Sitran palvelusetelihakkeen vanhuspalveluprojekti - sääntökirja ja hinnoittelu

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Vanhuspalvelujen palveluseteliprojektiKuntatalo 28.10.2010

Tampereen kaupunki

Sitran Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke


Sääntökirjaesimerkkinä tehostettu palveluasuminen

projektijohtaja

Mari Patronen

[email protected]


Sääntökirja, tehostettu palveluasuminen

Sääntökirja koostuu kahdesta osasta

– Yleinen osa, jossa määritellään palvelusetelin lainsäädännölliset ja toiminnalliset reunaehdot, asiakkaan, tuottajan ja kunnan näkökulmasta

– Erityinen osa, jossa määritellään palvelusetelijärjestelmä vanhusten tehostetun palveluasumisen osalta.

• Asiakasryhmän määrittely

• Missä ajassa palvelun piiriin on päästävä

• Henkilökunnan pätevyysvaatimukset

• Palvelun sisältövaatimukset

• Turvallisuus

• Laatuparametrit

• Tuottajan vastuu virheistä ja viivytyksistä seuraamukset

• Reklamaatio ja asiakaspalaute

• Tuottajan palvelusetelituottajien rekisteristä poistaminen

• Maksukäytäntö

• Tietojärjestelmä vaatimukset

• Asiakastietojen käsittely ja dokumentointi sekä arkistointi


Palveluseteli

Soveltuu palveluihin, joissa on todellista tarjontaa ja kysyntää

Palveluseteli on yksi tapa järjestää julkisen sektorin palveluita.

Palvelusetelillä kunta sitoutuu maksamaan asukkaalleen tietyn kunnan

päättämän osan yksityisen palvelutuottajan antamasta palvelusta.

Kunnan järjestämät palvelut, julkiset ja yksityiset, säilyttävä laadukkaina

Palvelusetelin käyttöön liittyy yleisesti muun muassa seuraavia periaatteita

– Kunta päättää tarjotaanko asiakkaalle palveluseteliä

– Asiakas päättää ottaako hän palvelusetelin vastaan

– Asiakas saa itse valita palveluntuottajan kunnan hyväksymien

palveluntuottajien joukosta

– Yksityinen palveluntuottaja veloittaa palvelusta oman hinnastonsa

mukaan; jos palveluseteli ei kata koko hintaa, ylimenevä osuus

peritään asiakkaalta omavastuuna.

• suurempien kustannusten vastineeksi valinnan mahdollisuus ja

itsemääräämisoikeus kasvaa


Palveluntuottajien hyväksymiskriteerit

luonteeltaan minimistandardeja, koska ovat yksipuolisesti luotuja (julkinen)

tarvitaanko etukäteen määritellyt tuloksellisuusindikaattorit

– kunnan näkökulma

• hinta ja asiakastyytyväisyys

• hoidon tason arviointi

yhteinen valvonta ja tuotteiden yhtenäisyys

– palvelun taso määritelty, tämä vähentää poikkeamia ja virheitä

– lisää palvelun luotettavuutta ja turvallisuutta

– palvelun laadun parantaminen mahdollista, mm. asiakkaiden/kuntalaisten

palautteiden avulla

pyritään standardoimaan

– tuottajien hyväksymiskriteerit seudullisesti ja valtakunnallisesti

– jotta vertailu onnistuu

• asiakas voi vertailla

• kunnat voivat vertailla

• tuottajat voivat vertailla ja luoda riittävän palvelun tason, kehittää

innovatiivisia palveluja, joista asiakas/kuntalainen on halukas maksamaan


Palveluntuottajan hyväksymiskriteerit – tehostettu palveluasuminen

PALVELU PALVELUN SISÄLTÖ

Tehostettu palveluasuminen

1. Yleiset sopimusehdot Lakien vaatimat velvoitteet, mm. palvelusetelilaki

sosiaalihuoltolaki

2. Tilat, laitteet ja välineet Varmistetaan, että tuottajalla on asianmukaiset

tilat sekä toimintaympäristö, joka mahd. palvelun

tuottamisen. esteettömyys ja turvallisuus

3. Henkilöstö Henkilöstö täyttää ammatilliset ja lakisääteiset

vaatimukset. Henkilöstömitoitus on luvan mu-

nen.

4. Osaaminen Henkilökunnan osaaminen on asiakkaiden

hoidontarpeen edellyttämällä tasolla. Yhteistyö

vaatimukset asiakkaan, omaisten ja tilaajan

kanssa.

5. Laadun hallinta Asiakkaiden itsemääräämisoikeus säilyy,

oikeudenmukaisuus ja hyvä kohtelu sekä yksi-

löllisyys ja turvallisuus pystytään takaamaan

6. Palvelun sisällön Asiakkaan palvelut ovat suunnitelmallisia ja

vaatimukset tavoitteellisia. Ne perustuvat kirjattuun palvelu-

ja hoitosuunnitelmaan.

7. Ateriat Asiakkaan ateriat ovat maittavia ja suositusten

mukaisia. Riittävä ravinto taataan.

8. Turvallisuus Palveluyksikössä on henkilökuntaa ympäri-

vuorokauden. Asiakas saa aina yhteyden henki-

lökuntaan.

9. Vaadittava raportointi ja Palveluntuottaja ilmoittaa kunnan vaatimat hoidon

valvonta hoidon laadun seurantatiedot, asiakaspalautteet

sekä toimenpiteet mitä palautteiden johdosta

on tehty

10. Asiakastietojen käsittely Palveluntuottajan hyväksyminen on kunnan

ja dokumentointi sekä arkis- hallintopäätös ja kunta toimii henkilötietolain

tointi mukaisena rekisterinpitäjänä. Palveluntuottaja

sitoutuu noudattamaan laissa määrättyjä salas-

sapito- ja vaitiolovelvollisuutta koskevia ohjeita.


Tehostetun palveluasumisen palvelukuvaus

Tehostettu palveluasuminen:

– Avuntarve on ympärivuorokautinen

– ympärivuorokautinen perusturva: henkilökohtaisten tarpeiden

mukainen hoito, apu, ohjaus ja tuki kodin henkilöstöltä

– tarvittavat sairaanhoitopalvelut (mm. lääkehoito)

– henkilökohtaisesta päivittäishygieniasta ja puhtaudesta

huolehtiminen, wc-käyntien opastaminen tarpeen mukaan

ympäri vuorokauden, tarvittava peseytymisapu

– vaate- ja liinavaatehuollon järjestäminen

– asuinympäristön ylläpitosiisteydestä huolehtiminen

– turvallisuuden takaaminen


Palvelusetelin hinnoitteluesimerkkinä tehostettu palveluasuminen


Palvelusetelin hinnoittelun elementit

Palvelun hinta = Palveluntuottajalle palvelusta maksettava hinta,

joka muodostuu kunnan maksamasta osuudesta (palvelusetelin

arvo) ja asiakkaan maksamasta osuudesta (asiakkaan omavastuu)

Palvelusetelin arvo = kunnan maksama osuus palvelun hinnasta.

Arvo voi olla sidottu asiakkaan tuloihin (tulosidonnainen) tai kaikille

asiakkaille yhtä suuri (tasasuuruinen)

Asiakkaan omavastuu = asiakkaan maksama osuus palvelun

hinnasta

Hintakatto = palvelusta palveluntuottajalle maksettava

enimmäishinta, johon sisältyy kunnan maksama osuus ja asiakkaan

omavastuu

Markkinahinta = palvelusta palveluntuottajalle maksettava hinta,

joka määräytyy markkinoiden ehdoilla

Asiakkaan

omavastuu

Palvelu-

setelin

arvo

Palvelun hinta


Palvelusetelin arvo

Tehostettu asumispalvelu

Suurten kaupunkien ja seudullisen työryhmän linjaukset tehostetun

palveluasumisen palvelusetelin arvon määrittämisessä:

– tulosidonnainen seteli – jokaiselle kuntalaiselle mahdollinen

– projektissa valmistelu yleinen malli, jota sovelletaan kunnittain

mm. erilaisten hinnoitteluperusteiden mukaan

– mallin lähtöarvoksi laskennallinen tuotantohinta (vaihtelee

kunnittain) kustannusten nousupaineiden hillitsemiseksi

– mitä suuremmat asiakkaan tulot sitä suurempi omavastuu

– pienituloiselle asiakkaalle palvelusetelin käyttö samanhintaista

kuin oman tuotannon palvelun käyttö


Palvelun kustannukset palveluseteliin –tehostettu palveluasuminen

Omavastuuosuuden painokerroin 0-20%:

Tehostetun palveluasumisen tuloluokitusten perusteella asiakkaiden tulot porrastettiin kolmeen luokkaan:

– Tulot alle 1000 e/kk 34 asiakasta

– Tulot 1000-2000 e/kk 262 asiakasta

– Tulot yli 2000 e/kk 127 asiakasta

Esimerkkeihin setelin lähtöarvoksi on otettu tehostetun palveluasumisen alin markkinahinta 2434e/kk (79,89e/vrk), laskennallinen tuotantokustannus 2836 euroa kuukaudessa (93e/ vrk) ja ostopalvelujen keskihinta 2989e/kk (98e/kk).

Asiakkaalle, jonka tulot ovat alle 1000e/kk palvelusetelin käyttö on samanhintaista kuin ostopalvelun käyttö

Asiakkaan omavastuuosuus nousee ja kunnalle syntyy enemmän säästöjä kun omavastuuosuuden painokerrointa nostetaan suuremmissa tuloluokissa

Palvelusetelin arvo ja kunnalle jäävä kustannus pienevät vastaavassa suhteessa


LÄHTÖARVONA PALVELUASUMISEN KUSTANNUS 93 €/VRK=2836 €/KK

Bruttotulot / euroa

Laskennallisen

omavastuuosuuden

painokerroin%

Alle 1000 0,00 %

1000-1200 1,00 %

1201-1400 2,00 %

1401-1600 3,00 %

1601-1800 4,00 %

1801-2000 5,00 %

2001-2500 7,00 %

2501-3000 15,00 %

3001- 20,00 %

996 469 2367 2367 469 0

1100 502 2334 2339 497 5

1400 622 2214 2226 610 12

1600 700 2136 2156 680 20

1850 814 2022 2061 776 39

2450 1054 1782 1851 986 69

3500 1624 1212 1483 1353 271

D. Kaupungille jäävä

kustannus, kun

asiakasmaksu

vähennetty

E. Nykyinen

asiakasmaksu

F. Erotus:

omavastuuosuus-

nyk. asiakasmaksuA. Asiakkaan

bruttotulot/kk

B. Omavastuu-

osuus C. Palvelusetelin

arvo


Kustannusvaikutus kunnalle

Kunnalla käytössä 398 tehostetun palveluasumisen paikkaa

– jos palvelusetelin ottaa käyttöön 20% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 0,46 me

– jos palvelusetelin ottaa käyttöön 50% tehostetun palveluasumisen asiakkaista tämä tarkoittaa kunnalle säästöä vuodessa 1,15 me

0,46 me tarkoittaa ostopalveluna 12 asiakaspaikkaa á 98 e/vrk

1,15 me tarkoittaa ostopalveluna 32 asiakaspaikkaa á 98e/ vrk


Henkilökohtainen budjetti -mahdollisuus oman elämän

määrittelyyn ja omiin valintoihin

suunnittelija Wilhelmina Karikko

[email protected]


Henkilökohtainen budjetointi

Henkilökohtaisen budjetoinnin prosessi:

– Asiakas ja hänen läheisensä pohtivat mitkä asiat ovat asiakkaalle

tärkeitä ja mitä hän tarvitsee voidakseen elää hyvää elämää

– Asiakas ja hänen läheisensä määrittelevät yhdessä kunnan työntekijän

kanssa asiakkaan palvelutarpeen perusteella hänelle sopivan

palvelupaketin

– Asiakas saa kunnalta x:n suuruisen palvelusetelin, hallinnoija toimii

omaishoitaja

– Asiakas voi hankkia kunnan hyväksymiltä palveluntuottajilta ne

palvelut, jotka hän on yhdessä kunnan työntekijän kanssa määritellyt

itselleen

– Asiakas ohjaa itse omaa elämäänsä

Järjestelmän sähköistäminen

– laskenta, seuranta, vaikuttavuus

– kortin käytön mahdollisuudet


Mitä henkilökohtainen budjetti voisi tuoda suomalaiseen sosiaali- ja terveysjärjestelmään?

määritellään suomalaiseen järjestelmään soveltuva malli, jossa palveluseteliä voidaan käyttää budjetin omaisesti

Professori Bengt Holmström MIT:stä katsoo, että hyvinvointivaltio ei ole tuonut tullessaan pelkästään positiivisia asioita. Valtio on kiilannut arkipäivän sosiaalisten kontaktien väliin. Perheet hoitivat ennen itse monia tehtäviä, jotka valtio on ottanut hoitaakseen. Ihmiset jäävät tällaisessa järjestelmässä yhä enemmän yksin.

asiakas toimii omassa lähiympäristössään

– synnyttää lisää yrittäjyyttä, alueella toimivia verkostoja

– asiakas voi käyttää myös omaa rahaa palvelujensa ostoon

asiakas tuntee tarpeensa parhaiten ja ratkaisuja voidaankin hakea totutun palveluvalikoiman ulkopuolelta uudenlaisia käyttöalueita

henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa

– yhdistää perheitä ihmiset haluavat hoitaa läheisiään

asiakkaille tarjottava palvelun laatu paranee, sillä asiakas valitsee itse keneltä palvelun haluaa

kunnallisen rahoituksen osuus tulee näkyväksi, sillä mallissa on tiedettävä kuinka paljon rahaa on käytettävissä palvelujen järjestämiseksi. Mitä tarjotulla rahasummalla voidaan saavuttaa?


lisää pohdintaa..

Henkilökohtaisen budjetti on siirtymistä kuntien työntekijöiden

ammattilaisuuden asiantuntijavallasta kansalaisuuden

näkökulmaan

Henkilökohtaisen budjetti sisältää vahvan sosiaalityön

näkökulman. Vastaako nykyinen tapa tehdä tätä työtä nyky-

yhteiskunnan tarpeisiin?

Olisiko ihmisille annettava tilaa toimia itsenäisesti ja olla aktiivinen

kansalainen?

Ihmiset voisivat löytää omat voimavaransa uudelleen ja tehdä

elämästä itselleen sopivan näköisen.

Henkilökohtainen tuo asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön

mahdollisuuden kohdata asiakas ja hänen yksilölliset tarpeensa

onko työntekijällä taito kohdata asiakas ja hänen todelliset

tarpeensa vai olemmeko tottuneet tarjoamaan ne palvelut mitä

ennenkin ollut tarjolla?


Henkilökohtainen budjetti - Alankomaat

Miten malli toimii?

– asiakkaalla on valta määrätä itse palvelun ajankohdat ja sisältö

– suosittu ja käyttö lisääntyy koko ajan

– asiakas käyttää huomattavasti enemmän aikaa kuin julkisesti tuotettua palvelua saadessaan: palvelun ostaminen, käytetyn rahan seuraaminen ja kirjaaminen, mahdollisesti palveluntuottajan työnantaja

Kuinka budjetin summa lasketaan?

– avun tarpeen arvioinnin perusteella, mitä palveluita ja minkä verran asiakas saa on säännelty kunnittain tai kansallisesti

• laki sosiaalisesta tuesta (Wet maatschappelijke ondersteuning, Social Support Act)

• laki poikkeuksellisista sairauskuluista (Algemene Wet Bijzondere Ziektekosten, Expectional Medical Expences)

– budjetin summa lasketaan asiakkaan tulojen ja kansallisten taksojen perusteella. Summasta vähennetään omavastuuosuus. Asiakas voi käyttää palvelujen ostoon myös omia rahojaan.

– asiakas voi valita joko henkilökohtaisen budjetin tai saada palvelut julkisesti tai käyttää näiden yhdistelmää

– asiakas pitää kirjaa kuluistaan ja vastaa niiden raportoinnista. Tämän voi asiakkaan halutessa hoitaa myös kansallinen toimija (Sozial Verzekeringsbank, Social Insurance Bank)

– asiakkaan on annettava selvitys budjetin käytöstä vähintään kerran vuodessa

– palveluntuottaja voi olla yritys tai sukulainen/läheinen



Mitkä ovat henkilökohtaisen budjetin vaikutukset ja miten vaikutuksia

mitataan?

I. Taloudelliset vaikutukset

Synnyttänyt uudenlaisia hoitotyön tapoja

Vaikuttanut myös julkisen sektorin toimintaan piristävästi

Myöhentänyt asiakkaiden hoidon tarvetta saattaa nostaa

hoidon kustannuksia

Asiakasmäärät ovat kasvaneet, v. 2000- 2010: 22 617 121

630, lisäystä 99 013

Menot vastaavalta ajalta, v. 2000: 172 me, v. 2010: 2,352 me,

lisäystä 2,180 me

Toiminta luo uusia työpaikkoja ihmisille, jotka ovat olleet

aiemmin poissa työmarkkinoilta

Toiminta on synnyttänyt uutta palvelujen neuvontaan ja

ohjaukseen liittyvää toimintaa



I. Vaikutukset vakuutusyhtiöiden toimintaan

Lisännyt hallinnointiin ja toimeenpanoon liittyviä kuluja, eritoten

asiakkaiden yksittäisten hakemusten ja jälkikäteen suoritettujen

tarkastusten osalta

Väärinkäytöksiä ilmenee, sillä oikeus henkilökohtaiseen budjettiin on

kaikilla kansalaisilla

Palveluntuottajien toimintasäännöt ovat väljät. Tämä on aiheuttanut

erilaisuutta miten hoitoa käytännössä toteutetaan mm: hoidon sisällössä

on eroja, määrittely minkälaista hoitoa budjettiin sisältyy vaihtelee,

hoidon hintakatto on erilainen tuottajittain

II. Vaikutukset asiakkaaseen

Mahdollisuus valita palveluntuottaja ja kontrolloida hoitokuluja.

Tutkimuksissa ja haastatteluissa noussut vahvasti esiin seuraavaa:

Asiakkaat kertoivat, että heitä kohdeltiin paremmin kun olivat itse

maksajina kuin julkisia palveluja käytettäessä

Perheenjäsenillä oli mahdollisuus hoitaa omia sukulaisiaan ja

räätälöidä hoito juuri hoidettavalle sopivaksi


Mitä kokemuksia mallista on ja mitkä kohdat vaativat parantamista?

– tarkempaa palvelujen tarpeen arviointia ja harkintaa onko henkilöllä

kykyä hankkia palveluita henkilökohtaisen budjetin avulla

– johtanut maksettuun vapaaehtoistyöhön

– tuloihin sidottu budjetti on kompleksinen järjestelmä, esim. verottajan

on vaikea selvittää henkilön todelliset tulot

– palveluneuvontaa antavat yritykset saattavat toimia harmaalla alueella

• henkilökohtaisen budjetin väärinkäytöksiä

• markkinoitu asiakkaita ottamaan henkilökohtainen budjetti, vaikka

se ei olisikaan asiakkaan kannalta oikea ratkaisu

– palvelujen sisällössä eroja

– asiakkaiden omaan budjetin seurantaan sekä budjetin myöntämiseen

tulisi olla käytettävissä sähköisiä järjestelmiä


Projektin tavoitteet:

– selvitetään henkilökohtaisen budjetin, palveluseteliä hyväksi käyttäen, käyttömahdollisuudet omaishoidon tuessa

– määritellään asiakasohjauksen, henkilökohtaisen palveluohjauksen sekä asiakkuuden hallinnan vaatimukset

– määritellään henkilökohtaisen budjetin vaikuttavuus ja kustannukset kunnalle

– tehdään yhteistyötä muiden kaupunkien ja kuntien sekä palveluntuottajien kanssa

Ehdotus etenemisestä

– nykytilan analyysi

– uuden toimintamallin suunnittelu

– ehdotus käyttöönotettavaksi malliksi

– vaikuttavuuden arviointi

– aikataulu 9/2010-6/2011


Lisätietoja:

projektijohtaja Mari Patronen

[email protected]

p. 040 801 6008

erikoissuunnittelija Sirpa Laaksonen

[email protected]

p. 0400 291 604

projektisuunnittelija

Wilhelmina Karikko

[email protected]

mailto:[email protected]



Sitran palvelusetelihakkeen vanhuspalveluprojekti - sääntökirja ja hinnoittelu

Documents

Transcript of Sitran palvelusetelihakkeen vanhuspalveluprojekti - sääntökirja ja hinnoittelu