Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 - luvy.fi · PDF filemelan...

Länsi-Uudenmaan

VESI ja YMPÄRISTÖ ryVästra Nylands vatten och miljö rf

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Aki Mettinen

Julkaisu 258/2015

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RYJULKAISU 258/2015

Aki Mettinen

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, JULKAISU 258/2015

Valokuva(t): LUVY ry, Arto Muttilainen

Taitto: Sirpa Heikkinen

Harriprint Tmi Karkkila 2015

ISBN 978-952-250-138-7 (nid.)ISBN 978-952-250-139-4 (PDF)ISSN-L 0789-9084ISSN 0789-9084 (painettu)ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.luvy.fi/julkaisut

Laatija: Aki MettinenTarkastaja: Eeva RantaHyväksyjä: Jaana Pönni

Kuvailulehti

Julkaisija Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry PL 51, 08101 LOHJA Puh. 019 323 623 Sähköposti: [email protected] www.luvy.fi

Julkaisuaika 07/2015 Julkaisun kieli Suomi Sivuja 81

Tekijä(t) Aki Mettinen

Julkaisun nimi Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014

Julkaisusarjan nimi ja numero

Julkaisu 258/2015 Projektinumero 007

Tiivistelmä Siuntionjoen vesistön tilaa seurataan säännöllisesti. Seuranta suoritetaan yh-teistarkkailuna, jossa ympäristöluvan velvoittamina ovat mukana Vihdin Num-melan jätevedenpuhdistamo, Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus ja Skanska Infra Oy:n Muijalan toimipaikka, Nuorisokoti Pikku-Nummela ja KN Keskus OÜ tarkkailevat yhdessä vesistön tilaa. Tarkkailussa on mukana lisäksi alueen kaikki kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan ylei-sen seurantavelvoitteen perusteella ja lisäksi Suomen Sokeri Oy vapaaehtoi-sena tarkkailijana. Tässä julkaisussa esitetään vedenlaadun tarkkailun tulokset vuodelta 2014, jolloin näytteitä otettiin vesistön latvapuroilta ja Siuntionjoesta sekä kolmelta järveltä Karhujärveltä, Tjusträskistä ja Vikträskistä. Kyseessä oli tarkkailuohjelman mukainen ns. suppea tarkkailuvuosi. Vuosi 2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Vähäiset virtaamat ja tulvien puut-tuminen pienensivät kokonaiskuormitusta vesistöalueella edellisiin vuosiin nähden. Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuor-mituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria ja suurin osa pistekuormituksesta kohdistuu Risubackajoen–Karhujärven alueelle, johon Nummelan jätevedenpuhdistamon käsitellyt jätevedet ohjataan. Vuonna 2014 Nummelan puhdistustulos oli erinomainen, historian parasta tasoa. Ri-subackajoen veden laatu on silti tutkimusalueen heikoin. Tämä näkyy jäteve-sikuormituksesta johtuvan veden typpipitoisuuksien kasvun lisäksi ajoittain hajakuormituksesta johtuvana veden sameuden, fosforipitoisuuksien ja bak-teeripitoisuuksien nousuna. Muijalan teollisuusalueelta tulevan veden pusku-rikyky eli alkaliteetti on myös koholla. Munkkaan jätekeskuksen vedet ohja-taan purkuojaan, joka johtaa Kirkkojokeen ja sitä kautta Siuntionjokeen. Munkkaan jätekeskuksen jätevesikuormitus on pienentynyt suuresti 2000-lu-vun alun tilanteesta ja kuormitusvaikutukset peittyvät suurimmaksi osaksi jo Kirkkojoen latvoilla alueen voimakkaaseen hajakuormitukseen. Yhteistarkkai-lussa mukana olevat järvet Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki hyvin reheviä. Erityisesti syvimpien järvien Tjusträskin ja Vikträskin alusveden happi-tilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin. Matalan ja vesimassaltaan hyvin sekoittuvan ja hapettuvan Karhujärven alusveden happitilanne oli parempi. Voimakkaiden valumien aikaan Kirkkojoen kautta tuleva lisäkuorma heikentää Siuntionjoen keski- ja alaosan veden laatua, mutta myös joen alaosan järvien lähivaluma-alueelta huuhtoutuu suurten valumien aikaan lisäkuormitusta ve-teen heikentäen veden laatua Pikkalanjoessa. Pikkalanjoen vedet päätyvät Pik-kalanlahden merialueelle ja rannikkovesillemme.

Asiasanat Siuntionjoen vesistö, pistekuormitus, hajakuormitus, veden laatu, rehevyys, huuhtouma, fosfori, typpi.

Toimeksiantaja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailutyöryhmä

MUISTA PÄIVITTÄÄ SISÄLLYSLUETTELO!Liitenumerot lisätään manuaalisesti

Sisältö

1 Johdanto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72 Tarkkailualue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen valuma-alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92.2 Risubackajoen valuma-alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 92.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen valuma-alue . . . . . . . . . .112.4 Stora Lonoks ja Harvsån valuma-alue . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .112.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .11

3 Säätilajavirtaama . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 114 Jätevesikuormitus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

4.1 Taustatietoa pistekuormituksesta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .134.2 Pistemäinen jätevesikuormitus vuonna 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .14

5 Tarkkailuntoteutusjatulokset . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 165.1 Veden laatu Siuntionjoen puroissa, Kirkkojoessa sekä pääuomassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16

5.1.1 Risubackajoki – Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haara – Nummelan puhdistamo .165.1.2 Stora Lonoks ja Harvså – KN Keskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .185.1.3 Kurjolammenoja – Nuorisokoti Pikku Nummela ja Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi . . . . . . . . . . .195.1.4 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki – Munkkaan jätekeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .195.1.5 Karhujärveen laskevien jokien veden laatu vuonna 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .225.1.6 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosan veden laatu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .24

5.2 Vedenlaatu valuma-alueiden alaosassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .265.2.1 Kokonaisravinnepitoisuudet (fosfori ja typpi) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .265.2.2 Kiintoainepitoisuus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .275.2.3 Fosfaattifosfori . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .275.2.4 Liukoiset typpiravinteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .285.2.5 Lämpökestoiset kolibakteerit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .285.2.6 Sähkönjohtokyky . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .29

5.3 Yhteistarkkailun järvet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .295.3.1 Järvien happi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .305.3.2 Ravinteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .305.3.3 Muu veden laatu järvissä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .32

5.4 Vihdin Enäjärvi ja muut vesistöalueen yläosan järvet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .325.5 Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen kuormituslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .33

5.5.1 Kokonaisravinteiden (fosfori ja typpi) ainevirtaamat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .345.5.2 Vesistömalli VEMALA ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .36

6 YhteenvetojaarviojätevesikuormituksenvaikutuksistaSiuntionjoenvesistöntarkkailualu-eella vuonna 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

6.1 Ravinnevirtaamat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .386.2 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .396.3 Risubackajoki – Muijalan haaran teollisuusalue, Skanska Infra Oy . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .416.4 Risubackajoki – Mäyräojan haara, Nummelan puhdistamo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .426.5 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro – Munkkaan jätekeskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .456.6 Kurjolammenoja – Nuorisokoti Nummela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .476.7 Stora Lonoks ja Harvså – KN Keskus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .476.8 Siuntionjoen pääuoma . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .486.9 Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .48

7 Tiivistelmä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 498 Siuntionjoenyhteistarkkailunjatkaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 50Kirjallisuuslähteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51

LiitteetLiite 1. Yhteistarkkailualueen kartta ja vedenlaatuhavaintopaikat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .54Liite 2. Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 2001–2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .55Liite 3. Vedenlaatutulokset 2014. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .56Liite 4. Analyysimenetelmät ja analyysien määritysrajat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .76

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 258/2015 7

1 Johdanto

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailua on toteutettu vuodesta 1974 alkaen. Voimassa oleva tarkkailuohjelma on vuodelta 2001 (Dnro 0196Y0067-103, 25.11.2001) ja siihen on tehty joitakin pieniä yhteistarkkailuko-kouksissa sovittuja muutoksia. Taulukossa 1 on esitetty Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun osalliset ja niille asetetut velvoitteet. Muijalan vanhaa teollisuuskaatopaikkaa koskevat velvoitteet ovat siirtyneet omis-tajavaihdoksen myötä Skanska Infra Oy:ltä Kreator Oy:lle 1.4.2015.

Velvoitetarkkailijoiden lisäksi yhteistarkkailuun on osallistunut vapaaehtoisena tarkkailijana Suomen Sokeri Oy, joka käyttää vesistön mereen laskevan pääuoman Pikkalanjoen vettä raakavesilähteenä. Muina tarkkai-lijoina ovat alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella.

Taulukko 1 . Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun pistekuormittajat ja niiden toimintaa säätelevät lupamääräykset.

Yhteistarkkailun osalliset LupapäätösVihdin vesihuoltolaitos, Nummelan puhdistamo LSY-2006-Y-350, 21.9.2007 (KHO päätös 11.5.2010)

Rosk´nRollOyAb, Munkkaan jätekeskus UUS-2004-Y-909-111. 15.6.2007

SkanskaInfraOyRatametsän maankaatopaikka UUS-2008-Y-193-111, 6.3.2009, toistaiseksi olevan luvan tarkistus meneilläänMuijalan teollisuuskaatopaikka* UUS-2006-Y-83-111, 26.10.2006KNKeskusOÜ(KirkkonummenAkt.keskus,KiinteistöOy) UUS, No YS 1004, Dnro 0196Y0131-111. 10.9.2002(Kiinteistö Oy Aktiivi, Aktiivi-instituutti,Evitskog)NuorisokotiPikku-Nummela LSVO n:o 97/1976 A, 22.11.1976 (Elämäntapaliitto ry, Hotelli Elohovi)

*Kreator Oy uusi omistaja 1.4.2015 lähtien

Vuosi 2014 oli suppean fysikaalis-kemiallisen tarkkailun vuosi, jolloin järvien tilaa tarkkailtiin perusana-lyyseillä (ei rehevyystarkkailua). Fysikaalis-kemiallisessa tarkkailussa tarkastellaan ainepitoisuuksien ohella koko tutkimusalueen ravinnevirtaamia, pistekuormittajien kuormitusta osavaluma-alueittain sekä järvien ravinnetasoa. Vuoden 2014 fysikaalis-kemiallisen vesistötarkkailun tuloksista on laadittu neljä kausiraporttia (6.5., 18.6., 25.10. ja 10.12).

Vesinäytteenotosta vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu ympäristönäytteenottaja, eri-koistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet. Näytteet analysoitiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkredi-tointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005. Kromimetallin tammikuun analyysit tehtiin Kokemäenjoen ve-siensuojeluyhdistys ry:n laboratoriossa (FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T064, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005) ja muista näytteistä kromimetallit MetropoliLab Oy:ssa (FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T058, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: 2005). Edellisen kerran Siuntionjoen yhteistarkkailun tuloksia on raportoitu vuoden 2013 raportissa (Mettinen ja Valjus 2014).

Vuonna 2014 vesistötarkkailuun sisältyvässä pohjaeläinseurannassa oli suppea näytteenottovuosi. Tarkkai-lun vastuuhenkilö on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:ssä vesistötutkija Aki Mettinen.

2 Tarkkailualue

Siuntionjoen vesistöalue (22.00) rajoittuu luoteessa Lohjanharjun pohjavesialueeseen, länsipuolella Karjaan-joen vesistöalueeseen ja idässä pienehköjen Suomenlahteen laskevien jokien ja purojen alueeseen. Vesistön valuma-alue on pinta-alaltaan noin 480 km2, josta järviä on 5,3 % (Siuntionjokineuvottelukunta 1989).

Merkittävä osa vesistöalueesta sijaitsee Karhujärven yläpuolella, johon laskee vesiä pohjoisesta Risubacka-joen, koillisesta Palojoen ja etelästä Harvsån valuma-alueilta. Siuntionjoen pääuomaan liittyy lännestä Kirk-kojoen haara, joka on suurin osavaluma-alue ja poikkeaa luonteeltaan vesistöalueen muista valuma-alueista hienorakeisemman maaperän ja suuremman pelto-osuuden perusteella. Kirkkojoen yhtymisen jälkeen Siun-

8 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, julkaisu nro 258/2015

tionjoki laskee Tjusträskin ja Vikträskin kautta Pikkalanjokena Pikkalanlahteen. Yhteistarkkailualueen kartas-sa esitetään vedenlaatuhavaintopaikkojen ja tarkkailuvelvollisten sijainnit (liite 1).

Siuntionjoen pääuoma Pikkalanjoen merenlahden suulta Sågarsforsin koskeen, Kirkkojoki Munksinkoskel-le saakka sekä siitä haaroittuvat Lempansån ja Aisosbäcken kuuluvat Natura-alueeseen. Siuntionjoessa on jäljellä alkuperäinen taimenkanta ja vesistössä esiintyy myös vuollejokisimpukkaa (Unio crassus). Vuollejo-kisimpukka on luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitettu eläinlaji ja taimenen merivaelteiset kannat määritel-lään Suomen eliölajien uhanalaisuusarviossa äärimmäisen uhanalaisiksi.

Kuva 1 . Siuntionjoen vesistön Natura-alue. ©MML maastotietokanta 2011.

Yhteistarkkailussa keskeisimmät vesimuodostuma-alueet on tyypitelty ympäristöhallinnon toimesta seuraa-viin tyyppeihin (Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, tau-lukko 2).

Taulukko 2 . Keskeiset vesimuodostuma-alueet ja niiden tyyppi (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoi-tosuunnitelma vuoteen 2015)

Vesistöaluetunnus Nimi Järvi/Joki Muodostuman tyyppi Kunta22.003_y01 Siuntionjoen yläosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Vihti (UUS), Siuntio

(UUS)

22.001_001 Siuntionjoen alaosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS)

22.002_001 Siuntionjoen keskiosa Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS)

22.006_001 Kirkkojoki-Lempansån Joki Keskisuuret savimaiden joet Siuntio (UUS), Lohja (UUS)

22.003.1.001_001 Karhujärvi Björnträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS)

22.002.1.001_001 Tjusträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS)

22.001.1.001_001 Vikträsk Järvi Runsasravinteiset järvet (Rr) Siuntio (UUS)


2.1 Kivikoskenpuron, Lempaanjoen ja Kirkkojoen valuma-alue

Valuma-alue sijaitsee tarkkailualueen länsi- ja luoteisosassa ja sen ainoa pistekuormittaja vuodesta 1993 lähtien on ollut Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Munkkaan jätekeskuk-sessa on toiminut huhtikuusta 2005 lähtien oma käänteisosmoosiin perustuva jätevedenpuhdistamo, jossa puhdistetaan noin neljännes jätevesistä, loppuosa jätevesistä johdetaan Lohjan kaupungin jätevedenpuh-distamolle. Jätekeskuksen ympäristön, kaatopaikka-alueiden pintaveden sekä jätevedenpuhdistamolla puh-distetun jäteveden tilaa seurataan purkuojassa havaintopaikalla Ki8, joka sijaitsee noin 300 metriä vanhasta tasausaltaasta alavirtaan. Havaintopaikalle kertyy kaatopaikkavesien lisäksi jonkin verran vesiä myös muu-alta valuma-alueelta. Purkuoja johtaa Kivikoskenpuroon (Ki9), jonne myös kertyy vettä puron yläosan voi-makkaasti hajakuormitetulta valuma-alueelta. Puhdistamonhaaran yläpuolella on vielä havaintopaikka Ki7 pelto-ojassa.

Alempana Kivikoskenpuroon liittyy Lohjan suunnalta Munkkaanoja, minkä jälkeen Kivikoskenpuro muuttuu Lempaanjoeksi (Lempanså). Lempaanjoki ei ole mukana yhteistarkkailun fysikaalis-kemiallisessa vedenlaa-tuseurannassa, mutta Uudenmaan ELY-keskus seuraa Lempaanjoen alapuolisen Kirkkojoen vedenlaatua ha-vaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2). Kirkkojoen keskivirtaaman on pitkällä aikavälillä arvioitu olevan 1,4 m3/s, mikä on selvästi suurempi kuin muilla jokihaaroilla. Osavaluma-alueen vertailuhavaintopaikkana toimii Ki0 Kivikoskenpuron latvoilla (kuva 2).

Kuva 2 . Kivikoskenpuron vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ”ylhäältä” alaspäin. ©MML maastotieto-kanta 2011.

Munkkaan jätekeskuksen kuormitusta seurataan myös erillisellä pinta- ja pohjavesitarkkailulla. Tarkkailuun kuuluu kolme pintavesihavaintopaikkaa, joista näytteet on saatu viime vuosina vain kahdesta. Toisen ojave-sihavaintopaikan vesi laskee Kivikoskenpuroon ja toisen lounaaseen Munkkaanojaan, minkä vedet sekoittu-vat myöhemmin Kivikoskenpuroon, kuitenkin huomattavasti alempana kuin edellä mainitut itä-kaakkoisosan kaatopaikkavedet (Loikkanen 2015).

2.2 Risubackajoen valuma-alue

Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy:n) Ratametsän maankaatopaikka ja Muijalan teollisuuskaatopaik-ka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran latvoilla ns. Arvolanojan alueella. Ratametsän patopenkereen


läpi kulkevan suotovesiputken (SV1) ja Muijalan teollisuuskaatopaikka-alueen pintavesikaivon (SV3) veden laatua seurataan Skanska Infra Oy:n pohja- ja pintavesitarkkailun yhteydessä (esim. Nummela 2014). Yhteis-tarkkailun puitteissa veden laatua tarkkaillaan Arvolanojan havaintopaikalla R4 ja alempana Risubackajoessa (R9) (kuva 3).

Kuva 3 . Risubackajoen vedenlaadun havaintopaikat. Virtaussuunta kuvassa ”ylhäältä” alaspäin. ©MML maastotieto-kanta 2011.

Risubackajoen osavaluma-alueella sijaitsee myös Nummelan jätevedenpuhdistamo, jonka kuormitusta tark-kaillaan Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäisen haaran eli ”Nummelan haaran” havainto-paikalla R10. Tähän purkuojaan ohjataan myös vesiä Vihdin kunnan Höytiönnummen maankaatopaikalta (Loikkanen 2014). Vihdin Vesi seuraa nykyisin (vuodesta 2013 lähtien) vapaaehtoisesti veden laadun tilaa purkuojassa alempana sijaitsevalla havaintopaikalla R10a. Varsinaisessa Mäyräojan pääuomassa sijaitsee kaksi havaintopaikkaa, joista ylempi (MÄY) ennen Nummelan haaraa ja alempi (R8) Nummelan haaran ala-puolella. Vasta näiden jälkeen Mäyräoja yhtyy alapuolella sijaitsevaan Risubackajokeen, jonka veden laatua seurataan alimmalla havaintopaikalla R1 juuri ennen joen laskemista Karhujärveen eli Björnträskiin (kuva 3).


2.3 Vihdin Enäjärven, Poikkipuoliaisen, Tervalammen, Palojärven ja Palojoen valuma-alue

Karhujärveltä koilliseen suuntautuvalla valuma-alueella, Kurjolammen rannalla sijaitsee Nuorisokoti Pikku-Nummela (entinen Top Hotels Oy:n Kokoushotelli Elohovi), jonka puhdistamolta käsitellyt jätevedet laske-taan Kurjolammenojaan (Ku2) (liite 1).

Siuntionjoen vesistöalueen yläosan latvajärvi on Vihdin Enäjärvi, josta vedet laskevat Hulttilanjokea Poikki-puoliaiseen. Uudenmaan ELY-keskus seuraa Vihdin Enäjärven tilaa. Poikkipuoliaisesta lähtevää vettä tarkkail-laan yhteistarkkailussa havaintopaikalla PPL. Poikkipuoliaisen alapuolella sijaitsevat Tervalampi, Huhmarjärvi ja Palojärvi, joka laskee Palojokena Karhujärveen. Vihdin Poikkipuoliaisen, Tervalammen, ja Huhmarjärven vesiensuojeluyhdistys (POTEHU ry) seuraa näiden järvien veden laatua vapaaehtoisesti. Palojoessa juuri en-nen Karhujärveä sijaitsee yhteistarkkailun pääuoman vertailuhavaintopaikka PALO. Alueen toinen purovesi-en referenssipaikka (Ru0) sijaitsee Nuuksion suunnalta Poikkipuoliaiseen laskevassa purossa. Yhteistarkkai-lun keskeisimmän järven, Karhujärven tilaa seurataan kahdella havaintopaikalla (B1 ja B2) (liite 1).

2.4 Stora Lonoks ja Harvsån valuma-alue

Valuma-alue sijaitsee Siuntionjoen vesistöalueen keskiosassa. Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistama KN Keskus OÜ Kirkkonummen Evitskogissa johtaa puhdistetut jätevedet Stora Lonoks -järven luu-suaan. Järven tilaa seurataan joka toinen vuosi havaintopaikalta SL ja vuosittain Karhujärveen laskevan puron Harvsån tilaa havaintopaikalta HA1.

2.5 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosa

Siuntionjoen pääuomaan ohjataan Siuntion entisen kaatopaikan vesiä. Kaatopaikalla on oma velvoite-tarkkailunsa. Muuta velvoitetarkkailuun kuuluvaa suoraa pistemäistä jätevesikuormitusta ei Siuntionjoen pääuomaan kohdistu. Pikkalanjoen ylittävän kantatie 51:n tuntumassa sijaitsevan huoltoaseman vähäinen pistekuormitus on huomioitu pistekuormituksen kokonaismäärää laskettaessa. Asemalla ei ole vesistötark-kailuvelvoitetta. Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosan ylin havaintopaikka S7 sijaitsee noin kilometrin päässä Karhujärven luusuasta ja havaintopaikka S3 pääuomaan liittyvän Kirkkojoenhaaran alapuolella. Tarkkailualueen alin virtavesihavaintopaikka on S1, jonka veden laatua seurataan Pikkalanlahden tarkkailus-sa kahdesti vuodessa otettavin näytteenotoin ja laajemmin Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta. Tarkkailu-alueeseen kuuluvat myös vesistön alaosan järvet Tjusträsk (TJU) ja Vikträsk (VIK).

3 Säätila ja virtaama

Tammikuu oli vähäsateinen ja vähäluminen, mutta vettä virtasi kuitenkin vesistöissä runsaasti lauhan vuo-denvaihteen myötä. Tammikuun toisella viikolla sää muuttui koviin pakkasiin, mutta vaihtui helmikuussa erit-täin lauhaksi. Lunta oli poikkeuksellisen vähän, mutta lauha sää sai virtaamat ja vedenkorkeudet ajankohtaan nähden nousuun maan etelä- ja länsiosassa. Jääpeitteinen kausi jäi alkuvuonna lyhyehköksi ja kevättulvaa ei juuri esiintynyt. Kevät ja toukokuu olivat sääoloiltaan melko keskimääräisiä. Kesä alkoi viileänä ja varsin run-sassateisena. Vasta kesäkuun lopussa säät muuttuivat kesäisemmiksi ja heinäkuussa oli jo poikkeuksellisen kuumaa ja vähäsateista ja sitä jatkui ennätyspitkään lähes elokuun puoliväliin asti. Elokuun puolivälistä alkoi pitkä, välillä voimakkaidenkin sateiden ja ukkoskuurojen kausi (http://www.ymparisto.fi, Etusivu > Kartat ja tilastot >Hydrologiset havainnot 2014, Ilmatieteen laitos 2015).

Elokuun lopussa sää poutaantui. Kesäkuun lopusta alkaneen hellejakson ja sen seurauksena maan kuivuuden vuoksi elokuun loppupuoliskon sateet näkyivät vesistöissä vasta aivan kuukauden lopussa. Syyskuun alku oli kuitenkin kuiva ja ajankohtaan nähden lämmin, kun taas kuun loppupuolella oli paikoin viileää ja sateis-ta. Etelä-Suomessa satoi lokakuussa vähän, marraskuussa sateet ajoittuivat pääasiassa kuun alkuun ja sää oli keskiarvoa lämpimämpi. Joulukuussa maa peittyi etelässäkin lumesta lämpötilan pysyessä keskimäärin nolla-asteen tuntumassa tai hieman pakkasen puolella. Etelärannikon joissa mitattiin suurimmat virtaamat poikkeuksellisesti vasta joulukuun alussa (http://www.ymparisto.fi, Etusivu > Kartat ja tilastot >Hydrologiset havainnot 2014, Ilmatieteen laitos 2015).


Lohjan Porlan sääasemalla alkuvuosi oli aina toukokuulle asti tavanomaista lämpimämpi ja vähäsateisempi. Kesäkuu oli keskimääräistä hieman viileämpi ja sateisempi. Heinäkuun lämpötila oli pitkänajan keskiarvon yläpuolella ja satoi erittäin niukasti, elokuussa (loppupuolella), sademäärät hipoivat ennätyksiä ja oli läm-mintä. Syksy jatkui keskimääräistä lämpimämpänä vuoden loppuun asti ja sademäärät olivat keskimääräistä selvästi vähäisempiä aina marraskuulle asti. Joulukuussa satoi keskimääräistä hieman enemmän (kuva 4).

-10

-5

0

5

10

15

20

25

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

mm

Kuukaudenkeskilämpötila2013ja2014- Lohja,Porla

1981-2010 2013 2014

0

20

40

60

80

100

120

140

160

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

mm

Kuukaudensadesumma2013ja2014- Lohja,Porla

1981-2010 2013 2014

Kuva 4 . Kuukauden sadesumma ja keskilämpötila Lohjan Porlan säähavaintoasemalla vuonna 2014 sekä keskiarvo vuo-sista 1981–2010 (Ilmatieteen laitos, datalähetykset 2014).

Vuonna 2014 Palojärveen laskevan Palojärvenkosken keskivirtaama oli 0,54 m3/s mikä oli kolmannes vähem-män kuin edellisvuonna ja hieman pitkänajan vuotuisen keskiarvon alapuolella. Virtaama oli poikkeukselli-sen alhainen helmi-maaliskuussa, kunnes sulamisvedet nostivat sen huhti-toukokuussa lähelle ajankohdan normaalitasoa. Kesän matalan virtaaman kausi jatkui aina lokakuun lopulle saakka, jonka jälkeen syyssa-teet nostivat virtaaman keskiarvon yläpuolelle. Vuosi 2014 jää tilastoihin yhtenä vähäsateisimmista vuosista (huomioiden elokuun lopun poikkeus), jolloin myös virtaamat olivat vähäisiä.

Tunnus Nimi Suure

2200310 Palojärvenkoski

Virtaama

Kuva 5 . Palojärvenkosken virtaama vuonna 2014 sekä keskiarvo, minimi ja maksimi 1964–2014 (Vemala-WSFS 10.4.2015).


I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII I-XII(ka)

Pal 2013 1,00 0,45 0,28 1,72 1,69 0,19 0,05 0,11 0,10 0,17 1,87 1,49 0,76Pal2014 1,40 0,47 0,84 0,57 0,40 0,20 0,10 0,24 0,24 0,23 0,46 1,32 0,54Pal 1990-2014 1,23 0,99 0,99 2,03 1,13 0,34 0,29 0,36 0,41 0,65 1,28 1,39 0,92

ka-virtaamam3/s

Palojärvenkoskenvirtaama2014ja2013

Kuva 6 . Palojärvenkosken virtaama vuonna 2014 ja 2013 sekä keskivirtaama 1990–2014. Oiva, 10.4.2015

Virtaamavaihtelut ovat suuria Siuntionjoen vesistössä, missä valumia tasaavien järvien osuus valuma-alueen pinta-alasta on pieni, keskimäärin 5,3 %. Risubackajoen ja Kirkkojoen haaran alueilla virtaama vaihtelee vie-läkin enemmän, sillä näillä alueilla järvien osuus on alle 0,5 %. Nummelan puhdistamolta tuleva suhteellisen tasainen puhdistetun jäteveden virta (vaihtelu usein 20–40 l/s) tasaa puhdistamon purkuojan eli Mäyräojan itäisen haaran ja sen alapuolisen Mäyräojan loppuosan virtaamavaihteluita.

4 Jätevesikuormitus

4.1 Taustatietoa pistekuormituksesta

Siuntionjoen vesistöalueen pistekuormitusta on vähennetty olennaisesti 1990-luvulta lähtien:

• 1993 rakennettiin siirtoviemäri Lohjan asemanseudun Munkkaanojan puhdistamolta Pitkäniemen puhdistamolle, aikaisemmin jätevedet johdettiin Lempaanjokeen–Kirkkojokeen.

• 1995 Pikkalanlahden keskuspuhdistamo korvasi Siuntion asemanseudun puhdistamon, Siuntionjoen alaosan kuormitus loppui tältä osin.

• 2000 Cembrit Oy siirtyi suljettuun vesikiertoon ja saniteettijätevedet liitettiin Lohjan kaupungin vie-märiverkkoon, ei suoria jätevesiä enää Risubackajokeen.

• Honkanummen puhdistamo Kivikoskenpuron latvoilta poistettiin käytöstä, ei jätevesiä Lempaanjo-keen-Kirkkojokeen.

Jätevesikuormituksen kehitys suurimman kuormittajan, Nummelan jätevedenpuhdistamon osalta:

• Valmistunut 1976, laajennettu 1992 ja 2000–2001.• Käsitellyt jätevedet Risubackajokeen ja Karhujärveen (vaihteluväli vuosina 2004–2013 ollut 2 070–

2 680 m3/d).• 2010 kesäkuusta alkaen lupaehdot kiristyivät mm. typenpoiston suhteen (LSY-2006-Y-350), 21.9.2007,

KHO 11.5.2010 (dnro: 2218/1/09).• Puhdistamo täyttänyt viime aikoina lupaehdot reilulla marginaalilla ja täyttänyt mm. tiukentuneet

typenpoiston vaatimukset erittäin hyvin.

Yhteistarkkailussa mukana olevat muut pistekuormittajat:

• Nuorisokoti Pikku-Nummela (aik. Elohovi Oy ), jonka käsitellyt jätevedet ohjataan Kurjolammenojaan ja sitä kautta Tervalampeen, Siuntionjoen yläosaan.

• KN keskus/Kirkkonummen Aktiivikeskus ohjaa käsitellyt jätevedet Stora Lonoks -järven luusuaan, jos-ta jätevedet kulkeutuvat Harvså-jokeen ja Karhujärveen.


• Munkkaan Jätekeskus, Rosk´n Roll Oy Ab, oma käänteisosmoosiin perustuva puhdistamo 2005 lähti-en, n. 50–75 % jätevesistä Lohjan kaupungin puhdistamolle. Jätevesien määrä Siuntionjoen vesistöön puolittunut ja laatu parantunut laskuojassa 2000-luvun alun tasosta.

• Puhdistamoita on saneerattu ja niiden toimintaa tehostettu vuosien kuluessa ja ne ovat täyttäneet lupaehdot hyvin.

• Skanska Infra Oy:n Ratametsän maankaatopaikan alueelta lähtevän veden laatua tarkkaillaan välittö-mästi alueen lähettyvillä ja yhteistarkkailuun liittyvällä Risubackajoen läntisellä haaralla.

4.2 Pistemäinen jätevesikuormitus vuonna 2014

Kaikkien pistemäisten jätevesikuormittajien keskeiset kuormitusluvut vuosina 2010–2014 esitetään liitteessä 2.

Vesistöön kaikilta puhdistamoilta yhteensä johdetun veden määrä väheni hieman edellisvuodesta (3,3 %). Suurin vähennys tapahtui fosforin kokonaiskuormituksessa, joka pieneni 37 %. Biologinen hapenkulutus-kuorma väheni jonkin verran. Typpikuormitus pysyi samalla tasolla edellisvuoteen nähden.

Nummelan puhdistamon osuus kaikesta pistemäisestä jätevedestä on 94 % ja vastaava osuus sillä on myös typpikuormituksesta. Nummelan puhdistamon typpikuormitus on laskenut neljänä peräkkäisenä vuotena ja oli vuonna 2014 lähes samaa kuormitushistorian alinta tasoa kuin edellisvuonna. Biologinen hapenkulutus oli edellistä vuotta selvästi alhaisempi kuten myös fosforikuormitus. Jätevesimäärä aleni edellisvuoden kor-keasta tasosta.

Nummelan puhdistamon puhdistustulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille luvissa asetetut ainepitoisuuksien ja poistotehojen (%) raja-arvot. Nummelan puhdistamolla saavutettiin myös valtioneuvos-ton asetuksen 888/2006 vaatimustaso. Keskimääräinen fosforipitoisuus vuonna 2014 vesistöön johdetussa vedessä oli 0,039 mg/l ja poistoteho >99 %. Typenpoistoteho oli vuosikeskiarvona laskettuna 82 % (Valtonen 2015).

Munkkaan jätekeskuksen purkuvesien määrä on puolittunut vuoden 2000 tasosta. Vuonna 2014 jäteveden määrä (purkuojassa) oli huomattavasti edellistä vuotta pienempi (noin 40 % vähennys). Fosforikuormitus puoliintui edelliseen vuoteen nähden, typpikuormitus pysyi edellisen vuoden tasolla. Biologinen hapenkulu-tus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Munkkaan jätekeskuksen kuormitus muuttuu melko suoraan jäte-vesimäärän suhteessa, mihin vaikuttaa mm. sateisuus. Jätekeskuksen purkuojaan rakennetun automaattisen virtaamamittauslaitteen avulla virtaamamittaustuloksia saadaan lähes kaikilta vuorokausilta, mikä parantaa vesistökuormituksen arviointia.

Kaikkien pistekuormittajien jätevesi- ja kuormitusmäärät vuodesta 2001 lähtien on esitetty kuvassa 7. Yksi-tyiskohtaisemmat tiedot vuodesta 2001 lähtien löytyvät liitteestä 2. KN Keskuksen /Aktiivikeskuksen kuormi-tustietoja ei julkaisun painoon mennessä ollut käytettävissä, joten tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2012 tietoja (Valtonen 2012). ABC Pickalan tiedot ovat myös vuodelta 2012 (Valtonen ja Nummela 2014).


2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014NUMMELA 11 7,9 6,4 7,9 7,8 7,1 9,6 7,4 5 7,2 5,1 7,5 5,9 3,6M. JÄTEKESKUS 12,84 9,50 3,44 2,96 5,20 4,00 1,86 2,75 2,18 4,21 3,84 3,41 2,78 4,79MUUT 1,01 0,53 0,389 0,175 0,112 0,19 0,187667 0,375 0,0977 0,104 0,0995 0,1738 0,1728 0,1716

0

5

10

15

20

25

30BHK7 -kuormitus(kg/vrk)vesistöön2001-2014

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014NUMMELA 0,39 0,24 0,29 0,18 0,24 0,32 0,3 0,18 0,17 0,25 0,16 0,16 0,20 0,11M. JÄTEKESKUS 0,08 0,02 0,01 0,02 0,05 0,06 0,02 0,02 0,02 0,03 0,03 0,02 0,02 0,02MUUT 0,0227 0,0144 0,0198 0,0082 0,00309 0,02019 0,01411 0,01901 0,00485 0,01115 0,00922 0,0278 0,0288 0,0287

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6Fosforia(kg/vrk)vesistöön2001-2014

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014NUMMELA 110 81 66 69 57 65 69 79 79 62 58 51 46 47M. JÄTEKESKUS 14,91 2,45 2,94 3,76 4,16 3,73 1,33 1,73 1,39 2,91 2,00 1,54 1,571 0,75MUUT 3,13 1,39 1,68 1,19 0,94 1,037 1,314333 1,3 0,477 0,5 0,51 0,88 1,04 0,94

0

20

40

60

80

100

120

140Typpeä(kg/vrk)vesistöön2001-2014

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014NUMMELA 2630 2590 2070 2510 2380 2330 2150 2473 2178 2270 2450 2600 2680 2680M. JÄTEKESKUS 415 144,72 61,2 223,2 465 470 203,76 198,882 168 485 281 243 235 143MUUT 53,94 34,01 33,39 27,81 24,8 30,38 33,71 37,17 12,85 12,51 13,01 27,39 29,81 27,74

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

Jätevesikuormitus(m3/vrk)vesistöön2001-2014

Kuva 7 . Pistekuormittajien jätevesi-, BHK7-ATU-, fosfori- ja typpikuormitus vuosina 2001–2014. Ryhmä muut sisältää Kirkkonummen KN Keskuksen, Nuorisokoti Pikku-Nummelan ja ABC Pickalan kuormitukset.


5 Tarkkailun toteutus ja tulokset

Yhteistarkkailun vesinäytteet otettiin 17 virtahavaintopaikalta ja kolmelta järveltä (Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk). Virtahavaintopaikoista neljä on referenssipaikkoja, joista kolmelta (Ru0, IL0, Ki0) näytteet otettiin huhti- ja lokakuussa, pääuoman referenssipaikalta PALO sekä muilta virtahavaintopaikoilta näytteet otettiin kahdeksan kertaa vuodessa. Järviltä perusanalyysinäytteet haettiin viisi kertaa vuodessa.

Lohjan kaupunki ja Vihdin Vesi ovat seuranneet Risubackajoen valuma-alueella sijaitsevan Mäyräojan veden-laatua (Mäy) vuodesta 2002 lähtien. Tämän havaintopaikan tulokset esitetään myös tässä raportissa. Samoin huomioidaan Uudenmaan ELY-keskuksen seuraamien havaintopaikkojen (Vihdin Enäjärven Rompsinmäki 5, Kirkkojoen alaosa Kirkkojoki 1,2 K3) vedenlaatutulokset sekä Pikkalanlahden vesistön yhteistarkkailun tu-lokset Pikkalanjoesta havaintopaikalta Pikkalanjoki 1,6 (S1). Kaikki veden laadun analyysitulokset on esitetty liitteessä 3 ja käytetyt analyysimenetelmät ja analyysien määritysrajat liitteessä 4.

5.1 Veden laatu Siuntionjoen puroissa, Kirkkojoessa sekä pääuomassa

5.1.1 Risubackajoki – Muijalan haaran teollisuusalue ja Mäyräjoen haara – Nummelan puhdistamo

Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maataloudesta peräisin oleva hajakuormitus. Skanska Infra Oy / Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Mui-jalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran, Arvolanojan latvoilla. Arvolanojan alu-eella toimivat lisäksi mm. Marttilan Betonirakennus Oy ja Cembrit Oy. Lisäksi alueella toimi vuoteen 2008 saakka Lemminkäinen Oyj:n louhinta- ja murskausasema sekä asfalttiasema ja maa-ainesotto.

Taulukossa 3 on esitetty Risubackajoen havaintopaikkojen vedenlaadun vuotuisia keskiarvotuloksia tärkeim-pien muuttujien osalta. Arvolanojan (R4) alkaliteettiarvot (0,89–3,1 mmol/l) ja lämpökestoisten kolibak-teerien määrät (410 – 49 000 pmy / 100 ml) olivat Risubackajoen alueen korkeimmat. Arvolanojan heikon hygieniatason lähteeksi on epäilty maa- ja metsätaloutta sekä karjan- tai hevosten laiduntamista. Lohjan kaupungin tekemässä valuma-aluekartoituksessa kesällä 2011 ei kuitenkaan havaittu tekijöitä, jotka olisi-vat voineet selittää korkeita bakteerimääriä (Valjus 2012). Myös sulfaattipitoisuus (25–71 mg/l) oli koholla ilmentäen kuormitusta. Kromipitoisuus oli näytteenottopäivinä jonkin verran yli taustapitoisuuden vaihdel-len 2,5–7,9 µg Cr/l välillä.

Taulukko 3 . Risubackajoen havaintopaikkojen vedenlaatumuuttujien keskiarvoja (n=8) vuonna 2014. Suurin vedenlaa-tuarvo osoitettu vahvennetulla fontilla.

Risubackajoki 2014 keskiarvot Alaosa VertailuR4 R9 R10 R10a MÄY R8 R1 PALO

kiintoaine mg/l 24 20 21 41 41 40 18 6sähkönjohtokyky mS/m 38 21 78 54 32 50 33 11alkaliteetti mmol/l 2,10 0,93 0,88 0,75 1,50 0,85 0,88 0,50KOK-N µg/l 1019 1284 13838 9463 1261 7938 3913 1078NH4-N µg/l 104 43 57 97 55 85 46 26NO2+ NO3-N µg/l 336 721 13788 9125 755 7900 3313 439KOK-P µg/l 70 71 55 77 121 83 79 57PO4P(Np) µg/l 11 12 17 12 22 14 13 10lämpökestoiset kolibakt. pmy/100 ml 11420 310 280 234 149 290 329 11

Muijalan haara Nummelan haara Mäyräoja

Alempana vesiuomassa havaintopaikalla R9 veden laatu oli jo parempaa, mutta hajakuormituksen vaikutus näkyy korkeampina ravinnepitoisuuksina varsinkin typen osalta.

Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikan alueelta otetaan pintavesinäytteitä kaivosta ja Ratamet-sän penkereen alittavasta suotovesiputkesta. Suotovesiputkesta vedet kulkeutuvat avo-ojaa pitkin Arvolano-jaan ja edelleen Risubackajokeen. Nämä näytteet liittyvät toimijan tarkkailuvelvoitteeseen ja tulokset on ra-portoitu Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailuraporteissa. Näytteissä mm. veden alkaliteetti (2,8 mmol 11 ja 12 mmol/l), kokonaisravinteiden pitoisuudet, sulfaattipitoisuudet (98, 200 ja 350 mg/l) ja sähkönjoh-


tavuusarvot (58, 130 ja 170 mS/m) ylittivät puhtaaksi katsotun pintaveden ominaisuudet (Nummela 2014, 2015a ja 2015b). Suotovedessä oli rautaa 1 500 µg/l, muut määritetyt metallipitoisuudet (Cr, Pb, Zn) olivat melko matalia. Muijalan teollisuuskaatopaikan toukokuun näytteessä havaittiin öljyn hajua ja AOX-pitoisuus oli kohollaan (Nummela 2014).

Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräjoen itäiseen haaraan lasketaan Nummelan jätevedenpuhdis-tamossa käsitellyt jätevedet. Joki on jätevesien vuoksi määritelty avoviemäriksi. Mäyräojan haarassa Vihdin Veden Nummelan jätevedenpuhdistamon purkuvesi ylläpitää melko tasaisen suurta virtaamaa purkuojassa, joka muuten saattaisi kuivua yläosastaan alivirtaamakausina kesällä ja talvella. Jätevedenpuhdistamon lä-himmällä havaintopaikalla (R10) reilun kilometrin päässä puhdistamosta kuormitus näkyy erityisen selvästi korkeina typpipitoisuuksina (kok.N 9 200–19 000 µg/l) ja sähkönjohtavuutena (58,1–116,0 mS/m). Kokonais-typen keskipitoisuus oli tällä paikalla kuitenkin historian alhaisin (kok.N 13 870 µg/l). Sekä biologisen että ke-miallisen hapenkulutuksen vuotuiset keskiarvot ovat olleet alhaisia ja nyt vielä edellisvuosiakin alhaisempia. Lämpökestoisia kolibakteereita vedessä oli aikaisempaa vähemmän.

Vihdin Vesi on seurannut viime vuosina lisänäytteillä veden tilaa alempana purkuojassa havaintopaikalla R10a, joka sijaitsee noin 50 metriä ennen uoman liittymistä Mäyräojan pääuomaan. Tällä 3,5 km matkalla veden laatu paranee usein selvästi sähkönjohtokyvyn, alkaliteetin ja typpipitoisuuden osalta (taulukko 3, kuva 11). Toisaalta kiintoainepitoisuus nousee usein sateiden ja valumien lisääntymisen myötä ja samoin kiintoainekseen sitoutuneena fosforin määrä. Havaintopaikkojen väliltä tuleva lisäkuormitus näkyy usein myös lämpökestoisten kolibakteerien pitoisuuden kasvuna.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

21.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

µg/l Kokonaistyppi,Risubackajoki

R10 R10a MÄY R8 R4 R9 R1 PALO

Kuva 8 . Kokonaistyppipitoisuus Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2014.

Pohjoisesta Risubackajokeen laskevan Mäyräojan (Mäy) valuma-alueella on runsaasti viljelyaloja, jotka ra-joittuvat ojaan. Veden laatu vaihtelee huomattavasti, mutta on yleiskuvaltaan hyvin ravinteikasta. Sateiden vaikutuksesta alueelta huuhtoutuu ainesta, mikä näkyy veden samentumisena ja kiintoaineen lisääntymi-senä vedessä. Veden kokonaisfosforipitoisuus (77–220 µg/l) ja liukoisen fosforin pitoisuus (11–35 µg/l) on muita Risubackajoen havaintopaikkoja selvästi korkeampi. Myös Mäyräojan hygieeninen laatu on ajoittain heikentynyt.

Mäyräojan ja ajoittain myös Risubackajoen Muijalan haaran (R9) vesien yhteisvaikutuksesta alapuolisen Ri-subackajoen havaintopaikan R8 veden kiintoainepitoisuus ja sameus lisääntyivät. Usein samalla myös koko-naisfosforin pitoisuudet kasvavat (kuva 9). Muilta osin (mm. kokonaistyppipitoisuus ja sähkönjohtokyky) ve-den laatu on aikaisempien vuosien tapaan havaintopaikalla R8 parempi kuin Nummelan purkuojan yläosassa havaintopaikalla R10.


0

50

100

150

200

250

21.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

µg/l Kokonaisfosfori,Risubackajoki


Kuva 9 . Kokonaisfosforipitoisuus Risubackajoen havaintopaikoilla ja vertailuhavaintopaikalla PALO vuonna 2014.

Jätevesikuormituksesta kertovat typpipitoisuudet laskevat edelleen Risubackajokea alaspäin mentäessä. Karhujärveä lähimpänä olevalla Risubackajoen havaintopaikalla R1 Nummelan puhdistamon vaikutus on edelleen selvästi nähtävissä kokonaistyppi- ja nitraattinitriittipitoisuuksien lisäksi kohonneena sähkönjohta-vuutena.

Veden hygieeninen laatu usein heikkenee alueilla, joissa harjoitetaan karjataloutta, mutta valumien lisäänty-minen vähentää pistekuormituksen aiheuttamaa hygieniahaittaa. Veden hygieeninen tila oli erityisen huono tammikuussa Risubackajoen latvoilla Muijalan haarassa havaintopaikalla R4, jolloin lämpökestoisia kolibak-teereita vedessä oli erittäin runsaasti, 49 000 pmy /100 ml. Vielä Risubackajoen alimmalla havaintopaikal-la kolibakteerien määrät olivat erittäin korkeat lokakuussa ja huhtikuussa, mutta kesäaikaan kolibakteerien määrät olivat keskimääräistä alempia (kuva 10).

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

21.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

µg/l Kolibakteerit,lämpökest.,Risubackajoki


Kuva 10 . Kolimuotoisten lämpökestoisten bakteerien pesäkemäärät (pmy/100 ml) Risubackajoella vuonna 2014. Risu-backajoen latvoilla havaintopaikalla R4 (vihreä pylväs) pesäkemäärät vaihtelivat 410–49 000 pmy/100 ml.

5.1.2 Stora Lonoks ja Harvså – KN Keskus

KN Keskus sijaitsee Kirkkonummen kunnassa Stora Lonoks -järven rannalla ja toimii majoituspalvelua harjoit-tavana yrityksenä ja vuokralaisena Kiinteistö Oy Aktiivikeskuksen tiloissa. KN Keskuksen pienpuhdistamosta vedet ohjataan hyvin rehevän Stora Lonoksin luusuaan, josta vedet virtaavat Harvsåta pitkin Karhujärven eteläosaan. Harvsån vesi oli alueelle varsin ominaista, ravinteikasta jokivettä. Heikoimmillaan veden laatu oli lokakuun lopussa, jolloin erittäin sameassa (FNU 77), humuksella värittyneessä vedessä oli runsaasti fos-foria (kok.P 130 µg/l). Typpipitoisuus oli vuonna 2014 lähellä ajankohdan normaalitasoa (790–1 400 µg/l) ja lämpökestoisia kolimuotoisia bakteereita oli alle keskimääräisen tason, mutta kuitenkin melko runsaasti


(240 pmy/100 ml). Harvsån valuma-alue on suurimmaksi osaksi voimakkaasti hajakuormitettua ja KN Kes-kuksen jätevesien vaikutusta ei näissä oloissa useinkaan ole erotettavissa.

Karhujärveen laskevan Palojoen vertailuhavaintopaikalla PALO ainepitoisuudet olivat yleisesti pistekuormi-tettuja ja voimakkaasti hajakuormitettuja alueita pienempiä. Palojoessa veden laatu ei myöskään vaihdellut vuoden mittaan niin voimakkaasti kuin Risubackajoessa.

5.1.3 Kurjolammenoja – Nuorisokoti Pikku Nummela ja Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi

Kurjolammen pienehkö valuma-alue on pääasiassa kallioista metsää tai korpea, jossa maatalouden ja muun hajakuormituksen vaikutus on vähäistä. Kurjolammen rannalla sijaitsevan Nuorisokoti Pikku-Nummelan puhdistamon käsitellyt jätevedet lasketaan Kurjolammenojaan (ks. kartta, liite 1).

Vuoden 2014 vähäsateisuus ja pienet huuhtoumat valuma-alueelta johtivat siihen, että Nuorisokoti Pikku-Nummelan puhdistamovedet erottuivat lievästi Kurjolammenojan veden laadussa kesäkuun ja heinäkuun alussa. Veden puskurikyky eli alkaliteetti oli edelleen alhainen, mutta hieman kohollaan (0,11 ja 0,19 mmol/l) samoin veden ravinnepitoisuudet (kok.P 52 ja 77 µg/l ja kok.N 1 100 µg/l). Kesäkuun näytepäivänä (9.6.2014) veden hygienia oli heikentynyt (lämpökestoisia kolibakteereita 310 pmy/100 ml), mikä on ollut tässä suu-ruusluokassa harvinaista ojassa. Vesi oli tuttuun tapaan hapanta (pH 5,4–6,2). Muutoin vesi oli laadultaan alueelle tyypillistä purovettä ja pitoisuudet lähellä vertailuhavaintopaikan Ru0 arvoja.

Siuntionjoen latvoilla sijaitsee matala ja rehevä Poikkipuoliainen, jonka syvänteessä on esiintynyt toistu-vasti happikatoja sekä talvikauden lopulla että kesän kerrostuneisuuskausina. Järven luusuassa, lähtevässä vedessä havaintopaikalla PPL, veden happipitoisuus oli tyydyttävä. Havaintopaikan vedelle on ollut ominais-ta ajoittain korkea ammoniumtyppipitoisuus. Ammoniumtyppipitoisuus oli korkeimmillaan tammikuussa (NH4-N 260 µg/l), mutta muina ajankohtina se oli varsin alhainen. Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuuksia esiintyy tavallisesti vähähappisissa olosuhteissa tai voimakkaasti peltolannoitetulla tai jätevesikuormitetulla valuma-alueella. Kesällä ammoniumtyppipitoisuus on luonnostaankin suurempi kuin muina vuodenaikoi-na. Kokonaisfosforipitoisuus oli havaintopaikalle tyypillinen (45–87 µg/l), eikä fosfaattifosforipitoisuuskaan noussut, kuten on usein tapahtunut talvella ja keväällä. Lämpökestoisia kolibakteereita oli tammikuun näyt-teenottokerralla 140 pmy /100 ml, muina aikoina erittäin niukasti.

5.1.4 Kivikoskenpuro ja Kirkkojoki – Munkkaan jätekeskus

Siuntionjoen vesistön suurin valuma-alue on Kirkkojoen valuma-alue, jossa kuormitus on pääasiallisesti voimakasta hajakuormitusta. Alueen ainoa pistekuormittaja on Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen latvoilla, Kivikoskenpuron osavaluma-alueella. Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan suotovedet kerätään talteen sa-laojituksin ja pumppaamalla ja ohjataan kaatopaikan omalle puhdistamolle ja osittain Lohjan Pitkäniemen yhdyskuntapuhdistamolle. Kaatopaikka-alueen pinta- ja hulevedet ohjataan ympärysojia pitkin purkuvesis-töinä toimiviin Siuntionjoen vesistöalueeseen kuuluviin Munkkaanojaan ja Kivikoskenpuroon, joissa ne lai-menevat ja sekoittuvat alueen voimakkaaseen hajakuormitukseen.

Rosk’n Roll Oy Ab johtaa käsitellyt jätevetensä Kivikoskenpuroon laskevaan avo-ojaan, jossa yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8 sijaitsee. Kuormituksen tarkempaa arviointia varten Rosk’n Roll Oy Ab on asentanut las-kuojaan kolmiomittauspadon vuonna 2012.

Munkkaan jätekeskuksen vähävetisessä purkuojassa havaintopaikalla Ki8 veden likaantuneisuutta ilmen-tävät ominaisuudet, kuten sähkönjohtavuus, alkaliteetti, kloridipitoisuus, orgaanisen aineksen hapenkulu-tus (BOD7) ja typpipitoisuudet olivat huomattavasti Kivikoskenpuron muita havaintopaikkoja korkeampia ja ilmensivät selvää jätevesikuormitusta. Liukoisten typpiravinteiden osuus kokonaistypestä oli vallitseva kuten yleensä ja ammoniumtyppipitoisuuden määrä erittäin korkea (suurimmillaan 6 400 µg/l 7.7.2014). Veden laatu oli vuonna 2014 selvästi vuosien 2001–2010 keskiarvoa parempi (taulukko 4) ja useimpien vedenlaatu-muuttujien osalta jonkin verran parempi myös edellisvuoteen verrattuna.

Jätekeskukselta tuleva kuormitus näkyy purkuojan jälkeisellä Kivikoskenpuron havaintopaikalla Ki9 enää hyvin lievänä, kun sitä verrataan purkuojan haaran yläpuoliseen havaintopaikkaan Ki7. Kivikoskenpuro on varsin voimakkaasti hajakuormitettu, sillä sen valuma-alueesta merkittävä osa on viljelys- ja laidunmaata


(hevostiloja). Referenssihavaintopaikalla Ki0 veden laatu oli selvästi parempaa kuin muualla Kivikoskenpu-rossa. Vertailuhavaintopaikan valuma-alue on metsää, peltoa ja suota. Vesi onkin tällä alueella muita havain-topaikkoja happamampaa.

Taulukko 4 . Kivikoskenpuron havaintopaikkojen vedenlaatuparametrien keskiarvoja vuonna 2014 (Ki0 n=2, Ki7, Ki8 ja Ki9 n=8) ja keskiarvot vuosilta 2001–2010.

ki0 ki7 ki8 ki9Vedenlaatumuuttuja

2014 ka 2001-2010 2014 ka 2001-2010 2014 ka 2001-2010 2014 ka 2001-2010kiintoaine mg/l 2,0 4,4 11 19,6 52 38 16 # 1sähkönjohtokyky mS/m 4,6 5,3 19 17,1 52 93 24 20alkaliteetti mmol/l 1,0 0,8 3,8 6,7 1,0 1,0CODMn mg/lO2 12,3 12,9 14,2 25,1 12,1 12,1BOD7 mg/l 2,0 2,0 10,3 26,4 4,2 3,2KOK-N µg/l 860 1198 1259 1420 4678 18627 1902 1914NH4-N µg/l 53 61 2389 13934 398 293NO2+ NO3-N µg/lKOK-P µg/l 20 31 72 87 117 120 88 91PO4P(Np) µg/lCl mg/l 15 14 36 77 16 18lämpökestoisetkolibakt. pmy/100ml 46 111 329 438 172 492 352 234

referenssi yläpuoli laskuoja alapuoli

Havaintopaikan Ki8 (kuva 11) veden laadussa on merkittävää vuodenaikaisvaihtelua. Tyypillisesti pakkastal-vina pitoisuudet ovat matalia maan jäätymisen takia. Sulan maan aikaan kuormitus on suurempaa, mutta keväällä sulamisvedet ja syksyllä sateet laimentavat pitoisuuksia. Keskikesällä virtaama on alhaisimmillaan ja tällöin ainepitoisuudet tässä kuormitetussa ojavedessä kohoavat. Sähkönjohtokyky on hyvä kuormittavien aineiden yleisindikaattori ja kaatopaikoille ongelmallisen ammoniumtyppipitoisuuden kohoaminen näkyy Munkkaan jätekeskuksen purkuojassa Ki8 (kuvat 12 ja 13).

Kuva 11 . Jätekeskuksen purkuojassa havaintopaikka Ki8, minkä kautta vedet johtavat alapuoliseen Kivikoskenpuroon.


0

20

40

60

80

100

120

140

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

mS/m Sähkönjohtokyky,Kivikoskenpuro

KI7 KI8 KI9

Kuva 12 . Sähkönjohtokyky (mS/m) Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2014.

0

1000

2000

3000

4000

5000

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014

µg/l Ammoniumtyppi,Kivikoskenpuro

KI7 KI8 KI9

Kuva 13 . Ammoniumtypen (NH4-N) pitoisuus Kivikoskenpuron havaintopaikoilla vuonna 2014.

Munkkaan jätekeskuksen erillisessä pinta- ja pohjavesitarkkailussa raportoidaan pohjavesien ja ojien kautta vesistöön kulkeutuvien pintavesien (havaintopaikat O5, O6, O7, O8 ja O9) laatua ja kuormitusta. Havain-topaikkojen O5 ja O7 kautta vedet virtaavat Munkkaanojaan ja sieltä Lempaanjokeen, joka sijaitsee Kivi-koskenpuron alapuolella. Ojapaikka O6 sijaitsee vanhan tasausaltaan alapuolella ja on ollut kuiva vuodesta 2001. Havaintopaikan O8 vedet kulkeutuvat purkuojaan, jossa sijaitsee yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8. Vuonna 2014 tutkittujen näytteiden perusteella kaatopaikan vaikutus näkyy ojapisteiden veden laadussa erityisesti korkeina kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuuksina, korkeana veden sähkönjohtavuutena sekä ko-honneina kloridi- ja kokonaisfosforipitoisuuksissa. Myös hapenkulutukset ovat olleet Munkkaan jätekeskuk-sen ojapisteissä ajoittain koholla ja ajoittain on todettu bakteereja. Munkkaan jätekeskuksen pohjoispuolella uudella ojapisteellä 09 veden sähkönjohtavuus oli alueelle luontaisen puroveden tasolla (noin 10 mS/m). Vedessä oli runsaasti happea, mutta hapenkulutus (CODMn) oli koholla viitaten todennäköisesti luonnon hu-mukseen. Kadmiumin määrä oli koholla helmikuussa. Ojapisteiden vesissä ei todettu liuotinaineita tai öljy-hiilivetyjä (Loikkanen 2015).

Kivikoskenpuro jatkuu Lempaanjokena (Lempansån) ja liittyy Kirkkojokena (Kyrkån) Siuntionjoen pääuomaan. Kirkkojoessa noin kilometri ennen Siuntionjoen pääuomaa sijaitsee Uudenmaan ELY-keskuksen veden laa-dun seurantapaikka K3 (Kirkkojoki 1,2), josta näytteet otettiin yhdeksän kertaa vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 keskimääräiset ravinnepitoisuudet Kirkkojoen alaosassa olivat lähellä Kivikoskenpuron pitoisuuksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia eri aikoina tehtyjen näytteenottojen takia. Alkuvuon-na ravinnepitoisuudet ovat Kirkkojoessa usein yleensä alhaisempia kuin Kivikoskenpuron havaintopaikoilla, mutta kohoavat hajakuormituksen ja runsaiden virtaamien vaikutuksesta keväällä ja syksyllä.


5.1.5 Karhujärveen laskevien jokien veden laatu vuonna 2014

Karhujärveen laskee vesiä kolmelta valuma-alueelta ja siihen kohdistuu selkeästi suurin pistekuormitus muihin vesistöalueen järviin verrattuna. Karhujärven viipymä on teoreettisesti laskien vain alle kuukauden (26 vrk), mistä syystä merkittävä osa jätevesikuormituksesta voi jatkaa vesistöaluetta alaspäin (Mettinen ja Valjus 2014).

Risubackajoen vesi oli sameinta läpi vuoden, eniten kevättulvan aikaan ja lokakuussa. Harvsån valuma- alueella maa-aines on varsin huuhtoutumisherkkää ja sen lähialueella on myös viljeltyä maata. Vuonna 2014, samoin kuin vuonna 2013 vesi oli vähemmän sameaa kuin vuonna 2012, jolloin runsaat virtaamat lisäsivät sameutta. Palojoella vesi oli kirkkainta ja sameuden vaihtelu vähäisintä.

0

20

40

60

80

100

tammi huhti touko kesä heinä syys loka

FNU Sameus

R1 PALO HA1

Kuva 14 . Veden sameus (FNU) Karhujärveen laskevissa joissa vuonna 2014.

Karhujärveen laskevista puroista Risubackajoessa ja Harvsåssa fosforipitoisuudet kasvoivat suuremmaksi kuin Palojoessa keväällä ja syksyllä, jolloin virtaamatkin olivat suurimmillaan.

020406080

100120140160180


µg/l Kokonaisfosfori

R1 PALO HA1

Kuva 15 . Veden fosforipitoisuus (kok.P µg/l) Karhujärveen laskevissa joissa vuonna 2014.

Liukoisen fosfaattifosforin määrä oli suurinta Risubackajoessa. Myös Palojoen ja Harvsån fosfaattifosfori-pitoisuudet olivat melko suuria. Suurimmat pitoisuudet mitattiin heinäkuussa. Kasviplankton voi käyttää suoraan liukoista fosforia ravinteena ja fosfori onkin järvissä usein minimiravinteena. Virtavesissä fosfaatti-fosforia esiintyy tavallisesti enemmän kuin järvivesissä.


0

5

10

15

20

25

30


µg/l Liukoinen fosfori (Np)

R1 PALO HA1

Kuva 16 . Liukoisen fosforin (PO4-P µg/l) pitoisuus Karhujärveen laskevissa joissa vuonna 2014.

Nummelan jätevesipäästöt nostavat erityisesti Risubackajoen typpiravinnepitoisuutta, josta syystä se on huomattavasti suurempi kaikkina vuodenaikoina kuin kahdessa muussa joessa.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000


µg/l Kokonaistyppi

R1 PALO HA1

Kuva 17 . Typpiravinnepitoisuudet Karhujärveen laskevissa joissa vuonna 2014.

Nummelan puhdistamon jäteveden kokonaistyppi on lähes kokonaan liukoista typpeä, joka on perustuo-tannolle helposti käyttökelpoisessa muodossa. Ammoniumtypen määrä on puhdistamoa lähellä olevalla havaintopaikalla hyvin lähellä Palojoen tasoa Nummelan puhdistamon tehokkaan nitrifikaation ansiosta. Nitrifikaatio parantaa vesistön happipitoisuutta. Luonnostaan rehevissä Etelä-Suomen savialueen järvissä typpiravinne voi olla avovesikautena perustuotannon minimiravinne yhdessä fosforin kanssa tai joskus yksi-näänkin.

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000


µg/l Liukoinen typpi (yht.)

R1 PALO HA1

Kuva 18 . Liukoisen typen (NO2NO3-N + NH4-N) yhteenlaskettu pitoisuus Karhujärveen laskevissa joissa vuonna 2014.


5.1.6 Siuntionjoen pääuoman keski- ja alaosan veden laatu

Karhujärvestä lähtevän veden laatu havaintopaikalla S7 on usein lähellä Karhujärven pohjoisosan pintave-den laatua, mutta muuttuu jokea alaspäin mentäessä havaintopaikkojen S7 ja S3 välillä, missä Kirkkojoen haara liittyy pääuomaan. Alkaliteetti ja sähkönjohtokyky kohoavat Kirkkojoen alaosan veden vaikutuksesta. Pääuomassa alimpana havaintopaikalla S1 vesi on ollut usein parempilaatuista kuin Siuntionjoen keskiosas-sa. Voimakkaimpien huuhtoumien aikaan, kuten huhtikuussa ja lokakuussa 2014 oli veden laatu Pikkalanjo-essa alkaliteetilla ja sähkönjohtokyvyllä mitattuna heikompi kuin Karhujärvestä lähtevässä vedessä. Järvet keräävät kiintoainesta, mutta ilmeisesti erityisesti alimman järven eli Vikträskin valuma-alueelta huuhtoutuu kuormittavia aineita lisää, jotka heikentävät Pikkalanjoen veden laatua (kuvat 19 ja 20).

0

5

10

15

20

25

30


mS/m Sähkönjohtokyky

S7 K3 S3 S1

Kuva 19 . Sähkönjohtokyky (mS/m) Siuntionjoen pääuomassa sekä Kirkkojoen alaosassa (K3 eli Kirkkojoki 1,2, Uuden-maan Ely-keskus) 2014.

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8


mmol/l Alkaliteetti

S7 K3 S3 S1

Kuva 20 . Alkaliteetti (mmol/l) Siuntionjoen pääuomassa sekä Kirkkojoen alaosassa (K3 eli Kirkkojoki 1,2, Uudenmaan ELY-keskus) 2014.

Vuoden 2014 kesällä ravinnepitoisuudet olivat Karhujärvestä lähtevässä vedessä suurempia kuin alempana pääuomassa Kirkkojoen jälkeen. Suurimpien huuhtoumien aikaan tammikuussa, huhtikuussa ja lokakuussa ravinnehuuhtoumat kasvoivat kuitenkin suuremmaksi Siuntionjoen alaosassa. ELY-keskuksen vesinäytteet Kirkkojoesta (K3) ja Pikkalanjoesta (S1) on otettu hieman eri aikaan yhteistarkkailun näytteiden kanssa, mikä vaikeuttaa suoraa vertailua.


020406080

100120140160180


µg/l Kokonaisfosfori

S7 K3 S3 S1

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500


µg/l Kokonaistyppi

S7 K3 S3 S1

Kuva 21 . Ravinnepitoisuudet (kok.P, kok.N, µg/l) Siuntionjoen pääuomassa sekä Kirkkojoen alaosassa (K3 eli Kirkkojoki 1,2, Uudenmaan ELY-keskus) vuonna 2014.

Kirkkojoen veden kiintoainepitoisuus on varsin suuri, mikä nostaa kiintoainepitoisuutta myös havaintopai-kalla S3. Tämä ei kuitenkaan ole suoraan nähtävissä esim. vuoden 2014 aineistossa. Huuhtoumatilanne voi vaihdella vähäjärvisillä alueilla selvästi jopa yhden tunninkin aikana. Havaintopaikan S7 kiintoainepitoisuus kasvaa kesällä, mikä johtuu todennäköisesti lisääntyneestä leväbiomassasta läheisellä Karhujärvellä ja jo-kisuussa. Pikkalanjoen havaintopaikalla S1 kiintoainepitoisuus todennäköisesti lisääntyy suurten valumien aikaan Tjusträskin ja Vikträskin lähivaluma-alueelta huuhtoutuvien ainesten vuoksi.

0

10

20

30

40

50

60


mg/l Kiintoaine

S7 K3 S3 S1

Kuva 22 . Kiintoaineen määrä (mg/l) Siuntionjoen pääuomassa vuonna 2014.


5.2 Vedenlaatu valuma-alueiden alaosassa

Purojen ja jokien vedenlaatua tarkastellaan niiden valuma-alueiden alaosan havaintopaikoilla. Vesistöalueen yläosassa tarkastelun kohteena on Poikkipuoliaisesta lähtevä vesi (PPL), Risubackajoen valuma-alueen vesi (R1), Palojoen valuma-alueen vesi (PALO) ja Harvsån valuma-alueen vesi (HA1). Vesistön keskiosassa tar-kastelun kohteena on Karhujärvestä lähtevä vesi (S7) ja Siuntionjoen pääuoman vesi Kirkkojoen jokihaaran alapuolella (S3) sekä alaosassa Siuntionjoen (Pikkalanjoen) vesi (S1, Pikkalanjoki 1,6) ennen joen laskemista Pikkalanlahteen. Siuntionjoen pääuoman keskiosaan laskevan Kirkkojoen vedenlaatua tarkastellaan sen ylä-osassa Kivikoskenpuron havaintopaikalla (Ki9) ja Kirkkojoen alimmalla havaintopaikalla K3 (Kirkkojoki 1,2).

5.2.1 Kokonaisravinnepitoisuudet (fosfori ja typpi)

Siuntionjoen vesistön kaikkien jokihaarojen kokonaisfosforipitoisuudet ilmensivät rehevyyttä. Fosforipitoi-suus oli korkein Kirkkojoen (K3) haarassa ja Siuntionjoen pääuomassa sen alapuolella. Myös Risubackajoella ja Kivikoskenpuron alueella fosforipitoisuus oli korkea. Fosfori on sitoutunut hienojakoiseen maa-ainekseen kuten saveen, joka huuhtoutuu helposti näillä voimakkaasti viljellyillä alueilla runsaiden valumien yhteydes-sä (taulukko 5).

Taulukko 5 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) vuonna 2014. Havainto-paikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Kokonaisfosfori,KOK.Pµg/l Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 64 45 87Kurjolammenoja KU2 8 26 8 77Palojoki PALO 8 57 29 84Risubackajoki R1 8 79 41 170Harvsån HA1 8 72 50 130Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 74 59 91Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 75 45 190Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 96 39 162Siuntionjoki, keskiosa S3 8 83 48 160Pikkalanjoki S1 13 72 42 130

Kokonaistyppipitoisuus oli tavalliseen tapaan selvästi suurin Risubackajoessa. Nummelan puhdistamolta ve-sistöön johdetun jäteveden kokonaistyppipitoisuus on laskenut jo useana vuotena peräkkäin typenkäsitte-lyn tehostumisen ansiosta, mikä on näkynyt myös vesistössä. Vuoden 2014 keskipitoisuus puhdistamolta lähtevässä vedessä oli 18 mg/l (vuonna 2013 17 mg/l ja vuonna 2012 19 mg/l). Edellisvuoteen verrattuna Risubackajoen typpipitoisuus oli kasvanut vähäisemmän virtaaman (laimennusveden) vuoksi. Korkeimpia pitoisuuksia tavattiin tammikuussa, huhtikuussa ja kesäkuussa. Pitoisuuksien nousu näkyi myös Karhujärvellä (ks. luku 5.3.2). Muilla alueilla kokonaistyppipitoisuuksien vuosikeskiarvojen muutokset olivat vähäisempiä kuin Risubackajoella (taulukko 6.).

Taulukko 6 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) vuonna 2014. Havaintopaik-kojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Kokonaistyppi,KOK.Nµg/l Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 1290 980 1800Kurjolammenoja KU2 8 724 490 1100Palojoki PALO 8 1080 700 1400Risubackajoki R1 8 3910 2200 7000Harvsån HA1 8 988 780 1400Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 1280 1100 1500Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 1370 570 2800Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 1852 670 3000Siuntionjoki, keskiosa S3 8 1320 850 1900Pikkalanjoki S1 13 1285 660 2000


5.2.2 Kiintoainepitoisuus

Kiintoaine kuvaa vedessä olevaa hiukkasmaista ainesta, jonka määrä jokivesissä riippuu pitkälti valuma-alueen ominaisuuksista. Kiintoainepitoisuus vaihtelee voimakkaasti myös sääolosuhteiden mukaan ja sitä nostavat eroosion kuljettaman aineksen (savisamennus) lisäksi jätevesikuormitus tai runsas kasvibiomassa näytteessä (levät). Kiintoaineen merkitys ravinteiden, erityisesti fosforin, ainevirtaamassa on tärkeä, koska suuri osa fosforista on sitoutunut kiintoaineeseen. Saviaineksen sisältämä fosfori ei ole kuitenkaan biologi-sesti kovin reaktiivista.

Siuntionjoen jokiosuuksien suurimmat kiintoainepitoisuudet olivat tuttuun tapaan Kirkkojoessa, jossa kes-kipitoisuus oli suurempi kuin edellisvuonna, lähellä vuoden 2012 pitoisuutta. Myös Kirkkojoen alapuolella, Risubackajoessa ja Pikkalanjoessa kiintoainepitoisuus oli suuri. Kirkkojoen ja Pikkalanjoen näytteet otetaan Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta, jolloin näyteajankohdat eivät ole yleensä vastaavia yhteistarkkailun näytteiden kanssa ja aiheuttavat tulkintavaikeuksia. ELY-keskuksen näytteitä otetaan lisäksi vielä marraskuus-sa ja joulukuussa, jolloin keskimääräisiä ainepitoisuuksia ja -kuormituslukuja nostaa usein näinä ajankohtina esiintyvät suuremmat valumat. Pääuoman vertailualueen Palojoen kiintoainepitoisuus oli Kurjolammenojaa lukuun ottamatta muita jokia selvästi pienempi (taulukko 7).

Taulukko 7 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen kiintoainepitoisuudet (mg/l) vuonna 2014. Havaintopaikko-jen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Kiintoaine(GFC)mg/l Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 9,3 4,2 16Kurjolammenoja KU2 8 2,9 <1 8Palojoki PALO 8 5,8 1,7 9Risubackajoki R1 8 18 5,6 38Harvsån HA1 8 10 4,2 26Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 13 5,3 20Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 10 3,9 26Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 41 14 100Siuntionjoki, keskiosa S3 8 17 3,8 41Pikkalanjoki S1 13 11 6,9 24

5.2.3 Fosfaattifosfori

Kirkkojoen alaosan korkea fosforipitoisuus näkyy myös fosfaattifosforipitoisuudessa. Tosin korkein fosfaat-tifosforin keskiarvo mitattiin Kivikoskenpurossa, josta mitattiin myös suurin kuukauden pitoisuus lokakuun näytteestä. Muita merkittäviä eroja muutamien aikaisempien vuosien keskiarvopitoisuuksiin ei ollut havait-tavissa.

Taulukko 8 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen fosfaattifosforipitoisuudet (PO4-P µg/l) vuonna 2014. Havain-topaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Fosfaattifosfori(s)PO4.P(np)µg/l Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 4,4 <2 15Kurjolammenoja KU2 8 4,6 <2 11Palojoki PALO 8 9,6 5 15Risubackajoki R1 8 13 7 24Harvsån HA1 8 8,9 3 14Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 6 <3 12Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 21 10 43Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 20 6 33Siuntionjoki, keskiosa S3 8 13 5 24Pikkalanjoki S1 13 11 2 30


5.2.4 Liukoiset typpiravinteet

Nitriittinitraattityppi on leville käyttökelpoista kasviravinnetta. Sen runsas esiintyminen kertoo joko ulkoisesta tai sisäisestä kuormituksesta ja ylläpitää tai ainakin lisää vesistön rehevöitymisriskiä aivan kuten fosfaattifos-forikin. Koko vuoden aineistosta laskettuna nitriittinitraattitypen minimi-, maksimi- ja keskiarvopitoisuudet olivat suurimmat Risubackajoen alaosassa Nummelan puhdistamon vaikutuksesta. Nitriittinitraattityppi- pitoisuuksien vuosikeskiarvot kasvoivat useimmilla paikoilla edellisestä vuodesta.

Taulukko 9 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen nitriittinitraattityppipitoisuudet (NO2NO3-N µg/l) vuonna 2014. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Nitriitti-nitraattityppiNO2NO3-N Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 361 <10 980Kurjolammenoja KU2 8 83 22 120Palojoki PALO 8 439 140 800Risubackajoki R1 8 3310 1300 6900Harvsån HA1 8 251 78 540Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 426 <10 870Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 815 160 1900Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 8 1174 271 2050Siuntionjoki, keskiosa S3 8 661 270 1100Pikkalanjoki S1 13 611 10 1280

Luonnonvesissä ammoniummuodossa olevaa epäorgaanista typpeä on tavallisesti < 10–30 µg/l. Yli 50 µg:n pitoisuuksien katsotaan ilmentävän kuormitusta ja yli 100 µg/l olevat pitoisuudet jo voimakasta hajakuormi-tuksesta tai pistemäisestä jätevesikuormituksesta peräisin olevaa kuormitusta (Oravainen 1999).

Ammoniumtyppipitoisuuden keskiarvot olivat korkeimmat järvien alapuolisilta uomilta mitatuista paikois-ta (Poikkipuoliainen ja Karhujärvi) sekä Kivikoskenpurossa kuten edellisvuonnakin, mutta olivat nyt näitä alhaisempia. Poikkipuoliaisesta lähtevän veden korkean ammoniumtyppipitoisuuden syyksi on arveltu Poikkipuoliaisen heikkoa happitilannetta talviaikaan (Mettinen ja Valjus 2014). Nummelan puhdistamon jä-tevesissä ammoniumtyppipitoisuus saadaan alhaiseksi nitrifikaatioprosessissa, kasvattaen kylläkin samalla nitraattinitriittipitoisuutta. Risubackajoen suulla (R1) vuosikeskiarvo oli edellistä vuotta alhaisempi.

Taulukko 10 . Siuntionjoen jokiosuuksien havaintopaikkojen nitriittinitraattityppipitoisuudet (NO2NO3-N µg/l) ja ammo-niumtyppipitoisuudet (NH4-N µg/l) vuonna 2014. Havaintopaikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatieto-palvelu, 9.4.2015.

AmmoniumtyppiNH4.Nµg/l Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 67 8,6 260Kurjolammenoja KU2 8 32 6,5 94Palojoki PALO 8 26 14 51Risubackajoki R1 8 46 27 73Harvsån HA1 8 44 27 66Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 47 13 100Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 61 17 120Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 31 4 53Siuntionjoki, keskiosa S3 8 34 19 56Pikkalanjoki S1 13 25 5 98

5.2.5 Lämpökestoiset kolibakteerit

Lämpökestoisia kolibakteereita oli keskimäärin eniten Kivikoskenpurossa (Ki9) ja Risubackajoella (R1). Mo-lemmilla alueilla keskiarvopitoisuudet olivat edellistä vuotta korkeammat. Jokivesien hygienia oli yleisestikin heikompi kuin aikoihin, mutta suurimmat pitoisuudet ajoittuivat suurten huuhtoumien aikaan tammikuulle, huhtikuulle ja loka–marraskuulle, kesäajan sesonkikauden ulkopuolelle. Tyypillistä bakteeripitoisuuksille on yleensäkin suuri pitoisuusvaihtelu. Kesäaikaan pitoisuudet olivat selvästi keskimääräistä alhaisempia, myös esim. Karhujärvessä ja siitä lähtevässä vedessä. Vertailujoessa Palojoella (PALO) lämpökestoisten kolibak-teerien keskiarvopitoisuus oli 2000-luvun minimitasoa. Lämpökestoisten kolibakteerien runsas esiintyminen näytteessä kertoo luonnontilasta poikkeavasta tilanteesta. Saastutuksen lähteenä voi olla esimerkiksi jäteve-si tai eläinperäinen lanta.


Taulukko 11 . Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen ulosteperäistä saastutusta ilmentävien lämpökes-toisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät vuonna 2014. Havaintopaikan S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

Lämpökestoisetkolibakt.pmy/100ml Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 20 0 130Kurjolammenoja KU2 8 44 0 310Palojoki PALO 8 11 0 43Risubackajoki R1 8 329 62 1300Harvsån HA1 8 74 7 240Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 11 1 42Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 382 42 1200Kirkkojoki 1,2, alaosa* K3 0 266 46 820Siuntionjoki, keskiosa S3 8 145 4 810Pikkalanjoki* S1 3 12 0 52* K3, Eschericia coli-määritys

Uudenmaan ELY-keskuksen Kirkkojoen (K3) ja Pikkalanjoen havaintopaikoilta analysoitiin Escherichia coli -bakteerit (lämminverisille yleinen suolistobakteeri), jotka ilmentävät suoraan vesistön hygieniatasoa vesis-tössä. Escherichia coli -bakteerit sisältyvät lämpökestoisten kolibakteerien (44oC) määritykseen, eli niiden lukumäärät ovat yleensä samassa näytteessä hieman pienemmät kuin lämpökestoisten kolibakteerien luku-määrät.

5.2.6 Sähkönjohtokyky

Sähkönjohtokyky mittaa vedessä olevien liuenneiden suolojen määrää. Tämä muuttuja kertoo vesistöön kohdistuvasta kuormituksesta, sillä suolojen määrää lisäävät mm. jätevedet ja peltolannoitus. Siuntionjoen jokihaarojen vertailussa kuormituksen vaikutus on selvimmin nähtävillä edellisen vuoden tapaan Risubacka-joen, Kirkkojoen ja Kivikoskenpuron veden laadussa. Keskimääräinen sähkönjohtavuus ja vaihteluväli olivat eri alueilla hyvin samaa luokkaa kuin edellisvuonna.

Taulukko 12 . Siuntionjoen eräiden jokiosuuksien havaintopaikkojen sähkönjohtokyky (mS/m) vuonna 2014. Havainto-paikkojen K3 ja S1 tiedot: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 9.4.2015.

SähkönjohtokykymS/m Hp n x Min. Maks.Poikkipuoliainen, lähtevä PPL 8 11 10 12Kurjolammenoja KU2 8 3,2 3 4Palojoki PALO 8 11 11 12Risubackajoki R1 8 33 16 50Harvsån HA1 8 8,6 8 9Karhujärvi, lähtevä (Siuntionjoki) S7 8 13 11 14Kivikoskenpuro (alapuoli) Ki9 8 19 14 24Kirkkojoki 1,2, alaosa K3 9 22 16 29Siuntionjoki, keskiosa S3 8 16 13 20Pikkalanjoki S1 13 15 12 21

5.3 Yhteistarkkailun järvet

Siuntionjoen yhteistarkkailun piirissä olevat järvet ovat hyvin reheviä, pääasiallisesti hajakuormituksen ra-sittamia vesistöjä. Osalla järvistä on tehty kunnostustoimenpiteitä jo vuosien ajan rehevöitymisen pysäyt-tämiseksi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteiden keinotekoinen hapettaminen aloitettiin heinäkuussa 1993. Karhujärvellä on hoitokalastettu vuodesta 1996 lähtien sekä niitetty vesikasvillisuutta ja tehty ruoppauksia. Tjusträskille, Karhujärvelle ja Vikträskille on laadittu myös yleisluontoiset kunnostussuunnitelmat (Hagman 2008, 2009, 2010). Ekologisen luokituksen mukaan Tjusträskin ja Vikträskin tila on tyydyttävä ja Karhujärven välttävä. Yhteistarkkailun keskeinen järvi, Karhujärvi (Björnträsk), on voimakkaimmin pistekuormitettu.


5.3.1 Järvien happi

Karhujärvellä alusveden hapen loppuminen ei ole kuitenkaan kovin tavallista, sillä järvi on matala ja järven kerrostuneisuus rikkoutuu melko helposti tuulten vaikutuksesta avovesikautena. Tällöin alusvesi sekoittuu muuhun hapellisempaan vesimassaan. Karhujärveä syvemmissä Tjusträsk ja Vikträsk -järvissä happitilanne on ollut yleensä heikompi. Tjusträskin ja Vikträskin syvänteissä on hapettimet. Vikträskin hapetin ei ole ilmei-sesti kuitenkaan ollut toiminnassa vuodesta 2011 lähtien (Eeva Kauppinen, Vesi Eko Oy, e-mail 22.5.2015). Talvella tammikuussa ja helmikuussa Tjusträskin happitilanne oli erinomainen (11,6 ja 10,7 mg/l), mikä joh-tunee sekä hapetuksesta että myös lyhyehköksi jääneestä mittausajanjaksosta (jääpeitteisestä kaudesta). Elokuussa Tjusträskin pohjanläheisestä vesikerroksesta happi oli käytännössä loppunut kokonaan (0,1 mg/l), mutta lokakuussa kerrostuneisuuden purkautuessa happitilanne parani (8,0 mg/l). Myös alimmassa pääuo-man järvessä Vikträskissä alusvesi oli elokuussa käytännössä hapetonta 15 metrin syvyydellä (0,3 mg O2/l). Lokakuussa veden sekoittuminen paransi happitilannetta (7,1 mg/l) (kuva 23).

0

2

4

6

8

10

12

14

21 .3

.200

7

21 .5

.200

7

21 .7

.200

7

21 .9

.200

7

21 .1

1 .20

07

21 .1

.200

8

21 .3

.200

8

21 .5

.200

8

21 .7

.200

8

21 .9

.200

8

21 .1

1 .20

08

21 .1

.200

9

21 .3

.200

9

21 .5

.200

9

21 .7

.200

9

21 .9

.200

9

21 .1

1 .20

09

21 .1

.201

0

21 .3

.201

0

21 .5

.201

0

21 .7

.201

0

21 .9

.201

0

21 .1

1 .20

10

21 .1

.201

1

21 .3

.201

1

21 .5

.201

1

21 .7

.201

1

21 .9

.201

1

21 .1

1 .20

11

21 .1

.201

2

21 .3

.201

2

21 .5

.201

2

21 .7

.201

2

21 .9

.201

2

21 .1

1 .20

12

21 .1

.201

3

21 .3

.201

3

21 .5

.201

3

21 .7

.201

3

21 .9

.201

3

21 .1

1 .20

13

21 .1

.201

4

21 .3

.201

4

21 .5

.201

4

21 .7

.201

4

21 .9

.201

4

Siuntion järvet - alusveden happi (mg O2/l) 2007-2014

Björnträsk(4m) Tjusträsk(7m) Tjusträsk(8m) Vikträsk(15m)

Kuva 23 . Siuntionjoen vesistön järvien happipitoisuus (mg/l) pohjanläheisessä vesikerroksessa vuosina 2007–2014.

Happikatojen perussyy on järviin kohdistuva liian suuri ulkoinen ravinnekuorma. Hagmanin (2008, 2009, 2010) mukaan valuma-alueelta tuleva laskennallinen kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi. Suuri leväbiomassa voi kuluttaa hajotessaan kaiken alusveden sisältämän vapaan hapen loppuun, mikä syvimmis-sä järvissä (Tjusträsk ja Vikträsk) kesäkerrostuneisuuskaudella on tapahtunut toistuvasti.

5.3.2 Ravinteet

Alusveden happitilanne vaikuttaa oleellisesti pohjan läheisten vesikerrosten ravinnepitoisuuksiin. Jos sedi-mentti joutuu hapettomaan tilaan, liukenevat kiintoaineeseen sitoutuneet ravinteet veteen, kiihdyttävät en-tisestään perustuotantoa ja lisäävät edelleen sisäistä kuormitusta.

Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuus on jo merkki pohjan vähähappisista olosuhteista. Elokuun lopulla (28.8.2014) Tjusträskissä 7 m syvyydellä happea oli välttävästi (5,8 mg/l) mutta lähellä pohjaa 8 metrissä vesi oli käytännössä hapetonta. Ammoniumtyppipitoisuus oli 7 metrin syvyydellä 110 µg/l (8 metrin syvyydellä ammoniumtyppipitoisuutta ei mitattu). Vikträskissä elokuun lopussa (25.8.2014) happipitoisuus oli 15 met-rissä pohjan lähellä 0,5 mg/l ja ammoniumtyppipitoisuus oli 800 µg.

Yli 100 µg/l ammoniumtyppipitoisuudet voivat kertoa myös mahdollisesta jätevesikuormituksesta tai suures-ta lannoitetypen huuhtoumista. Myös nitriittinitraattitypen määrä voi kertoa ihmistoiminnan ja esim. jäteve-denpuhdistamoiden vaikutuksesta. Karhujärvellä pintaveden ammoniumtyppipitoisuus oli melko alhainen, suurimmillaan lokakuussa (61 µg/l). Ammoniumtypen lisääntyminen kesäkauden jälkeen on luonnollista ja liittyy yleisesti kaikkien liukoisten ravinteiden lisääntymiseen vedessä perustuotannon vähentymisen seu-


rauksena. Tjusträskissä ja Vikträskissä pintaveden ammoniumtyppipitoisuudet olivat samaa tasoa, suurin pi-toisuus (130 µg/l) mitattiin Tjusträskissa lokakuussa. Tjusträskissa ja Vikträskissa nitriittinitraattipitoisuudet olivat pintavedessä keskimäärin suurempia kuin Karhujärvellä.

Vikträskin pohjan lähellä fosforipitoisuudet kesäkauden lopulla elokuussa (PO4-P 190 µg/l, kok.P 450 µg/l) ilmentävät sisäistä kuormitusta. Alusveden ravinteisuus olikin Vikträskissä heikompi kuin kahtena edellise-nä vuonna. Tjusträskissa liukoisen fosforin pitoisuudet eivät olleet merkittävästi kohonneita vielä 7 metrin syvyydellä. Todennäköisesti lähempänä pohjaa 8 metrissä sekä kokonaisfosforipitoisuudet että liukoiset fos-foripitoisuudet olivat lähellä Vikträskin pitoisuuksia alhaisen happipitoisuuden synnyttämän sisäisen kuor-mituksen vuoksi (niitä ei mitattu).

Ravinnepitoisuudet olivat kaikissa järvissä erittäin suuria ilmentäen erittäin rehevää vettä. Keskimäärin kor-kein ravinnepitoisuus oli Tjusträskissa ja pienin Karhujärvellä. Vikträskissä elokuussa kokonaistyppipitoisuus oli poikkeuksellisesti harvinaisen pieni 670 µg/l.

Taulukko 13 . Siuntionjoen vesistön järvien ravinnepitoisuuksien keskiarvoja (n= 5 kpl) pintavedessä (1,0 m) vuonna 2014.

Järvi Kok.N NH4-N NO2+NO3-N KOK.P PO4P(Np)Karhujärvi (B1) 1300 28 435 76 6Karhujärvi (B2) 1380 28 498 74 7Tjusträsk 1420 49 704 93 17Vikträsk 1254 34 653 86 13

Kokonaisfosforipitoisuuden perusteella kaikki Siuntionjoen vesistön järvet ovat hyvin reheviä. Typpipitoi-suus, erityisesti nitriittinitraattityppipitoisuus, oli Karhujärven pohjoisosassa, mihin Nummelan jäteveden-puhdistamon käsitellyt vedet ohjataan, hieman suurempi kuin järven eteläosassa. Fosforipitoisuuden huippu näyttää kaikissa järvissä olevan kesäaikaan, mikä vuonna 2014 ilmeni elokuun näytteissä. Kahden edellisen vuoden aikana havaittuja erittäin korkeita fosforipitoisuuksia Tjusträskissä ja Vikträskissä ei vuonna 2014 havaittu.

Matalassa ja kerrostuneisuudessaan epävakaassa Karhujärvessä kesällä levätuotannon ollessa suurta koko-naisravinnepitoisuudet voivat helposti kasvaa muita järviä korkeammiksi. Karhujärvessä matalien rantavesi-en osuus on suuri ja ravinteita voi siirtyä sekoittavien tuulien vaikutuksesta myös ranta-alueen pohjalietteen pintakerroksista vesimassan kiertoon ja levien käyttöön (resuspendaatio). Säiden merkitys levätuotannon suuruutta säätelevänä tekijänä voi olla ratkaisevan tärkeää. Vikträskin keskikesän ravinnepitoisuudet ovat yleensä Karhujärveä ja Tjusträskiä matalampia. Vikträskissä kesäkauden vakaan kerrostuneisuuden aikana osa ravinteista siirtyy päällysvesikerroksesta alusveteen, jolloin päällysveden kokonaisravinnepitoisuus pie-nenee.

Vesien rehevöitymistä säätelevä tekijä on käytännössä aina fosfori tai typpi. Sisävesissä fosforin on yleensä todettu olevan tärkeämpi minimiravinne, mutta luonnostaan rehevillä alueilla, jota rannikkoalueen savisen maaperän vesistöt ovat, on myös typpipitoisuudella merkitystä perustuotannon säätelyssä.

Jos vedessä on kasvukauden aikana runsaasti leville käyttökelpoista liukoista fosforia ja samaan aikaan epä-orgaaninen liukoinen typpi kuluu loppuun, voivat veden molekulaarista typpeä sitovat levät, esimerkiksi useimmat sinilevät, saada muuttuneesta typpi-fosfori-suhteesta voimakkaan kilpailuedun. Mikäli olosuhteet esimerkiksi säätekijöiden osalta ovat suotuisat (auringon paistetta, lämpöä, tyyniä säitä), voi syntyä voima-kasta, sinilevien hallitsemaa levätuotantoa.

Karhujärvellä kesäkauden alussa yleensä runsaana esiintyneet liukoiset ravinteet hupenevat erittäin nope-asti levien ja muun kasvillisuuden käyttäessä niitä tehokkaasti heti kasvukauden alusta lähtien. Liukoinen fosfaatti loppuu ensiksi ja sitten heti perään liukoiset typpiravinteetkin. Liukoisten ravinteiden vähyys on osoituksena siitä, että näiden käyttökelpoisten kasvinravinteiden kierto biosysteemissä on erittäin tehokasta ja nopeaa, mikä on ominaista reheville järville (Mettinen 2012). Järveen tuleva liukoinen lisäravinne (ulkoa tai järvestä itsestään) siepataan heti perustuotannon kiertoon, mikä nostaa järven rehevyystasoa ja johtaa seurannaisvaikutuksiin.


Karhujärven typpipitoisuus voi näkyvästi nousta kesän aikana erityisesti järven matalassa pohjoisosassa, jon-ne Nummelan puhdistamon jätevedet ohjataan Risubackajokea myöten. Ero Karhujärven pohjoisen ja ete-läisen havaintopaikan veden typpipitoisuudessa korostuu etenkin kesän alivirtaamakausina, jolloin valuma-alueelta tulee vähemmän ”laimennusvesiä”.

Rehevöitymistä säätelevää minimiravinnetta voidaan arvioida joko ravinnesuhtein tai levätestein. Kokonais-ravinteiden määräsuhteiden perusteella kaikki kolme järveä ovat olleet kasvukauden alussa fosforirajoittei-sia, mutta muuttuneet kesä–heinäkuussa fosfori-typpirajoitteisiksi.

Pitkäajan tarkastelussa vuosien 2000–2013 aineiston perusteella on havaittu, että järvien pintaveden ravin-nepitoisuudet ovat vaihdelleet järvissä suuresti eri vuosina ja näytepäivinä, mutta kokonaisfosforin osalta suuntaus näyttäisi olevan kohti keskimäärin suurempia pitoisuuksia ja typen osalta ehkä jopa kohti pienem-piä pitoisuuksia (Mettinen ja Valjus 2014).

Myös kasvukauden keskimääräisen a-klorofyllipitoisuuden perusteella järvet ovat reheviä tai hyvin reheviä. Yhteistarkkailun kasvukauden keskimääräiset klorofylli-a mittaustulokset ovat vaihdelleet erityisen paljon Karhujärvessä. Vuonna 2014 suppeaan tarkkailuohjelmaan ei sisältynyt klorofylli- a näytteenottoa.

5.3.3 Muu veden laatu järvissä

Karhujärven, Tjusträskin ja Vikträskin pintavedessä ei ollut merkittäviä määriä lämpökestoisia kolimuotoi-sia bakteereja vuoden 2014 näytteenottopäivinä. Suurimmillaan lämpökestoisten kolibakteerien määrä oli elokuussa Tjusträskissa (100 pmy/100 ml). Kesän ainoana näyteajankohtana elokuussa ei järvissä esiintynyt hapen ylikyllästystilaa eikä järvien vesi muuttunut merkittävästi emäksisempään suuntaan, mitkä olisivat olleet merkkeinä suuresta levämäärästä. Usein heinä–elokuussa kaikkien näiden järvien pintavedessä on esiintynyt runsaasti levää ja samaan aikaan veden pH on muuttunut emäksiseksi (pH jopa yli 9,0), koska levät ovat kuluttaneet vedestä vapaan hiilidioksidin.

5.4 Vihdin Enäjärvi ja muut vesistöalueen yläosan järvet

Vihdin Enäjärvi ei sisälly yhteistarkkailuohjelmaan, mutta Uudenmaan ELY-keskuksen seurannan tuloksia ja muita tuloksia järvestä on esitetty vuosiyhteenvetoraporteissa järven suuren koon ja merkittävyyden vuoksi. Vihdin Enäjärvi on noin 5 km² suuruinen, hyvin rehevä järvi Siuntionjoen latvoilla. Järvi on maatalouden ja haja-asutuksen kuormittama ja siihen johdettiin Nummelan taajaman jätevesiä aina vuoteen 1976 asti. Järvellä on tehty jo vuosien ajan merkittäviä kunnostustoimenpiteitä (esim. Reunanen 2005), merkittävältä osin talkoovoimin. Järveä on mm. hoitokalastettu, ilmastettu ja järveen laskeviin ojiin on tehty useita laskeu-tusaltaita ja kosteikkoja. Järvi Hoi -hankkeen yhteydessä Enäjärvellä kehitettiin ja testattiin nuottausta ma-talille alueille soveltuvaksi menetelmäksi (Niinimäki 2014). Uudenmaan ELY-keskus on luokitellut Enäjärven välttävään ekologiseen luokkaan kuuluvaksi.

Enäjärven syvänne (9,1 m) on varsin suppea-alainen kuoppa, jonne kertyy happea kuluttavaa orgaanista ainesta. Järven tilavuudesta yli neljän metrin aluetta on alle 5 prosenttia. Happikato ilmeni hyvin korkeina ra-vinnepitoisuuksina pohjanläheisessä vedessä kesäkuun alussa (12.6.2014, happea 0,1 mg/l, kok.P 305 µg/l, PO4-P 122 µg/l). Pintaveden (1,0 m) kokonaisfosforipitoisuudet avovesikaudella (48–201 µg/l) ilmensivät erittäin rehevää tasoa. Avovesiajan kokonaisfosforipitoisuuden keskiarvo oli suurempi kuin koskaan vuoden 2005 jälkeen (2014 näytteet touko-, kesä, elo-, syys- ja lokakuussa). Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus oli jonkin verran edellisvuotta suurempi. Myös levätuotantoa mittaavat a-klorofyllipitoisuudet (25–130 µg/l) olivat ajoittain hyvin korkeita ja samaa korkeaa tasoa kuin edellisvuonna. Vuodesta 2010 lähtien keskimää-räiset ravinnepitoisuudet ja järven rehevyys on ollut suurempi kuin esim. 1990-luvulla johtuen ilmeisesti ainakin osittain siitä, että hapetin ei ole ollut toiminnassa.


Taulukko 14 . Vihdin Enäjärven kokonaisravinnepitoisuuksien keskiarvoja avovesiajalta (1,0 m) vuosina 2005–2014. OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu 13.5.2015.

Rompsinmäki 5, pintavesi 1,0 m Kok.P µg/l Kok.N µg/l2014 136 16162013 118 15692012 117 14832011 122 16172010 134 12972009 95 10572008 79 11092007 70 10112006 93 11732005 80 1182

Enäjärvestä vedet laskevat Poikkipuoliaisen eteläosaan, mistä ne jatkavat Tervalammen ja Huhmarjärven kautta Palojärveen. Poikkipuoliainen (1,97 km2, suurin syvyys 5,1 m) on erittäin rehevä järvi, joka happikato-jen vuoksi todennäköisesti ”lannoittaa” itse itseään. Poikkipuoliaisella on havaittu useana vuonna runsaasti leviä ja näytteissä on havaittu myös sinileviä (www.vesientila.fi 18.5.2015). Tervalammen happitilanne on ollut 2000-luvulla hyvä lukuun ottamatta talvea 2003, joka oli hyvin ankara ja happikatoja havaittiin useissa muissakin järvissä. Pohjan tämän hetkisestä tilanteesta ei ole tarkkoja tietoja. Tervalampi on luonnostaan rehevä järvi, mutta hajakuormituksen kautta järvi on rehevöitynyt entisestään. Tervalampi kuuluu valtakun-nallisen leväseurannan piiriin. Varsinaisia leväkukintoja on 2000-luvun aikana havaittu muutamia kertoja etenkin loppukesän aikana, mukana on ollut myös sinileviä (www.vesientila.fi 18.5.2015).

Huhmarjärven happitilanne on ollut pintavedessä verrattain hyvä, ainoastaan talvella 2003 järvi kärsi happi-kadosta. Pohjan läheltä liukoisen hapen määrää ei ole mitattu. Huhmarjärvi on varsin rehevä järvi ja ravin-teiden pitoisuudet ovat suuria ja niiden määrissä ei juuri ole havaittavissa vähenemistä. Matalana järvenä Huhmarjärvi todennäköisesti kärsii lisäksi sisäisestä kuormituksesta. Huhmarjärvellä on havaittu leväku-kintoja useina vuosina ja mukana on ollut paikoitellen runsaastikin sinileviä (www.vesientila.fi 18.5.2015). Luontaisesti rehevässä Palojärvessä (1,72 km2, suurin syvyys 10,2 m) on runsaasti ravinteita, mutta koko-naisfosforin määrä näyttää vähentyneen, vaikka vuosien välillä onkin suuria vaihteluja. Tämä voi osaltaan johtua erilaisista sääolosuhteista vuosien välillä mm. erilaisesta sadannasta, jonka myötä ravinteita pää-see eri määriä vesistöön. Palojärvellä on valtakunnallinen leväseurannan havaintopaikka. Leväseurannois-sa on löydetty muutamina vuosina vähän levää, mutta varsinaisia leväkukintoja Palojärvellä ei ole ollut (www.vesientila.fi 18.5.2015).

5.5 Kokonaisravinteiden ja kiintoaineen kuormituslaskelmat

Ainevirtaamalaskuilla arvioidaan kuormituksen määrää ja alkuperää tarkkailualueen eri osissa. Virtaamat laskettiin perinteisellä tavalla käyttämällä virtaama-arvona Palojärveen laskevan Palojärvenkosken virtaa-maa. Menetelmä on karkea ja siinä ei huomioida esimerkiksi osavaluma-alueiden järvisyyden, maaperän, maanmuotojen tai esim. maankäytön aiheuttamia eroja. Risubackajoen ja Kirkkojoen (Kyrkån) osavaluma-alueet poikkeavat maaperän laatunsa ja pienen järvialansa vuoksi Palojärvenkosken valuma-alueesta, minkä vuoksi virtavesien viipymä on näillä osavaluma-alueilla pienempi ja virtaamavaihtelut suurempia kuin Palo-järvenkosken valuma-alueella.

Siuntionjoen vesistöalueen keskivirtaama arvioitiin käyttäen kertoimena suhdelukua, joka on saatu jakamal-la Siuntionjoen vesistöalueen pinta-ala (Pikkalanjoen havaintopaikalla S1, Pikkalanjoki 1,6) Palojärvenkos-ken mittauspaikan yläpuolisen osavaluma-alueen pinta-alalla (483,25 km2 / 86,63 km2 = 5,578). Osavaluma- alueiden laskupurojen keskivirtaamat arvioitiin suoraan pinta-alojen suhteessa vastaavalla tavalla. Tässä las-kentamenetelmässä ei huomioitu valuma-alueiden sijainnin, koon, sateisuuden, järvialtaiden eikä maape-rätekijöiden tai maankäytön vaikutusta virtaamiin, mikä kieltämättä synnyttää todellisia eroja virtaamissa. Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laske-vien taulukossa 15 mainittujen purojen valuma-alueita. Ainevirtaama-arvioita ei tältä alueelta tehty.


Taulukko 15 . Siuntionjoen vesistön osavaluma-alueiden koot ja niiden järvisyys sekä virtaamien muuntokerroin. Muun-tokerroin Q on laskettu valuma-alueiden pinta-alasuhteessa Palojärvenkosken valuma-alueen kokoon verrattuna. *) Siuntionjoen keski- ja alaosa käsittää tässä lisäksi osittain Karhujärven lähivaluma-alueen ilman siihen laskevien taulu-kossa mainittujen purojen valuma-alueita. Lähde: Siuntionjokineuvottelukunta 1989.

Valuma-alue/havaintopaikka Q- kerroin km2 km2, ilman järviä järvisyys %Palojärvenkoski - 86,63 77,93 10,1Enäjärvi ja Poikkipuoliainen (PPL) 0,735 63,7 56,63 11,1Palojoki (PALO) 1,236 107,06 95,82 10,5Risubackajoki (R1) 0,487 42,23 42,02 0,5Harvsån (HA1) 0,726 62,9 56,55 10,1Karhujärvi (S7) 2,638 228,4 208,5 8,7Kirkkojoki (K3) 1,640 142,18 141,75 0,3Lempansån 0,799 69,25Siuntionjoen keski- ja alaosa (= Tjusträskin ja Vikträskin valuma-alueet)* - 119,58 113,29 5,26Siuntionjoen suu (S1) 5,578 483,25 457,63 5,3

Ainevirtaamien laskemisessa käytettiin perinteiseen tapaan kuukausikeskiarvomenetelmää; kunkin kuu-kauden näytepitoisuuksien keskiarvo on kerrottu kuukauden keskivirtaamalla. Kun näytteenottoa ei ollut (helmi-, maalis-, elo-, marras- ja joulukuussa), käytettiin ainevirtaamalaskuissa tarkasteltavalta havainto-paikalta mitattujen ainepitoisuuksien vuosikeskiarvoja. Siuntionjoen suulta havaintopaikalta S1 keskiarvoa käytettiin helmi- ja maaliskuun ainevirtaamalaskuissa ja Kirkkojoella havaintopaikalta K3 tammi-, helmi- ja joulukuun ainevirtaamalaskuissa.

Valuma-alueista tarkastelun kohteena olivat koko Siuntionjoen vesistön yläosan laaja Karhujärven ylä-puolinen valuma-alue Palojoessa (PALO), Risubackajoen valuma-alue (R1) ja Harvsån valuma-alue (HA1). Näiden lisäksi tarkastelun kohteena oli Siuntionjoen pääuoman keskiosaan laskevan Kirkkojoen valuma-alue (K3, Kirkkojoki 1,2). Siuntionjoen vesistöalueelta Pikkalanlahteen laskevaa ainevirtaamaa tarkastellaan Pik-kalanjoen havaintopaikan (S1) tulosten perusteella.

Kiintoaineen virtaama Kirkkojoessa vuonna 2014 oli 1 292 tonnia, mikä oli hieman vähemmän kuin edellis-vuonna (1 526 t). Vuonna 2012 kiintoainevirtaama oli ollut huomattavasti korkeampi (3 927 t) runsaampien sateiden ja virtaamien vuoksi. Risubackajoessa kiintoainevirtaama oli 138 tonnia (vuonna 2013 se oli 262 t ja vuonna 2012 273 t), Harvåssa 120 tonnia (2013; 204 t ja 2012; 473 t) ja Palojoessa 117 tonnia (2013; 200 t ja 2012; 287 t). Siuntionjoen kautta Pikkalanlahdelle ajautui kiintoainetta 1 137 tonnia (vuonna 2013; 3 046 t ja vuonna 2012; 4 294 t).

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XIIPalojoki 537 291 520 515 396 142 40 146 44 110 282 815Risubackajoki 552 356 637 617 272 119 39 179 57 374 345 998Harvsån 525 307 549 469 208 83 36 154 64 381 297 860Kirkkojoki 9098 2755 11953 3257 801 998 338 2217 199 2220 906 7729Siuntionjoensuu 16145 2597 0 3480 2723 1164 318 966 1145 868 2421 5540Paloj.Virt.m3/s 1,40 0,47 0,84 0,57 0,40 0,20 0,10 0,24 0,24 0,23 0,46 1,32

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

m3/skg/d

Kiintoainevirtaama (kg/d)jaPalojärvenkosken virtaamakuukausittain 2014

Kuva 24 . Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kiintoaineen ainevirtaama (kg/d) kuukausittain sekä Palojärvenkosken virtaama vuonna 2014.

5.5.1 Kokonaisravinteiden (fosfori ja typpi) ainevirtaamat

Kokonaisfosforin ainevirtaama oli vuonna 2014 Kirkkojoessa 2,5 tonnia (2013 5,3 t ja 2012 10,6 t), Palojo-essa 1,2 tonnia (2013 1,9 ja 2012 3,0 t), Harvsåssa 0,9 tonnia (2013 1,3 t ja 2012 2,3 t), Risubackajoessa 0,6


tonnia (2013 0,9 t ja 2012 1,5 t) ja Siuntionjoen alimmalla havaintopaikalla Pikkalanjoessa 7,0 tonnia (v. 2013 12,7 t ja vuonna 2012 25,4 t). Vuoden 2014 fosforin ainevirtaama oli Risubackajoen, Palojoen ja Harvsån va-luma-alueilla noin kolmanneksen edellisvuotta pienempi. Merkittävä kiintoaineksen lasku tapahtui huuhtou-maherkällä Kirkkojoen valuma-alueella, jossa fosforivirtaama oli alle puolet vuoden 2013 fosforivirtaamasta. Pikkalanjoessa fosforin ainevirtaama laski myös lähes puolella edellisvuodesta. Vuoden 2012 runsaat virtaa-mat olivat nostaneet sekä kiintoaineen että fosforin ainevirtaamat keskimääräistä 2–3 kertaiseksi. Vuoden 2014 fosforin kokonaisvirtaamasta merkittävä osa ajoittui tammikuulle. Edellisvuonna suurin fosforivirtaama ajoittui loppukevääseen ja vuoden loppuun marraskuulle.

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XIIPalojoki 9,8 2,9 5,1 4,8 2,7 1,0 0,5 1,4 0,8 1,2 2,8 8,0Risubackajoki 2,8 1,6 2,8 2,2 1,0 0,5 0,3 0,8 0,4 1,7 1,5 4,4Harvsån 6,1 2,1 3,8 2,8 1,5 0,7 0,3 1,1 0,8 1,9 2,0 5,9Kirkkojoki 15,2 6,3 16,0 4,7 2,2 2,7 1,3 5,3 1,9 5,4 4,1 17,6Siuntionjoensuu 87,5 16,4 0,0 23,0 13,0 4,9 2,2 7,0 7,4 7,2 16,1 45,8Paloj.Virt.m3/s 1,40 0,47 0,84 0,57 0,40 0,20 0,10 0,24 0,24 0,23 0,46 1,32

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kokonaisfosforinainevirtaama(Kg/d)jaPalojärvenkoskenvirtaama2014

kg P/dm3/s

Kuva 25 . Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaisfosforivirtaamat (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaama kuukausittain vuonna 2014.

Kokonaistyppivirtaama oli myös suurimmillaan vuoden alussa tammikuussa ja lopussa joulukuussa. Uuden-maan ELY-keskuksen toimesta näytteitä otettiin marras–joulukuussa ainoastaan Pikkalanjoesta (S1) ja Kirk-kojoen alaosasta (K3). Muilla havaintopaikoilla näiden kuukausien osalta ja sen lisäksi helmi- ja maaliskuus-sa on käytetty vuosikeskiarvoa, mikä aiheuttaa laskennallisia eroja ainevirtaamatuloksissa valuma-alueiden välillä. Nummelan puhdistamon aiheuttamasta suuresta typpikuormituksesta johtuen sääolot vaikuttavat vähemmän typpikuormitustuloksiin Risubackajoella verrattuna muihin alueisiin. Kokonaistyppivirtaama oli Risubackajoessa 31 tonnia (vuonna 2013 43 t). Palojoella kokonaistyppivirtaama oli 24 tonnia (vuonna 2013 39 t), Harvsåssa 13 tonnia (vuonna 2013 22 t), Kirkkojoella 58 tonnia (vuonna 2013 109 t) ja Pikkalanjoessa 126 tonnia (vuonna 2013 238 t).

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XIIPalojoki 209 54 97 83 52 22 7 27 18 22 53 152Risubackajoki 217 78 139 64 41 59 22 39 46 30 75 218Harvsån 105 29 52 37 20 10 5 15 12 21 28 82Kirkkojoki 514 129 335 114 38 60 15 87 27 99 142 361Siuntionjoensuu 1345 292 0 471 253 116 39 76 110 124 286 1019Paloj.Virt.m3/s 1,40 0,47 0,84 0,57 0,40 0,20 0,10 0,24 0,24 0,23 0,46 1,32

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

Kokonaistypenainevirtaama(Kg/d)jaPalojärvenkoskenvirtaama2014

kg N/d

m3/s

Kuva 26 . Siuntionjoen jokihaarojen alimpien havaintopaikkojen kokonaistyppivirtaamat (kg/d) ja Palojärvenkosken virtaamat kuukausittain vuonna 2014.


5.5.2 Vesistömalli VEMALA ja kokonaisravinteiden kuormituslaskelmat

Suomen ympäristökeskuksella (SYKE) ja alueellisilla ympäristökeskuksilla on käytössä koko Suomen kattava vesistömallijärjestelmä nimeltä VEMALA. Malli tuottaa vesitilannekarttoja ja kattavaa laskettua virtaamatie-toa HERTTA-tietojärjestelmään. Laskennassa hyödynnetään ympäristöhallinnon hydrologista havaintoverk-koa, ilmatieteen laitoksen säähavaintoja ja -ennusteita, säätutkan sadetietoja sekä satelliittien lumen peit-tävyystietoja. VEMALAn laskentamallia käytetään tässä raportissa antamaan vertailulukuja edellä esitetylle kokonaistypen ja kokonaisfosforin ainevirtaamalaskentamenetelmälle, jota on käytetty yhteistarkkailussa jo useita vuosia (edellinen luku 5.5.1).

Kuva 27 . VEMALA- vesistömallissa huomioidaan veden kierto ja aineiden pidättyminen. Auringonvalo pitää yllä ve-den kiertokulkua haihduttamalla. Vesihöyry tiivistyy pilviksi. Sade pitää yllä vesistöt ja niiden virtaaman (Vehviläinen 5.2.2010).

Taulukossa 15 esitetään kokonaisfosforin ja kokonaistypen ravinnevirtaamat VEMALA-mallin mukaan kg/vrk (Internet-haku 18.5.2015) ja yhteistarkkailun laskentamenetelmän mukaan. VEMALA-mallin mukaan fosforiainevirtaama oli Pikkalanjoessa keskimäärin noin 31 kg/vrk. Kirkkojoen kautta Siuntionjokeen purkautui noin 16 kg fosforia, mikä on noin puolet Pikkalanjoen fosforivirtaamasta. Typpivirtaama oli vastaavilla paikoilla noin kaksikymmentäkertainen fosforivirtaamiin nähden, mikä on aika tavallinen suhde. VEMALA-mallin avulla arvioitiin myös Siuntionjoen pääuoman ainevirtaamia ennen ja jäl-keen Kirkkojoen liittymän. Laskelmien mukaan Kirkkojoki toi fosforia Siuntionjoen pääuomaan 1,5 kertaisen määrän Siuntionjoen sisältämään fosforimäärään nähden, jolloin fosforia virtasi Kirkkojoen haaran alapuo-lella (S3) 2,5-kertainen määrä sen yläpuoliseen Siuntionjoen osaan (S4) verrattuna. Typpivirtaama lisääntyi Siuntionjoen pääuomassa Kirkkojoen jälkeen noin kaksinkertaiseksi Kirkkojoen vaikutuksesta. Ainevirtaami-en kasvun ohella Kirkkojoen vaikutus näkyy Siuntionjoen pääuomassa säännöllisesti fosforin ja typen aine-pitoisuuksien kasvuna.

Taulukko 16 . Yhteistarkkailujulkaisun (laskentatavan) kokonaisravinnevirtaamatulokset (kok.P ja kok.N) ja SYKE:n Vema-la-mallin laskelmien kokonaisravinnevirtaamatulokset Siuntionjoen vesistöalueelta vuonna 2014.

2014Valuma-alueiden kokosuhteessa % (Siu-julkaisut)

Vemala-mallin mukaan (19.5.2015)

Valuma-alueiden kokosuhteessa % (Siu-julkaisut)

Vemala-mallin mukaan (19.5.2015)

Palojoki (PALO) 3,4 2,8 66 58Risubackajoki (R1) 1,7 5,6 86 63Harvsån (HA1) 2,4 3,6 35 47Siuntionjoki, Karhujärvi, lähtevä (S7) 9,2 9,7 163 185Siuntionj. 13,6 ennen Kirkkojokea (S4) - 11,4 - 205Kirkkojoki 1,2 (K3) 6,9 16,7 160 183Siuntionj. 13,0 Kirkkojoen jälkeen (S3) 28,0 368Pikkalanjoki (S1) 19,2 31,4 344 447Mäyräjoki (MÄY) - 0,34 - 3,6

Fosfori kg/d Typpi kg/d

Molemmilla laskentamenetelmillä arviot typpivirtaamista ovat melko lähellä toisiaan. Ero on suurimmillaan noin 30 % luokkaa ja esim. Risubackajoen osalta VEMALA-malli arvioi typpikuormituksen vähäisemmäksi kuin yhteistarkkailun perinteinen laskentatapa. Kuten edellisvuonna Vemala-malli antoi Harvsålle suuremman osuuden kuin yhteistarkkailun laskentamenetelmä. Fosforivirtaamissa ero kasvaa ja ne ovat järjestelmälli-


sesti VEMALA-mallin laskelmissa suurempia. Erot johtunevat osittain siitä, että yhteistarkkailun laskentame-netelmissä puuttuvien ainemittauskuukausien (marraskuu ja joulukuu erityisesti) osalta käytettiin aineiden keskiarvopitoisuuksia, mikä fosforin osalta on suurten virtaamien aikaan aliarvioita sen sitoutuessa kiintoai-nekseen. Risubackajoen alueella eroa selittää merkittäviltä osin se, että VEMALA-malli antaa Risubackajoen valuma-alueen kooksi 68,45 km2, kun yhteistarkkailun laskentamenetelmässä käytetty valuma-alueen pinta-ala on 42,23 km2 (kuten Ekholm 1993). VEMALA-mallissa on tuo virhe huomioitu ja korjattu, mutta malli pitää uudelleen kalibroida tämän valuma-alueen tietojen osalta (Markus Huttunen, e-mail 4.6.2015).

Erot VEMALA-mallin ja perinteisen laskentamenetelmän antamien kuormituslukujen välillä johtuvat siitä, kuinka hyvin yleensä yksittäiseen havaintoon ja kuukausikeskiarvovirtaamaan perustuva laskentamenetelmä vastaavat mallin luomaa kuvaa virtaaman ja pitoisuuden keskinäisestä suhteesta. Kuormituspiikit, joista ei ole havaintoja, aiheuttavat suurinta epävarmuutta molemmissa arvioinneissa. Kirkkojoella VEMALA-mallissa ero havaitun pitoisuuden ja simuloidun pitoisuuden välillä on suurempi kuin esimerkiksi Pikkalanjoella (simu-loidut pitoisuudet molemmissa suurempia). Yhteistarkkailun laskelmissa käytetään kuukausiainevirtaamien laskelmissa havaittujen pitoisuuksien puuttuessa koko vuoden keskiarvopitoisuuksia, mikä aliarvioi erityises-ti huuhtoumaherkillä alueilla virtaamapiikkien kokonaisfosforipitoisuuksia ja siten fosforikuormia (kuva 28).


Kuva 28 . VEMALA-mallilla lasketut ja havaitut fosfori- ja typpikuormat Pikkalanjoen, Kirkkojoen, Harvsån ja Palojoen havaintopisteissä. Havaittu kuorma on laskettu käyttäen havaittuja pitoisuuksia ja VEMALA-mallilla laskettua virtaamaa, jossa huomioidaan valuma-alueen ominaispiirteet. Kuormituspiikit, joista ei ole pitoisuushavaintoja aiheuttavat suu-rimman epävarmuuden kuormitusarvioissa. (Markus Huttunen, VEMALA 4.6.2015, lähetetty e-mail.)

6 Yhteenveto ja arvio jätevesikuormituksen vaikutuksista Siuntionjoen vesistön tarkkailualueella vuonna 2014

6.1 Ravinnevirtaamat

Fosforivirtaama oli kaikilla Siuntionjoen vesistön osavaluma-alueilla pienempi kuin vuosiin. Edellisvuosi 2013 oli sateisempi kuin vuosi 2014, mikä lisäsi kiintoainehuuhtoumia ja sen mukana fosforivirtaamia. Vuosi 2012 oli ollut huomattavasti sateisempi kuin kumpikaan viime vuosista ja tuolloin fosforivirtaamat olivat huo-


mattavasti suurempia. Vastaava runsaiden huuhtoumien vuosi oli 2008 (kuva 29). Olosuhteiltaan erilaisten vuosien vaikutus näkyy erityisen voimakkaana viljelyvaltaisella ja eroosioherkällä Kirkkojoen valuma-alueella ja Siuntionjoen alaosassa Vikträskin valuma-alueella, jossa viljelyalan osuus on myös suuri.

PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoensuu(S1)

Pt/a2008 2,00 3,10 1,90 2,40 14,20 25,90Pt/a2009 1,00 1,90 1,30 1,50 2,60 8,70Pt/a2010 1,08 1,57 0,85 1,11 3,37 9,93Pt/a2011 1,14 1,63 0,85 1,29 4,57 17,18Pt/a2012 2,49 2,96 1,48 2,26 10,35 25,42Pt/a2013 1,21 1,9 0,92 1,29 5,32 12,69Pt/a2014 0,81 1,24 0,61 0,88 2,52 7,01

0

5

10

15

20

25

30

tonnia

Fosforivirtaama (t) osa-alueittain vuosina 2008-2014

Kuva 29 . Fosforivirtaama (tonnia) osa-alueittain vuosina 2008–2014

Vuonna 2014 kokonaistyppivirtaamat olivat pienimmät moneen vuoteen kaikilla valuma-alueilla. Nummelan puhdistamon hyvä typpireduktio näkyy typpivirtaaman laskuna Risubackajoen alueella. Karhujärveen laske-vista joista Risubackajoen typpivirtaamat ovat edelleen suurimmat (kuva 30).

PPL Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen

suu(S1)Nt/a2008 40,50 51,20 115,70 34,20 163,00 340,10Nt/a2009 19,70 27,20 50,80 19,90 47,20 125,40Nt/a2010 21,20 29,74 39,72 19,59 70,15 203,69Nt/a2011 27,53 55,84 53,40 29,02 117,64 323,43Nt/a2012 53,11 66,17 47,14 36,20 180,11 384,14Nt/a2013 28,38 39,18 43,34 22,04 109,46 238,2Nt/a2014 17,27 24,20 31,23 12,66 58,46 125,64

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

tonnia

Typpivirtaama (t) osa-alueilttain vuosina 2008-2014

Kuva 30 . Typpivirtaama (tonnia) eri valuma-alueilla vuosina 2008–2014.

6.2 Pistekuormituksen osuus ravinnevirtaamista

Laskennalliset arviot pistemäisen jätevesikuormituksen osuudesta osavaluma-alueilla pääravinteiden fosfo-rin ja typen osalta esitetään alla olevissa kuvissa. Virtaamavaihtelut vaikuttavat merkittävästi tuloksiin. Suu-ret virtaamat laskevat pistekuormittajien osuuksia (vuosi 2012).

Kirkkojoen valuma-alue on kooltaan selvästi suurempi kuin muut tarkasteltavat valuma-alueet ja siten ravin-ne- sekä kiintoainevalumat ovat sieltä luonnollisestikin suurempia kuin muilta alueilta. Kuitenkin myös yhtä pinta-alayksikköä kohden laskettuna fosforia huuhtoutuu vesistöön Kirkkojoen alueelta enemmän kuin muil-


la tarkastelluilla valuma-alueilla. Nummelan puhdistamon typpikuormituksen vuoksi Risubackajoen alueelta virtaa pinta-alayksikköä kohden eniten typpeä, mutta ilman puhdistamotyppeä Kirkkojoen valuma-alueella typpikuormituskin on pinta-alayksikköä kohden laskettuna suurinta (kuva 31).

Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu(S1)

P kg/km2/a 14,3 13,0 14,4 15,60 17,8 15,3P kg/km2/a(ei sis.jv) 13,5 15,5 17,7

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Fosforivirtaama kg/km2 osavaluma-alueilla vuonna 2014

Poikkipuoliainen Palojoki Risubackajoki Harvsån Kyrkån Siuntionjoen suu(S1)

N kg/km2/a 305,0 252,6 743,2 223,9 412,4 274,5N kg/km2/a(ei sis.jv) 335 220 410

0

100

200

300

400

500

600

700

800

Typpivirtaama kg/km2 osavaluma-alueilla vuonna 2014

Kuva 31 . Fosfori- ja typpivirtaama neliökilometriä kohden eri valuma-alueilla.

Puhdistamoiden kuormitusosuudet fosfori- ja typpivirtaamista valuma-alueillaan esitetään kuvissa 32–33. Munkkaan jätekeskuksen kuormitusosuus Kirkkojoen valuma-alueella esitetään kahdella valuma-alueella eli koko Kirkkojoen alueella ja suppeammalla lähialueella eli Lempansån osavaluma-alueella. Lempansån osavaluma-alue on pinta-alaltaan 69,25 km2, ja on hyvin samankokoinen kuin Harvsån valuma-alue (missä sijaitsee KN Keskus). Lempansån ainevirtaamalaskelmissa käytettiin Uudenmaan ELY-keskuksen Kirkkojoen K3 (Kirkkojoki 1,2) havaintopaikan pitoisuuksia.

Nummelan jätevedenpuhdistamon osuus Risubackajoen kokonaisfosforivirtaamasta on vaihdellut vuosina 2005–2014 noin 3–13 %. Vuonna 2014 puhdistamon osuus Risubackajoen fosforikuormituksesta oli 6,6 %. Vaihtelua selittää eniten valumien (sadannan) muutokset, sillä käsitellyn jäteveden fosforipitoisuus ja käsi-tellyn jätevesivesimäärän vaihtelut ovat melko vähäisiä (kuva 32).


Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus,

Lempanså2010 10,7 0,1 0,4 0,72011 6,8 0,0 0,2 0,42012 3,9 0,3 0,1 0,12013 7,9 0,6 0,1 0,32014 6,6 0,8 0,3 0,5

0

2

4

6

8

10

12

Pistekuormituksen %-osuus fosforivirtaamista valuma-alueilla vuosina 2010-2014

Kuva 32 . Nummelan jätevedenpuhdistamon, Kirkkonummen Aktiivikeskuksen/KN Keskuksen ja Munkkaan jätekeskuk-sen jätevesien %-osuus fosforivirtaamista valuma-alueilla vuosina 2010–2014. Lempansån sijaitsee Kivikoskenpuron ja Kirkkojoen välissä.

Nummelan puhdistamon osuus kokonaistyppivirtaamasta Risubackajoella oli noin 55 %, mikä oli suurempi kuin kolmena edellisenä vuotena. Muiden jätevesikuormittajien osuudet jokihaarojen alimmilla havainto-paikoilla olivat huomattavasti pienempiä, suurimmillaankin vain parin prosentin luokkaa. Munkkaan jätekes-kuksen osuus ainevirtaamista lähimmällä Lempansån osavaluma-alueella oli vuonna 2014 fosforivirtaamasta 0,5 % ja typpivirtaamasta noin prosentin verran (kuva 33).

Nummelan jv-puhdistamo, Risubackajoki

Aktiivikeskus, Harvså Munkkaan jätekeskus, Kyrkå Munkkaan jätekeskus, Lempanså

2010 57,0 0,5 1,5 3,12011 39,6 0,3 0,6 1,32012 40,5 0,6 0,3 0,62013 38,7 1,0 0,5 1,12014 54,9 1,8 0,5 1,0

0

10

20

30

40

50

60

Pistekuormituksen %-osuus typpivirtaamista valuma-alueilla vuosina 2010-2014

Kuva 33 . Nummelan jätevedenpuhdistamon, Kirkkonummen KN Keskuksen ja Munkkaan jätekeskuksen jätevesien %-osuus typpivirtaamista osavaluma-alueilla vuosina 2010–2014. Lempansån arviossa käytetty Kirkkojoen alaosan K3 vedenlaatutuloksia, lähde: OIVA – ympäristö- ja paikkatietopalvelu, 10.4.2015.

6.3 Risubackajoki – Muijalan haaran teollisuusalue, Skanska Infra Oy

Risubackajoen veden laatua heikentää teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien lisäksi voimakas maataloudesta peräisin oleva hajakuormitus. Skanska Infra Oy / Soraset Yhtiöt Oy:n Ratametsän maankaatopaikka ja Mui-jalan teollisuuskaatopaikka sijaitsevat Risubackajoen läntisen haaran, Arvolanojan latvoilla. Tämän Arvolan-


ojan alueella toimivat lisäksi mm. Marttilan Betonirakennus Oy ja Cembrit Oy. Lisäksi alueella toimi vuoteen 2008 saakka Lemminkäinen Oyj:n louhinta- ja murskausasema sekä asfalttiasema ja maa-ainesotto.

Arvolanojan havaintopaikalla R4 sähkönjohtavuus, alkaliteetti ja sulfaattipitoisuus olivat kohonneita ja ilmen-sivät kuormitusta. Alkaliteetin ja myös veden sähkönjohtavuuden vuotuiset maksimiarvot ajoittuvat nyt lop-pukesään ja ovat olleet kasvussa viime vuosina. Myös typpipitoisuudet olivat ajoittain tavallista korkeampia. Kromipitoisuus oli pääasiassa taustapitoisuuden tasolla, lokakuun näytteenotossa kuitenkin hieman kohol-laan. Kromin ja sulfaatin alkuperää on vaikea suoraan päätellä, sillä Muijalan vanhan teollisuuskaatopaikan ja Ratametsän maankaatopaikan alueen lisäksi lähialueella varastoidaan ja tuotetaan mm. sementtipohjaista materiaalia muiden toimijoiden toimesta. Kolimuotoisten lämpökestoisten bakteerien määrä oli havainto-paikalla R4 vuoden alusta tammikuusta aina heinäkuuhun asti erittäin suuri (22 000–49 000 pmy/100 ml), mikä johtunee lähialueen peltojen tms. hajakuormituksesta eikä Muijalan teollisuusalueelta tulevasta kuor-mituksesta.

6.4 Risubackajoki – Mäyräojan haara, Nummelan puhdistamo

Risubackajokeen pohjoisesta liittyvän Mäyräojan itäiseen haaraan lasketaan Nummelan jätevedenpuhdis-tamossa käsitellyt jätevedet. Joki on jätevesien vuoksi määritelty avoviemäriksi, jonka kunnossapitovelvoi-te on Vihdin kunnalla. Siuntionjoen yhteistarkkailualueen pistemäisestä kuormituksesta (jätevesimäärä, BHK7-kuorma ja kokonaisravinteet) noin 42–96 % oli peräisin Nummelan jätevedenpuhdistamolta. Kuormi-tus kohdistuu Risubackajokeen ja sitä kautta Karhujärveen sekä sen alapuoliseen Siuntionjokeen.

Vesistöön vuonna 2014 johdetun kuormituksen suuruusluokkaa voidaan konkretisoida käyttäen apuna asu-kasvastinelukua AVL. Se kertoo kuinka monen asukkaan puhdistamattomien jätevesien likamäärästä olisi kysymys (BOD7 70 g O2/d, fosfori 2,5 g P/d ja typpi 12 g N/d asukasta kohti).

Taulukko 17 . Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitus asukasvastinelukuina vuosina 2007–2014.

Nummelan puhdistamo, AVLBHK7-ATU Fosfori Typpi

2014 50 40 38332013 84 80 38332012 107 64 40832011 73 64 49172010 103 100 51672009 71 68 66002008 110 72 66002007 140 120 5800

AVL 2010-2014 83 70 4367

Nummelan puhdistamolta vesistöön nykyisin johdettava ravinnekuormitus vesistössä lukeutuu pitkän aika-välin alhaisimpaan suuruusluokkaan (kuvat 34 ja 35). Nummelan puhdistamolla tehostettiin dn-prosessilla saavutettavaa typenpoistotehoa aloittamalla jatkuvatoiminen metanoliannostelu kesäkuussa 2010. Jätevet-tä käsiteltiin v. 2014 keskimäärin n. 2 680 m3/d (Valtonen 2015).


0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

1978

1980

1982

1984

1986

1988

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

2012

2014

Nummela jvp, vesistöön johdettu fosfori v. 1978-2014

fosforimäärä kg/d fosforipitoisuus mg/l pitoisuuden raja-arvo

kg/d mg/l

Kuva 34 . Vesistöön johdettu fosfori v. 1978–2014 (Valtonen 2015).

0102030405060708090

0

20

40

60

80

100

120

140

160

1983

1985

1987

1989

1991

1993

1995

1997

1999

2001

2003

2005

2007

2009

2011

2013

Nummela jvp, vesistöön johdettu typpi ja typenpoistoteho v. 1983-2014

typpimäärä kg/d poistoteho %

kg/d %

Kuva 35 . Vesistöön johdettu typpi ja typenpoistotehon kehitys v.1983–2014 (Valtonen 2015).

Vuoden 2014 käsittelytulokset saavuttivat vuosi- ja neljännesvuosikeskiarvoille asetetut raja-arvot. Num-melan puhdistamolla saavutettiin vuonna 2014 myös Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso. Käsitellyn jäteveden BOD-arvo vaihteli kuormitustarkkailunäytteenottokerroilla välillä < 1,5–2,3 mg O2/l ja kokonaisfosforipitoisuus oli välillä 0,033–0,05 mg P/l. Pitoisuudet edustavat erittäin hyvää käsittelytasoa. Ammoniumtyppipitoisuus käsitellyssä vedessä oli vuoden 2014 näytteenottopäivinä välillä 0,015–2,4 mg/l. Typenpoiston teho oli vuonna 2014 keskimäärin 82 % jolloin tulos saavutti reilulla marginaa-lilla vuosikeskiarvolle asetetun raja-arvon (vähint. 70 %) (Valtonen 2015).

Lähes 20 vuoden tarkastelujaksolla Nummelan puhdistamon fosforikuormitus sekä biologinen hapenkulutus ovat vähentyneet selvästi. Myös typpikuormitus on laskenut 2000-luvun vaihteen jälkeen typenpoiston te-hostumisen myötä, erityisesti vuonna 2010 voimaan tulleen uuden luparajan jälkeen. Etenkin vuoden mak-simiarvot ovat jääneet aikaisempia vuosia selvästi alhaisemmalle tasolle (Valtonen 2015).

Nykytilanteessa Nummelan puhdistamon kuormitusvaikutus näkyy välittömimmin ja selvimmin purkuojas-sa ja vielä myös sen alapuolisessa Risubackajoessa. Etenkin typpiravinnepitoisuudet, jotka ovat pääasiassa liukoisina nitraatti- ja nitriittimuodossa, ovat joessa vielä 1,5–3 kertaisia joen normaalipitoisuuksiin verrat-tuna. Jätevesiravinteiden vaikutus korostuu vähävetiseen aikaan etenkin kesällä, jolloin muuta kuormitusta on vähemmän ja olosuhteet tuotannolle edullisimmat. Hajakuormitus vesistöalueella on suurta. Merkittävää hajakuormitusta esiintyy Mäyräojassa sekä Risubackajoen Muijalan haarassa ja Risubackajoen suulla. Haja-kuormitus ajoittuu tulvakausiin eli kevääseen ja syksyyn sekä runsassateisiin kausiin. Säiden lauhtuminen talvella on lisännyt myös kuormitusta vuodenvaihteen molemmin puolin. Muijalan teollisuusalueelta tulee lisäkuormitusta monenlaisen rakennus- ym. toiminnan vuoksi. Kokonaisuutena Risubackajoki on Siuntionjo-en yhteistarkkailualueen heikkokuntoisin jokiosuus.


0

5000

10000

15000

20000

R4 R9 R10 R10a MÄY R8 R1 PALO

µg/l Kokonaistyppi, Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50


µg/l Fosfaattifosfori (PO4Pnp),Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

0

50

100

150

200

250


µg/l Kokonaisfosfori, Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

Kuva 36 . Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuus (µg/l) sekä liukoisen fosforin pitoisuus (PO4-P np, µg/l) Risubacka-joella vuonna 2014.


0

20

40

60

80

100

120

140


mS/m Sähkönjohtokyky, Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5


mmol/l Alkaliteetti,Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000


pmy/100 ml Lämpökestoiset kolibakteerit, Risubackajoki 2014

20.1.2014 1.4.2014 14.4.2014 6.5.2014 9.6.2014 7.7.2014 22.9.2014 20.10.2014

Kuva 37 . Sähkönjohtokyky (mS/m), alkaliteetti (mmol/l) ja lämpökestoisten kolibakteerien määrä (pmy/100 ml) Risu-backajoella vuonna 2014.

6.5 Kirkkojoki ja Kivikoskenpuro – Munkkaan jätekeskus

Rosk’n Roll Oy Ab johtaa käsitellyt jätevetensä Kivikoskenpuroon laskevaan avo-ojaan, jossa yhteistarkkailun havaintopaikka Ki8 sijaitsee. Puhdistamovesien osuus laskuojassa purkupaikan alapuolella oli 41,2 % laskuo-jan keskimääräisestä virtaamasta. Vuosina 2005–2013 puhdistetun jäteveden osuus laskuojan virtaamasta on vaihdellut 9,8–63,5 %.

Useimmat Kivikoskenpuroon laskevan ojavesihavaintopaikan Ki8 vedenlaatuparametrit, mm. sähkönjohto-kyky, alkaliteetti, kloridit ja ammoniumtyppipitoisuus, ilmensivät selvää jätevesivaikutusta. Veden laatu oli vuonna 2014 vielä selvästi vuosien 2001–2012 keskiarvoa parempi, vaikka olikin jonkin verran kahta edellis-vuotta heikompi.

Puhdistettujen jätevesien lisäksi laskuojaan johdetaan suoraan vanhoilta sulkurakennetuilta läjitysalueilta valuvat vedet sekä vanhan kaatopaikka-alueen kentältä kertyvät vedet. Niiden laadun on arvioitu olevan normaalisti hajakuormitettujen ojavesien tasolla. Samaan laskuojaan kertyy jonkin verran myös vesiä kaa-topaikan ulkopuolelta, myös hajakuormitetulta alueelta. Taulukossa 16 on esitetty Munkkaan jätekeskuksen keskimääräinen kuormitus asukasvastinelukuina (AVL) havaintopaikan Ki8 vedenlaatutietojen ja virtaamatie-


tojen perusteella. Asukasvastineluku kertoo, kuinka monen henkilön puhdistamattoman jäteveden likaavas-ta vaikutuksesta vuorokaudessa olisi kysymys (yhden henkilön kuormitus: BHK7 70 g O2/d, fosfori 2,5 g P/d ja typpi 12 g N/d asukasta kohti). Vuosien 2010–2012 virtaama on laskettu vuoden keskivirtaamasta samassa suhteessa kuin Palokoskessa niiden kuukausien osalta, joilta mittauksia ei ollut käytettävissä. Uuden mittapa-don tuloksia käytettiin ensimmäisen kerran vuoden 2012 kesäkuun–joulukuun kuormituslaskelmissa.

Taulukko 18 . Munkkaan jätekeskuksen kuormitus asukasvastinelukuina Kivikoskenpurossa havaintopaikalla Ki8 vuosina 2007–2014.

Munkkaan jätekeskus AVLBHK7-ATU Fosfori Typpi

2014 68 7 632013 40 8 1312012 49 7,5 1292011 55 10 1672010 60 13 2422009 31 9 1162008 39 8 1442007 27 7 111

AVL 2010-2014 54 9 146

Munkkaan jätekeskuksen pinta- ja pohjavesitarkkailun mukaan ojavesien O5, O7 ja O8 kokonaistyppi- ja kokonaisfosforikuormitus vuoden 2014 havaintokerroilla oli neljän mittauskerran virtaaman ja pitoisuuden avulla mitattuna vähäistä. Suurinta kuormitus oli helmikuussa pintavesipisteessä O5, joka laskee kaatopai-kan eteläpuolelle Munkkaanojaan. Näytepisteiden O7 ja O8 virtaamat olivat niin pieniä, että ajoittaisista korkeammista typpi- ja fosforipitoisuuksista huolimatta niiden kautta tuleva kuormitus oli pientä (Loikkanen 2015).

Kaatopaikka-alueella syntyvien jätevesien määrä riippuu pitkälti säätekijöistä, kuten sadannasta, sateiden ajoittumisesta ja haihdunnan määrästä. Jätekeskuksen vesistökuormitus on pienentynyt selvästi 2000-luvul-la vanhojen täyttöalueiden sulkemisen ja sulkurakentamisen myötä sekä pintavesi- ja suotovesikeruujärjes-telmän että jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Keskiarvoilla mitattuna veden kokonaistyppipitoisuus on las-kenut selvästi, mutta vaihtelu eri vuosina on ollut suurta. Jätekeskukselta tuleva kuormitus näkyy laskuojan jälkeisellä havaintopaikalla Ki9 enää hyvin lievänä.


0

50

100

150

200

250

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

mS/mSähkönjohtokyky

Ki8 Ki7 Ki9 Ki0

02000400060008000

100001200014000160001800020000

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

µg/lAmmoniumtyppipitoisuus

Ki8 Ki7 Ki9 Ki0

3590 6483

Kuva 38 . Sähkönjohtavuuden (mS/m) ja ammoniumtyppipitoisuuden (NH4-N µg/l) vuosikeskiarvot 2001–2014 Munk-kaan jätekeskuksen purkuojan havaintopaikalla Ki8, Kivikoskenpurossa havaintopaikoilla Ki7 ja Ki9 ja referenssihavain-topaikalla Ki0.

6.6 Kurjolammenoja – Nuorisokoti Nummela

Nuorisokoti Pikku-Nummela (aik. Top Hotels Oy:n kurssi- ja lomahotelli Elohovi) ohjaa käsitellyt jäteve-tensä Siuntionjoen pääuoman latvoilla olevaan Kurjolammenojaan. Vuodesta 2005 lähtien puhdistamon yhteydessä on ollut käytössä maasuodatin, joka tehostaa erityisesti fosfori- ja bakteerisuodatusta (Valtonen 2013). Vuoden 2014 jätevesikuormitus oli pitkänajan (2001–2013) keskiarvoon verrattuna keskimääräistä tasoa. Yleensä kuormitusvaikutusta ei ole havaittavissa, mutta poikkeustapauksissa, kuten nyt kesällä 2014 ja yleensä vähävetiseen aikaan on havaittu lievää ammoniumtypen tai alkaliteetin nousua ojavedessä. Kur-jolammenojassa kuormitusvaikutus näkyy muita alueita helpommin, koska ojan vesi on luonnostaan vain lievästi ravinteista usein jopa karua.

6.7 Stora Lonoks ja Harvså – KN Keskus

KN Keskus OÜ harjoittaa majoituspalvelua Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy:n omistamassa kiin-teistössä Stora Lonoks -järven rannalla. KN Keskuksen jätevedet johdetaan matalan ja hyvin rehevän Stora Lonoks -järven luusuaan, josta ne kulkeutuvat Harvså-jokea pitkin Karhujärven eteläosaan.

Vuosien 2013–2014 osalta tarkkailuvelvollinen ei ole toimittanut raportteja puhdistamon toiminnasta. KN Keskuksen osalta kuormituksen vaikutuksen vesistötarkastelu perustuu viimeisiin eli vuoden 2012 toimin-nasta raportoituihin tietoihin. Kiinteistölle on asetettu luparajat 10.9.2002 (UUS), jotka saavutettiin vuon-na 2012. Vuoden 2012 kuormitus vastasi biologisen hapenkulutuksen osalta 0,7 asukkaan, fosforin osalta


2,0 asukkaan ja typen osalta 38 asukkaan käsittelemättömän jäteveden kuormitusta (Valtonen 2014). KN Keskuksen majoituspalvelun käyttöaste on ollut arvion mukaan vähintään vuotta 2012 vastaava.

Stora Lonoks -järven tilaa seurataan joka toinen vuosi, viimeksi vuonna 2013. Järvi on luonnostaan rehevä, mutta myös jätevesikuormituksen rehevöittämä. Vuonna 2013 järven vesi oli käytännössä hapeton talven jäljiltä maaliskuussa. Kasvukaudella ja syksyllä happitilanne oli hyvä mataluudesta johtuen. Veden fosfori-pitoisuus oli korkea. Elokuussa otetun yhden a-klorofyllinäytteen pitoisuus oli erittäin suuri (84 µg/l, ylittää ylirehevän järviveden rajan). Ajoittain lämpökestoisten kolibakteerien määrät ovat olleet korkeahkoja, mikä voi johtua sekä KN Keskuksen puhdistamon jätevesistä että hajakuormituksesta. Vuosi 2013 oli tässä mieles-sä keskimääräistä parempi (Mettinen ja Valjus 2014). Suppeana vuonna 2014 ei otettu näytteitä Stora Lonoks -järvestä.

Harvsån joki on hyvin ravinteikas ja se on virtaamaltaan suuri verrattuna KN Keskuksen jätevesimääriin. Siihen kohdistuu voimakas hajakuormitus. Harvsån vesi on usein voimakkaiden virtaamien aikaan selväs-ti heikkolaatuisempaa kuin Karhujärven pohjoisosaan laskevan Palojoen vesi. Tällöin mm. veden sameus, kiintoainepitoisuus ja fosforipitoisuus on suurta. Ajoittain myös veden hygieeninen laatu on heikentynyt. KN Keskuksen puhdistamon jätevesivaikutusta Harvsåssa ei näissä oloissa ole ollut yleensä havaittavissa.

6.8 Siuntionjoen pääuoma

Nummelan puhdistamon käsiteltyjen jätevesien kuormitusvaikutus kohdistuu Risubackajoen vesistöön ja sen alapuoliseen Karhujärveen. Typpipitoisuuden nousu voidaan havaita vielä Karhujärven pohjoisosassa, missä pintaveden typpipitoisuus on usein hieman korkeampi kuin järven eteläosan havaintopaikassa. Ajoittain typ-pipitoisuus on kohollaan vielä Karhujärvestä lähtevässä Siuntionjoen pääuoman vedessä. Nämä muutokset peittyvät alempana Siuntionjoen keskiosassa, missä jokeen liittyvät lännestä voimakkaasti hajakuormitetun Kirkkojoen vedet.

Siuntion kunnan vanha kaatopaikka-alue sijaitsee vesistön keskiosassa Tjusträskin valuma-alueella. Kaato-paikka-alueen vedet virtaavat viljelyalueen läpi Tjusträskiin. Kaatopaikan vesistövaikutukset peittyvät alueen voimakkaaseen hajakuormitukseen jo ennen Tjusträskiä. Siuntion vanhan kaatopaikan vesistövaikutuksia tarkkaillaan erilisellä tarkkailuohjelmalla (Mettinen 2014). Siuntion pääuomaan ei suoraan kohdistu muuta pistemäistä kuormitusta.

Edellä on todettu, kuinka Kirkkojoen kuormitus heikentää Siuntionjoen pääuoman veden laatua ja peittää yläpuolisen kuormituksen vaikutukset Siuntionjoen keskiosassa. Siuntionjoen keskiosassa ja alaosassa ajoit-tain veden laatu heikkenee uudestaan. Ravinnepitoisuuksissa (kokonaisfosfori ja kokonaistyppi) havaitaan varsinkin runsaiden valumien aikaan kasvua, mikä on peräisin viljelyvaltaisilta Tjusträskin ja Vikträskin alueil-ta, mahdollisesti myös Pikkalanjoen lähivaluma-alueelta. Pikkalanjoen kuljettamana kaikenlainen kuormitus päätyy Pikkalanlahden merialueelle.

6.9 Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk

Karhujärveen laskee vesiä kolmelta valuma-alueelta ja siihen kohdistuu selkeästi suurin pistekuormitus muihin vesistöalueen järviin verrattuna. Hajakuormitus on Karhujärven alueella voimakasta. Risubackajoen kautta tuleva kuormitus Karhujärveen on suhteessa suurinta sisältäen Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormituksen. Karhujärveen tulevasta typestä Nummelan puhdistamon osuus on arvioitu olevan 15–24 % laskentamenetelmistä riippuen ja fosforista hieman yli 1 % (Mettinen 2012, Sito Oy 2014 ). Loppuosa tu-lee Palojoen, Harvsån ja Karhujärven omalta lähivaluma-alueelta. Karhujärven suuret ravinnevarat, joista merkittävä osa on pohjasedimentissä, ylläpitävät pitkään korkeaa tuotantotasoa, vaikka ulkoinen kuormitus vähentyisikin.

Nummelan puhdistamon jätevesien typpikuormitus on erotettavissa lähinnä Karhujärven pohjoisosassa. Kasvukauden alussa fosforiravinne on tuotannon minimiravinteena, mutta yleensä jo kesäkuun aikana sekä fosfori että typpi yhdessä voivat toimia tuotannon minimitekijöinä. Harvemmin typpi yksinään on ollut tuo-tantoa rajoittava minimitekijä, kun arviot on esitetty kokonaisravinteiden suhteiden perusteella. Kasvukau-della suoraan leville käyttökelpoisista ravinteista eli liukoisista fraktioista, näyttäisi olevan pulaa joten kum-mankin lisäys on potentiaalinen rehevöittävä tekijä varsinkin kesäaikana. Säätekijät (aurinkoisuus, lämpö, tuulisuus) vaikuttavat merkittävästi myös järven tuotantotasoon.


Siuntionjoen keski- ja alaosan järvet Tjusträsk ja Vikträsk vastaanottavat joen ja lähivaluma-alueen muka-naan tuomia ravinteita. Osa ravinteista sitoutuu järvien perustuotannossa, osa sedimentoituu pohjalle, osa kulkeutuu edelleen jokea alaspäin. Pistemäinen jätevesikuormitus on jokivarressa vähentynyt yli puoleen 1990-luvun alusta, mutta ravinteiden aiheuttama kokonaiskuormitus on edelleen suuri. Järvien lähivaluma-alueilta voi suurten valumien aikaan tulla runsaasti lisäkuormitusta. Käytännössä molempien järvien kuormi-tuksen sietokyky on jo ylittynyt, koska järviä on jo pitkään vaivannut syvänteiden alusveden hapettomuus ja sen seurauksena pohjan ravinteiden uudelleen liukeneminen vesimassaan. Järvien happitilanne muodostui heikoksi sekä talven lopussa että kesän lopussa. Elokuun lopun näytteiden mukaan happi oli käytännössä loppu pohjaläheisestä vedestä ja ravinteita liukeni veteen, mikä on hyvin tavallista näissä järvissä.

7 Tiivistelmä

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailussa osallisina ovat Vihdin Nummelan jätevedenpuhdistamo Risubacka-joen latvoilla ja Rosk’n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskus Kivikoskenpuron latvoilla. Muita yhteistarkkailuun osallistuvia pistekuormittajia ovat Skanska Infra Oy, Kirkkonummen Aktiivikeskus / KN Keskus OÜ ja Nuori-sokoti Pikku-Nummela. Vapaaehtoisena tarkkailuun osallistuu Suomen Sokeri Oy, sekä muina tarkkailijoina alueen kunnat Lohja, Siuntio, Vihti ja Kirkkonummi ympäristön tilan yleisen seurantavelvoitteen perusteella. Vuonna 2014 oli ohjelman mukaisesti suppea näytteenoton vuosi. Näytteitä otettiin puro- ja jokipaikoilta ja kolmelta järveltä.

Vuosi 2014 alkoi ajankohtaan nähden lämpimänä ja jatkui myös vähäsateisena aina toukokuulle asti. Kesä-kuu oli keskimääräistä hieman viileämpi ja sateisempi mutta säätila muuttui heinäkuussa uudestaan läm-pimäksi ja vähäsateiseksi. Elokuun alkupuoliskolla satoi erittäin runsaasti, mutta siitä huolimatta elokuu oli lämmin. Lämmin sää jatkui syksyyn ja aina vuoden loppuun asti. Sademäärät olivat keskimääräistä selvästi vähäisempiä marraskuulle asti, mutta joulukuussa satoi keskimääräistä hieman enemmän. Vähäiset virtaa-mat ja tulvien puuttuminen pienensi vesistöalueella kokonaiskuormitusta edellisiin vuosiin nähden.

Valtaosa Siuntionjoen vesistön kuormituksesta on peräisin hajakuormituksesta. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta on hyvin pieni, typpikuormituksesta merkittävämpi. Alueelliset erot ovat suuria ja suurin pistekuormitus kohdistuu Risubackajoen–Karhujärven alueelle.

Nummelan jätevedenpuhdistamo laskee puhdistetut jätevetensä Risubackajoen Mäyräojan haaraan. Num-melan puhdistamo on alueen suurin pistekuormittaja (jätevedestä 91 %, typpikuormasta 95 % ja fosforikuor-masta 80 %). Typenpoistoa on tehostettu vuodesta 2010 lähtien ja typpikuormitus oli vuonna 2014 lähes yhtä alhainen kuin edellisvuonna ja tarkkailuhistorian alhaisinta tasoa. Typen puhdistusteho oli keskimäärin 82 % ylittäen luparajan selvästi. Fosforikuormitus oli edellistä vuotta pienempi ja puhdistamon fosforinpuh-distusteho (yli 99 %) oli erittäin hyvä.

Risubackajokeen ja sen alapuoliseen vesistöön tulee kuormitusta myös Muijalan teollisuusalueelta (Risu-backajoki-Arvolanoja), jossa sijaitsee mm. Skanska Infra Oy:n Muijalan teollisuuskaatopaikka ja Ratametsän maankaatopaikka. Veden alkaliteetti ja sähkönjohtavuus sekä ajoittain sulfaattipitoisuus ovat täällä kohon-neita. Risubackajoen vesistöalueella veden laatua heikentää voimakas hajakuormitus erityisesti Arvolanojan ja Mäyräojan sekä myös Risubackajoen alaosassa. Hajakuormituksen vaikutuksesta erityisesti veden kiintoai-nepitoisuus, sameus, fosforipitoisuus sekä ajoittain lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pitoisuudet ovat kohonneita. Vedet päätyvät Risubackajoen kautta alapuoliseen Karhujärveen. Nummelan puhdistamon kuormituksen osuus Risubackajoen typpivirtaamasta (noin 55 %) oli edellisvuotta suurempi Risubackajoessa virranneen vähäisemmän veden vuoksi, mutta fosforin osuus Risubackajoessa pieneni edellisvuodesta ollen noin 6,6 %. Nummelan puhdistamon kuormitus näkyy selvimmin hyvin korkeana veden nitraattinitriittity-pen pitoisuutena ja yhdessä Muijalan teollisuusalueelta tulevan kuormituksen ja Mäyräojan kuormituksen kanssa mm. kohonneena sähkönjohtokykynä ja alkaliteettina sekä lämpökestoisten kolibakteerien määrinä. Risubackajoen veden laatu on koko tutkimusalueen heikoin. Karhujärven pohjoisosassa typpipitoisuus oli hieman eteläosaa suurempi puhdistamotypen vaikutuksesta.

Munkkaan jätekeskus Kirkkojoen haarassa on Siuntionjoen vesistöalueella toiseksi suurin pistekuormittaja. Jätekeskuksesta vesistöön johdettujen suotovesien ja muiden vesien määrä on puolittunut vuoden 2000 ta-sosta ja oli vuonna 2014 edellistä vuotta selvästi pienempi. Typpikuormitus kasvoi edellisvuodesta mutta fos-forikuormitus pysyi ennallaan. Ammoniumtyppipitoisuus on jätevesissä suuri. Biologinen hapenkulutus oli


purkuojassa selvästi aikaisempaa suurempi. Jätekeskuksen osuus ravinnevirtaamista alapuolisella Lempan-sålla oli hieman edellisvuotta suurempi, mutta alhaista tasoa (kok.P 0,3 %, kok.N 0,6 %). Kuormitus näkyy sel-keästi jätekeskuksen laskuojassa, mutta hyvin laimeana alempana Kivikoskenpurossa. Voimakas hajakuormi-tus on myöskin Kirkkojoen haaran pääasiallinen kuormituslähde. Muiden yhteistarkkailun pistekuormittajien kuormitusvaikutus Siuntionjoen vesistöalueella on vähäistä eikä selviä kuormitusvaikutuksia voitu havaita.

Yhteistarkkailussa mukana olevat järvet Karhujärvi, Tjusträsk ja Vikträsk ovat kaikki hyvin reheviä. Erityisesti syvimpien järvien Tjusträskin ja Vikträskin alusveden happitilanne on ollut toistuvasti heikko kesäisin. Mata-lan ja vesimassaltaan hyvin sekoittuvan ja hapettuvan Karhujärven alusveden happitilanne oli parempi kuin muissa järvissä sekä talvikauden lopussa maaliskuussa että kesäkauden lopussa elokuussa. Valuma-alueilta tuleva kuormitus ylittää järvien sietokyvyn selvästi ja järvet ovat nykyisellään sisäkuormitteisia. Voimakkai-den valumien aikaan Kirkkojoen kautta tuleva lisäkuorma heikentää Siuntionjoen keski- ja alaosan veden laatua, mutta myös joen alaosan järvien lähivaluma-alueelta huuhtoutuu suurten valumien aikaan lisäkuor-mitusta veteen heikentäen veden laatua Pikkalanjoessa. Pikkalanjoen vedet päätyvät Pikkalanlahden meri-alueelle ja rannikkovesillemme.

8 Siuntionjoen yhteistarkkailun jatkaminen

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma on vuodelta 2001. Ohjelman uudistustyö on ollut jo pitkään valmisteilla. Uudessa ohjelmassa pyritään huomioimaan muutokset jätevesikuormituksessa ja vaikutuksis-sa vesistöalueella. Ohjelmassa on huomioitu uusimmat vaatimukset tarkkailulle sekä fysikaalis-kemiallisten että biologisten analyysien osalta, minkä vuoksi ohjelmaa on suunniteltu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Uuteen yhteistarkkailuohjelmaan on yhdistetty aikaisemmin erillisinä olleet vesistön ja kalataloudelliset yh-teistarkkailuohjelmat. Tärkeänä tavoitteena on tehdä ohjelmasta kokonaisuus, jolla jokaisen tarkkailuvelvol-lisen ja osallistujan velvoitteet ja tavoitteet saavutetaan yhteistyössä. Tavoitteena on myös, että yhteistark-kailuohjelma mukautuu helpommin tulevaisuuden muutostarpeisiin.

Yhteistarkkailutyöryhmä tekee uudesta ohjelmasta esityksen vuonna 2015, jolloin uutta tarkkailuohjelmaa voitaisiin noudattaa vuoden 2016 alusta.


Kirjallisuuslähteet

Hagman, A-M. 2008: Siuntion Karhujärven kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäris-tökeskuksen raportteja 9/2008 45 s.

Hagman, A-M. 2009: Siuntion Tjusträskin kunnostussuunnitelma. Uudenmaan ympäristökeskus. Uudenmaan ympäristö-keskuksen raportteja 19/2009. 50 s.

Hagman, A-M. 2010: Siuntion Vikträskin kunnostussuunnitelma. Siuntion kuntakohtainen järvikunnostusohjelma. Uu-denmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 23/2010. 59 s.

Ilmatieteen laitos 2015. Ilmastokatsaukset 2014. (Web-sivut).

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. Uudenmaan ympäristökeskus, Etelä-Savon ympäristökeskus, Hämeen ympäristökeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen ympäris-tökeskus, Pohjois-Savon ympäristökeskus. 192 s.

Loikkanen, H. 2015: Yhteenveto Munkkaan jätekeskuksen kaatopaikan pinta- ja pohjavesitarkkailusta vuonna 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 497/2014. 43 s.

Mettinen, A. 2012: Nummelan puhdistamon vaihtoehdot – vesistövaikutukset Siuntionjoen vesistössä. Länsi-Uuden-maan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 352/2012. 145 s.

Mettinen, A. 2014: Siuntion entisen kaatopaikan vesistötarkkailu 2013. Syksyn näytteenotto. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Moniste 7.1.2014, 4 s. + liitteet.

Mettinen A. ja Valjus, J. 2014a: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailut 2009–2012. Veden laatu- Pohjaeläimet -Kalat. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 246/2014 193 s.

Mettinen A. ja Valjus, J. 2014b: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2013. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 252/2014 88 s.

Niinimäki, J. ja Kauppinen, P. 2005. Siuntionjoen kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma. Kala- ja vesitutkimus Oy. 42 s.

Loikkanen, H. 2014: Höytiönnummen maankaatopaikka, pinta- ja pohjavesitarkkailun yhteenveto 2013. Vihdin kunta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 475/2013. 28 s.

Nummela, K. 2014. Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy, Niska & Nyys-sönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pintaveden laatututkimus, toukokuu 2014. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 5.9.2014.

Nummela, K. 2015a. Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy, Niska & Nyys-sönen Oy) Muijalan kaatopaikan sulkemistoimintaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pintaveden laatututkimus, marraskuu 2014 (laaja näytekierros). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 5.1.2015.

Nummela, K. 2015b. Lohjan seudun pohjavesien yhteistarkkailu. Skanska Infra Oy:n (ent. Soraset Yhtiöt Oy, Niska & Nyyssönen Oy) Muijalan Ratametsän maankaatopaikkaan liittyvä pohjavesitarkkailu. Pohja- ja pintaveden laatututki-mus, marraskuu 2014 (laaja näytekierros). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Raportti 5.1.2015.

Oravainen, Reijo 1999: Opasvihkonen vesistötulosten tulkitsemiseksi havaintoesimerkein varustettuna. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Moniste, 28 s. Internetissä:

http://www.kvvy.fi/opasvihkonen.pdf Moniste, 28 s.

Reunanen, S (toim.). 2005: Vihdin Enäjärvi-projekti vuosina 1998–2004. Uudenmaan ympäristökeskus. Monisteita 167. 108 s.

Sito Oy 2014: Vihdin jätevesivesihuollon vaihtoehdot. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. http://www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoYVA (pdf). 206 s liitteineen.

Siuntionjokineuvottelukunta 1989: Siuntion vesistön käytön ja suojelun yleissuunnitelma. Osat I ja II. Vesi- ja ympäristö-hallinnon julkaisuja – sarja A 41.

Suonpää, A. ja Mettinen, A. 2014: Vihdin jäte

Valjus, J. 2012: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun yhteenveto. Laaja tarkkailuvuosi 2011. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Julkaisu 233/2012 90 s.

Valtonen, M. ja Nummela, K. 2014: Nuorisokoti Nummela Uusimaa Oy:n jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2013. Care Componenta /Nuorisokoti Pikku-Nummela Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 481/2014. 22 s

Valtonen, M. 2014: KN Keskuksen jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2012. KN Keskus OÜ / Kirkkonummen Aktiivikeskus Kiinteistö Oy. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 476/2014. 20 s.

Valtonen, M. ja Nummela, K. 2014: ABC-Pickalan jätevedenpuhdistamon vuosiyhteenveto 2012. Osuuskauppa Varubo-den – Osla Handelslag. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 430/2014. 22 s.

http://www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoYVA

http://www.ymparisto.fi/vihdinjatevesihuoltoYVA


Valtonen, M 2015: Nummelan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun vuosiyhteenveto 2014. Vihdin Vesi. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Tutkimusraportti 494/2015.36 s

Vehviläinen, Bertel 2010: Vesistöennusteet ja vesitilannekartat. WWW.ymparisto.fi/vesistoennusteet

Ympäristöhallinnon ohjeita OH 7/2012: Jukka Aroviita, Seppo Hellsten, Jussi Jyväsjärvi, Lasse Järvenpää, Marko Järvinen, Satu Maaria Karjalainen, Pirkko Kauppila, Antton Keto, Minna Kuoppala, Kati Manni, Jaakko Mannio, Sari Mitikka, Mikko Olin, Jens Perus, Ansa Pilke, Martti Rask, Juha Riihimäki, Ari Ruuskanen, Katri Siimes, Tapio Sutela, Teppo Ve-hanen ja Kari-Matti Vuori. OH7/2012 Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet ja niiden soveltaminen. Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, Ympäristönsuojelu, 144 s. Suomen ympäristökeskus (SYKE). URN:SBN 978-952-11-4114-0, ISBN 978-952-11-4114-0 (PDF), Internetissä.

http://WWW.ymparisto.fi/vesistoennusteet


Liitteet

Liite 1 . Yhteistarkkailualueen kartta ja vedenlaatuhavaintopaikat

Liite 2 . Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 2001–2014

Liite 3 . Vedenlaatutulokset 2014

Liite 4 . Analyysimenetelmät ja analyysien määritysrajat


Liite 1. (1/1)Yhteistarkkailualueen kartta ja vedenlaatuhavaintopaikat


Liite 2. (1/1)Pistekuormittajien jätevesikuormitus vuosina 2001–2014

SIU

NTI

ON

JOEN

VES

ISTÖ

ALU

E:

PIS

TEK

UO

RM

ITU

S V

UO

SIN

A

2001

-201

4JV

PQ

m3/

d20

0120

0220

0320

0420

0520

0620

0720

0820

0920

1020

1120

1220

1320

14O

suus

201

4%

1M

UNK

KAA

2N

UMM

ELA

2630

2590

2070

2510

2380

2330

2150

2473

2178

2270

2450

2600

2680

2680

94,0

13

SIU

NTI

O4

PAR

TEK/

MIN

ER

IT5

M. J

ÄTE

KE

SKU

S41

514

4,72

61,2

223,

246

547

020

3,76

198,

882

168

485

281

243

235

143

5,02

6A

KTIIV

I / K

N-O

U (2

010-

>)27

,125

,826

,820

,317

,222

,324

,930

,37,

857,

857,

8522

,622

,622

,60,

797

ELO

HO

VI..

. NU

ORI

SO

KOTI

P-N

22,6

42,

813,

423,

613,

784,

484,

423,

432,

663,

092,

725,

143,

070,

118

ABC

PIK

4,24

4,21

3,78

4,09

3,99

4,3

4,33

2,45

1,57

2,00

2,07

2,07

2,07

2,07

0,07

Yht

6..8

53,9

434

,01

33,3

927

,81

24,8

30,3

833

,71

37,1

712

,85

12,5

113

,01

27,3

929

,81

27,7

40,

97

YHT

.30

9927

6921

6527

6128

7028

3023

8727

0923

5927

6827

4428

7029

4528

5110

0,00

JVP

BH

K k

g/d

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Osu

us 2

013

%

1M

UNK

KAA

2N

UMM

ELA

117,

96,

47,

97,

87,

19,

67,

45

7,2

5,1

7,5

5,9

3,6

42,0

53

SIU

NTI

O4

PAR

TEK/

MIN

ER

IT5

M. J

ÄTE

KE

SKU

S12

,84

9,50

3,44

2,96

5,20

4,00

1,86

2,75

2,18

4,21

3,84

3,41

2,78

4,79

55,9

56

AKT

IIVI /

KN

-OU

(201

0->)

0,24

0,19

0,26

0,11

0,08

30,

069

0,1

0,33

0,08

60,

086

0,08

60,

160,

160,

161,

877

ELO

HO

VI..

. NU

ORI

SO

KOTI

P-N

0,36

0,05

0,03

10,

012

0,01

10,

011

0,01

30,

013

0,00

510,

004

0,00

460,

0049

0,00

390,

0027

0,03

8A

BCP

IK0,

410,

290,

098

0,05

30,

018

0,11

0,07

4667

0,03

20,

0066

0,01

40,

0089

0,00

890,

0089

0,00

890,

10

Yht

6..8

1,01

0,53

0,38

90,

175

0,11

20,

190,

1876

670,

375

0,09

770,

104

0,09

950,

1738

0,17

280,

1716

1,95

YHT

EE

NSÄ

24,8

5017

,930

10,2

2911

,035

13,1

1211

,290

11,6

5210

,525

7,27

811

,514

9,04

011

,084

8,85

38,

562

100,

00

JVP

FOS

F. k

g/d

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Osu

us 2

013

%

1M

UNK

KAA

2N

UMM

ELA

0,39

0,24

0,29

0,18

0,24

0,32

0,3

0,18

0,17

0,25

0,16

0,16

0,20

0,11

70,1

13

SIU

NTI

O4

PAR

TEK/

MIN

ER

IT5

M. J

ÄTE

KE

SKU

S0,

080,

020,

010,

020,

050,

060,

020,

020,

020,

030,

030,

020,

020,

0211

,60

6A

KTIIV

I / K

N-O

U (2

010-

>)0,

0079

0,00

620,

0056

0,00

450,

0015

0,00

270,

0037

0,01

60,

0016

0,00

160,

0016

0,02

00,

020

0,02

012

,75

7E

LOH

OV

I... N

UO

RIS

OKO

TI P

-N0,

012

0,00

40,

0059

0,00

170,

0002

90,

0004

90,

0003

10,

0007

10,

0004

50,

0003

50,

0001

20,

0003

00,

0013

00,

0012

00,

768

ABC

PIK

0,00

280,

0042

0,00

830,

002

0,00

130,

017

0,01

010,

0023

0,00

280,

0092

0,00

750,

0075

0,00

750,

0075

4,78

Yht

6..8

0,02

270,

0144

0,01

980,

0082

0,00

309

0,02

019

0,01

411

0,01

901

0,00

485

0,01

115

0,00

922

0,02

780,

0288

0,02

8713

,47

YHT

EE

NSÄ

0,49

270,

2744

0,31

980,

2082

0,29

309

0,40

019

0,33

0442

0,21

795

0,19

655

0,29

385

0,19

452

0,20

6415

0,24

880,

1569

100,

00

JVP

TYP

PI k

g/d

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

2013

2014

Osu

us 2

013

%

1M

UNK

KAA

2N

UMM

ELA

110

8166

6957

6569

7979

6258

5146

4796

,52

3S

IUN

TIO

4P

ARTE

K/M

INE

RIT

5M

. JÄ

TEK

ESK

US

14,9

12,

452,

943,

764,

163,

731,

331,

731,

392,

912,

001,

541,

571

0,75

1,55

6A

KTIIV

I / K

N-O

U (2

010-

>)0,

951

1,3

0,73

0,52

0,69

0,97

10,

260,

260,

260,

630,

630,

631,

297

ELO

HO

VI..

. NU

ORI

SO

KOTI

P-N

1,8

0,19

0,18

0,28

0,28

0,22

0,23

0,18

0,14

0,12

0,18

0,18

0,34

0,24

0,49

8A

BCP

IK0,

380,

20,

20,

180,

140,

127

0,11

4333

0,12

0,07

70,

120,

070,

070,

070,

070,

14

Yht

6..8

3,13

1,39

1,68

1,19

0,94

1,03

71,

3143

331,

30,

477

0,5

0,51

0,88

1,04

0,94

2,14

YHT

EE

NSÄ

128,

0484

,84

70,6

273

,95

62,1

069

,77

71,6

482

,03

80,8

765

,41

60,5

153

,42

48,6

148

,69

100,

00


Liite 3. (1/20)Vedenlaatutulokset 2014

Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

21.1

.201

4SI

U /

R4

Arv

olan

oja

10,7

Jää

15 c

m; L

umi 0

cm

; Kl

o 13

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

P0

10,1

6916

1147

,02,

47,

310

014

1,6

1000

280

340

468

4900

071

2,6

1.4.

2014

SIU

/ R

4 A

rvol

anoj

a 10

,7Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 14

:00;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 3

oC

; Pilv

. 7 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

0,01

51,

311

,984

2224

26,2

1,3

7,6

100

13<1

,599

013

035

061

1048

0027

2,5

14.4

.201

4SI

U /

R4

Arv

olan

oja

10,7

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

7:30

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 4

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,01

62,

011

,180

2539

18,6

0,89

7,3

100

161,

913

0013

041

078

822

0025

4,7

6.5.

2014

SIU

/ R

4 A

rvol

anoj

a 10

,7Lu

mi 0

cm

; Kl

o 13

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 9

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 5 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

0,00

906,

612

,910

622

2030

,11,

67,

915

016

<1,5

720

3211

051

584

0038

2,9

9.6.

2014

SIU

/ R

4 A

rvol

anoj

a 10

,7Kl

o 14

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

3 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

3016

,99,

194

1514

47,3

3,0

8,1

8013

1,9

820

5924

063

1623

000

462,

5

7.7.

2014

SIU

/ R

4 A

rvol

anoj

a 10

,7Kl

o 15

:00;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

27

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

0,00

5018

,88,

389

2120

51,7

3,1

8,2

8011

2,0

860

6035

076

2127

0053

2,7

22.9

.201

4SI

U /

R4

Arv

olan

oja

10,7

Klo

12:5

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

12

oC; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

0.1

0,00

259,

79,

281

1915

53,0

3,0

8,1

8012

<1,5

760

3225

055

785

061

2,0

20.1

0.20

14SI

U /

R4

Arv

olan

oja

10,7

Lum

i 0 c

m;

Klo

7:30

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

806,

59,

375

6048

28,3

1,5

7,6

200

231,

917

0011

064

013

014

410

357,

9

21.1

.201

4SI

U /

R9

Ris

ubac

kaån

4,0

Jää

15 c

m; L

umi 0

cm

; Kl

o 9:

55; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0

12,7

8715

1116

,40,

667,

112

016

2,7

1200

8167

045

826

0

1.4.

2014

SIU

/ R

9 R

isub

acka

ån 4

,0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:45;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 3

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

0,1

13,2

9023

2313

,10,

517,

510

012

1,5

1300

5178

058

1053



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

14.4

.201

4SI

U /

R9

Ris

ubac

kaån

4,0

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:2

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 5

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P3,

312

,090

4441

13,4

0,53

7,4

100

151,

717

0070

960

938

590

6.5.

2014

SIU

/ R

9 R

isub

acka

ån 4

,0Kl

o 10

:45;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

0,08

03,

612

,796

1814

17,9

0,75

7,6

120

13<1

,584

015

320

506

170

9.6.

2014

SIU

/ R

9 R

isub

acka

ån 4

,0Kl

o 11

:30;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

0 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P14

,39,

592

2015

30,2

1,4

7,8

8011

1,7

790

2927

062

1434

0

7.7.

2014

SIU

/ R

9 R

isub

acka

ån 4

,0Kl

o 12

:10;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

25

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

0,00

8014

,79,

089

2516

27,6

1,3

7,9

8010

,01,

811

0045

610

7919

140

22.9

.201

4SI

U /

R9

Ris

ubac

kaån

4,0

Klo

10:0

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

12

oC; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

0.1

0,01

59,

710

,088

137,

230

,31,

47,

980

9,1

<1,5

740

9,4

360

4412

630

20.1

0.20

14SI

U /

R9

Ris

ubac

kaån

4,0

Klo

11:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 2

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P7,

510

,486

6534

20,2

0,85

7,6

160

192,

026

0041

1800

140

1730

0

21.1

.201

4SI

U /

R10

Mäy

räoj

a 0,

3 +

3,2

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaJä

ä 0

cm; L

umi 1

cm

; Kl

o 11

:40;

Näy

tt.ot

taja

am

u; V

irt 0

,027

m3/

s; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

0,02

75,

911

,391

4,1

2176

,61,

07,

740

7,1

1,8

1800

041

1800

047

1018

0

1.4.

2014

SIU

/ R

10 M

äyrä

oja

0,3

+ 3,

2 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:5

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

4 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

0,02

77,

310

,789

3,1

8,8

75,8

0,82

7,7

307,

12,

717

000

270

1700

035

424

0

14.4

.201

4SI

U /

R10

Mäy

räoj

a 0,

3 +

3,2

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaJä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 12

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 7

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,04

08,

010

,690

9,9

1958

,10,

827,

630

7,2

2,1

9200

4093

0045

813

0

6.5.

2014

SIU

/ R

10 M

äyrä

oja

0,3

+ 3,

2 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Klo

11:4

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

0,03

59,

610

,693

2,9

9,4

116

1,0

7,8

406,

4<1

,513

000

2413

000

32<3

220



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

9.6.

2014

SIU

/ R

10 M

äyrä

oja

0,3

+ 3,

2 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Klo

12:2

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

21

oC; P

ilv. 2

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,02

014

,09,

290

2,1

2077

,40,

907,

715

5,2

<1,5

1900

017

2000

045

1390

7.7.

2014

SIU

/ R

10 M

äyrä

oja

0,3

+ 3,

2 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Klo

13:3

0; N

äytt.

otta

ja jv

a; Il

man

T 2

6 oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 9;

0.1

0,02

415

,99,

293

4,8

2071

,31,

07,

830

5,7

<1,5

9500

1910

000

7945

110

22.9

.201

4SI

U /

R10

Mäy

räoj

a 0,

3 +

3,2

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaKl

o 10

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

0,02

614

,69,

290

1634

71,5

0,72

7,8

206,

2<1

,513

000

1412

000

6012

170

20.1

0.20

14SI

U /

R10

Mäy

räoj

a 0,

3 +

3,2

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaKl

o 12

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,02

012

,79,

287

1637

78,7

0,76

7,7

408,

5<1

,512

000

3411

000

9529

1100

21.1

.201

4SI

U /

R10

a M

äyrä

oja

0,3

+ 0,

05 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Jää

6 cm

; Lum

i 1 c

m;

Klo

10:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-15

oC; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

0,5

12,9

8915

5263

,50,

817,

550

7,5

1,7

1400

012

014

000

796

190

1.4.

2014

SIU

/ R

10a

Mäy

räoj

a 0,

3 +

0,05

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaJä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 3

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

0,05

02,

412

,793

2235

50,4

0,67

7,6

609,

92,

110

000

500

9500

544

170

14.4

.201

4SI

U /

R10

a M

äyrä

oja

0,3

+ 0,

05 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:5

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 8

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

0,06

54,

611

,690

4877

28,6

0,49

7,4

8011

1,5

4700

3841

0010

06

160

6.5.

2014

SIU

/ R

10a

Mäy

räoj

a 0,

3 +

0,05

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaJä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:10;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 7

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

0,04

55,

512

,196

1124

62,9

0,77

7,7

608,

4<1

,588

0031

9000

454

120

9.6.

2014

SIU

/ R

10a

Mäy

räoj

a 0,

3 +

0,05

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaJä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 12

:00;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

0 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,02

513

,69,

793

1436

63,2

0,86

7,7

206,

2<1

,514

000

2314

000

6211

260

7.7.

2014

SIU

/ R

10a

Mäy

räoj

a 0,

3 +

0,05

Num

mel

an J

VP la

skuo

jaKl

o 13

:00;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

26

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

0,04

016

,29,

395

2544

63,6

0,99

7,9

406,

5<1

,585

0021

8100

9935

270



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

22.9

.201

4SI

U /

R10

a M

äyrä

oja

0,3

+ 0,

05 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Klo

10:2

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

12

oC; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

0.1

0,03

011

,59,

890

1424

63,1

0,79

7,8

256,

3<1

,510

000

1294

0047

1011

0

20.1

0.20

14SI

U /

R10

a M

äyrä

oja

0,3

+ 0,

05 N

umm

elan

JVP

lask

uoja

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:5

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Virt

0,0

55 m

3/s;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,05

58,

510

,085

5336

39,9

0,61

7,4

120

18<1

,557

0030

4900

130

1659

0

21.1

.201

4SI

U /

MÄY

Mäy

räoj

a 0,

3Jä

ä 4

cm; L

umi 1

cm

; Kl

o 10

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

5 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0

12,9

8828

2632

,21,

57,

580

7,2

<1,5

1000

6759

077

127

1.4.

2014

SIU

/ M

ÄY M

äyrä

oja

0,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:0

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

3 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

0,01

50,

154

22,8

1400

8684

010

014

1

14.4

.201

4SI

U /

MÄY

Mäy

räoj

a 0,

3Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:45;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 6

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,02

03,

772

19,3

1500

8581

014

014

150

6.5.

2014

SIU

/ M

ÄY M

äyrä

oja

0,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:0

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

7 o

C; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

0,01

33,

422

26,6

600

1824

064

1112

9.6.

2014

SIU

/ M

ÄY M

äyrä

oja

0,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:5

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

20

oC; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,00

1013

,336

42,2

820

4037

012

030

210

7.7.

2014

SIU

/ M

ÄY M

äyrä

oja

0,3

Klo

12:5

0; N

äytt.

otta

ja jv

a; Il

man

T 2

6 oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 9;

0.1

0,00

3415

,653

46,1

1000

5660

015

030

110

22.9

.201

4SI

U /

MÄY

Mäy

räoj

a 0,

3Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

0,00

059,

323

42,3

970

2859

010

035

98

20.1

0.20

14SI

U /

MÄY

Mäy

räoj

a 0,

3Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

607,

744

23,2

2800

5720

0022

028

600



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

21.1

.201

4SI

U /

R8

Mäy

räoj

a 0,

2, M

äyrä

ojan

ja J

VP la

skuo

jan

alap

.Jä

ä 5

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

5 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0,

213

,492

1537

59,2

0,91

7,6

607,

02,

012

000

120

1300

063

778

0

1.4.

2014

SIU

/ R

8 M

äyrä

oja

0,2,

Mäy

räoj

an ja

JVP

lask

uoja

n al

ap.

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:0

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

3 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

0,06

61,

912

,691

2641

42,9

0,74

7,6

707,

91,

775

0038

070

0067

818

0

14.4

.201

4SI

U /

R8

Mäy

räoj

a 0,

2, M

äyrä

ojan

ja J

VP la

skuo

jan

alap

.Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 6

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,09

04,

811

,791

5067

25,8

0,56

7,4

100

121,

639

0052

3000

110

814

0

6.5.

2014

SIU

/ R

8 M

äyrä

oja

0,2,

Mäy

räoj

an ja

JVP

lask

uoja

n al

ap.

Klo

11:0

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

7 o

C; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

0,06

64,

912

,396

1024

56,0

0,85

7,7

608,

6<1

,569

0030

7300

485

80

9.6.

2014

SIU

/ R

8 M

äyrä

oja

0,2,

Mäy

räoj

an ja

JVP

lask

uoja

n al

ap.

Klo

11:4

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

20

oC; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,02

614

,29,

996

1639

61,0

0,98

7,7

206,

5<1

,512

000

2613

000

7014

250

7.7.

2014

SIU

/ R

8 M

äyrä

oja

0,2,

Mäy

räoj

an ja

JVP

lask

uoja

n al

ap.

Klo

12:4

0; N

äytt.

otta

ja jv

a; Il

man

T 2

6 oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 9;

0.1

0,04

316

,19,

697

2640

62,4

1,1

7,9

406,

8<1

,573

0024

7500

110

3423

0

22.9

.201

4SI

U /

R8

Mäy

räoj

a 0,

2, M

äyrä

ojan

ja J

VP la

skuo

jan

alap

.Kl

o 10

:10;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

0,03

211

,09,

990

1523

61,3

0,90

7,8

306,

0<1

,589

0012

8400

5712

130

20.1

0.20

14SI

U /

R8

Mäy

räoj

a 0,

2, M

äyrä

ojan

ja J

VP la

skuo

jan

alap

.Kl

o 11

:40;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,06

07,

810

,084

6445

35,3

0,74

7,4

120

161,

650

0038

4000

140

2053

0

20.1

.201

4SI

U /

R1

Ris

ubac

kaån

0,5

Jää

10 c

m; L

umi 0

cm

; Kl

o 12

:10;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

4 oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0,

311

,680

179,

430

,40,

787,

012

014

<1,5

3700

6533

0048

1012

0

1.4.

2014

SIU

/ R

1 R

isub

acka

ån 0

,5Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 3

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

P0,

811

,983

2414

22,8

0,59

7,3

100

11<1

,531

0054

2500

629

78



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

14.4

.201

4SI

U /

R1

Ris

ubac

kaån

0,5

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:0

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P3,

111

,384

5037

16,0

0,55

7,2

120

151,

622

0073

1300

120

863

0

6.5.

2014

SIU

/ R

1 R

isub

acka

ån 0

,5Lu

mi 0

cm

; Kl

o 10

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

P4,

410

,984

1916

25,8

0,76

7,3

120

121,

524

0027

1800

587

120

9.6.

2014

SIU

/ R

1 R

isub

acka

ån 0

,5Kl

o 11

:10;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

0 oC

; Pilv

. 4 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P14

,78,

079

1614

49,5

1,1

7,4

508,

4<1

,570

0033

6900

6012

190

7.7.

2014

SIU

/ R

1 R

isub

acka

ån 0

,5Kl

o 11

:45;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

24

oC; P

ilv. 2

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P15

,76,

768

149,

648

,71,

37,

570

8,5

<1,5

5400

3746

0071

2413

0

22.9

.201

4SI

U /

R1

Ris

ubac

kaån

0,5

Klo

9:45

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P10

,76,

458

105,

646

,81,

27,

560

8,2

<1,5

4500

2940

0041

1062

20.1

0.20

14SI

U /

R1

Ris

ubac

kaån

0,5

Klo

11:1

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 2

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P6,

69,

275

9238

23,1

0,76

7,3

160

202,

430

0048

2100

170

2313

00

21.1

.201

4SI

U /

PPL

Siu

ntio

njok

i 39,

4 (P

oikk

ipuo

l. lä

htev

ä)Jä

ä 0

cm; L

umi 1

cm

; Kl

o 12

:30;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -9

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0,

611

,983

274,

211

,90,

577,

312

014

2,4

1800

260

980

7515

130

1.4.

2014

SIU

/ PP

L S

iunt

ionj

oki 3

9,4

(Poi

kkip

uol.

läht

evä)

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

12:5

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

4 o

C; P

ilv. 7

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

P5,

29,

978

136,

811

,30,

547,

380

9,0

2,1

1300

2368

047

42

14.4

.201

4SI

U /

PPL

Siu

ntio

njok

i 39,

4 (P

oikk

ipuo

l. lä

htev

ä)Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 13

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

P5,

611

,188

137,

911

,00,

547,

560

122,

414

0031

650

503

1

6.5.

2014

SIU

/ PP

L S

iunt

ionj

oki 3

9,4

(Poi

kkip

uol.

läht

evä)

Klo

12:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

9 o

C; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

P9,

110

,591

7,8

7,8

11,1

0,55

7,7

8012

1,8

1200

3041

047

<30



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

9.6.

2014

SIU

/ PP

L S

iunt

ionj

oki 3

9,4

(Poi

kkip

uol.

läht

evä)

Klo

13:3

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

21

oC; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P18

,77,

581

1316

11,4

0,61

7,2

6015

3,0

1200

3111

87<3

8

7.7.

2014

SIU

/ PP

L S

iunt

ionj

oki 3

9,4

(Poi

kkip

uol.

läht

evä)

Klo

14:3

0; N

äytt.

otta

ja jv

a; Il

man

T 2

7 oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 9;

0.1

P21

,79,

711

012

1311

,50,

638,

060

134,

411

008,

6<1

073

<310

22.9

.201

4SI

U /

PPL

Siu

ntio

njok

i 39,

4 (P

oikk

ipuo

l. lä

htev

ä)Kl

o 11

:55;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P14

,25,

755

1113

11,2

0,62

7,4

5012

4,7

1300

8516

87<2

6

20.1

0.20

14SI

U /

PPL

Siu

ntio

njok

i 39,

4 (P

oikk

ipuo

l. lä

htev

ä)Kl

o 13

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P5,

97,

964

5,2

5,8

10,4

0,51

7,4

3010

2,9

980

6913

045

<21

20.1

.201

4SI

U /

PALO

Pal

ojok

i 0,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:5

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-15

oC; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

P0,

213

,290

233,

611

,00,

477,

212

014

<1,5

1400

1480

066

152

1.4.

2014

SIU

/ PA

LO P

aloj

oki 0

,3Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

P2,

811

,887

217,

911

,00,

477,

410

013

1,5

1400

2175

084

101

14.4

.201

4SI

U /

PALO

Pal

ojok

i 0,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

10:4

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P4,

911

,287

238,

910

,80,

477,

480

121,

613

0029

660

738

1

6.5.

2014

SIU

/ PA

LO P

aloj

oki 0

,3Lu

mi 0

cm

; Kl

o 10

:00;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 6

oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

P7,

610

,789

129,

211

,40,

507,

410

010

1,6

1200

2947

062

50

9.6.

2014

SIU

/ PA

LO P

aloj

oki 0

,3Kl

o 10

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

8 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P16

,57,

274

7,8

6,6

11,1

0,52

7,2

6011

<1,5

1000

5130

047

813

7.7.

2014

SIU

/ PA

LO P

aloj

oki 0

,3Kl

o 11

:05;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

23

oC; P

ilv. 2

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P18

,36,

872

6,1

3,9

11,4

0,54

7,3

609,

7<1

,573

026

150

4515

22



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

22.9

.201

4SI

U /

PALO

Pal

ojok

i 0,3

Klo

9:20

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P13

,17,

268

2,5

1,7

11,5

0,54

7,4

409,

3<1

,570

015

140

299

6

20.1

0.20

14SI

U /

PALO

Pal

ojok

i 0,3

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 2 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P6,

29,

879

134,

410

,60,

497,

350

11<1

,589

022

240

487

43

20.1

.201

4SI

U /

HA1

Har

vsån

0,4

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-15

oC; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

P0,

29,

465

256,

08,

50,

376,

614

016

<1,5

1200

6651

070

117

1.4.

2014

SIU

/ H

A1 H

arvs

ån 0

,4Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 9:

50; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

1 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

P2,

610

,376

2912

7,9

0,34

7,0

120

131,

611

0027

420

795

12

14.4

.201

4SI

U /

HA1

Har

vsån

0,4

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

10:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P4,

410

,682

2614

7,9

0,37

7,1

100

152,

396

050

200

754

8

6.5.

2014

SIU

/ H

A1 H

arvs

ån 0

,4Kl

o 9:

45; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

P7,

29,

780

128,

28,

30,

397,

110

013

1,8

790

3178

583

160

9.6.

2014

SIU

/ H

A1 H

arvs

ån 0

,4Kl

o 9:

55; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

18

oC; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P17

,45,

355

8,0

6,6

8,5

0,48

6,8

8013

1,8

780

5484

5514

52

7.7.

2014

SIU

/ H

A1 H

arvs

ån 0

,4Kl

o 10

:45;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

23

oC; P

ilv. 2

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P18

,34,

952

7,8

6,0

9,1

0,49

6,7

7013

1,6

860

4796

5514

24

22.9

.201

4SI

U /

HA1

Har

vsån

0,4

Klo

9:05

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P11

,85,

854

7,3

4,2

9,2

0,46

7,1

100

16<1

,581

031

8350

1190

20.1

0.20

14SI

U /

HA1

Har

vsån

0,4

Klo

10:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P6,

28,

771

7726

9,3

0,40

6,9

160

201,

714

0045

540

130

924

0



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

20.1

.201

4SI

U /

S7 S

iunt

ionj

oki 2

1,8

Jää

3 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

12:3

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-14

oC; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

P0,

212

,183

335,

310

,90,

437,

014

015

1,6

1500

2187

077

124

1.4.

2014

SIU

/ S7

Siu

ntio

njok

i 21,

8Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

4,2

10,1

7726

1011

,30,

427,

110

012

1,8

1500

2584

069

73

14.4

.201

4SI

U /

S7 S

iunt

ionj

oki 2

1,8

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

10:5

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P5,

011

,288

2313

12,5

0,49

7,4

100

121,

815

0033

800

735

42

6.5.

2014

SIU

/ S7

Siu

ntio

njok

i 21,

8Kl

o 10

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 7

oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

P8,

610

,490

1514

12,0

0,48

7,5

100

122,

512

0039

460

674

3

9.6.

2014

SIU

/ S7

Siu

ntio

njok

i 21,

8Kl

o 10

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

0 oC

; Pilv

. 4 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P20

,28,

695

1820

12,8

0,56

7,4

6013

5,0

1100

6654

754

4

7.7.

2014

SIU

/ S7

Siu

ntio

njok

i 21,

8Kl

o 11

:30;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

23

oC; P

ilv. 2

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P22

,29,

010

318

1814

,20,

657,

780

135,

811

0013

<10

81<3

6

22.9

.201

4SI

U /

S7 S

iunt

ionj

oki 2

1,8

Klo

9:35

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P14

,07,

371

1312

13,6

0,62

7,4

8015

4,4

1100

100

3591

31

20.1

0.20

14SI

U /

S7 S

iunt

ionj

oki 2

1,8

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

11:0

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 2

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P6,

78,

872

117,

913

,40,

557,

460

131,

712

0076

340

5910

27

20.1

.201

4SI

U /

S3 S

iunt

ionj

oki 1

3,0

Jää

20 c

m; L

umi 0

cm

; Kl

o 11

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

6 oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0

13,6

9334

9,8

12,5

0,54

7,2

140

15<1

,516

0025

980

7711

13

1.4.

2014

SIU

/ S3

Siu

ntio

njok

i 13,

0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 9:

30; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

0 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

P2,

812

,391

2711

13,5

0,56

7,5

100

111,

816

0032

1000

706

8



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

14.4

.201

4SI

U /

S3 S

iunt

ionj

oki 1

3,0

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

10:1

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

6 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

P4,

211

,689

4841

13,3

0,57

7,5

120

131,

716

0052

820

110

821

0

6.5.

2014

SIU

/ S3

Siu

ntio

njok

i 13,

0Kl

o 9:

25; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

5 o

C; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

P7,

310

,991

1411

14,7

0,69

7,6

100

111,

610

0029

420

575

4

9.6.

2014

SIU

/ S3

Siu

ntio

njok

i 13,

0Kl

o 9:

10; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

17

oC; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

P16

,97,

679

1612

16,0

0,76

7,5

6011

2,1

1000

5634

071

1581

7.7.

2014

SIU

/ S3

Siu

ntio

njok

i 13,

0Kl

o 10

:25;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

22

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P17

,57,

982

118,

118

,10,

877,

760

112,

585

032

270

6720

22

22.9

.201

4SI

U /

S3 S

iunt

ionj

oki 1

3,0

Klo

8:50

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

2 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

P12

,88,

783

7,5

3,8

17,2

0,90

7,8

6011

<1,5

990

1936

048

1212

20.1

0.20

14SI

U /

S3 S

iunt

ionj

oki 1

3,0

Klo

9:50

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P6,

210

,585

6836

19,6

0,93

7,5

120

142,

619

0030

1100

160

2481

0

21.1

.201

4SI

U /

KU

2 K

urjo

lam

men

oja

2,7

Jää

6 cm

; Lum

i 1 c

m;

Klo

12:0

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-9 o

C; P

ilv. 3

/8; T

uuln

op. 0

m/s

;

0.1

P0,

211

,982

0,96

2,0

3,1

0,03

05,

412

021

3,1

770

2612

013

<30

1.4.

2014

SIU

/ K

U2

Kur

jola

mm

enoj

a 2,

7Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 12

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 4

oC

; Pilv

. 4 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

0,01

21,

712

,086

0,58

<12,

80,

036

5,8

120

4,2

<1,5

490

1312

08

<30

14.4

.201

4SI

U /

KU

2 K

urjo

lam

men

oja

2,7

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

12:5

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

7 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 8

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

0,01

14,

511

,085

0,86

1,8

3,0

0,04

05,

812

020

<1,5

620

1312

013

<32

6.5.

2014

SIU

/ K

U2

Kur

jola

mm

enoj

a 2,

7Kl

o 12

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

0,00

704,

411

,991

0,68

1,8

3,0

0,04

86,

015

021

<1,5

550

8,1

7910

<31



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

9.6.

2014

SIU

/ K

U2

Kur

jola

mm

enoj

a 2,

7Kl

o 13

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

1 oC

; Pilv

. 3 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

0213

,36,

158

1,3

3,6

3,3

0,11

5,9

200

33<1

,511

0083

9052

931

0

7.7.

2014

SIU

/ K

U2

Kur

jola

mm

enoj

a 2,

7Kl

o 14

:10;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

26

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

P14

,13,

535

2,7

8,1

4,2

0,19

6,2

240

30<1

,511

0094

4977

1132

22.9

.201

4SI

U /

KU

2 K

urjo

lam

men

oja

2,7

Klo

11:1

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

12

oC; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

0.1

0,00

1010

,68,

778

1,0

1,4

2,9

0,05

86,

220

023

<1,5

530

6,5

2217

35

20.1

0.20

14SI

U /

KU

2 K

urjo

lam

men

oja

2,7

Klo

12:4

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,00

307,

29,

982

1,3

3,1

3,3

0,04

05,

716

030

<1,5

630

1261

16<2

3

14.4

.201

4SI

U /

Ru0

Ruu

hila

mm

enpu

ro 1

,0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 13

:30;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,00

904,

010

,278

2,7

1,2

3,2

6,1

100

530

110

20.1

0.20

14SI

U /

Ru0

Ruu

hila

mm

enpu

ro 1

,0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 13

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

307,

09,

175

2,4

1,4

3,7

6,4

120

530

113

14.4

.201

4SI

U /

IL0

Iila

mm

enoj

a 3,

0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 09

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 6

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,00

202,

910

,678

208,

04,

36,

410

095

048

1

20.1

0.20

14SI

U /

IL0

Iila

mm

enoj

a 3,

0Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

057,

47,

966

2910

4,6

6,5

120

860

63~4

30

14.4

.201

4SI

U /

Ki0

Kiv

ikos

kenp

uro

12,4

+ 0

,9Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 8:

15; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

4 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

0,00

151,

39,

467

2,3

1,7

3,8

6,1

160

720

180

20.1

0.20

14SI

U /

Ki0

Kiv

ikos

kenp

uro

12,4

+ 0

,9Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 8:

30; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,00

106,

38,

468

3,3

2,3

5,3

6,3

200

1000

2192



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

20.1

.201

4SI

U /

KI7

Kiv

ikos

kenp

uro

10,8

Jää

7 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

9:25

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

8 oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0

12,3

8417

1720

,21,

07,

112

012

<1,5

1400

8096

062

1580

14

1.4.

2014

SIU

/ K

I7 K

ivik

oske

npur

o 10

,8Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 8:

20; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-2 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

0,01

20,

412

,586

118,

615

,40,

747,

480

10<1

,514

0066

970

4415

130

11

14.4

.201

4SI

U /

KI7

Kiv

ikos

kenp

uro

10,8

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

7:55

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 4

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

0,10

3,3

11,2

8424

2213

,70,

687,

310

017

1,8

1800

110

1000

8014

920

9,5

6.5.

2014

SIU

/ K

I7 K

ivik

oske

npur

o 10

,8Kl

o 8:

00; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

4 o

C; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

0,04

04,

012

,192

9,9

9,0

16,9

0,85

7,6

100

112,

883

024

330

519

100

14

9.6.

2014

SIU

/ K

I7 K

ivik

oske

npur

o 10

,8Kl

o 8:

00; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

15

oC; P

ilv. 5

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,00

5013

,19,

086

5,7

6,3

20,8

1,1

7,6

8011

1,6

830

4432

072

32~2

7818

7.7.

2014

SIU

/ K

I7 K

ivik

oske

npur

o 10

,8Kl

o 08

:40;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

20

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

0,00

2014

,59,

190

6,2

3,8

22,3

1,2

7,8

100

121,

670

027

260

7433

130

20

22.9

.201

4SI

U /

KI7

Kiv

ikos

kenp

uro

10,8

Klo

7:40

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

1 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

0,00

309,

39,

784

6,7

4,6

23,5

1,3

7,9

8010

,0<1

,571

029

310

6330

150

19

20.1

0.20

14SI

U /

KI7

Kiv

ikos

kenp

uro

10,8

Klo

8:00

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,04

26,

69,

880

3618

18,8

0,86

7,3

120

152,

224

0040

1600

130

3079

011

20.1

.201

4SI

U /

KI8

Kiv

ikos

kenp

uro

9,7

+ 1,

3Jä

ä 1

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 10

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

6 oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

0,00

020,

19,

163

180

210

69,4

4,8

7,1

30E

147,

346

0018

0019

0025

0<3

558

1.4.

2014

SIU

/ K

I8 K

ivik

oske

npur

o 9,

7 +

1,3

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

9:05

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 27;

0.1

0,00

153,

211

,082

2128

27,7

1,6

7,4

607,

09,

045

0020

0019

0063

52

14



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

14.4

.201

4SI

U /

KI8

Kiv

ikos

kenp

uro

9,7

+ 1,

3Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 8:

45; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

5 o

C; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

3;

0.1

0,00

203,

410

,780

120

9422

,21,

27,

112

015

4,6

4100

1300

1600

180

62

12

6.5.

2014

SIU

/ K

I8 K

ivik

oske

npur

o 9,

7 +

1,3

Klo

9:00

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 4

oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

0.1

0,00

207,

210

,889

9,7

1138

,92,

27,

470

8,2

2076

0053

0022

0041

310

23

9.6.

2014

SIU

/ K

I8 K

ivik

oske

npur

o 9,

7 +

1,3

Klo

8:45

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

6 oC

; Pilv

. 5 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

0,00

0211

,47,

871

9,3

1088

,96,

87,

860

1615

5000

2800

1500

39<3

130

72

7.7.

2014

SIU

/ K

I8 K

ivik

oske

npur

o 9,

7 +

1,3

Klo

09:4

0; N

äytt.

otta

ja jv

a; Il

man

T 2

1 oC

; Pilv

. 1 /8

; Tuu

lnop

. 2 m

/s; T

uuls

uunt

. 9;

0.1

P14

,52,

726

5042

92,9

7,9

7,2

120

2226

7500

6400

110

130

<311

052

22.9

.201

4SI

U /

KI8

Kiv

ikos

kenp

uro

9,7

+ 1,

3Kl

o 8:

25; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

11

oC; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

0.1

0,00

018,

97,

565

4542

115

9,3

8,1

100

16~1

465

0031

0027

0012

02

110

88

20.1

0.20

14SI

U /

KI8

Kiv

ikos

kenp

uro

9,7

+ 1,

3Kl

o 9:

05; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,00

048,

48,

976

6731

32,1

2,4

7,5

120

176,

334

0011

0013

0016

015

300

11

20.1

.201

4SI

U /

KI9

Kiv

ikos

kenp

uro

8,2

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

9:55

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -1

7 oC

; Pilv

. 0 /8

; Tuu

lnop

. 0 m

/s;

0.1

P0

12,3

8414

6,6

20,5

1,1

7,2

100

11<1

,516

0012

011

0050

1631

013

1.4.

2014

SIU

/ K

I9 K

ivik

oske

npur

o 8,

2Jä

ä 0

cm; L

umi 0

cm

; Kl

o 8:

45; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-2 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 2

7;

0.1

0,04

50,

112

,888

137,

515

,40,

757,

580

9,5

<1,5

1600

7811

0045

1342

9,8

14.4

.201

4SI

U /

KI9

Kiv

ikos

kenp

uro

8,2

Jää

0 cm

; Lum

i 0 c

m;

Klo

8:30

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 5

oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 23;

0.1

P3,

111

,384

2817

13,5

0,65

7,3

100

121,

620

0011

013

0080

1176

08,

6

6.5.

2014

SIU

/ K

I9 K

ivik

oske

npur

o 8,

2Kl

o 8:

35; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

4 o

C; P

ilv. 0

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 5

,0;

0.1

0,06

03,

211

,888

8,9

7,1

17,1

0,91

7,5

100

103,

192

051

410

4710

5013



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

9.6.

2014

SIU

/ K

I9 K

ivik

oske

npur

o 8,

2Kl

o 8:

30; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

15

oC; P

ilv. 5

/8; T

uuln

op. 1

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

0.1

0,01

413

,27,

067

7,5

7,1

21,1

1,2

7,4

6011

1,7

750

4022

071

2736

017

7.7.

2014

SIU

/ K

I9 K

ivik

oske

npur

o 8,

2Kl

o 09

:10;

Näy

tt.ot

taja

jva;

Ilm

an T

21

oC; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 2

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

;

0.1

0,03

314

,57,

977

5,1

3,9

23,1

1,4

7,7

8011

<1,5

570

1716

054

1811

019

22.9

.201

4SI

U /

KI9

Kiv

ikos

kenp

uro

8,2

Klo

8:00

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

1 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

0.1

0,01

09,

18,

776

7,7

5,5

24,2

1,4

7,9

809,

3<1

,570

020

330

6229

220

19

20.1

0.20

14SI

U /

KI9

Kiv

ikos

kenp

uro

8,2

Klo

8:45

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 1 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

0.1

P6,

99,

175

6526

18,5

0,91

7,3

120

162,

428

0050

1900

190

4312

0011

27.1

.201

4SI

U /

B1 B

jörn

träs

k Lö

vkul

la 1

Jää

23 c

m; L

umi 2

cm

; Näk

.syv

. 0,4

m;

Klo

9:20

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -7

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 6 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

1.0

0,3

10,6

7333

5,4

9,1

7,1

160

1300

3475

077

113

2.0

0,4

3.0

0,8

4.0

1,6

8,9

6428

6,2

15,3

7,1

160

1800

2012

0075

12

25.2

.201

4SI

U /

B1 B

jörn

träs

k Lö

vkul

la 1

Jää

29 c

m; K

ok.s

yv. 5

,0 m

; Lum

i 0 c

m; N

äk.s

yv. 0

,9 m

; Kl

o 12

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 10

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

1.0

1,3

8,9

6326

6,3

9,1

6,8

160

1300

2470

074

92

2.0

1,3

3.0

1,8

4.0

2,4

4,0

2926

7,2

18,6

6,9

140

2200

2515

0077

13

8.5.

2014

SIU

/ B1

Bjö

rntr

äsk

Lövk

ulla

1Ko

k.sy

v. 5,

0 m

; Näk

.syv

. 0,8

m;

Klo

10:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

5 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 8

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

,0;

1.0

9,7

11,2

9815

1611

,37,

710

012

0014

360

654

02.

09,

73.

09,

74.

09,

710

,996

1616

11,6

7,7

100

1200

1435

071

4

28.8

.201

4SI

U /

B1 B

jörn

träs

k Lö

vkul

la 1

Kok.

syv.

5,0

m; N

äk.s

yv. 0

,5 m

; Kl

o 10

:20;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

4 oC

; Pilv

. 7 /8

; Tuu

lnop

. 5 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

1.0

16,8

8,9

9224

1813

,57,

612

015

005,

946

100

<39

2.0

16,8

3.0

16,8

4.0

16,8

8,2

8529

2413

,47,

512

014

0016

7312

0<3



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

13.1

0.20

14SI

U /

B1 B

jörn

träs

k Lö

vkul

la 1

Kok.

syv.

5,0

m; N

äk.s

yv. 0

,9 m

; Kl

o 12

:45;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 2 m

/s; T

uuls

uunt

. 9,0

;

1.0

9,6

8,9

7912

9,4

13,3

7,5

100

1200

6132

062

53

2.0

9,6

3.0

9,6

4.0

9,6

8,8

7712

9,6

13,3

7,5

100

1200

5932

059

5

27.1

.201

4SI

U /

B2 B

jörn

träs

k N

äsby

2Jä

ä 26

cm

; Kok

.syv

. 2,1

m; L

umi 2

cm

; Näk

.syv

. 0,7

m;

Klo

9:45

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -7

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 5 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

1.0

0,1

12,9

8922

3,2

11,7

7,3

120

1500

1290

066

1310

25.2

.201

4SI

U /

B2 B

jörn

träs

k N

äsby

2Jä

ä 29

cm

; Kok

.syv

. 2,1

m; L

umi 0

cm

; Näk

.syv

. 1,0

m;

Klo

12:3

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

2 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 1

0 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

1.0

1,3

8,7

6224

6,6

9,3

6,9

140

1300

2970

071

83

2.0

1,3

8.5.

2014

SIU

/ B2

Bjö

rntr

äsk

Näs

by 2

Kok.

syv.

2,1

m; N

äk.s

yv. 0

,7 m

; Kl

o 10

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 5

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 9,0

;

1.0

9,6

11,1

9814

1511

,37,

710

012

0013

340

704

12.

09,

6

28.8

.201

4SI

U /

B2 B

jörn

träs

k N

äsby

2Ko

k.sy

v. 2,

1 m

; Näk

.syv

. 0,4

m;

Klo

10:4

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

14

oC; P

ilv. 6

/8; T

uuln

op. 3

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 3

6;

1.0

16,7

8,5

8825

1813

,47,

412

016

0021

7211

0<3

112.

016

,2

13.1

0.20

14SI

U /

B2 B

jörn

träs

k N

äsby

2Ko

k.sy

v. 2,

1 m

; Näk

.syv

. 0,7

m;

Klo

13:0

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

8 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 2

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 9

,0;

1.0

9,5

8,4

7411

8,6

15,0

7,4

100

1300

6648

054

78

2.0

9,5

27.1

.201

4SI

U /

TJU

Tju

strä

sk 2

Jää

25 c

m; K

ok.s

yv. 9

,0 m

; Lum

i 2 c

m; N

äk.s

yv. 0

,4 m

; Kl

o 10

:45;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T -7

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 3 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

1.0

0,2

12,8

8845

8,0

12,3

7,4

200

1600

2210

0091

124

2.0

0,4

3.0

0,5

4.0

0,6

5.0

0,8

12,1

846.

00,

97.

01,

111

,279

6813

12,4

7,3

120

E18

0034

1100

130

168.

01,

111

,178

6912

0E

130

9.0

1,3



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

25.2

.201

4SI

U /

TJU

Tju

strä

sk 2

Jää

25 c

m; K

ok.s

yv. 9

,0 m

; Lum

i 0 c

m; N

äk.s

yv. 0

,8 m

; Kl

o 11

:05;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 2

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 12

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

1.0

0,7

11,6

8148

1312

,17,

214

016

0052

1000

120

2020

2.0

0,6

3.0

0,6

4.0

0,8

5.0

0,9

10,8

766.

01,

07.

01,

110

,473

5715

12,9

7,2

160

E17

0035

1100

130

198.

01,

110

,272

6016

0E

130

9.0

1,2

8.5.

2014

SIU

/ TJ

U T

just

räsk

2Ko

k.sy

v. 9,

0 m

; Näk

.syv

. 0,7

m;

Klo

9:40

; Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 5

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 8 m

/s; T

uuls

uunt

. 9,0

;

1.0

8,9

10,3

8919

9,4

13,7

7,5

100

1300

2561

071

81

2.0

8,9

3.0

8,9

4.0

8,9

5.0

8,9

10,3

896.

08,

97.

08,

910

,188

2010

13,7

7,5

100

1300

2761

069

48.

08,

910

,188

9.0

8,9

28.8

.201

4SI

U /

TJU

Tju

strä

sk 2

Kok.

syv.

10,0

m; N

äk.s

yv. 0

,5 m

; Kl

o 11

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

4 oC

; Pilv

. 6 /8

; Tuu

lnop

. 7 m

/s; T

uuls

uunt

. 36;

1.0

16,4

7,7

7825

1315

,77,

512

013

0018

420

110

1710

02.

016

,43.

016

,34.

016

,25.

016

,17,

374

6.0

16,0

7.0

15,8

5,8

5829

1315

,87,

414

015

0011

047

010

023

8.0

12,6

0,1

19.

012

,6

13.1

0.20

14SI

U /

TJU

Tju

strä

sk 2

Kok.

syv.

9,0

m; N

äk.s

yv. 0

,9 m

; Kl

o 13

:50;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 2 m

/s; T

uuls

uunt

. 9,0

;

1.0

9,9

8,8

7712

6,2

16,7

7,6

100

1300

130

490

7226

72.

09,

93.

09,

94.

09,

95.

09,

98,

777

6.0

9,9

7.0

9,8

9,2

8115

8,5

16,8

7,5

100

1400

140

480

7426

8.0

9,8

7,8

699.

09,

8



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

27.1

.201

4SI

U /

VIK

Vik

träs

k et

eläo

sa 2

Jää

22 c

m; K

ok.s

yv. 1

6,0

m; L

umi 2

cm

; Näk

.syv

. 0,4

m;

Klo

12:1

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

-7 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 6

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

3;

1.0

0,2

13,0

8955

1112

,57,

416

0E

1700

2411

0011

012

282.

00,

33.

00,

64.

00,

95.

01,

36.

01,

57.

01,

611

,683

8.0

1,6

9.0

1,7

10.0

1,7

11.0

1,8

12.0

1,8

10,9

7913

.01,

914

.02,

115

.02,

38,

159

7719

14,4

7,2

160

E21

0050

1400

150

15

25.2

.201

4SI

U /

VIK

Vik

träs

k et

eläo

sa 2

Jää

25 c

m; K

ok.s

yv. 1

6,0

m; L

umi 0

cm

; Näk

.syv

. 0,8

m;

Klo

10:2

0; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

2 o

C; P

ilv. 8

/8; T

uuln

op. 1

0 m

/s; T

uuls

uunt

. 18;

1.0

0,7

11,4

8059

2011

,17,

220

0E

1400

6096

011

018

192.

00,

73.

00,

74.

00,

95.

01,

16.

01,

47.

01,

710

,777

8.0

1,9

9.0

2,0

10.0

2,0

11.0

2,1

12.0

2,2

8,1

5913

.02,

314

.02,

415

.02,

55,

138

7325

15,2

7,1

200

E19

0032

1200

150

13



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

7.5.

2014

SIU

/ VI

K V

iktr

äsk

etel

äosa

2Ko

k.sy

v. 16

,0 m

; Näk

.syv

. 0,7

m;

Klo

12:4

5; N

äytt.

otta

ja a

mu;

Ilm

an T

9 o

C; P

ilv. 1

/8; T

uuln

op. 4

m/s

; Tuu

lsuu

nt. 1

8;

1.0

9,4

10,5

9227

1213

,47,

512

015

0026

820

795

02.

09,

13.

09,

04.

08,

95.

08,

86.

08,

77.

08,

510

,287

8.0

8,4

9.0

8,2

10.0

8,0

11.0

7,8

12.0

6,8

9,1

7413

.06,

614

.06,

315

.06,

18,

165

4019

13,3

7,2

120

1600

8494

010

012

25.8

.201

4SI

U /

VIK

Vik

träs

k et

eläo

sa 2

Kok.

syv.

16,0

m; N

äk.s

yv. 1

,1 m

; Kl

o 12

:35;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 1

4 oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 4 m

/s; T

uuls

uunt

. 5,0

;

1.0

17,7

7,9

838,

17,

415

,97,

860

670

1564

6311

122.

017

,73.

017

,74.

017

,75.

017

,76.

017

,47.

016

,74,

344

8.0

13,0

9.0

12,3

10.0

11,5

11.0

11,0

12.0

10,0

0,7

613

.09,

714

.09,

315

.09,

10,

33

2616

16,9

7,0

200

1600

880

1945

019

0



Siun

tionj

oen

vesi

stön

yht

eist

arkk

ailu

n ve

denl

aatu

tulo

kset

, sup

pea

vuos

i 201

4Lä

nsi-U

uden

maa

n ve

si ja

ym

päris

tö ry

Siun

tionj

oen

vesi

stö

(SIU

)

Pvm

.H

av.p

aikk

aVi

rtLä

mpö

tila

O2

Hap

pi%

*Sam

eus

Kiin

t.GFC

*Säh

könj

.*A

lkal

it.*p

HS

uod.

väri

Vär

iluku

*CO

DM

n*B

OD

7*K

ok.N

*NH

4-N

*NO

2+NO

3-N

*KO

K.P

*PO

4P(N

p)*L

ämp.

koli

*Cl

*SO

4*C

r*C

r/kok

Näy

tepa

ikka

m3/

soC

mg/

lKy

ll %

FNU

mg/

lm

S/m

mm

ol/l

mg

O2/

lm

g/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

µg/l

pmy/

100m

lm

g/l

mg/

lµg

/lµg

/l

13.1

0.20

14SI

U /

VIK

Vik

träs

k et

eläo

sa 2

Kok.

syv.

16,0

m; N

äk.s

yv. 1

,0 m

; Kl

o 10

:15;

Näy

tt.ot

taja

am

u; Il

man

T 8

oC

; Pilv

. 8 /8

; Tuu

lnop

. 2 m

/s; T

uuls

uunt

. 9,0

;

1.0

10,3

8,2

7310

,06,

016

,17,

610

010

0047

320

6720

52.

010

,33.

010

,34.

010

,35.

010

,36.

010

,37.

010

,38,

071

8.0

10,3

9.0

10,3

10.0

10,3

11.0

10,3

12.0

10,3

7,6

6813

.010

,314

.010

,215

.010

,27,

163

1711

16,6

7,4

100

1100

100

350

8324



Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun vedenlaatutulokset, suppea vuosi 2014Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ

HAVAINTOPAIKAT

SIU / B1 = Björnträsk Lövkulla 1SIU / B2 = Björnträsk Näsby 2SIU / HA1 = Harvsån 0,4SIU / IL0 = Iilammenoja 3,0SIU / Ki0 = Kivikoskenpuro 12,4 + 0,9SIU / KI7 = Kivikoskenpuro 10,8SIU / KI8 = Kivikoskenpuro 9,7 + 1,3SIU / KI9 = Kivikoskenpuro 8,2SIU / KU2 = Kurjolammenoja 2,7SIU / MÄY = Mäyräoja 0,3SIU / PALO = Palojoki 0,3SIU / PPL = Siuntionjoki 39,4 (Poikkipuol. lähtevä)SIU / R1 = Risubackaån 0,5SIU / R10 = Mäyräoja 0,3 + 3,2 Nummelan JVP laskuojaSIU / R10a = Mäyräoja 0,3 + 0,05 Nummelan JVP laskuojaSIU / R4 = Arvolanoja 10,7SIU / R8 = Mäyräoja 0,2, Mäyräojan ja JVP laskuojan alap.SIU / R9 = Risubackaån 4,0SIU / Ru0 = Ruuhilammenpuro 1,0SIU / S3 = Siuntionjoki 13,0SIU / S7 = Siuntionjoki 21,8SIU / TJU = Tjusträsk 2SIU / VIK = Vikträsk eteläosa 2

MÄÄRITYKSET

Virt = kenttämääritysIlman T = kenttämittausJää = kenttämääritysKok.syv. = kenttämääritysLumi = kenttämääritysNäk.syv. = kenttämääritysPilv. = kenttämääritysTuulnop. = kenttämääritysTuulsuunt. = kenttämääritysVirt = kenttämääritysLämpötila = kenttämittausO2 = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.)Happi% = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.)*Sameus = SFS-EN ISO 7027:2000Kiint.GFC = Sis. menetelmä MENE16 (per. SFS 3037:1976, kum., GF/C)*Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994*Alkalit. = Sisäinen menetelmä MENE2 (per. SM 13th edit. 1971)*pH = SFS 3021:1979, muunneltuSuod.väri = Sis. menetelmä MENE31 (per. SFS 3023:1987 (modif.), kum.)Väriluku = Sis. menetelmä MENE31 (per. SFS 3023:1987 (modif.), kum.)*CODMn = SFS 3036:1981*BOD7 = SFS-EN 1899-1:1998, muunneltu*Kok.N = SFS 5505:1988, muunneltu, Kjeldahl-menetelmä*NH4-N = SFS 3032:1976*NO2+NO3-N = SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun vedenlaatutulokset, suppea vuosi 2014Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry

MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ

*KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 3026:1986, kum.)*PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 3025:1986, kum. Nuclep.)*Lämp.koli = SFS 4088: 2001, muunneltu*Cl = SFS-EN ISO 10304-1:2009*SO4 = SFS-EN ISO 10304-1:2009*Cr = kts.liite*Cr/kok = kts.liite

MUITA MERKINTÖJÄ

P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.


Liite 4. (1/6)Analyysimenetelmät ja analyysien määritysrajat

MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELOFINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147

Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005Vesilaboratorio 6.1.2014

AKKREDITOIDUT MENETELMÄT

0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l0,040 - 0,200 mmol/l ± 15 %

> 0,200 mmol/l ± 10 %*Ammoniumtyppi luonnonvedet

5 - 20 µg/l ± 2,6 µg/l20 - 50 µg/l ± 18 %

> 50 µg/l ± 11 %*Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl-

menetelmä1,5 mg/l 1,5 - 5 mg/l ± 0,5 mg/l

5 - 10 mg/l ± 15 %> 10 mg/l ± 8 %

*BOD7 1,5 - 5 mg/l ± 1,4 mg/l*BOD7-ATU 5 - 100 mg/l ± 27 %*BOD7-ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 %

1,0 - 3,0 mg O2/l ± 0,40 mg O2/l> 3,0 mg O2/l ± 12 %

*CODCr 20 - 50 mg/l ± 15 mg/l*CODCr (GFA) 50 - 100 mg/l ± 30 %

100 - 500 mg/l ± 16 %> 500 mg/l ± 11 %

*E. coli (36 oC, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu

*E. coli (44 oC, 21 h) SFS 4088: 2001, muunneltu0,20 - 0,5 mg/l ± 45 %

0,5 - 0,8 mg/l ± 35 %> 0,8 mg/l ± 16 %

*Fosfaattifosfori 3 - 10 µg/l ± 1,8 µg/l10 - 25 µg/l ± 18 %25 - 50 µg/l ± 15 %

50 - 100 µg/l ± 13 %> 100 µg/l ± 10 %5 - 20 µg/l ± 3 µg/l

20 - 50 µg/l ± 17 %50 - 100 µg/l ± 15 %

0,10 - 0,20 mg/l ± 40 %0,20 - 1,00 mg/l ± 25 %

> 1,00 mg/l ± 20 %1,0 - 7,0 mg/l ± 20 %

> 7,0 mg/l ± 12 %

*CODMn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l

*Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971)

0,02 mmol/l

SFS 3032: 1976, muunneltu 5 µg/l

SFS-EN 1899-1: 1998, muunneltu 1,5 mg/l

*Fluoridi SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu

0,2 mg/l

*Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore)

Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986)

3 µg/l

Sisäinen menetelmä , perustuu ISO 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje

20 mg/l

Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray

*CODCr, liukoinen

*E. coli (37 oC, 18 h)

*Kloridi SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997, muunneltu

1 mg/l

*Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori

SFS-EN ISO 7393-2: 2000, muunneltu 0,1 mg/l

*Heterotrofiset bakteerit 36 oC 44 h

SFS-EN ISO 6222: 1999

± 8 %

*Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen*Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore)*Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA)

Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986)

5 µg/l

> 100 µg/l

*Heterotrofiset bakteerit 22 oC 68 h

SFS-EN ISO 6222: 1999

Määritys MenetelmäMenetelmän määritysraja Mittausepävarmuus

1/4





4 - 12 mg/l ± 1,6 mg/l> 12 mg/l ± 12 %

*Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2001, muunneltu

5 - 50 µg/l ± 20 %> 50 µg/l ± 14 %

*Nitraatti- ja nitriittitypen summa

SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, FIA-tekniikka

10 µg/l 10 - 20 µg/l ± 5 µg/l* Nitraattityppi 20 - 150 µg/l ± 16 %

> 150 µg/l ± 10 %2 - 5 µg/l ± 0,8 µg/l

5 - 20 µg/l ± 16 %> 20 µg/l ± 13 %

25 - 50 µg/l ± 7,5 µg/l50 - 100 µg/l ± 15 %

> 200 µg/l ± 10 %

0,2 - 0,5 FNU ± 0,1 FNU0,5 - 1,0 FNU ± 20 %

> 1,0 FNU ± 16 %1,0 - 7,0 mg/l ± 15 %

> 7,0 mg/l ± 10 %

100 - 250 µg/l ± 30 µg/l (12 %)

1,5 - 5 mg/l ± 1,0 mg/l5 - 10 mg/l ± 15 %

> 10 mg/l ± 10 %0,10 - 0,60 mg/l ± 26 %

> 0,60 mg/l ± 15 %

± 12 %

*Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 oC:een

± 5 %

> 0,1

*Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < 5 000 µg/l

SFS-EN ISO 11905-1: 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIA-tekniikka

100 µg/l> 250 µg/l

2 mS/m 2 mS/m

*Radon sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite

30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 %

*Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2: 2000

*Sulfaatti SFS-EN ISO 10304-1: 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO 10304-2: 1997 muunneltu

1 mg/l

*Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA)


0,2 FNUSFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu*Sameus

± 0,2 pH-yksikköä

*Pseudomonas aeruginosa, alustava

SFS-EN ISO 16266: 2008

*Kolimuotoiset bakteerit Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray

*Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit

SFS 4088: 2001, muunneltu

*Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l

*pH

*Kolimuotoiset bakteerit (alustava)

SFS 3016: 2001, muunneltu


SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä

*Suolistoperäiset enterokokit (alustava)

SFS-EN ISO 7899-2: 2000

0,1

*Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet

SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl-menetelmä

1,5 mg/l

*Urea Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979)

0,1 mg/l

*KMnO4-luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l

*Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen

2/4





MUUT MENETELMÄT

Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittausAbsorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittausa-klorofylli SFS 5772:1993 1 µg/l

0,020 - 0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l0,041 - 0,200 mmol/l ± 15 %

> 0,20 mmol/l ± 10 %

Haihdutusjäännös SFS 377: 1977Haju Sisäinen menetelmä MENE1Haju Kenttämääritys

± 2 %± 2 %

Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.)Homeet SFS 5507: 1989 (modif.)Ilman lämpötila KenttämittausJään paksuus Kenttämittaus

0,1 - 0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l> 0,35 mmol/l ± 12 %1,0 - 10 mg/l ± 24 %

11 - 1 000 mg/l ± 15 % > 1 000 mg/l ± 5 %

lietteet > 1 000 mg/l ± 8 %

0,10 - 0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l> 0,40 mmol/l ± 12 %

Kokonaissyvyys KenttämääritysLaskeutuvat aineet (1/2 h) Sisäinen menetemlä MENE20Levä Kenttämääritys

Lumen paksuus KenttämääritysLämpötila LaboratoriomittausLämpötila Kenttämääritys

Kokonaiskovuus SF 3003: 1987 0,10 mmol/l

Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen)

4 mg/l

Lietepitoisuus Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)

Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F)

SFS 3008: 1990 + sisäinen menetelmä MENE 16

Mittausepävarmuus

Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989)

10 µg/l

Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu VYH, 1989)

0,020 mmol/l

Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F

Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976)

1,0 mg/l

Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät)

Hiilidioksidi 0,4 mg/l

Hehkutusjäännös, hehkutushäviö

SFS 3001: 1974

Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: 1974 0,1 mmol/l

Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi)

Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990)

Määritys MenetelmäMenetelmän määritysraja

3/4





Maku Sisäinen menetelmä MENE1Näkösyvyys KenttämääritysPilvisyys KenttämääritysSalmonella NMKL 71: 1999Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.)Sädesienet STM:n opas 2003: 1Tuulen nopeus KenttämääritysTuulen suunta KenttämääritysUlkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1

Virtaama Kenttämääritys

Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä 6.1.2014. Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla

Veden pinnan korkeus h-putken päästä

Kenttämääritys

Veden pinnan korkeus kaivon kannestaVeden pinnan korkeus merenpinnasta

Kenttämääritys

Kenttämääritys

Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.)

Väriluku Väriluku (suod.)

4/4



Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / Västra Nylands vatten och miljö rf Tehtaankatu 26, PL 51, 08101 LOHJA / Fabriksgatan 26, PB 51, 08101 LOJO

puh./tel (019) 323 623, faksi/fax (019) 325 697 www.luvy.fi

Y-tunnus 0213960-4

MENETELMÄLUETTELOAlihankkijoiden käyttämät menetelmät

28.10.2014

1/2

ALIHANKKIJATJAHEIDÄNKÄYTTÄMÄNSÄMENETELMÄ

KOKEMÄENJOENVESISTÖNVESIENSUOJELUYHDISTYSRY,LaboratorioonFINAS-akkreditointipalvelunakkreditoimatestauslaboratorioT064,akkreditointivaatimusSFS-ENISO/IEC17025:2005.

Määritys Menetelmä*Alumiini; *antimoni; *arseeni; *barium; boori; *kadmium; *kalium; *kalsium; *koboltti; *kromi; *kupari; *lyijy; *magnesium; *mangaani; *molybdeeni; *natrium; *nikkeli; *rauta; *seleeni; *sinkki; tina; *uraani; *vanadiini

SFS-EN ISO 11885:2009, muunneltu / Sisäinen menetelmä KKVY LA76, perustuu standardiin SFS-EN ISO 11885:2009 / Sisäinen menetelmä KVVY LA 116, perustuu SFS-EN ISO 17294-1:2006 ja SFS-EN ISO 17294-2:2005 / SFS-EN ISO 17294-1:2006, SFS-EN ISO 17294-2:2005 ja SFS-EN-ISO 15587-2:2002;

*Elohopea Sisäinen menetelmä KVVY LA82, perustuu menetelmäänEPA 7473:2007

Kromi +6 Sisäinen menetelmä KVVY LA37 (Juoma- ja talousveden tutk.men. 1969)

*TOC; *TIC; *DOC Sisäinen menetelmä KVVY LA111, perustuu SFS-EN 1484:1997 *VOC Sisäinen menetelmä KVVY LA123, perustuu standardeihin

ISO 11423-1:1997 ja ISO-EN ISO 10301:1997

METROPOLILABOY,LaboratorioonFINAS-akkreditointipalvelunakkreditoimatestauslaboratorioT058,akkreditointivaatimusSFS-ENISO/IEC17025:2005.

Määritys Menetelmä*AOX SFS-EN 9562:2004 *Alkuaineet (mukautuva pätevyysalue) SFS-EN ISO 15587, SFS-EN ISO 15586:2004 ja EN ISO

17294:2005

*Bromaatti SFS-EN ISO 15061:2001 Bromidi ISO 10304-1:2007 *Elohopea ISO 17294:2005 Haihtuvien happojen alkaliteetti (VFA) Sisäinen menetelmä *Haihtuvat org. yhdisteet (VOC) ISO 10301:1997*PAH, *PCB, *Organoklooriyhdisteet, *Torjunta-aineet , *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID

ISO/TS 28581:2012, muunneltu, SFS-EN ISO 9377-2:2001, muunneltu

*Kampylobakteerit ISO 17995:2005 *Kloorifenolit SFS-EN 12673:1999 *Syanidi SFS 5747:1992 *TOC; *DOC SFS-EN 1484:1997 *C. perfringens sis.menet., per. STM 461/2000



2/2

MENETELMÄLUETTELOAlihankkijoiden käyttämät menetelmät

28.10.2014

RAMBOLLFINLANDOY,RAMBOLLANALYTICS,LaboratorioonFINAS-akkreditointipalvelunakkreditoimatestauslaboratorioT039,akkreditointivaatimusSFS-ENISO/IEC17025:2005.

Määritys Menetelmä

*VOC-yhdisteet Sis.men. RA 4050, per. ISO 11423-1:1997 ja SFS-EN ISO 10301:1997

*Fenoliset yhdisteet (sisältää myös kloorifenolit)

Sis.men. RA 4007, per. SFS-EN 12673 mod.

*PAH Sis.men. RA 4031*Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (GC) Sis.men. RA 4038, *Torjunta-aineet: Monijäämämenetelmä (LC)

Sis.men. RA 4039,

*Trihalometaanit: Uima-allasvesistä Sis.men. RA 4043 (SFS-EN ISO 10301:1997) Bromidi Sis.men. RA2018 per. SFS-EN ISO 10304-1 *Alumiini, * arseeni ,*fosfori, *elohopea,*kadmium, *kalium, *kalsium, *koboltti, *kromi, *kupari, *lyijy,*magnesium, *mangaani, *natrium, *nikkeli, *rauta, *seleeni, *sinkki, *vanadiini

Sis.men. RA 3000, per. ICP-MS, ISO 17294-2

*Bromaatti Sis.men. RA 2018A, per. SFS-EN ISO 15061:2003 *Syanidi Sis.men. RA 2023, per. SFS-EN 5747:1992 *TOC, *TIC, *DOC Sis.men. RA 2007, per. SFS-EN 1484:1997 Formaldehydi Sis.men. RA2054, mod. EPA method 8315A *Silikaatti Sis.men. RA2022, spektrofotometrinen Anioniaktiiviset tensidit Sis.men. RA2032, kumottu SFS 3012 *Hiilivetyöljyindeksi (C10-C40) GC/FID mod. ISO 11046 mod. ISO 16703 Öljyt ja rasvat (gravimetrinen) Sis.men. RA4052, gravimetrinen *Ftalaatit Sis.men. RA4010 *Orgaaniset tinat Sis.men. RA4059, mod. SFS-EN 17353 *PCDD/F (dioksiinit ja furaanit) Sis.men. RA4062 (EPA METHOD 1613)

AhmaYmpäristöOy,laboratorioonFINAS-akkreditointipalvelunakkreditoimatestauslaboratorioT131akkreditointivaatimusSFS-ENISO/IEC17025:2005.

Määritys Menetelmä*VOC-yhdisteet Sisäinen menetelmä. HS-GC/MS-tekniikka*Kokonaishiilivety Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka Fenoliset yhdisteet Sisäinen menetelmä, GC/MS-tekniikka PAH Sisäinen menetelmä

*=akkreditoitu menetelmä

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ryVästra Nylands vatten och miljö rf

PL 51, 08101 LohjaPuh. 019 323 [email protected]

ISBN 978-952-250-138-7 (nid.)ISBN 978-952-250-139-4 (PDF)ISSN-L 0789-9084ISSN 0789-9084 (painettu)ISSN 1798-2677 (verkkojulkaisu)

Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 - luvy.fi · PDF filemelan...

Documents

Transcript of Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna 2014 - luvy.fi · PDF filemelan...