Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä
description
Transcript of Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä
Radiokemian laboratorion 50 vuotta
professori Jukka LehtoRadiokemian laboratorioHelsingin yliopisto
Suomalaisen radiokemian synty Jorma K. Miettinen – Suomen radiokemian isä
Aloitti radionuklidien käytön biokemiallisessa tutkimuksessa 1952
Aloitti radiokemian opetuksen, ensimmäinen ”Radioisotooppikurssi” 1956
Aloitti ydinasekoelaskeuman radionuklidien ravintoketjututkimuksen 1959
Petteri, minun lienee syytä huomauttaa, että lukuisissa vaikutusvaltaisissa julkilausumissa on asetuttu vastustavalle kannalle ydinaseitten käyttöön nähden (Kari: HS 1955)
RADIOKEMIAN LAITOKSEN PERUSTAMINEN
Jorma K. Miettinen nimitetään radiokemian vt.
professoriksi 1.7.1962 Radiokemian laitos
Tarpeet radiokemian laitoksen perustamiseen:
Radionuklidien käyttö tutkimuksessa
Ydinasekoelaskeuman vaikutusten
selvittäminen
Ydinvoiman käyttöönoton näkymät
Radiokemian laitos vuonna 1962
Professori, kolme laboratorioinsinööriä, kaksi assistenttia, teknikko, toimistosihteeri (8 henkeä yli 30 henkeä vuonna 2012)
1959-1964 1964 (Unioninkatu 35) 1995 (Kumpula)
Väliaikaistilat
Lapin projekti (1960- ja 1970-luvut)
1959 havaitaan Lapin maidossa Etelä-Suomea
korkeampia 90Sr-pitoisuuksia
1960 aloitetaan Lapin ympäristö- ja ravintonäytteiden
keräys ja mittaus
1961 aloitetaan saamelaisten radioaktiivisuusmittaukset
Kriittisin ravintoketju137Cs jäkälässä porossa ihmisessä
1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 19760
10000
20000
30000
40000
50000
Saamelaisten kehon Cs-137
vuosi
Bq
Eteläsuomalaiset
Transuraanitutkimukset
Ydinasekoelaskeuman Pu ja Am ympäristössä ja ravintoketjuissa (1973 )
Tsernobylin onnettomuuden (1986) laskeuman Pu:n, Am:n,Cm:n ja Np:n levinneisyys Suomessa ja käyttäytyminen ympäristössä
Tsernobylin Pu Suomessa
Luonnon radionuklidien tutkimukset
Pääpaino 1990-luvun lopulta alkaen
U, Ra, Po ja radiolyijy:
Porakaivovesissä
Metsämaassa sienissä ja marjoissa
Kaivosteollisuuden jätteissä
???
YDINVOIMALOIDEN TULO SUOMEEN
Olkiluoto
Loviisa
Pyhäjoki (2020)
YDINJÄTETUTKIMUS SUURIMMAKSI TUTKIMUSALUEEKSI
Ydinjätteiden käsittelyyn ja loppusijoitukseen liittyvä tutkimus alkaa Radiokemian laitoksella 1970-luvun lopulla
Laajimmaksi tutkimusalueeksi muodostuu ydinpolttoaineen loppusijoituksen turvallisuuden tutkimus, erityisesti
Radionuklidien kulkeutuminen savipuskurissa ja maa- ja
kallioperässä
AINUTLAATUISIA IONINVAIHTIMIA YDINJÄTELIUOSTEN PUHDISTAMISEEN
Radiokemian laboratoriossa kehitetty ainutlaatuisia ioninvaihtimia ydinjäteliuosten puhdistamiseen
Fortum tuottaa kolmea Radiokemian laboratoriossa kehitettyä vaihdinta
Vaihtimia käytetty 20 vuoden ajan useilla ydinlaitoksilla maailmassa
Kaksi vaihdinta valittu Fukushiman onnettomuudessa syntyneiden jäteliuosten puhdistamiseen
Radiolääkeainetutkimus
Radiokemian laboratorioon syklotroni 1998 – 18F:n ja 18F-FDG:n tuotanto alkaa
PET- ja SPECT-tutkimus:Kliininen diagnostiikkaLääketieteellinen tutkimusLääkeainekehitys
Radiokemian koulutus Radiokemian maisteriohjelma HY:ssa
ainutlaatuisen kattava maailmassa
Keskimäärin neljä maisteria vuodessa – yhteensä 180
Tohtoreita vuoteen 1998 mennessä 12, tämän jälkeen 24 – tällä hetkellä 12 tohtorikoulutettavaa
Radiokemian professorit
Jorma K. Miettinen 1962-1986
Timo Jaakkola 1988-2000
Olof Solin 2002-2003
Jukka Lehto 2005 -
Mihin ollaan menossaTutkimuksen laadun parantaminen
Edistyneimmät kemialliset menetelmät ja laitteet käyttöön
Radionuklidien käyttäytymisen tutkimus atomi- ja molekyylitasolla
Keskittyminen perusasioihinTutkintojen tuottaminenTieteellisten julkaisujen tuottaminen
Tohtoriopiskelijoita riittävästi – perusopiskelijoiden määrän turvaaminen haaste
Tavoitteet korkealla
Kiitos Maikki, Risto, Tuija, Martti, Raimo,
Kerttuli, Anu, Pirkko, Jussi, Ripa, Teija, Heini, Esa, Susanna, Boyan, Malli, Nina, Jussi, Juuso, Annukka, Maarit, Merja, Stewart, Reijo, Mirkka, Mervi, Hanna, Sinikka, Elmo, Janne, Hanna, Katja, Ilkka, Kai, Santeri, Maria, Jenna, Lauri, Idris, Suvi, Sami, Daniela, Jari