Suomalaisen korkeakoulutuksen tulevaisuus,

opiskelulähtöiset palvelut tietojärjestelmien ja

(tohtori)koulutuksen kehittämisessä

Ilmari Hyvönen 1.10.2015

Aiheita

• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa

• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio

• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

Lähde: Suomen tilannekuva hallitusohjelmaneuvotteluiden tueksi keväällä 2015, ministeriöiden kansliapäälliköt 16.3.2015

(Kuva: Annika Varjonen, Visual Impact Ltd)

Aiheita

• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa

• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio

• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

HO strategiset tavoitteet

HO: Osaaminen ja koulutus

Kymmenen vuoden tavoite:

• Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

• Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen

yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa.

• Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa.

Hallituskauden tavoitteet:

• Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan

mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.

• Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt.

Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut.

• Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt.

• Tieteen ja tutkimuksen resursseja hyödynnetään tehokkaasti ja vaikuttavasti.

• Suomen koulutusvienti kasvaa voimakkaasti.

• Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun.

• Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on

purettu

/

Osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeet

http://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/osaaminen

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/

http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Linjaukset_ja_rahoitus/talousarviot/talousarvioasiakirjat_

2016/liitteet/Karkihankepanostukset.pdf

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/

http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Osaaminen-ja-koulutus-040915.pdf/

Aiheita

• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa

• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio

• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen

digitalisaation ulottuvuuksia

• Avoin tiede: niin tutkimuksen kuin koulutuksen resurssi

• Tieteellinen laskenta: kansainväliset, kansalliset ja korkeakoulujen omat resurssit

• ICT osana kaikkia tutkimusinfrastruktuureja: datan siirto, tallennus ja

prosessointivaatimukset

• Pedagoginen kehittäminen ja digitalisaatio

– digitalisaatio muuttaa opiskelijan, opettajan ja korkeakoulun vuorovaikutussuhteita, erilainen

asiointi myös lähiopiskelussa siirtyy verkkoon

– Verkko-opetus osana pedagogista kehittämistä, digitalisaation vaikutukset ohjaukseen ja sen

kehittämiseen

• Opiskelijan joustavien opiskelumahdollisuuksien edistäminen

– sähköiset tentit, kirjastot ja muut avoimet oppimisympäristöt

– Korkeakoulujen yhteistyö esim. perusopinnoissa, kieliopinnoissa ja esimerkiksi harvinaisissa

oppiaineissa

• Opetuksen ja tutkimuksen tuen ja hallinnon prosessit ja tietojärjestelmät:

korkeakoulujen sisällä ja enenevässä määrin korkeakoulujen välillä

Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut

Korkeakoulujen ICT–kokonaisuus

CSC:n keskitetyt palvelut

y

xxz

OKM/

KTPO

Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat/ostamat ICT palvelut

KK:

xx

xx

…

KK:

xx

xx

…

KK:

xx

xx

…

Korkeakoulujen yhteenliittymä, yhteisyritys, tms.

xx

xx

…

OPH:n

palvelut

Kansallis-

kirjaston

palvelut

y xy

x 28M€

~200M€

FUNET 2,6M€

Muu 2,8 M€

OKM:n rooli korkeakoulujen ICT:ssä

• Lakisääteiset yhteiset palvelut

– OPH:n palvelut

– VIRTA

– Tiedonkeruut

• Keskitetysti rahoitetut (ICT) palvelut (hankinta CSC:ltä)

– FUNET (50/50 rahoitus)

– Suurteholaskenta

– Tietoinfrastruktuuri (tallennus, ATT -hanke)

– Muut tietovarastopalvelut (Vipunen, Juuli,..)

• Yhteiset arkkitehtuurit (vrt. tietohallintolaki)

– Opiskelu ja opetus (tuki ja hallinto)

– Tutkimuksen tuki ja hallinto

– Suurteholaskenta,

– Avoin tiede

Korkeakoulujen käyttämät ICT palvelut

Yhteinen

kieli:

prosessit,

tiedot,

järjestelmät,

teknologia

”Yhteinen

kieli

koneille”:

yhteentoimi-

vuusmalli

Arkkitehtuuri-

työ ohjaa

OPH:n

palvelut

y

z

Korkeakoulujen itse/yhdessä tuottamat ICT palvelut

Korkeakoulujen yhteistyörakenne:

xx

xx

…

yx

KK:

xx

xx

…

KK:

xx

xx

…

• Arkkitehtuurityö

1. tarjoaa yhteisen kielen kohdealueen prosesseista, tiedoista, tietojärjestelmistä ja teknologiasta

puhumiseen, sekä mahdollisia suuntaviivoja toimintakulttuurin ja prosessien kehittämiseen

2. ohjaa palveluiden kehittämistä: mitä järkevää tehdään erikseen, mitä yhdessä,

3. tuottaa yhteentoimivuuden ja yhteismitallisuuden tarpeisiin teknisiä määrityksiä

(Painotukset vaihtelevat arkkitehtuureittain!)

Arkkitehtuurityö palveluohjauksen menetelmänä ja

yhteisen kielen muodostaja

1

23

Arkkitehtuuri

Kansallis-

kirjaston

palvelut

y x

CSC:n palvelut

yxx

z

ww

zy

x

VIRTA -tietovaranto nyt ja tulevaisuudessa

Opiskelu ja opetus, tuki ja hallinto:

prosessit

opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri

https://confluence.csc.fi/display/OPI/OPI-viitearkkitehtuuri

Säädökset ja sopimukset

Tohtorikoulutuksen osalta

säädöksissä tutkintojen sisältöä ja

tavoitteita, mutta ei laajuuksia eikä

opintoaikoja

Koulutusvastuuasetukset,

Tulossopimukset (määrät)

Opiskelijoiden valintaa koskevat

yliopistolain 36,38,39 § jne:

koskevat myös tohtorikoulutusta

Yhteishakua ja paikkojen

varaamista koskevat säädökset

eivät koske tohtorikoulutusta

KK:n

opintohallinto ja

muu opetuksen &

opiskelun tuki

Opintopolku.fi KK:n

opintohallinto

KK:n

opintohallinto

KK:n

opintohallinto

KK:n

opintohallinto

?

Opintopolku.fi ?

Mitä halutaan?

(KK:n

opintohallinto),

Henkilöstöhallinto

KK:n

opintohallinto

KK:n

opintohallinto,

Henkilöstöhallinto

KK:n

opintohallinto,

Henkilöstöhallinto

I ja II sykli; tietojärjestelmät

Tohtorikoulutus; tietojärjestelmät

Tietojärjestelmät

KK:n

opintohallinto ja

muu opetuksen &

opiskelun tuki

OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015

keskeisiä edellytyksiä digitalisaation

hyödyntämiseksi opetuksessa? (1/2)

• HTV-resurssit paremmin käyttöön

– Toimintakulttuurin muutos; opettajien osaaminen - konkretiaa pedagogiseen

kouluttamiseen; enemmän panosta ohjaukseen, vähemmän luennointiin?

– Pois siiloista ja ajatuksesta opettajasta kurssin omistajana, opetuksen muotoilussa

pois luokkahuoneajattelusta, opetuksen arvostuksen nostaminen, laadullinen

palaute osaksi kaikkea opettamista?

• Opetussuunnitelmien uudistaminen

– toteutustapojen monipuolistaminen, yksittäisistä opintojaksoista kohti osaamisen

arviointia, ohjauksen lisääminen, osaamisperustaisuus

• Tekijänoikeusasiat selkeämmiksi

• Opiskelijan kokemuksen korostaminen:

– personoituva, yksilöllinen opiskeluympäristö,

– yhtenäinen pääsy korkeakoulun (ja sopimusten perusteella muualta tarjottaviin)

palveluihin ja opetukseen

OKM:n digitalisaatiotyöpaja 25.4.2015

keskeisiä edellytyksiä digitalisaation

hyödyntämiseksi opetuksessa? (2/2)

• Korkeakoulujen välinen yhteistyö opetuksessa – miten vauhtiin?

– Perusopintojaksojen stadardointi;

– Monimutkaisesta JOO-sopimuksesta eroon – insentiivit jo rahoitusmallissa

– Päällekkäisen tarjonnan poistaminen

– Yhteisen hyvä eetos takaisin; opetuksen julkisuus myös verkossa

– ”sallitaan, rohkaistaan, vaaditaan!”

• Yhteiset alustat / yhteinen ICT infrastruktuuri opetuksen tukena

– vastakkaisia näkökulmia:

• ”Tekniikka on hyvällä tasolla, sitä vaan pitäisi käyttää paremmin opetuksen

tukena ja myös yhteistyöhön; HAKA riittää” vs.

• ”Kestävän pedagogisen ajattelun pohjalle yhteinen alusta”

– Yhteiset sovitut teknologiset ratkaisut ja yhteisiä palveluita tarvitaan

Hallitusohjelma, digitalisaatio ja

korkeakoulutus

”Hallituskauden tavoitteet:

- Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden

pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa.”

• Korkeakoulujen on itse kyettävä uudistamaan omia

toimintarakenteitaan, opetusta ja tutkimusta näiden laadun ja

vaikuttavuuden parantamiseksi digitalisaatiota hyödyntäen.

• Digitalisaatio mahdollistaa yhteistyön koulutuksen

järjestämisessä uudella tavalla – onko tämä se asia, jonka kautta

digitalisaation suurimmat vaikutukset korkeakoulujen

toimintatapaan tulevat?

• Toimintakulttuurin ja prosessien muutos, vuorovaikutusrakenteiden

digitalisoituminen myös korkeakoulun sisällä

Aiheita

• Korkeakoulutus hallitusohjelmassa ja sen toteuttamisessa

• Korkeakoulutuksen ICT, tietojärjestelmät ja digitalisaatio

• Ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi 2020

Tutkintotavoitteet 2020

• Koulutustarve-ennakointi joka 4 vuosi

• Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden

ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän. Tehtävänä

mm

– Tehdä 29.5.2015 mennessä opetus- ja kulttuuriministeriölle

ehdotus koulutustarjonnan tavoitteiksi vuodelle 2020.

• Korkeakoulujen osalta koulutustarjonnan mitoittamisesta /

tutkintotavoitteista sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2015/osaaminen.html?lang=fi

Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen

tutkintotarpeista 2020-luvulla• Tutkintotarve kasvaa määrällisesti eniten tekniikan ja liikenteen alalla

sekä luonnontieteiden alalla.

• Lievää kasvua on kaikilla aloilla kulttuurialaa lukuun ottamatta.

• Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen

koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan

(palvelujen turvaaminen ja kehittäminen, uusien kasvualojen

osaamispotentiaalin varmistaminen)

– opetus ja kasvatustyö,

– liiketalous ja kauppa,

– matematiikka, fysiikka, kemia,

– arkkitehtuuri ja rakentaminen,

– kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja

tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka,

– sosiaaliala,

– hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto,

lääketiede

KT 2020 -työryhmä; prosessikuvaus

Työryhmä

Sidosryhmäyhteistyö

Ehdotuksen laadinta

Työryhmän esitys

Työryhmän raportti

Luovutus ministeriölle

Lausuntokierros

AluejaostoAikuiskoulutusjaostoTohtorikoulutusjaosto

AluekyselyToimialakyselyErilliskuulemiset (EK,

KL, STM, OKM, Sitra)Seminaarit; asiantuntija-

kuulemiset

Esityksen luonnos 13.5.2015 seminaari

Sidosryhmien mahdollisuus antaa lausunto (25 kpl)

VATT toimiala-skenaariot (2011 - 2030)

Opetushallitus (koulutustarve-laskelmat,

poistuma jne.)

Tutkinto-tavoitteetv. 2020

Valmis (12.6.2015)

6/2015

VATT:Työvoiman kysyntäskenaario toimialoittain vuoteen 2030 (politiikka- ja kriisiskenaariot)

Avautuvat työpaikat: 270 000 ammattiryhmittäin 2011-2030

- Ammattiryhmät koulutusaste- ja opintoalaluokitukset

- Työvoiman tarjonta: uudet ikäluokat, työttömät, työvoiman ulkopuolelta

tulevat, nettomaahanmuutto

- poistuma (politiikkaskenaarion mukaisesti),

- 2011 ammattirakenne vs. tavoitteellinen ammattirakenteen muutos

Tutkinnon suorittaneiden tarve 2012-30: 1474000; 77600/v

Työelämän koulutustarve 123000 aloittajaa

- Tehokkuuskerroin (läpäisy, moninkertainen koulutus)

- Vaikuttavuuskerroin (tutkinnon suorittaneiden työvoimaosuus)

- Skaalaus ikäluokan kokoon

Aloittajatarve ~(1,5 * ikäluokka) 93300

Ehdotus Tutkintotavoitteista/aloittajista alakohtaisesti

- Kasvualat, elinkeinorakenteen uudistaminen, osaamisen kehittäminen

Ennakoinnin työnkulku yksinkertaistettuna

Työvoiman kysyntäennusteet 2011-2030

Politiikkaskenaario

Työvoiman kysyntä ja ammattirakenteen muutos (VATT)

• Työvoiman kysynnän kasvu 270 000

• Toimialojen ammattirakenne (ammattiryhmien %-osuudet) on

pidetty vuoden 2011 mukaisina ennakointijaksolla 2011-2030

Poistuma vuoden 2011 työllisistä (VATT)

• 1 140 000

• 47 %

• Keskimäärin 58 000 /v

Työttömyysaste 6,9 % vuonna 2030

Politiikkaskenaario vs. työryhmän ”kasvu-ura”

(työllisten määrän muutos v. 2012-2030)

Tutkintotarpeet 2020-luvulla

Tutkintotavoitteet koulutusasteittain 2020-luvulle

51%

28%

21%

50%

31%

19%

50%

29%

21%

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

Ammatillinenperuskoulutus

Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto

Kesu 2011-2016 tutkintotuotos Tutkinnot 2011-2013 ka KT 2020 esitys

Tutkinnot 2011-2013 kaKehittämissuunnitelma

2011-2016tutkintotavoite

Työryhmän esitys

Ammatillinen peruskoulutus 36,027 37,520 35,635

Ammattikorkeakoulututkinto 22,078 19,421 20,390

Yliopistotutkinto 13,943 15,142 15,115

0

5,000

10,000

15,000

20,000

25,000

30,000

35,000

40,000

Akselin

ots

ikko

Työryhmän esitys tutkintotavoitteista koulutusasteittain

*

* Muu koulutus 1650 tutkintoa

Työryhmän esitys kuvitteellisena aloittajatarpeena

Laskennallinen aloittajatarve

Nykyläpäisy 63%* Tavoiteläpäisy75% Tavoiteläpäisy 100%

Ammattikorkeakoulut 32 400 27 200 20 400

Yliopistot 24 000 20 200 15 100

*Läpäisyaste laskettu ammattikorkeakouluissa 6,5 vuodessa tutkinnon

suorittaneet. Yliopistoissa 9 vuodessa tutkinnon suorittaneet.

Tutkintotavoitteet koulutusaloittain 2020-luvulle

Työryhmän esitys yliopistokoulutuksen

tutkintotarpeista 2020-luvulla

Työryhmän esitys ammattikorkeakoulutuksen

tutkintotarpeista 2020-luvulla

Tavoitteellinen elinkeinorakenne edellyttää, että erityisesti näiden alojen

koulutustarjonnan riittävyys ja sisältöjen ajanmukaisuus turvataan

- taustalla palvelujen turvaaminen ja kehittäminen

- uusien kasvualojen osaamispotentiaalin varmistaminen

Ammatillinen koulutus

Ammattikorkeakoulutus

Yliopistokoulutus

opetus ja kasvatustyö, liiketalous ja kauppa, matematiikka, fysiikka, kemia, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-,

metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-, kemian ja

materiaalitekniikka, sosiaaliala, hammaslääketiede ja muu hammashuolto, farmasia ja muu lääkehuolto,

lääketiede

kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja automaatiotekniikka tieto- ja tietoliikennetekniikka, prosessi-,

kemian ja materiaalitekniikka, sosiaali- ja terveysala

opetus ja kasvatustyö, arkkitehtuuri ja rakentaminen, kone-, metalli- ja energiatekniikka, sähkö- ja

automaatiotekniikka, tieto- ja tietoliikennetekniikka, ajoneuvo- ja kuljetustekniikka, maatilatalous,

metsätalous, sosiaali- ja terveysala (yhteiset), majoitus- ja ravitsemusala, kotitalous ja kuluttajapalvelut

• Kiitos!