 Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
HENRIK CAJANDERTähtitorni Vartiovuorenmäellä, 1844 Turun museokeskuksen valokuva-arkisto.
Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta