Harto Pönkä, 28.10.2013

Sosiaalinen media haastaa opetuksen kehittämiseen

1. Johdatus sosiaaliseen mediaan

2. Miten somea opetukseen?

3. Some-palvelujen harjoittelua

4. Opettajien ryhmät ja verkostot

Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

Lähde: Fred Cavazza, http://www.fredcavazza.net/2013/04/17/social-media-landscape-2013/, CC-BY-ND

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

Lähde: http://news.cnet.com/8301-1023_3-57536659-93/zuckerberg-in-10-years-folks-will-share-1000-times-what-they-do-now/

• Noin 38 % suomalaisista on Facebookissa.

• 13-64-vuotiaista n. 55 % on Facebookissa.

• 50 %:in käytön raja on nyt n. 45-vuotiaissa. Eli tätä nuoremmista ikäluokista vähintään 50 % käyttää Facebookia.

• Facebookin käyttö kasvaa yhä.

Tietoa arvioinnista ja tarkemmat tulokset: http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/ (arvio 23.2.2013)

Facebookissa on n. 2,1 milj. suomalaista

Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

Suomalaisnuoret käyttävät Facebookia monipuolisesti: eivät pelkästään tykkäämiseen, vaan ennen muuta viestintään.

Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

Suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat Facebook, YouTube, IRC-Galleria, Blogger, Twitter, Instagram,

Google+, Tumblr, Kuvake.net ja Suomi24.

Ihmiset ovat klikkauksen päässä toisistaan.

Sosiaaliset verkostot

Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja verkoston eri klustereiden välille.

Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa.

Kiinteät ryhmät kierrättävät joskustarpeetontakin tietoa.

Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia.

Sosiaalisissa verkostoissa on erilaisia suhteita, kuten: kaveruus, seuraaminen, tykkääminen, osallistuminen samoihin keskusteluihin jne.

Vahvoja sidoksia syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri.

Ulkopuolisilla ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.

Kuvassa suomeksi kirjoittavat tweettaajat (63632 tunnusta), lähde: http://www.finnishtwitter.com/graph/ (02/2013)

Sosiaaliset merkitykset kotisivuilla

Kuvakaappaukset: http://www.aamulehti.fi/

Tieto leviää verkoston kauttaHenkilö A julkaisee jakaa uutta

sisältöä verkostolleen (esim. linkki, kirjoitus, kuva, video)

• Jokainen käyttäjä arvioi ja suodattaa sisältöä• Mitä useampi kaveri välittää saman sisällön, sitä parempi se todennäköisesti on.• Mitä useampi linkittää saman sisällön tai tykkää samasta sisällöstä, sitä

suositummaksi se nousee ns. sosiaalisissa hakukoneissa.

Verkkoyhteisössä yhteisöllinen toiminta keskittyy sen ytimeen ja ryhmiin.

Lähde: http://www.orgnet.com/community.html

Lurkkaajat, jopa yli 60%

Pienet kaveriklusterit

Yhteisön ydin (ja sisäpiiri)

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi

Sosiaalisen median toimintatapoja

Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen

Avoin yhteistyö

Uuden tiedon luominen yhdessä

Sosiaaliset merkitykset

Toimintakulttuuri muutos

Auttaminen ja yhteinen etu

Tietolähteiden jakaminen

Toimintakulttuurin kehittyminen

Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen

muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät

tietotyön tuottavuutta.(EVA:n Suora yhteys)

Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä

pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.

(EK:n Oivallus)

”

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

1. Johdatus sosiaaliseen mediaan

2. Miten somea opetukseen?

3. Some-palvelujen harjoittelua

4. Opettajien ryhmät ja verkostot

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä

• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta

• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen

• Verkkoyhteisöt = osaamisen kehittäminen osallistumalla yhteisöjen toimintaan

• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen

Sosiaalinen media yksilön tukena

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Mistä henkilökohtainen oppimisympäristösi rakentuu?

Sosiaalinen media opetuksen tukena

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

Yhteisöllinen tiedonrakentelu

• Tavoitteellista työskentelyä käsitteellisten luomusten, kuten suunnitelmien ja teorioiden, luomiseksi. (Scardamalia & Bereiter, 2003, 2005)

• Yhteisöllinen tiedonrakentaminen on ongelmalähtöistä: tavoitteena on yhteisen ongelman ratkaiseminen.

• Keskustelujen aikana oppijat joutuvat selittämään (ulkoistamaan) omia ajatuksiaan. Tästä on hyötyä sekä heille itselleen että muille oppijoille. (Lehtinen, 2003)

• Vastavuoroinen opettaminen ja oppiminen: ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.

Kun puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta

verkossa, kyse on ryhmistä.

http://purot.net/

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BYLisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.

• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.

• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai tutkivan oppimisen mallin mukaisesti

• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

Ilmiöpohjainen opetus

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Sosiaalisen median palveluita

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

Kurssiblogit

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

http://docs.google.com/

Yhteisöllisiä dokumentteja

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat

http://popplet.com/

http://www.pearltrees.com/

Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina

http://www.slideshare.net/

Jaetut esitykset

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

Visuaaliset linkkikokoelmat

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Muutos ”perinteiseen” verratttuna

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

Kokemukset esiin!

1. Miten olet käyttänyt somea opetuksessa?2. Miten voisit käyttää somea jatkossa?

Tehkää muistiinpanot wikiin: http://koulutus.purot.net/reisjarvi_keskustelu

Lähde: Anne Rongas, 2013, https://docs.google.com/presentation/d/1tTQieP-6LWb-YutFfHY_dY0u9IeD9NXBDZwY32u9aKY/edit (CC-BY-SA )

1. Johdatus sosiaaliseen mediaan

2. Miten somea opetukseen?

3. Some-palvelujen harjoittelua

4. Opettajien ryhmät ja verkostot

Google Drive – vapaata harjoittelua

Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

Google+ - ominaisuudet tutuiksi

Testaa Google+:n yhteisöä: https://plus.google.com/communities/115125422413189200514

Testaa Google+:n yhteisöä: https://plus.google.com/communities/115125422413189200514

TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia

Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012

Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU

56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet

Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!

1. Johdatus sosiaaliseen mediaan

2. Miten somea opetukseen?

3. Some-palvelujen harjoittelua

4. Opettajien ryhmät ja verkostot

http://twitter.com/hponka

http://www.tweetdeck.com/

• Verkostoidun kiinnostavien ihmisten kanssa• Mitä se on:

– yhden tai kahden suuntainen seuraaminen– yhteiset kiinnostuksen aiheet yhdistävät– osallistun keskusteluihin– saan tietoa– välitän tietoa– jaan tietoa– lähden mukaan verkoston ”yhteisiin juttuihin”

Verkostojen hyötyjä

http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/

• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/

• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/

• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

Facebook-ryhmiä opettajille

Sosiaalisen median pelisäännöt

• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko

opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla

vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se

vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.

Miten some-palveluita opetukseen?

• Lue käyttöehdot. Yksittäisten käyttäjien kohdalla vastuu jää yksin käyttäjälle itselleen. Opetuskäytössä tulee kuitenkin lukea ehdot, jotta vältytään virheiltä.

• Harkitse, kannattaako rekisteröinnissä antaa oikeat henkilötiedot (jos palvelun käyttöehdot eivät edellytä niitä).

• Kiinnitä huomiota siihen, että käyttämissäsi palveluissa tekijänoikeuksia ei luovuteta ainakaan yksinoikeudella palveluntarjoajalle.

• Valitse EU-maassa sijaitseva palvelu aina kun mahdollista, sillä lainsäädäntömme kieltää henkilötietojen viemisen EU-alueelta muihin kuin luotettaviin maihin.

• Oikea sijainti ja noudatettava lainsäädäntö löytyvät käyttöehdoista. Jos käyttöehdot eivät kerro tällaista perusasiaa, pysy kaukana palvelusta.

• Ota huomioon, että maksuttomissa palveluissa ei ole palvelusitoumusta, pikemminkin perävalotakuu.

Muista nämä!

Lähde: http://www.edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/sosiaalisen_median_kayttoehdot_opetuksessa/ota_nama_asiat_huomioon

, Elias Aarnio 9.11.2010

Ryhmätyöskentely

1. Mitä asioita sosiaalisen median käytöstä pitäisi ohjeistaa

a) opiskelijoille

b) opettajille?

2. Miten sosiaalisen median käyttöä voitaisiin kehittää jatkossa? Kaikki ideat tervetulleita!

Tehkää muistiinpanot Google-dokumenttiin: https://docs.google.com/document/d/1knArBXP0Jn3GLE1b33cnsDVxsHeocQ2PQOGyTcEoAJk/edit?usp=sharing

• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.

• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.

• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa. Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun hyödyntämiseen koulun toiminnassa.

OPH:n somen opetuskäytön suositukset

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja

osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään luontevana osana oppimista.

• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen jaosallisuuteen verkkokeskusteluissa.

• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.

• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten: blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja ryhmätyöskentelyalustoja.

• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.

Käytännössä: some osana mediataitoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Käytännön toimenpiteitä:• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri

menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.

• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.

• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Some osana kouluyhteisön toimintatapoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!