Sote-uudistus ei pelota

Jason malliOma tupa, jaettu ilo Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua

3/2016 KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä:

Kunta- rahoituksen

puolivuosi -tulokset s. 18

Vastuullisuuden korostuminen vaatii organisaatioilta uudistumista. Sivu 12.

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI HUOMISEN TEKIJÄT 3 / 2 0 1 6

3 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti

6 Oma tupa, jaettu ilo Jyväskyläläisen Jason malli ikäihmisten asumiseen saisi levitä

laajemmallekin maahan.

10 Brexit Onko brittien EU-ero kaukana Suomen kunnista?

12 Taloudesta Vastuullisuus on kilpailuetu - myös kunnille.

17 Kuntavaikuttaja tutuksi Rahoitusjohtaja Aaro Honkola luotsaa kasvavan Seinäjoen taloutta.

18 Puolivuosiraportti Yleinen epävarmuus leimaa toimintaympäristöä, mutta Kuntarahoitus venyi edelleen hyvään tulokseen ja toi asiakkaille uusia palveluja.

20 Apollo Pohjoismaiset kuntarahoittajat kehittävät yhdessä rahoitussalkun

hallinta- ja analyysipalvelua asiakkailleen.

22 Sote-investoinnit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä investoi keskussairaalaan

200 miljonaa euroa.

26 Työn ääressä Inspiran projektipäällikkö Tuomas Määttä murskaa lukuja työkseen.

28 EAPB Julkiset rahoittajat tasapainottavat markkinoiden toimintaa koko Euroopassa.

30 Ei paluuta Brexitistä Brexitin vaikutukset ovat vasta alkamassa, varoittaa

Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio.

Huhtasuon Ilona Jyväskylässä tarjoaa yhteisöllisiä asumisoikeusasuntoja ikäihmisille. Sivu 7.

Marcel Roy ajaa

Euroopan julkisten

rahoituslaitosten

asiaa Brysselissä.

Sivu 28.

2

Huomisentekijät

Huomisen tekijät on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä Kuntarahoituksen asiakaslehti.

Julkaisija Kuntarahoitus Oyj, PL 744, 00101 Helsinki, puh. 09 6803 5666 Päätoimittaja Pekka Averio Toimituskunta Pekka Averio, Rami Erkkilä, Jenni Heikkilä, Soili Helminen, Sirpa Kestilä, Antti Kontio, Sanna Rannikko Ulkoasu ja taitto Otavamedia OMA Oy Painopaikka Forssa Print Osoitelähde Kuntalehden ja Kuntarahoituksen asiakasrekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset info@kuntarahoitus.fi

MARKKINAT heilahtelevat tällä hetkellä rajusti. Sekä globaalilla että kotimaisella kentällä on isoja epävarmuustekijöitä.

Pääomamarkkinoilla näkyy selvästi Ison-Britannian Brexit-päätök-sen tuoma epävakaus ja varovaisuus. Kuntarahoituksen varainhan-kinnan viime vuosien tukijalka on ollut Japanin Uridashi-markkina, mutta tällä hetkellä myös japanilaiskuluttajien sijoittamisvalmius näyttää laantuvan: kysyntä on selvästi aiempaa hiljaisempaa.

Kuntarahoitus on onnistunut erinomaisesti varainhankinnassaan vaikeinakin aikoina, sillä suomalainen kuntasektori on vakuuttanut vakaana ja riskittömänä sijoituskohteena. Nyt tätä luottamusta koe-tellaan, koska talouskasvu laahaa muuta Eurooppaa hitaampana ja rakenneuudistukset viivästyvät.

On aika tehdä rohkeita toimenpiteitä talouskasvun kääntämiseksi vauhtiin. Mitä kauemmin maan hallituksen uudistukset viivästyvät ja kasvua vauhdittavia päätöksiä jahkaillaan, sitä nopeammin ja var-memmin kansainvälisten sijoittajien luottamus Suomeen murenee.

Täytin tänä syksynä 60 vuotta. Olen ollut yli 20 vuotta luotsaamassa nykyistä Kuntarahoitusta ja toista sen edeltäjistä, Kuntien Asuntoluot-toa. Tämä on ollut hyvä hetki miettiä onnistumisen edellytyksiä.

Jos toimintaympäristö on tällä hetkellä jatkuvassa liikkeessä, niin on se ollut sitä aiemminkin. Suomalainen yhteiskunta on selvinnyt monista hyvin vaikeista tilanteista.

1990-luvun lama ja 2000-luvun talouskriisi asettivat järjestelmän lujille, mutta niistä selvittiin. Kuntarahoituksella oli selviytymisessä merkittävä rooli. Jälkikäteen katsottuna onnistuminen perustuu lu-jaan luottamukseen, kovaan työhön ja tinkimättömään osaamiseen.

Näitä ominaisuuksia suomalaiselta yhteiskunnalta tarvitaan myös tänä päivänä. On uskallettava, osattava – ja toimittava. Nyt.

Pekka Averio toimitusjohtaja Kuntarahoitus Oyj

Nopeasti uusille urille3 Pääkirjoitus

4 Lyhyesti

6 Oma tupa, jaettu ilo Jyväskyläläisen Jason malli ikäihmisten asumiseen saisi levitä

laajemmallekin maahan.

10 Brexit Onko brittien EU-ero kaukana Suomen kunnista?

12 Taloudesta Vastuullisuus on kilpailuetu - myös kunnille.

17 Kuntavaikuttaja tutuksi Rahoitusjohtaja Aaro Honkola luotsaa kasvavan Seinäjoen taloutta.

18 Puolivuosiraportti Yleinen epävarmuus leimaa toimintaympäristöä, mutta Kuntarahoitus venyi edelleen hyvään tulokseen ja toi asiakkaille uusia palveluja.

20 Apollo Pohjoismaiset kuntarahoittajat kehittävät yhdessä rahoitussalkun

hallinta- ja analyysipalvelua asiakkailleen.

22 Sote-investoinnit Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä investoi keskussairaalaan

200 miljonaa euroa.

26 Työn ääressä Inspiran projektipäällikkö Tuomas Määttä murskaa lukuja työkseen.

28 EAPB Julkiset rahoittajat tasapainottavat markkinoiden toimintaa koko Euroopassa.

30 Ei paluuta Brexitistä Brexitin vaikutukset ovat vasta alkamassa, varoittaa

Kuntarahoituksen varatoimitusjohtaja Esa Kallio.

Mitä kauemmin maan hallituksen uudistukset viivästyvät ja kasvua vauhdittavia päätöksiä jahkaillaan, sitä nopeammin ja varmemmin kansainvälisten sijoittajien luottamus Suomeen murenee.

3

SOPIMUKSET Helsinkiin rakennettavan YIT:n Tripla-hankkeen toteuttamisesta yhteisyri-tyksenä astuivat voimaan kesällä, kun hank-keen rahoitussopimukset allekirjoitettiin. Inspira toimi YIT:n neuvonantajana vastaten hankkeen taloudellisesta mallintamisesta ja mallinnukseen liittyvästä raportoinnista hankkeen rahoittajille ja sijoittajille. Lisäksi Inspira avusti hankkeen rahoituskokonai-suuden korkosuojausten suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitok-sen toteutuksen yhteisarvo suunnittelu-, tontti- ja rahoituskuluineen on noin 600 miljoonaa euroa. Triplan kauppakeskuksen rakennuttajana toimivassa projektiyhtiössä osakkeenomistajina ovat YIT, Etera, Onvest ja Fennia.

Mall of Tripla on valmistuessaan liiketilo-jen lukumäärällä mitattuna Suomen suurin kauppakeskus. Vuokrattavaa tilaa on yli 85 000 neliötä noin 250 toimijalle, ja pysäköintipaik-koja on noin 2 300 autolle. Kauppakeskuksen lisäksi YIT:n toteuttamaan Triplaan rakenne-taan toimistotiloja, asuntoja ja hotelli. Myös Pasilan asema ja sen yhteyteen toteutettava joukkoliikenneterminaali ovat osa hanketta.

– Projektirahoitushankkeelle tyypillisiä piirteitä ovat monimutkaiset rahoitussopi-mukset ja -rakenteet sekä tiukka aikataulu. Inspiralta saamamme tuki oli osaltaan mahdollistamassa rahoitussopimusten allekirjoitusta tavoiteaikataulussa. Erityisen tyytyväisiä olemme Inspiran asiakaskeskei-syyteen ja kykyyn hallita tiukatkin aikataulut, Antti Seppälä YIT:ltä toteaa.

Inspira YIT:n neuvonantajana Tripla-kauppakeskushankkeessa

Kuntarahoitukselta miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainaKUNTARAHOITUS laski heinäkuussa liik-keeseen uuden kolmen vuoden mittaisen Yhdysvaltain dollarimääräisen viite-lainan. Kyseessä on Kuntarahoituksen ensimmäinen USD-määräinen viitelaina tänä vuonna.

Sijoittajille maksettava kuponkikorko on 1,125 %. Viitelaina hinnoiteltiin 28 korkopistettä yli kolmen vuoden koron-vaihtosopimuskoron ja 39,4 korkopistettä yli kolmen vuoden Yhdysvaltain valtion-lainan. Laina ylimerkittiin nopeasti lähes kaksinkertaisesti. Sijoittajakunta jakautui maantieteellisesti ympäri maailman, mutta sijoittajakysyntä Yhdysvalloista oli edellisiä USD-määräisiä viitelainoja vahvempaa.

Sijoittajakunta oli erittäin korkeata-soista: keskuspankit ja monikansalliset yhteisöt ostivat 70 prosenttia koko järjes-telystä, pankkien treasuryt 17 prosenttia ja varainhoitajat 13 prosenttia. Viitelainasta 55 prosenttia myytiin Eurooppaan ja Lähi-itään, 35 prosenttia Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan ja 10 prosenttia Aasiaan.

30,3 MILJARDIA EUROA oli Kuntarahoituksen varainhankinnan kokonaismäärä kesäkuun lopussa 2016. Kasvua vuoden 2015 lopusta oli 6,5 prosenttia.

LYHYESTIf”Takausmaksuista tulee isot kustannukset [Kuntarahoituksen kaltaiselle] julkisen sektorin pankille. Kriisinhallinnalla ei ollut tarkoituksena kasvattaa julkisen sektorin kustannuksia vaan yleisen pankkisektorin vastuuta kriiseistä." Kuntarahoituksen johtaja Mari Tyster, Talouselämä 25.8.2016

4

Vihreä rahoitus hyvässä vauhdissaKUNTARAHOITUKSEN huhtikuussa mark-kinoille tuoma vihreä rahoitus on otettu asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan. Rahoitettujen hankkeiden yhteenlas-kettu arvo on noin 330 miljoonaa euroa. Vihreiden investointien joukossa on muun muassa kestävää rakentamista edustavia koulu- ja päiväkotirakennushankkeita, joukkoliikennehanke sekä vedenpuhdis-tamohanke.

Vihreiden hankkeiden varainhankinta tehdään kohdennetuilla joukkovelka-kirjalainoilla eli green bondeilla, joista ensimmäinen suunnitellaan laskettavaksi liikkeeseen lokakuussa 2016.

– Ympäristöasiat tuntuvat olevan nyt pinnalla ja vihreä rahoitus on otettu asiak-kaiden keskuudessa innolla vastaan. Uusia mielenkiintoisia hankkeita on koko ajan tulossa ja tulevaisuudessa asiakkaat pyr-kivät jo talousarviolainaa suunniteltaessa erottamaan vihreät hankkeet erikseen, kertoo Kuntarahoituksen rahoitusneuvoja Päivi Petäjäniemi.

www.kuntarahoitus.fi/vihrea-rahoitus

PUDASJÄRVEN lukio ja yhtenäiskoulu aloit-tivat elokuussa toiminnan uudessa hirrestä rakennetussa koulukeskuksessa.

Maailman suurin hirsikoulu on herättänyt paljon kiinnostusta myös muissa kunnissa eri puolilla maata ja myös kansainvälisesti. Hirres-tä rakennusmateriaalina toivotaan ratkaisua koulujen sisäilmaongelmiin. Muuntuviin tarpeisiin suunnitellun hirsirakennuksen elinkaareksi on arvioitu 150 vuotta.

Kiinteistöleasingilla rahoitetun kampus-rakennuksen omistaa Kuntarahoitus, jolle Pudasjärvi maksaa rakennuksesta leasing-kauden ajalta vuokraa.

Pudasjärven hirsikampus otettiin käyttöön

f

KIINTEISTÖJEN arvon määrittäminen voi olla tarpeen kestävän taloudenhallinnan näkö-kulmasta, kiinteistöomistusten yhtiöittämi-sen tai muiden rakennejärjestelyjen vuoksi tai esimerkiksi vuokraus- ja myyntijärjestely-jen markkinaehtoisuuden varmistamiseksi.

Ulkopuolisen asiantuntijan tekemä ar-vonmääritys auttaa poliittisen päätöksenteon valmistelussa.

Inspiran palveluvalikoimaan kuuluvassa kiinteistöarvioinnissa määritellään kunnan toimitilaportfolion todellinen arvo. Palvelu voidaan tuottaa tarpeen mukaan auktori-soidun kiinteistöarvioijan toimesta AKA-standardien mukaisesti tai suppeampana raportointina.

www.inspira.fi

Inspiran kuntasektori osaamisesta lisäarvoa kiinteistöjen arviointiin

5

ASIAKKAAT a Jyväskylä

Oma tupa, jaettu ilo

66

O nkohan isä Teräsmies? Kun jyväskylä-läinen Olavi Niemi oli lapsi, hän jaksoi ihmetellä, kuinka isä polki aamukahvin jälkeen polkupyörällä töihin verstaalle

yhdeksän kilometriä, toisen mokoman työpäivän jälkeen kotiin ja illallisen jälkeen neljä kilometriä rakentamaan omin käsin rintamamiestaloa. Illalla hän pyöräili työmaalta kotiin nukkumaan. Seu-raavana päivän kaikki toistui. Talon rakentamista jatkui neljä vuotta. Hieno siitä tulikin Niemen perheen asua.

– Talo oli isälle hyvin rakas, mutta loppuaikoi-na, kun kunto heikkeni, talo ei sopinut enää hänen käyttöönsä. Kaupat ja palvelut olivat kaukana, pesutilat hankalasti kellarissa, auton käyttö lop-pui. Rakkaasta talosta oli kuitenkin vaikea luopua. Loppuvuosina isä autettiin vähitellen toimetto-maksi. Ystäviäkään ei enää asunut lähellä. Kun isä kuoli vuonna 2010, minulle tuli tarve tehdä jotain ikäihmisten asumismahdollisuuksien parantami-seksi, kertoo Varttuneiden Asumisoikeusyhdistys Jason hallituksen puheenjohtaja Olavi Niemi.

Mielekkyyttä asumiseenJyväskylän kaupungin hankejohtajana työsken-nellyt Niemi tiesi, miten ajatusta kannattaa lähteä viemään eteenpäin.

Hän otti yhteyttä rakennuttajiin, rahoitta-jiin, eläkeläisjärjestöihin ja kaupungin johtoon. Niemen ajatukset nappasivat nopeasti tuulta pur-jeisiin. Kahta vuotta myöhemmin pidettiin Jason perustamiskokous ja ensimmäisen rakennuskoh-teen hankesuunnitelma käynnistettiin. Ratkai-sevaa hankkeen toteutumiselle oli Raha-auto-

maattiyhdistys RAY:n myöntämä 35 prosentin investointituki ja kolmevuotinen projektiavustus toimintamallin kehittämiseen sekä Kuntarahoi-tuksen myöntämä laina loppuosuudelle.

– Jasosta haluttiin heti alusta alkaen mahdol-lisimman laaja-alainen yhdistys, ettei se leimau-tuisi yhden kuppikunnan hankkeeksi. Lyhyesti sanottuna Jaso on yleishyödyllinen yhdistys, jon-ka tarkoitus on rakentaa asumisoikeusasuntoja ikäihmisille. Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla. Kaikki eivät voi asua omassa kodissa loppuun saakka. Siksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, joissa ikääntyville on tarjolla hyvin suunniteltuja asuntoja hyvien palvelujen äärellä, joihin palve-lujen tuominen on mahdollista ja joissa asumisen mielekkyyttä lisää mahdollisuus sosiaaliseen yhteisöllisyyteen, Niemi sanoo.

Asukkaat mukaan suunnitteluunJyväskylässä Jaso on ollut menestystarina. Ensim-mäinen Jason rakennuttama 80 asunnon Ilona-talo valmistui vuosina 2014 ja 2015 Huhtasuolle kahdessa vaiheessa. Vuonna 2015 käynnistyi 54 asunnon Ilona-talon rakentaminen Jyväskylän Kuokkalaan. Talo valmistui heinäkuussa 2016. Kolmannen talon rakentaminen on alkamassa Pa-lokassa, ja sen on määrä valmistua vuonna 2017.

Ilona-nimi on lyhenne yhdistyksen periaat-teesta ”ikääntyville laatua, osallisuutta, neuvoa, aktiviteetteja arkeen”.

Uusi senioriasumismuoto herätti suurta kiin-nostusta. Hakemuksia Jason asumisoikeusasun-toihin Huhtasuolle tuli eri puolilta Suomea. Jason toiminnanjohtajan Sinikka Tyynelän mukaan

Mitä tehdä, jos omassa kodissa ei enää iän myötä pärjääkään? Jyväskylässä toimiva Jaso rakentaa yhteisöllisiä asumisoikeusasuntoja ikäihmisille. Jaso-taloissa asutaan omassa kodissa, mutta yhteisissä tiloissa oleskellaan porukalla. Jason kehittämä malli on herättänyt jo valtakunnallista kiinnostusta.

TEKSTI : M I K A R E M E S KUVAT: T O M M I A N T T O N E N

Tapio ja Tuulikki Ruosteinen viihtyvät yhteisöllisessä Jaso-

talossa tavallista asumisoikeustaloa

paremmin.

7

asukkaat haluttiin saada alusta alkaen mu-kaan tulevien asuntojensa ja yhteisten tilojen suunnitteluun.

– Jason perustamisesta lähtien olemme korostaneet, että kyse ei ole pelkästään asun-noista vaan yhteisöllisestä asumisesta, jossa jokainen voi itse määritellä, miten sitä haluaa toteuttaa. Yhteisellä suunnittelulla varmis-tetaan se, että toimivuuteen vaikuttavat asiat tulevat esille. Ei arkkitehti välttämättä tunne senioreiden arjen kaikkia tarpeita. Mahdol-lisuus yhteiseen suunnitteluun myös hitsaa asukkaat yhteen. Ihmiset tutustuvat toisiinsa jo ennen muuttoa taloon, Tyynelä sanoo.

Samaan hengenvetoon Tyynelä korostaa, ettei Jason taloissa ole pakkoa yhteisöllisyy-teen.

– Tärkeää on luoda puitteet ja kannustava ilmapiiri yhteisöllisyydelle. Asukkaat päät-tävät itse, millaisia aktiviteetteja he haluavat ja miten ne toteutetaan. Asukkailla on oma työhistoriansa, elämänkokemuksensa ja osaamista mitä moninaisemmista asioista. Tarkoituksena on arvostaa sitä ja saada ne käyttöön yhteiseksi hyväksi. On hienoa, jos

biljardipöytä on löytänyt hurjasti käyttäjiä. Tilojen viihtyvyys lisää selvästi aktiivisuutta. Talossa on asukkaiden valitsema asukastoi-mikunta. Taloon on syntynyt omatoimisesti hyvin erilaisia harraste- ja toimintaryhmiä bingosta lukupiireihin ja kulttuuriretkiin. Toimintaa koordinoi Jason palkkaama puolipäiväinen asukastoiminnanohjaaja, joka auttaa asukkaita mitä moninaisimmissa arjen asioissa. Asukastoiminnanohjaaja on koettu hyvin tärkeäksi: talon ”äitihahmoksi”, joka luo turvallisuuden tunnetta jo läsnäolol-laan, Tyynelä kertoo.

Rahaa jää myös elämiseenTapio ja Tuulikki Ruosteinen muuttivat Huhtasuolle ensimmäisten joukossa vuonna 2014. Toisin kuin monilla muilla asukkailla, 67-vuotiaalla Tapiolla ja 70-vuotiaalla Tuu-likilla korkea ikä tai heikkenevä kunto eivät pistäneet harkitsemaan Jaso-asukkaaksi hakemista.

"Kyse ei ole pelkästään asunnoista vaan yhteisöllisestä

asumisesta, jossa jokainen voi itse

määritellä, miten sitä haluaa toteuttaa."

Sinikka Tyynelä

jokainen voi kokea olevansa tarpeellinen, Tyynelä korostaa.

Viihtyisyys luo toimintaaHuhtasuon Ilona-talon yhteisiä tiloja kelpaa vieraille esitellä. Kokonaisuus on huolella mietitty yhdistelmä uutta ja vanhaa. Isossa pitkässä olohuoneessa on useita sohva- ja pöytäryhmiä, kirja- ja lehtihyllyjä, iso taulu-tv ja biljardipöytä.

Tila jatkuu tilavaan keittiöön, jonka ison pöydän ääreen asukkaat voivat kokoontua kahvittelemaan. Yhteisissä tiloissa asukkaat voivat pitää niin yhteisiä kuin omia juhliaan.

Pihamaalta löytyy kaksi aluetta täynnä viljelylaatikoita. Niissä kasvetaan salaatteja, yrttejä, perunaa, sipulia ja kukkia. Lastenlas-ten vierailut ja viihtyminen on otettu huo-mioon: keskellä pihaa on pieni leikkikenttä keinuineen ja hiekkalaatikoineen.

Talon yhteiset saunatilat ja saunavuorot ovat osoittautuneet hyvin suosituiksi, samoin talon pieni kuntosali.

– Panostus hyvään suunnitteluun kannat-ti. Kaikki ovat olleet niihin tyytyväisiä, jopa

Huhtasuon Ilonan pihalle on tuotu viljelylaatikot asukkaiden käyttöön.

8

”Jason mallissa on ideaa”ASUMISOIKEUS yhdistettynä asumisen yhteisöllisyyteen voisi olla toimiva ratkaisu ikäihmisille laajemmassakin mittakaavas-sa, arvioi Sari Sistonen Kuntarahoituksen rahoitus palveluista.

Jyväskylän Jaso-asuntojen rakentamisen päärahoittajana on toiminut Kuntarahoitus.

– Luonnollisesti uudenlainen asumisoi-keuteen perustuva senioriasumismuoto kiinnosti Kuntarahoitusta, varsinkin kun Jyväskylän kaupunki vahvasti puolsi hanketta. Kuntarahoituksen rooli on erittäin merkittävä sosiaalisen asuntotuotannon rahoituksessa. Voimme rahoittaa kuntien omistamia yhtiöitä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran yleishyödyl-lisiksi nimeämiä yhteisöjä tai hyväksymiä rakennuskohteita, kertoo rahoituspalvelujen

osastonjohtaja Sari Sistonen Kuntarahoi-tuksesta.

Sistonen kävi keväällä 2016 Jason Huh-tasuon Ilona-taloissa paikan päällä tutus-tumassa talon toimintaan ja asukkaisiin.

– Olin vaikuttunut siitä, miten hyvin yhtei-söllisyys Ilonassa toteutuu ja miten asukkaat pitävät toisistaan huolta. Mielestäni Jason kehittämässä asumismallissa yhdistää asumisoikeus ja yhteisöllisyys on ideaa, ja se voi tarjota toimivan vaihtoehdon vanhenevan väestön asumiseen isossakin mittakaavas-sa. Asumisoikeus asumismuotona on tällä hetkellä suunnattu pääsääntöisesti pääkau-punkiseudulle ja suurimpiin kasvukeskuksiin. Sen laajentamista koko maahan kannattaisi harkita, sillä tarvetta löytyy varmasti kaikkial-ta Suomessa, Sistonen pohtii.

Kuntarahoitus on vuoden 2016 alusta kuulunut Euroopan keskuspankin EKP:n valvontaan aiemman Finanssivalvonnan sijaan. Siirtymä on vaatinut Kuntara-hoitusta kiristämään luotonantamisen kriteereitä.

– Teemme jokaisen uuden hankkeen ja uuden toimijan kohdalla taloudellisen ana-lyysin ja sen perusteella teemme päätök-sen hankkeen rahoittamisesta. Taloudel-linen analyysi tehdään tämän jälkeenkin vuosittain. Arvio tehdään kaikista sosiaali-sen asuntotuotannon kohteista ja yhtiöistä, joissa on vakuutena kiinteistökiinnitys ja valtion täytetakaus.

– Painotamme edelleenkin, että rahoi-tuksen hakijalla tulee olla talous vahvalla pohjalla, Sistonen muistuttaa.

lämpimän ruoan, jos oma kokkaaminen ei enää suju. Tai jos kaupungille kampaajalle ei pääse omin voimin, palvelun saa talolle. Halukkaille on aina tarjolla seuraa, jos olo tuntuu yksinäiseltä. Voin vain kuvitella, mi-ten pitkän pennin yhteiskunnan verorahoja ja voimavaroja Jaso-asuminen säästää, kun asukkaat elävät mahdollisimman pitkään omatoimista, aktiivista ja tyytyväistä elämää, pohtii Tuulikki.

Lisätietoa Varttuneiden asumisoikeus­yhdistys Jasosta ja Jaso­asunnoista: jasoasunnot.com

– Olimme aikoinaan myyneet omistus-asuntomme ja muuttaneet tavalliseen asu-misoikeusasuntoon, mutta emme kokeneet taloa viihtyisäksi. Mietimme jo vuokra-asuntoa tai oman pienen kerrostaloasunnon ostamista. Uteliaisuus Jasoa kohtaan heräsi, kun kuulimme Sinikalta uudesta, asumisoi-keusasumista ja yhteisöllisyyttä yhdistävästä ratkaisusta. Jaso-asuntoon pääsi osalliseksi maksamalla 15 prosenttia asunnon hinnasta asumisoikeutena. Meidän kohdallamme se tarkoitti 25 000:a euroa. Jos on myynyt omistusasunnon sitä ennen, loppuraha jää käytettäväksi elämiseen. Voi vaikka matkus-tella ja hankkia elämänlaatua parantavia palveluja, sanoo Tapio Ruosteinen.

Tapio on edelleen aktiivisesti mukana työelämässä, joten Huhtasuon asukkaat valitsivat hänet kyvykkäänä toimen miehenä myös asukastoimikunnan puheenjohtajaksi.

– Varmaan kaksi kolmasosaa talon asuk-kaista käy innokkaasti asukaskokouksissa. Se on hyvä asia. Kokouksissa voi itse kukin ottaa esiin mieltä askarruttavia asioita ja tulla kuulluksi. Alkuvaiheessa ihmisillä oli joskus ärhäköitäkin mielipiteitä, mutta ajan kanssa

on opittu kuuntelemaan toisia ja etsimään yhteisiä ratkaisuja. Pidän kuukausittain vielä ”puheenjohtajan kahvituokion”, jossa voi käydä henkilökohtaisesti puhumassa asiois-ta. Minusta täällä on hyvä yhteishenki. Sekin on hyvä, että jokainen saa silti elää myös omissa oloissaan, jos haluaa, Tapio sanoo.

Tuulikki Ruosteinen arvostaa sitä, että Jaso-taloissa voi kohdata ikääntymisen haas-teet luottavaisin mielin.

– Ennemmin tai myöhemmin voimat vähenevät. Täällä voi hankkia elämäntilan-teeseen sopivia palveluja. Kotiin voi tilata

Ruosteiset eivät vielä tarvitse arkeensa ulkopuolisia palveluja, mutta Jaso-asuminen tekee niiden käyttöönottamisen helpoksi.

9

Ison-Britannian ero EU:sta ei suoraan vaikuta suomalaisiin kuntiin. Toistaiseksi ainoa varma asia on Brexitin luoma yleinen epävarmuus, joka osaltaan vaikuttaa esimerkiksi rahoitusmarkkinoihin.

TEKSTI JA KUVA: H A S S E H Ä R KÖ N E N

Onko Brexit KAUKANA SUOMEN KUNNISTA?

MISTÄ BREXITISSÄ OIKEIN

PÄÄTETTIIN?

Ison-Britannian kansan-äänestyksessä tehty päätös erota EU:sta tarkoittaa

varmasti ainoastaan sitä, että maa poistuu EU:n poliittisista päätöksentekoelimistä. Talouselämän sekä Britannian ja EU:n mui-den suhteiden ja yhteistyön kohdalla Bre-xitin vaikutukset riippuvat siitä, millaisen uuden sopimuksen osapuolet suhteestaan neuvottelevat.

Todennäköisesti suhde tulee olemaan niin sanotun Norjan mallin ja täydellisen EU-eron ääripäiden välimaastossa. Jos Nor-jan ja EU:n suhdetta muistuttava ratkaisu to-teutuu, käytännössä useimmat asiat jatkuvat esimerkiksi yritysten kannalta kuten tähän asti. Jos taas Isosta-Britanniasta tulee täysin EU:n ulkopuolinen valtio, kaupan esteeksi nousee muun muassa tulleja.

MARKKINAT Y Brexit

MITEN ISON-BRITANNIAN ERO EU:STA

VAIKUTTAA SUOMALAISEN KUNNAN ARKEEN?

Suoraan ei juuri mitenkään. Suomalaisen kunnan arki on hyvin kaukana Brexitistä, mutta EU-eron seurannaisvaikutukset saat-tavat välillisesti vaikuttaa kuntiin.

Suurin vaikutus tulee Brexit-päätöksen aiheuttamasta epävarmuudesta. Kukaan ei tiedä, mitä päätös jatkossa tuo tullessaan, ja se lisää epävarmuutta ja empimistä talous-elämässä. Brexit saattaa vaikuttaa suomalai-siin kuntiin rahoitusmarkkinoiden muutos-ten kautta, koska kunnat tarvitse rahoitusta investointeihinsa.

Brexit on vaikuttanut korkoihin ja valuuttoihin. Korot ovat painuneet hieman alaspäin, ja punta on heikentynyt euroa vastaan. Lisäksi Brexit on heikentänyt euroa muita valuuttoja vastaan. Korkojen ja valuuttojen tuleva kehitys riippuu monesta tekijästä.

10

Onko Brexit KAUKANA SUOMEN KUNNISTA?

ERO AIKAISINTAAN 2019

Prosessi Ison-Britannian eroamisesta EU:sta käynnistyy, kun maan hallitus antaa Eurooppa-neuvostolle virallisen ilmoituksen aikeestaan erota unionis-ta. Ilmoituksen arvioidaan tulevan ensi vuoden aikana.

Eroilmoitus käynnistää neuvotte-lut Ison-Britannian ja EU:n uudesta suhteesta, ja neuvottelut on saatava valmiiksi kahdessa vuodessa. Neuvot-teluita voidaan venyttää kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksynnällä.

Ero EU:sta astuu voimaan, kun kaikki unionin jäsenmaat ja EU-parlamentti ovat hyväksyneet uuden sopimuksen unionin ja Ison-Britannian suhteesta.

Todennäköisesti Ison-Britannian suhde EU:n kanssa tulee olemaan

Norjan-mallin ja täydellisen EU-eron välimaastossa.

Jos kunnassa on merkittävä yritys, jolla on kaupankäyntiä Isoon-Britanniaan, silloin valuuttakurssien muutokset kuten punnan heikkeneminen euroon nähden voivat vai-kuttaa kuntaan. Yrityksen toimintaympäris-tön muutokset voivat muutenkin välillisesti tuoda vaikutuksia kuntaan.

Jos kunnalla on suoria sopimuksia brittiläisen rahoitusalan toimijan kuten pankin kanssa, pankin mahdollisuus tarjota palveluja Suomeen heikkenee jatkossa, jos Iso-Britannia jää EU-markkinoiden ulko-puolelle.

MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA BREXITISTÄ VOI

AVAUTUA KUNNILLE?

Jos neuvotteluiden lopputulos on Ison-Bri-tannian poistuminen EU:n sisämarkkinoilta, saarivaltiossa toimivat yritykset saattavat harkita toimintojensa siirtämistä johonkin EU-maahan kuten Suomeen. Esteetön pääsy EU:n sisämarkkinoille on useille yrityksille avainasia.

Isossa-Britanniassa on it-alan teknolo-gian kehitystyötä, ja sillä saralla Suomesta löytyy osaamista, jota tarjota yrityksille. Toi-nen mahdollisesti siirtyvä ala on brittiläinen autoteollisuus, joka on hyvin riippuvainen EU:n sisämarkkinoille pääsystä. Autoteol-lisuus on kansainvälisessä omistuksessa,

minkä voi ajatella heikentävän autoyritysten suhdetta Ison-Britanniaan ja helpottavan muuttopäätöksiä. Suomessa se avaisi mah-dollisuuksia lähinnä Uudellekaupungille, jossa on autoteollisuuden osaamista ja tuotantoa.

Palveluiden kohdalla mahdollinen uutta kotipesää etsivä ala olisi ainakin rahoitusala, jossa Iso-Britannia on iso tekijä. Ainoana pohjoismaisena euromaa-na Suomi olisi varteenotettava vaihtoehto kotipaikaksi Pohjoismaihin suuntautuvalle myynnille.

MILLAISELLA AIKATAULULLA BREXITIN MAHDOL-

LISET VAIKUTUKSET NÄKYVÄT KUNNISSA?

Finanssimarkkinoiden ensireaktio kan-sanäänestyksen tulokseen oli raju, mutta tilanne markkinoilla normalisoitui nopeasti. Brexitin vaikutus talouteen tulee ennen kaikkea epävarmuuden kautta. Luottamus talouteen on toistaiseksi pysynyt lähes en-nallaan euroalueella, mutta laskenut jyrkästi Britanniassa.

Epävarmuus jatkuu niin kauan kuin Britannian EU-eron aikataulusta ja suorista vaikutuksista ei ole varmuutta. Käytännössä se tarkoittaa vähintään paria vuotta.

Suomalaista kuntaa mahdollisesti koskevat vaikutukset tulevat välillisesti ja se

Ekonomisti Roger Wessman näkee Brexitissä Suomelle sekä riskejä että mahdollisuuksia.

voi ottaa aikaa. Kunnissa kannattaa jatkaa normaalia talouden seurantaa ja suunnit-telua.

Juttua varten on haastateltu asiantuntijana ekonomisti Roger Wessmania. Lähteinä myös Helsingin Sanomat ja Yle.

11

TALOUDESTA a Vastuul l isuus

”UUDISTUMAAN PYSTYVÄT VANHAT

TOIMIJAT VOITTAVAT, MUTTA NE, JOTKA

TAKERTUVAT ENTISEEN, KATOAVAT.”

Juha Vanhanen

12

Vastuullinen toiminta tuo

kilpailuetua

O rganisaatioiden yhteiskunta-vastuulla tarkoitetaan vastuu-ta toiminnan vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan, ympäristöön ja sidosryhmiin.

Vastuullisella liiketoiminnalla on kolme ulottuvuutta: taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristön kestävyys.

Liiketoiminta on taloudellisesti kestävää, kun se on kannattavaa. Ympäristön kestävyys täyttyy, kun ympäristö säilyy tuleville suku-polville vähintäänkin yhtä hyvässä kunnossa kuin se on organisaation käytössä ollut. Sosiaalinen kestävyys on hoidossa, kun ihmi-siä kohdellaan kaikin puolin oikeudenmu-kaisesti ja tasapuolisesti; työstä saa kunnon palkan, reilun kohtelun ja työolosuhteet ovat terveelliset ja turvalliset.

Kilpailuetu hyötykäyttöönYritysten ja muiden organisaatioiden vas-tuullisuus on ajankohtainen puheenaihe, vaikka mikään uusi asia se ei ole. Satakunta

Vastuullinen toiminta on käytännön valintoja, jokapäiväistä työtä. Vastuullisuus painaa vaakakupissa, kun yritykset kilpailevat asiakkaista ja sijoittajista – tai kun kunnat houkuttelevat asukkaita ja yrityksiä.

vuotta sitten Suomessakin monet teolli-suuspatruunat huolehtivat työntekijöidensä sosiaalisesta hyvinvoinnista rakentaen heille asuntoja, kouluja ja sairaaloita, perustaen urheiluseuroja ja valistaen viinan vaaroista. Ympäristöä ei riistetty, vaan hakkuut tehtiin maltillisesti ja yrityksen tarvitsemat raaka-aineet otettiin luonnosta tarvetta vastaavasti.

Kestävän liiketoiminnan konsulttiyhtiö Gaia Groupin toimitusjohtaja Juha Vanha-nen kertoo, että sittemmin talouden rakenne on muuttunut. Osake- ja pörssiyhtiöistä on tullut kasvottomia ja vastuullisuuden teema on tavallaan jouduttu keksimään uudestaan.

– 1980–90-lukujen taitteessa yrityksille tuli tarve kertoa omista ympäristövaikutuk-sistaan. 1990-luvun lopussa alettiin puhua corporate social responsibilitysta eli CSR-teemasta, minkä johdosta yritykset alkoivat laajemmin raportoida myös taloudellisista ja sosiaalisista vastuistaan. Vuosituhannen loppupuolella raportointi vahvistui, alkoi tulla kansainvälisiä raportointistandardeja, ja

TEKSTI : M I N N A S A A N O KUVITUS: E I N I S U O M I N E N

13

nyt lähes kaikki yhtiöt jollain tapaa kertovat vastuullisuudestaan.

Työ- ja elinkeinoministeriössä TEMissä yritysvastuuraportoinnista vastaavan Marja Hanskin mukaan raportointi on hyvä väline miettiä vastuullisuusasioita. Lähtökohtana vastuullisuudelle täytyy kuitenkin aina olla itse toiminta. Jo parinkymmenen vuoden ajan TEM on ollut mukana järjestämässä raportointikilpailua, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää vastuullisuutta.

– Ajasta kertoo ehkä se, että kilpailu on nyt suositumpi kuin koskaan, Hanski toteaa.

Vanhanen toivoo, etteivät yritykset tyytyisi vain raportoimaan toiminnastaan, vaan ai-dosti hakisivat vastuullisuudesta kilpailuetua.

– Jos yrityksellä on tehokkaampia ja puh-taampia ratkaisuja käytössään, se voi saavut-taa kilpailuetua. Kun esimerkiksi energiayhtiö myy ainoastaan uusiutuvaa energiaa, erottuu se muista sähkön myyjistä, ja tästä kannattaa kertoa kuluttajille ja sidosryhmille.

Harva jaksaa kuitenkaan paneutua mas-siivisiin raportteihin. Vastuullisuuden viesti olisikin saatava helpommin tavoitettavaksi.

– Vastuullinen liiketoiminta on käytän-nön toimintaa, jokapäiväistä työtä, josta voi kertoa yrityksen tai organisaation verkkosi-vuilla tai esimerkiksi jonkin tarinan kautta somessa, Vanhanen ehdottaa.

Ilmastonmuutos iso draiveriKestävän kehityksen ja vastuullisuuden ideologia on levinnyt maailmanlaajuisesti. Vastuullisuutta on edistetty kansainvälisillä sopimuksilla alkaen YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssin tuloksena syntyneestä kestävän kehityksen peruskirjasta vuodelta 1992. Erityisesti Eurooppa on toiminut edel-läkävijänä vastuullisuusteemoissa.

Vastuullinen toimintatapa tuo uutta liiketoimintaa globaalisti, tulevaisuudessa yhä enemmän. Kestävään liiketoimintaan siirty-minen ei kuitenkaan tapahdu nopeasti, mutta toteutuu pitkällä tähtäimellä askel kerrallaan.

– Kun taloudelliset ajat ovat hyvät, on kestävillä toimilla ja puhtaammilla teknolo-gioilla kysyntää, huonoina aikoina ne jäävät vähemmälle, Hanski huomauttaa.

Kestävän liiketoiminnan liikkeelle pa-nevia voimia, draivereita, on useita. Yhtenä tärkeimmistä Hanski ja Vanhanen pitävät ilmastonmuutosta.

– Oman olemassaolomme varmistami-seksi ilmastonmuutoksen torjuminen on iso draiveri, Hanski sanoo.

Vanhanen kertoo sidosryhmäkyselyjen osoittavan samaa. Hänen mukaansa rahoi-tusvirrat tulevat lähivuosina ohjautumaan uudella tavalla, kun ilmastonmuutosta aletaan torjua tosissaan.

YRITYKSILLE?

Juha Vanhanen: Pitkällä tähtäimellä se on yrityksen arvolle ja arvon nousulle olennainen asia. Lyhyellä tähtäimellä panostukset vastuulliseen liiketoimintaan saattavat tuoda yritykselle lisäkustannuksia.

Marja Hanski: Se voi tarkoittaa kannattavampaa liiketoi-mintaa esimerkiksi sitä kautta, että yritys saa säästöjä huolehtimalla työntekijöiden hyvinvoinnista ja ympäristöstä. Vas-tuullinen yritys on haluttu työnantaja ja saa helposti rekrytoitua työntekijöitä.

TYÖNTEKIJÖILLE?

Juha Vanhanen: Ihmisille on entistä tärkeämpää, että heidän tekemällään työllä on merkitystä ja positiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan; ympäristön parantamista, tulosta ja veroeuroja, joilla voidaan kehittää yhteiskunnan toimintaa ja hyvinvointia.

Marja Hanski: Se tarkoittaa ihmisoikeuskysymyksistä huolehtimista, työturvallisuutta, työtervey-den hoitoa ja koko työhyvinvointia. Nuorille vastuullisuusasiat ovat tärkeämpiä kuin vanhemmille.

KANSALAISILLE?

Juha Vanhanen: Se tuo talouden liikkumavaraa ja mah-dollisuuksia tulonsiirroilla huolehtia heikommista. Ennen kaikkea saasteeton ympäristö ja puhdas luonto ovat ihmisten hyvinvoinnille olennaista.

Marja Hanski: Hyvinvoiva ja kannattava yritys tuo lisää verovaroja ja sitä kautta hyvinvoin-tia kansalaisille. Kannattavat yritykset luovat työpaikkoja ja uusia työmah-dollisuuksia ja pystyvät osallistumaan hyväntekeväisyyteenkin.

Mitä vastuullinen liiketoiminta tarkoittaa

14

”VASTUULLISTA LIIKETOIMINTAA EI PIDÄ

AJATELLA VAIN OMAN KOTIPESÄN KUNTOON

LAITTAMISENA, VAAN ENNEN KAIKKEA TAPANA SAADA

KILPAILUETUA.” Juha Vanhanen

JUHA VANHANEN on kon-sulttiyhtiö Gaia Groupin toimitusjohtaja. Hänellä on vahva tausta ener-

gia-alalla ja hän on toiminut yli 50 energiayhtiön konsult-

tina. Viime vuosina Vanhanen on toiminut ak-tiivisesti finanssisektorilla, jossa vastuullinen liiketoiminta ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat alkaneet korostua.

”Omalla työlläni haluan edistää kestävän liiketoiminnan syntymistä sekä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tasapainoa.”

MARJA HANSKI on työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies vastaten yhteiskunta- ja yritysvastuuraportoinn-

ista. Aiemmin Hanski on toiminut useiden yritysten

johtoryhmän jäsenenä. Hän on vastannut niin lakiasioista, viestinnästä kuin henkilöstöstäkin. Hanski on ollut myös muutaman yhtiön hal-lituksessa sekä konsultoinut yrityksiä hyvästä hallintotavasta.

”Oman työni kautta pyrin lisäämään tietoisuutta yritysten yhteiskuntavastuusta. Pääsanomani on, että yhteiskuntavastuun pitää olla osa yrityksen kokonaisuutta ja lähteä johtamisesta.”

– Rahoitussektori nousee keskeiseen rooliin, kun tarvitaan isoja investointeja puhtaaseen energiaan ja veteen. Investoin-teja seuraavat teknologiatoimittajat, jotka tuottavat uusia ja puhtaampia ratkaisuja.

Esimerkiksi hiilikaivoksista ja hiili-yhtiöistä, yleensäkin hiili-intensiivisiltä toimialoilta raha pakenee ja ohjautuu puhtaampiin teknologioihin ja uusiutuvaan energiaan, joita alalle tuovat uudet pelurit. Uudistumaan pystyvät vanhat toimijat voit-tavat, mutta ne, jotka takertuvat entiseen, katoavat.

Kuluttajat kehityksen ohjaimissaKaikkein suurimpana, vahvistuvana draiveri-na, Vanhanen pitää kuluttajien kysyntää.

– Kuluttajien valta on suurempi kuin koskaan. Mitä enemmän he haluavat ostaa kestäviä tuotteita, sitä enemmän tulee voi-maa niiden markkinoihin.

Hanskin mukaan myös vahvojen kan-salaisjärjestöjen ylläpitämät ihmisoikeus-kysymykset ohjaavat kehitystä. Hän puhuu globaalista omastatunnosta.

– Kun tiedetään enemmän elinoloista maailman eri puolilla, halutaan hyvinvointia jakaa myös heikommissa asemissa oleville.

Väestön kasvu ja hupenevat luonnon-varat suuntaavat resursseja uudenlaiseen

15

MILLAISIA NÄKEMYKSIÄ Juha Vanhasella ja Marja Hanskilla on kuntien yhteiskuntavas-tuusta ja sen kehittämisestä?

– Jokainen kuntalainen arvostaa sitä, että kuntalaisia kohdellaan reilusti ja oikeudenmu-kaisesti, kunnan ympäristö on puhdas ja talous kunnossa, Vanhanen sanoo.

– Investoinneista päättäessään kunta voi tarkistaa, tulevatko kestävän kehityksen kolme elementtiä täytetyiksi: onko päätös taloudelli-sesti kannattava, johtaako se parempaan ym-päristön tilaan tai ainakin minimoi vaikutukset, ja onko päätös kuntalaisille reilu ja tasa-arvoinen?

Hanski uskoo, että niin kunnat kuin niiden omistamat yhtiötkin toimivat vastuullisesti, mutta kuntalaisten on vaikea saada niiden

toiminnasta tietoa.– Toivoisin tässä kohdin lisää avoimuutta.

Täyttävätkö esimerkiksi hankintayksiköt omassa toiminnassaan samat sosiaalisten kriteerien vaatimukset, joita ne edellyttävät niiltä yrityksiltä, joilta hankintoja kuntaan teke-vät? Ilmeisesti on niin, että vastuullisuudesta kertominen vaatisi kunnilta lisää resursseja ja panostamista tiedottamiseen.

Vanhanen peräänkuuluttaa yrityksiä hankki-maan kilpailuetua vastuullisella liiketoiminnal-laan. Voivatko myös kunnat saada kilpailuetua vastuullisella toiminnalla?

– Ilman muuta, Vanhanen vastaa. – Maailmalta on lukuisia esimerkkejä kun-

nista, jotka ovat profiloituneet edelläkävijöiksi

esimerkiksi ympäristöasioissa. Kunta, jossa on puhdas ja hyvin hoidettu ympäristö, sosiaali - ja terveyspalvelut hoituvat ja veroäyri on kohtuullinen, houkuttelee asukkaita. Ja heitä seuraavat yritykset. Elementit vahvistavat toisiaan ja syntyy positiivinen kierre. Kuntien kyky houkutella asukkaita on varmasti iso tule-vaisuuden trendi, sillä ihmiset haluavat asettua sinne, missä on hyvä asua ja elää.

Samaa mieltä on Marja Hanski.– Vastuullisuuteen panostamalla kunnan

kilpailukyky ja kannattavuus paranevat.– Panostaminen yhteiskuntavastuuseen

kunnissa on vielä varsin ohutta, mutta potentiaalia niillä siihen kyllä on, Vanhanen summaa.

Kuntien yhteiskuntavastuun kehittämisessä potentiaalia

”VASTUULLISUUDEN PITÄÄ KULKEA LÄPI KOKO ORGANISAATION JA OLLA MYÖS YLIMMÄN JOHDON

AGENDALLA, JOTTA SE OLISI OSA ORGANISAATION STRATEGIAA.”

Marja Hanski

taloudelliseen toimintaan. Raaka-aineita ei ole enää varaa tuhlata ja kierrättäminen tulee kannattavaksi.

Trendit elävät ajassaEri aikoina ja eri toimialoilla korostuvat erilaiset vastuullisuuden trendit, jotka saattavat vaih-della nopeastikin. Muistissa ovat median esiin nostamat aiheet happosateista, Itämeren saas-tumisesta ja otsonikadosta. Viime aikoina esillä ovat olleet pankki- ja rahoitussektorin Panama-paperit ja Talvivaaran ympäristövahingot.

– Ihmisoikeudet, verotus, raportointi, Hans-ki luettelee tämän ajan trendejä.

– Verotus ja verojalanjälki tulevat varmasti olemaan pitkään pinnalla. Ihmisoikeuksissa on paljon töitä, eivätkä ympäristökysymykset-kään häviä mihinkään, hän jatkaa.

Iso trendi vastuullisessa liiketoiminnassa tällä hetkellä on ilmastonmuutoksen torjumi-nen. Tulevaisuudessa Vanhanen uskoo sosiaa-lisen vastuullisuuden näkökulman korostuvan.

– Automaatio, digitalisaatio ja robotisaatio tulevat muuttamaan työn luonteen täysin. Ihmistyön määrä vähenee ja työn merkitys nousee julkisessa keskustelussa isoksi kysy-mykseksi, hän ennustaa.

16

o KUNTAVAIKUTTAJA TUTUKSI

Millainen työura sinulla on takanasi?Olen työskennellyt lähes koko urani Seinäjoen kaupungin palveluksessa. Ensin toimistopäällikkönä, sitten kaupungin-kamreerina ja nyt rahoitusjohtajana. Vas-taan kaupungin talouspalveluista, joihin kuuluvat taloushallinnon lisäksi myös tieto- ja materiaalihallinto. Keskeinen osaa omaa työnkuvaani ovat myös kaupungin konsernitalouden hallinta ja rahoitus.

Seinäjoen kaupungin kehityksessä on hienoa olla mukana. Kaupunki on kasva-nut luonnollisen kasvun ja kuntaliitosten kautta, ja toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Kaupungin organisaatio on hyvä työyhteisö.

Miten Seinäjoen kaupungilla menee?Seinäjoella menee hyvin. Kaupunki on noussut valtakunnallisesti siihen sarjaan johon se maakunta- ja kasvukeskuksena kuuluu. Viime aikoina olemme menesty-neet erityisesti kaupunkien yrittäjämyön-teisyyttä ja vetovoimatekijöitä tutkittaessa.

Kuntaliitokset ovat antaneet oman kasvusykäyksensä Seinäjoelle. Kaupun-gissa on yli 60 000 asukasta ja vuosittainen väestökasvu on 600–800 asukasta eli yli prosentin vauhtia.

Mikä on parasta Seinäjoessa?Seinäjoki on toimiva kaupunki. Olemme pi-täneet kaupunkilaisten peruspalvelut hyvä-tasoisina talouden haasteista huolimatta.

Meillä on kattavat kulttuuri-, vapaa-ajan ja liikuntapalvelut. Seinäjoella on musiikkiopisto ja kaupunginorkesteri, tasokas kaupunginteatteri, hyvät liikun-tapalvelut ja erinomainen seuramenestys mm. jalkapallossa, salibandyssä ja amerik-kalaisessa jalkapallossa. Ne ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä ja lisäävät kaupunki-laisten viihtymistä.

Mikä on Seinäjoen isoin haaste?Kasvukeskuksen kipupisteenä on palvelu-jen kysynnän kasvu: verokertymä ei tahdo pysyä kasvun vauhdissa. Investointi-tarpeet ovat selvästi omaa tulorahoitusta

isompia kun uusi, syntyvä ikäluokka on vuosi toisensa jälkeen suurempi kuin edellinen. Vaikka Seinäjoen ikäpyramidi on suomalaisittain melko terve, niin myös vanhusten absoluuttinen määrä kasvaa ja luo paineita palvelukysyntään.

Mikä seinäjokisia tällä hetkellä puhuttaa?Kesätapahtumat leimaavat Seinäjokea, ja tämä vuosi oli todellinen supervuosi. Pro-vinssirock, Tangomarkkinat ja Vauhtiajot keräsivät yleisöä. Asuntomessut järjes-tettiin Seinäjoella ja niillä kävi 130 000 vierasta. Puurakentamisen ja eteläpoh-jalaisuuden teemoihin pohjautunut messualue sai erinomaista palautetta. Messualueen kaikki kohteet on myyty, mikä on hyvä indikaattori alueen kasvu-johteisuudesta.

Mitkä ovat Seinäjoen johtamisen seuraavien vuosien isot linjat?Sote-uudistuksen jälkeisessä tilan-teessa on varmistettava kaupungin kasvun ja menestymisen edellytykset. Laadimme parhaillaan uuden Seinä-joen uutta strategiaa. Sote-ratkaisu on suomalaisille kunnille jättimäinen muutos, eikä sen vaikutuksia vielä tie-detä. Strategiassa tulevat korostumaan elinvoiman ja kasvun turvaamiseen liittyvät kysymykset ja kaupungin vastuulle jäävät peruspalvelut.

Mitä toivot yhteistyöltä Kuntarahoituksen kanssa?Kuntarahoituksen kanssa yhteis-työ on sujuvaa ja ammattimaista. Rahoitusratkaisujen pohtimiseen ja rahoitussalkun analysointiin saa hyvää palvelua: en ole vielä löytänyt kysymystä, johon en olisi saanut Kuntarahoituksesta vastausta.

Toivon Kuntarahoituksen roolin pysyvän jatkossa vähintäänkin nykyisen kaltaisena. Maakunnille ja kunnille on varmistettava edullisen rahoituksen väylä. Kuntarahoitus on tärkeä tekijä myös kilpailun säilymisen kannalta.

KUKA?Aaro HonkolaKOULUTUS: Ekonomi ja kauppatieteiden maisteriSYNTYMÄPAIKKA: KauhavaNYKYINEN KOTIKUNTA: SeinäjokiSYNTYMÄVUOSI: 1952

TE

KS

TI:

SO

ILI

HE

LM

INE

N K

UV

A:

TU

UK

KA

KIV

IRA

NT

A Aaro Honkola rahoitusjohtaja, Seinäjoki

17

120

100

80

60

40

20

0

2011

6772

8390

95

107

20122013

20142015

06/2016

Luottoluokituslaitos Moody’s laski kesäkuussa ensin Suomen valtion ja sen seurauksena Kuntarahoituksen

ja Kuntien takauskeskuksen luottoluoki-tusta parhaasta mahdollisesta Aaa-luokas-ta luokkaan Aa1. Moody’sin perusteluna oli hidas talouskasvu ja velkaantuneisuu-den kasvu.

Kuntarahoituksen oman organisaa-tion ja toiminnan kannalta merkittävä muutos oli vuoden 2016 alussa voimaan tullut siirtyminen Euroopan keskuspankin EKP:n suoran valvonnan alaiseksi. Tämä on asettanut yhtiön riskienhallinnalle, raportointitoiminnalle ja prosessien mää-rämuotoisuudelle uusia vaatimuksia.

Panostuksia palvelutarjoaman kehittämiseenLainarahoituksen lisäksi Kuntarahoituk-sen leasingrahoitus lisää suosiotaan myös isoissa investoinneissa kuten kiinteistöissä. Kiinteistöleasingin hinnoittelu on hyvin lä-hellä lainarahoituksen hintatasoa, ja tarjoaa asiakkaille vaihtoehtoisen rahoitusmuodon. Kuntarahoituksen leasingkanta oli kesäkuun lopussa 226 miljoonaa euroa, kun se vuo-denvaihteessa oli 187 miljoonaa euroa.

Epävarmuus jatkuuSuomen talouden hitaana jatkunut kasvu sekä sote- ja maakunta-uudistuksen käytännön ratkaisujen odottaminen ovat vaikuttaneet vahvasti Kuntarahoituksen toimintaympäristöön vuoden 2016 alkupuolikkaalla. Tästä huolimatta rahoitusta myönnettiin viimevuotista enemmän ja tulos säilyi hyvällä tasolla.

PUOLIVUOSIRAPORTTI

Kuntarahoitus on tuonut markkinoille myös uusia palveluja ja rahoitustuottei-ta. Rahoitussalkun hallintaan kehitetty monipuolinen ja joustava Apollo-palvelu on ensimmäisten asiakkaiden käytössä ja sen toiminnallisuuksia kehitettiin alku-vuonna tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden palautteen ja kehittämistoiveiden mukaan. Palvelua laajennetaan jatkuvasti uusiin asiakkuuksiin.

Huhtikuussa 2016 lanseerattu Kunta-rahoituksen vihreä rahoitus on monella tavoin edelläkävijä Suomen rahoitusmark-kinoilla. Sen uskotaan lisäävän kuntasekto-rin ympäristöpanostuksia, sillä vihreä laina ja vihreä leasing ovat asiakkaille muuta rahoitusta edullisempia. Hankkeiden soveltuvuuden vihreän rahoituksen viite-kehykseen arvioi ulkopuolisista asiantun-tijoista koostuva arviointiryhmä.

Vihreiden hankkeiden varainhankinta tehdään kohdennetuilla joukkovelkakirja-lainoilla eli vihreillä bondeilla, joista ensimmäinen suunnitellaan laskettavaksi liikkeeseen vuoden 2016 aikana. Kesäkuun lopussa Kuntarahoitus oli myöntänyt vihreää rahoitusta 325 miljoonan euron edestä.

Henkilöstömäärän kehitys

Tammi-kesäkuussa 2016 uusia lainoja nostettiin lähes

1,5 miljardia euroa. Viime vuoden alkupuoliskolla

vastaava luku oli noin 1,17 miljardia euroa.

18

ALKUVUOTTA 2016 leima-si Kuntarahoituksen toi-

mintaympäristössä jatkuva muutos. Sote- ja maakunta-

uudistuksen lopulliseen sisäl-töön, toteutustapaan ja vaikutuksiin liittyvä sumuisuus ei voi olla heijastumatta koko kuntakenttään. Koko Euroopan tasolla Ison-Britannian päätös erota Euroopan unionista heikentää olennaisesti koko maanosan talouden näkymiä ja lisää epävakautta.

Kuntarahoituksen liiketoimintaan asi-akkaiden toimintaympäristön epävarmuus on vaikuttanut yllättävän vähän. Vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla asemamme

oman asiakaskuntamme keskuudessa on vahvistunut edellisvuodesta.

Kuntarahoitus-konsernin liikevoitto oli 68,8 miljoonaa euroa, missä on laskua edellisvuoteen 12,1 prosenttia. Liikevoiton laskuun vaikuttivat erityisesti viranomaisille maksettavat valvonta- ja vakausmaksut, yhtiön toimintaympäristön muutosten aihe-uttama toimintakulujen kasvu sekä käypään arvoon arvostettavien rahoituserien nega-tiiviset arvostukset. Kuntarahoitus siirtyi vuoden 2016 alussa Euroopan keskuspan-kin, EKP:n valvontaan.

Yhtiön tase jatkoi kasvuaan ja nousi 35,9 miljardiin euroon. Hyvä tulos ja vahva tase

hyödyttävät ennen kaikkea asiakkaitamme ja omistajiamme. Niiden avulla pystymme täyttämään omistajien meille määrittele-män tehtävän eli rahoituksen jatkuvuuden turvaamisen asiakkaillemme kaikissa markki-naolosuhteissa. Ne helpottavat toimintaa pankkisääntelyn paineissa sekä auttavat säilyttämään sijoittajien silmissä vahvan ase-mamme yhä epävarmemmassa maailmassa.

Merkittävän yhteiskunnallisen roolimme takia meillä Kuntarahoituksessa on myös iso vastuu. Pyrimme vaikuttamaan kaikin tavoin siihen, että voimme rahoittaa myös uusien maakuntien sote-hankkeita, ja että kunnat uudessa roolissaan ovat investointi kykyisiä.

30.6.201631.12.201530.6.2015

Vähimmäisomavaraisuusasteen kehitys

1,9% 3,15% 3,19%

VÄHIMMÄISOMAVARAISUUSASTE eli leverage ratio on yksi uudistuneen pankkisääntelyn keskeisistä tunnusluvuista. Basel III -säännöstöön perustuva vähimmäisomavaraisuus-astevaatimus tulee voimaan vuonna 2018. Vaatimuksen tasoa ei ole vielä julkistettu, mutta Kuntarahoitus varautuu kolmen prosentin vaatimukseen.

Kuntarahoitus on valmistautunut vähimmäisomavarai-suusasteen täyttämiseen sekä parantamalla toiminnan kannattavuutta että laskemalla syksyllä 2015 liikkeeseen ensisijaiseen lisäpääomaan luettavan niin kutsutun AT1-pääomalainan.

Kaikki muut luottolaitosten vakavaraisuudelle asetetut vaatimukset Kuntarahoitus on täyttänyt selvästi jo pitkään.

TOIMITUSJOHTAJA PEKKA AVERIO:

Korkokate (milj. euroa)

Liikevoitto (milj. euroa)

Uusi luotonanto (milj. euroa)

Uusi varainhankinta (milj. euroa)

Taseen loppusumma (milj. euroa)

Ydinpääoma (CET1)

Ensisijainen pääoma (T1) (milj. euroa)

Omat varat yhteensä (milj. euroa)

Ydinpääoma (CET1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

Ensisijainen pääoma (T1) suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

Omat varat yhteensä suhteessa riskipainotettuihin eriin, %

97,5

68,8

1 495

4 249

35 850

727,1

1 074,5

1 074,5

45,33

66,99

66,99

30.6.2016

172,2

151,8

2 687

7 297

33 889

686,3

1 033,8

1 068,8

41,49

62,49

64,61

31.12.2015

84,1

78,3

1 173

4 518

33 693

647,5

647,5

682,5

30,12

30,12

31,75

30.6.2015Konsernin avainluvut

19

JOHAN SIGGE,

KOMMUN INVEST,

RUOTSI

”Kommun­invest lan­

seerasi Ruotsissa KI­Finansiksi

nimetyn palvelun jo vuonna 2013.

Kehitimme ohjelman ensimmäisen version yhdessä ranskalaisen, taloushallinnon IT­järjestelmiin erikoistu­neen Finance Activen kanssa.

Kun palvelu julkaistiin Ruotsissa, sen otti muutaman kuukauden aikana käyttöön noin

Mitä yhteistä on Apollolla, KI-Finansilla ja KBN Finansilla? Käytännössä ne ovat yksi ja sama palvelu. Pohjoismaiset kuntarahoittajat tarjoavat samaan tekniseen ratkaisuun perustuvaa rahoitussalkun hallinta- ja analyysipalvelua. Ominaisuuksia hienosäädetään maittain asiakaskunnan tarpeiden mukaan.

TEKSTI : S O I L I H E L M I N E N

KUVAT: S A M I L A M B E R G

Pohjoismaiset voimat yhdistyvät ASIAKKAIDEN EDUKSI

PALVELUT R APOLLO

50 asiakasta. Nyt täysversiota käyttää jo 150 ruotsalaisorganisaatiota. Lisäksi niin kutsu­tulla kevytversiolla on 30–40 käyttäjää.

Ruotsissa oli selvä tarve tällaiselle palvelul­le. Aiemmin kunnat seurasivat rahoitussalkku­jensa kokonaisuutta excel­taulukoiden avulla.

Toimivan työkalun antaminen asiakkai­den käyttöön avasi tulvaportit: uusia ideoita syntyy jatkuvasti, kun ohjelman käyttäjät keksivät lisää tapoja hyödyntää sisältöä. Käytettävyyden parantuminen on synnyt­tänyt lukemattomia jatkokehityspyyntöjä ja ehdotuksia uusista toiminnallisuuksista.

Osa asiakkaiden toiveista on sellaisia, joita olisimme muutenkin toteuttaneet,

mutta osa – vaikkapa varallisuudenhallin­tajärjestelmän lisääminen palveluun – on tullut jatkokehitystiekartalle asiakaspalaut­teen takia.

Järjestelmän kehittäminen ja uusien toiminallisuuksien lisääminen asiakkaiden toiveiden mukaan on hauskaa työtä. Samalla asiakkaiden tyytyväisyys kokonaispalve­luumme on noussut dramaattisesti.Parempien analyysityökalujen avulla asiakkaat voivat tehdä parempia päätöksiä. Kestää vielä muutaman vuoden ennen kuin näemme kunnolla, mikä merkitys palvelulla onkaan rahoitusmarkkinoille ja yksittäisille asiakkaille.

20

Pohjoismaiset voimat yhdistyvät ASIAKKAIDEN EDUKSI

MIKÄ APOLLO?Apollo on helppokäyttöinen, tietoturvallinen pilvipalvelu joka ei vaadi asennuksia.

Ominaisuudet• Kaikki rahoitussopimukset

yhdessä palvelussa• Markkinainformaatio• Rahoitussalkun analysointi ja

vaihtoehtoisten ratkaisujen simulointi

• Elinkaaren hallinta ja raportointi• Konsernitason rahoitussopi-

musten hallinnointi

Lisätietoja Apollosta: www.kuntarahoitus.fi/apollo

Apollo on suomalaiselle

kuntasektorille aivan uudenlainen

palvelu.

JARLE BYRE,

KOMMUNAL­

BANKEN, NORJA

”Olemme tehneet kaksi

vuotta yhteistyötä Kuntarahoituksen,

Kommuninvestin ja Finance Activen kanssa

norjalaisen version, KBN Finansin kehittämi­sessä. Yhteistyö on sujuvaa ja avointa.

Toimme palvelun Norjan markkinoille tänä keväänä. Kaikki maakunnat ja suurin osa kunnista ovat jo ottaneet palvelun käyttöönsä, joko täysversiona tai karsitumpana kevytver­siona. Asiakkailla on erilaisia analyysitarpeita, mutta useimmat asiakkaat haluavat enem­män toiminnallisuuksia tarjoavan täysversion.

Asiakkaat pitävät erityisesti KBN Fi­nansin helppokäyttöisyydestä ja selkeästä navigoitavuudesta.

Norjassa suurimmat jatkokehitysodo­tukset kohdistuvat dokumentaatiomallin kehittämiseen. Jatkossa lainoihin liittyvä dokumentaatio asiakkaiden ja Kommu­nalbankenin välillä tulee kulkemaan KBN Finansin kautta.

Kolmen pohjoismaan yhteistyössä meil­lä on riittävästi resursseja kehittää palvelu­alustaa. Asiakkaat tulevat hyötymään siitä merkittävästi.

OKKO ROSTEDT,

KUNTARAHOITUS,

SUOMI

” Suomessa Apollo on

tuotu asiakkai­den käyttöön

vaiheittain tämän vuoden alusta alkaen.

Kuntarahoituksen nelihenkinen Apollo­tiimi vastaa siitä, että palvelun kehityspolku vastaa suomalaisten asiakkaiden tarpeita. Tällä hetkellä parannetaan palvelun ole­massa olevia toiminnallisuuksia ja otetaan edelleen käyttöön uusia. Esimerkiksi takausten ja vastavakuuksien käsittelyn voi jatkossa tehdä Apollossa.

Palvelun sisältöä on räätälöity eri mais­sa hieman erilaisiin tarpeisiin. Apollon keskeinen ero muiden pohjoismaisten rahoittajien versioihin on korkotukilainan sisällyttäminen palveluun.

Suomessa myös palvelun käyttöönotto on ollut hiukan erilainen kuin naapu­rimaissa. Meillä palvelu on lanseerattu vaiheittain. Jokainen uusi asiakas tutus­tutetaan palveluun yksitellen, kun muissa maissa käyttökoulutukset on järjestetty isommille ryhmille.

Apollo on suomalaiselle kuntasekto­rille aivan uudenlainen palvelu. Yhteistyö

pohjoismaisten kumppanien kanssa laajentaa näköaloja ja antaa käsityksen siitä, miten voimme kehittää palvelua vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin.

Näen Apollossa valtavasti mahdolli­suuksia. Jatkokehityksellä ei oikeastaan ole rajoja.

Apollon, KI-Finansin ja KBN Finansin kehittäjät ideoivat palvelujen jatkokehityspolkuja kesällä Tukholmassa.

21

Yhteisistä tavoitteista hyvinvointi-kuntayhtymäksi

TEKSTI : T U I J A H E I K K I L Ä KUVAT: I S T O C K P H O T O J A S A M I L A M B E R G

PHSOTEY on tuottavuudeltaan maan sairaanhoitopiirien kärkikaartia. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kuntayhtymän keskussairaalaa rakennetaan ja peruskorjataan 200 miljoonalla eurolla. Alueella ymmärretään yhteistyön voima, eikä sote-uudistuskaan siksi pelota.

ASIAKKAAT a PHSOTEY22

puoli miljoonaa, melkein yhdeksän pro-senttia enemmän kuin 2014. Viime vuoden liikevaihto oli 410 miljoonaa euroa. Valtakun-nallisissa vertailuissa PHSOTEY:n tuottavuus on rankattu maan 20 sairaanhoitopiirin kärkikaartiin, ja maakunta on sote-kustan-nuksiltaan Suomen edullisin tarveindeksiin verrattuna.

Miten tällaiseen menestykseen päästään?

Sote pitää varpaillaanTimo Louna työskentelee Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtajana. Seutu on Lounalle tuttu: hän on Lahdessa syntynyt ja varttunut Hollolassa. Ennen PHSOTEY:n pestiä maa- ja metsätaloustieteiden maisteri työskenteli Keuruun kaupunginjohtajana. Kunta-alan johtamiskokemusta hänellä on yli 20 vuotta.

PHSOTEY:n leipiin Lounan houkutteli hyvä, iso organisaatio ja kiinnostava työsarka.

– Sote-kenttä on tällä hetkellä melkoisessa muutoksessa ja myllerryksessä. Siinä riittää haastetta itse kullekin, Timo Louna sanoo.

Valmisteilla oleva sote-uudistus on ollut tekeillä yli kymmenen vuotta. Linjaukset ovat muuttuneet moneen kertaan, eikä valmista ole vieläkään. Se kuitenkin tiedetään, että uudistus edellyttää uudenlaista yhteistyötä ja työnjaon kehittämistä sairaanhoitopiireissä ja niiden välillä.

– Kentällä joudutaan suunnittelemaan monia asioita lainsäädännöllisen epävar-muuden vallitessa. Ennen eduskunnan päätöstä on vaikea arvioida, mitä uhkia ja mahdollisuuksia sote-uudistus tuo. Toistai-seksi täytyy pyrkiä tekemään tehtävissä olevat ratkaisut nykypohjalta, ensisijaisesti alueen asukkaita kuunnellen ja käytettävissä olevilla voimavaroilla.

Tässä vaiheessa PHSOTEY:n kannalta on suotuisaa se, että sosiaali- ja terveysmi-nisteriö listasi toukokuussa Päijät-Hämeen

”Asiakkaan etu on erityisessä fokuksessa.

Toiminnot yhdistämällä pystytään tuottamaan

entistä parempia palveluita.”

Timo Louna

Kesäisessä Lahdessa tavoi-tellaan pariakymmentä lämpöastetta. Päijänne ja Vesijärvi kimaltavat purjehti-joita houkuttaen. Päijät-Häme on valmis hellimään kesäsääs-

sä niin yli 20 000 kesämökkinsä vieraat kuin vakiasukkaansa.

Päijät-Hämeen muodostaa yhdeksän kuntaa: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollo-la, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä. Kesäkuun lopussa yhteenlaskettu väkiluku oli yli 200 000.

Maakunnassa on yksi seutukunta, Lahti. Kesäkuun lopussa kasvussa olevassa kau-pungissa asui jo 120 000 henkeä. Suomen kaupungeista Lahti on nyt kahdeksanneksi suurin. Sen tämän vuoden tammi-kesäkuun väestölisäys oli Lahdelle suurin Tilastokes-kuksen väestömuutosten julkaisuhistoriassa eli vuoden 2004 jälkeen.

Kasvava ja kehittyvä alue tarvitsee toi-mivan terveydenhuollon. Siitä pitää huolen tällä hetkellä 12 kunnan alueella ja noin 212 000 asukkaan hyväksi toimiva Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, lyhyesti PHSOTEY.

Kuntayhtymä syntyi 2007. Siitä alkaen mo-nitoimialainen PHSOTEY on tuottanut kaikkia kuntien vastuulla olevia sote-palveluita ja niihin liittyviä tukipalveluita. Tällä hetkellä sii-hen kuuluvat omistajina kaikki Päijät-Hämeen kunnat, Uudellamaalla sijaitsevat Pukkila ja Myrskylä sekä kymenlaaksolainen Iitti, joka siirtyy Päijät-Hämeeseen vuoden 2019 alusta. Tuolloin Pukkila ja Myrskylä puolestaan vaih-tavat Uudenmaan sote-alueeseen.

”Siinä on hyvä emäntä, joka paljon tekee ja vähän syö”, linjaa päijäthämäläinen sanon-ta. PHSOTEY toimii sen mukaan. Yli 4 200 työntekijällään se on maakunnan suurin alan toimija ja työnantaja. Vuonna 2015 Päijät-Hämeen keskussairaalassa oli käyntejä noin

keskussairaalan niiden 12 sairaalan jouk-koon, joissa säilyy laaja ympärivuorokauti-nen päivystys.

– Se takaa, että tekemämme investoinnit kantavat myös tulevaisuudessa.

Yhdessä tehden parempaa ja taloudellisemminYksi syy PHSOTEY:n menestykseen on alueen koko. Päijät-Häme on maakuntana kompakti: alue on suhteellisen pieni, väkeä ja taajamia on paljon, etäisyydet ovat lyhyitä. Toinen syy on yksi iso sairaala. Kolmas on ennakointi ja kaukonäköisyys.

23

”Aiemman sosiaalihuolto-, perusterveydenhuolto- ja erikoissairaanhoito -jaottelun sijaan haemme nyt uudenlaisia palvelu-muotoja. Ihmisiä ei pallotella yksiköstä toiseen.”Timo Louna

– Uskon, että olemme kärkijoukossa siksi, että täällä on jo varhain nähty tarve käsitellä kaikkien soteen liittyvien toimintojen tuotta-mista yhtenä kokonaisuutena, tavoiteltu yhtä aikaa ratkaisua palveluiden tarjoamiseen ja taloudellisuuteen. On ymmärretty, että pienissä kunnissa ja taajamissa ei yksin ole mahdollista tehdä kaikkea, vaan palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti kump-panuuden kautta, asukkaiden parhaaksi. Tavoitellut edut on saavutettu verkostoitu-malla, yhteisillä resursseilla ja realistisuudel-la. Sote-uudistuksessa pyritään toimintojen yhdistämiseen, mutta täällä niin on tehty jo pitkään.

Lisäksi ensi vuoden alusta PHSOTEY:n kenttä muuttuu, kun Lahti ja Hollola sekä kolme muuta kuntaa siirtävät myös sosiaali- ja perusterveydenhuoltonsa kuntayhtymään ja Sysmä puolestaan siirtyy siitä pois. Vuo-desta 2007 PHSOTEY hoitanut peruspalvelut kuuden nykyisen kunnan osalta, joten 2017 alusta se hoitaa kymmenen kunnan tervey-denhoidon.

Kuntayhtymän perussopimuksen muut-taminen johtaa uuden hyvinvointikuntayh-tymän perustamiseen. Muutoksen myötä PHSOTEY:n henkilöstömäärä kasvaa noin 8 000:een, kun nyt kuntien palveluksessa olevat terveydenhoitoalan ammattilaiset vaihtavat työnantajaa.

– Asiakkaan etu on erityisessä fokuk-sessa. Toiminnot yhdistämällä pystymme tuottamaan entistä parempia palveluita. Olemme kehittäneet kliinistä asiakaspalve-lua tukevia lääketieteellisiä palveluja muut-tamalla esimerkiksi laboratoriopalvelut, kuvantamisen ja lääkehuollon maakunnalli-siksi. Erinomaisesta on vaikeampi parantaa kuin huonosta, mutta ehkä saavutamme myös lisää säästöjä.

Uusi kustannustehokas palveluverkko tulee koostumaan lähi- ja yhteisistä palve-

luista, jotka tuotetaan monituottajamallilla tasalaatuisina ja keskitetysti ohjattuina. Etuja ovat peruspalveluiden ja yhdenvertaisuuden vahvistuminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Toimintojen yhdistämisen myötä palve-luita tarkastellaan ja ryhmitellään myös eri ikäryhmien ja elämäntilanteiden mukaan.

– Aiemman sosiaalihuolto-, perustervey-denhuolto- ja erikoissairaanhoitojaottelun sijaan haemme nyt uudenlaisia palvelumuo-toja. Esimerkiksi tänä vuonna akuuttipäivys-tyksessä on käynnistynyt yksikkö, joka keskit-tyy hoitamaan ikäihmisten päivystystarpeita. Näin ihmisiä ei pallotella yksiköstä toiseen.

Leipähampaana keskussairaalaPäijät-Hämeen keskussairaala Lahdessa on kuntayhtymän suurin yksikkö. Maamme toiseksi suurin keskussairaala on Suomen parhaimmistoa, lähes yliopistosairaaloiden veroinen, maan tuottavimpia ja noin 3 000 ammattilaisen työpaikka.

– Olemme onnistuneet kehittämään keskussairaalan päivystystoimintaa tukemaan poikkeuksellisen laajan valikoiman erikoisalo-ja. Näin voidaan hoitaa vaativiakin tapauksia jatkotoimenpiteineen, ja tarve ohjata potilaita muihin sairaaloihin on pieni. Keskellä Päijät-Hämettä sijaitseva laajan päivystyksen sairaa-la on suuri etu alueen asukkaille toipumisen ja jopa eloonjäännin kannalta.

Keskussairaalan ensimmäinen osa val-mistui 1976, ja sen jälkeen on useissa vaiheis-sa rakennettu uutta ja korjattu vanhaa. Viime vuoden vaihteessa valmistuivat apteekki- ja lääketoimintaa varten uudet tilat ja sydän-keskuksen tilat peruskorjattiin.

– Eihän 40-vuotias rakennus enää kaikilta osin tue nykysairaalan toimintoja. Paljon on peruskorjattu, mutta jotkin tilat ovat jo malliltaan sellaisia, että ne eivät vastaa tulevaisuuden tarpeita. Niinpä tulevina vuosina puretaan, rakennetaan ja peruskorjataan tiloja niin, että vuonna 2025 meillä on moderni sairaala, jolla pärjätään pitkän aikaa.

Investointina hanke on iso.– Tämän hetken arvio on 160 miljoonaa eu-roa. Lisäksi tietojärjestelmiin ja irtaimistoon sijoitetaan 40 miljoonaa, joten seuraavan kymmenen vuoden aikana investoimme keskussairaalaan 200 miljoonaa euroa.

Pitkään jatkuneen taloudellisen taantu-man aikana myös kuntasektori on joutunut kiristämään reippaasti vyötä.

– Investointien kannattavuutta on pitänyt tietysti arvioida tarkkaan, samoin kuin valti-ollisen sote-uudistuksen mahdollisia vaiku-tuksia kiinteistöihin, niiden omistukseen ja hinnoitteluun. Perusteellista keskustelua on käyty ja käydään edelleen, mutta kuntayh-tymän jäsenten selkeä viesti on, että ne haluavat pitää keskussairaalan kilpailukykyi-senä ja näyttävät rakentamissuunnitelmille vihreää valoa.

24

Investointien tueksitarvitaan tietoaUlkopuolinen apu ja asiantuntemus ovat kullanarvoisia vieraan pääoman rahoitusta otettaessa.

– Yksinkertaisimmillaan kilpailutetaan se, kuka edullisimmin lainaa. Näin isoista summista puhuttaessa rahoitustekninen asiantuntemus on tärkeää siinä vaiheessa, kun valmistaudutaan kilpailuttamiseen ja järjestellään hankitun rahoituksen hoitamis-ta. Hyvät neuvot ovat tarpeen, jotta osataan toimia järkevästi.

Kun takaisinmaksuaika on pitkä, ehtivät tilanteet muuttua.

– Silloin on hyvä, että kyseisessä ympäris-tössä toimivat rahoitusratkaisut on mietittyinä jo alkuvaiheessa. Elinkaariajattelun mukaisesti pitkävaikutteiset menot pitää pystyä laske-maan loppuun saakka. Omistajat haluavat sel-keää tietoa perusteluineen: nykyisillä faktoilla laskettuna vaihtoehdot ovat nämä. Trendit ja riskit arvioidaan. Päätökset joudutaan teke-mään epävarmuuden vallitessa, mutta mah-dollisimman hyvin nykytietoihin perustuen.

Kuntarahoitus on Lounalle tuttu ja merkittävä toimija jo aiemmista hankkeista

ja kuntasektorin työpaikoista, samoin kuin konserniin kuuluva tytäryhtiö Inspira.

– Olen kokenut Kuntarahoituksen aktiivi-suuden ja innovatiivisuuden myönteisenä. Siellä ollaan kiinnostuneita palvelemaan ja tunnetaan kuntasektorin reunaehdot. Inspira tuottaa lisäarvoa tarjoamalla tarvittavaa materiaalia päätöksenteon tueksi.

Osaamisella ja monipuolisuudella asukkaiden hyvinvoinnin vuoksiEnnusteiden mukaan Päijät-Hämeen väkilu-ku kasvaa edelleen maltillisesti. Asukkaiden keski-iän nousulla on omat vaikutuksensa alueen sote-sektoriin.

– Täytyy toivoa, että asukkaat olisivat kaikenikäisinä hyväkuntoisia ja mahdolli-simman terveitä, jotta palveluiden tarve olisi mahdollisimman vähäinen. Pystyäksemme vastaamaan muuttuviin palvelutarpeisiin joudumme tulevaisuudessa tekemään oma-toimista asiakaspalvelua varten digitalisaati-oon liittyviä investointeja.

Tärkeä osa onnistumista on myös vire, jolla organisaatio vie asioita eteenpäin.

– Olemme keskittyneet työntekoon ja asiakaspalveluun. Jatkuva kehittämisen

kulttuuri yksiköissä on olennainen osa hen-kilökunnan päivittäistä työtä ja pitkälle vietyä vastuunjakoa: ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään vähän. Henkilökunta on esimer-kiksi suunnittelemassa uusia toimitiloja. Näin syntyy omaa työtä hyödyntäviä, toimivia ratkaisuja. Se onkin luonut tänne tosi hyvän hengen ja maineen, jonka avulla on helppoa saada uusia tarvittavia osaajia ja pätevää hen-kilökuntaa.

Millainen organisaatio PHSOTEY on kymmenen vuoden kuluttua?

– Se palvelee ja toimii kokonaisvaltaisesti ja vähintään maakunnan alueella asukkaiden kumppanina kaikissa sosiaali-, terveys- ja hy-vinvoinnin asioissa ja tuo työtä ja toimeentu-lon yhtymän palveluksessa oleville. Parhail-laan käynnissä oleva voimien yhdistämien tulee olemaan asukkaiden kannalta hyödyl-linen, ja uskon, että organisaatiomme pärjää monipuolisuudellaan ja osaamisellaan.

Ihannesairaalan Louna näkee arkisena ja käyttäjilleen läheisenä.

– Siellä olo koetaan kuin ruokakaupassa kävisi: tarvitsemansa saa nopeasti, helposti ja laadukkaasti, ja paikka tuntuu miellyttävältä, vaikka joutuukin hoidattamaan vaivaansa.

Timo Louna luotsaa sosiaali- ja terveysyhtymää vastaamaan entistä paremmin asukkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin.

25

TEKSTI : J A A N A KO S U N E N KUVA: S A M I L A M B E R G

Lukujen murskaamisen mestari

Yöunia en ole menettänyt, mutta myönnän kyllä, että kun sopimuksia esimerkiksi uuden moottoritien

valmistumisesta tehdään sen perusteella, miltä oman excelin laskelmat näyttävät, niin tuplatsekkaukset tulee tehtyä, Määttä nauraa.

Pelkkä lukujen lumo ei Määtälle ole koskaan kuitenkaan riittänyt. Jo opis-keluaikana hän huomasi, että korkojen kehittymisen tai osakkeiden seuraamisen sijaan hän kaipasi työhönsä konkretiaa. Sitä, että näkee, kun ensimmäiset autot kaartavat vastavalmistuneelle moottori-tielle. Tai kun iso koulurakennus avataan ja sisään syöksyy meluava lapsijoukko.

– Kummasti se motivoi, kun omin silmin saa nähdä syyn, jonka vuoksi on sietänyt deadlinen tuomaa puristusta. Ja vaikka ex-celin summat hirvittävätkin, juuri ne tuovat työhöni sopivasti haastetta. Tunnen, että työlläni on yhteiskunnallista merkitystä, kun tuloksena syntyy sairaala tai koulu.

Määttä on viihtynyt Inspirassa jo kah-deksan vuotta. Nykymittapuun mukaan siis jo liian pitkään samassa työpaikassa. Tyytyväistä miestä eivät tällaiset väitteet hetkauta.

– Minkäs teet, kun viihdyt: kun on työorientoitunut, kiva ja tiivis jengi, jossa jokaisella on tilaa kehittyä omalla alallaan, niin miksi pitäisi lähteä?

Kaikki hankkeet yhtä tärkeitäMäättä on saanutkin edetä omaa polkuaan, analyytikkoharjoittelijasta projektipäälli-kön tehtäviin. Nyt hänen vastuullaan ovat paitsi investointien taloudellinen mallin-taminen, myös rahoituksen suunnittelu ja järjestäminen. Lukujen murskaamisen – eli avaamisen – lisäksi projektien vetäjän vastuu on tarkoittanut myös matkustamista pitkin ja poikin Suomea sekä paljon mie-lenkiintoisia asiakastapaamisia.

– Minulle on luontevaa olla ihmisten kanssa. Pääsen hyvin asiakkaiden kanssa samalle aaltopituudelle ja ymmärrän hei-dän tarpeitaan, hän pohtii ja lisää:

– Olen kotoisin Rovaniemeltä. Kontakti ihmisiin eri puolella Suomea on syntynyt helposti, kun on itsekin kotoisin pääkau-punkiseudun ulkopuolelta.

Tällä hetkellä Määttää työllistävät erityisesti koko Suomea myllertävät sote-hankkeet, mutta suurimpia onnistumisen hetkiä hän on kokenut mittasuhteiltaan valtavien moottoritietyöhankkeiden parissa.

Silti Määttä kertoo suhtautuvansa kaikkiin projekteihin yhtä vakavasti ja sa-malla tarmolla. Puolitoista vuotta kestänyt Hamina–Vaalimaa-moottoritiehanke on yhtä tärkeä kuin kolmen kuukauden sairaa-laprojekti. Pääasia, että työn jälkeen asiakas on tyytyväinen.

– Janoan onnistumisen fiilistä. Välillä toki täytyy myös pysähtyä; ison projektin jälkeen yhteinen closing on henkisestikin tärkeä.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteitaNiin työurallaan kuin vapaallakin Määttä on aina karttanut suorinta ja helpointa reittiä. Opiskelupaikkansa hän valitsi aikoi-naan siksi, että tiesi rahoitusalan suuntau-tumisvaihtoehdon olevan sisäänpyrkijöille kaikkein vaikein. Nuoruuden harrastuksen, telemark-laskun, pohjoisen mies valitsi, koska halusi tehdä jotain eksoottista. Myös maastopyöräilyn haasteellisuus sytytti.

– Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on elämässä riittänyt. Seitsemän katkennutta luuta kertonee jotain, hän nauraa.

Nyt hillitön vauhdinhurma on asettunut uusiin mittasuhteisiin, kun Määttä on isä. Alle vuoden ikäisen tyttären kasvaminen ja kehittyminen jaksaa ihmetyttää päivästä toiseen. Pian 3-vuotiaan pojan etenemistä seuratessa taas ymmärrys omia vanhempia kohtaan on kasvanut melkoisesti.

– Sitä niin haluaisi suojella omaa las-taan, mutta on tainnut poika tulla isäänsä – semmoista vauhtia hän jo eteenpäin viilettää. Yhtä kova taitaa olla itseään telo-maankin. Silti on upeaa seurata, miten noin pieni jaksaa jo juosta pallon perässä sem-moisella innolla, Määttä toteaa, äänessään aimo annos isän ylpeyttä.

Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran projektipäällikkö Tuomas Määttä murskaa työkseen. Ei sydämiä – vaikka sekin tältä lempeältä Lapin mieheltä kyllä sujuvasti onnistuisi – vaan lukuja. Sellaisia lukuja, joissa nollia saa pyöritellä numerojonon jatkoksi yhden jos toisenkin.

TYÖN ÄÄRESSÄ H Tuomas Määttä26

KUKA?Tuomas Määttä• Ikä 32 vuotta.• Asuu Espoossa vaimonsa, kahden

lapsensa ja koiransa kanssa. • On asunut eri puolella Suomea:

Rovaniemellä, Vaasassa, Oulussa, Espoossa, Helsingissä, Ivalossa ja Haminassa.

• Kulkee työmatkansa pyörällä. Viikonloppuisin ajaa noin sadan kilometrin lenkin.

• Työskenteli Inspirassa jo ennen valmistumistaan, vuodesta 2008. Teki myös pro gradu -työnsä Inspiralle.

• Entinen telemark-laskija: kilpaili lukioikäisenä miesten maajouk-kueessa. Saavutti maailmancupin pistesijoja ja oli nuorten MM-kisoissa seitsemäs.

• Legenda kertoo, että pohjois-maisten kuntarahoittajien yhteis-tapaamisessa hän haastoi norja-laiset kollegansa kilpalaskuun ja voitti – takaperin laskien. Määttä ei myönnä, mutta ei kielläkään tarinan todenperäisyyttä.

SOTE-INVESTOINNIN KANNATTAVUUS SYNTYY YDINTOIMINNAN TEHOSTUMISESTA

Sote-sektorilla on valmistelussa tällä hetkellä valtava määrä sairaala- ja terveyskeskushank-keita. Kyseiset investoinnit ovat yhteismääräl-tään miljardeja euroja seuraavan viiden vuoden aikana. Yksi Inspiran tärkeimmistä palveluista juuri nyt onkin näiden hankkeiden kannattavuu-sanalyysien toteuttaminen.

Merkittävä sairaalainvestointi voi olla kooltaan pitkälti yli sata miljoonaa euroa. Pitemmällä ai-kavälillä ylivoimaisesti suurimmat kustannukset koituvat kuitenkin sairaalan seinien sisällä ta-pahtuvasta toiminnasta ja henkilöstön palkoista.

Investointien arvioinnissa onkin keskeistä var-mistaa, että investoinnin ansiosta toiminta tehos-tuu maksimaalisesti. Sen myötä merkittävänkin sairaalainvestoinnin takaisinmaksuaika on lyhyt.

KATSO VIDEO Miksi olet Kuntarahoitus-

konsernissa töissä?

Tuomas, Heli ja Päivi kertovat: vimeo.com/170164068

27

Kaikissa EU-maissa toimii pian julkinen rahoituslaitos, sanoo Euroopan julkisten rahoituslaitosten liiton pääsihteeri Marcel Roy.

TEKSTI : M A R J A M A R T I K A I N E N

KUVAT: S A M I L A M B E R G

Julkinen rahoittaja TASAPAINOTTAA MARKKINOITA

TYYPILLISTÄ JULKISELLE RAHOITUKSELLE• yhteiskunnallinen missio• ei voiton maksimointia• tiukka kohdentaminen

VARAINHANKINTA € EAPB

yrityksiä tai infrastruuktuurin rakentamista. On myös jäseniä, jotka tekevät normaalia pankkitoimintaa ja sen lisäksi myöntävät kehityslainoja, Roy kertoo.

Liiketoimintamalli eri maissa riippuu paikallisista olosuhteista, mutta pääidea on sama. Rahoittajilla on selkeä missio, ne eivät toimi maksimoidakseen voittoa ja niiden myöntämillä lainoilla on poikkeuksellisen pieni riski.

EAPB-verkoston yhteistyö on sen jäsenille erittäin hyödyllistä.

– Koska jokainen toimija on erilainen, on myös paljon erilaisia tapauksia ja ratkaisuja. Tämä auttaa myös muita löytämään sopivia tapoja ja uusia instrumentteja rahoitukseen. Palaute on arvokasta. Usein omassa maassa on vain 1–3 julkista rahoittajaa, joten bench-marking ja kokemusten vaihtaminen ilman EAPB:n kaltaista toimijaa olisi vaikeaa, Roy sanoo.

Euroopan julkisen pankkisektorin äänitorven EAPB:n pääsihteerin Marcel Royn mukaan julkisten rahoituslaitosten määrän kasva-minen johtuu niiden tehokkaasta

toimintamallista. Talouskriiseissä on huo-mattu, että julkisilla pankeilla on markkinoita tasapainottava vaikutus. Ne takaavat asiak-kailleen rahoituksen saannin vaikeinakin aikoina ja estävät luottoromahduksen.

Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen on syntynyt monia julkisen sektorin paikallisia rahoittajia esimerkiksi Irlantiin, Portugaliin, Kroatiaan, Ranskaan ja Espanjaan. Parhail-laan valmistellaan kehityspankin perusta-mista Maltalle. Julkisia rahoittajia tarvitaan Royn mukaan normaaleissakin oloissa ja noususuhdanteissa. Ne tuovat lisää tarjontaa ja siten kilpailua julkisen sektorin rahoituk-seen.

– Toimivassa markkinataloudessa on aina hyödyllisiä ja välttämättömiä projekteja, jot-ka eivät saa riittävää rahoitusta liikepankkien kautta. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun kyseessä on pitkän tähtäimen projekti.

– Klassinen esimerkki ovat start-upit, joiden rahoittamisessa pankkien olisi voitava

luottaa taloudellisiin laskelmiin ja saada selvyys tuottavuudesta. Tätä ei aloittavilla yrityksillä useinkaan ole, joten päätelmät täytyy tehdä muiden seikkojen perusteella, Roy sanoo.

Hän painottaa, että julkiset pankit eivät vä-hennä yksityistä rahoitustoimintaa. Julkisilla on oma erityistehtävänsä, jolla halutaan varmistaa, että yhteiskuntaa hyödyttävät hankkeet tulevat kunnolla rahoitetuiksi kohtuullisilla ehdoilla.

Kuntarahoittajat yleisiä PohjoismaissaRoyn mukaan julkiset rahoittajat ovat keske-nään hyvin erilaisia. Kullakin toimijalla on oma fokuksensa ja bisnesmallinsa.

Suomessa Kuntarahoitus on kuntien ja valtion omistama julkinen rahoittaja, joka hankkii rahoitusta kansainvälisiltä pääoma-markkinoilta kilpailukykyiseen hintaan. Sen rahoituksen avulla rakennetaan kunnille kou-luja, päiväkoteja, sairaaloita ja kohtuuhintaisia asuntoja, parannetaan julkista liikennettä ja infrastruktuuria.

– Kuntarahoituksen tyyppinen kuntasekto-rin varainhankkija on hyvin yleinen Pohjois-maissa ja Keski- ja Länsi-Euroopassa. Peräti kolmasosa EAPB:n jäsenistä kuuluu tähän ryhmään.

– Joissakin maissa yleisempiä ovat perin-teisemmät kehityspankit, jotka rahoittavat pk-

28

Kuntarahoituksen kaltaiset toimijat

varmistavat rahoituksen saatavuuden ja

tuovat lisää kilpailua julkisen sektorin

rahoitusmarkkinoille.

PANKKIKRIISIT liittyvät yleensä lamaan tai kriisiin, joka laukaisee luottotappioaallon. Pankkikriisin on usein katsottu aiheutuneen holtittomasta luotonannosta. Rajoittaakseen pankkisektorin ylivelkaantumista EU haluaa ottaa käyttöön kolmen prosentin vähim­mäisomavaraisuusasteen, joka asettaisi perälaudan lainanannolle. Vähimmäisomava­raisuusasteella kuvataan rahoituslaitoksen ensisijaisen pääoman ja sen kokonaisvarojen suhdetta.

EAPB haluaa julkisten pankkien ryhmälle erityissääntelyn, koska niiden liiketoimin­tamalli on erilainen ja luottoriski on paljon vähäisempi kuin liikepankeilla.

Jos kolmen prosentin vähimmäisoma­varaisuusaste koskee myös julkisia rahoit­tajia, näillä olisi olemassa kolme vaihtoehtoa, sanoo EAPB:n pääsihteeri Marcel Roy.

– Voidaan pääomittaa, mikä lisää kustan­nuksia. Voidaan myös vähentää rahoituksen määrää, mikä on sekin huono vaihtoehto. Tai voidaan lisätä riskioperaatioita, mikä ei myös­kään ole tarkoituksenmukaista.

Royn mukaan julkiset rahoituslaitokset ovat osoittaneet voimansa juuri vaikeina ai­koina. Kuntien, pk­yritysten, infrastruktuurien ja sosiaalisen asuntotuotannon rahoitukses­sa niillä on merkittävä rooli. Tällaisia inves­tointeja Euroopassa tarvitaan juuri nyt.

EUROOPAN julkiset rahoittajat ovat ainakin osittain julkisen sektorin omistamia. Ne jakautuvat pääosin kahteen pääluokkaan: osa keskittyy rahoittamaan nimenomaan julkista sektoria, osa puolestaan sellaisia yksityisen sektorin kohteita, joiden rahoituksen varmis­taminen vaatii julkisen sektorin tukea.

Kuntarahoituksen kaltaiset toimijat hank­kivat rahoitusta julkisen sektorin tarpeisiin. Ne varmistavat rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa ja tuovat lisää kilpailua julkisen sektorin rahoitusmarkkinoille.

Toinen julkisten rahoittajien pääryhmä kes­kittyy riskialttiiseen yritysrahoitukseen kuten pk­sektorin kasvuyrityksiin, joiden saattaa olla vaikeaa löytää rahoittajia liikepankeista.

Julkisille halutaan erityissääntelyKahdentyyppisiä julkisia rahoittajia

MIKÄ EAPB?Euroopan julkisten pank­

kien ja rahoitus järjestöjen liittoon kuuluu 34 julkista

pankkia ja rahoitusjärjestöä 15 maasta.

EAPB:n jäsenten yhteen­laskettu tase on noin 3 500

miljardia euroa, työntekijä­määrä 190 000 ja osuus

Euroopan rahoitus­markkinoista noin

15 prosenttia.

29

KANSAINVÄLISILLÄ markkinoilla eletään mielenkiintoisia aikoja. Nyt jännätään USA:n presidentin­vaaleja, mutta alkulaukaus

syksyllä odotettavissa oleviin markkina­heilahteluihin oli kesäkuinen Brexit.

Hyvin harva todella uskoi, että britit lopul­ta päättäisivät irtautua Euroopan unionista. Itse esimerkiksi tapasin kansanäänestysvii­kolla suuren joukon eri pankkien edustajia, joista kukaan ei osannut odottaa toteutunut­ta tulosta.

Brittien äänestystulos on osoitus siitä, että jotkut kysymykset saattavat olla aivan liian monitahoisia ja kompleksisia kansanäänes­tyksellä päätettäviksi. Brexit oli lopputulema siitä, että muutamalla vääristellyllä, mutta hedelmälliseen maaperään uponneella väitteellä saatiin aikaan maanvyörymäinen asennemuutos.

Monelle britille leave vote oli yleinen protesti, pahanmielenilmaus, joka ei varsi­naisesti edes suuntautunut EU­jäsenyyteen. Äänestyksen lopputulos oli näille äänestä­jille ikävä yllätys: eihän tässä näin pitänyt käydä? Ei muiden pitänyt äänestää samalla tavalla!

Brexit on seurausta populismin noususta ympäri Eurooppaa. Kansanäänestystä EU­erosta vaaditaan myös Ranskassa, Hollannis­sa, Italiassa, Tanskassa ja Ruotsissa.

Ensishokin laannuttua ja markkinoiden palauduttua lähelle alkutilaa monet ovat jo ehtineet julistaa, että Brexitin vaikutukset jäävät vähäisiksi. Se ei pidä paikkaansa.

Brexitin seuraukset Britannialle ovat lähes kauttaaltaan negatiivisia. Se on jo johtanut poliittiseen kriisiin kummassakin pää­puolueessa. Se lisää sisäistä polarisaatiota vahvistamalla Skotlannin ja Pohjois­Irlannin irtautumisvaatimuksia ja kasvattaa maan alueellisia talouseroja.

Entä mikä tulee olemaan eron vaikutus Ison­Britannian bruttokansantuotteeseen? Odotettavissa on merkittävä pudotus: keskuspankin ennusteita on laskettu peräti talouskriisin aikaa alemmaksi. Britanni­assa harkitaan tämän seurauksena myös pankkien vähimmäisomavaraisuusasteen laskemista.

Brexit tulee hidastamaan talouden elpymistä Keski­Euroopassa. Meillä suorat vaikutukset eivät ole yhtä merkittäviä, mutta päätös merkitsee Suomelle heikentyviä vientinäkymiä. Kunnille tämä tarkoittanee heikkeneviä talousnäkymiä.

Vaarassa on myös Lontoon asema maailman finanssialan keskuksena. Osa pankkijäteistä on jo alkanut siirtää toiminto­jaan Lontoosta. Ketjureaktiona varoitellaan myös Lontoon alueen kiinteistöjen hintojen laskusta.

Brittihallitus ei ole vielä jättänyt eroilmoitustaan, ja lopullisen Brexit­sopimuksen sisältöä voidaan vasta arvailla. EU toisaalta haluaa minimoida Brexitin vaikutukset omalle vientiteollisuudelleen ja Britannian taloudelle, mutta toisaalta eroehdoista halutaan tehdä niin tiukat, etteivät ne ainakaan houkuttelisi uusia maita eropohdintaan.

Kuntarahoitukselle markkinoiden epävarmuuden lisääntyminen korostaa entisestään varainhankinnan ajoituksen kriittisyyttä. Bondien liikkeeseenlaskuissa markkinoilletulon oikea aikaikkuna käy kapeammaksi.

Kuntarahoituksen tarkoituksena oli laskea tänä syksynä liikkeeseen uusi viitelaina. Brexitin jälkeisen markkinakehityksen epävarmuuden takia teimme heinäkuussa päätöksen minimoida riskiä ja hankkia tarvittavat varat hyvissä ajoin. Erinomaisesti onnistunut miljardin dollarin viitelaina oli osoitus oikeasta ajoituksesta. Jatkossa täl­laisia onnistumisia on entistäkin vaikeampi saavuttaa.

Esa KallioKirjoittaja on Kuntarahoituksen varatoimitus johtaja, joka vastaa yhtiön toiminnasta kansainvälisillä pääoma­markkinoilla.

Brexitistä ei ole paluuta

KOLUMNI H Esa Kal l io

Ensishokin laannuttua ja markkinoiden palauduttua lähelle alkutilaa monet ovat jo ehtineet julistaa, että Brexitin vaikutukset jäävät vähäisiksi. Se ei pidä paikkaansa.

30

Sote-uudistus ei pelota

Jason malliOma tupa, jaettu ilo Vastuullinen toiminta tuo kilpailuetua

3/2016

KUNTARAHOITUKSEN ASIAKASLEHTI

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä:

Kunta- rahoituksen

puolivuosi -tulokset s. 18

g

Kolmen askeleen polku verkkokyselyyn 1. Mene osoitteeseen www.mcipress.fi/huomisentekijat

2. Merkitse numerosarja 553421.

3. Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla lähetä-painiketta.

Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua Otavamedia OMA:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden. Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2016. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 1.1.2017. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. Kevään lukijapalkinnon Pelago-polkupyörän voitti HIMA-lehden lukija Johanna Virtanen.

Kerro mielipiteesi lehdestä ja

osallistu arvontaan.

Arvonnan voittaja saa valita 150 euron edestä Otavan syksyn uutuuskirjoja.

Kuntarahoitus Oyj on taseella mitaten Suomen kolmanneksi suurin rahoituslaitos.

Sen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio, ja se on olennainen osa suomalaisen

yhteiskunnan taloudellista perusrakennetta.

Kuntarahoituksen tase on lähes 36 miljardia euroa. Yhtiön varainhankinta tehdään

pääosin kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta. Kuntarahoituksen varainhankinnalla on

Kuntien takauskeskuksen takaus.

Kuntarahoituksen tehtävänä on turvata kuntien investointien ja valtion tukeman

sosiaalisen asuntotuotannon rahoitus kilpailukykyisesti kaikissa markkinatilanteissa.

Yhtiön asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät, niiden määräysvallassa olevat

yhtiöt sekä yleishyödylliset asuntoyhteisöt. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen

tarjoamilla rahoitusratkaisuilla sosiaalisia ja yleishyödyllisiä kohteita, esimerkiksi

päiväkoteja, kouluja, asuntoja ja sairaaloita sekä muita kunnallisia investointeja.

Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut

Inspira Oy.

Lue lisää: www.kuntarahoitus.fi

KUNTARAHOITUS 31

TIESITKÖ TÄMÄN KUNTARAHOITUKSESTA?

Saksalainen DZ Bank on arvioinut, että Kuntarahoitus kuuluu

valtioon rinnastettavien SSA-liikkeeseenlaskijoiden joukossa parhaaseen viidennekseen, kun

arvioidaan sen toimintaa kestävän kehityksen näkökulmasta.

INSPIRAN KIINTEISTÖARVIOINTI

Tarvitsetko apua kuntasi kiinteistöjen arvonmääritykseen?

Kiinteistöjen arvon määrittäminen voi olla tarpeen kestävän taloudenhallinnan näkökulmasta, kiinteistöomistusten yhtiöittämisen

tai muiden rakennejärjestelyjen vuoksi tai esimerkiksi vuokraus- ja myyntijärjestelyjen markkinaehtoisuuden varmistamiseksi.

Kuntarahoituksen tytäryhtiöllä Inspiralla on ainutlaatuista osaamista kuntien käyttämien toimitilojen todellisen arvon määrittelemisestä.

Kysy lisää asiantuntijoiltamme!

www.inspira.fi