Helsinki

Helsingin Nuorkauppakamarin jäsen- ja sidosryhmälehti 2/2012

SUURLÄHESTYSTÖVIERAILU:

SAKSA Miten voi oy Minä ab?

Mahtuuko sinun tas-kuusi 42.000.000 e?

yrittäjäksi OMISTAJANVAIHDOKSELLA?

Tässä lehdessä

4 ajankohtaista

5 opi uutta/TRAINER’S CLUB GENEROI KOULUTTAJIA

6 SUURLÄHETYSTÖVIERAILULLA: SAKSA

7 OMISTAJANVAIHDOKSEN AVULLA YRITTÄJÄKSI

8 töissä/MAHTUUKO SINUN TASKUUSI 42.000.000 e?

10 STRATEGIA! KOULUTUS

12 BACK TO THE 60’s

13 OY MINÄ AB

16 HALLITUKSEEN 2013?

19 puheenjohtajalta

20 osallistu

StadiON on Helsingin Nuorkauppakamari ry:n jäsen- ja si-dosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehti jaetaan kaikille Helsingin Nuorkauppakamarin jäsenille se-kä sidosryhmille.

PÄÄTOIMITTAJA Hanna Pasanen Tiedottaja 2012 lio@jcihelsinki.fi

TOIMITUSKUNTA Taija Myllylä, Tiina Laurila, Minna Peräkylä. Taru Päivike, Markku Mutanen, Team Finlandia, Mika Westerback

SARJAKUVA Mirjami Wilke

Kansikuva Hanna Pasanen/Johanna Niemis- tö, HNKK:n petankkiturnaus 2011

”Life is what happens to you while you’re busy making other plans!”

Yllä oleva klassikkolainaus John Lennonilta on tullut kovin tutuksi viimeisen puolentoista kuukauden aikana. Suunnitel-mat olivat kuosissa, lio-vuoden askelmerkit kohdillaan jo syk-syäkin varten ja fi ilis katossa. Ja sitten peliin astui elämä.

Tämän lehden työstäminen oli loppukevään iisakinkirkko-ni. Se projekti, joka uhkasi jäädä toteutumatta - lienee tuttua meistä jokaiselle. Helpottuneena painan kohta ctrl+p ja tulos-tan näkymät ruudultani pdf-muotoon. On hyvä aika tehdä vä-litilinpäätös hallituksen kesäakatemiaan:

Team Viestinnällä on takanaan tiivis kevät. Olemme uu-distaneet lehteä, luoneet roolitusta eri viestintäkana-

ville ja saaneet aikaan uutiskirjepohjan. Syksyllä edessä on verkkosivujen uudistus niin sisällölli-sesti kuin teknisestikin. Kaikki tämä, jotta voin jättää tiedottajan pestin hyvillä mielin vaalilu-paukseni pitäneenä seuraavalle LIOlle.

Tässä lehdessä suuntaammekin jo katsetta syk-syyn ja vuoteen 2013 - mihin tehtäviin sinä olet

valmis haastamaan itsesi? Ainakin omaa nykyis-tä tonttiani voin suositella lämmöllä.

Näissä tunnelmissa toivotankin teille kaikille, ja it-sellesni, rentouttavaa kesäloma-aikaa. Palataanhan uusin

voimin kamaritoiminnan pariin elokuussa.

Aurinkoa!

IDEOI JUTTUJA! Mistä asioista Sinä haluaisit lukea

StadiONista? Kerro, mikä saisi sinutahmimaan lehden.

Viime lehden lukijakyselymme pal-kinto lähtee Tuukka K:lle - toimitus

onnittelee!

Viestit osoitteeseen lio@jcihelsinki.fi

1 22. 5. kerääntyi yhteiskun-tavastuusta kiinnostunut jci-po-rukka Alkon koulutustiloihin Salomoninkadulle. Luvassa oli infopaketti Alkon yhteiskunta-vastuullisesta toiminnasta (josta myös kamarimme Vuoden po-liisi –projekti on yksi esimerk-ki) alkoholien kemiallisesta tut-kinnasta ja tutustuminen myös kauden parhaimpiin samppan-joihin. Paikalla Alkosta olivat yhteis-kuntavastuujohtaja Maritta Iso-Aho, yhteiskuntavastuuasi-antuntija Leena Sokolowski, kouluttaja Hannu Rinne ja laa-tupäällikkö Suvi Karjalainen. Alkon esittely herätti paljon kysymyksiä, joissa käytiin läpi kaikkea Suomen alkoholivali-koiman kehityksestä Alkon laa-tujärjestelmään. Tämän jälkeen pääsimme testaamaan miten sampanjoiden maku korostuu eri ruokalajien seurana. Huikea kokemus, joka pisti jälleen ajat-telemaan, että voisihan niitä il-lallisviinejäkin valita muilla pe-rustein kuin viinipullon kauneu-den mukaan…

2 Leirien Leiri kutsuu A-alueen linnanneidot ja ritarit koolle Raase-poriin heinäkuun puolivälissä. Jo 70-luvulla järjestetty leiri kerää vuosittäin yhteen jc:t per-heineen, kummilapsineen tai ai-kuisten kesken yhteen.www.leirienleiri.fi

3 Harmaata ja sadetta koko päivän, kun kello lyö kesäpikni-kajan alkaa pilvet siirtyä ja au-rinko näyttäytyä pienelle mutta sitäkin säitä pelkäämättömälle kamarijoukolle. Alkuperäistä retkikohde Pihlajasaarta tosin ihailtiin vain etäältä kun pik-nik siirtyi Caruselin terassille, retkieväät siirryttiin nauttimaan Telakkapuiston kautta Hietalah-den rannan Ravintola Asian te-rassille. Jälleen loistavassa seu-rassa ja erinomaisen, vaikka ei ehkä tyypillisen, eväiden parissa vietetty kamarin kesäpiknik.

4 Ritarit kamareiden, ja kamarit ritareiden puolesta!Näin kamarin puheenjohtajan näkökulmasta kuumin puheenaihe on ollut strategia, jota on työstetty niin kansallisella kuin kama-ritasoilla. Kansallisella tasolla tavoitteeksi on otettu yksilön joh-tamistietojen ja –taitojen kehittäminen, verkoston hyödyntämi-nen erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan edistämisessä sekä yhteiskuntavastuullisen toiminnan edistäminen. Päämääränä on olla vuonna 2015 arvostettu ja tunnettu kestävän johtajuuden ja yhteiskunnan kehittäjä. Konkreettisia tekoja tavoitteiden saavuttamiseksi mietittiin kun kamareiden ritarit kokoontuivat kansalliseen puheenjohtajien koulutustapahtuma PRES-Akatemiaan Paraisille 25.-27.5.2012. Viikonlopun anti alkaa näkyä jo pian tilaisuuksina kamareille ke-hittyä ja uudistua. Sen myötä tulee tietysti jäsenille tarjolle uu-denlaisia mahdollisuuksia. Kuten ritarit Paraisilla, kuningas Arthurin palvelijat kokoon-tuivat Camelot –linnassa pyöreän pöydän ympärille. Näin jot-ta kaikki olivat samanarvoisia. Koko nuorkauppakamaritoiminta lähtee kamareista ja kaikista meistä jäsenistä, tartutaan siis mah-dollisuuksiin ja luodaan oma legenda

ajankohtaistaTekstit: Tiina Laurila (3, 4), Hanna Pasanen (2), Minna Peräkylä (1)Kuvat: Tiina Laurila (3), Antti Myllys (4), Hanna Pasanen (1)

5

HNKK:n koulutus jää kesätauolle. Seuraavat koulutukset järjestetään elokuun lopussa.

Tekstit: Taija Myllylä Kuvat: www.jci.fi , Hanna Pasanen

opi uutta

Alkuvuodesta aloitetun Trainer’s Club:in (Local Chapter Trainer’s Club, eli LCTC) toiminta on lähtenyt käyntiin ihan mukavasti. Koulutuksia on pidetty vuoron perään pienelle poru-kalle ja saatu sekä ruusuja, että risuja. Osa on rohjennut jo laittaa ”oikean” koulutuksenkin kalenteriin.

Ryhmän jäsenet ovat kokeneet hyvänä sen, että koulutustaan voi testata ”turvallisesti”. Esitystään voi sitten hioa kommentti-en pohjalta. Tietysti on myös kiva, että koulutustunteja seuraa-vaa kouluttajatasoa varten saa kerättyä myös näistä koulutuk-sista. Toimintaan on ollut kiinnostusta myös oman kamarimme ulkopuolella.

Viralliset JCI-koulutukset

Viime numerossa käsittelimme koulutustasoja Presenteristä Traineriin ja sen jälkeiseen ”harjoittelujaksoon”, josta jatkam-me nyt eteenpäin.

CLT, eli Certifi ed Local Trainer –arvon saa pitämällä Trainer-tason saavuttamisen jälkeen 25 koulutustuntia JCI-jäsenille. CLT on taso, jonka koko Suomen 75:stä JCI-kouluttajasta on tällä hetkellä saa-

vuttanut ainoastaan 22 henkilöä (jci.cc 31.5.2012). Mitä jos me HNKK:n Trainerit tämän ja ensi vuoden aikana leipoisim-me HNKK:ssa niin monta CLT:tä, että yllättäisimme koko Suo-men? CLT-tasolle pääsy ei vaadi muuta, kuin Trainer-koulutuk-sen jälkeen 25 tuntia koulutusta JCI-jäsenille.

25 h harjoittelua vaaditaan myös seuraavalle tasolle pää-semiseksi. Kun on kouluttanut yhteensä 50 h on poh-

jalla jo melko hyvä koulutuskokemus. Koulutuksia ei edes tarvitse keksiä itse, vaan voi käyttää JCI-tietokantaan valmiiksi laadittuja koulutuspaket-teja.

CNT- , eli Certifi ed National Trainer -tason saavuttaakseen harjoittelun lisäksi täytyy suo-rittaa Designer -kurssi, joka tarjoaa eväitä kou-

lutusten suunnitteluun itse. CNT-tason koulutta-jia meillä on tällä hetkellä 6 kappaletta koko Suo-

messa.

Eri koulutustasojen saavuttaminen yhdessä oman kouluttau-tumiskokemuksen kanssa antavat oikeudet kouluttaa virallisia JCI-koulutuksia. Jos esim. olet käynyt JCI Networking –kou-lutuksen, voit päästä ensin sen apukouluttajaksi ja sen jälkeen pääkouluttajaksi.

Trainer’s Club generoi kouluttajia

6

maailmalleTekstit: Arja Virtanen, Turo Vihermaa, Krista V ja Jenni AhlstedtKuva: Team Finlandia

Parikymmentä innokasta, kansainvälisyydestä innostunutta JC:tä lähti tutustumaan Saksan suurlähetystöön Helsingin Kuusisaa-reen torstaina 24.5.2012. Saksalaisesta insinöörityöstä emme si-sään astuessammekaan voineet välttyä, koska ovet olivat hyper-turvalliset. Emme meinanneet päästä sisään, mutta emme myös-kään ulos. Emäntänä toimi saksalainen kulttuuri- ja talousasian yksikön päällikkö Mareike Geipel.

Aloitimme puhumalla suomalaisten ja saksalaisten yhtäläisyyk-sistä mm. euroon ja EU:iin liittyvissä asioissa. Suomi ja Saksa ovat niitä harvoja maita, joilla luottoluokitus on edelleen hyvä ja suhtautuminen EU:n riskivaltioiden raha-asioihin on kriit-tistä. Myös Itämeren ympäristö on tärkeää aluetta molemmille maille.

Lähetystön tehtävänä on edistää vientiä, mutta myös vahvistaa saksan kielen asemaa ja opetusta Suomessa. Suomessa saksan kielen asema on päässyt horjumaan, ja suurlähetystö yrittää aut-taa markkinoimaan saksan kielen opiskelua. Lähetystö kerää ja jakaa tietoa Suomesta saksalaisille ja päinvastoin. Saimme vie-railullamme paljon tietoa eri tahoista, joilta voi kysyä neuvoa, jos on lähdössä esim. tekemään vientiä Saksan suuntaan. Nyky-ään ei tarvitse niin paljon pelätä kielimuuria, vaan englannillakin tulee toimeen, erityisesti nuorempien bisnesihmisten kanssa. Ei

saksan osaamisesta tietenkään haittaa ole; pari lausetta saksaksi alkuun voi hyvinkin auttaa liikeneuvotteluissa.

Joku mainitsi Suomen tärkeimpänä vientituotteena Saksaan suo-malaiset naiset – mm. kotiäideiksi verotuksellisista syistä. Vaik-ka Keski-Euroopassa on keskimäärin pienemmät tulot kotita-louksissa, käteen jäävä rahasumma on suurempi käytettävissä elämiseen. Myös kilpailua on Saksassa enemmän esim. ruoka-kaupoissa ja ravintoloissa, mikä laskee hintoja Suomeen nähden todella alhaiseksi.

Osallistujaporukassamme oli useita henkilöitä, jotka asioivat saksalaisten kanssa työnsä puolesta. Saimme paljon mielen-kiintoista tietoa Saksasta, sen kulttuurista ja Suomen ja Saksan kulttuurieroista. Mareike oli kuitenkin sitä mieltä, että meillä on hyvin samantapainen työkulttuuri, ja että saksalaisena hänen on suomalaisten kanssa helppo toimia. Yksi huomio illan aikana tuli vastaan: saksalaiset mieluiten hoitavat asioitansa puhelimit-se, kun taas suomalaiset mieluummin laittavat e-mailin tai teks-tiviestin. Tämän arveltiin johtuvan siitä, että suomalaiset halu-avat dokumentoida viestintänsä, jotta siitä jää muistijälki, johon tarvittaessa voidaan viitata. Mareike sanookin, että saksalaisten kanssa asioidessa on kuitenkin parasta opetella ottamaan luuri käteen, jos haluaa, että asiat hoituvat rivakasti.

Suurlähetystövierailulla

7

Yksittäisen yrityksen näkökulmasta omis-tajanvaihdos tarkoittaa uutta yrittäjää ve-täjäksi ja myyjän siirtymistä eläkkeelle tai muihin toimintoihin. Onnistuessaan omistajanvaihdos tarkoittaa liiketoimin-nan jatkuvuutta, kehittymistä ja työpaik-kojen turvaamista.

Kokemukseni mukaan keskeisimpiä haas-teita omistajanvaihdoksissa ovat mm. motivoituneen jatkajan löytyminen, yri-tyksen arvonmääritys, yrityskauppahin-nan neuvottelut, rahoituksen ja takuiden järjestelyt, verotuksen suunnittelu, luo-pujan eläkkeen riittävyys, omistaja-johta-janvaihdoksen siirtymäkauden sujuminen ja hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymi-sen varmistaminen edeltäjältä jatkajalle.

Jatkaja voi löytyä omasta perheestä, mutta yhä useimmin myös henkilöstöstä, yrityk-sen asiakkaista, sidosryhmistä ja kilpaili-joilta. Suomen Nuorkauppakamareissa on Jatkaja-hanke, jossa nuorkauppakama-rilaille järjestetään ympäri Suomea Jat-koon! -seminaareja ja jossa nuorkauppa-kamarilaisia herätellään miettimään toi-

mivan yrityksen ostamista yhtenä vaihto-ehtona yrittäjäksi ryhtymisessä.

ELY-keskukset ovat tuotteistaneet omista-janvaihdosten suunnitteluun kohdennetun tuotteistetun ViestinVaihto –palvelun hel-pottamaan PK-yritysten omistajanvaih-doksia. Omistajanvaihdoksen asiantun-tijoiden (esim. ViestinVaihto -konsultit) hyödyntäminen omistajanvaihdoksen tai yrityskaupan suunnittelussa ja toteutuk-sessa on erittäin suositeltavaa. Useimmil-le yrittäjille yrityksen luovutus (myynti) on kerran elämässä tapahtuva prosessi. Omistajanvaihdosasiantuntija osaa neu-voa, miten myyjä saa yrityksensä myyn-tikuntoon ja miten ostaja ja myyjä vält-tävät suurimmat sudenkuopat omistajan/sukupolvenvaihdoksissa. Myyjän intres-sinä on usein tehdä osakekauppa, ostaja haluaa tehdä mieluummin liiketoiminta-kaupan. Jokainen omistajanvaihdos on ainutlaatuinen ja vaatii huolellista suun-nittelua verotukselliset, rahoitukselliset, eläkkeelle jäämisen ajankohdan ja jat-kajan aikataululliset näkökulmat huomi-oiden. Omistajanvaihdos voidaan toteut-

taa useiden erilaisten yritysjärjestelyiden avulla, joista yleisimmät ovat liiketoimin-takauppa, osakekauppa, lahjanluontoinen kauppa tai yrityksen lahjoitus. Muitakin vaihtoehtoja on, kuten yrityksen omien osakkeiden hankkiminen, jatkajalle pe-rustetaan apuyhtiö, luopujalle jää keski-näinen kiinteistöyhtiö.

Sukupolvenvaihdoksiin on mahdollista saada sukupolvenvaihdoshuojennuksia, jos tietyt kriteerit täyttyvät. Tällöin yri-tyksen myyjä (luopuja) voi myydä peril-liselle yrityksen osakkeet tai yhtiöosuu-den ilman luovutusvoittoveroa. Myös perinnönjakokysymykset eli muut peril-liset on otettava huomioon mahdollisessa osakkeiden antamisessa lahjana, perintö-nä tai ennakkoperintönä.

Kirjoittaja on Suomen Nuorkauppakamarit ry, Vuoden Nuori Johtaja -projektipäällikkö 2012 ja sertifi oitu Viestin Vaihto –konsultti

Omistajanvaihdoksen avulla yrittäjäksi

Selvitysten mukaan 50 000 yrittäjää aikoo luopua liiketoiminnasta eli suunnittelee omistajanvaihdosta seuraavan viiden vuoden ai-

kana. Tämä luo huomattavan haasteen: Suomeen on syntymässä yrittäjyysvajetta samaan aikaan kun työllistämisen vastuu on siir-

tymässä yhä enemmän pk-yrityksille ja uusia yrityksiä perustetaan yhä useammin muihin edullisemman verotuksen maihin esim. Vi-

roon, jossa osakeyhtiöissä voittoja ei veroteta, ennen kuin osingot nostetaan yhtiöstä pois. Muutoksessa on myös mahdollisuus, jos

vain yrityksille löytyy kehittämistahtoisia ostajia ja yhteiskunta kannustaa suomalaisia potentiaalisia jatkajia kasvuyrittäjyyteen.

Teksti: KTT Taru Päivike

Taru Hautala (toim.) Vetäjä vaihtuu – Opaskirja yrittäjäpolvenvaihdoksiin. Suomen Yrityskummit ry. 2008.Taru Hautala. Osaamisen ja johtajuuden siirto ravitsemusalan perheyritysten sukupolvenvaihdoksissa. Väitöskirja. Universitas Wasaensis. 2006.

8

TÖISSÄ-palstalla vierailevat HNKK:n jä-senet. Mistä sinun ammattiosaamisestasi olisi hyötyä meille muillekin?

Antti Vilpponen mietiskeli Arcticstartu-

pin artikkelissa 22. toukokuuta Rovion

omistajien motiiveja puhua sijoitukses-

ta yritykseen, kun 42 miljoonasta euros-

ta itse yrityksen kassaan ei löytänyt tietä

senttikään.

Omistajat siis myivät omia osuuksiaan ja tätä kautta rikastuivat jo yrityksen al-kutaipaleella. Suhteellisen suurista sum-mista ja omistajien rikastumisesta huoli-matta voidaan Angry Birds pelillä maa-ilman maineeseen kohonnutta Rovio ni-mistä pelitaloa pitää kuitenkin varhaisen vaiheen yrityksenä ja tulevaisuus näyttää kauanko kestää ennen kuin 42 miljoonaa on tienattu takaisin, voittojen kera. Toi-saalta sijoitus saattaa poikia hyvinkin pi-an. Huhujen mukaan Roviosta olisi tehty jo kertaalleen 2mrd ostotarjous. Miljardi valuaatiolla sijoittajille lyhyellä matema-tiikalla kilahtaisi luokkaa +1000% oleva vuosituotto. Hurjia lukuja. Mutta ovatko nämä kaikkien yritysten tavoiteltavissa? Onko kyseessä suuri kupla, Hannu Han-hen tuuria, vai onko taustalla vain kovaa työtekoa ja ymmärrystä tähän alati muut-tuvaan ja vaativaan yksityisen pääoman-markkinaan.

Mistä näitä lukuja oikein tulee? 2.000.000.000 euroa myymällä 80-lu-vulla keksittyä ampumispeliä ja siihen

liittyviä pehmoleluja. Voittokertoimet yritykseen sijoittaneilla ovat parempia kuin Suomen voitolla Punakoneesta, mi-kä vielä vuosikymmen sitten olisi ollut mahdotonta. Oman aikansa ilmaveivikö on meneillään. Nyt Rovion tehdessä voit-toa voidaan yrityksen valuaatiota laskea kohtuullisesti perinteisten liiketoimintaa kuvaavien lukujen kautta, mutta miten arvioida idean arvo, kun kaikki liiketoi-mintaa kuvaavat luvut saattavat olla ole-tuksia hienossa Excel-taulukossa. Voisiko arvon nähdä tietyllä tavalla yrityksen ris-kinottokyvyn kautta? Vai voiko yrityksen valuaatio olla suurempi kuin mihin yrit-täjä itse on valmis panostamaan? Nope-asti mietittynä monen menestystarinan taustalla on perheiden kiinnitetyt kodit ja ehkäpä jopa ”mieletön” riskinotto oman yrityksen puolesta? Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä kirjaa lukiessa ja peilatessa sitä Rovion kehitykseen tietyt klassiset opit eivät näytä olevan vieläkään vanhentuneita, toisaalta myös KONE on aina osannut elää hetkessä. Aika näyttää mihin suuntaan hissit ja ritsat jatkossa kulkevat.

Mitä me muut yrittäjät voimme oppia tästä ”rahastuksesta”? Kun katsomme peiliin, niin kyllähän sieltä ainakin toi-vottavasti pieni rahanahneus pilkottaa ja tällaistä menestystarinaa lukiessa kateus

saattaa riipiä selkärankaa. Onko tie mil-jonääriksi kaikille avoin, kunhan vain ta-kataskussa on idea, josta viitsii luovuttaa pienen osuuden ahneille sijoittajille? Si-joittajalta otetaan vain rahat ja heidän tuo-ma verkosto toteuttaa idean ja tie tähtiin on auki. Helppoa kun heinän teko ja ris-kin kantaa ahne sijoittaja?

Ahneet sijoittajathan tekevät tätä vain ri-kastuakseen? KYLLÄ, sijoittajat sijoitta-vat rahaa rikastuakseen, mutta tästä on turha tehdä mörköä. Myös yrittäjät rikas-tuvat silloin kun yritys menestyy ja yhtei-nen päämäärä toteutuu. Sijoittajia lähes-tyttäessä on myös syytä tarkistella ris-kejä ja riskinottokykyä subjektiivisesti. Kauheimman esimerkin kuulin aikanani haastatellessani MBA lopputyötäni var-ten erästä sijoittajaa. Yrittäjä oli saanut jo sijoittajan kiinnostumaan yrityksestä, mutta sijoittajan kysyessä minkä verran yrittäjä aikoo sijoittaa omaan ideaansa vastaus oli: ”en minä nyt omiani laita näin hulluun ideaan”.

Yrittäjällähän on käytännössä 2,5 mah-dollisuutta rikastua. Kannattava yritys voi kassavirran niin salliessa rikastuttaa yrittäjää, yritys voidaan myydä, tai ku-ten Rovion tapauksessa yrityksestä voi-daan myydä osa. Kaikkia näitä vaihto-ehtoja yhdistää ainakin yksi tekijä, kan-

Mahtuuko sinun taskuusi 42.000.000 euroa?

9

nattavuus, ja/tai kovat oletukset kasvusta. Kasvua on pystyttävä myös luomaan il-man, että kustannukset kasvavat samassa suhteessa. Miten liiketoiminta sitten voi skaalautua? Kenelläkään tähän ei varmas-ti ole viisasten kiveä, mutta uusien ja omi-en toimintamallien rakentaminen ei var-masti ole kiellettyä. Kaikkea ei ole pakko tuottaa itse, tai keksiä pyörää uudestaan vaan verkostoitumalla ja partneroitumal-la yritys voi löytää aivan uusia tapoja toi-mia. Mistä nämä verkostot ja partnerit ja pääomat sitten löytyvät ennen kuin yritys kiilaa Rovion tasolle?

Oman yritykseni Business Angels Fin-land Oy:n (www.businessangels.fi ) toi-mintaa seuratessa olen nähnyt hyvin eri-laisia rahoituksen hakijoita. Tyypillistä on yrittäjien kova usko itseensä, mikä sinäl-lään on hyvä asia. Mutta siinä vaihees-sa, kun sijoittajia lähdetään lähestymään on oman tuntemuksen tukena hyvä olla myös ulkopuolista näkemystä. Ulkopuo-lista näkemystä voi hankkia monella ta-paa. Itse pidän myyntiä ehkä parhaana ta-pana saada palautetta ulkopuolisilta. Jos myynti pelottaa, niin aloittava yritys voi harjoitella sitä vaikka ihan oman kaveri-piirin sisällä, sillä joskus jo pelkän ilmai-sen tuotteen tai palvelun käyttöönotto voi olla haastava tehtävä. Jos kaveritkaan ei-vät ”suostu” käyttämään yrityksesi hyö-

dykettä ilmaiseksi, pieni liiketoiminta-suunnitelman tarkistuspalaveri lienee pai-kallaan.

Rovion tapauksessa ulkopuolista näke-mystä on noin 500 miljoonaa asiakasta, joista osa on vieläpä ihan maksaviakin. Roviolla on siis huomattavasti perusyrit-täjää subjektiivisempi näkemys siitä pal-jonko tehdystä työstä kuuluu omistajien taskuun ja mikä osa kannattaa käyttää yrityksen toiminnan kehittämiseen. Ylei-sesti ottaen neuvoisin kuitenkin keskitty-mään siihen, että rahoitus käytetään yri-tyksen kehittämiseen ja siitä sitten hyöty-vät omistajat tasapuolisesti. Harvemmin pelkkä idea kantaa ilman rahoitusta ja sen toteuttajia.

Milloin yritys sitten voi alkaa ylipäätään lähestymään sijoittajia? Mielestäni yri-tys voi lähteä rahoituksen hakemisessa liikkeelle hyvinkin aikaisessa vaiheessa, mutta selkeä suunnitelma ja yrittäjän oma sitoutuminen siihen ovat hyvin tärkeitä asioita. Itse liiketoimintasuunnitelma tu-lee varmasti jalostumaan matkan varrel-la, mutta ilman tarkkaan pohdittua ydintä ei liikkeelle kannata lähteä. Pelkällä ”hei minulle tuli idea” mallilla ei kannata ul-kopuolisia tahoja lähteä lähestymään.

Yrityksen lähtiessä hakemaan rahoitus-ta on hyvä aina välillä pysähtyä kuunte-lemaan myös ulkopuolisten näkemystä yrityksen mahdollisuuksista. Erityisesti haluaisin nostaa esille näkemyksen kuun-telemisen niiltä, jotka viulut maksavat (asiakkaat tai sijoittajat). Liian helposti mieluiten kuunnellaan niitä, joille mak-setaan asioiden kertomisesta, mutta miksi yksikään konsultti, opettaja tai yritysneu-voja pistäisi pelin poikki ja sanoisi yrityk-selle, että ei tätä kannata jatkaa. Varsin-kin kun oma laskutus on suoraan sidok-sissa yrityksen intoon kuulla lisää kuin-ka suuren markkina osuuden yritys voi vallatakaan globaalista pelimarkkinasta. Toisaalta onko näillä ulkopuolisilla neu-vojilla muutenkaan todellista näkemystä siitä mille hyödykkeelle markkina on val-mis. Yhteisestä rahakirstusta maksettuja markkinatutkimuksia, liiketoimintasuun-nitelmankehittämiskoulutuksia ja muita (sana)hirviöitä on aivan liikaa tällä mark-kinalla ja monesti ne vain vääristävät ja vaikeuttavat yritysten kehittymistä oike-aan suuntaan. Loppujan lopuksi yrityk-sen kehityksen ainakin toistaiseksi ratkai-sevat vapaat markkinat.

Markku Mutanen

Kirjoittaja on HNKK:n jäsen ja Business An-gels Finlandin toinen omistaja

10

Olin viikonlopun ajan oppimassa, miten strategiaa rakennetaan VIA Group:in tar-joamalla työkalulla. Strategiaa työstettiin järjestävän kamarin, eli Kajaanin kamarin näkökulmasta. Prosessi antoi silti eväitä ja oivalluksia myös omaan käyttöön. Mi-nulla on nyt taskussani aimo annos ym-märrystä ja ideoita myös oman kama-rimme strategian työstämistä varten. Aloinpa jo testata menetelmiä oman yrityksenikin puit-teissa (vaikka tällä hetkellä olen vasta matkalla Kajaanis-ta Helsinkiin).

Viikonloppu antoi myös paljon muu-ta, kuin strategiatyökaluja. Mielessäni viipyilevät kaikki hassunhauskat tilanteet ja uusien tuttavuuksien hahmot. Ehdin myös tutustua Kajaanin poliisiin ja pää-sinpä paikallislehteenkin. Myös bussi-matka Vuokatista Kajaaniin paikallisten ihmisten kanssa oli nostalginen ja se nos-ti esiin omia lapsuusmuistoja pohjoisessa. Koulutusviikonloppu siis kaiken kaikki-aan oli hyvin antoisa ja monipuolinen.

Viikonlopun teemana oli kyläkoulu ja osallistujat oli jaettu tiimeihin, joilla kul-lakin oli oma teemansa. Meidän ”hikipin-ko”-tiimimme koostui eri puolilta Suo-mea tulleista Nuorkauppakamarilaisista. Teemaa tuotiin esiin kaikessa mahdolli-sessa. Se kevensi tunnelmaa ja nivoi tii-mejä hyvin yhteen. Tiimiläiset tulivat tutuiksi, koska koko viikonloppu tehtiin

töitä oman tiimin kanssa. Työskentely-tahti oli erittäin kova ja se sisälsi paljon keskustelua.

Poliisin tapaaminen liittyi Jungle Race –peliin, jota pelasimme hotellin ympä-ristössä tiimeittäin. Poliisi tuli utele-maan, että ”Mitäs nämä lieassa kul-

kevat ryhmät oikein ovat?” Muissa hotellivieraissa taas ihmetystä herätti tee-man mukainen pukeu-tumisemme (ja käyttäy-tymisemme). Paikal-lislehteen pääsimme kertomaan koulutus-viikonlopun tarkoi-tuksesta.

Viikonlopun hui-pennus oli kevät-juhlat lauantai-il-tana. Juhlassa ei pidetty turhia puheita (rehto-rinkin puhe jä-tettiin välistä, koska se olisi

kuitenkin ollut sama, kuin viime vuon-na), vaan tiimit saivat esiintyä jokainen vuorollaan. Meillä hikipingoilla tietysti oli tietokilpailu, jossa oli (meille) help-poja kysymyksiä. Meidän joukkueemme tietysti voitti kilpailun.

Strategia! KOULUTUS 18.–20.5.2012Teksti: Taija Myllylä

POLIISI TULI UTELEMAAN, ETTÄ ”MITÄS NÄMÄ LIEASSA KULKEVAT RYHMÄT OIKEIN OVAT?”

11

Ruoka oli erinomaista ja ohjelmanume-rot olivat viihdyttäviä. Virallisen osuuden päätteeksi meille soitti paikallinen bändi, joka jatkoi hauskuuttamista kertomalla kalajuttuja ja laulamalla pilkkimisestä. Suuri osa siirtyi sen jälkeen vielä kara-okebaariin, missä verkostoituminen mui-den tiimien kanssa oikeastaan vasta alkoi. Itse koin myös yökukkumisen tärkeäksi. Sen lisäksi, että oli hauskaa, tapasin uusia mielenkiintoisia ihmisiä, joista saattaa ol-

la myöhemmin hyötyä vaikkapa liiketoi-mintaani ajatellen.

Kun sunnuntaiaamun lyhyen työskente-lyosion jälkeen oli todistustenjaon aika ja ihmiset hävisivät kukin omille teil-leen, tuli hiukan haikea olo. Samaan ai-kaan tunnistin itsessäni myös ilon ja tyy-tyväisyyden tunteita. Tämä viikonloppu oli erittäin antoisa kaikin puolin. Myös tapahtuman järjestelyt olivat erittäin on-nistuneita ja kouluttajat asiansa osaavia. Oli erittäin helppo olla työskentelyssä mukana, kun ei tarvinnut huolehtia käy-tännön asioista.

12

ARVOISA JC, kokousjärjestelymme ovat täydessä vauhdissa ja senaattorit odottavat innoissaan kokouksen käyn-nistämistä. Tarjoamme senaattoreille oh-jelmaa joka sisältää mm.: Golfkilpailun Espoon Ringsidessa, Home Hospitalityn (Pääkaupunkiseudun senaattorit isännöi-vät muita senaattoreita illallisen mer-keissä),

JO YLI 180 REKISTERÖITYNYTTÄ!!!

Seminaarin (Huippupuhujat Tero J Kaup-pinen ja Lenita Airisto), yksityisen raitio-vaunuajelun oppaineen, Casinovierailun, venematkan Kuivasaareen, Shoppailuta-pahtuman ja Ateneumin taidevierailun. Gaalailtajuhla päättää lauantain ja sun-nuntaina senaattorit siirtyvät brunssin jäl-keen viralliseen kokoukseen.

Ohjelmanumeromme tuntuvat olevan erittäin suosittuja, Kuivasaariristeily on tällä hetkellä täyteen buukattu, mutta myös muiden ohjelmanumeroiden paikat vähenevät huimaa vauhtia.

Pääkokouspaikkamme on Hotelli Marina ja etenkin siellä me sinun apuasi tarvit-semme. Katso almanakkaasi ja huomaat varmaankin että voit hyvin puristaa it-sestäsi muutaman tunnin ollaksesi avuksi

Helsingin Nuorkauppakamarille ja järjes-täville senaattoreille 17-19.8.2012.Ohessa ohjelmanumeroita mihin tarvit-semme juuri sinun panostasi:GolfRekisteröintitiskiKuljetukset RaitiovaunuajeluKuivasaariristeilySeminaariAteneumGaalailtajuhla

Ilmoittaudu avuksi ja koe mahtava ko-koustunnelma!!!

Kesäisin terveisinMika Westerback #69191Kokouspäällikkö

Ilmoittautumiset: mika.westerback@ark-westerback.com, +358 505695909

13

Oy Minä AbVIETKÖ SINÄ TALOUTTA VAI TALOUS SINUA?Teksti ja kuvat: Hanna Pasanen

14

Suomen

F a r m a s i a -

liiton tiloihin oli

toukokuisena keskiviik-

kona kokoontunut innokas joukko

kuulemaan ajatuksia vaurastumisesta.

Oppia oli jakamassa vauraana naisena-

kin tunnettu Terhi Majasalmi.

Majasalmi itse on päätynyt alalle hyvin-kin konkreettisista syistä. Hän oli päättä-nyt isänsä työttömyyttä 1990-luvulla seu-rattuaan, että itse ei päädy samanlaiseen tilanteeseen vaan toimii siten, että per-heen talous on tilanteesta riippumatta tur-vattu. Lisäksi hän haluaa taata toimeentu-

l o n mah-

dollis-ten sairas-

tumisten va-ralta ja toisaalta

tasata yrittäjätulon vaihteluja. Terhin ajatus-

ten mukaan jokaisella tulisi olla useam-pi kassavirran lähde; palkkatulon rinnalla vähintään kaksi muuta.

”Rahasta on kiva puhua”

Illan teemana oli viisi askelta kohti ta-loudellista riippumattomuutta, ja eri as-kelmilla Terhi haastoi meidät osallistu-jat pohtimaan eri näkökulmia. Tärkeintä on aloittaa keskittymällä niihin asioihin joihin itse voi vaikuttaa JA joista itse voi päättää. On sinänsä turha tuhlata energi-

aansa vaikkapa verolainsäädännön sadat-teluun, sillä sitä ei muuksi saa muutettua kuitenkaan.

Mihin sitä sitten voi itse vaikuttaa? Omiin kuluihinsa, säästämiseen ja sijoit-tamiseen, kouluttautumiseen ja ylipäänsä oman ymmärryksen lisäämiseen, ja ennen kaikkea omiin uskomuksiin ja ajatteluun. Terhin ajatusmaailman mukaan 80 % pää-töksistä on psykologiaa, vain 20 % itse strategiaa. Eli aika paljon on kiinni siitä, mitä korviesi välissä liikkuu – tietoisesti tai tiedostamatta.

”Sijoita itseesi”

Yritysmaailmassa sovelletaan moneen asiaan 80/20-sääntöä. Tuon saman sään-nön voi tuoda Oy Minä Ab:n käyttöön: 20 % asioista, joihin rahasi käytät tuo 80 % onnellisuudestasi/tyytyväisyydestäsi. Ja kuten yrityksissä myös omassa elämäs-sä tulisi analysoida kassavirrat sekä ta-se. Aika monella on taseen mukaan asiat ihan hyvin, mutta kassavirrat eivät riitä-kään kattamaan sitä elämäntasoa, jota ha-luaisi elää. Tästä syystä Terhi kehottaakin aina ensin sijoittamaan itseensä. Eli siirrä

Varallisuusakatemia kouluttaa ja auktorisoi varallisuusvalmentajia. Varallisuusvalmentaminen keskittyy oman talouden parempaan hoitamiseen ja varallisuuden kasvattamiseen. Varallisuusvalmentajan avulla asiakas saa avaimet taloudelliseen menestykseen.

Varallisuusakatemia järjestää valmennuksia ja seminaareja. Voit kartuttaa osaamistasi niin osake-, asunto- ja jalometallisijoituksissa. Vauras Nainen – valmennukset ja Menestys – seminaari ovat tarkoitettu erityisesti nai-sille.

www.varallisuusakatemia.fi www.vaurasnainen.fi

Voin vaikuttaa ja päättää

Voin päättää

En voi vaikuttaa enkä päättää

15

RISKIENHALLINTA, OMA STRATEGIA

MIHIN VOIN VAIKUTTAA?

KASSAVIRTA-ANALYYSI

20 AJATUSTA RAHASTA, VARAUDESTA JA TYÖSTÄ

PÄIVITÄ OMA TALOUSOSAAMINEN

kassavirroistasi aina osa sivuun, vaikkapa toiselle tilille, ja loppuosa on sitten käy-tettävissä kulutukseen. Voit vaikka aloit-taa 1 % siirrosta ja edetä siitä 10-30 pro-senttiin kuukaudessa.

Mitä päässäni oikein liikkuukaan?

Kolmannella portaalla Terhi haastoi mei-dät listaamaan 20 ajatusta rahasta, vau-raudesta ja työstä. Ajatuksia lapsuusajoil-ta tai nykypäivästä. Kahdenkymmenen ajatuksen listaaminen, asiasta kuin asias-ta, auttaa saamaan esille piileviä ajatuk-sia ja uskomuksia, sillä lista on niin pitkä etteivät arkipäivän itsestäänselvyydet rii-tä sitä täyttämään. Ideana on käydä lista läpi ja tarkastella omia uskomuksiaan se-kä onko niissä jotain joka vaikkapa estää sinua toimimasta kuten haluaisit.

Jokaisen tulisi myös päivittää omaa osaa-mistaan ja taloudellista älykkyyttään ko-

ko ajan. Terhi itse suosittelee kuunte-lemaan aamuisin vaikka puolen tunnin ajan sijoitus- tai myyntiohjeita, sekä ke-räämään niin paljon tietoa valitusta sijoi-tuskohteesta kuin suinkin on mahdollista. Omaa tietoisuutta voi lisätä myös semi-naareilla ja koulutuksilla – tärkeintä on, että panostaa myös sijoitusosaamiseen.

Viimeisellä askelmalla tulisi vielä miettiä riskienhallintaa ja omaa strategiaa. Jos si-joitat osakkeisiin, milloin myyt ja ostat. Sijoitusasunnon kohdalla tulisi miettiä mahdolliset tulevat remontit, niiden vai-kutus tuottoon, vuokrataso suhteessa lai-naan jne.

Suuntaa askeleesi varallisuusvalmennuk-seen mikäli haluat punnita omia talousva-lintojasi - minut Terhin vetämä koulutus herätti ajattelemaan omaa talouttani ja sen hoitoa varsin konkreettisella tasolla.

16

Kamarin hallituksessa mukana olo ei ole pelkästään puurtamista oman toiminta-lohkon eteen, vaan hauskaa ja opettavais-ta tiimissä tekemistä ja erinomainen tilai-suus niin verkostoitua kuin päästä sisälle nuorkauppakamaritoiminnan ytimeen. Hallituksen jäsenenä pääset kehittämään kamaritoimintaa ja olla mukana päättä-mässä, millainen Helsingin Nuorkauppa-kamarin toimintavuosi 2013.

Nuorkauppakamaritoiminnassa halli-tuksessa mukana olemisen tavoite ei ole ainoastaan pyörittää yhdistyksen toimin-taan vaan se on osa johtamis ja muiden työelämässä tarvittavien taitojen kehitty-mistä periaatteella Learning by doing. Ja jotta periaate toteutuu parhaiten voi yhtä hallituksen tehtävää hoitaa ainoastaan yh-den toimikauden, joka nuorkauppakama-reissa on yksi kalenterivuosi. Näin ollen kaikki hallituspaikat ovat jälleen jaossa kamarin vaalikokouksessa lokakuussa.Ota haaste vastaan ja tule osaksi kaikkien aikojen hallitusta 2013!

Kuka voi päästä hallituksen jäseneksi?Hallitukseen voi hakea ainoastaan kama-rin varsinainen jäsen. Mikäli olet kama-rimme koejäsen ja kiinnostunut hallitus-paikasta vuodelle 2013, sinun on mah-dollista asettua ehdolle mikäli jäsenyyden ehdot täyttyvät vaalikokoukseen mennes-sä (vko 41).

Kuinka monta jäsentä hallitukseen

valitaan ja miten valinta tehdään?

Äänivaltaisia hallituksen jäseniä on enin-tään yhdeksän: puheenjohtaja (PRES), edellisen vuoden puheenjohtaja (IPP), 1–3 varapuheenjohtajaa sekä 4 muuta jä-sentä. Lisäksi hallitus voi kutsua virkaili-joita hoitamaan niitä toiminta-alueita hal-lituksessa joihin ei vaaleilla valittu halli-tuksen jäsentä.

Hallitus 2013 tullaan valitsemaan jän-nittävässä vaalikokouksessa lokakuussa vko 41.

Ensin valitaan puheenjohtaja ja tämän jäl-keen valmistautuva puheenjohtaja (DP/VP1). DP:n jälkeen valitaan kaksi vara-puheenjohtajaa (VP2 ja VP3), eniten ää-niä saanut on VP2 ja toiseksi eniten ääniä saanut VP3. Varapuheenjohtajat valitse-vat tässä vaiheessa oman toimintalohkon-sa, ensin VP2 ja sitten VP3. Tämän jäl-keen valitaan hallituksen muut äänivaltai-set jäsenet, enintään 4 jäsentä.

Hallituksen jäsen vai virkailija –

mitä eroa näillä on?

Hallituksen jäsenellä ja virkaili-jalla on käytännössä kaksi eroa: Virkailijoilla ei ole hallituksen kokouk-sissa äänioikeutta eikä siten myöskään vastuuta tehdyistä päätöksistä. Virkailijat kuitenkin osallistuvat kokouksiin ja voi-vat yhtä lailla jäsenten tapaan osallistua keskusteluun. Virkailijoilla on kuitenkin äänioikeus yhdistyksen virallisissa ko-

Oletko juuri SINÄHelsingin Nuorkauppakamarin hallituksen jäsen 2013?

kouksissa eli vuosi- ja vaalikokouksissa aivan kuten kamarin kaikilla jäsenillä.

Toinen ero on että virkailijat kutsutaan hallitukseen kamarin 2013 hallituksen toimesta eli heitä ei valita vaalikokouk-sessa.

Edellisen vuoden puheenjohtaja IPP, pu-heenjohtaja PRES ja valmistautuva pu-heenjohtaja DP ovat hallituksen äänival-taisia jäseniä toimintalohkojensa puoles-ta. Kamarissamme ei ole muuten mää-rätty mitkä toimintalohkot kuuluvat hal-lituksen äänivaltaisiksi jäseniksi ja mitkä on kutsuvirkoja. Näin ollen Sinulla on erinomainen tilaisuus, oli oma kiinnos-tavin toimintalohko mikä vain, tehdä ak-tiivinen kampanja ja tulla siten valituksi hallitukseen 2013!

Millaisia tehtäviä hallituksessa on

tarjolla?

Kaikki hallituksen jäsenet ja virkailijat hoitavat jotakin seuraavista toimintaloh-koista:

Edellisen vuoden puheenjohtaja/Immediate Past President (IPP)Tämän vuoden puheenjohtaja Tiina tu-lee olemaan hallituksen 2013 jäsen il-man erillistä valintaa. IPP:n eli Iipparin tehtävä on saattaa PRES vuosi 2012 pää-tökseen laatimalla tilinpäätös ja toiminta-kertomus sekä huolehtimalla palkintoha-kemuksien laatimisesta. Tämä kamaritoi-minnan pro myös avustaa ja opastaa istu-vaa puheenjohtajaa ja muuta hallitusta.

17

CHECK-IN @ GRILLIRISTEILY 14.-16.9.Lähde mukaan kamarimme perinteiselle Grilliristeilylle ja yhdistä tänä vuonna matkaasi myös Check-in konferenssi Tartossa. Rakenna oma reissusi valintasi mu-kaan joko pe-la, la-su tai pe-su ajalle. Lisää tietoa tulossa!

Tutustu konffaan www.conference.checkin.comGrilliristeilyn lisätiedot fest Ossilta: fest@jcihelsinki.fi

Puheenjohtaja/President (PRES)PRESsa on koko kamaritoiminnan koor-dinaattori, hän kehittää ja johtaa kamaria ja sen toimintaa sekä huolehtii, että toi-minta etenee strategian mukaisesti. Li-säksi PRES on kamarin virallinen edus-taja mm. niin alue- kuin kansallisissa nuorkauppakamarikokouksissa. Puheen-johtajalla on myös mahdollisuus osallis-tua nuorkauppakamaritoiminnan kehittä-miseen kansallisella tasolla osallistumal-la puheenjohtajien koulutustilaisuuksiin joissa mm. työstetään kansallista strate-giaa ja sen jalkauttamista.

Valmistautuva puheenjohtaja/Deputy Pre-sident (DP)Kun hakee ensi vuodelle DP:ksi, on se ensimmäinen askel valmistautumista kohti puheenjohtajuutta vuonna 2014. DP:n tehtävä on siten perehtyä kamarin toimintaperiaatteisiin, toimia tarvittaessa puheenjohtajan varahenkilönä, osallistua kamarin strategiseen kehittämiseen, jä-senhankintaan ja koejäsenkummitoimin-nan koordinointiin.

Kansainväliset asiat/International (INT)INT tehtävä on tuoda kamaritoimintaan ripaus kansainvälisyyttä, hänen tehtävä on esimerkiksi olla linkki maailmalle eri-tyisesti twinning- ja kummikamareihim-me (Tallinna, Tukholma, Sapporo ja Manila), olla mukana kamarin kansain-välisyys – projekteissa ja infota kamari-laisia tulevista kv –tapahtumista.

Kehittyminen ja koulutukset/Individual (IND)Koulutukset on kamaritoiminnan ydintä, tavoite on tarjota jäsenille mahdollisuuk-sia kehittää niin ammatillisia taitoja kuin itse yleisesti. IND tehtävä on koordinoida koulutuksia ja hän vastaa mm. kamarin puhe- ja debattitoiminnasta.

Projektit ja yhteiskuntasuhteet/Community (COM)COM vastaa kamarimme yhteiskuntaan suuntautuvasta toiminnasta kuten Kaup-pakamariyhteistyöstä ja projekteista yh-dessä projektipäällikköjen kanssa, yhteis-kuntaprojektina kamarissamme toteute-taan mm. Vuoden Poliisi.

Tiedottaja/Local Information Offi cer (LIO)LIO tietää mitä tapahtuu ja missä, sillä hän vastaa kamarin sisäisestä ja ulkoi-sesta tiedottamisesta toimittamalla mm. eStadiON uutiskirjeet ja StadiON –leh-det.

Markkinointi ja yhteistyökumppanuudet/Local Marketing (LMM)LMM koordinoi kamarimme yhteistyö-kumppanisuhteita tekemällä yhteistyötä projektipäälliköiden ja hallituksen mui-den jäsenien kanssa.

Rahastonhoitaja/Treasurer (TREAS)TREAS valvoo kamarimme kassaa eli hoitaa raha-asiat jäsenmaksujen perin-nästä laskujen maksuun sekä on mukana talousarvion valmistelussa yhdessä IPP:n ja PRES:an kanssa.

Sihteeri/Secretary (SECY)Sihteeristä tulee vuoden mittaan kamarin sääntöjen ja toimintaohjeiden kävelevä tulkki, hän laatii ja säilyttää hallituksen ja kamarin virallisten kokousten pöytä-kirjat, huolehtii jäsentietojen oikeellisuu-

18

desta ja hallinnoi OnlineMatrikkelia ka-marimme osalta.

Tapahtumat/Local Organisation Member (LOM)LOM pitää kamarimme tapahtumakalen-teria vireänä vastaamalla kuukausitapah-tumien kuten yritysvierailujen järjestä-misestä ja kehittämällä muita yhteisiä tapahtumia mm. juhlavastaava FESTin kanssa.

Nettisivujen ylläpito (WEBMASTER)Webmaster vastaa kamarimme nettisivu-jen ylläpidosta sekä on mukana niiden ke-hittämisessä, itse sisällön tuottaminen on kuitenkin viestintätiimin tehtävä.

Juhlavastaava (FEST)Pitää huolen että kamarissa riittää myös hauskanpitoa ja verkostoitumista epä-muodollisissa tilaisuuksissa.

Mitä hallituksessa mukana olemi-

nen käytännössä tarkoittaa?

Jokainen hallituksen jäsenen ja virkailijan tehtävä on hoitaa omaa toimintalohkoaan, pitää kamari vireänä tarjoamalla jäsenil-le aktiviteetteja ja mahdollisuuksia op-pia, kehittyä ja verkostoitua unohtamat-ta myös hauskanpitoa. Hallitus edustaa yhdistystä ja hoitaa sen asioita, hallitus mm. valmistelee ja esittää yhdistyksen

kokouksissa käsiteltävät asiat sekä ohjaa ja valvoo projekteja.

Hallituksen 2013 järjestäytymiskokous tulee olemaan loppuvuodesta 2012 tai he-ti tammikuussa 2013. Vuoden 2013 suun-nittelu alkaa kuitenkin heti vaalikokouk-sen jälkeen toimintasuunnitelman valmis-telulla. Hallitus kokoontuu puheenjohta-jan kutsusta noin kerran kuussa. Tämän lisäksi on kaikille avoimet viralliset koko-ukset - vuosikokous helmikuussa ja vaali-kokous lokakuussa.

Tärkeitä päivämääriä hallitukseen

2013 hakijoille

Kamarin vaalikokous on vko 41, siellä valitaan ensi vuoden tekijät, ole siis pai-kalla!

Oman hallitustiimin lisäksi tärkeä infoka-nava ja tuki on kollegat muista kamareis-ta. Oman A –alueen hallitukset kokoon-tuvat Hallitusakatemiassa 9.-11.11.2012,

koulutuksen järjestää Vakka-Suomen Nuorkauppakamari ry. Puheenjohtajil-le on vielä oma kansallinen koulutus-tapahtuma Johtajuusakatemia 30.11.-

2.12.2012, järjestävänä kamarina Porin Nuorkauppakamari.

Vuoden 2012 hallituksen jäsenet ja vir-kailijat perehdyttää ensi vuoden tekijät tehtäviinsä sekä opastaa tarvittaessa myös

myöhemmin. Vuoden 2012 hallitus pitää viimeisen kokouksen 5.12. joka tulee ole-maan samalla vallanvaihtokokous istuvan ja tulevan hallituksen välillä. Kokoukseen sekä hallituskauden päättäjäisiin kutsu-taan siten myös tuleva hallitus 2013.

Kamarin yhteinen vuosijuhla eli Pitkä Lounas on 14.-15.12.2012, se tulee ole-maan uuden hallituksen ensimmäinen esittäytyminen koko kamarille.

Heräsikö kiinnostus?

Ole rohkeasti yhteydessä tämän vuoden hallituksen jäseniin ja kysy lisää eri teh-tävistä. Kampanjointi voi alkaa kun tiedät mitä aiot hakea!

PRES Tiina LaurilaIPP Johanna Niemistä VP1/DP Jari Mäenanttila VP2/LIO Hanna Pasanen VP3/COM Minna Peräkylä IND Taija Myllylä SECY Heidi Kunnari LMM Kalle Jaskara INT Piret Alver TREAS Natalia Bebrich FEST Ossi Pollari LOM Paula Roima WEBMASTER Risto Nupponen Sähköpostiosoitteet ovat muo-toa toimi@jcihelsinki.fi eli esim: pres@jcihelsinki.fi

Mitä kabineteissa tapahtuu?Kiinnostaako sinua asettua ehdolle kamarin hallitukseen 2013? Tai kiinnostaako muuten vain tietää mikä hallitus oikein on ja mitä se tekee? Tule ottamaan selvää!

Aika: Ti 11.9.2012 klo 18.00Paikka: Tony’s Delin aula, Bulevardi 7, Helsinki

Illan aikana saat tietoa mm.mitä eri hallitusvirkailijoiden tehtäviin kuuluu, miten hallitus valitaan, miten voi itse asettua ehdolle, kampanjointi sekä mitä hallituksessa mukana olo vaatii ja antaa.

Aiheeseen sinua opastaa kamarimme hallituksen 2012 jäseniä PRES Tiinan johdolla. Tilaisuuteen ei tarvitse il-moittautua etukäteen vaan ainoastaan ilmestyä paikalle! Osallistuminen ei velvoita sinua hakemaan hallitukseen, tosin vaarana voi olla saada kipinä asettua ehdolle nuorkauppakamaritoiminnan näköalapaikalle!

19-Tii

na-

puheenjohtajalta

Aurinkoista kesää kaikille!Pian on aika kirmata juhannuksen viettoon ja kesälaitumille, energiaa lataa-maan. Keväällä sitä oli jo jaossa Suomen Nuorkauppakamareiden vuosikoko-uksessa Lappeenrannassa 20.–22.4. jossa teemaa mukaillen ladattiin akkuja tapaamalla nuorkauppakamariystäviä ympäri Suomen, kouluttautumalla, ko-koustamalla ja juhlimalla niin kamari- kuin Vuoden Nuoria Menestyjiä sekä tuoreita senaattoreita.

Junior Chamber International (JCI) on tehnyt yhteistyötä Yhdistyneiden kan-sakuntien (YK) kanssa jo vuodesta 1954. Viime vuosina kansainvälisillä JC – areenoilla näkyvin yhteistyön muoto on ollut JCI Nothing But Nets kam-panja, jolla kerätään varoja malariaverkkojen hankkimiseen ja välittämiseen niitä tarvitseville sekä opetetaan verkkojen oikeanlaista käyttöä. Vuosituhat-tavoitteet (UN Millenium Development Goals) on myös ollut agendalla vuo-desta 2003.

Lappeenrannassa yksi teemoista oli kolmas yhteistyön muoto eli Global Compact, maailmanlaajuisesti hyväksytyt periaatteet liike-elämälle koskien ihmisoikeuksia, työvoimaa, ympäristöä ja korruptiota. Senaattori #68996 Ti-mo Holopaisen ja JCI varapuheenjohtaja Robbert van Waartin johdolla poh-dimme vastauksia kahteen kysymykseen: Miksi Global Compact periaatteet tulisi olla osa nuorkauppakamaritoimintaa ja miten me voisimme sen konk-reettisesti tehdä?

Kansainvälisesti yhteistyön tavoitteena on opettaa pieniä- ja keskisuuria yri-tyksiä kuinka olla vastuullinen mutta samalla kilpailukykyinen haastavilla maailmanmarkkinoilla. Kukin kamari voi kuitenkin itse päättää miten viedä Global Compactin viestiä eteenpäin niin kamareissa kuin yhteiskunnassa.

Lohjan Nuorkauppakamarin on päättänyt alkaa edistämään Reilun Kaupan tuotteita. Moni nuorkauppakamarilainen virittäytyy jouluun osallistumalla Joulupuu –projektiin. Ylä-Savon Nuorkauppakamari halusi vaikuttaa asen-nekasvatukseen rakennuttamalla Suomen ensimmäisen lasten oman rautatien Iisalmeen. Aurajoen kamari antoi panoksensa Saaristonmeren suojeluun Saa-ristomeriaukion laattakaupalla. Keskuspuisto laittaa lapset etusijalle jokavuo-tisilla Lasten Festareilla. Me Helsingin kamarissa puolestaan voimme olla ylpeitä 36 –vuotisesta Vuoden Poliisi –projektista, joka saa vuosittain suurta huomiota mediassa ja siten mahdollisuuden nostaa esille palkittujen kautta sil-lä hetkellä yhteiskunnassa puhuttavia aiheita.

Näillä kaikilla ja monilla muilla projekteilla on merkittävä vaikutus niin yh-teiskunnassa itsessään kuin Global Compact periaatteiden ja vuosituhattavoit-teiden viestin viejänä, siitä huolimatta että jälkimmäisiä me harvemmin edes tavoitteeksi otamme tai ylipäätään tiedostamme. Nuorkauppakamari on sii-tä ainutlaatuinen toimija että lopputulosta olennaisempaa on miten me sinne pääsemme; miten projekti antaa mahdollisuuden jäsenille oppia ja kehittyä yhdessä tehden, luoda verkostoja ja pitää hauskaa. Mutta ehkä voimme myös todeta, että lopputulos on se joka motivoi ja antaa energiaa!

PÄIVÄ KLO TAPAHTUMA LISÄTIEDOT

ke–su 13.–17.6. JCI European Conference, Braunschweig, Saksa http://www.jci-ec2012.euti 19.6. 17.30 HNKK:n piknik Pihlajasaaressa fest@jcihelsinki.fi la 30.6. Hallituksen kokous 07/2012 & kesäakatemia, Vierumäki pres@jcihelsinki.fi

ke–su 4.–8.7. Leirien leiri Raaseporin nkk

ke 8.8. 18 Hallituksen kokous 08/2012 pres@jcihelsinki.fi ke–pe 15.–17.8. Dragonmelonta maricathoren@hotmail.compe–su 17.–19.8. Senaatti 50-v juhlakokous www.senaatti50.fi dp@jcihelsinki.fi pe 24.8. Rapujuhlat, Suomenlinna Helsinki-Itäväylän nkk la 25.8. Rapujuhlat Hämeenlinnan nkk

ti 4.9. Johdatus NLP:hen ind@jcihelsinki.fi ke 5.9. 18 Hallituksen kokous 09/2012 pres@jcihelsinki.fi ke 5.9. Vuoden Nuori Johtaja hakuaika alkaa www.nuoretmenestyjat.fi ti 11.9. Koulutus: Hallitustyöskentelyn ABC pres@jcihelsinki.fi la–su 15.–16.9. Grilliristeily fest@jcihelsinki.fi pe-su 14.–16.9. Check-in, JCI Estonia www.conference-checkin.compe-–su 28.–30.9. Alue A vaalikokous ”Kindergarten” www.a-aluevaalikokous.fi Aurajoen nkk

Vuoden Poliisi 2012 julkistamistilaisuus secy@jcihelsinki.fi ke 3.10. 18 Hallituksen kokous 10/2012 pres@jcihelsinki.fi vko 41 HNKK ry:n vaalikokous pres@jcihelsinki.fi

pe–su 12.–14.10. Kansallinen vaalikokous ”Tuumasta toimeen” www.tuumastatoimeen.com

Tammerkosken nkk

ke 7.11. 18 Hallituksen kokous 11/2012 pres@jcihelsinki.fi pe–su 9.–11.11. Hallitusakatemia su–pe 18.–23.11. JCI World Congress, Taipei, Taiwan jciwc2012taipei.orgpe–su 30.11.–2.12. Johtajuusakatemia Porin nkk

ke 5.12. 18 Hallituksen kokous 12/2012 & hallituskauden päättäjäiset pres@jcihelsinki.fi ti 11.12. Kansainvälinen nuorkauppakamaripäivä pe–la 14.–15.12. Pitkä Lounas

Helsingin Nuorkaup-pakamarin oma ta-pahtuma

Alueen/kansallinen tapahtuma

Kansainvälinen ta-pahtuma

Yhteistyökumppanei-den tarjoamat tapah-tumat

Tarkista myös perhe- ja avec-tapahtuman mahdollisuus kun-kin tilaisuuden yhtey-dessä!

osallistu

21